Ihanteellinen yhdyskuintarakenne (3) Rautatiet yhdistävät

Alue­poli­ti­ikas­sa liiken­n­ev­erkol­la on tavat­toman suuri merk­i­tys. Muut Euroopan maat, Ruot­sista alka­en, ovat suh­tau­tuneet raideli­iken­nein­vestoin­tei­hin strate­gisi­na investoin­teina. Meil­lä niitä ajatel­laan vain liiken­netaloudel­lisi­na investointeina.

Rautati­et ovat kaupunke­ja yhdis­täviä liiken­ney­hteyk­siä, jot­ka nivo­vat kaupun­git keskinäiseen vuorovaiku­tuk­seen. Pisim­mäl­lä tässä on Sveit­si, joka puhuu rataverkon yhdis­tämistä kaupungeista yht­enä kaupunk­i­na (Jotain ”Sveit­si kaupun­ki”, en muista tarkasti). Kun kaupun­git verkos­toitu­vat tehokkaasti, pienetkin voivat men­estyä Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskuin­tarakenne (3) Rautati­et yhdistävät”

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (2) On suosittava toiseksi parasta, ei huonoimpia.

Jalka­pal­lon Veikkaus­li­iga vaikut­taa tyl­sältä, kos­ka HJK on niin ylivoimainen. Jos olisi resursse­ja tas­apain­ot­taa liigaa, mihin nämä voimavarat kan­nat­taisi suunnata?

Jokainen ymmärtää, että pitäisi tukea mui­ta kärkipään joukkuei­ta, Lahtea, VPS:ää ja KuPS:ia ja ehkä vähän muitakin. HJK:n ylivoimaa ei het­kaut­taisi, vaik­ka hän­nän­huip­pu TPS:ää tuet­taisi miten. Täysin turhaa olisi tuen sirot­telu kol­mos­di­varin joukkueille ympäri maa­ta. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (2) On suosit­ta­va toisek­si paras­ta, ei huonoimpia.”

Helsingin lämpimästä vedestä puolet lämpöpumpuilla

Helsin­gin ener­gia tiedottaa:

Hel­teel­lä kauko­jäähdy­tys on ennä­tys­luke­mis­sa. Kauko­jäähdy­tyk­sen avul­la tuotet­ti­in viime viikon keskivi­ikkona uusi­u­tu­vaa kaukoläm­pöä kauko­jäähdy­tysasi­akkaille 800 MWh:a. Tämä vas­taa 250 000:n kaupunki­laisen päivit­täistä lämpimän käyt­töve­den tarvetta.

Kaukoläm­mölle ei juuri nyt ole käyt­töä talo­jen­läm­mi­tyk­ses­sa, mut­ta läm­mintä käyt­tävet­tä tarvi­taan. Helsin­ki tuot­taa tilaa­jille myös kaukokylmää, joka tähän aikaan vuodes­ta tuote­taan läm­pöpumpuil­la läm­mit­tämäl­lä kaukoläm­mi­tyk­seen käytet­tävää vet­tä. Tuo tiedote on vähän epä­tark­ka, mut­ta vaikut­taa siltä, että näil­lä hel­teil­lä liki puo­let kaukoläm­mön tehos­ta saadaan näin.

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (1) Mihin olemme menossa?

Blo­gin kom­menteis­sa on kovasti pyrkinyt pin­nalle pohd­in­ta yhdyskun­taraken­net­ta koske­vista ihanteista. Teen tästä muu­ta­man postauk­sen sar­jan. Aloite­taan ongel­mas­ta ja ede­tään myöhem­min ratkaisuihin.

Olen täysin vaku­ut­tunut, että kaupungis­tu­mi­nen Suomes­sa jatkuu ja voipa se jatkua jopa kiihtyen, sil­lä euroop­palaisek­si maak­si Suo­mi on harv­inaisen epäkaupungis­tunut. Syyt, jot­ka edis­tävät kaupungis­tu­mista kaikkial­la maail­mas­sa, eivät jätä Suomea rauhaan, vaik­ka kuin­ka panisimme pään pensaaseen.

Suomes­sa kaupunki­rakenne on hyvin yksipuo­li­nen, kos­ka meil­lä on vain yksi suurehko kaupun­ki. Turku ja Vaasa, joil­la molem­mil­la olisi ollut hyvät edel­ly­tyk­set men­estyviksi keskuk­sik­si, ovat riidelleet itsen­sä pois kisas­ta. (Ne ovat jakau­tuneet use­ak­si itsenäisek­si kun­naksi, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä sopia mis­tään.) Jäl­jelle jääneistä poten­ti­aal­i­sista Helsin­gin kil­pail­i­joista Jyväskylä ja Oulu ovat saa­neet viime aikoina pahasti siipeen­sä, eivätkä muutkaan ole kovin hyvässä hapes­sa. On kovin toden­näköistä, että kehi­tys kohti yhden keskuk­sen mallia Suomes­sa kiihtyy ja ylit­tää erään­laisen point of no return ‑pis­teen. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (1) Mihin olemme menossa?”

Huh mikä energiatulevaisuus (3) Miten energiaa tuotetaan 2030?

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Sähkön markki­nasään­nöt eivät tue strate­gisia energiainvestointeja 

On aika turha kina­ta siitä, mikä on ydin­voiman osu­us Suomen ener­giat­ule­vaisu­udessa. Pal­lo on markki­noil­la. Ydin­voimaloille on myön­net­ty lupia enem­män kuin on halua niiden toteuttamiseen.

Ydin­voimaa ei saa Suomes­sa omis­ta­jan kannal­ta kan­nat­tavak­si mitenkään. Jos verkkoon jysäytetään ker­ral­la yli tuhat megawat­tia tar­jon­taa, sähkön hin­ta las­kee niin alas, ettei ydin­voimaan sijoit­tanut saa raho­jaan takaisin. Hyö­ty menee kokon­aan kulut­ta­jille ja tap­pi­ot omis­ta­jille. Ydin­voima voi olla kan­nat­ta­va vain kulut­ta­jien omis­ta­mana. Kun­nat ovat aivan väärä taho ydin­voimaa omis­ta­maan. Teol­lisu­us olisi paljon parem­pi, mut­ta sil­loin pitäisi velvoit­taa taakankan­toon koko teol­lisu­us sähkön käytön suh­teessa. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (3) Miten ener­giaa tuote­taan 2030?”

Huh mikä energiatulevaisuus (2) Asumisen keskittyminen vähentää liikennetarvetta.

Asum­i­nen ja liikenne

Sanoin keskustelus­sa, että asum­is­muo­to on kehit­tymässä suun­taan, jos­sa liikku­mis­tarve vähe­nee. Kaikkial­la teol­lis­tuneis­sa mais­sa on tapah­tunut asum­is­pref­er­ens­seis­sä suuri muu­tos kohden oikea­ta kaupunkia, lähiöistä ja ”repub­likaanivyöhyk­keeltä” ruutukaavakaupunkiin.

Oike­as­sa kaupungis­sa liikku­mi­nen sujuu kävellen. Kävellen men­nään kaup­paan ja lapset menevät kävellen koulu­un ja har­ras­tuk­si­in. Näin oli 60 vuot­ta sit­ten (ei ollut auto­ja) ja näin on koh­ta uud­estaan. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (2) Asumisen keskit­tymi­nen vähen­tää liikennetarvetta.”

Huh mikä energiatulevaisuus (1) Sähköautot

Olin tois­savi­ikol­la Suo­mi-Areenas­sa keskustelus­sa ener­giapoli­ti­ikas­ta ener­giapoli­ti­ikas­ta, jos­sa lisäk­seni oli­vat Keskus­tan puheen­jo­hta­jan Juha Sip­ilä, tutkimusti­imin pääl­likkö Tiina Koljo­nen (VTT), pro­fes­sori Anssi Van­jo­ki (LUT) ja toim­i­tusjo­hta­ja Juha Naukkari­nen (Ener­gia­te­ol­lisu­us). Juon­ta­jana Peter Nyman.
Koko keskustelu on ainakin tois­taisek­si nähtävis­sä neljänä palase­na MTV:n Katsomo.fi ‑sivuil­la osoitteissa

http://www.katsomo.fi/?progId=368964

http://www.katsomo.fi/?progId=368966

http://www.katsomo.fi/?progId=368967

http://www.katsomo.fi/?progId=368971

 

Kir­joitin keskustelun poh­jal­ta Savon Sanomi­in kolumnin, joka julka­istaan sun­nun­taina. Kos­ka siihen ei mah­tunut kuin osa, palaste­len keskustelun antia use­am­paan postauk­seen hajotet­tuna. Pain­o­tan eri­tyis­es­ti argu­ment­te­ja, joi­ta en saanut san­otuk­si, kos­ka kuusi keskusteli­jaa tarkoit­taa, että paljon jää sanomatta.

Aloite­taan sähköau­toista. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (1) Sähköautot”

Malesialaiskoneen pudottaminen ja Venäjän tiedonvälitys

Ei pitäisi olla kenellekään epä­selvää, mitä on tapah­tunut, kun Ukrainan sep­a­ratis­tit ensin tiedot­ta­vat voiton­riemuis­es­ti ampuneen­sa alas ukrainalaisen kul­je­tuskoneen ja sit­ten vetävät tiedot­teen pois sivus­toltaan ja ker­to­vat, että he ainakaan eivät ole mitään konet­ta ampuneet. Kan­nat­taako tapah­tunut siis ylipään­sä kiistää? Eikö imago­tap­pio olisi edes vähän pienem­pi, jos reilusti myön­täisi, että tuli huti? Jos halu­aisi Ukrainan hal­li­tus­ta syyt­tää tapah­tuneesta, voisi yrit­tää jotain sel­l­aista, joka voisi edes teo­ri­as­sa olla tot­ta – kuten, että Ukrainan ilmavoimat hal­li­tus harhaut­ti heitä ove­lasti. Jat­ka lukemista “Male­sialaiskoneen pudot­ta­mi­nen ja Venäjän tiedonvälitys”

Pori ja fillarit

Poris­sa pyörät on liiken­nemerkil­lä määrät­ty aja­maan jalka­käytävil­lä kir­jaimel­lis­es­ti jalankulk­i­joiden seassa, kos­ka jalka­käytävil­lä ei ole omaa kaistaa pyörille. Tämä on jalankulk­i­joiden kannal­ta epämiel­lyt­tävää ja sitä se on myös pyöräil­i­jän, ainakin nopeasti etenevän pyöräil­i­jän kannal­ta. Jär­jeste­ly on täysin turha, kos­ka autoli­ikenne Poris­sa on niin rauhal­lista, että pyöräi­ly auto­jen seassa on tur­val­lisem­paa kuin jalka­käytävil­lä. Toisaal­ta kadut ovat niin lev­eitä, ettei pyöräkaisto­jen tekemisen pitäisi olla vaikeaa. Jat­ka lukemista “Pori ja fillarit”

Sampsa Katajan olisi pitänyt jatkaa eduskunnassa

Samp­sa Kata­ja (kok) ilmoit­ti luop­u­vansa kansane­dus­ta­jan tehtävistä ensi vaaleis­sa. Tieto ei yllät­tänyt, mut­ta har­mit­taa. Samp­sa on hyvä kansane­dus­ta­ja. hänen laisi­aan ei ole eduskun­nas­sa mitenkään liikaa.

Tun­nen Samp­san parhait­en vero­jaos­ton puheen­jo­hta­jana, jon­ka tehtävän hän on hoi­tanut aivan eri­no­mais­es­ti. Hänessä yhdis­tyy taita­va prag­maat­tisu­us tiukkaan peri­aat­teel­lisu­u­teen. Peri­aat­teel­lisu­us ilman prag­maat­tisu­ut­ta ja prag­maat­tisu­us ilman peri­aat­tei­ta ovat molem­mat tuhoon vieviä. (Vähän kuin tun­tee­ton jär­ki ja jär­jetön tunne) Min­un ja Samp­san peri­aat­teet menevät aika-ajoin ristin, minkä ei pitäisi yllät­tää ketään, sil­lä mehän olemme eri puolueis­sa, mut­ta arvostan hänen peri­aat­teel­lisu­ut­taan.  Ja prag­maat­tisu­ut­taan. Ja älyään. Jat­ka lukemista “Samp­sa Kata­jan olisi pitänyt jatkaa eduskunnassa”