Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (2) On suosittava toiseksi parasta, ei huonoimpia.

Jalka­pal­lon Veikkaus­li­iga vaikut­taa tyl­sältä, kos­ka HJK on niin ylivoimainen. Jos olisi resursse­ja tas­apain­ot­taa liigaa, mihin nämä voimavarat kan­nat­taisi suunnata?

Jokainen ymmärtää, että pitäisi tukea mui­ta kärkipään joukkuei­ta, Lahtea, VPS:ää ja KuPS:ia ja ehkä vähän muitakin. HJK:n ylivoimaa ei het­kaut­taisi, vaik­ka hän­nän­huip­pu TPS:ää tuet­taisi miten. Täysin turhaa olisi tuen sirot­telu kol­mos­di­varin joukkueille ympäri maata.

Voitaisi­in tietysti vaa­tia HJK:ta anta­maan osa parhaista pelaa­jis­taan kil­pail­i­joille, mut­ta sit­ten voidaan heit­tää hyvästit haaveille men­estyä kan­sain­välisil­lä ken­til­lä. Jos HJK:n parhai­ta pelaa­jia kiel­let­täisi­in pelaa­mas­ta HJK:ssa, suun­taisi­vatko he vaikka­pa Rovaniemelle vai ken­ties kan­sain­välisille kentille?

Helsin­gin seu­tu ei kil­paile elin­voimas­ta maaseu­tukun­tien kanssa vaan tois­t­en suun­nilleen saman­lais­ten kaupunkien kanssa Suomes­sa ja ulkomailla.

Jos halu­amme vält­tää Suomen luisumisen lop­ullis­es­ti yhden domi­noivan urbaanin alueen maak­si – jos se siis ylipään­sä on enää väl­tet­tävis­sä – on panos­tet­ta­va sen parhaisi­in kil­pail­i­joi­hin, ei heikoimpi­in.  Kekkosel­la oli kauaskat­seisu­ut­ta ymmärtää, että jos Pohjois-Suo­mi aikoo men­estyä, siel­lä onolta­va yksi men­estyvä keskus, ja sel­l­aisek­si hän val­itse Oulun. Kova päätös Kain­u­un pojalta.

Tam­pereel­la on parhaat mah­dol­lisu­udet Helsinkiä vas­taan, joten paljon pitäisi panos­taa Tam­pereeseen. Täl­lainen val­in­ta on vain vaikea, kos­ka se merk­it­see muiden hylkäämistä. On tietysti tas­a­puolisu­u­den nimis­sä perustel­tua tukea eniten niitä, joil­la menee huonoiten, mut­ta sel­l­ainen poli­ti­ik­ka johtaa Helsin­gin ylivaltaan.

81 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (2) On suosittava toiseksi parasta, ei huonoimpia.”

  1. Jos olemme siir­tymässä kohti työ­paika­ton­ta maail­maa, vieläpä hyvin nopeasti, niin miten se vaikut­taa yhteiskun­tarak­en­teen ihanteellisuuteen?

    —-
    The Wash­ing­ton Post
    We’re head­ing into a job­less future, no mat­ter what the gov­ern­ment does
    By Vivek Wadhwa

    http://tinyurl.com/pftsajc

  2. Tam­pere ja Turku ovat talousalueina suur­in­pi­irtein samankokoisia asukaslu­vul­taan (n. 300 000) ja Turun seudul­la elin­ta­so hiukan korkeampi. Turun maanti­eteelli­nen ase­ma on selvästi parem­pi, kos­ka Tukhol­maan pääsee autol­la ja sata­man avit­ta­ma logis­ti­ikkakeskit­tymä ihan toista tasoa kuin Tam­pereel­la mikään. Yliopis­to­ja on Turus­sa enem­män ja yksi niistä ruotsinkieli­nen. Jos nyt muu­ta­man Turkua suo­si­van seikan mainitsee.

    Ihan heti en kek­si, mik­si veikkaisin Tam­pereen puoles­ta kaupunkien välisessä kil­pailus­sa. Eihän se edes ole kaupun­ki EU:n määritelmien mukaan. Eikä tämä ole mitään type­r­ää, kau­naista jär­määmistä vaan aito häm­men­nys. No, onhan Tam­pere paik­ka, johon poruk­ka susir­a­joil­ta muut­taa eli Tam­pere kas­vaa Turkua nopeam­min. Se voi tietysti olla yksi Tam­peretta suo­si­va indikaattori.

    Mut­ta saa­han sitä vaik­ka väit­tää, että Helsin­gin jäl­keen paras paik­ka on Kajaani, jos poli­itikkoa huvittaa.

  3. Jari Yli­tolo­nen:
    Jos olemme siir­tymässä kohti työ­paika­ton­ta maail­maa, vieläpä hyvin nopeasti, niin miten se vaikut­taa yhteiskun­tarak­en­teen ihanteellisuuteen?

    —-
    The Wash­ing­ton Post
    We’re head­ing into a job­less future, no mat­ter what the gov­ern­ment does
    By Vivek Wadhwa

    http://tinyurl.com/pftsajc

    Minä sanon että bullshit.

    Hyv­in­voin­ti ja onnel­lisu­us ovat jo nyt suurim­mak­si osak­si täysin sub­jek­ti­ivisia ja suh­teel­lisia käsit­teitä. Suh­teel­lista hyv­in­voin­tia ei voi edes määritelmäl­lis­es­ti olla koskaan “tarpeek­si”: jos jokin rajal­lis­es­ti saatavis­sa ole­va hyo­dyke tulee automaa­tion tai teknolo­gian edis­tymisen myötä kaikkien ulot­tuville, ihmiset kyl­lä kesksivät uusia “tarpei­ta” joiden täyt­tämisel­lä voi osoit­taa itselleen ja muille omas­ta ase­mas­taan sosi­aalises­sa laumahier­arki­as­sa. Täl­lais­ten tarpei­den täyt­tämisessä tulee aina ole­maan työtä ihmisille.

    Hyvä esimerk­ki täl­lais­es­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta hyv­in­voin­nista on Kopi Luwak eli sivet­tikissakahvi: objek­ti­ivis­es­ti kyseessä on kissan­pas­ka, mut­ta sub­jek­ti­ivi­nen ja suh­teelli­nen sosi­aa­li­nen kon­struk­tio nimeltä yhteiskun­ta on tehnyt siitä luk­sus­tuot­teen. Jos joku kehit­tää tehokkaan tavan tuot­taa sivet­tikissakahvia teol­lises­sa mit­takaavas­sa, menet­tää se välit­tömästi ase­mansa, ja tilalle kek­sitään jotain uut­ta. Tämä ei tarkoi­ta sitä, etteikö sivet­tikissakahvin teol­lises­sa tuotan­nos­sa ja jakelus­sa olisi työtä tuoteke­hit­telijöille ja markki­noi­jille niin kauan kuin se edelleen pysyy riit­tävän mar­gin­aalise­na tuotteena.

    Isoin haaste on nykyisen (tai ehkäpä jo his­to­ri­aan jääneen) keskilu­okan sosi­aalisen, suh­teel­lisen statuk­sen uudelleen­määrit­te­ly. Per­in­teisessä yhteiskun­nas­sa ter­ve mies kuu­lui automaat­tis­es­ti vähin­tään keskilu­okkaan, nykyään ase­ma ei enää ole yhtä itses­tään­selvä. Uudessa sosi­aalises­sa ympäristössä kaiken­maail­man hip­pi­ho­mot ja hip­ster­it lat­tei­neen, kier­rä­tys­vaat­tei­neen ja “oikeas­ta työstä” kaukana olevine har­ras­tuksi­neen voivat nous­ta sosi­aalises­sa hier­arki­as­sa perus­miehen yläpuolelle: täl­lainen maal­i­tolp­pi­en siirtämi­nen aiheut­taa vääjäämät­tä närää koko elämän­sä aikaisem­paa maalia (eli omakoti­ta­lo, auto, kak­si las­ta ja puo­likas koira) kohti pyrkineis­sä ihmi­sis­sä. Ei sik­si, että näi­den asioiden objek­ti­ivi­nen arvo olisi laskenut, vaan sik­si, että nämä hip­pi­ho­mot ja hip­ster­it kehtaa­vat esit­tää että maali­in pääsem­i­nen ei teekään keskilu­okkaises­ta miehestä heitä parem­paa ihmistä.

  4. Uskon vah­vasti että Tam­pereesta tulee vielä paljon nyky­istä kovem­pi kirit­täjä pääkaupunkiseudulle kun kaupungis­tu­mi­nen tästä vielä jatkuu ja kiihtyy. Yksi syy on väestöl­lisen keskip­is­teen sijain­ti, vaik­ka on niitä paljon muitakin. Tam­pereen seu­tukun­ta on lähivu­osikym­meninä kas­vanut absolu­ut­tis­es­ti pääkaupunkiseudun kanssa samaa vauh­tia maan sisäis­es­tä muut­toli­ik­keestä, suh­teel­lis­es­ti vauhti on ollut tietysti paljon nopeam­paa. (Helsinki­in tulee enem­män maa­han­muut­ta­jia ja pääkaupunkiseudul­la on enem­män asukkai­ta, joten maa­han­muu­tossa ja syn­tyvyy­dessä se peit­toaa Tam­pereen) — Tam­pere ei kuitenkaan tule pär­jäämään sil­lä että “panos­te­taan” Tam­pereeseen.. se tulee pär­jäämään omin avuin ja pelkästään sil­lä että ihmiset ja yri­tyk­set jne. katso­vat ko. kaupun­gin parhaak­si alus­tak­si tai asuin­paikak­seen nykyisessä globaalis­sa maail­mas­sa.. Tot­takai Tam­peretta voidaan tukeakin, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si kaupun­gin tule­vaisu­us on kiin­ni muista asioista kuin poli­it­ti­sista päätök­sistä (ellei sit­ten pääkaupunkia päätetä siirtää Tam­pereelle tai muu­ta yhtä raffia)

  5. Mitä Tam­pereen tukem­i­nen noin käytän­nössä tarkoit­taisi tämän päivän Suomessa?

  6. Koko ratkaisee. Tukhol­ma menee ohi hesan niin kauan kuin se on asukaslu­vul­taan isom­pi. Täl­löin ulko­mais­ten fir­mo­jen on näp­pitun­tu­mal­ta tur­val­lisem­pi etabloitua tukholmaan.
    Tietysti hesal­la voisi olla joku kik­ka mikä houkut­telee. Mikä se voisi olla? Tallinnas­sa verot, pietaris­sa venäjän markki­nat, riias­sa alhainen kustannustaso…

  7. Ode kir­joit­taa jälleen asi­aa. Suomes­sa täy­tyy tukea luon­nos­taan kas­vavia keskuk­sia. Niitä on Helsin­gin ulkop­uolel­la merkit­tävässä mit­takaavas­sa vain muu­ta­ma (Tam­pere, Turku, Oulu). Tam­pere on selvästi vahvin kirit­täjä Helsingille. Tam­pereen kasvu perus­tuu koko Suomes­ta tule­vaan muut­toli­ik­keeseen siinä mis­sä Turku ja Oulu vetävät enem­män alueel­lis­es­ta muuttoliikettä. 

    Tam­pereen ongel­ma on ollut väli­in­putoa­ja metropolin ja maalaiskylien välis­sä, kos­ka eduskun­nas­sa vään­netään yleen­sä vain sil­tarum­muista Helsin­gin ja taan­tu­vien maaseu­tupitäjien välil­lä. Siinä huo­maa­mat­ta jää, että Tam­pereen taa­ja­ma-alue kas­vaa joka vuosi 3000–4000 asukkaal­la ja työt­tömyyspros­ent­ti kaupungis­sa on katas­tro­faa­li­nen läh­es 18 nyt. Täl­lainen työt­tömyys­luku val­takun­nan kakkoskeskuk­ses­sa on koko maan tappio.

    Käytän­nössä Tam­pereen tukem­i­nen tarkoit­taisi muun muas­sa sitä, että val­tion työ­paikko­ja sijoite­taan kaupunki­in, sen sijaan, että niitä viedään koko ajan pois (oikeas­t­aan Fina­vian Van­taalle siir­ron myötä viimeinenkin on koh­ta viety pois). Tam­pereen hyvä logisti­nen sijain­ti, vetovoimainen ympäristö sekä edulli­nen hin­tata­so myös puolta­vat val­tion toim­into­jen viemistä sinne. Lisäk­si infrain­vestoin­te­ja on tuet­ta­va Tam­pereen kaltai­sis­sa kasvukeskuk­sis­sa samoil­la peri­aat­teil­la mitä metropolialueella.

  8. Turku tun­tuu tyrivän mah­dol­lisuuten­sa ihan omin voimin. Oli esimerkik­si aikamoinen saavu­tus savus­taa Wärt­silän kokoinen tehdas Turus­ta Ital­i­aan! Ei onnis­tunut poli­itikoil­ta ihan vuodessa eikä kahdessa. 

    Tam­pere on tuos­sa yllä maini­tu­in syin paljon helpom­pi ja tur­val­lisem­pi kil­pail­i­ja Helsingille kuin Turku, mut­ta turku­laiset näyt­tävät hoita­van itsen­sä pois tästä skabas­ta. Turku suo­jelee itseään hengiltä. Kaiken maail­man sin­is­ten lau­tahökke­lien ympärille tehdään kansan­li­ikkeitä eikä saa­da aikaisek­si päätök­siä ratikas­ta saati toriparkista.

  9. Käytän­nössä Tam­pereen tukem­i­nen tarkoit­taisi sitä, että kun­tien välistä tulon­si­ir­topoli­ti­ikkaa muutet­taisi­in. Täl­löin Tam­pereel­la olisi varaa investoi­da omil­la rahoil­laan kaiken­laiseen kivaan, tai vaik­ka laskea veroäyriä. Vas­taavasti heikom­min men­estyvät kun­nat jou­tu­isi­vat totea­maan että raha ei vain yksinker­tais­es­ti riitä, ja suorit­ta­maan jonkin­laisen hal­li­tun alasajon.

    Täl­laises­sa kil­pailu­ti­lanteessa Tam­pere kas­vaisi paljon nyky­istä nopeam­min, ja myös kan­sain­vä­li­nen kil­pailu­ase­ma paranisi.

    Suo­ma­lais­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä kokon­aan strate­gi­nen tavoite. Köy­htyvin kun­tien rahareik­iä paikataan mil­loin mis­säkin kaiken­laisil­la kri­isi­tu­il­la, mut­ta kenel­läkään ei ole kuvaa siitä, mihin lop­ul­ta pyritään.

  10. TomiA: Ihan heti en kek­si, mik­si veikkaisin Tam­pereen puoles­ta kaupunkien välisessä kilpailussa.

    Turun asukkaana voisin tode­ta tähän, että sik­si, että Turus­sa on sem­moinen päätök­sen­tekokult­tuuri, joka tekee tyhjäk­si ison osan noista mainit­semis­tasi eduista. Sopii kat­soa esimerkkinä vaik­ka raiti­otiehankkei­ta. Tam­pereel­la rata saadaan aikaan, Turus­sa ei.

    His­to­ri­al­lisen sat­tuman tai onnet­to­muu­den takia Turun kun­nan­ra­jat ovat myös Tam­pereeseen ver­rat­tuna epä­suo­tu­isam­mat, kun Raisio ja Kaa­ri­na ovat rajo­jen ulkop­uolel­la ja kun­tien yhdis­tämi­nen on tähän saak­ka ollut melkoista hölmöläis­ten hom­maa. Liekö nyt sit­ten pakkoli­itos tulos­sa muo­dos­sa tai toisessa?

    1. Tam­pereel­la rata saadaan aikaan, Turus­sa ei.

      Tarkem­min sanoen Turku sai aikaan ole­van ratikan lakkaut­tamisen. Hait­tasi kuulem­ma autoliikennettä.

  11. Liian kaukaa haetut analo­giat tar­joa­vat usein mah­dol­lisu­u­den virhetulk­in­toi­hin ja liian help­poi­hin päätelmiin.

    En ota nyt kan­taa kaupunkisu­un­nit­telu­un, mut­ta muu­ta­ma point­ti käyt­tämästäsi analo­gias­ta — joukkueurheilusar­joista ja siitä ketä niis­sä kan­nat­taa tukea.

    Maail­man men­estyk­sekkäim­mät joukkueurheilusar­jat — jos mit­ta­ri­na käytetään urheilullista jän­ni­tys­tä, yleisömääriä ja rahaa — ovat niitä, jois­sa on joukkuei­den ero­ja tasoit­tavia mekanis­me­ja. Esim. NHL:ssä (ja muis­sa pohjoisamerikkalai­sis­sa sar­jois­sa) sar­jas­sa huonoiten sijoit­tunut joukkue saa vara­ta ensim­mäisenä uuden pelaa­jan ja Englan­nin Vali­oli­igas­sa tele­vi­sio­tu­lot jae­taan tasan kaikkien kesken (vaik­ka kärk­i­joukkuei­den otte­lut tuo­vatkin pot­ti­in huo­mat­tavasti enemmän). 

    Urheilusar­jois­sa ero­jen tasaami­nen johtaa tasaisimpi­in ja siten jän­nit­tävimpi­in ottelui­hin, mikä johtaa suurem­pi­in yleisömääri­in, mikä tuo enem­män rahaa lajille, mikä taas saa urheilullis­es­ti lah­jakkaat pyrkimään lajin pariin. 

    En tiedä voiko tuos­ta tehdä yhteiskun­ta­su­un­nit­telu­un mitään johtopäätök­siä. Ehkä ain­os­taan sen, että täy­tyy päät­tää ensin mihin pyritään, sit­ten miten dynami­ik­ka toimii ja vas­ta sit­ten mil­lä toimen­piteil­lä kehi­tys­tä voidaan ohja­ta halut­tuun suuntaan.

    Ehkä toise­na havain­tona se, että ne urheilusar­jat, jois­sa on tietois­es­ti pyrit­ty keskit­tämään resurssit parin johta­van seu­ran taakse, ovat sään­nöl­lis­es­ti olleet alisuorit­ta­jia. (Esim. Itä-Sak­san jalkapallo.)

  12. Janne:
    Mitä Tam­pereen tukem­i­nen noin käytän­nössä tarkoit­taisi tämän päivän Suomessa? 

    Älkää nyt ainakaan kampit­tako. Tam­pereel­la on tun­tunut ole­van huono min­is­te­ri­on­ni yli vuosikymmenen.

    http://yle.fi/uutiset/tampere_menettaa_hatakeskuksen/5523679
    http://yle.fi/uutiset/tampereen_aluelennonjohto_vantaalle_-_aluelennonjohdon_vaki_marssi_ulos/6773208

    Kun nyt Tam­pereel­la on meneil­lään ja suun­nit­teil­la usei­ta eri­laisia pitkän lin­jan han­kkei­ta, joil­la saadaan lisää tiivistä kaupunkia ja talouskasvua sekä parem­paa tuot­tavu­ut­ta, niin tuol­laisia han­kkei­ta voisi val­tio tukea avokä­tisem­min. Etteivät ne seiso vuosikymmeniä.

  13. “Eikä tämä ole mitään type­r­ää, kau­naista jär­määmistä vaan aito hämmennys.”

    Tam­pereel­la ja Turul­la oli kova kisa kakkoskaupun­gin statuk­ses­ta vielä 80-luvul­la, sit­ten kävi miten kävi. Tämä on/oli kuitenkin vähän type­rä kil­pailu, kos­ka todel­li­nen haas­ta­ja on Helsin­ki ja sen kanssa näi­den tulisi painia eikä keskenään. Huonoin vai­h­toe­hto on että Suomes­sa olisi tasan 0 oikeaa kaupunkia, Helsinki/Suomi on tehnyt ihan hyvää työtä sen eteen että “napo­ja” on vähin­tään 1. On muiden kaupunkien asia onko näitä sit­ten enem­mänkin, uskoni Tam­pereeseen on vah­va, Turus­ta en osaa var­masti sanoa. Kum­mankaan men­estys ei kuitenkaan ole sinän­sä toiselta pois.

  14. teekkari: Minä sanon että bullshit. 

    Jos työ­paikoista häviää kokon­aan 50% seu­raa­van 20 vuo­den aikana ja lop­pu­jenkin työtä tehoste­taan uudel­la teknolo­gial­la niin, että työvoiman tarve niis­säkin vähe­nee, on näi­den työ­paikko­jen kor­vaami­nen uusil­la aika vaa­ti­va tehtävä.

    Minkälainen on yhteiskun­ta, jon­ka työl­lisyysaste on 20–30%? Minkälaista sosi­aal­i­tur­vaa sil­lä voidaan rahoit­taa? Talouskasvu ei voi olla kovin suur­ta, kun kasvu on perus­tunut yksi­ty­is­ten ja val­tioiden velan­ot­toon, eikä työtä vail­la ole­vat var­maankaan ota lainaa. 

    Mis­sä nämä työtä vail­la ole­vat asu­vat? Mil­lä elätävt, mitä palvelu­ja käyttävät? 

    Luulisi ainakin, että van­hus­ten ja las­ten­hoito tapah­tuu taas per­heis­sä laitosten sijaan.

    Ja mitä on tämä kaupunkiseu­tu­jen kil­pailu näis­sä olosuhteissa?

    1. Siinä, että ole­vista työ­paikoista häviää puo­let, ei ole mitään kovin ihmeel­listä. Joku voisi laskea, kuin­ka mon­ta työ­paikkaa on jäl­jel­lä niistä työ­paikoista, joi­ta meil­lä oli vuon­na 1990.
      Sewn sijaan on aivan mie­lenki­in­toinen kysymys, eläisim­meko onnel­lisem­paa elämää, jos alka­isimme tehvä vähem­män työtä sitä mukaan kun insinöörit automa­ti­soi­vat työtehtäviä.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Tarkem­min sanoen Turku sai aikaan ole­van ratikan lakkaut­tamisen. Hait­tasi kuulem­ma autoliikennettä.

    Hauku­taanko­han väärää puu­ta? 70-luvun alus­sa kalsu­to oli van­haa ja bus­sit oli­vat aiem­mas­ta kehittyneitä.

    Pän­nii tämä raideli­ike­nen­dog­mati­ik­ka. Ei min­ul­la raideli­ike­neetää vas­taan oel mitää. Dog­mati­ikkaa on.

    Mitä vuorostaan tulee telakoi­hin, niin Ruot­sis­sa ne ajet­ti­in alas jo aikopäi­ivä sit­ten. Ns. aurn­gonlaskun ala.

    1. Samaan aikaan Helsin­ki osti nivel­ratikoi­ta, jot­ka eivät ole mitenkään huono­ja ainakaan sen aikaiseen bus­si­in näh­den. Ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen on juh­laa ver­rat­tuna hyp­pivään ja pomp­pi­vaan bussiin.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Sewn sijaan on aivan mie­lenki­in­toinen kysymys, eläisim­meko onnel­lisem­paa elämää, jos alka­isimme tehvä vähem­män työtä sitä mukaan kun insinöörit automa­ti­soi­vat työtehtäviä.

    Emme, kos­ka naa­purimme eivät tee niin. Kyl­lä siinä naa­ma vään­ty­isi mutru­un, kun suo­ma­lainen tun­tisi itsen­sä ryysyköy­häläisek­si käy­dessään Ruotsin reissulla.

  17. TomiA:
    Tam­pere ja Turku ovat talousalueina suur­in­pi­irtein samankokoisia asukaslu­vul­taan (n. 300 000) 

    Tam­pereen kaupunkiseu­tu on n. 385000 kun Turun 295000. Tam­pere on kas­vanut viime­set vuosikymmenet, Turku ei.

  18. Jos nyt oikein muis­tan, Tam­pereen ratik­ka Her­van­nas­ta jon­nekin keskus­taan on selvi­tyk­sen mukaan mah­dol­lis­es­ti kan­nat­ta­va ja Turus­sa taas ei. Niin tai näin, en näe mitään jrkeä rak­en­taa hir­muisen hin­taista ratikkaa juuri nyt, kun kukaan ei tiedä mihin suun­taan ilmeis­es­ti suures­sa mur­rokses­sa ole­va liikenne kehit­tyy. Jos esimerkik­si polt­toaineen hin­ta rom­ah­taa ja eri­laiset Uber-tyyp­piset sys­teemit yleistyvät, olisi type­r­ää puoli­pakot­taa ihmiset raitio­vaunuun oman ajoneu­von sijaan. Vielä type­r­äm­mäk­si han­ke tiety­isti muut­tuisi, jos val­tio alka­isi tukea nimeno­maan Tam­pereen kasvua muiden paikkakun­tien kus­tan­nuk­sel­la. Onnek­si niin ei tule käymään.

    Muut­toli­ik­keestä vielä. Turun talousalueelle eivät muu­ta vain lähialueen asukkaat vaan myös ulko­mail­ta muute­taan ja selvästi enem­män kuin Tam­pereelle. Muu­ta kuin suomea puhu­vien määrä on jos­sain 30 000 hujakoil­la, kun se tam­pereel­la on alle 10 000. Aika hyvin per­stel­lun väit­teen mukaan monikult­tuurisu­us lisää alueen kasvua ja vetovoimaa. Niin­pä esimerkik­si ruot­salais­ten, venäläis­ten ja mik­sei viro­lais­ten investoin­nit suun­taudu paikkakun­nalle, jos­sa fir­man kieltä osa­taan. Tämä ei suosi Tam­peretta, joka on enem­män kuitenkin perus­suo­ma­lainen kaupun­ki. Ja viimeis­ten vuosikym­menten mas­samuu­ton seu­rauk­se­na per­susuo­ma­lais­tenkin muu­ton täy­tyy alkaa hiipua.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen on juh­laa ver­rat­tuna hyp­pivään ja pomp­pi­vaan bussiin. 

    Mit­taus­tu­lok­sia kiitos, tuo on mielipi­dea­sia. Tam­pereen seudun bus­sili­ikenne on minus­ta hyvin tasaista ja suju­vaa. Helsin­gin metro kiihdyt­telee ja heiluu minus­ta enem­män. Spo­ral­la en ole var­maan vuosikymme­neen men­nyt. Suurin ongel­ma Tam­pereen nys­seis­sä on se, että ruuh­ka-aikoi­hin ei tah­do saa­da istumapaikkaa. 

    Tam­pereen seudun joukkoli­ikenne siir­tyi heinäku­us­sa kun­tara­jat ylit­tävään sys­teemi­in. Nap­inaa on kuu­lunut mut­ta ainakin omat koke­muk­seni ovat tähän asti olleet hyviä.
    http://joukkoliikenne.tampere.fi/fi/etusivu/kuntarajat-ylittava-joukkoliikenne-aloittaa-30.6.2014.html

    Bus­sili­iken­teessä ei ole mitään vikaa, mut­ta yleis­es­ti kuitenkin kan­natan tuo­ta Tam­pereen raideprojektia:
    http://www.tampere.fi/teksti/index/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html

    Se nopeut­taa nyky­isiä osit­tain ruuhkaisia lin­jo­ja, ja mah­dol­lis­taa raidey­htey­teen tukeu­tu­van uud­is- ja tiivistysrakentamisen.

  20. Markku af Heurlin: Hauku­taanko­han väärää puu­ta? 70-luvun alus­sa kalsu­to oli van­haa ja bus­sit oli­vat aiem­mas­ta kehittyneitä…

    No ei. Turun ratikan lopet­ta­mi­nen oli paljon mon­imutkaisem­pi jut­tu ja näin jälkikä­teen nähtynä virhe. Päätöskok­ouk­seen oli valmis­tel­tu kak­si laskel­maa, jois­sa toises­sa ratik­ka oli kan­nat­ta­va ja toises­sa kan­nat­tam­a­ton. Kok­ouk­sen alus­sa esit­telijä oli kysynyt, kumpaa käytetään?

    Bus­sili­ikenne oli tuo­hon aikaan Turus­sa pääosin yksi­ty­istä, edullista ja tehokas­ta. Joten sen kus­tan­nuk­set saati­in paljon pienem­mik­si kuin tänä päivänä. 

    Perusteil­taan kyse oli kaupunki­rak­en­teen kehi­tys­su­un­nan virheestä. Oli tehty type­r­iä ker­rostalolähiöitä ja oleteti­in kehi­tyk­sen jatku­van noin. Turus­sa lähiöt on kaiken lisäk­si tehty kauas junaraiteista, joten lähi­ju­nali­iken­nekkään ei ole nykyrak­en­teessa kan­nat­tavaa, kos­ka VR:n intres­si on tavaraliikenteessä.

    Markku af Heurlin:

    …Mitä vuorostaan tulee telakoi­hin, niin Ruot­sis­sa ne ajet­ti­in alas jo aikopäi­ivä sit­ten. Ns. aurn­gonlaskun ala.

    Telakka­te­ol­lisu­us ei ole kuol­lut Ruot­sis­sa. Ruot­sil­la, kuten jokaisel­la ran­nikko­val­ti­ol­la on strate­gi­nen intres­si ylläpitää telakka­te­ol­lisu­ut­ta sota­laivo­jen tuotan­toon. Suo­mi on euroop­pal­isit­tain saari, joten me ehkä tarvit­semme lisäk­si jonkin­laisen kyvyn ylläpitää kaup­palaivas­ton rakentamista.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Kockums

    Jos yhtään seu­raat ruot­salaista lehdis­töä, ei siel­lä alkukesästä ole mis­tään muus­ta puhut­tukaan kuin telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta. Kyse on siitä, minkä tyyp­pis­ten alus­ten tuotan­tokykyä ylläpi­de­tään. Ruot­si kyke­nee rak­en­ta­maan sekä sukel­lusveneitä että pieniä pin­tatais­telu­aluk­sia. Sekä Ran­s­ka, Iso-Bri­tan­nia että ilmeis­es­ti myös Italia ylläpitävät kykyä lento­tukialus­ten rakentamiseen.

    Nor­maalit län­si­maat (Ruot­si, Sak­sa, Ran­s­ka, Italia, Iso-Bri­tan­nia jne) tuke­vat telakoi­ta tilaa­mal­la niiltä noin kolmes­ta viiteen vuo­den välein alus­lu­okan. Sil­lä rahoite­taan aina uusi teknolo­gia telakoille ja telakat voivat kil­pail­la sen turvin sivi­il­i­ti­lauk­sista. Suomes­sa Merivoimat kil­pailut­ti uusim­man alus­lu­okkansa ja se tilat­ti­in Ital­ias­ta. Voitte olla var­mo­ja, että teol­lisu­us­pi­ir­it EU:ssa ovat ihmetelleet!

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sewn sijaan on aivan mie­lenki­in­toinen kysymys, eläisim­meko onnel­lisem­paa elämää, jos alka­isimme tehvä vähem­män työtä sitä mukaan kun insinöörit automa­ti­soi­vat työtehtäviä. 

    Kuka mak­saa elämisen?

    1. Elin­ta­som­ma riip­puu siitä, kuin­ka paljon tuo­tamme hyödykkeitä. Jos sama määrä hydykkeitä syn­tyy pienem­mäl­lä määrääl­lä työtä, voimme elää yhtä hyvin kuin aiem­min tekemäl­lä vähem­män työtä.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen on juh­laa ver­rat­tuna hyp­pivään ja pomp­pi­vaan bussiin.

    Tietenkin kun­non autol­la liikku­mi­nen se vas­ta juh­laa on noi­hin verrattuna.

  23. tilanne on han­kala. Fos­si­ilidemokraatit ovat niin hädis­sään, että eivät tiedä mitä pitäisi tehdä, että kan­na­tus ei lask­isi. Keskus­taa taas on uskon­nolli­nen puolue aluepolitiikkansa(5 miljoo­nan asukkaan maas­sa) ja asevelvol­lisuuten­sa kanssa. Kokoomus on täyn­nä nät­tipoikia. Puoluei­ta parem­pia asiantun­ti­joi­ta löy­tyy netistä.

  24. O.S:” Täysin turhaa olisi tuen sirot­telu kol­mos­di­varin joukkueille ympäri maata.”

    Eipäsenei, Ode ei ymmär­rä urheilun lainalaisuuk­sia. Huip­pu­pelaa­jat tule­vat junior­eista, jot­ka elävät ja har­joit­tel­e­vat läpi suomen­niemen. Suurseu­rat saa­vat vuosien har­joit­telun ja panos­tuk­sen hedelmät käytän­nössä ilmat­teek­si sil­loin kun lupaa­va nuori pelaa­ja siir­tyy liigaseuraan.

    Suurseu­ro­jen juniorikas­va­tustyö tuot­taa myös hyviä pelaa­jia , mut­ta mas­sa ei riitä yksin liigaseu­ro­jen tarpeeseen. Huip­puyk­silöitä kun valitet­tavasti on niin har­vak­seen. Tarvi­taan maakun­tien seu­ro­jen talkootyötä suurseu­ro­jen bis­nek­sen ylläpi­toon. Viimeisin esimerk­ki on jalka­pal­loil­i­ja Markka­nen , joka muu­ta­ma kausi sit­ten pot­ki pal­loa Vih­tavuoren Pamauk­sen kol­mos­di­vari­porukas­sa. Nyt hän pes­tau­tui Espan­jan pääli­igaan Ruotsin kautta.

    Tasan sama ilmiö tois­tuu talouselämässä maaseu­tu — kaupun­ki-akselil­la. Tästä seu­raa päätelmän lop­putu­los: maaseudun kehit­tämi­nen on Suomen suurem­pi­en kaupunkien paras­ta kehittämistyötä.

    Ode kun on pyöräi­lyen­tu­asti, niin mik­si Suomen media hypet­tää Ran­skan (dop­ing) ympäri­a­joa aivan sikana ? Ennem­minkin media voisi seu­ra­ta Int­ian maa­hock­eyli­igaa tai ryg­byn MM-kiso­ja, nehän lienevät maail­man har­raste­tu­impia urheilu­la­je­ja. Mut­ta onko pyöräi­ly har­raste­tu­in­ta Suomen tasol­la? Selit­tävätkö markki­nat, Sko­da, Car­refour vai mikä ?

    1. Junior­i­jalka­pal­lon tukem­i­nen on var­maankin hyvä asia ja kan­natan sitä sdy­dämestäni, mut­ta se ei kaven­na HJK:n ylivoimaa, joka siis kor­jat­ta­va ongelma.

  25. TL: Mit­taus­tu­lok­sia kiitos, tuo on mielipideasia. 

    Se on mielipi­dea­sia, ja mielip­iteitäkin voi mita­ta. Miten kävi, kun bus­sil­in­jan 15 vai­h­tui Län­sisa­ta­mas­sa ratikak­si? Matkus­ta­jamäärä nousi 350 %. Miten kävi, kun bus­sil­in­ja 17 vai­h­tui ysir­atikak­si? Matkus­ta­jamääräen­nus­teet ylit­tyivät roimasti, vaik­ka ratik­ka oli hitaampi ja vuoroväli pidem­pi kuin ennustet­ta tehdessä oli arvioitu. Ja ei, ne ysin matkus­ta­jat eivät olleet pois muil­ta ratikkalinjoilta.

    Toiv­otaan, että päästään mit­taa­maan muu­ta­man vuo­den päästä Tam­pereel­lakin, miten ihmiset äänestävät jaloil­laan ratikan vs bussin matkustusmukavuudesta.

  26. TjM: Tam­pereen kaupunkiseu­tu on n. 385000 kun Turun 295000. Tam­pere on kas­vanut viime­set vuosikymmenet, Turku ei.

    No, näitä talousalueen määritelmiä on usei­ta. Vedin muis­tista, kos­ka ollen todel­la kuul­lut, että talousaluei­den väk­ilu­vus­sa ei ole suur­ta ero eli Turku noin 300 000, Tam­pere noin 310 000. Wikipedi­an mukaan olen kuitenkin väärässä jos seu­tukun­ta ja talousalue on sama asia. Turun seu­tukun­nan asukas­määrä on 310 000. Kasvu­vauhti on ollut sel­l­aista 2 000 asukas­ta vuodessa. Tam­pereen seu­tukun­nan kasvu­vauhti on samaa luokkaa mut­ta asukkai­ta on tosi­aan noin 60 000 enemmän.

    En sit­ten tiedä kuin­ka eksak­te­ja nämä luvut ovat eli onko joku täs­mälli­nen tapa märi­teel­lä seu­tukun­ta tai talousalue. Jonkin­laisia tilas­tol­lisia yleistyk­siähän ne väistämät­tä ovat.

  27. Kalle:

    <a href=“http://sv.wikipedia.org/wiki/Kockums&quot; onclick=“javascript:_gaq.push([‘_trackEvent’,‘outbound-comment’
    Suomes­sa Merivoimat kil­pailut­ti uusim­man alus­lu­okkansa ja se tilat­ti­in Ital­ias­ta. Voitte olla var­mo­ja, että teol­lisu­us­pi­ir­it EU:ssa ovat ihmetelleet!

    Suo­mi on käsit­tääk­seni ain­oa maa, joka jär­jestää kaik­ki kil­pailu­tuk­set kaikil­la Union­in pääkielil­lä. Mitään pakkoa­han täl­laiseen ei ole vaan maan viralli­nen kieli kel­paa. Jos joku yri­tys halu­aa osal­lis­tua, niin mak­sakoon suomen- tai ruotsinkielisen kil­pailu­tusil­moituk­sen kään­tämisen omas­ta pus­sis­taan. En osaa kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa esimerkik­si ran­skalaiset näin avus­taisi­vat muu­ta kuin omaa teollisuuttaan.

  28. “Jos sama määrä hydykkeitä syn­tyy pienem­mäl­lä määrääl­lä työtä” 

    Dii­ba-daa­ba. Mut­ta nyt sit­ten Ode hei ihan konkreet­tis­es­ti: KUKA MAKSAA, mille tasolle ja mil­lä perus­teel­la niiden elämisen, jot­ka eivät enää tule työllistymään? 

    Vai onko vas­taus taaskin sosial­is­mi? Ja rahat veks porvareilta/imperialisteilta/kapitalisteilta/rikkailta/(insert your favourite kansan­vi­holli­nen) kuten aina — ja aina yhtä pitkästyt­tävästi — ennenkin?

    1. Mau­r­izio. Ole­tat, että kun tehdään vähem­män työtä, niin osa ihmi­sistä ei tee työtä ollenkaan ja lop­ut yhtä paljon kuin ennen. Miten kävi, kun siir­ryt­ti­in 5‑päiväiseen työviikkoon?

  29. “Jalka­pal­lon Veikkaus­li­iga vaikut­taa tyl­sältä, kos­ka HJK on niin ylivoimainen. Jos olisi resursse­ja tas­apain­ot­taa liigaa, mihin nämä voimavarat kan­nat­taisi suunnata?”

    En seu­raa koti­maista jalka­pal­loa. Syynä siihen ei ole se, että onko sar­ja tasainen ja yllä­tyk­selli­nen vai ei. Vaan se, että se ei ole kiinnostava.

    Jos kuitenkin halu­aisin tas­apain­ot­taa liigaa, tek­isin jotain vas­taavaa kuin NHL:ssä, eli esim. juuri uusien pelaa­jien varaamisoikeus annet­taisi­in ensin heikoim­malle joukkueelle. Tuo jär­jeste­ly ei mak­sa mitään, eikä edus­ta edes tulon­si­ir­to­ja, mut­ta tasaa sar­jaa, johtaen siihen, että parhaat nuoret pelaa­jat pelaa­vat huonoim­mis­sa joukkueis­sa, jol­loin näi­denkin ottelu­ja on kiin­nos­tavaa seu­ra­ta. Joukkueen ei tarvitse kokon­aisu­udessaan olla sar­jan parhaan tasoa ollak­seen kiin­nos­ta­va: riit­tää, että joukkueen sisäl­lä on jotain kiinnostavaa.

    Mut­ta käytän­nössä tuo jär­jeste­ly olisi ongel­malli­nen, kos­ka jalka­pal­lo ei ole Suomes­sa täysam­mat­ti­lais­la­ji. Har­va pelaa­ja halu­aa muut­taa jalka­pal­lo­joukkueen takia toiseen kaupunki­in, kos­ka mene­tyk­set koet­taisi­in suurem­mik­si. NHL:ssä on aivan toisen luokan palkkata­so, ja siel­lä orja­sopimuk­set ovat mahdollisempia.

    Kaupunkien kohdal­la kehi­tys on viime vuosikymmenet men­nyt niin, että ne kaupunkiseudut ovat kas­va­neet, joi­hin val­tio ja EU on pumpan­nut rahaa ja työ­paikko­ja, ja lop­ut alueet ovat kutis­tuneet. Kasvualueil­la julki­nen sek­tori on rahoit­tanut myös huo­mat­tavas­sa määrin yksi­ty­istä sek­to­ria. Esim. julkisen sek­torin IT työl­listää nykyään kym­meniä tuhan­sia henkiä myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, lähin­nä yliopis­tokaupungeis­sa ja pääasi­as­sa Helsin­gin seudul­la. Uusi Sote-ratkaisu ehkä voimis­taa taas tätä alueke­hi­tys­tä, sil­lä siihen liit­tyy merkit­tävä tulon- ja työ­paikko­jen siir­to yliopistosairaalakaupungeille.

    Jos Tam­pereesta halut­taisi­in kakkoskaupun­ki, niin ideoita on help­po kek­siä, miten val­tio voisi siinä tukea. Yksi tapa mon­en muun joukos­sa olisi luo­da rautatieraide Toi­jalas­ta Tam­pereen lento­ken­tälle ja sieltä edelleen Tam­pereen rautatiease­malle. Täl­löin Tam­pereen lento­kent­tä voisi aidosti kil­pail­la myös pääkaupunkiseudun lentoli­iken­teestä. Nyt val­tio tukee rata­hankkeel­la ja Fina­vian sato­jen miljoonien lisära­hoituk­sel­la sitä, että poruk­ka matkaisi Tam­pereelta ja muual­ta Suomes­ta nimeno­maan Helsin­gin lento­ken­tälle, mikä ei ole kil­pailuneu­traalia, vaan lähtöko­hdil­taan yhden keskuskaupun­gin poli­ti­ikkaa. Tam­pereen lento­ken­tän kulkuy­hteyk­sien paran­tamiseen val­tio ei ole osal­lis­tunut eril­lis­ra­hoituk­sel­la lainkaan.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Elin­ta­som­ma riip­puu siitä, kuin­ka paljon tuo­tamme hyödykkeitä. Jos sama määrä hydykkeitä syn­tyy pienem­mäl­lä määrääl­lä työtä, voimme elää yhtä hyvin kuin aiem­min tekemäl­lä vähem­män työtä.

    Täl­laisia kom­ment­te­ja tykkään lukea poli­itikoil­ta. Luin Osmon “Vau­raus ja Aika” joskus viitisen vuot­ta sit­ten. Sen jäl­keen aloin enem­män pere­htyä lep­pois­tamiside­olo­giaan, perus­tu­loon, ynnä mui­hin asi­aan liit­tyvi­in ideoihin ja tein melkein täyskään­nök­sen protes­tant­tisen työ­moraalin ihmis­es­tä lep­pois­tamisen kannattajaksi.

    Ei todel­lakaan ole mitään järkeä että ihmiset huhki­vat elan­ton­sa eteen yhtä paljon kuin vuosikym­meniä sit­ten, vaik­ka sen elan­non tuot­ta­mi­nen on teknolo­gian ansios­ta yhä vähem­män ja vähem­män työtä vaa­ti­vaa. Jotkut ovat sitä mieltä että yhä korkeampi elin­ta­so ja luk­sus­tuot­teet ovat sen arvoisia, mut­ta vaikut­taisi että aika mon­et taas eivät ole. Jos töitä taas tehdään hul­lun lail­la sik­si että sys­tee­mi sitä vaatii, sit­ten sys­tee­mis­sä on vikaa ja se pitää korjata.

    Toivoisin kovasti että Osmo tai joku muu poli­itikko alka­isi tuo­da lep­pois­tamisen ideaa entistä enem­män val­tavir­tapoli­ti­ikkaan esim. perus­tu­lon tai lyhyem­män stan­dard­i­työvi­ikon muo­dos­sa. Saisi kyl­lä min­un ääneni.

  31. “niin osa ihmi­sistä ei tee työtä ollenkaan” 

    Jep, eli justi­in­sa se osa ns. scheisse­du­u­nia teke­vien sanokaamme henkises­ti köykäisem­mästä päästä, joiden työt robot­it tule­vat kor­vaa­maan. He kun eivät, toisin kuin te intellek­tuel­lit kuvit­telette, tule näitä fiin­impiä älytöitä tekemään. 

    Ja siitä seu­raa, ettei tämä jen­gi kyl­lä tasan var­masti tule Soin­in­vaaran (taik­ka Kalli­oli­ik­keen) kanssa leir­in­uo­ti­olle Kum­bayaa laula­maan, vaik­ka paljon kauhis­tel­lus­ta ja epäekol­o­gis­es­ta län­si­maisen kulut­ta­jan roolis­taan vapau­tu­isikin, vaan alkaa aikansa liemessään muhit­tuaan ras­vaa­maan köysikiep­piä ja etsimään syn­tipukke­ja. Eli poten­ti­aalis­es­ti hyvin vaar­al­lisille vesille ollaan ajele­hti­mas­sa — ja siinäpä se mun oletukseni/pelkoni sit­ten olikin. 

    PS. Työvoima­pu­la? Älkää nyt isot ihmiset viitsikö.

  32. “Miten kävi, kun siir­ryt­ti­in 5‑päiväiseen työviikkoon?” 

    Kävi hyvin, kos­ka talouskasvu oli vireäm­pää, työ­markki­noil­la duu­nar­ip­u­la, mon­et työte­htävät epä­vaa­tivia ja automaa­tioaste olema­ton. Miten käy nyt?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Elin­ta­som­ma riip­puu siitä, kuin­ka paljon tuo­tamme hyödykkeitä. Jos sama määrä hydykkeitä syn­tyy pienem­mäl­lä määrääl­lä työtä, voimme elää yhtä hyvin kuin aiem­min tekemäl­lä vähem­män työtä.

    Mil­lä niitä hyödykkeitä ostetaan??????

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Junior­i­jalka­pal­lon tukem­i­nen on var­maankin hyvä asia ja kan­natan sitä sdy­dämestäni, mut­ta se ei kaven­na HJK:n ylivoimaa, joka siis kor­jat­ta­va ongelma.

    Kaven­taa­han, mut­ta ei tietenkään yhtäkkiä nyt ja täl­lä kaudel­la. O.S:n ajat­telu on ilmeis­es­ti samankaltaista kuten KHL‑N liiga­joukkuei­den pomo­jen . Jos oma joukkue häviää 3 4 peliä pienen ajan sisäl­lä, niin val­men­ta­ja saa potkut. Urheilus­sa ei saa hakea pikavoittoja. 

    Samoin on poli­ti­ikas­sa. Jos men­nään markki­na edel­lä, niin kehi­tys on näh­dyn kaltaista. Pääkaupunkiseu­tu tuke­htuu ja maaseu­tu näivettyy.

    Takaisin HJK:n ylivoimaan. Taso­erot pienenevät kun pienet seu­rat saa­vat lisää rahaa siten, että val­men­ta­jien ja taus­ta­henkilöi­den ajas­ta suurin osa ei mene rahaan tekemiseen. On voita­va keskit­tyä olen­naiseen , har­joit­telu­un. Kun muutkin liigaseu­rat saa­vat hyvin treenat­tu­ja pelaa­jia joukkueisi­in­sa, niin HJK:n isol­la bud­jetil­la han­kit­tu pelaa­jis­to saa vas­taansa parem­pia pelaajia.

    Junior­i­jalka­pal­lon tukem­i­nen tarkoit­taa sitä, että jun­nu­pelaa­jan joukkueeseen­sa saa­va mak­saa luovut­tavalle seu­ralle tun­tu­van rojaltin. Pal­loli­iton sivu­jen mukaan kas­vat­ta­jara­ha pelaa­jas­ta on liigaseu­ralle 3000 euroa. 

    Lain­aus:” Pelaa­jas­ta rahas­toon mak­se­tus­ta tämän pykälän 2 momentin a) kohdas­sa maini­tus­ta kas­vat­ta­jara­has­ta mak­se­taan ennen seu­raa­van pelikau­den alkua pelaa­jan kas­vat­ta­jaseu­roille 1/10 kutakin ker­tynyt­tä kas­va­tusvuot­ta kohden.”

    Jos ymmär­rän oikein , niin jun­nuseu­ra saa liigapelaa­jas­ta 300 euroa. Kor­vaus on aivan nau­ret­ta­va, puut­tuu kak­si nol­laa. ( kaik­il­ta jun­nu­vu­osil­ta yhteensä)

    Jos HJK, samoin kuin muutkin liigaseu­rat mak­saisi­vat asial­lisen kor­vauk­sen saa­mas­taan liigapelaa­jas­ta, niin koti­mainen pelaa­ja-aines kehit­ty­isi aivan uudelle tasolle. Samoin vahvis­tusten han­kkimista mietit­täisi­in suh­teessa oman juniorik­oulu­tuk­seen panostamiseen.

    Sama tilanne on kaupunkien ja maaseudun suh­teen. Kaupun­git saa­vat muual­la koulute­tun työvoiman , keskite­tyn hallinnon (val­tio /yksityinen)ym:n vero­ker­tymän tililleen, kas­vat­ta­jara­ha vain puuttuu.

    Miten Pal­loli­iton kas­vat­ta­jara­ha toimisi kaupunkien ja maaseu­tu­jen välillä ?

  35. Anonyy­mi: Luin Osmon “Vau­raus ja Aika” joskus viitisen vuot­ta sit­ten. Sen jäl­keen aloin enem­män pere­htyä lep­pois­tamiside­olo­giaan, perus­tu­loon, ynnä mui­hin asi­aan liit­tyvi­in ideoihin ja tein melkein täyskään­nök­sen protes­tant­tisen työ­moraalin ihmis­es­tä lep­pois­tamisen kannattajaksi. 

    Minäkin pidin Vau­raud­es­ta ja Ajas­ta. Luin sen jopa myöhem­min uud­estaan. Se on mielestäni Osmon kir­joista selvästi paras. Yhä enem­män olen itsekin ruven­nut anta­maan arvoa sen suun­taiselle pohdin­nalle, etenkin nyt, kun ihmiskun­nal­la (tai ainakin sen kehit­tyneem­mäl­lä osal­la) on uskoak­seni seu­raavien n. 20–30 vuo­den kulues­sa edessään 1800-luvun teol­lista val­lanku­mous­ta mital­taan vas­taa­va kokon­ais­val­tainen yhteiskun­nalli­nen mullis­tus uusien teknolo­gioiden myötä. Eihän lep­pois­t­a­mi­nen ole mikään hel­posti toteutet­ta­va muu­tos (huip­pukirur­gin tai muun tärkeän osaa­jan tuskin toivoisi tekevän 25-tun­tista työvi­ikkoa), mut­ta se on yksi tärkeä asia, mitä eri kan­teil­ta pohtia tule­vaisu­ut­ta kat­soes­samme. Kuten Osmo kir­jas­saan tekee, mikä itsessään on kir­jan suurin ansio.

    Mut­ta olen saanut sen kuvan, että Osmo itse on ottanut tuo­hon Vau­rau­den ja Ajan visioin­ti­in sit­tem­min etäisyyt­tä. Vai miten on yhteenso­vitet­tavis­sa Juhana Var­ti­aisen talousa­jat­telun komp­paami­nen (ja mm. eläkeiän nos­ton vaa­timi­nen) ja leppoistamisfilosofia?

    1. Kan­natan edelleen lyhyem­pää vuos­i­työaikaa, mut­ta en yhteiskun­taa, jos­sa kas­va­va osa ei tee työtä ollenkaan ja lop­ut tekevät van­haan tahtiin.

  36. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Mil­lä niitä hyödykkeitä ostetaan?????? 

    Videossa ham­puri­laiskone 60-luvul­ta. Ja kom­ment­ti voi pitää hyvinkin paikkaansa: https://www.youtube.com/watch?v=FmXLqImT1wE

    “They are hold­ing back the tech­nol­o­gy to keep us work­ing wage slaves…”

    Ja tuos­sa hyvä jut­tu mil­jardööriltä, joka rahoit­ti mm. Amazon.comin kehitystä:
    http://www.politico.com/magazine/story/2014/06/the-pitchforks-are-coming-for-us-plutocrats-108014.html

    Automa­ti­soin­ti ja lep­pois­t­a­mi­nen johtaa lop­ul­ta mel­lakoin­ti­in ja väki­val­taan. Ja/tai dystopi­aan, jos­sa älykkäät ja kyvykkäät asu­vat oma­l­la alueel­laan eris­tet­tynä low skilled porukas­ta. Onhan se toki jo nyt hie­man noin.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­natan edelleen lyhyem­pää vuos­i­työaikaa, mut­ta en yhteiskun­taa, jos­sa kas­va­va osa ei tee työtä ollenkaan ja lop­ut tekevät van­haan tahtiin.

    Mut­ta eikö ongel­ma ole, kuten yllä use­am­mas­sa viestis­sä on kuvat­tu, että tule­vaisu­udessa erot työ­panos­ten arvos­sa, joi­ta lahjoil­taan eri­laiset yksilöt kykenevät tar­joa­maan, tule­vat entis­es­tään kär­jistymään. Kas­va­van joukon ihmisiä työ­panok­selle ei tule juuri löy­tymään markki­noil­ta kysyn­tää. Miten/mihin he työllistyvät?
    Tämä kysymys on myös yllät­tävän sukupuolit­tunut. Mies­val­taiset alat ovat paljon suurem­man uhan alla kuin naisvaltaiset.

  38. Tääl­lähän on kuin Uutisvuodossa:

    - Turku!
    — Heh heh heh heh!

    Sul­la on Osmo outo tapa sysätä paikkakun­tien ongel­mat jotenkin asukkaiden syik­si: turku­laiset ovat itse ryssi­neet asiansa, vaasalaiset vain riitelevät jne. Eikö tämä nyt ole aika help­po ratkaisu?

    Itse näk­isin esim. Turun ongelmien syynä sotien jäl­keen tapah­tuneen maal­ta­muu­ton ja sen mukanaan tuo­man val­ta­van raken­nus­tarpeen ja sen mukanaan tuo­man mah­dol­lisu­u­den rahas­taa — eri­tyis­es­ti val­ta­puolueet Kokoomus ja SDP siinä kunnostautuivat. 

    Kun kaavoitet­ti­in vuosikymmenet raken­nus­li­ikkei­den ehdoil­la ja uno­hdet­ti­in omat kun­ta­laiset, niin pak­enevathan ne tietysti naa­purikun­taan. Ja sen jäl­keen eivät suos­tu edes vilkaise­maan keskuskaupunki­in päin — mitä nyt töis­sä käyvät.

    Turus­sa ollaan ehkä oltu vähän vielä hölmömpiä kuin muual­la, mut­ta enpä usko, että Helsinginkään kun­nal­lispoli­ti­ik­ka kovin hyvin kestäisi päivän­val­oa metro­lahjuksi­neen ja Nau­ris­saari­neen. Tam­pereen men­estys taitaa olla hyvin pitkälti Paavolan “ansio­ta”.

    Itse panin toivoni hal­li­tuk­seen ja kun­t­a­min­is­teri­in, mut­ta petyin rankasti. 

    Touko
    Turkulainen

  39. TjM: Tam­pereen kaupunkiseu­tu on n. 385000 kun Turun 295000. Tam­pere on kas­vanut viime­set vuosikymmenet, Turku ei. 

    Turus­sa on keski­tyt­ty teol­lisu­u­den ja kau­pan alasajoon! Miet­tikää sitä työ­panos­ta, joka tarvit­ti­in diesel­moot­torite­htaan savus­tamiseen Ital­i­aan!! Ei ihan help­po juttu!!!

    Tam­pere on tehnyt vähem­män virheitä. Lisäk­si kehätie on läh­es kun­nos­sa pois luet­tuna pohjoinen osu­us. On panos­tet­tu vält­tämät­tömään infraan. 

    Kaavoituk­sen hölmöi­lyt ovat kaikkien alueel­la asu­vien tiedos­sa, mut­ta eivät ole johta­neet jatkotoimiin.

  40. TomiA:
    Jos nyt oikein muis­tan, Tam­pereen ratik­ka Her­van­nas­ta jon­nekin keskus­taan on selvi­tyk­sen mukaan mah­dol­lis­es­ti kan­nat­ta­va ja Turus­sa taas ei. 

    Kyl­lä bus­sil­in­jan 18 kor­vaami­nen ratikalla olisi ihan satavar­masti kan­nat­tavaa, jopa ilman mitään raidek­er­roin­taikatemp­pu­ja. 18 on Turun bus­sil­in­joista ain­oa, joka tuot­taa voit­toa. 32/42 tuot­ta­vat suun­nilleen liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sen­sa, lop­ut tekevät tappiota.

  41. az: (huip­pukirur­gin tai muun tärkeän osaa­jan tuskin toivoisi tekevän 25-tun­tista työviikkoa) 

    Kyl­lä minä toivoisin. Luot­taisin 25-tun­tista työvi­ikkoa ren­nos­ti tekevän kirur­gin leikkaus­taitoon enem­män kuin 60-tun­tista työvi­ikkoa paina­van uni­va­jeesta ja stres­sistä kär­sivän kirur­gin. Itse itseäni kirur­gin kaltaise­na “tärkeänä osaa­jana” pitävänä väit­täisin että mitä ajatelu­voit­toisem­paa työ on, sitä vähem­män on merk­i­tys­tä työ­tun­tien määräl­lä ja sitä enem­män niiden laadul­la. Insinööri voi näp­päil­lä toimis­tossa 40 tun­tia viikos­sa yrit­täen pakol­la pohtia ongel­maa joka ei tun­nu ratkea­van tai sit­ten kek­siä riip­pumatossa loikoil­lessaan idean joka kiertää koko ongelman.

  42. TomiA: Yliopis­to­ja on Turus­sa enem­män ja yksi niistä ruotsinkieli­nen. Jos nyt muu­ta­man Turkua suo­si­van seikan mainitsee.

    Nyt täy­tyy pal­jas­taa Turku-tietämyk­seni suuri aukko. En kek­si Turus­ta kuin kak­si yliopis­toa: Turun yliopis­to ja sam­ma på sven­s­ka (ÅA). Puhekielessä liikkuu vielä Turun kaup­pako­rkeak­oulu, mut­ta se lie­nee edelleenkin oikeasti vain yliopis­ton laitos.

    Tam­pereel­la on Tam­pereen yliopis­to ja sama teknisenä ver­siona. Ensim­mäi­nen on suomenkieli­nen, jälkim­mäi­nen käytän­nössä kak­sikieli­nen suomen ja englan­nin välil­lä (TTY:llä on paljon ulko­maalaisia opiskelijoita).

    Opiske­li­jamääriltään Turun yliopis­to taitaa olla vähän isom­pi kuin Tam­pereen yliopis­to, mut­ta toisaal­ta ÅA on selvästi TTY:tä pienem­pi, joten Tam­pereel­la on vähän enem­män opiskelijoita.

    Opiske­li­joiden määrä on kuitenkin huono mit­tari, kos­ka opiske­li­joi­ta saadaan paljon pitämäl­lä valmis­tu­misa­jat pitk­inä. Oikea mit­tari olisi eri­ta­sois­t­en tutk­in­to­jen suorit­ta­mi­nen aloit­tain, mut­ta enpä tai­da jak­saa kaivaa niitä numeroi­ta ver­tail­tavak­si. Tam­pereel­la ja Turul­la on lisäk­si omat vahvu­usalansa, Turus­sa on esimerkik­si vah­va astrono­mia, matem­ati­ik­ka ja fysi­ik­ka, Tam­pereel­la tekni­ik­ka ja yhteiskuntatieteet.

    Paha tuos­ta on iso­ja ero­ja repiä..

  43. Mau­r­izio:
    “Miten kävi, kun siir­ryt­ti­in 5‑päiväiseen työviikkoon?” 

    Kävi hyvin, kos­ka talouskasvu oli vireäm­pää, työ­markki­noil­la duu­nar­ip­u­la, mon­et työte­htävät epä­vaa­tivia ja automaa­tioaste olema­ton. Miten käy nyt?

    Jos työaiko­je yleis­es­ti lyhen­net­täisi­in, se tarkot­taisi duunarei­den tarpeen lisään­tymistä kos­ka samaan työhön pitäisi lyhyem­män työa­jan vuok­si palkata enem­män porukkaa.

  44. Anonyy­mi: Kyl­lä minä toivoisin. Luot­taisin 25-tun­tista työvi­ikkoa ren­nos­ti tekevän kirur­gin leikkaus­taitoon enem­män kuin 60-tun­tista työvi­ikkoa paina­van uni­va­jeesta ja stres­sistä kär­sivän kirurgin. 

    Muka­va aja­tus, mut­ta toinen puoli yhtälöä on se, että sil­loin elin­tärkeää työtä jää tekemät­tä, ja se on vielä paljon suurem­pi paha. 

    Leikkaus­ro­bot­it tule­vat anta­maan kirurgeille vakaam­mat kädet, mut­ta sen leikkausti­lanteen reaali­aikaista lukemista ja eri­laisi­in merkkei­hin reagoimista ei kyl­lä mikään tekoä­ly pysty vielä hyvin pitkään aikaan kor­vaa­maan. Eikä siihen työhön ihmi­sistäkään ole lahjo­ja kuin mur­to-osal­la. Nykyisel­lään kirur­git tekevät Suomes­sa reilusti yli 40-tun­tista työvi­ikkoa, ovat yksi yli­työl­lis­te­ty­im­mistä ammat­tiryh­mistä. Kuitenkin kirurgien lep­poistes­sa ihmisiä kuolisi leikkausjonoi­hin moninker­tais­es­ti väsynei­den kirurgien työvirheisi­in nähden.

    Ei ole kirurgeille lep­pois­tamista luvas­sa, toivottavasti.

  45. Hyvä malli on suosia asial­lista kil­pailua. Suome­sa poli­it­ti­nen resurssien hajaut­ta­mi­nen on suosi­in­ut vah­vasti pääkaupunkiseu­tua, kun oikein mis­sään ei ole vas­taavia suurkaupunkietuja.

    Esimerkik­si käy Aal­to-yliopis­to, johon sijoitet­ti­in merkit­tävästi lisära­hoi­tus­ta tavoit­teena tason nos­t­a­mi­nen. Lop­putu­los ei ollut laadun nousem­i­nen vaan kol­men yliopis­ton hallinnon kasvu viiden yliopis­ton hallinnoksi.

    On hyvä että yliopis­toil­la on päällekkäisyyt­tä kohtu­ullis­es­ti. Sil­loin vaik­ka yksi seni­ilien pro­fes­sorien pyörit­tämä laitos ei turmele koko alaa — tämä kos­kee niin met­säti­eteitä, teat­te­ria ja ihan mitä tahansa.

    Jos Aal­to-yliopis­tol­la olisi selkeä haas­ta­ja, meno olisi ladukkaam­paa. Ruot­sis­sa KTH, Chalmers ja Lund on ovat kaik­ki huip­puyliopis­to­ja ja kil­pail­e­vat myös keskenään.

    Katasto­faal­is­in­ta alue­poli­ti­ikkaa ovat yhden minis­erin osa-opti­moin­nit. Pori­lainen mnis­teri halusi ääniä ja keskit­ti tilaisu­u­den tulleen sinne Hätäkeskus­lais­tok­sen ja hätäkeskuk­sen… lop­putu­los oli toimin­nalli­nen seka­so­tu, kos­ka ratio­naalisess yhteiskun­nas­sa käytet­tisi­in jotain tunet­tua alue­jakoa ja vira­nomai­seill olisi samat toimi­alueet. Nyt hätäkekuset, poli­isi ja pelas­tu­laitos sekä tule­vat soteauleet toimi­vat ihan sat­un­nasil­la alue­jaoil­la, joka lähin­nä mak­si­moi tehot­to­muu­den ja kok­ousten määrän. 

    Osa hajai­joituk­ses­ta on lähin­nä piilo­tulea Finnair­ille, kos­ka etä­sisyy­det ovat niin suuret Pori­in, Rovanemelle, josen­suhun ja Kuo­pi­oon, että sijoi­tus on enem­män nimilli­nen teko kuin tuot­taisi toimin­nal­ista hyö­tyä tai mitään.

    Keskusvi­rat­so­jen ei tarvitse olla Hel­sngis­sä, mut­ta kyl­läkin järke­vien yhteyk­sien ja aikaetäisyy­den päässä. Jos vaik­ka Hämeen­lin­na olisi se “hallinnn kakkoskaupun­ki” syn­er­giaa ja per­heille sopi­vaa työym­pärstöä syn­ty­isi luon­tev­asti ja hajat­ta­mi­nen muutenkin Helsingistä helpot­tuisi muillekin toimijoille.

    Ker­tauk­se­na: nyky­isiä lääne­jä on liian vähän ja maakun­tia liian mon­ta. Julk­ishallinto tarvit­see toimi­van uuden alue­jaon, jota voi kut­sua ihan mik­si tahansa. Se toisi vai­h­toe­hto­ja pääkaupunkiseudun kasvullekin,

  46. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Mil­lä niitä hyödykkeitä ostetaan??????

    Älkää julkaisko näitä vieste­jä, kos­ka ne ovat jonkun trol­laa­jan tekosia. 

    Jouduin tieto­mur­ron kohteek­si huonon käytän­töni vuok­si, joka oli pitää samaa salasanaa use­am­paan verkkopalvelu­un. Mur­tau­tu­ja pääsi luke­maan noin kymme­nen vuo­den aikana kir­joit­ta­mani sähkö­pos­titkin ja kir­jau­tu­maan face­book tilil­leni, jon­ka jouduin uusimaan.

    Nimis­säni on yritet­ty viestitel­lä eri palvelui­hin, mut­ta onnek­si verkkopalvelu­iden automaat­ti­vas­tauk­set paljastivat.

    En enää kir­joi­ta oma­l­la nimel­läni vieste­jä verkkoon.

  47. az: Mut­ta eikö ongel­ma ole, kuten yllä use­am­mas­sa viestis­sä on kuvat­tu, että tule­vaisu­udessa erot työ­panos­ten arvos­sa, joi­ta lahjoil­taan eri­laiset yksilöt kykenevät tar­joa­maan, tule­vat entis­es­tään kär­jistymään. Kas­va­van joukon ihmisiä työ­panok­selle ei tule juuri löy­tymään markki­noil­ta kysyn­tää. Miten/mihin he työllistyvät?

    Uskon että paris­sa vuosikymme­nessä kehit­tyneim­mät yhteiskun­nat automa­ti­soitu­vat siihen pis­teeseen, että nykyi­nen “keskilu­okkainen” elin­ta­so pystytään takaa­maan kaikille. Eli ruo­ka, vaat­teet, asum­i­nen, ter­vey­den­huolto, viihde-elek­tron­i­ik­ka ja liikunta/kulttuurimahdollisuudet.

    Tuo vie useim­mil­ta moti­vaa­tion tehdä työtä, tai työtä tehdään vapaae­htois­es­ti. Tuo myös lakkaut­taa kap­i­tal­is­min, ja saa nykyisen ora­van­pyörä-yhteiskun­nan näyt­tämään yhtä hul­lul­ta kuin maaor­ju­us nyky-yhteiskun­nas­ta kat­soen. Eli ihan­neta­pauk­ses­sa syn­tyy erään­lainen Star Trek ‑utopia.

    Tuo myös aiheut­taa paljon kit­inää ja kon­flik­te­ja, kos­ka yhteiskun­nan perusar­vot muut­tuvat, van­ho­jen auk­tori­teet­tien ase­ma häviää, ja omaisu­ut­ta jae­taan uudelleen. Tuo on minus­ta kuitenkin sel­l­ainen tule­vaisu­us, johon kan­nat­taa pyrkiä.

    Täl­lä het­kel­lä töi­den automa­ti­soin­tia ajaa kil­pailu ja kap­i­tal­is­mi. Joka johtaa kas­vavaan eri­ar­vois­tu­miseen. Jos­sain vai­heessa toiv­ot­tavasti taju­taan, että automa­ti­soin­nin tulisi palvel­la suur­ta joukkoa ihmisiä, sen­si­jaan että se tuot­taa pienelle joukolle suun­nat­to­mia voittoja.

  48. az: Muka­va aja­tus, mut­ta toinen puoli yhtälöä on se, että sil­loin elin­tärkeää työtä jää tekemät­tä, ja se on vielä paljon suurem­pi paha. 

    Leikkaus­ro­bot­it tule­vat anta­maan kirurgeille vakaam­mat kädet, mut­ta sen leikkausti­lanteen reaali­aikaista lukemista ja eri­laisi­in merkkei­hin reagoimista ei kyl­lä mikään tekoä­ly pysty vielä hyvin pitkään aikaan kor­vaa­maan. Eikä siihen työhön ihmi­sistäkään ole lahjo­ja kuin mur­to-osal­la. Nykyisel­lään kirur­git tekevät Suomes­sa reilusti yli 40-tun­tista työvi­ikkoa, ovat yksi yli­työl­lis­te­ty­im­mistä ammat­tiryh­mistä. Kuitenkin kirurgien lep­poistes­sa ihmisiä kuolisi leikkausjonoi­hin moninker­tais­es­ti väsynei­den kirurgien työvirheisi­in nähden.

    Ei ole kirurgeille lep­pois­tamista luvas­sa, toivottavasti.

    Tämä tilanne lie­nee tulosta siitä että kirurgien määrä pide­tään keinotekois­es­ti pienenä pitämäl­lä koulu­tus­määrät pien­inä. Täl­lä nyt ei varsi­nais­es­ti ole paljon tekemistä lep­pois­tamisen kanssa, mut­ta point­ti­nani on että ei kirurgin­palvelu­iden niukku­us (edes lep­pois­te­tus­sa maail­mas­sa) ole mikään luon­non­la­ki, vaan tulosta jonkin tahon päätök­ses­tä pitää kirurgien määrä keinotekois­es­ti pienem­pänä kuin markki­nat vaatisivat.

  49. Anonyy­mi: Tämä tilanne lie­nee tulosta siitä että kirurgien määrä pide­tään keinotekois­es­ti pienenä pitämäl­lä koulu­tus­määrät pien­inä. Täl­lä nyt ei varsi­nais­es­ti ole paljon tekemistä lep­pois­tamisen kanssa, mut­ta point­ti­nani on että ei kirurgin­palvelu­iden niukku­us (edes lep­pois­te­tus­sa maail­mas­sa) ole mikään luon­non­la­ki, vaan tulosta jonkin tahon päätök­ses­tä pitää kirurgien määrä keinotekois­es­ti pienem­pänä kuin markki­nat vaatisivat. 

    Kuin­ka paljon tässä on keinotekoista tarkoituk­sel­la kirurgien määrän pienenä pitämistä ja kuin­ka paljon sitä, että a) täysi­taitoisen kirur­gin koulut­ta­mi­nen on hem­metin kallista ja b) kyseiseen työhön ylipäätään kykenevien ihmis­ten määrä on suh­teel­lisen rajattu? 

    Mitä tuo­hon kohtaan a) tulee, niin ei olisi eri­tyisen fik­sua toim­intaa val­ti­ol­ta koulut­taa kalli­il­la (siis val­ti­olle, ei opiske­li­joille) isoa joukkoa kirurgeik­si, jot­ka sit­ten lep­poisas­ti tek­i­sivät 20:n tun­nin viikkoja. 

    Mitä taas kohtaan b) tulee, niin kuin­ka suuri lasku kirurgien tasos­sa (johtuen huonom­mas­ta lähtö­ma­te­ri­aal­ista) kat­so­taan hyväksyt­täväk­si? Tai toisin päin ajatellen, jos nyt kat­so­taan, että tiet­ty määrä virheitä hyväksytään kirurgeille ja tästä seu­raa­vat uhrit on vain jak­set­ta­va kan­taa, niin kirurgien tason lask­ies­sa las­ke­taanko tuo­ta kri­teer­iä, vai pide­täänkö se samana, mis­tä seu­raa sit­ten se, ettei mikään sairaala uskalla enää palkata niitä lääkik­sen juuri ja juuri läpi räpiköineitä? 

    Ja kun vih­jaile­maan lähdit, niin mik­set voi suo­raan sanoa, mikä on se “taho”, mihin tässä oikein viit­taat naru­jen vetelijänä? 

    Ja lopuk­si vielä sel­l­ainen jut­tu, että EU:ssa on yhteiset työ­markki­nat. Jos siis Suomes­sa kirurgeil­la olisi jotenkin eri­tyisen korkeat palkat johtuen pienistä koulu­tus­määristä, niin mikä estää ulko­maalaisia kirurge­ja tunke­mas­ta hyville apajille?

  50. “…palkata enem­män porukkaa.” 

    Ota ensin se roboti­ik­ka veks yhtälöstä, niin tsekataan sit­ten uudestaan.

  51. Huono ver­taus. Jalka­pal­losar­jan heikoim­mille joukkueille muu­ta­man hyvän pelaa­jan saami­nen esim. puo­lus­tus­päähän voi todel­la tehdä terää ja nos­taa joukkuei­ta ylöspäin. Ehkä kir­joituk­sesi hei­jas­taa vähän kapeakat­seista maailmankuvaa?

  52. “Täl­lä het­kel­lä töi­den automa­ti­soin­tia ajaa kil­pailu ja kap­i­tal­is­mi. Joka johtaa kas­vavaan eriarvoistumiseen.” 

    Aha, eli vas­taus ongel­maan on luon­nol­lis­es­ti jälleen ker­ran sosial­is­mi, sosial­is­mi ja sosial­is­mi, kut­su­taan sitä sit­ten mil­lä nimel­lä tahansa. Ja näin, vaik­ka sosial­is­mi talousjär­jestelmänä tun­netaan tietenkin lähin­nä siitä, ettei se ole koskaan toimin­ut kun­nol­la missään. 

    Tiedok­sesi saatet­takoon, että DDR, jol­la oli paljon mikroelek­tron­i­ik­ka- ja tieto­te­ol­lisu­ut­ta, rum­mut­ti 80-luvul­la kovasti SEV-maid­en pros­es­si­au­tomaa­tion lisäämisen puoles­ta. Ja moti­ivikin oli aivan sama kuin nyky­isil­lä ark­ki-inhoil­la kap­i­tal­is­ti­sioil­la, eli tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen — vaikkakin oletet­tu saata­va lisähil­lo piti tietysti jakaa pos­su­jen sijaan pro­le­taareille, ja viedä hei­dät näin automaa­tion tuot­ta­man hyv­in­voin­nin mah­dol­lis­ta­maan sosial­is­tiseen keskilu­okkaon­nelaan. Vaan kuinkas kävikään? 

    Pidän varsin ihmeel­lisenä sitä, että aikuiset(?) ihmiset aina hak­sah­ta­vat samoi­hin virhep­äätelmi­in sukupolvi toisen­sa jäl­keen. Jos kel­lään ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vauras­tua omil­la inno­vaa­tioil­laan, niin luuletko, että niitä kukaan viit­sii kovin kauaa kehittää? 

    PS. Neukuil­la oli 1900-luvul­la koko maail­man laa­jim­mat raa­ka-ainevaran­not, mut­ta (kuluttaja)lopputuotteet silti sut­ta, skei­daa ja sekun­daa. Mik­siköhän näin?

    1. Töi­den automaa­tios­ta suurin osa hyödyt­tä menee kulut­ta­jille ja/tai lyhen­tyneen työa­jan myötä työn­tek­i­jöille, vaik­ka miten yrit­täisi muu­ta väit­tää. Työn por­ju­ud­es­ta vapau­tu­misen pitäisi olla suuri voit­to kaikille. Se, että se merk­it­see paina­jaista joillekin, on min­mus­ta yht6eiskujntapolitiikan suurimpia järjettömyyksiä.

  53. Mikko H:

    His­to­ri­al­lisen sat­tuman tai onnet­to­muu­den takia Turun kun­nan­ra­jat ovat myös Tam­pereeseen ver­rat­tuna epä­suo­tu­isam­mat, kun Raisio ja Kaa­ri­na ovat rajo­jen ulkop­uolel­la ja kun­tien yhdis­tämi­nen on tähän saak­ka ollut melkoista hölmöläis­ten hom­maa. Liekö nyt sit­ten pakkoli­itos tulos­sa muo­dos­sa tai toisessa?

    Kun turku­lainen päätök­sen­tekokult­tuuri on mitä on, niin alueen talouselämä pyörii enenevässä määrin rai­sion ja kaari­nan varas­sa. Turku­laisen kor­rup­tion, pysähtyneisyy­den ja päät­tämät­tömyy­den laa­jen­t­a­mi­nen ei todel­lakaan tule paran­ta­maan tilan­net­ta. Naa­purikun­tien asukkaat kauhul­la pelkäävät tilan­net­ta jos­sa edes omakoti­tont­tia ei saa muuten kuin poli­it­tis­ten suhtei­den tai jääkiekon pelaamisen kautta.

  54. Kun NL/Venäjän rajat aukeni­vat, maas­ta muut­ti pari miljoon­aa koulutet­tua ihmistä muualle. Suomeen heistä taidet­ti­in saa­da kaksi.

    Putinii kyl­lästynei­dei­den yrit­täjähenkisten ja vähäisen kor­rp­tion ja toimi­van yhteiskun­nan ystäviä voisi taas saa­da tule­maan tänne.
    Sil­loin van pitäisi lait­taa erik­seen Putin/Venäjän hallinto ja venäläiset keskustelussa.

    Tiukkapip­inen mas­tak­erkoi­tus on suun­taunut myö kaikki­in tääl­lä opsikelleisi­in, joille toki vaik­ka tohtoritutkin­non jäl­keen soisi vaik­ka kansalaiu­u­den ennem­min kuin siir­ron USA:han.

    Pääkaupunkisudulle maa­han­muut­to onnis­tuu, sys­teemit mah­dol­lis­ta­vat sen. Pienem­mät maa­su­tuk­sek­set eivät vain pysty itse kansan­välistymään, mikä on niille suuri menetys. 

    Jotenkin on kum­mallista, että ara­bi­aa kotikie­lenä, suomea ja englan­tia osaa­va nuori potk­i­taan pois lukios­ta ja kaikess­ta koulu­tuk­ses­ta, kun ruot­si ei ole sujunut.

  55. “Se, että se merk­it­see paina­jaista joillekin, on minus­ta yhteiskun­tapoli­ti­ikan suurimpia järjettömyyksiä.” 

    No tota.

    1) Jos duu­nari ei oo duu­nis­sa, eli “vapaute­taan työn orju­ud­es­ta” kuten sä tuol­la maalailet, niin se ei tien­aa, eli sen ostovoima on niiq tooosi huono. Tule­vaisu­u­den val­tioko (tai siis tässä ske­naar­ios­sa tietysti Val­tio isol­la veel­lä, zori) nyt sit­ten ryöstöverot­taa robot­tikoneis­ton tuo­tot ja uudelleen­jakaa fyf­fet tuleville ex-duunareille (eli siis tiet­ty­jen taho­jen mukaan “tuleville poli­it­tis­es­ti super­valveu­tuneille kaupunki­ak­tivis­teille”), että nää voi sit­ten ostaa em. robot­ti-Sta­hanovi­lais­ten tuot­ta­mat värmeet? 

    2) Luulen, että sul­la on tässä taas vihreä ketun­hän­tä kainalos­sa. Eli piilo­moti­iv­ina näis­sä kom­menteis­sa lie­nee, että jos ex-duu­nari on per­sauki­nen ja kulut­taa vain sen mitä murusi­na saa, niin kulu­tus vähe­nee ja eko ja ilmas­to ja ihq. Arvaanko oikein? 

    3) Jos joku omaa niin pahasti yksi­to­tiseen viit­taa­van luon­teen, ettei ymmär­rä mah­dol­lisen tule­van suur­työt­tömyy­den mukanaan tuo­mia poten­taalis­es­ti erit­täinkin paho­ja sosi­aal­isia ongelmia, niin sille mä en kyl­lä mah­da midn vaik­ka yrit­tänyt olenkin.

    1. Ei siinä tarvitse käy­dä noin. Mitä tapah­tui, kun 95 pros­ent­tia maanvil­jeli­jöistä vapautet­ti­in raata­mas­ta pel­lol­la? Asi­aa ei ratkaistu niin, että entiset maanvil­jeli­jät eli­sivät val­tion elät­teinä rahal­la, joka ryöstöverote­taan jäl­jelle jääneistä maanviljelijöitä.
      Järkevä ske­naario olisi, että osit­tain robot­tien vapaut­ta­mat siir­tyvät tekemään jotain kokon­aan uut­ta (rav­it työl­listävät nyky­isin enem­män kuin sahat) ja osit­tain työai­ka lyhe­nee. Ei kai sen nyt pitäisi mikään onnet­to­muus olla, että elämästä tulee helpompaa?

  56. “että osit­tain robot­tien vapaut­ta­mat siir­tyvät tekemään jotain kokon­aan uutta” 

    Tietenkin, ja näin­hän sen just pitäiskin men­nä. Mut­ta pelkona mul­la on se, että JUST se poruk­ka, jon­ka duu­nit robot­it kor­vaa­vat, on sitä, joka ei ns. äly­taloudessa vält­tis työl­listy enää mihinkään/mitenkään. Ja täten käsis­sämme teu­taroi iso ja kyr­si­in­tynyt alalu­ok­ka, joka vih­neet välit­tää mis­tään muus­ta kuin vihansa purkamisesta…

  57. Tam­pere olisi hyvä vai­h­toe­hto. Kun sit­ten rautatiev­erkkoa riit­tävästi kehitet­täisi­in, niin yllät­tävänkin kaukaa ihmiset kävi­sivät myös Tam­pereel­la töis­sä. Nyt ihmisiä tulee Helsinki­in töi­hin esimerkik­si Hämeen­lin­nas­ta, Lahdes­ta ja Tampereelta.

  58. Mau­r­izio:
    Aha, eli vas­taus ongel­maan on luon­nol­lis­es­ti jälleen ker­ran sosial­is­mi, sosial­is­mi ja sosial­is­mi, kut­su­taan sitä sit­ten mil­lä nimel­lä tahansa. 

    En tiedä, onko se sosial­is­mi, mut­ta ainakaan kap­i­tal­is­mi­in perus­tu­va sys­tee­mi ei voi toimia siinä vai­heessa, kun osal­la ihmisiä ei ole mitään myytävää muille. Koko kap­i­tal­is­min his­to­ri­an ajan kaik­ki työläiset ovat voineet myy­dä työ­panok­sen­sa, minkä vuok­si kap­i­tal­is­mi on toimin­ut ja nos­tanut kaikkien hyv­in­voin­tia. Siinä vai­heessa, kun robot­it tekevät työt (no, ainakin yksinker­taiset, mitään eri­tyiskykyjä vaa­ti­mat­tomat työt) parem­min kuin ihmi­nen, tämä tilanne muut­tuu radikaal­isti. Toisaal­ta samaan aikaan ihmis­ten mate­ri­aal­is­ten perus­tarpei­den tuotan­to tulee niin hal­vak­si, että sil­lä, myy­däänkö sitä markki­nahin­taan vai jae­taanko jotenkin muuten, ei ole oikeas­t­aan mitään merk­i­tys­tä. Täl­laises­sa tilanteessa puh­taaseen kap­i­tal­is­mi­in nojaami­nen johtaa ihan turhaan tarpeet­tomaan ihmis­ten kärsimykseen. 

    Ja näin, vaik­ka sosial­is­mi talousjär­jestelmänä tun­netaan tietenkin lähin­nä siitä, ettei se ole koskaan toimin­ut kun­nol­la missään. 

    Kuten ei ole puh­taan kap­i­tal­isti­nenkaan. Kaikkien län­si­maid­en talousjär­jestelmät sisältävät run­saasti sosial­is­tisia ele­ment­te­jä. Ainakaan niin pitkään, kun pysytään demokra­ti­as­sa, näitä ei sieltä tul­la pois­ta­maan etenkään, kun se osu­us kansas­ta, jol­la ei ole mitään arvokas­ta myy­dä markki­noil­la (hei­dän työ­panok­sen­sa hin­nan lask­ies­sa), kas­vaa tulevaisuudessa. 

    Minus­ta olisi järkeväm­pää aidosti koit­taa pohtia sitä, miten yhteiskun­taa saadaan pyöritet­tyä ihmis­ten hyv­in­voin­nin mak­si­moimisek­si tilanteessa, jos­sa suurel­la osal­la ihmisiä ei ole mitään vapail­la markki­noil­la kau­pak­si käyvää myytäväk­si. On päivän­selvää, ettei puh­das kap­i­tal­is­mi tuol­laises­sa tilanteessa toimi. 

    Pidän varsin ihmeel­lisenä sitä, että aikuiset(?) ihmiset aina hak­sah­ta­vat samoi­hin virhep­äätelmi­in sukupolvi toisen­sa jäl­keen. Jos kel­lään ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vauras­tua omil­la inno­vaa­tioil­laan, niin luuletko, että niitä kukaan viit­sii kovin kauaa kehittää? 

    Hyvä kysymys. Tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta­jär­jestelmän on siis jotenkin taat­ta­va toisaal­ta se, että ne työn­tek­i­jät, joiden työ­panos edelleen tarvi­taan yhteiskun­nan pyörit­tämisek­si sil­loin, kun robot­it tekevät kaiken yksinker­taisen duunin, saadaan pysymään töis­sä, mut­ta toisaal­ta se, että se robot­tien tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti ei valu vain hei­dän käsi­in­sä. Ja tietenkin sekin pitää pitää kuris­sa, ettei yhteiskun­nan eri­ar­voisu­us kas­va liian suurek­si, kos­ka tämä on omi­aan johta­maan tyy­tymät­tömyy­teen ja sitä kaut­ta kapinointiin. 

    PS. Neukuil­la oli 1900-luvul­la koko maail­man laa­jim­mat raa­ka-ainevaran­not, mut­ta (kuluttaja)lopputuotteet silti sut­ta, skei­daa ja sekun­daa. Mik­siköhän näin? 

    Mitä raa­ka-ainevaroil­la on tekemistä lop­u­u­tuot­tei­den laadun kanssa? Onko tuo yhteys pätevä, jos kat­so­taan vain kap­i­tal­is­tista maailmaa?

  59. Lau­ri Kumpu­lainen (aito ja alku­peräi­nen): En enää kir­joi­ta oma­l­la nimel­läni vieste­jä verkkoon. 

    Olkoon tämä opik­si kaikille, jot­ka vaa­ti­vat oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista verkos­sa. Sil­loin nimit­täin voi käy­dä juuri täm­möisiä asioita.
    Vähän kuin bio­metris­ten sähköis­ten tun­nis­tei­den käyt­tö allekir­joituksi­na tai tun­nistau­tu­mises­sa, jol­loin henkilöl­lisyyt­tä ja viral­lisia tun­nis­tei­ta eivät voi tarvit­taes­sa vira­nomaisetkaan uhrille vai­h­taa ilman kirurgiaa.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Töi­den automaa­tios­ta suurin osa hyödyt­tä menee kulut­ta­jille ja/tai lyhen­tyneen työa­jan myötä työn­tek­i­jöille, vaik­ka miten yrit­täisi muu­ta väit­tää. Työn por­ju­ud­es­ta vapau­tu­misen pitäisi olla suuri voit­to kaikille. Se, että se merk­it­see paina­jaista joillekin, on min­mus­ta yht6eiskujntapolitiikan suurimpia järjettömyyksiä. 

    Minus­ta ongel­ma piilee siinä, että ennen hyvin toimin­ut malli, jos­sa ihmistyötä tarvit­ti­in hyv­in­voin­nin tuotan­toon ja eri työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us ei hirvit­tävästi vai­hdel­lut, tuot­ti vapaas­sa markki­na­t­aloudessa suht oikeu­den­mukaisen hyv­in­voin­nin suurelle osalle ihmisiä. Oikeu­den­mukaisen siinä mielessä, että työssä käyn­ti­in tehtävä “uhraus” vas­tasi suun­nilleen sitä, mitä siitä sai vasta­lah­jak­si mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia. Tietenkin tätä mallia on ennenkin kor­jat­tu huole­hti­mal­la van­hoista ja sairaista muil­la keinoin. 

    Kun ihmis­ten tuot­tavu­userot rävähtävät käsi­in sen mukana, kun robot­it tekevät suurem­man ja suurem­man osan mata­lan tuot­tavu­u­den töistä, tuo malli ei enää toi­mi, kos­ka mata­lan tuot­tavu­u­den työlle ei enää ole markki­noil­la kysyn­tää. Tämä tietenkin johtaa samal­la siihen, minkä mainit­set, eli tuot­tei­den halpen­e­miseen, mut­ta kos­ka se työ, jota ei robot­ein voi­da kor­va­ta, eikä siihen pysty kuin pieni osa työvoimas­ta, pysyy edelleen hyvin arvokkaana, tästä seu­raa yhteiskun­nan eri­ar­vois­tu­mi­nen ja tämä on “epäoikeu­den­mukaista” siinä mielessä, että ne, joil­la nyt vaan sat­tuu ole­maan kykyjä, joi­ta ei voi robot­ein kor­va­ta, käärivät val­ta­vat omaisu­udet, vaikkeivät uhraa työn­tekoon yhtään sen enem­pää kuin ne muutkaan.

  61. Mau­r­izio:
    1) Jos duu­nari ei oo duu­nis­sa, eli “vapaute­taan työn orju­ud­es­ta” kuten sä tuol­la maalailet, niin se ei tien­aa, eli sen ostovoima on niiq tooosi huono. Tule­vaisu­u­den val­tioko (tai siis tässä ske­naar­ios­sa tietysti Val­tio isol­la veel­lä, zori) nyt sit­ten ryöstöverot­taa robot­tikoneis­ton tuo­tot ja uudelleen­jakaa fyf­fet tuleville ex-duunareille (eli siis tiet­ty­jen taho­jen mukaan “tuleville poli­it­tis­es­ti super­valveu­tuneille kaupunki­ak­tivis­teille”), että nää voi sit­ten ostaa em. robot­ti-Sta­hanovi­lais­ten tuot­ta­mat värmeet? 

    Jospa nyt tuol­laisen älyt­tömän teinikie­len (taisit jos­sain maini­ta siitä, että tääl­lä kir­joit­ta­vat aikuiset) sijaan esit­täisit oman mallisi sille, miten sinus­ta yhteiskun­ta kan­nat­taisi organ­isoi­da siinä vai­heessa, kun robot­ti-Sta­hanovit tekevät sen kaiken yksinker­taisen duunin, joka tarvi­taan ihmis­ten perushyv­in­voin­nin takaamiseen, mut­ta on edelleen sel­l­aista erikoisosaamista vaa­ti­vaa työtä, jota ei voi robot­ein kor­va­ta, mut­ta jon­ka tekemiseen suurin osa työvoimas­ta ei ole kykenevää? 

    Vas­taa nyt suo­raan, että onko tuos­sa tilanteessa siis sinus­ta oikea tapa järkätä yhteiskun­ta niin, että se mas­sadu­u­nar­i­poruk­ka, jon­ka työtä ei oikeas­t­aan tarvi­ta hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen, pan­naan puuhastele­maan muodon vuok­si jotain tyl­sää ja epä­mukavaa, jot­ta heille voidaan antaa osa siitä tulok­ses­ta, jon­ka robot­it ja korkean tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jät tuot­ta­vat? Vai mikä malli sin­ul­la on mielessä?

    3) Jos joku omaa niin pahasti yksi­to­tiseen viit­taa­van luon­teen, ettei ymmär­rä mah­dol­lisen tule­van suur­työt­tömyy­den mukanaan tuo­mia poten­taalis­es­ti erit­täinkin paho­ja sosi­aal­isia ongelmia, niin sille mä en kyl­lä mah­da midn vaik­ka yrit­tänyt olenkin. 

    Nytkö sinä siis sen ymmär­rätkin, että robot­tien alka­es­sa tehdä kaiken mata­lan tuot­tavu­u­den työn, tästä seu­raa suuria ongelmia, jos eteen­päin jatke­taan samal­la kap­i­tal­is­tisel­la yhteiskun­ta­mallil­la (=jokainen tehköön työtä saadak­seen osansa kokon­aishyv­in­voin­nista ja jos ei tee, niin sit­ten eläköön murusilla)?

    Hyvä, kos­ka tähä­nas­tiset kom­ment­tisi ovat kuitenkin olleet täysin tuon vastaisia.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei siinä tarvitse käy­dä noin. Mitä tapah­tui, kun 95 pros­ent­tia maanvil­jeli­jöistä vapautet­ti­in raata­mas­ta pel­lol­la? Asi­aa ei ratkaistu niin, että entiset maanvil­jeli­jät eli­sivät val­tion elät­teinä rahal­la, joka ryöstöverote­taan jäl­jelle jääneistä maanviljelijöitä. 

    Ei niin, kos­ka niille maaseudun työn­tek­i­jöille oli paljon käyt­töä kaupunkien tehtaiss­sa. Hei­dän siel­lä kap­i­tal­is­tille myymän­sä työ­panok­sen markki­na-arvo oli suurem­pi kuin hei­dän pel­toraatamisen­sa arvo. Nyt kysymys on kuitenkin siitä, että onko kaikille robot­tien työstä vapaut­tamille ihmisille mielekästä työtä tar­jol­la, vai onko kaik­ki työ, johon he ovat kykeneviä sel­l­aista, että robot­it tekevät sen paremmin? 

    Järkevä ske­naario olisi, että osit­tain robot­tien vapaut­ta­mat siir­tyvät tekemään jotain kokon­aan uut­ta (rav­it työl­listävät nyky­isin enem­män kuin sahat) ja osit­tain työai­ka lyhe­nee. Ei kai sen nyt pitäisi mikään onnet­to­muus olla, että elämästä tulee helpompaa? 

    Tästä olen samaa mieltä. Yhteiskun­tamme vaatii kuitenkin aikamoista uudelleenor­gan­isoin­tia, jos hyväksyt­täväk­si lähtöko­hdak­si tulee se, ettei jokainen ter­ve ihmi­nen koi­ta taa­ta omaa perus­toimeen­tu­loa täy­saikaisel­la työn­te­ol­la työ­markki­noil­ta han­kkimil­laan tuloilla.

  63. Mik­si kil­pailua tulisi rajoit­taa tai ulkoapäin aut­taa sar­jas­sa huonom­pia, jos Klu­bi ei riko lakia kil­pailus­sa? Kun tekee asi­at hyvin juures­ta ylöspäin niin pär­jää parem­min kuin toiset. Tois­t­en pitäisi tehdä oma jut­tun­sa parem­min jot­ta pär­jäi­sivät. Sama jut­tu kos­kee kaupunke­ja. Vaik­ka kaik­ki eivät voi olla suuria, niin silti ne voivat pär­jätä parem­min kuin suurin. Pienet voivat myös hyö­tyä suurim­man men­estyk­ses­tä, kuten Rosen­bor­gin esimerk­ki Nor­jas­ta ker­too. Rosen­borg osti muil­ta parhaat pelaa­ja, eli rahoit­ti kasvua, ja kir­voit­ti muut kil­paile­maa kanssaan Nor­jan sisäl­lä. Lop­ul­ta muut nos­ti­vat tasoaan ja muu­ta­ma meni ohi. Kil­pailu siis toi­mi kun siinä oli selvät sään­nöt ja raha liikkui markkive­tois­es­ti. Mik­si siis tuo­da ulkop­uolisia säh­läämään, kun merk­i­tys­tä on vain sil­lä kuka tekee asioi­ta laadukkaasti. Olisi muuten Helsingille arvokas­ta ilmaista markki­noin­tia Euroopas­sa, jos Klu­bi selvit­täisi itsen­sä Kyproksel­la jatkoon ja eurolohkoon.

  64. Kaupunkien välis­es­tä kil­pailus­ta en tiedä, mut­ta jalka­pal­losta tiedän. Siinä resurssit kan­nat­taa suun­na­ta mur­rosiän ohit­taneisi­in ja juuri ohit­ta­mas­sa ole­vi­in jun­nui­hin. Mitä enem­män saadaan ukkoi­hin mah­tu­via pelaa­jia ikälu­okas­ta sitä kovem­pi sarja.

  65. Samuli Saarel­ma: Kuin­ka paljon tässä on keinotekoista tarkoituk­sel­la kirurgien määrän pienenä pitämistä ja kuin­ka paljon sitä, että a) täysi­taitoisen kirur­gin koulut­ta­mi­nen on hem­metin kallista ja b) kyseiseen työhön ylipäätään kykenevien ihmis­ten määrä on suh­teel­lisen rajattu? 

    Mitä tuo­hon kohtaan a) tulee, niin ei olisi eri­tyisen fik­sua toim­intaa val­ti­ol­ta koulut­taa kalli­il­la (siis val­ti­olle, ei opiske­li­joille) isoa joukkoa kirurgeik­si, jot­ka sit­ten lep­poisas­ti tek­i­sivät 20:n tun­nin viikkoja. 

    Mitä taas kohtaan b) tulee, niin kuin­ka suuri lasku kirurgien tasos­sa (johtuen huonom­mas­ta lähtö­ma­te­ri­aal­ista) kat­so­taan hyväksyt­täväk­si? Tai toisin päin ajatellen, jos nyt kat­so­taan, että tiet­ty määrä virheitä hyväksytään kirurgeille ja tästä seu­raa­vat uhrit on vain jak­set­ta­va kan­taa, niin kirurgien tason lask­ies­sa las­ke­taanko tuo­ta kri­teer­iä, vai pide­täänkö se samana, mis­tä seu­raa sit­ten se, ettei mikään sairaala uskalla enää palkata niitä lääkik­sen juuri ja juuri läpi räpiköineitä? 

    Ja kun vih­jaile­maan lähdit, niin mik­set voi suo­raan sanoa, mikä on se “taho”, mihin tässä oikein viit­taat naru­jen vetelijänä? 

    Ja lopuk­si vielä sel­l­ainen jut­tu, että EU:ssa on yhteiset työ­markki­nat. Jos siis Suomes­sa kirurgeil­la olisi jotenkin eri­tyisen korkeat palkat johtuen pienistä koulu­tus­määristä, niin mikä estää ulko­maalaisia kirurge­ja tunke­mas­ta hyville apajille?

    Keskustelu alkaa luisua vähän sivu­raiteille, mut­ta vas­taan nyt vielä kerran.

    Point­ti koulu­tuk­sen kalleud­es­ta on hyvä. Se on ehkä yksi syy. Toisaal­ta jos kirurgeille on kysyn­tää niin sit­ten vain joku toinen mak­saa niukku­ud­es­ta johtu­vaa yli­hin­taa samal­la kun koulu­tuk­ses­ta mak­sa­va taho säästää. 

    En usko että kirur­gin ammat­ti­in sopivien ihmis­ten määrä on niin rajat­tu etteikö Suomes­ta löy­ty­isi tarpeek­si kirurge­ja maan tarpeisi­in. Ei ne lääkik­sen opiske­li­jat mitään nero­ja ole. Se, että lääkik­seen on vaikea päästä, ker­too min­ulle että päte­viä opiske­li­joi­ta olisi enem­män kuin on aloi­tu­s­paikko­ja. Nykyisel­lään koet­ta varten pitää opiskel­la mate­ri­aali läh­es ulkoa ja olla tekemät­tä kokeessa pien­in­täkään virhettä.

    Ei ollut myöskään tarkoi­tus vih­jail­la. Käytin sanaa “taho”, kos­ka en oikeasti tiedä kuka tai ketkä noi­hin koulu­tus­määri­in vaikuttavat.

  66. “tästä seu­raa suuria ongelmia, jos eteen­päin jatke­taan samal­la kap­i­tal­is­tisel­la yhteiskuntamallilla” 

    Ei, vaan siitä seu­raa ongelmia joka tapauk­ses­sa, jos/kun tämä jen­gi jätetään talousjär­jestelmästä riip­pumat­ta muhi­maan lie­mis­sään ilman järkevää tekemistä, VAIKKA hei­dän perus­tarpeen­sa oli­si­vatkin tyy­dyte­tyt. Ja näin­hän oli muuten jo aikoinaan Derkus­sakin (kts. esim. Mary Ful­brookin “The Peo­ple’s State: East Ger­man Soci­ety from Hitler to Honeck­er”), joten vähem­män tuol­la tosi­aan talousjär­jestelmän kanssa on tekemistä kuin sen, ettei toimet­to­muus oikein oloti­lana ihmiselle sovi (vaikkei tosin pakkokaan, mut­ta se on jo toisen keskustelun aihe). 

    “jos hyväksyt­täväk­si lähtöko­hdak­si tulee se, ettei jokainen ter­ve ihmi­nen koi­ta taa­ta omaa perus­toimeen­tu­loa täy­saikaisel­la työn­te­ol­la työ­markki­noil­ta han­kkimil­laan tuloilla.” 

    Miten niin tulee? Jonkin­lainen perus­toimeen­tu­lon takaa­va sosi­aal­i­jär­jestelmä on käytössä jokaises­sa län­si­maas­sa nykyään, eli tuo on itse asi­as­sa ollut hyväksyt­tävä lähtöko­h­ta jo pitkään. 

    “Jospa nyt tuol­laisen älyt­tömän teinikie­len (taisit jos­sain maini­ta siitä, että tääl­lä kir­joit­ta­vat aikuiset)” 

    Jospa ottaisit närästys­lääk­keen, jot­ta kestäisit mah­dol­lisen tei­ni- tai muun­laisen kie­lenkäyt­töni paremmin? 

    Ja minähän en tietenkään osaa sanoa sen parem­min kuin sinäkään, miten tule­vaisu­u­den vähätöi­nen yhteiskun­ta tulisi jär­jestää. Mut­ta jo his­to­ria osoit­taa, että mas­satyöt­tömyys (ja siitä seu­raa­va laa­japo­h­jainen toimet­to­muus JA vähä­varaisu­us) on poten­ti­aalis­es­ti vaar­al­lista sinällään.

  67. Mau­r­izio:
    Ei, vaan siitä seu­raa ongelmia joka tapauk­ses­sa, jos/kun tämä jen­gi jätetään talousjär­jestelmästä riip­pumat­ta muhi­maan lie­mis­sään ilman järkevää tekemistä, VAIKKA hei­dän perus­tarpeen­sa oli­si­vatkin tyydytetyt. 

    Mil­lä perus­teel­la “täl­lä jengillä” ei olisi mitään järkevää tekemistä? Onko ain­oa järkevä tekem­i­nen, mihin ihmiskun­ta kyke­nee se, että tuote­taan lisää mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia markki­noille jaettavaksi? 

    En ymmär­rä, miten DDR-esimerkkisi liit­tyy tähän mitenkään. Siel­lä ihmiset kävivät töis­sä. Siel­lä ihmiset eivät eläneet eri­tyisen yltäkyl­läis­es­ti, vaan yksi eniten närästys­tä herät­tänyt asia oli juuri se, että Län­si-Sak­sas­sa ihmiset eliv­ät mate­ri­aalis­es­ti paljon parem­min. Ja kaiken päälle siel­lä ei mikään ollut sal­lit­tua. Tietenkin, jos ihmisiltä kiel­letään esim. vapaa ilmaisu, niin se suu­tut­taa heitä. Ei kai tässä sitä kuitenkaan kukaan ollut ehdottamassa. 

    “jos hyväksyt­täväk­si lähtöko­hdak­si tulee se, ettei jokainen ter­ve ihmi­nen koi­ta taa­ta omaa perus­toimeen­tu­loa täy­saikaisel­la työn­te­ol­la työ­markki­noil­ta han­kkimil­laan tuloilla.” 

    Miten niin tulee? Jonkin­lainen perus­toimeen­tu­lon takaa­va sosi­aal­i­jär­jestelmä on käytössä jokaises­sa län­si­maas­sa nykyään, eli tuo on itse asi­as­sa ollut hyväksyt­tävä lähtöko­h­ta jo pitkään. 

    No, ei ole. Kaikki­in län­si­maisi­in sosi­aal­i­tur­vasys­teemei­hin kuu­luu työtä tekemät­tömien jatku­va syynäämi­nen. Työt­tömyyspäivära­haa ei saa, ellei ainakin esitä koit­ta­vansa koko ajan kovasti han­kki­u­tua töi­hin. Suomen sosi­aal­i­tur­van moraa­li­nen perus­ta ei ole siinä, että taataan kaikille kohtu­ulli­nen elin­ta­so riip­pumat­ta siitä, halu­a­vatko he tehdä töitä vai ei, vaan riip­pumat­ta siitä, kykenevätkö he tekemään töitä (eli onko heille tar­jol­la työtä, jon­ka avul­la he sen toimeen­tu­lon­sa voisi­vat hankkia). 

    Se, että siir­ty­isimme sys­teemi­in, jos­sa kaikille taataan elin­ta­so riip­pumat­ta siitä, kiin­nos­taako heitä lainkaan tehdä työ­markki­noil­la kau­pak­si käyvää työtä, olisi radikaali askel ennen kaikkea sosi­aal­i­tur­van moraalisen oikeu­tuk­sen suhteen. 

    Jospa ottaisit närästys­lääk­keen, jot­ta kestäisit mah­dol­lisen tei­ni- tai muun­laisen kie­lenkäyt­töni paremmin? 

    Kyl­lä minä sen “kestän”. Ajat­telin vain huo­maut­taa asi­as­ta sin­ulle, kun itse teit aiem­min asi­aa siitä, että kir­joit­ta­jat ovat aikuisia. Kir­joit­ta­mal­la teinikieltä annat itses­täsi kuvan, ettet itse ole. 

    Ja minähän en tietenkään osaa sanoa sen parem­min kuin sinäkään, miten tule­vaisu­u­den vähätöi­nen yhteiskun­ta tulisi järjestää. 

    No, mik­si sit­ten jääräpäis­es­ti vaa­dit, että pitää jatkaa van­hal­la kap­i­tal­is­tisel­la vapaisi­in työ­markki­noi­hin perus­tu­val­la sys­teemil­lä, kun on selvää, ettei ainakaan se tule toimimaan? 

    Mut­ta jo his­to­ria osoit­taa, että mas­satyöt­tömyys (ja siitä seu­raa­va laa­japo­h­jainen toimet­to­muus JA vähä­varaisu­us) on poten­ti­aalis­es­ti vaar­al­lista sinällään. 

    Vähä­varaisu­us voi seu­ra­ta vain siitä, että sitä robot­tien tuot­ta­maa yltäkyltäistä mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia ei jae­ta kaikille. Yllä ole­va kri­ti­ikkisi siis kos­kee juuri sitä kan­nat­ta­maasi kap­i­tal­is­tista sys­teemiä, jos­sa näin jatket­taisi­in siinäkin tilanteessa, kun suuren osan kansas­ta työvoimalle ei olisi markki­noil­la enää mitään käyt­töä. Se ei koske sel­l­aista sys­teemiä, jos­sa robot­it tuot­ta­vat yllin kyllin hyvnivoin­tia ja tämä jae­taan suht tasais­es­ti kaikille. 

    Toimet­to­muud­es­ta sil­loin, kun kaikil­la on korkea hyv­in­voin­ti, ei minus­ta ole mitään eri­ty­istä todis­tet­ta siitä, että tämä johtaisi johonkin pahaan. Kreikan ja Rooman orjay­hteiskun­nat perus­tu­i­v­at juuri siihen, että orjat tekivät työn ja parem­mal­la väel­lä oli sit­ten toimet­tomana aikaa puuhastel­la kaiken­laista mie­lenki­in­toisem­paa, kuten väitel­lä poli­ti­ikas­ta ja filosofiasta.

  68. “Mil­lä perus­teel­la täl­lä jengillä ei olisi mitään järkevää tekemistä? Onko ain­oa järkevä tekem­i­nen, mihin ihmiskun­ta kyke­nee se, että tuote­taan lisää mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia markki­noille jaettavaksi?” 

    Heh 😀 No ei ainakaan jos tämän postinu­meroalueen hörhöiltä kysytään. Hei­dän mielestään kun tuo mainit­se­masi “järkevä tekem­i­nen” on puis­tois­sa istuk­simista, sekalais­ten päi­hdeainei­den käyt­töä ja mekastamista. 

    Mut­ta ei se mitään. Näitä kun nimit­täin tulee tule­vaisu­udessa aina vaan lisää töi­den automa­ti­soi­tu­misen myötä — ja väitän edelleen, ettei se tekem­i­nen siitä ainakaan nykyes­imerkkien val­os­sa sen sivistyneem­mäk­si muutu. 

    “No, mik­si sit­ten jääräpäis­es­ti vaa­dit, että pitää jatkaa van­hal­la kap­i­tal­is­tisel­la vapaisi­in työ­markki­noi­hin perus­tu­val­la sys­teemil­lä, kun on selvää, ettei ainakaan se tule toimimaan?” 

    No esimerkik­si sik­si, että tuo­ta sin­un sys­teemiäsi, jos­sa kaik­ki jae­taan “suht tasais­es­ti kaikille” on jo ker­ran kokeil­tu. Ja omat koke­muk­set siitä maail­mas­ta ovat sen ver­ran hap­pa­mat, etten toista ker­taa moko­maa sosi­aal­ista kokeilua halua nähdä. 

    “…puuhastel­la kaiken­laista mie­lenki­in­toisem­paa, kuten väitel­lä poli­ti­ikas­ta ja filosofiasta.” 

    …ja rappeu­tua rauhas­sa, kuten moni tekee fat­tan rahoil­la nytkin. 

    Mut­ta aivan sama. Sinä olet omaa mieltäsi, minä omaani, ja on melko var­maa, ettei tämä(kään) juu­pas-eipäs-väit­te­ly saa kumpaakaan muut­ta­maan kan­to­jaan. Joten tämä jää nyt min­un puoleltani tähän. 

    PS. Ymmär­rän kyl­lä omien kom­ment­te­jeni ris­tiri­idan siinä, että yhtäältä kammok­sun köy­hyy­den mukanaan­tuo­mia sosi­aal­isia ongelmia, mut­ta toisaal­ta sit­ten sosial­is­mi­akin. Mut­ta juuri sik­si sanoinkin, ettei MINULLA ole toimivia vas­tauk­sia tuo­hon tule­vaan kri­isi­in (jos nyt ei sit­ten koh­ta sinullakaan).

  69. Mau­r­izio: o esimerkik­si sik­si, että tuo­ta sin­un sys­teemiäsi, jos­sa kaik­ki jae­taan “suht tasais­es­ti kaikille” on jo ker­ran kokeil­tu. Ja omat koke­muk­set siitä maail­mas­ta ovat sen ver­ran hap­pa­mat, etten toista ker­taa moko­maa sosi­aal­ista kokeilua halua nähdä.

    Ker­ro, mis­sä on kokeil­tu sys­teemiä, jos­sa robot­it tekevät työn ja siitä saata­va mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti jae­taan suht tasais­es­ti kaikille? Joku Star Trekin fik­tiomaail­ma lie­nee lähim­pänä tätä, mut­ta sen mah­dol­li­sista ongelmista ei tietenkään fik­tiosar­jan perus­teel­la saa mitään kuvaa. 

    Viitan­net tuos­sa yllä Neu­vos­toli­iton sosial­is­mi­in, mut­ta tämä on puh­das olk­iukko, kos­ka sen lähtöko­h­dat oli­vat täysin eri kuin ehdot­ta­mas­sani sys­tee­mis­sä. Siel­lä juuri kaik­ki tekivät työtä (siel­lähän hehkutet­ti­in sitä, että työt­tömyys on vain kap­i­tal­is­tisen sys­teemin ongelma). 

    Mau­r­izio: Mut­ta juuri sik­si sanoinkin, ettei MINULLA ole toimivia vas­tauk­sia tuo­hon tule­vaan kri­isi­in (jos nyt ei sit­ten koh­ta sinullakaan)

    Niin, sin­un päässäsi kehit­tämä olk­iukko siitä, mitä oikeasti kir­joitin, ei tosi­aankaan ole vastaus.

  70. “Viitan­net tuos­sa yllä Neu­vos­toli­iton sosial­is­mi­in, mut­ta tämä on puh­das olk­iukko, kos­ka sen lähtöko­h­dat oli­vat täysin eri kuin ehdot­ta­mas­sani sys­tee­mis­sä. Siel­lä juuri kaik­ki tekivät työtä (siel­lähän hehkutet­ti­in sitä, että työt­tömyys on vain kap­i­tal­is­tisen sys­teemin ongelma).” 

    Viit­tasin DDR:iin. Derkut pyrkivät 80-luvul­la voimakkaasti lisäämään automaa­tion, tietotekni­ikan ja mikroelek­tron­i­ikan käyt­töä SEV-mais­sa, ja heil­lä oli paljon tähän liit­tyvää teol­lisu­ut­ta, tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä. Ja tavoit­teena­han oli, kuten inhoil­la kap­i­tal­is­teil­lakin, tuot­tavu­u­den lisäys ja saadun hyö­dyn jakami­nen “suht tasais­es­ti” pro­le­taarien kesken. Joten toiveti­la ainakin oli saman­su­un­tainen tuon sin­un haave­maail­masi kanssa — ja jopa niinkin pitkälle, että varau­tu­i­v­at kaiken tuotan­nol­lisen työn lop­pumiseen automaa­tion kor­vates­sa duu­nar­it. Tai kuten A. Schüler Berli­inis­sä jouluku­us­sa 1982 pitämässään esitelmässä “Flex­i­ble automa­tion as a spe­cial appli­ca­tion of infor­ma­tion tech­nol­o­gy and divi­sion of labour” totesi: 

    “It can­not be denied how­ev­er, there seems to be log­ic in the con­clu­sion that automa­tion will even­tu­al­ly dis­pense of human labour. Schaff, among oth­ers, at least, thinks so, stat­ing that work will then be replaced by oth­er human activ­i­ties, such as social ser­vices, sci­ences, arts, games, etc. Accord­ing to his vision ‘homo lab­o­rans’ will be replaced by ‘homo stu­dio­sus’, remain­ing ‘homo ludens’ as well. (Friedrichs, Schaff 1982)” 

    Eli hyvin saman­su­un­taisia aivoituk­sia kuin sin­ul­la. Mut­ta aina­han voit silti alkaa taivut­tele­maan tule­vaisu­u­den robot­tien valmis­ta­jia ja omis­ta­jia tuon tämänker­taisen yhteiskun­takokeilusi taakse — ja onnea vaan yri­tyk­seen, jos tun­net sitä tarvitsevasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.