Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

Päätet­täessä, sovel­tuuko jokin tont­ti parem­min toimis­to- vai asuinkäyt­töön, markki­nat saisi­vat ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män asun­tokäytössä, se sovel­tuu parhait­en asun­nok­si ja päinvastoin.

Suun­nit­teli­ja sanoo, ettei näin voi tehdä, kos­ka sil­loin kaik­ki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markki­nat toimi­vat näin yksioikois­es­ti, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on kova pula asun­noista ja reilusti yli miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjil­lään. Markki­noiden mielipi­de ei ole siis aivan tuules­ta temmattu.

Tilanne tas­apain­ot­tuisi, jos nou­dat­taisimme markki­noiden tah­toa muu­ta­man vuo­den ajan ja tek­isimme pelkkiä asuntoja. 

Lop­putu­los olisi kuitenkin vähän pöhkö. Kaupunki­in syn­ty­isi kuin vuosirenkaina puh­tai­ta asuinaluei­ta. Joskus voisi taas tul­la eteen tilanne, jol­loin tehdään pelkkiä toimis­to­ja. Niin olisi käynyt kan­takaupungis­sa 1980-luvulla.

Jos kaikki­in kon­ver­siopy­yn­töi­hin suos­tut­taisi­in, toim­i­ti­las­ta tulisi pulaa. Näitä on toteutet­tu jo 600 000 k‑m2, päätet­tyjä on noin 900 000 k‑m2 ja tämän lisäk­si manku­mis­vai­heessa on 1,1 miljoon­aa k‑m2, yhteen­sä liki 2,5 miljoon­aa k‑m2. Tämä on paljon enem­män kuin toim­i­ti­laa on tyhjil­lään. Tosin luku­un sisäl­tyvät ilmeis­es­ti myös kohteet, joi­ta ei ole koskaan raken­net­tu. Jos kaik­ki toteutet­taisi­in, purkau­tu­isi toimis­to­jen yli­tar­jon­ta enem­män kuin kokonaan.

Kan­takaupungis­sa on toteutet­tu vuodes­ta 2003 alka­en kon­ver­sioi­ta 230 000 k‑m2, päätet­ty näi­den lisäk­si 200 000 k‑m2 ja manku­mis­vai­heessa on 360 000 k‑m2.

Vähän pitää kat­soa markki­noiden yli ja yrit­tää arva­ta, mikä on pitkän ajan tas­apain­oa, kos­ka talot raken­netaan sadak­si vuodek­si (pitäisi rakentaa).

Aivan mah­dot­tomasti on siis vireil­lä hake­muk­sia muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si. Joi­hinkin niistä on hyvä suos­tua, mut­ta ei kaikki­in. Miten nuo onnekkaan valitaan?

Olisi hyvin kyseenalaista vali­ta poli­it­tisin perustein ne, jot­ka saa­vat kääriä rahaa muut­ta­mal­la toimis­to­ja asun­noik­si. Ei se paljon parem­mak­si siitä muu­tu, että virkemiehet tekevät tämän valinnan.

Minus­ta pitäisi nou­dat­taa objek­ti­ivisia perustei­ta ja palaut­taa suh­teel­lisen edun peri­aate edes vähän kunniaan.

Asun­noik­si muut­tamista puoltaa se, jos alue on asun­noik­si eri­tyisen halut­tua, talo sovel­tuu huonos­ti toimis­toik­si, mut­ta hyvin asun­noik­si (van­hat, myöhem­min toimis­toik­si muute­tut asuin­talot) jos toimis­toraken­nuk­ses­sa on joka tapauk­ses­sa edessä vaa­ti­va perusko­r­jaus ja niin edelleen.

Eri­no­mainen sijain­ti asun­noik­si voi tietysti olla myös eri­no­mainen toimistoksi.

Kaupun­gin ei pidä men­nä tekemään noi­ta laskelmia yri­tys­ten puoles­ta. Jos ker­ran posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten peri­aate puoltaa tasati­lanteessa toimis­to­ja yli asun­to­jen, laitet­takoon jokin euromääräi­nen raja sille, kuin­ka paljon edullisem­paa on muut­taa talo toimis­tok­si. Olkoon tuo raja vaik­ka 800 €/m2 (otet­tu hihas­ta). Laite­taan muun­nok­sille 800 euron kon­ver­siomak­su. Joka on valmis sen mak­samaan, saa muut­taa toimis­ton asun­noik­si ja jos ei ole valmis mak­samaan, ei sitten.

Laki ei valitet­tavasti tunne kon­ver­siomak­sua. Jos hyvää tah­toa on, lakia voidaan kuitenkin tulki­ta näin.

Kaupungilla on oikeus per­iä osa kaavoitushyödys­tä itselleen. Tode­taan, että sel­l­aiset han­kkeet saa toteut­taa, jois­sa argu­men­tit asumisen puoles­ta ovat niin voimakkai­ta, että kaavoitushyö­tyä tulisi tuo 800 euroa. Muis­taak­seni kaavoitushyö­tynä per­itään 40% hyödys­tä, eli tuo­hon 800 euron arvon­leikkauk­seen päädyt­täisi­in, jos kaavoitushyö­ty olisi 2000 €/m2.

Jospa Helsin­ki vain ilmoit­taa, että se hyväksyy toteutet­tavak­si vain kon­ver­sioi­ta, jois­sa hyö­ty on vähin­tään 2000 euroa neliöltä ja perii tämän nojal­la siitä 40 % eli 800 €.  Sitä, onko hyö­ty peräti isom­pi, ei ryhdytä tutki­maan, kos­ka sil­loin täy­tyy olla kyse toimis­tokäyt­töön sovel­tumat­tomas­ta kohteesta. Jos on sitä mieltä, että kaavoitushyö­ty ei ole noin paljon, tulee saman tien ilmoit­ta­neek­si, ettei tämä kohde kuu­lu niihin kiin­teistöi­hin, joiden osalta kon­ver­sio on perusteltu.

Yksi asia pitäisi kuitenkin muut­taa. Arvon­nousun leikkauk­ses­sa on tiet­ty alara­ja, jon­ka yli menevältä osalta arvon­nousun leikkaus toteutetaan. Tätä on perustel­tu myös hallinnol­lisel­la taakalla, sil­lä arvon­nousun laskem­i­nen on aika työlästä. Tämä esit­tämäni käytän­tö ei olisi lainkaan työläs.  Aja­tus­raken­nel­ma ei toi­mi, jos leikkaus­malli­in kuu­luu tämä alara­ja. Se johtaisi sil­loin kaikkien pie­nien kohtei­den muut­tamiseen asunnoiksi.

Ihan näin kaava­mainen ei tarvitse olla. On hyviä perustei­ta sille, että ratikkakaupungis­sa jätetään ainakin ensim­mäisen ker­roksen myymälät muut­ta­mat­ta asun­noik­si jo ihan kaupunkiku­val­li­sista syistä. Kon­ver­siomak­su voi olla ylem­mis­sä ker­roksis­sa alem­pi kuin alim­mis­sa.  Esimerkik­si etäisyys metro- tai rautatiease­maan voisi myös vaikuttaa.

Sinän­sä olisi hyvä, jos valmis­teltaisi­in laki taloudel­lista ohjauskeinoista kaupunkien rakentamisessa.

= = =

Ahk­era luk­i­ja huo­maa, että olen kir­joit­tanut tästä ennenkin. Kir­joitin uud­estaan, kos­ka tuo aja­tus kaava­mais­es­ta vähim­mäis­vaa­timuk­ses­ta arvon­nousuk­si voisi tehdä tästä ajatuk­ses­ta toteuttamiskelpoisen.

23 vastausta artikkeliin “Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3”

  1. Eipä siinä, hyvä idea tuo on. Vähän liiankin hyvä ja yksinker­tainen, että sil­lä olisi edel­ly­tyk­set toteutua. 

    Jonkun tarvit­see saa­da päät­tää toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si, mielel­lään jol­lain tulkin­nan­varaisil­la (=mieli­v­al­taisil­la) kri­teereil­lä, kos­ka päät­tämi­nen on val­taa. Jos luo­daan yksinker­tainen lasku­tus­mekanis­mi kon­ver­sioille, val­ta siir­tyy virkami­esten ja poli­itikko­jen sijaan kiin­teistö­jen omistajille.

    Mitä siitäkin tulisi? Kyl­lä virkamies tietää nämä asi­at paremmin.

    Yst. terv,

    ex-kiin­teistöke­hit­täjä

    Vastaa

  2. Miten olisi: kaupun­ki päät­tää vuosit­tain, mon­takao neliötä kon­ver­toidaan ja ne oikeudet huutokaupataan?

    Vastaa

  3. Kaupunkia voidaan rak­en­taa kahdel­la taval­la (kaavoit­ta­mal­la): määräämäl­lä tai neuvottelemalla.
    Määräyk­set ovat esim. sel­l­aisia, että tor­ni­talon ylin ker­ros pitää olla yleisölle avoin (Cir­rus). Siinä käy niin, että yhtiökok­ous päät­tää että eipä olekaan ja se on voivoi.
    Sopimuk­set ovat esim. sel­l­aisia, että toimis­to­taloon voi tehdä muu­ta­man ker­roksen lisää, kun mak­saa enem­män ja maan­ta­sos­sa on julk­ista tilaa (Sanomat­a­lo). Tässä on käynyt niin, että julki­nen tila on edelleen melkein julk­ista tilaa eikä talon koro­tus ole ollenkaan suuri ongel­ma Töölön­lah­den kaupunkikuvassa…

    Vastaa

  4. Tämä on hyvä ja toteu­tuskelpoinen peri­aate, mut­ta sen lisäk­si tarvi­taan minus­ta kuitenkin vähän ohjaustakin.

    Juuri nyt kuitenkin aika mon­en kan­takaupun­gin toimis­to­talon arvo on käytän­nössä negati­ivi­nen. Ne ovat siis nyky­muo­dos­sa arvot­to­mia toimis­toina. Ne pitää purkaa, muut­taa asun­noik­si tai rak­en­taa uusi toimis­to­ta­lo samalle paikalle. Nykyisessä markki­nati­lanteessa tuol­la kon­ver­siomak­sul­la kaik­ista uhkaa tul­la asuntoja.

    Jot­ta keskus­ta ei muu­tu kokon­aan asuinalueek­si pyrk­isin osal­la aivan parhaim­min tavoitet­tavista ton­teista kan­nus­ta­maan puret­tavien toimis­to­talo­jen kor­vaamiseen uusil­la nykyaikaisem­mil­la toimis­toil­la. Nykyaikaiselle keskus­tan toimis­toti­lalle on näet mitä ilmeisim­min kysyn­tää enem­män kuin nyt on tar­jon­taa. Mut­ta toki kysyn­nän edel­ly­tys on hyvin kohtu­ulli­nen käve­ly­mat­ka rautatieasemalta.

    Toisaal­ta en myöskään näe hyvänä esimerkik­si Esplana­di­en van­ho­jen aikoinaan toimis­toik­si muut­tunei­den asuin­talo­jen muut­tamista takaisin asun­noik­si, vaik­ka se juuri nyt voisikin noil­la sään­nöil­lä kannattaa.

    Vastaa

  5. Pet­teri: Toisaal­ta en myöskään näe hyvänä esimerkik­si Esplana­di­en van­ho­jen aikoinaan toimis­toik­si muut­tunei­den asuin­talo­jen muut­tamista takaisin asun­noik­si, vaik­ka se juuri nyt voisikin noil­la sään­nöil­lä kannattaa.

    Minus­ta taas on hienoa, että esim. Erot­ta­jal­la ja Bule­vardil­la on palautet­tu asuinkäyt­töön välil­lä toimis­toina ollei­ta talo­ja. Toisi­na aikoina ne olisi puret­tu ja tehty uusi toimis­to­ta­lo tilalle…

    Vastaa

  6. Koh­ta tarvi­taan paljon kon­ver­toin­ti­a­sun­to­ja, kun Sip­ilä halu­aa mitätöidä Malmin lento­kent­täpäätök­sen vuodelta 2014. Hän tarvit­see lento­ken­tän. Mut­ta miten sote-alalle aio­taan saa­da työn­tek­i­jöitä, jos on tar­jot­ta­vana vain kalli­ista toimis­totiloista muutet­tavia asun­to­ja?! Ter­vey­den­huol­los­sa palkat nousevat!

    Vastaa

  7. hesalainen123:
    Koh­ta tarvi­taan paljon kon­ver­toin­ti­a­sun­to­ja, kun Sip­ilä halu­aa mitätöidä Malmin lento­kent­täpäätök­sen vuodelta 2014. Hän tarvit­see lento­ken­tän. Mut­ta miten sote-alalle aio­taan saa­da työn­tek­i­jöitä, jos on tar­jot­ta­vana vain kalli­ista toimis­totiloista muutet­tavia asun­to­ja?! Ter­vey­den­huol­los­sa palkat nousevat!

    Onhan stadil­la aina nuo Sipool­ta ryöste­tyt neliökilometrit..

    Vastaa

  8. hesalainen123:
    Koh­ta tarvi­taan paljon kon­ver­toin­ti­a­sun­to­ja, kun Sip­ilä halu­aa mitätöidä Malmin lento­kent­täpäätök­sen vuodelta 2014. Hän tarvit­see lento­ken­tän. Mut­ta miten sote-alalle aio­taan saa­da työn­tek­i­jöitä, jos on tar­jot­ta­vana vain kalli­ista toimis­totiloista muutet­tavia asun­to­ja?! Ter­vey­den­huol­los­sa palkat nousevat! 

    Helsin­ki tarvit­see kakkosken­tän ja Malmin lento­ken­tän raken­nuskelvo­ton maa-alue on ihan hyvä siihen käyt­töön. Spåra tuonne kan­nat­taisi vetää, niin ken­tälle pää­sisi julk­isil­la, kos­ka osa syöt­töli­iken­teestä siir­tyy var­masti Malmille Helsin­ki-Van­taan täyttyessä.

    Toinen vai­h­toe­hto on tehdä, kuten Lon­toos­sa tehti­in ja vetää joitakin kort­telei­ta van­haa, lop­pu­un ajet­tu raken­nuskan­taa nurin ken­tän alta. Itä-Helsingis­sä on muu­ta­ma hyvä ehdokas uuden ken­tän paikak­si, kuten Myl­ly­puro ja Kon­tu­la. Myl­ly­puron ja Kon­tu­lan alueet ovat kuitenkin raken­nus­maana parem­pi­laa­tu­ista kuin Malmin ken­tän alue.

    Se on tot­ta, edullisem­pia asun­to­ja tarvi­taan kipeästi. Niitä saadaan kolmel­la tavalla:
    — pure­taan turhat normit
    — lopete­taan asumisen tuet ja
    — estetään kun­tien pelaami­nen markki­noil­la monop­o­lin turvin.

    SOTE-ratkaisua ei tue se, että sairaalat ovat luop­uneet asun­toloista ja työ­suhdea­sun­noista. Jos esimerkik­si 25 % sairaaloiden työn­tek­i­jöistä saataisi­in takaisin sairaala-alueil­la ole­vi­in työ­suhdea­sun­toi­hin, se paran­taisi oleel­lis­es­ti tilan­net­ta suuron­net­to­muuk­sien sattuessa.

    Vastaa

  9. Tue­taan paikallista päätän­tää. Helsin­ki saa päät­tää, halu­aako Malmin lento­ken­tän, vai ei. Eikös tont­tikin ole valmi­ik­si kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Eihän val­tion tule kaikkia asioi­ta hoitaa.

    Vastaa

  10. Markki­nat otta­vat huomioon tuonkin, että 1. ker­ros on huono asun­noille ja hyvä toimis­toille, ja senkin, kuin­ka paljon alueel­la on kil­pail­e­vaa toim­i­ti­latar­jon­taa. Ajatuk­sesi kon­ver­siomak­sus­ta kuu­lostaa silti hyvältä, kun­han sitä ei liikaa sääde­tä ja se on tarpeek­si matala.

    Vastaa

  11. > Jos kaikki­in kon­ver­siopy­yn­töi­hin suostuttaisiin,
    > toim­i­ti­las­ta tulisi pulaa.

    Höh. Eivät kaik­ki muu­tok­set toteu­tu­isi tuos­sa tilanteessa. Luvan hak­i­jat tietävät että kaupun­ki suos­tuu [puoleen] kaik­ista lupa­hake­muk­sista ja sik­si hake­vat muu­tos­ta kaksin ker­taiselle määrälle, saadak­seen lop­pu­pelis­sä halu­a­mansa määrän muutosta.

    > Vähän pitää kat­soa markki­noiden yli ja
    > yrit­tää arva­ta, mikä on pitkän ajan tasapainoa,
    > kos­ka talot raken­netaan sadak­si vuodek­si (pitäisi
    > rakentaa).

    Kuka sen kat­soo? Käyt­tääkö lau­takun­ta oraakke­lien palvelu­ja kat­soak­seen tule­vaisu­u­teen? Juuri markki­nat on se mekanis­mi, joka diskont­taa tule­vaisu­u­den tähän päivään. – Avaa sanomale­hden myy­dään ja oste­taan pal­s­ta ja siinä sin­ul­la on tulevaisuus.

    Vastaa

    1. Kuka sen kat­soo? Käyt­tääkö lau­takun­ta oraakke­lien palvelu­ja kat­soak­seen tule­vaisu­u­teen? Juuri markki­nat on se mekanis­mi, joka diskont­taa tule­vaisu­u­den tähän päivään. – Avaa sanomale­hden myy­dään ja oste­taan pal­s­ta ja siinä sin­ul­la on tulevaisuus.

      Halu­at siis sanoa, etgtä kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa käsiteltävä sikasyk­lin teo­ria on ihan huuhaa­ta, kos­ka markki­nat ovat niin vii­sai­ta, ettei tuol­laista voi tapahtua?

      Vastaa

  12. Jyri: Onhan stadil­la aina nuo Sipool­ta ryöste­tyt neliökilometrit..

    En tiedä tuleeko tämä yllä­tyk­senä, mut­ta kukaan ei ole ryöstänyt keneltäkään mitään. Kun­tien välisen rajan siirtämi­nen ei vaiku­ta maanomistukseen.

    Vastaa

  13. Anony­mous: En tiedä tuleeko tämä yllä­tyk­senä, mut­ta kukaan ei ole ryöstänyt keneltäkään mitään. Kun­tien välisen rajan siirtämi­nen ei vaiku­ta maanomistukseen.

    Eipä niin. Mut­ta alueel­la on ollut 10 vuot­ta toimen­pidekiel­to, joka pitää asukkai­ta löysässä hirressä.

    Vastaa

  14. Kalle:
    SOTE-ratkaisua ei tue se, että sairaalat ovat luop­uneet asun­toloista ja työ­suhdea­sun­noista. Jos esimerkik­si 25 % sairaaloiden työn­tek­i­jöistä saataisi­in takaisin sairaala-alueil­la ole­vi­in työ­suhdea­sun­toi­hin, se paran­taisi oleel­lis­es­ti tilan­net­ta suuron­net­to­muuk­sien sattuessa.

    Toi voi olla ihan hyvä point­ti, mut­ta pysyvätkö sairaan­hoita­jat työ­suhdea­sun­nois­sa enää sen jäl­keen kun ovat men­neet naimisiin?

    Vastaa

  15. erk­ki nii­ni:
    Tue­taan paikallista päätän­tää. Helsin­ki saa päät­tää, halu­aako Malmin lento­ken­tän, vai ei. Eikös tont­tikin ole valmi­ik­si kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Eihän val­tion tule kaikkia asioi­ta hoitaa.

    Onko meil­lä päät­täjiä, jot­ka ymmärtävät kokonaisuuden?

    Vastaa

  16. R.Silfverberg: Toi voi olla ihan hyvä point­ti, mut­ta pysyvätkö sairaan­hoita­jat työ­suhdea­sun­nois­sa enää sen jäl­keen kun ovat men­neet naimisiin?

    Eivät. Ja kos­ka nykyään hoit­su saa men­nä naimisi­in, ei tarvi­ta asun­to­ja kaikille. Isoäi­ti­ni aikana tilanne oli toinen. Hoit­sut eivät saa­neet avioitua.

    Vastaa

  17. Osmo Soin­in­vaara: Halu­at siis sanoa, etgtä kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa käsiteltävä sikasyk­lin teo­ria on ihan huuhaa­ta, kos­ka markki­nat ovat niin vii­sai­ta, ettei tuol­laista voi tapahtua?

    Teo­ria on hyvä, mut­ta kyse onkin siitä, kumpi aiheut­taa vähem­män vahinkoa. Markki­nat aiheut­ta­vat vähem­män vahinkoa kuin poliitikot.

    Vastaa

  18. Kalle: Eivät. Ja kos­ka nykyään hoit­su saa men­nä naimisi­in, ei tarvi­ta asun­to­ja kaikille. Isoäi­ti­ni aikana tilanne oli toinen. Hoit­sut eivät saa­neet avioitua.

    Vähän sivupolku, mut­ta jot­tei syn­ty­isi väärinkäsi­tyk­si, tuo taisi pitää paikkansa korkein­taan vain diakonissalu­pauk­sen tehnei­den sairaan­hoita­jien kohdalla.

    Vastaa

  19. Hei Osmo,

    Mik­sei toimis­to­ja voisi muut­taa asun­noik­si tai asun­to­ja toimis­toik­si markki­nae­htois­es­ti? Eli sal­lit­taisi­in kaik­ki han­kkeet. Kyl­lähän markki­nat kor­jaa­vat itsen­sä kysyn­nän mukaan. Tänä vuon­na toimis­tot asun­noik­si ja sit­ten seu­raa­vana vuon­na kysyn­nän mukaan asun­to­ja toimistoiksi.

    Tämä vaikut­taa minus­ta kiin­teistökan­nan mak­si­maalisen tehokkaal­ta käytöltä, kos­ka täl­löin käyt­tö­tarkoi­tus vas­taa aina tarvet­ta. Ja kos­ka yksi­tyi­nen sek­tori tämän rahoit­taa ei kun­nal­la syn­ny kustannuksia.

    Vastaa

  20. Antti Nikka­nen:
    Mik­sei toimis­to­ja voisi muut­taa asun­noik­si tai asun­to­ja toimis­toik­si markki­nae­htois­es­ti? Eli sal­lit­taisi­in kaik­ki han­kkeet. Kyl­lähän markki­nat kor­jaa­vat itsen­sä kysyn­nän mukaan. Tänä vuon­na toimis­tot asun­noik­si ja sit­ten seu­raa­vana vuon­na kysyn­nän mukaan asun­to­ja toimistoiksi. 

    Täy­den markki­nae­htoisu­u­den pelätään johta­van polar­isoituneeseen maankäyt­töön ja hyvin voimakkaasti keskus­taa kohti nou­se­vaan maa­nar­voon. Ydinkeskus­tas­sa liiketilo­ja, ympäröivä vyöhyke toim­i­tilo­ja, sit­ten asun­to­ja. Voi olla, että asi­aa on tutkit­tu auto­val­tai­sis­sa yhdyskun­nis­sa, mikä vääristää tulosta: käve­lykaupungis­sa keskeis­es­tä asumis­es­ta näytetään ole­van valmi­ita mak­samaan enem­män kuin toimitilakäytöstä.
    Mielestäni koet­tua ongel­maa kor­jataan vääril­lä keinoil­la (käyt­tö­tarkoi­tusten luk­it­sem­i­nen ja eri­laiset hin­tain­ter­ven­tiot: asum­is­tu­ki / hitas / ara / hin­tasään­te­ly jne.), kun pitäisi keskit­tyä liiken­ner­atkaisui­hin ja rak­en­taa käve­ly- ja joukkoli­iken­nekaupunkia autokaupun­gin sijaan, jol­loin hin­nan­muo­dos­tuk­sen ja käyt­tö­tarkoituk­set voisi jät­tää markki­noiden huolek­si ja toimin­nal­lis­es­ti sekoit­tunut kaupun­ki syn­ty­isi itseorganisoituvasti.

    Vastaa

  21. Ville: Täy­den markki­nae­htoisu­u­den pelätään johta­van polar­isoituneeseen maankäyt­töön ja hyvin voimakkaasti keskus­taa kohti nou­se­vaan maa­nar­voon. Ydinkeskus­tas­sa liiketilo­ja, ympäröivä vyöhyke toim­i­tilo­ja, sit­ten asun­to­ja. Voi olla, että asi­aa on tutkit­tu auto­val­tai­sis­sa yhdyskun­nis­sa, mikä vääristää tulosta: käve­lykaupungis­sa keskeis­es­tä asumis­es­ta näytetään ole­van valmi­ita mak­samaan enem­män kuin toimitilakäytöstä.
    Mielestäni koet­tua ongel­maa kor­jataan vääril­lä keinoil­la (käyt­tö­tarkoi­tusten luk­it­sem­i­nen ja eri­laiset hin­tain­ter­ven­tiot: asum­is­tu­ki / hitas / ara / hin­tasään­te­ly jne.), kun pitäisi keskit­tyä liiken­ner­atkaisui­hin ja rak­en­taa käve­ly- ja joukkoli­iken­nekaupunkia autokaupun­gin sijaan, jol­loin hin­nan­muo­dos­tuk­sen ja käyt­tö­tarkoituk­set voisi jät­tää markki­noiden huolek­si ja toimin­nal­lis­es­ti sekoit­tunut kaupun­ki syn­ty­isi itseorganisoituvasti.

    Tuo­han kuu­lostaa oikein järkevältä. On kum­ma aja­tus, että käyt­tö­tarkoituk­set pysy­i­sivät vakiona vaik­ka ympäröivä yhteiskun­ta ja yhdyskun­ta muut­tuu. Minus­ta keskus­ta-asum­i­nen on juuri käve­ly- ja pyöräi­lykaupun­gin vaa­timus. Ts. Jos hyvil­lä sijain­neil­la lähel­lä kaikkea ei ole riit­tävästi ihmisiä, ei ole myöskään edel­ly­tyk­siä palveluille ja kaupalle. 

    Hin­nan­muo­dos­tus­ta en myöskään ymmär­rä ongel­mak­si kos­ka jo täl­lä het­kel­lä ytimessä on suh­teessa erit­täin korkeat hin­nat. Juuri tätä huonom­mak­si ei var­maan tilanne voi muut­tua. Toisaal­ta taas toimis­toti­las­ta on merkit­tävää ylitarjontaa.

    Vastaa

  22. En ymmär­rä argu­ment­tia kaupunki­rak­en­teen “vuosirenkaistu­mis­es­ta”. Jos nyt raken­net­taisi­inkin yhteen osaan kaupunkia pelkkiä asun­to­ja, kai vapaa tilankäyt­tö tarkoit­taisi sitä että sit­ten myöhem­min kun toimis­toille taas tulee kysyn­tää, näitä asun­to­ja alet­taisi­in muut­ta­maan toimis­toik­si. Jos asun­not ja toimis­tot pystytään pienehköl­lä vaival­la muut­ta­maan toisik­seen, mik­si pitäisi ennakoi­da ja yrit­tää arva­ta kumpaa tarvi­taan kymme­nen vuo­den päästä?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.