Ideaal­i­malli puu­tarhakaupungista on kohta­laisen tiivis omako­tialue, jon­ka keskel­lä on juna‑, metro‑, tai ratikkapysäk­ki. Kilo­metrin säteel­lä pysäk­istä on maa­ta noin kolme neliök­ilo­metriä. Jos se kaavoite­taan vaik­ka vain 0,2:n aluete­hokku­udel­la, ker­rosalaa mah­tuu noin 600 000 k‑m², jos­ta asuinker­rosalaa olisi var­maankin noin 500 000 k‑m² ja asukkai­ta run­saat kymme­nen tuhat­ta. Tämä riit­tää ylläpitämään tärkeimpiä päivit­täisiä palvelu­ja, koulua, kun­nol­lista kaup­paa, rav­in­toloi­ta, ja muu­ta sel­l­aista. Palve­lut keskit­tyvät luon­nol­lis­es­ti alueen keskelle, sen pysäkin lähelle. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (5) Puutarhakaupunki”

Vaik­ka olisi hyvä, että Helsin­ki saisi Suomen sisäl­lä hyviä kil­pail­i­joi­ta ja voisi kas­vaa vähän hitaam­min, tois­taisek­si Helsin­gin seudun kun­tien on otet­ta­va vas­taan kas­va­va väestö. Eri­ty­is­vas­tuu tästä on Helsin­gin kaupungilla – yhdyskun­tarak­en­teen vuok­si. Jos seudun kun­tien kesken olisi mah­dol­lista sopia järkevästä yhdyskun­tarak­en­teesta, olisi mah­dol­lista purkaa väestönkasvua vas­tu­ullis­es­ti mui­hinkin kun­ti­in, mut­ta tois­taisek­si tämä merk­it­sisi vain yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, lisään­tyvää liiken­netarvet­ta ja huonoa palvelutasoa.

Helsinkiä on moitit­tu liian hitaas­ta kaavoit­tamis­es­ta. Viimek­si moitit­ti­in eilen A‑studiossa. Koko Suo­mi kuulem­ma kär­sii siitä, ettei Helsin­ki päästä ihmisiä työ­paikko­jen äärelle työt­tömyysalueil­ta. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (4) Helsingiltä vaa­di­taan nopeam­paa kasvua”

Alue­poli­ti­ikas­sa liiken­n­ev­erkol­la on tavat­toman suuri merk­i­tys. Muut Euroopan maat, Ruot­sista alka­en, ovat suh­tau­tuneet raideli­iken­nein­vestoin­tei­hin strate­gisi­na investoin­teina. Meil­lä niitä ajatel­laan vain liiken­netaloudel­lisi­na investointeina.

Rautati­et ovat kaupunke­ja yhdis­täviä liiken­ney­hteyk­siä, jot­ka nivo­vat kaupun­git keskinäiseen vuorovaiku­tuk­seen. Pisim­mäl­lä tässä on Sveit­si, joka puhuu rataverkon yhdis­tämistä kaupungeista yht­enä kaupunk­i­na (Jotain ”Sveit­si kaupun­ki”, en muista tarkasti). Kun kaupun­git verkos­toitu­vat tehokkaasti, pienetkin voivat men­estyä Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskuin­tarakenne (3) Rautati­et yhdistävät”

Jalka­pal­lon Veikkaus­li­iga vaikut­taa tyl­sältä, kos­ka HJK on niin ylivoimainen. Jos olisi resursse­ja tas­apain­ot­taa liigaa, mihin nämä voimavarat kan­nat­taisi suunnata?

Jokainen ymmärtää, että pitäisi tukea mui­ta kärkipään joukkuei­ta, Lahtea, VPS:ää ja KuPS:ia ja ehkä vähän muitakin. HJK:n ylivoimaa ei het­kaut­taisi, vaik­ka hän­nän­huip­pu TPS:ää tuet­taisi miten. Täysin turhaa olisi tuen sirot­telu kol­mos­di­varin joukkueille ympäri maa­ta. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (2) On suosit­ta­va toisek­si paras­ta, ei huonoimpia.”

Blo­gin kom­menteis­sa on kovasti pyrkinyt pin­nalle pohd­in­ta yhdyskun­taraken­net­ta koske­vista ihanteista. Teen tästä muu­ta­man postauk­sen sar­jan. Aloite­taan ongel­mas­ta ja ede­tään myöhem­min ratkaisuihin.

Olen täysin vaku­ut­tunut, että kaupungis­tu­mi­nen Suomes­sa jatkuu ja voipa se jatkua jopa kiihtyen, sil­lä euroop­palaisek­si maak­si Suo­mi on harv­inaisen epäkaupungis­tunut. Syyt, jot­ka edis­tävät kaupungis­tu­mista kaikkial­la maail­mas­sa, eivät jätä Suomea rauhaan, vaik­ka kuin­ka panisimme pään pensaaseen.

Suomes­sa kaupunki­rakenne on hyvin yksipuo­li­nen, kos­ka meil­lä on vain yksi suurehko kaupun­ki. Turku ja Vaasa, joil­la molem­mil­la olisi ollut hyvät edel­ly­tyk­set men­estyviksi keskuk­sik­si, ovat riidelleet itsen­sä pois kisas­ta. (Ne ovat jakau­tuneet use­ak­si itsenäisek­si kun­naksi, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä sopia mis­tään.) Jäl­jelle jääneistä poten­ti­aal­i­sista Helsin­gin kil­pail­i­joista Jyväskylä ja Oulu ovat saa­neet viime aikoina pahasti siipeen­sä, eivätkä muutkaan ole kovin hyvässä hapes­sa. On kovin toden­näköistä, että kehi­tys kohti yhden keskuk­sen mallia Suomes­sa kiihtyy ja ylit­tää erään­laisen point of no return ‑pis­teen. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (1) Mihin olemme menossa?”