Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Ener­giatuotan­non opti­moin­ti­in ja säätämiseen on tar­jol­la val­ta­va määrä mah­dol­lisuuk­sia alka­en koti­talouk­sien pakas­timien kulu­tuk­sen ohjaamis­es­ta eri­laisi­in sähkö- ja läm­pö­varas­toi­hin. Tämä toimii vain automaat­tis­es­ti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tun­ti­hin­taa ja panee pakastin­ta päälle ja pois.

Tämä ei toi­mi mitenkään, jos hin­ta ei ole oikein. Nyt hin­tamekanis­mia sotke­taan monel­la taval­la, mikä johtaa vääri­in päätök­si­in. Syöt­tö­tar­if­fi (tai tarkem­min val­tion hin­tatakuu) on hin­tamekanis­min kannal­ta aivan turmiollinen.

Sähkön tun­ti­hin­noit­telus­ta on tehtävä nor­mi. Se ei tarkoi­ta, että mökin mum­mo, joka ei osaa säätää kulu­tuk­ses­taan, jou­tu­isi mak­samaan enem­män. Jos sähkön hin­ta on kiin­teä, se on keskimäärin kuitenkin yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin tun­ti­tar­if­fi. Jat­ka lukemista “Mitä opin tänään Nordic Ener­gy Forumissa”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole men­emässä lau­takun­taan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on taval­lista tiivistetympi.

Aromiku­jalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaam­paa kaavoitus­ta ja saa. Uusia asukkai­ta 1700. Korkea­ta rak­en­tamista nyt myös Vuosaa­reen. Tämä kaa­va oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 17.4.2017, jol­loin selostin sitä blogillani laa­jem­min. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Sen toteu­tus mak­saa vain 300 000 €. Arvon­nousun leikkaus tulee ole­maan huo­mat­tavasti tätä suurem­pi. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 14.11.2017”

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

Hecerin jokaper­jan­taises­sa Col­lo­qui­um-sem­i­naaris­sa eilen Ana­lia Schloss­er Tel Avivista ker­toi tutkimuk­ses­ta, miten pohjo­is­maisen tyyp­pinen inter­ven­tio työt­tömyy­teen vaikut­taa. Vaikut­ti, mut­ta tämä ei ollut min­un kannal­tani mie­lenki­in­toisin tieto.

Mie­lenki­in­tois­in­ta minus­ta oli tieto, että Israelis­sa on mak­set­tu jo kymme­nen vuot­ta pien­i­t­u­loisille negati­ivista tuloveroa. Negati­ivi­nen tulovero on eräs perus­tu­lon muoto.

Israelis­sa tätä mak­se­taan vain pieni­palkkaisille, ei työt­tömille, joil­la on oma työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa. Olen esit­tänyt samaa meil­lä artikke­lis­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Jat­ka lukemista “Israelis­sa on käytössä negati­ivi­nen tulovero pienipalkkaisille”

Sosiaaliturvan on muututtava työn mukana

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut kolmes­sakymme­nessä vuodessa 2,5 pros­en­tista 7,5 pros­ent­ti­in. Tämä on suuri sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen onnet­to­muus, johon Suomes­sa suh­taudu­taan yllät­tävän rauhallisesti.

Suure­na syynä rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den nousu­un on osaamisvi­nouma. Kun automaa­tio on kohdis­tunut lähin­nä yksinker­taisi­in töi­hin, jäl­jelle jääneet ovat vaa­ti­vampia. Työvoiman osaamis­ta­so ole nous­sut samas­sa tahdis­sa. Huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea löytää töitä ja huip­pukyvyt revitään käsistä.

Edessä on tekoä­lyn tuo­ma mullis­tus, jon­ka ennuste­taan kor­vaa­van myös vaa­ti­vampia asiantun­ti­ja-ammat­te­ja niin, että jäl­jelle jäävät tehtävät ovat entistä vaa­ti­vampia. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­van on muu­tut­ta­va työn mukana”

Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

Lon­too näyt­tää häätävän van­ho­ja saas­tut­tavia auto­ja kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle myrkky­mak­sul­la, joka on kymme­nen pun­taa päivässä. On hyvin luul­tavaa, että moni euroop­palainen kaupun­ki seu­raa perässä, kos­ka van­ho­jen auto­jen pakokaa­sut todel­la tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että van­ho­ja pakokaa­sun tuprut­ta­jia tulee myyn­ti­in ja paljon.

Jos Suomes­sa ei tehdä mitään, seu­rauk­se­na on, että nuo muual­ta hääde­tyt autot pää­tyvät Suomeen.

Jos muut euroop­palaiset kaupun­git alka­vat häätää saas­tut­tavia van­ho­ja diese­lau­to­ja kaduil­taan, on tämä oikeus annet­ta­va myös suo­ma­laisille kaupungeille.

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin bud­jet­tineu­vot­te­lut: valkoinen savu nousi”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

Postipuis­ton kaa­va ja eteläisen Postipuis­ton kaavaluonnos

Pöy­dältä.

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle, en tiedä miksi.

Ste­niuk­sen­tie 14 ja 20 asemakaava

Van­ha kansak­oulu suo­jel­laan julk­i­sivuil­taan ja muute­taan asuin­talok­si. Tur­vakodin ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Hert­toniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 28.2.2017. Kaa­va on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Hyvä kaa­va. 600 asukas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 31.10.2017”

Miksi maapohjan kiinteistöveron korotus ei siirry vuokriin

Kokoan vas­tauk­set kom­ment­tei­hin uuteen artikkeliin.

Kaik­ki kus­tan­nuk­set siir­tyvät vuokriin

Tärkein kus­tan­nus on asun­non pääo­ma-arvo ker­rot­tuna tavoitel­lul­la korol­la. Kun kiin­teistövero nousee, asun­non pääo­ma-arvo las­kee ja tämä kom­po­nent­ti kuluista piene­nee suun­nilleen yhtä paljon kuin kiin­teistövero nousee. Toden­näköis­es­ti piene­nee enem­män, kos­ka vuokranan­ta­jien mielessä on usein vähän korkeampi tuot­to kuin mitä asun­non osta­ja mak­saa asun­to­lainas­taan korkoa, mut­ta kus­tan­nuk­set pysyvät suun­nilleen yhtä suurina.

On siis edelleen yhtä edullista ostaa asun­to vuokrat­tavak­si kuin aiem­minkin, kos­ka asun­non saa nyt halvemmalla.

Van­han vuokra-asun­non osalta vuokranan­ta­jan tuot­to kyl­lä piene­nee, jos hän las­kee tuot­toa siitä hin­nas­ta, jon­ka on asun­nos­ta mak­sanut, mut­ta hänen ei silti kan­na­ta myy­dä asun­toa pois, kos­ka siitä saa nyt alem­man hin­nan. Nyky­hin­taan suh­tautet­tuna tuot­to­pros­ent­ti pysyy ennal­laan. Kiin­teistöveron nos­to merk­it­see omis­ta­jalle pääo­mat­ap­pi­o­ta, olkoon omis­ta­ja sit­ten asukas tai sijoit­ta­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si maapo­h­jan kiin­teistöveron koro­tus ei siir­ry vuokriin”

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on mak­set­tu. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asuvia”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Olen pitkin syksyä valit­tanut, ettei lau­takun­nalle esitel­lä kaavo­ja, vaik­ka asun­to­tuotan­non pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listal­la on asun­to­ja yli 9 000 asukkaalle Postin lajit­telukeskuk­sen alueelta. Tämä on osit­tain val­tion omis­ta­maa maa­ta, joten maan­omis­ta­jien kanssa joudu­taan neu­vot­tele­maan esimerkik­si val­tion saas­tut­ta­man maaperän puhdistamisesta.
Olen aloit­tanut kun­nal­lispoli­it­tisen vaikut­tamiseni 1970-luvul­la valit­ta­mal­la poikkeamis­lu­vas­ta, jol­la postin lajhit­telukeskus saati­in rak­en­taa keskus­puis­toon ilman ase­makaa­van muutosta.

Postipuis­ton (Met­sälän­tie 2 – 4) asemakaava

Tähän laite­taan ker­rostalo­val­taista asun­to­tuotan­toa 240 000 k‑m2 . Minus­ta siinä riit­tää tilaa 6 000 asukkaalle, mut­ta viras­to olet­taa asut­ta­van vähän lev­eäm­min niin, että asumaan mah­tu­isi vain 5 700 asukas­ta. Asukas­määrää ei ratkaista kaaval­la. Kaa­va on toteutet­tu kan­takaupun­gin tehokku­udel­la. Keskus­puis­toon eksyneitä avite­taan kahdel­la vähän korkeam­mal­la, 12- ja 15 ker­roksisel­la tor­ni­talol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 24.10.2017”