Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta

Kokoomus näyt­tää siirtäneen pain­opis­teen ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämis­es­tä peruster­vey­den­huol­losta erikois­sairaan­hoidon ei-aku­ut­ti­in eli elek­ti­iviseen hoitoon. Tämä tarkoit­taa siis esimerkik­si lonkkaleikkauk­sia, pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja muu­ta sel­l­aista, joi­ta ei tarvitse tehdä päivystyksessä.

Onnit­te­lut! Täl­lä blogilla on suositel­tu tätä pitkään.

Jos päämääränä on siirtää mah­dol­lisim­man suuri määrä ter­vey­den­huol­lon liike­vai­h­toa yksi­tyis­sek­to­rille, pien­im­mil­lä vau­ri­oil­la tästä selvitään juuri elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa. Hyvin toteu­teut­tuna tämä voi men­nä jopa plus­salle. Vaik­ka Ruotsin koke­muk­set yksi­ty­istämis­es­tä ovat olleet taloudel­lis­es­ti murheel­lisia – kus­tan­nuk­set ovat nousseet merkit­tävästi – elek­ti­ivisen hoidon suh­teen on nähty selviä säästöjä ja laadun parane­mista. Jat­ka lukemista “Kokoomus on elek­ti­ivsen hoidon palvelusetelin osalta enem­män oike­as­sa kuin aiem­mis­sa ajatuk­sis­saan, mutta”

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdot­taa kun­nal­lisveron alen­tamista Helsingis­sä puolel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä eli että Helsin­ki luopuisi 70 miljoo­nan euron varo­tu­loista. Suh­taudun esi­tyk­seen kovin epäillen kolmes­ta syystä.

Ajoi­tus. Suomen talous on tuhot­tu jo kak­si ker­taa (1989 ja 2007) alen­ta­mal­la kiilu­vasilmäis­es­ti vero­ja, kun nousukausi tuo kas­saan ennakoitua enem­män vero­tu­lo­ja. Juuri sil­loin vero­ja ei pidä alen­taa. Helsin­ki ei ole val­tio, mut­ta kuitenkin merkit­tävä taloudelli­nen toim­i­ja. En pidä ajatuk­ses­ta yliku­umen­taa suh­dan­tei­ta. Jat­ka lukemista “Kolme syytä kavah­taa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”

Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

Sähköau­ton hin­ta riip­puu voimakkaasti siitä, kuin­ka pitkän matkan sil­lä pystyy aja­maan yhdel­lä latauk­sel­la. Akut ovat kyl­lä tulleet halvem­mik­si, mut­ta kevyem­mik­si ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunki­a­jos­sa riit­tää pienem­pi määrä akku­ja kuin matkalla maakun­ti­in. Jos autol­la aje­taan vain kaupungis­sa ja jos sil­lä kul­kee vain korkein­taan kak­si ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköau­to on ben­sakäyt­töistä per­heau­toa halvem­pi, kos­ka sähkö­moot­tori nyt vain on yksinker­taisem­pi ja auto voi olla paljon pienem­pi. Tai jos ei ole halvem­pi vielä, on kohta.

Täl­lainen auto riit­tää kaupungis­sa asuville useimpi­in ajoi­hin, mut­ta ei tietenkään kaikki­in. Joskus pitää lähteä mökille ja sil­loin esimerkik­si voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jok­seenkin type­r­ää kul­jet­taa melkein ton­nin ver­ran akku­ja mukanaan lyhy­il­lä kaupunki­matkoil­la vain, jot­ta voi pari ker­taa vuodessa ajaa jon­nekin pidemmälle.

Nor­jas­sa tämä on ratkaistu niin, että per­heel­lä on kak­si autoa, sähköau­to kaupunki­a­joi­hin ja tavalli­nen auto mui­hin matkoi­hin. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen mukana auto­jen yhteiskäyt­tö lisääntyy?”

Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.10.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tähän ikuisu­us­pro­jek­ti­in sisäl­tyy yhä mah­dot­tomasti painei­ta. Luon­non­suo­jeli­jat halu­a­vat tehtävän­sä mukaises­ti suo­jel­la saaris­ton luon­toa, nykyiset mökkiläiset halu­a­vat alueen varat­tavak­si itselleen ja muut pidet­täväk­si ulkop­uolel­la. Ely-keskus tukee sekä mökkiläisiä että luon­non­suo­jeli­joi­ta. Jotkut taas halu­aisi­vat ava­ta saaris­toa kaikille helsinkiläisille ja matkail­i­joille. Luen kaupun­gin vas­ta hyväksyt­tyä strate­giaa niin, että se pain­ot­taa tätä kol­mat­ta tavoitetta.

Kulosaaren ostari nurin, tilalle uusi ja sen päälle asuntoja

Tämän lin­jan val­it­si edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta viimeis­inä töinään. Min­un on myön­net­tävä, että nykyisessä ostaris­sa on tyyliä, joten ymmär­rän suo­je­lu­tavoit­teiu­ta, mut­ta narul­la ei voi työn­tää. Näitä van­ho­ja ostare­i­ta ei saa taloudel­lis­es­ti toimiviksi, joten suo­jelu tarkoit­taisi rapistumista.

Pää­timme sil­loin, että ostarin saa purkaa. Tarpeelli­nen määrä liiketi­laa tulee uuden raken­nuk­sen alaosaan ja päälle asun­to­ja. Uusia iloisia kulosaare­laisia tulee täl­lä kaaval­la 170.

Lausun­tok­ier­ros ei aiheut­tanut kaavaan muu­tok­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.10.2017”

Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

Juu­tu­in Twit­ter-väit­te­lyyn yliopis­to­jen pääsykokeista huo­mautet­tuani, että on epälo­ogista väit­tää, että Helsin­gin eli­it­tilukioiden lau­datur-hir­mut val­taisi­vat aloi­tu­s­paikat, jos sisäänot­to perus­tu­isi yliop­pi­laskir­joituk­si­in eikä pääsykokeisi­in. Ei heitä yksinker­tais­es­ti riitä ja vaikka­pa oikik­seen nämä kyl­lä pää­si­sivät halutes­saan nytkin, mut­ta eivät kaik­ki halua.

Keskustelus­sa sinkosi niin paljon väit­teitä, ettei niitä voin­ut kom­men­toi­da 140 merkin vas­tauk­sil­la. Sik­si teen yhteenve­don esite­ty­istä väitteistä.

Lähtöko­htani on se, että on sinän­sä tärkeätä vali­ta korkeak­oului­hin niitä, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set men­estyä opin­nois­sa. On esitet­ty sel­l­ais­takin, että opiske­li­jat pitäisi vali­ta ”demokraat­tisem­min” niin, että huono­jakin men­estyjiä valit­taisi­in, mut­ta tähän en oikein löy­dä perusteita.

Oikei­den opiske­li­joiden val­in­ta on niin tärkeätä, että se saa vähän mak­saakin – joko rahaa tai opiske­li­joiden aikaa. Niin­pä, jos voitaisi­in osoit­taa, että pääsykokei­den validi­teet­ti on selvästi parem­pi, kan­nat­taisin pääsykokei­ta, mut­ta tästä ei ole kukaan esit­tänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaise­ma­ton tutkimus osoit­taa – niin tutk­i­jat ainakin  väit­tävät – että yliop­pi­las­tutk­in­to ennus­taa opin­nois­sa men­estymistä parem­min kuin pääsyko­keet. Kun tutkimus ensi kuus­sa julka­istaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokei­den kehnoud­es­ta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koe­jär­jeste­ly on kallis, vie opiske­li­joiden aikaa kohtu­ut­tomasti, johtaa tilanteeseen, jos­sa pääsee sisään vas­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen, ja kaiken tämän rum­ban jäl­keen testi on huonom­pi kuin yliop­pi­laskir­joi­tus, en näe jär­jeste­lyis­sä jär­jen hiven­täkään. Jat­ka lukemista “Pohd­in­to­ja korkeak­oulu­jen sisäänotosta”

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketi­eteestä lupaa­vat hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien paranevan merkit­tävästi. On tulos­sa geen­it­er­api­aa perin­nöl­lis­ten sairauk­sien hoita­miseen ja yksilöl­lis­es­ti räätälöi­tyjä syöpälääkkeitä ja vaik­ka mitä ihmeel­listä. Se kaik­ki lupaa pidem­pää ja ter­veem­pää elämää.

Har­mi vain, että tämä kaik­ki maksaa.

Sanoo val­tio­varain­min­is­ter­iö mitä hyvän­sä, ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa enem­män, kun­han saa myös enem­män ter­veyt­tä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaik­ki uusi ja parem­pi ei lisää kus­tan­nuk­sia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alen­taa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on sil­läkin, paljonko paljon ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa. Niin paljon on kehit­teil­lä kalli­ita hoito­ja, että jos ne kaik­ki otet­taisi­in täysimääräis­es­ti käyt­töön, voisimme käyt­tää koko kansan­tu­lon ter­vey­den­huoltoon. Jat­ka lukemista “Sairauk­sien hoidon parane­m­i­nen tör­mää talouteen”

Kaupungit ja cityt

Kaupun­git ovat teol­lisu­us­mais­sa muo­dos­tuneet alun perin ympäröivän maaseudun kaup­pa­paikoik­si ja käsi­työläis­ten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seura­si­vat teol­lisu­uskaupun­git, jot­ka vetivät väkeä maaseudul­ta tehtaisiin.

Teol­lisu­uskaupunkien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­tynyt nopeasti tehdas­saleis­sa automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Moni teol­lisu­uskaupun­ki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­lisu­uskaupungeista on kehit­tynyt luovien alo­jen keskuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­lisu­uskaupun­gin ei tarvin­nut men­estyäk­seen olla suuri, mut­ta cityt pyrkivät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­tyvät merkit­tävästi kasautu­mise­duista. Sik­si vain osa teol­lisu­uskaupungeista voi kehit­tyä cityiksi.

Suomes­sa tämä pudo­tus­peli on pitkälti jo käy­ty. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista läh­es puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja lopuista puo­let Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la. Vain neljä­sosa asuu koko muus­sa Suomes­sa ja heistäkin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Kaupun­git ja cityt”

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Jat­ka lukemista “Sähkölle kulu­tusjous­toa kiin­teistö­jen lämmittämisestä”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu ase­makaavae­hdo­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 26.9.2017”