Moni teol­lisu­us­maa on täy­den­tänyt työikäis­ten määrää työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Yhdys­val­to­jen ja Kanadan elin­voima on lähin­nä maa­han­muu­ton seu­raus­ta. Nämä maat ovat siir­to­lais­ten osalta hyvin valikoivia. Myös Ruot­si on ollut pitkään työvoimaa tuo­va maa. Suo­mi sitä vas­toi menet­ti työvoimaa ulko­maille, eri­tyis­es­ti Ruot­si­in. Suomen muut­to­tap­pio kään­tyi pysyväk­si muut­tovoitok­si vas­ta vuon­na 1981 ja merkit­tävää muut­tovoit­toa Suo­mi on saanut vas­ta vuodes­ta 2005 alka­en. Koko maan tasol­la ulko­maalais­taus­taisen väestön merk­i­tys on vähäi­nen, mut­ta pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi. Jat­ka lukemista “Mik­si Ruot­sis­sa menee niin hyvin ja meil­lä niin huonos­ti? (2/2) Työperäi­nen maahanmuutto.”

Mik­si meil­lä oli varaa paljon parem­paan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan vuon­na 1989 kuin vuon­na 2014, vaik­ka Suo­mi on vuon­na 2014 paljon rikkaampi kuin vuon­na 2014?

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei kokon­aisu­udessaan ole huonon­tunut, vaik­ka paljos­ta on säästet­ty, monia palvelu­ja on heiken­net­ty ja tulos­ri­ito­ja kar­sit­tu. Vuon­na 1989 ei ollut sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja eläk­keet oli­vat selvästi huonom­pia kuin nyt. Seli­tys raho­jen riit­tämät­tömyy­teen on taloudel­lises­sa huolto­suh­teessa. Vuon­na 1989 sataa ansio­työtä tekevää kohden oli 98 sel­l­aista suo­ma­laista, jot­ka eivät tehneet ansio­työtä. Vuo­den 2013 lop­ul­la tuo luku oli nous­sut 122:een. Sadan ihmisen työ­panok­sel­la on rahoitet­ta­va 24 ihmisen elinku­lut enem­män; suurelta osin verovaroin tulon­si­ir­toina. Asukasluku on nous­sut puolel­la miljoon­al­la ja työl­lis­ten määrä on laskenut viidel­läkymmenel­lä­tuhan­nel­la. Sik­si rahaa riit­tää muuhun hyvään vähem­män. Jat­ka lukemista “Mik­si Ruot­sil­la menee niin hyvin ja meil­lä niin huonos­ti? (1/2)”

Pidin Googlen puuhastelua robot­ti­au­toil­la äkkirikas­tunei­den pojan­vi­ikarei­den kalli­ina har­ras­tuk­se­na, mut­ta se näyt­tääkin mullis­ta­van maantieli­iken­teen ja sen mukana koko kul­je­tusalan. Robot­ti onkin ihmistä parem­pi kul­jet­ta­ja. Googlen tes­ti­au­to mak­soi hirvit­tävästi, mut­ta sar­jatuotan­nos­sa keksin­nön monist­a­mi­nen on hal­paa. Use­at auton­va­lmis­ta­jat ovat ilmoit­ta­neet tuo­vansa markki­noille itse ohjau­tu­van auton, nopeim­mat jo täl­lä vuosikymmenel­lä. Taskupysäköin­nin tekevä auto on jo sarjatuotannossa.

Haja-asu­tusaluei­den van­hus­ten maail­ma ei koh­ta enää rom­ah­da ajoko­rtin mene­tyk­seen. Tavaroi­ta ei tarvitse kul­jet­taa kivi­jalka­kaup­poi­hin suuril­la kuor­ma-autoil­la kul­jet­ta­jan työa­jan säästämisek­si, vaan kul­je­tuk­set voi hoitaa hajaute­tusti monil­la pie­nil­lä kuljetuksilla.

Robot­ti­au­to on vain yksi esimerk­ki robot­titekni­ikan mah­dol­lisuuk­sista. Tekni­ik­ka on muut­tunut nopeasti parem­mak­si ja ennen kaikkea nau­ret­ta­van hal­vak­si. On san­ot­tu, että automaa­tio uhkaa jopa puol­ta työ­paikoista. Jat­ka lukemista “Entä kun robot­it tekevät työt?”