Valinnanvapaudessa muhii katastrofi

Olen pitänyt poti­laiden valin­nan­va­paut­ta ter­ve­tulleena uud­is­tuk­se­na. Antaa­han se yksi­ty­isille palveluille mah­dol­lisu­u­den haas­taa ja kirit­tää julk­isia, vaik­ka julki­nen ter­vey­den­huolto tulee yhä ole­maan ter­vey­den­huol­lon runko. 

Joht­a­mi­nen on yksi­tyisel­lä puolel­la yleen­sä ja inno­vati­ivisem­paa. Huonos­ti toimi­va yksi­tyi­nen kar­si­u­tuu pois, mut­ta huonokin julki­nen organ­isaa­tio pysyy pystyssä. 

Voiton­tavoit­telu ei ole moraali­ton tapa kan­nus­taa organ­isaa­tioi­ta kohti parem­paa toim­intaa, kun­han kan­nustin toimii oikein. Sitä saa mis­tä mak­saa. Jos mak­saa vääristä asioista, saa vääriä asioita. 

Valin­nan­va­pau­den taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä on niin paho­ja puut­tei­ta, että koko uud­is­tuk­ses­ta on tulos­sa taloudelli­nen katas­trofi. Val­tio­varain­min­is­ter­iö tulee pitämään huolen siitä, että menot eivät kas­va, joten taloudelli­nen katas­trofi muut­tuu rahan lop­pues­sa hoidol­lisek­si kur­ju­udek­si. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­paudessa muhii katastrofi”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.3.2017

En pääse lau­takun­taan, joten Mikko Särelä menee. Lista on aika help­po iso­ja asioi­ta on kaksi.

Ström­bergin­tie 4:n ase­makaa­va Pitäjänmäellä

Kale­varako­ru läh­tee Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueelta ja tilalle tulee asun­to­ja 290 hen­gelle. Min­ul­la on tähän sikäli osu­ut­ta, että ehdo­tuk­ses­tani yleiskaavaa muutet­ti­in niin, että tässä mah­dol­lis­tet­ti­in asun­torak­en­t­a­mi­nen. Tämä on osa raide­jok­erin tiivistyshanketta.

Sörnäis­ten työ­pa­jan­pihan asemakaava

Tähän on tulos­sa kaupunkien teknis­ten viras­to­jen yhteinen tila ja sik­si kaaval­la on kiire. Kaa­va on nyt tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä merkit­täviä muu­tok­sia. Pysäköin­ti on yhä auki. Ton­til­la jär­jestet­tym­nä se tulisi tolkut­toman kalli­ik­si. Puhutaan jopa 100 000 eurosta paikkaa kohden. Viras­ton autoil­i­jat joutu­vat totut­tele­maan joukkoli­iken­teeseen, kos­ka autopaikko­ja on selvästi vähem­män kuin viras­toil­la on nyt. Virkamiehet tarvit­se­vat autoa myös työ­maakäyn­neil­lä, mut­ta siihen yhteiskäyt­töau­tot ovat paljon halvem­pi vai­h­toe­hto kuin oma auto ja autopaik­ka jokaisen käytössä, kun pysäköin­tipaik­ka mak­saa yhtä paljn kuin neljä autoa.

 

 

 

Olen ehdolla kaupunginvaltuustoon

Helsingis­sä tapah­tuu nyt niin paljon, ettei siitä mal­ta olla syrjässä.

Kun sote menee (?) maakun­taan, kaupungille jää päivähoito, ope­tus ja maankäyt­tö.  Min­ulle kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on ennen kaikkea kaavoitus­ta ja maankäyttöä.

Olemme julkaise­mas­sa Mikko Särelän kanssa pam­flet­tia Helsin­gin kehit­tämis­es­tä. Se paine­taan, jos Mese­naatis­sa tulee paine­tulle kir­jalle riit­tävästi rahoi­tus­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa tyy­dymme pelkkään digiversioon.

Tulemme julkaise­maan tek­stit myös mei­dän molem­pi­en blogeilla.

Omas­ta puolestani olen rehellis­es­ti ylpeä siitä, mitä kulu­val­la vaa­likaudel­la on saatu aikaan. Mik­si, se ilme­nee tuos­ta pamfletista.

Näis­sä vaaleis­sa käy­dään Helsingis­sä tiuk­ka kamp­pailu vihrei­den ja kokoomuk­sen välil­lä Helsin­gin her­ru­ud­es­ta. Lähivi­ikkoina tämä blo­gi palvelee ennen kaikkea kun­nal­lis­vaalien kom­men­toin­tia ja analysoin­tia. Yritän kom­men­toi­da asi­api­tois­es­ti ehdokkaiden tekemisiä ja ajatuk­sia ja vaalei­hin liit­tyviä uutisia. En nimit­täin halua antaa perik­si totu­u­den jälkeiselle ajalle. Tätä sivus­toa kan­nat­taa seurata!

Tue kam­pan­jaani taloudellisesti

Helsingis­sä kun­nal­lis­vaalei­hin osal­lis­tu­mi­nen on hyvin kallista. Sik­si vetoan nöyrästi luk­i­joi­hi­ni pienen taloudel­lisen avus­tuk­sen saamisek­si vaa­likam­pan­jaa varten, jot­ta voi käy­dä kun­nol­lisen kam­pan­jan. Lahjoit­ta­maan pääsee paina­mal­la tästä. Link­ki ohjau­tuu Vihreän liiton vaali­avus­tus­sivulle min­un kohdalleni.

Vähän asi­aan liit­tyvästä juridiikasta.

Lahjoi­tuslink­ki kysyy lahjoit­ta­jan nimeä, kos­ka on laiton­ta ottaa vas­taan vaali­avus­tuk­sia tun­tem­at­tomil­ta. Lahjoit­ta­jan nimeä ei kuitenkaan saa julka­ista ilman tämän suos­tu­mus­ta, jos lahjoi­tus on alle 800 euroa, mut­ta se on pakko julka­ista, jos lahjoi­tus on 800 euroa tai enemmän.

Jos halu­at lahjoit­taa jollekin toiselle vihreälle ehdokkaalle, se käy tästä.

 

 

Digitalisaatio vähentää autopaikkojen tarvetta vaikka autoilu ei vähenisi

Kävin Tal­en­tu­min koulu­tusti­laisu­udessa Kaupunkisu­un­nit­telu ja kaavoitus levit­tämässä urban­is­min ilosanomaa. (Olen ammatil­tani luen­noi­ja) Kuuli­jat oli­vat lähin­nä kun­tien kaavoittajia.

Samas­sa tilaisu­udessa Pekka Lev­iäkan­gas VTT:ltä ker­toi dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­sista ja muun muas­sa itseo­h­jau­tu­vista autoista mut­ta dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­ses­ta liiken­teeseen laajemminkin.

Tämä sai min­ut kysymään, eikö kehi­tys väistämät­tä mene kaupungeis­sa siihen, että henkilöko­htais­es­ti omis­te­tu­ista ja vain keskimäärin tun­nin vuorokaudessa käytössä ole­vista autoista siir­ry­tään jo ennen robot­ti­au­to­jen tuloa jonkin­laiseen auto­jen yhteiskäyt­töön tai vuokrauk­seen, jol­loin auto­jen käyt­töaste nousee ja jos näin käy, eikö se merk­itse sitä, että pysäköin­tipaikko­jen tarve vähenee.

Tilaisu­u­den puheen­jo­hta­ja kysyi, kuka uskoo tähän kehi­tyk­seen 10 vuo­den aika­jän­teel­lä. Kaik­ki viittaisivat.

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaa­timus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jäl­keen. Väljässä met­sälähiössä pysäköin­tipaikat mah­tu­i­v­at maan tasoon eivätkä ne sik­si mak­sa­neet juuri mitään.

Nyt kaavoite­taan tiivistä kan­takaupunkia esiku­vana Töölö tai Kallio. Autot eivät mah­du maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta, vaik­ka asun­non mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suun­nit­teli­ja las­kee autopaikan tarpeen kaavas­ta, jos­sa on kyl­lä mukana etäisyys metroase­maan, mut­ta ei autopaikan hin­taa. Kos­ka auto on vält­tämätön, sille nyt vain on olta­va pysäköin­tipaik­ka, mak­soi mitä mak­soi. Ekon­o­misti ei puhu tarpeesta vaan kysyn­nästä ja kysyn­nässä on aina mukana hin­ta­jous­to. Jat­ka lukemista “Autopaikkanor­mi on haaskausta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

Käskyn­halti­jantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Viereisen omakoti­talon asukkaat eivät halua ker­rostaloa tut­tua maise­maansa pilaa­maan. Siinä on toises­sa baakakupis­sa aika suuren ihmis­määrän asun­not. Jotain ton­tille ajo-ongelmi­akin on. Siitä tiedämme, kun Rauta­va on tavan­nut heitä. Kun tehdään Raide­jok­eri, raken­netaan myös lisää asuntoja.

Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Pana­ma­ran­nan asemakaavaehdotus

Pekka Kor­pisen suuri visio town­house-kort­teleista Jätkäsaaren kär­jessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muute­taan vai­htel­e­vanko­rkuisik­si ker­rostaloik­si. Kor­pinen on asunut maan­paos­sa Roomas­sa jo niin kaun, että voisiko noin yleis­es­ti tode­ta, että näille town­hou­se­ille ei ole sel­l­aista kysyn­tää, ettei kyse olisi yhden ökya­sum­is­muodon sub­ve­toimis­es­ta, kos­ka muus­sa käytössä ton­teista mak­set­taisi­in enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 7.3.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017

Koivusaari

Oli ilmoit­tanut tekeväni palau­tuse­hdo­tuk­sen, jos­sa län­siväytlälle varataan vähem­män tilaa (nyt ehdo­tuk­ses­sa kahdek­san kaistaa) ja risteys laite­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan, sekä selvitetään suorem­pi yhteys saaren pohjois­puolelta metroase­malle (käytän­nössä tien ali eikä yli). Puheen­jo­hta­ja ris­to Rauta­va esit­ti asian pöy­dälle kahdek­sak­si viikok­si, jona aikana selvitetään ne asi­at, joi­ta tuos­sa min­un palau­tus­esi­tyk­sessäni oli­vat. Min­ulle ei täysin selvin­nyt, miten tämä eroaa palau­tus­esi­tyk­ses­tä, mut­ta olkoon näin. Samal­la se meni siis yli kunnallisvaalien.

En usko, että vaalit muut­ta­vat päät­täjiä suo­peam­mak­si jät­tili­it­tymäl­lä, joka peit­tää läh­es koko nykyisen Koivusaaren.

Hert­toniemen sairaalan asemakaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. (lati­naksi cum laude appro­batur). Täl­lainen lisärak­en­t­a­mi­nen on eri­no­mainen keino tor­jua sitä leimaa, joka siil­i­tien alueelle joskus on ehtinyt tul­la. Lisärak­en­t­a­mi­nen Itä-Helsingis­sä voisi muutenkin tor­jua seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.2.2017”

Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin

Yleis­es­tä asum­istues­ta pois­tet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten enim­mäis­neliövuokra ja joukko mui­ta määräyk­siä ja kor­vat­ti­in ne vuokraka­tol­la. Olin aja­mas­sa itsekin tätä muu­tos­ta. Min­ul­la oli ajatuk­se­na, että on ihmisen oma asia, halu­aako asua pienessä asun­nos­sa hyväl­lä paikalla vai suurem­mas­sa asun­nos­sa vähän syrjemmällä.

Suurim­mat sal­lit­ta­vat kokon­aisvuokrat ovat niin matalia, ettei sil­lä rahal­la saa minkään­laista asun­toa Helsingistä. Niin­pä asum­is­tu­ki ei yllytä asumaan liian kalli­isti, sil­lä asum­is­menot eivät ainakaan yksinäisil­lä ihmisil­lä riipu asum­is­menoista lainkaan – jos siis asuu vuokralla.

Nyt on val­ta­va pula yksiöistä, joiden neliövuokrat ovat nousseet aivan kohtu­ut­tomasti. Min­is­teri Tiilikainen esit­tää nyt mak­simineliövuokrien palaut­tamista. Helsingis­sä korkein kor­vat­ta­va neliövuokra olisi 20 €/m2. Tosin uutises­sa san­ot­ti­in alle 20 €/m2, mut­ta ole­tan täl­lä tarkoitet­ta­van mak­simis­saan 20 €/m2. sum­is­tukea leikataan, ellei asun­to ole riit­tävän tila­va. Tämän jäl­keen asum­is­tu­ki yllyt­tää asumaan riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Ellei asun­to ole riit­tävän suuri, asum­is­tukea leikataan.

Saadak­seen hyväk­seen mak­si­maalisen asum­istuen, olisi siis asut­ta­va riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Seu­raavas­sa taulukos­sa on per­heen koko, mak­simivuokra ja tähän tarvit­ta­va asun­non vähim­mäiskoko Helsingissä.

Henkilöitä   maks. vuokra  Minimikoko

1 hen­ki       508 € /kk           26 m²
2 henkeä       735 €/kk           37 m²
3 henkeä       937 €/kk           47 m²
4 henkeä      1095€/kk            55 m²

Jat­ka lukemista “Tiilikainen patis­taa isom­pi­in asuntoihin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

Oli­pas taas lista! Lau­takun­nan jäsen­ten työmäärää voi arvioi­da luke­mal­la lis­tan tästä.

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Esitin tätä viimek­si palautet­tavak­si valmis­teltavak­si niin, että moot­tori­tieli­it­tymä supis­te­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jäl­keen pöy­dälle. Pidimme tästä palave­ria kaupunkisu­un­nit­teluryh­mämme kanssa emmekä ajatelleet luop­ua palau­tuk­ses­ta. Risteystä pitää pienen­tää – mik­si Hanasaaren liit­tymässä sal­li­taan paljon pienem­mät kaar­resä­teet ja mik­si Län­siväylä on olta­va tässä olen­nais­es­ti lev­eämpi kuin se on myöhem­min Salmisaaren sil­lan kohdal­la? Samal­la voisi lait­taa baanan kulke­maan suo­raan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kier­ros liit­tymän kohdal­la. Auto­ja ei voisi koskaan sim­put­taa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroase­mal­ta pää­sisi saaren pohjois­puolelle nouse­mat­ta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toimin­ut aika itsepin­tais­es­ti. Niil­lä on vain mallili­it­tymiä, jot­ka on suun­nitel­tu toteutet­tavak­si avoimel­la pree­ri­al­la, jos­sa maa on ilmaista. ELY halu­aa varautua autoli­iken­teen kasvu­un Län­siväyläl­lä. Mihinköhän ne autot oli­si­vat matkalla? Tekemään U‑käännöksen Porkkalankadun kohdal­la? Katu­verkkoon ei voi­da ottaa enem­pää auto­ja, joten Porkkalankadun risteyk­seen ne jumit­tuisi­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2017”

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

Päätet­täessä, sovel­tuuko jokin tont­ti parem­min toimis­to- vai asuinkäyt­töön, markki­nat saisi­vat ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män asun­tokäytössä, se sovel­tuu parhait­en asun­nok­si ja päinvastoin.

Suun­nit­teli­ja sanoo, ettei näin voi tehdä, kos­ka sil­loin kaik­ki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markki­nat toimi­vat näin yksioikois­es­ti, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on kova pula asun­noista ja reilusti yli miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjil­lään. Markki­noiden mielipi­de ei ole siis aivan tuules­ta temmattu.

Tilanne tas­apain­ot­tuisi, jos nou­dat­taisimme markki­noiden tah­toa muu­ta­man vuo­den ajan ja tek­isimme pelkkiä asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kon­ver­sio ja suh­teel­lisen edun peri­aate. Toimis­to­ja asun­noik­si Osa 3”