Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017”

1. Alueel­la asu­vana pidän tuo­ta Käskyn­halti­jantien kaavaa aivan riit­tämät­tömänä. Pato­las­ta puut­tuu ihan kaik­ki palve­lut pait­si ruokakaup­pa, ja nyt luon­nos­vai­heessa leikat­ti­in liiketilo­jen min­im­imäärä puoleen. Alun­perin liiketi­laa piti tul­la min­imis­sään 4000 neliötä, nyt 2600. Nämä on vielä pääsään­töis­es­ti pilkot­tu 100 neliömetrin min­im­imäärään per raken­nus. Riskinä on, että jos rak­en­ta­ja rak­en­taa noi­ta pieniä 100 neliömetrin liiketilo­ja min­imin mukaises­ti, niin noista tulee ihan pirun kalli­ita pyöräkel­lare­i­ta Ruo­ho­lah­den tyyliin.

   Lain­aus vuorovaiku­tus­ra­portista: “Kau­pan län­sipuolelle suun­nitel­tua 8‑kerroksista raken­nus­ta on madal­let­tu ker­roksel­la. Kival­terinku­jan var­relta on pois­tet­tu yhden raken­nuk­sen raken­nusala. Kival­ter­in­tie 22 edessä ole­vaa raken­nus­ta on madal­let­tu. Kirkon pohjois­puolen pis­te­talot on pois­tet­tu. Tilal­la on puis­toa ja viereis­ten tont­tien pysäköin­ti­tont­ti. Tavoit­teena on, että kort­telin keskiosa on avoin. Kaare­va talo Käskyn­halti­jantien ja Nor­rtäl­jen­tien risteyk­sessä on pois­tet­tu. Risteysalue on ratkaistu niin, että Käskyn­halti­jantien ja Nor­rtäl­jen­tien var­ren raken­nusten väli­in jää kat­u­aukio­ta ja puistoa.”

   Väl­jen­netään, madal­letaan, pois­te­taan. Nyt olisi tuhan­nen taalan paik­ka tehdä kun­nol­lista kaupunkia eikä väl­jen­tää, madal­taa ja poistaa.

   Vastaa

2. Kaup­pakar­tanon­tie 16:ssa on itseasi­as­sa kak­sikin päiväko­tia, suomen- ja ruotsinkieli­nen. Molem­pi­en van­hempainy­hdis­tyk­set ovat kyselleet mis­tä kor­vaa­vat tilat saa­mat­ta kaupungilta mitään vas­tauk­sia. Ainakin ruotsinkielisel­lä puolel­la (se päiväkoti joka on eril­lisenä kort­telin sisäpi­hal­la) pula hoitopaikoista järkevil­lä sijain­neil­la on niin huono että tun­tuu hie­man groteskil­ta sanoa ettei sitä tarvita. 

   Olisi todel­la mie­lenki­in­toista kuul­la mihin toim­into­ja on suun­nitel­tu siir­ret­täväk­si, yleen­sä nämä tah­to­vat olla viimeisenä selvi­tys­lis­toil­la kun kiin­teistö­muu­tok­sia tapah­tuu, vaik­ka vaiku­tus ihmis­ten arkipäivään voi olla val­ta­va. Esim. Kurkimäen ruotsinkielisen päiväkodin perus­t­a­mi­nen, ja samal­la Myl­ly­puron- ja Kon­tu­lan päiväko­tien lakkau­tus ker­rot­ti­in n. kuukau­den varoi­tusa­jal­la. Ymmär­rän että tilo­jen löytämi­nen ei aina ole help­poa, mut­ta jotain pitkäjän­teisyyt­tä tähän pitäisi saa­da — ihmiset kuitenkin fak­tis­es­ti val­it­se­vat asuin­paikko­jaan sen perus­teel­la että yhtey­det päiväkoti­in ovat sik­si helpot että suht nor­maali työssäkäyn­ti on mahdollista.

   Vastaa

   1. Päiväkoti­ti­lanteen kar­toit­ta­mi­nen ei ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan asia. Jos päivähoito ilmoit­taa meille luop­u­vansa jostain tilas­ta, meil­lä ei ole eväitä kyseenalais­taa hei­dän päätöstään.

      Vastaa

3. Nyt kun on ollut trendikästä syytel­lä otsikois­sa asumisen kalleu­den aiheut­tamis­es­ta eri taho­ja, niin joku voisi repäistä jutun ELY-mafiasta.

   Vastaa

4. Osana Käskyn­halti­janti­etä hyväksyt­täväk­si tulee myös Nor­rtäl­jen­tien liiken­nesu­un­nitel­ma, Jok­erin heikoin lenk­ki. Nyt on poli­itikko­jen aika ottaa tähän kantaa. 

   Tuo on koko Jok­erin var­rel­la ain­oa koh­ta, jos­sa parkkiru­u­tu­ja on sijoitet­tu radan rin­nalle. Siis vähän kuin Liisankadul­la, mut­ta toki paljon väl­jem­mäl­lä mitoituk­sel­la. Väljyyskään ei lumi­talv­ina silti auta, kuten hyvin tiedämme. Kyse on vain muu­ta­mas­ta parkkipaikas­ta, joille taita­va suun­nit­telu var­masti löytää kor­vaa­van sijain­nin. Sen sijaan ratikan kulku­un niil­lä on arvaam­a­ton vaikutus. 

   Siis­pä palaut­takaa alus­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma ohjeel­la että parkkipaikat sijoite­taan muualle.

   Vastaa

5. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö ker­toi lokaku­us­sa Helsin­gin Sanomis­sa, että nor­jalainen hotel­lim­iljonääri Arthur Buchardt ihas­tui paikkaan Hakaniemen­ran­nas­sa, ja sovit­ti­in että hotellin suun­nit­telus­ta jär­jestetään kil­pailu. Ja kat­so, näin myös tapahtui.

   Mis­sä on päätet­ty täl­laisen jät­ti­hotellin rak­en­tamis­es­ta Hakaniemenrantaan?

   Vastaa

6. Toi Koivusaari kuu­lostaa aina vain järjettömämmältä:

   - Ote­taan saari, jonne ei alku­jaankaan mah­du kovin paljon mitään.

   - Raken­netaan sinne moot­tori­tieli­it­tymä, joka oikeas­t­aan vie jo koko saaren.

   - Siis­pä laa­jen­netaan saar­ta täytöil­lä, jot­ta saarelle mah­tuu muu­takin kuin motari, kuten esimerkik­si asukkaita.

   - Täytetään aluei­ta sekä etelä- että pohjois­puolelta, jot­ta saadaan kak­si toi­sis­taan eril­lään ole­vaa niemeä motarin eri puolilla.

   - Suun­nitel­laan kan­sia ja sil­to­ja noiden kah­den erote­tun täyt­töalueen yhdistämiseksi.

   - Vede­tään kevyen­li­iken­teen baanaa ser­pen­ti­in­inä sinne väli­in aina jon­nekin, mis­tä mah­tuu kiertämään.

   Jos Koivusaari on alku­jaankin haas­teelli­nen, niin kaik­ki, mitä on tähän asti ääneen suun­nitel­tu, kaivaa koko kuop­paa aina vain syvemmälle.

   Tähän ei olisi kuin kak­si järkevää läh­estymistapaa: 1) tehdään bule­var­di ja Koivusaares­ta tiivistä kaupunkia, ja inte­groidaan bule­var­di erot­ta­mat­tomak­si osak­si koko kylää siten, ettei muo­dos­tu määräävää este­vaiku­tus­ta ja saares­ta tulee kokon­ainen, tai 2) jos on pakko olla motari, reititetään se motari kaikkine liit­tym­i­neen Koivusaares­ta pohjoiseen meren päälle täyt­tö­maan ja betonipylväi­den varaan, ja johde­taan sieltä paikalli­nen esplana­di sinne Koivusaaren ytimeen, raken­netaan saari täy­teen tiivistä kaupunkia ja jatke­taan täyt­tö­maal­la niin paljon kuin huvit­taa ja tont­te­ja vain ostetaan.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Päiväkoti­ti­lanteen kar­toit­ta­mi­nen ei ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan asia. Jos päivähoito ilmoit­taa meille luop­u­vansa jostain tilas­ta, meil­lä ei ole eväitä kyseenalais­taa hei­dän päätöstään.

   Ymmär­rän ettei ole kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tehtävä. Narisen siitä että kaik­il­ta tahoil­ta kysyt­täessä asi­as­ta vas­taus on aina ettei ole mei­dän viras­ton ongel­ma, tai riip­puu siitä mitä joku toinen viras­to päät­tää. Päivähoito- tai ope­tusvi­ras­to ei ole todel­lakaan tiedot­tanut asi­as­ta mitään — päiväkoti­las­ten van­hem­mille tieto tuli kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nitel­man kaut­ta — kuulemisti­laisu­udessa paikalla oli arkkite­hte­jä joil­la voisi olla vähempää tietoa päiväko­tien kohtalosta. Var­masti menee kau­oun­gin byrokra­t­ian mukaan, mut­ta asi­akaslähtöisyy­destä toim­intat­a­pa on kaukana. Kyl­lä kaikkien muu­tok­seen liit­tyvien viras­to­jen pitäisi olla edustet­tuina kuulemisti­laisuuk­sis­sa — ruuhkavu­osia eläville päiväkoti­las­ten van­hem­mille voi lähen­nel­lä aika lail­la mah­dot­to­muut­ta selvitel­lä mis­tä kaupun­gin tuhannes­ta luukus­ta pitäisi selvitel­lä mihin las­ten­tekoon ere­htyneen kun­nal­lisveron­mak­sa­jan pir­panat seu­raavak­si pompotellaan.

   Vastaa

8. Simo Mele­nius: Mua vähän epäi­lyt­tää toi Koivusaaren tekem­i­nen tiivi­ik­si osak­si kaupunkia. Lähin­nä kos­ka siinä välis­sä on Laut­tasaari, joka on kuin keskeltä espoon met­sää tuo­tu kerrostalolähiö. 

   Siis ihan kiva, jos tykkää sen tyylis­es­tä asuinalueesta, mut­ta ei se kyl­lä ole lähel­läkään keskus­ta tyylistä rakentamista.

   Vastaa

9. Koivusaaren palau­tus on aiheelli­nen, ja ELYä sekä sen saa­maa ase­maa on vaikea ymmärtää.

   “Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten ran­nan asemakaavaluonnos”

   Miten ne muis­taak­seni Tuo­mas Rantasenkin ehdot­ta­mat mer­en­täytöt Her­ne­saaren ja Mer­i­haan välil­lä, niin että siinä välis­sä olisi kapean lah­den sijaan kana­va? Toisi tulo­ja, teho­ja, käyt­töä Kalasa­ta­man maille ja kytk­isi Hanasaaren ja myös Som­pasaaren tiivi­im­min ole­mas­sa ole­vaan kaupunki­rak­en­teeseen. Onko tämä väärä kaa­va näi­den suh­teen, vai ovatko täytöt jostain syys­tä liian vaikea aja­tus saa­da läpi?

   “Heka purkaa talon Itäkeskuk­ses­sa Kaup­pakaer­tanon­tkatu 16:ssa”

   Mik­siköhän tuo­hon viereen jää iso avoparkkikent­tä, eikö sen kort­telin olisi voin­ut vaik­ka tehdä vähän suurempana?

   Vastaa

10. Eikö se omako­tialueen rauha olisi parem­pi jos Käskyn­hal­i­jantien ker­rostalot oli­si­vat korkeampia ja suo­jaisi­vat katumelul­ta paremmin?

    Vastaa

11. Mietit­tekö siel­lä Val­tu­us­tossa, että ihmis­ten pääkop­pa pitäisi saa­da urbaanis­tu­maan. Helsin­gin viihty­isyy­destä on ole­mas­sa kah­den­laista tietoa: se, mitä Helsin­gin päät­täjä­ta­ho­jen toimes­ta jae­taan ja se, mitä ihmiset ker­to­vat face to face. — Ilmeis­es­ti face to face ‑tieto on todem­paa ja näen­hän minä paljon matkus­ta­vana, että ainakin Helsin­gin keskus­ta-alue on city-junt­tikylä. — Saman­henkistä palautet­ta tulee tääl­lä käyviltä. — Oletin aikanaan, että Vihrei­den myötä Helsin­ki kehit­tyy parem­paan. Toisin on käynyt, suun­ta on alaspäin. — Olin juuri Kööpen­ham­i­nas­sa muu­ta­man päivän. Kom­pas­tu­in Strögetil­lä, heti oli kak­si naista nos­ta­mas­sa ylös käsi­var­sista ja oli huolestunei­ta, miten min­ulle kävi. — Tart­tis tehdä jotakin. — Sip­ilän kohtelu on luoka­ton­ta, mut­ta ei sitä ymmär­retä maas­sa, joka on 6/63 epäem­paat­tisin kaik­ista tutk­i­tu­ista. — Työväenopis­toon kaupunkikult­tuurin ope­tus­ta. Minä ensin ‑kult­tuurin tilalle jotakin parempaa.

    Vastaa

12. “Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskuk­set käyt­tävät val­ti­ol­lista val­taa, johon mikään demokraat­tis­es­ti valit­tu elin ei voi puuttua?”

    Jos kokeil­isi kaavoit­taa Län­siväylän kaduk­si ja käyt­täisi Maankäyt­tö ja raken­nus­lain suo­maa oikeut­ta ottaa se kaupun­gin hal­tu­un. Sit­ten voisi tehdä ihan sel­l­aisen kadun kun itse halausi..

    Eli siis viimeisen ker­ran: Lopet­takaa ELY:n hakku­mi­nen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sit­ten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduk­si ja Koivusaari mukaan­lukien yksi kun­nolli­nen täy­den­nyskaa­va. Help­poa ja demokraattista.

    Vastaa

13. Parhail­laan suun­nitel­laan viihdekeskus Flamin­gon yhtey­teen Van­taalle uut­ta hotel­lia, jos­ta tulee Suomen suurin 540 huoneel­laan. Ja tähän ahtaalle paikalle Hakaniemen­ran­taan veden ääreen siis oltaisi­in suun­nit­tele­mas­sa 400 huoneen hotel­li­raken­nus­ta. Vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­jua sentään.

    Vastaa

14. Meri-Rasti­lan tiivistämi­nen on var­maan sinän­sä ihan OK, metro ja kaik­ki. Mut­ta mil­lä kaupun­ki aikoo houkutel­la sinne kovan rahan asu­jia? Kan­nat­taako raken­nus­li­ikkei­den tehdä sinne osake­huoneis­to­ja? Vai ollaanko tässä nyt tekemässä Rosengårdia?

    Vastaa

15. Saatan tois­taa itseäni, mut­ta huoltoase­ma Rasti­lan metroase­man vier­essä on ihan perseestä. Tai noh, voihan se jollekin olla kivaa hakea jer­rykan­nul­la ben­saa Kallahdessa sam­muneeseen autoon.
    Vuo­tien itäiset rampit palvelvt lähin­nä huoltoase­maa, ne pois­ta­mal­la metron ympäristöä voi kehit­tää huo­mat­tavasti paremmin.

    Ja Kallah­den perusk­oulua vastapäätä sijoitet­tu parkki­ta­lo on ihan väärässä paikas­sa, vieläpä Meri-Rasti­lantien ja Kallah­den­tien risteysalueella.

    Siihen muo­dos­tuu ihan itse aiheutet­tu liiken­neru­uh­ka, joka vaaran­taa alak­oul­u­lais­ten liikenneturvallisuuden.

    Vastaa

16. Timo Rait­ti­nen se jak­saa painaa tuulimyl­lyä vas­taan. Asi­a­han ratkaisti­in jo vuosia sitten..

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle kok­ouk­seen 15.10.2013

    RASTILAN METROASEMAN
    YMPÄRISTÖN
    TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

    VAIHTOEHTOSUUNNITELMA

    RASTILAN RATKAISU

    AHTAAKSI KÄYNYT LEIRINTÄALUE SIIRRETÄÄN
    ÖSTERSUNDOMIIN

    PÄÄOSA KORTTELEISTA RAKENNETAAN
    NYKYISEN ASUNTOVAUNUALUEEN
    PAIKALLE 

    OSTOSKESKUKSEN YMPÄRISTÖÄ TIIVISTETÄÄN

    RADAN KUPEESEEN TORNITALOT

    MERI-RASTILAN KAUPUNKIRAKENNETTA TÄYDENNETÄÄN

    KARTANO YMPÄRISTÖINEEN
    SÄILYY

    MERI-RASTILAN RANTAMETSÄ
    SÄILYY

    TULOS n. 2000 ASUKASTA

    Kaup­Su
    PAREMPI KAUPUNKI-
    yhdistys
    RASTILA — TYÖRYHMÄ 2013
    Lyhennelmä

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rasti­lan osayleiskaavas­sa Meri-Rasti­lan rantamet­sään on suun­nitel­tu asuinko­rt­telei­ta 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallio­har­janne, jos­sa sijait­see mm. Litori­nameren ranta­muo­dostel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­sässä on asukkaiden ahk­erasti käyt­tämiä ulkoil­ure­it­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­nitel­mat perus­tu­vat van­hen­tuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisi­vat rantamet­sän pohjoisosan kallioi­neen ja rantoi­neen. Vuosaaren asukkaat vas­tus­ta­vat yksis­sä tuumin met­sän hävit­tämistä, se olisi myös täysin vas­toin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteita. 

    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista, se kos­kee kaikkia van­ho­ja asemia Mel­lun­mäestä Kulosaa­reen. Rasti­las­sa sen voi kuitenkin tehdä kaata­mat­ta mon­taakaan puu­ta, suuri osa asuinko­rt­teleista on mah­dol­lista sijoit­taa nykyisen asun­to­vaunualueen paikalle. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen ja rantamet­sä voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vaunualue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla. 

    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.

    Liikun­tavi­ras­to saat­taa pitää nyky­istä sijain­tia hyvänä kun kesä­tur­is­tit pää­sevät metrol­la keskus­taan. Kuitenkin oleel­lisem­paa on tuhan­nen uuden asukkaan päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat. Paradok­saalis­es­ti juuri metroase­man läheisyys, joka on etu leir­in­täalueen asi­akkaille, on juuri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siirtää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tävis­sä esim. Öster­sun­domin liitos­alueelta jonne ollaan suun­nit­tele­mas­sa yleiskaavaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sinne on suun­nitel­tu myös vene­sa­tamia, uimaran­to­ja ja ranta­puis­to­ja, Talosaa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­dessä on ihanteelli­nen paik­ka leir­in­täalueelle. Liityn­täli­ikenne Itäkeskuk­seen on help­po jär­jestää. Sitä pait­si kar­avaa­narit ja per­heet liikku­vat yleen­sä – autolla!

    Leir­in­täalueen nykyi­nen tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja toim­intaa hoitaa Liikun­tavi­ras­to. Siir­to on kaupun­gin omas­sa päätös­val­las­sa. Maapo­h­jan tuo­tol­la on mah­dol­lista kat­taa uuden leir­in­täalueen perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­rosko­rkeuk­sista vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on mah­dol­lista sijoit­taa 1800–2200 asukas­ta alle 500 m:n jalankulkuetäisyy­den päähän metroase­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan pohjois­puolelle, pääasi­as­sa asun­to­vaunualueelle mah­tuu n. 1000 asukas­ta. Metro­radan kupeeseen ehdote­taan 1–2 tor­ni­taloa (n. 16 krs) Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupung­in­por­tik­si”. Ostoskeskuk­sen ympäristöä on tiivis­tet­ty. Harus­puis­ton ja Meri –Rasti­lantien ympäristöä on täy­den­net­ty maltillisesti.

    Leir­in­täalueen siirtämi­nen olisi ns. WIN-WIN-WIN — ratkaisu, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­sivät; Meri-Rasti­lan asukkaat saisi­vat pitää lähimet­sän­sä, retkeil­i­jät saisi­vat parem­man laa­jem­man merelli­nen sijain­nin ja tarvit­ta­va lisäk­er­rosala voidaan sijoit­taa metroase­man viereen .

    —————————

    Kaik­ki kolme, leir­in­täalue, uusi asuinalue ja met­sä eivät saman metroase­man viereen mah­du. Jos voi vali­ta uhrataanko metroase­man ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimet­sä Meri-Rasti­las­ta, vai asun­to­vaunu­jen parkkipaik­ka ja muu­ta­ma lau­tamök­ki leir­in­täalueelta, vas­taus pitäisi olla itses­tään selvä. Leir­in­täalueen voi aina siirtää ja perus­taa muualle, ker­ran kaadet­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa koskaan takaisin. 

    ”.
    —————————–

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryh­mä, VUOSAARI

    Kaup­Su on avoin yhdis­tys, jon­ka tarkoi­tus on edis­tää parem­paa ympäristö- ja kaupunkisu­un­nit­telua eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Yhdis­tys koos­t­uu vart­tuneem­mista insinööreistä, arkkite­hdeista ym. suun­nit­telijoista ja asiantun­ti­joista. Yhdis­tys toimii verkos­tona ja muo­dostaa eril­lisiä työryh­miä tarpeen mukaan. Rasti­la-työryh­mään ovat osal­lis­tuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Sep­po Honka­nen (arkkite­htu­uri, kaavoitus), Arto Peso­nen (luon­nonympäristö), Liisa Tukkimä­ki ( etnolo­gia, yhdis­tyk­sen tiedottaja). 

    Yhtey­det
    Arkkite­htu­u­ri­toimis­to Sep­po Honkanen
    Iilu­odon­tie 7A 00990, Helsin­ki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044–033-4088

    LIITTEENÄ VIITESUUNNITELMA
    RASTILAN RATKAISU, VIITESUUNNITELMA

    Sisällysluet­te­lo

    YLEISKAAVATARKASTELU

    1. Leir­in­täalueen uusi sijain­ti, Östersundom
    2. Vuosaaren lähimetsät
    3. Vuosaaren pää- ja kokoo­jakatu­verkko, metron liityntäliikenne

    OSAYLEISKAAVALUONNOS

    5. Ympäristö­ana­lyysi

    6. Osayleiskaa­va
    6.1. Kaupunki­rakenne, rak­en­tamis- ja viheralueet
    6.2. Ase­makaavail­lus­traa­tio, radan pohjoispuoli

    7. Ker­rosalalaskel­ma
    8. Ref­er­enssiko­htei­ta (puut­tuu)
    9. Panoraa­ma Vartiokylänlahdelta
    10. Vai­h­toe­hto­jen vertailu
    10.1. KSV:n luon­nos, huhtikuu 2011
    10.2. KSV:n luon­nos, huhtikuu 2012
    10.3. Kaup­sun luon­nos, huhtikuu 2012 

    TÄSSÄ LYHENNELMÄSSÄ VAIN KUVAT

    5. Ympäristö­ana­lyysi
    6.1. Kaupunki­rakenne, rak­en­tamis- ja viheralueet
    6.2. Ase­makaavail­lus­traa­tio, metro­radan pohjoispuoli

    Vastaa

17. MikkoR:
    Eli siis viimeisen ker­ran: Lopet­takaa ELY:n hakku­mi­nen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sit­ten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduk­si ja Koivusaari mukaan­lukien yksi kun­nolli­nen täydennyskaava. 

    Juuri näin. Metro on investoin­ti seu­raavak­si sadak­si vuodek­si. Ei ole vakavaa, jos muu­ta­man ensim­mäisen vuo­den yksi ase­ma (myös Helsin­gin puolel­la) olisi vajaakäytöllä.

    Mik­si rak­en­taa kaupunki­in siir­to­la­pu­u­tarhamökke­jä, jos niihin kul­je­taan autol­la. Parem­pi paik­ka on Kehä III:n ulkop­uolel­la ja säästetään suun­nitel­tu alue yleisenä virk­istysalueena. 54 autopaikkaa on val­ta­va alue.

    Aivan vas­taaval­la taval­la urheilupuis­to­jen yhtey­dessä autopaikoille ei pitäisi olla mitään tarvet­ta. Jos jak­saa kulkea tun­nin pal­lon perässä, ei julkisen liiken­teen pysäkille käve­lyn tai pyöräi­lyn pitäisi olla ongel­ma. Yllä ole­van perus­teel­la liikun­tavi­ras­to olisi se taho, joka niitä sinne halu­aa. Käytän­nössähän kyse on siitä, että pal­lon perässä tun­nin ver­ran liikku­vat äijät ovat sitä mieltä, että hei­dän täy­tyy päästä paikalle katu­maas­turei­neen, vaik­ka alueelle olisi miten hyvät julkisen liiken­teen yhtey­det tahansa. Jos paikko­ja ei ole, asenne saat­taisi jopa muuttua.

    50 miljoon­aa kaupun­gin raho­ja Hakaniemen ran­nan parkkipaikkoi­hin. Alueel­la, jos­sa ris­teävät metro, ratikat ja bus­sit sekä tule­vaisu­udessa pikaratik­ka. Eikö yhteisille miljoonille ole tosi­aan muu­ta osoitetta?

    Vastaa

18. Koti-isä: Yllä ole­van perus­teel­la liikun­tavi­ras­to olisi se taho, joka niitä sinne halu­aa. Käytän­nössähän kyse on siitä, että pal­lon perässä tun­nin ver­ran liikku­vat äijät ovat sitä mieltä, että hei­dän täy­tyy päästä paikalle, vaik­ka alueelle olisi miten hyvät julkisen liiken­teen yhtey­det tahansa. Jos paikko­ja ei ole, asenne saat­taisi jopa muuttua. 

    Lähiym­päristön asukkaat arvosta­vat kyl­lä myös tarkoituk­seen varat­tu­ja paikko­ja. Nimit­täin jos viral­lisia paikko­ja ei ole, pysäköidään autot jalka­käytäville, pyöräteille ja puis­toalueille naa­purien riesaksi. 

    En ole ker­taakaan näh­nyt kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kenenkään saa­van väärin­pysäköin­nistä minkään­laista sank­tio­ta. Keskus­tas­sa kyl­lä tulee mak­sumääräys jos muuten lail­lisel­la paikalla menee viisi min­u­ut­tia yli ajan tai renkaat reunavi­ivan päälle mut­ta lähiöt ovat pysäköin­tipaikko­jen suh­teen vapaa­ta uudisraivausaluetta. 

    Mik­si kukaan sil­loin viit­sisi opetel­la julk­isten käyt­töä kun yhteis­maa­ta voi käyt­tää huoletta.

    Vastaa

19. Atte Rätt:

    Väl­jen­netään, madal­letaan, pois­te­taan. Nyt olisi tuhan­nen taalan paik­ka tehdä kun­nol­lista kaupunkia eikä väl­jen­tää, madal­taa ja poistaa.

    Oletko vastikään muut­tanut Helsinki­in? Suun­nitelmien vesit­tämiselle on tässä kylässä pitkät per­in­teet. Se on keskeinen selit­tävä syy sille, mik­si kaupun­ki lop­puu edelleen Tullinpuomi­in ja Kurvi­in. Niin ja Meche­lininkatu­un lännessä.

    Odotan jo innol­la kaupunkibule­var­di­en toteu­tuk­sen rys­simistä. Mieliku­vi­tus ei riitä kuvit­tele­maan niitä vai­h­toe­hto­ja, mil­lä eri tavoin hom­ma voidaan moka­ta. Mut­ta väl­jen­tämi­nen, pois­t­a­mi­nen, madal­t­a­mi­nen on aina hyvä arvaus.

    Vastaa

20. MikkoR:

    Jos kokeil­isi kaavoit­taa Län­siväylän kaduk­si ja käyt­täisi Maankäyt­tö ja raken­nus­lain suo­maa oikeut­ta ottaa se kaupun­gin hal­tu­un. Sit­ten voisi tehdä ihan sel­l­aisen kadun kun itse halausi..

    Eli siis viimeisen ker­ran: Lopet­takaa ELY:n hakku­mi­nen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sit­ten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduk­si ja Koivusaari mukaan­lukien yksi kun­nolli­nen täy­den­nyskaa­va. Help­poa ja demokraattista.

    Espoos­sa on siedet­ty aivan liian pitkään Helsinki­in ja sieltä pois vyöryvän liiken­teen hait­to­ja. Ehdot­taisinkin, että Län­si- ja Turun­väylille sekä kehäteille raken­net­taisi­in tietul­li­por­tit Helsin­gin ja Espoon rajalle. Rajan yli­tys­mak­su voisi olla jotain 100 € henkilöau­toil­ta, 1000 € paket­ti- ja kuor­ma-autoil­ta sekä 10000 € rekoil­ta per ker­ta. Espoolaiset toki saisi­vat ilmaiseen yli­tyk­seen oikeut­ta­van tarran.

    Kyl­lähän tämäkin samo­jen lakien mukaan onnis­tuu, kun Espoo vain ottaa hal­tu­un­sa maa-alueen Helsingistä tule­van “bule­vardin” ja val­tion moot­tori­tien välistä…

    Vastaa

21. Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua:
    Parhail­laan suun­nitel­laan viihdekeskus Flamin­gon yhtey­teen Van­taalle uut­ta hotel­lia, jos­ta tulee Suomen suurin 540 huoneel­laan. Ja tähän ahtaalle paikalle­Hakaniemen­ran­taan veden ääreen siis oltaisi­in suun­nit­tele­mas­sa 400 huoneen hotel­li­raken­nus­ta. Vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­jua sentään.

    Clar­i­onis­sa on veden äärel­lä ja vas­taa­van kaltaisel­la paikalla yli 400 huonet­ta. Näkyy toimi­van. Flamin­goon var­maan kul­je­taankin henkilöau­tol­la kun vai­h­toe­hto­ja ei ole, mut­ta nämä keskus­tan hotel­lit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vier­essä (Ruo­ho­lahdessa tosin puut­tuu toinen sisäänkäyn­ti Clar­i­on­in päässä).

    Vastaa
22. Paluuviite: ELY-keskuksilta puuttuu modernia kaupunkikehitysosaamista | Juha Joki

23. Mikko H: Clar­i­onis­sa on veden äärel­lä ja vas­taa­van kaltaisel­la paikalla yli 400 huonet­ta. Näkyy toimi­van. Flamin­goon var­maan kul­je­taankin henkilöau­tol­la kun vai­h­toe­hto­ja ei ole, mut­ta nämä keskus­tan hotel­lit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vier­essä (Ruo­ho­lahdessa tosin puut­tuu toinen sisäänkäyn­ti Clar­i­on­in päässä).

    Kysymys ei ollut siitä, mil­lä keinoin hotel­livier­aat hotel­li­in kulke­vat, vaan siitä että tuol­lainen jät­ti­hotel­li on aivan liian suuri tuo­hon paikkaan Hakaniemenrannassa. 

    Mis­sä muuten on päätet­ty, että Hakaniemeen pitäisi rak­en­taa täl­lainen val­ta­vankokoinen hotel­likolos­si ahtaaseen paikkaan Sil­tavuoren­salmen rantaan?

    Hotel­li­han tukkisi kokon­aan tilan ja näkymän Hakaniemen­to­ril­ta merelle.

    Vastaa

24. Mikko H: Clar­i­onis­sa on veden äärel­lä ja vas­taa­van kaltaisel­la paikalla yli 400 huonet­ta. Näkyy toimi­van. Flamin­goon var­maan kul­je­taankin henkilöau­tol­la kun vai­h­toe­hto­ja ei ole, mut­ta nämä keskus­tan hotel­lit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vier­essä (Ruo­ho­lahdessa tosin puut­tuu toinen sisäänkäyn­ti Clar­i­on­in päässä).

    Flamin­go on kylpylähotel­li, johon tul­laan ympäri Suomea ja aika paljon myös Venäjältä. Lisäk­si lento­ken­tälle on 4km. Olisiko helsinkiläiset jo aika lopet­taa Jum­bon ole­mas­sa olosta itkem­i­nen, sille kun kuitenkin on kysyn­tää, oli raitei­ta tai ei. Ei kaikkien kaup­pakeskusten tarvitse olla pelkkiä vetele­hti­jöitä varten.

    Vastaa

25. Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua: Hotel­li­han tukkisi kokon­aan tilan ja näkymän Hakaniemen­to­ril­ta merelle.

    Tuo on vah­vaa liioit­telua. Ks. esim. tämä kuva ja tämä. Näkymä on parin kaupunkiko­rt­telin lev­ey­deltä auki.

    Vastaa

26. Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua:

    Mis­sä muuten on päätet­ty, että Hakaniemeen pitäisi rak­en­taa täl­lainen val­ta­vankokoinen hotel­likolos­si ahtaaseen paikkaan Sil­tavuoren­salmen rantaan?

    Hotel­li­han tukkisi kokon­aan tilan ja näkymän Hakaniemen­to­ril­ta merelle.

    Ei saa rak­en­taa kaupunki­in raken­nuk­sia! Menee näkymät pilalle!

    Vastaa

27. Noista markki­noin­tiku­vis­ta­han oli Hesaris­sa jut­tua. Tosin siel­lä jonkun kor­jaamista kuvista put­tui siltikin vielä se real­is­min nur­ja puoli.

    Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua: Mis­sä muuten on päätet­ty, että Hakaniemeen pitäisi rak­en­taa täl­lainen val­ta­vankokoinen hotel­likolos­si ahtaaseen paikkaan Sil­tavuoren­salmen rantaan? 

    Mik­sei sin­nekin kun kaikkialle muuallekin noi­ta rumia ja han­kalia kolosse­ja halutaan.

    Vastaa

28. Pari­i­sis­sa on Boulog­nen met­sässä ler­in­täalue, n. 4 km päässä Riemukas­relta. Jos oikein muistan.

    Voisin jopatark­istaa kartasta.

    Vastaa

29. Mikko H:
    Nyt kun on ollut trendikästä syytel­lä otsikois­sa asumisen kalleu­den aiheut­tamis­es­ta eri taho­ja, niin joku voisi repäistä jutun ELY-mafiasta. 

    Val­tion alue­hallinto on niin sekaisin, ettei maakun­tau­ud­is­tus toden­näköis­es­ti voi sitä ainakaan sitä heiken­nä. Pidän ELY-keskuk­sia nyky­muo­dos­saan hyödyt­tömänä, osin jopa haitallisina.

    Mis­sä päätet­ti­in Hakaniemen hotel­lista?:

    Mis­sä on päätet­ty täl­laisen jät­ti­hotellin rak­en­tamis­es­ta Hakaniemenrantaan?

    Hienoa, että on päätet­ty. Nykyään kuun­nel­laan aivan liikaa kaiken maail­man NIMBY:jä. Kaupun­ki ei kehity.

    Kaupun­ki muut­tuu aina. Jos se ei kehi­ty, niin se rappeutuu.

    Vastaa

30. Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskuk­set käyt­tävät val­ti­ol­lista val­taa, johon mikään demokraat­tis­es­ti valit­tu elin ei voi puut­tua? … Ilmais­es­ti oli tarkoi­tus pois­taa puut­tumis­mah­dol­lisu­udet ympäristömin­is­ter­iöltä, mut­ta samal­la tiehallinnos­ta tuli myös täysin itsenäi­nen vallankäyttäjä.

    Onko siis niin että Liiken­nevi­ras­ton rak­en­taes­sa maantien tiehallinto toimii jonkin­laisen demokraat­tisen kon­trol­lin alla, mut­ta ELYn ollessa asial­la tiehallinto onkin itsenäi­nen ja riippumaton?

    Vastaa

    1. Olen vähän huono juristi, mut­ta min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että min­is­teri pystyy ohjaa­maan liiken­nevi­ras­ton toimintaa.

       Vastaa

31. ksee: Espoos­sa on siedet­ty aivan liian pitkään Helsinki­in ja sieltä pois vyöryvän liiken­teen hait­to­ja. Ehdot­taisinkin, että Län­si- ja Turun­väylille sekä kehäteille raken­net­taisi­in tietul­li­por­tit Helsin­gin ja Espoon rajalle. Rajan yli­tys­mak­su voisi olla jotain 100 € henkilöau­toil­ta, 1000 € paket­ti- ja kuor­ma-autoil­ta sekä 10000 € rekoil­ta per ker­ta. Espoolaiset toki saisi­vat ilmaiseen yli­tyk­seen oikeut­ta­van tarran. 

    Helsingis­sä on siedet­ty aivan liian pitkään Espoos­ta Helsinki­in ja sieltä pois vyöryvän liiken­teen hait­to­ja. Ehdot­taisinkin, että Län­si- ja Turun­väylille sekä kehäteille raken­net­taisi­in toiset tietul­li­por­tit Helsin­gin ja Espoon rajalle. Rajan yli­tys­mak­su voisi olla jotain 1000 € per auto per ker­ta. Espoolaiset toki saisi­vat kaksinker­taiseen hin­taan pakot­ta­van tarran.

    Vastaa

32. Eikös Hagik­ses­sa ole jo ennestään yksi parkki­hal­li jon­ain puuhamaana. Toiv­ot­tavasti tuon uuden kohdal­la mietitään uusiokäyt­tö valmi­ik­si jo raken­nus­vai­heessa, mitähän tuonne nyt voisi vielä keksiä.

    Vastaa

33. Osmo Soin­in­vaara:
    ELY halu­aa varautua autoli­iken­teen kasvu­un Län­siväyläl­lä. Mihinköhän ne autot oli­si­vat matkalla? Tekemään U‑käännöksen Porkkalankadun kohdal­la? Katu­verkkoon ei voi­da ottaa enem­pää auto­ja, joten Porkkalankadun risteyk­seen ne jumittuisivat.

    Vas­ta tänä aamu­na tajusin että autot ovat ELY:n suun­nitelmis­sa matkalla Keskus­tatun­neli­in. Eli myös täältä tule­vat lisäku­lut pitäisi merk­itä tuon tun­neli­fan­tasian piikkiin.

    Vastaa