Kategoria: Kuntajako

Propellipäätyöryhmä julkaisi ehdotuksensa

Kun­t­a­min­is­teri Risikon nimeämä asiantun­ti­ja työryh­mä, niin san­ot­tu pro­pel­lipää­työryh­mä, julka­isi työn­sa tulok­se­na keskustelu­pa­perin Kun­nat tur­bu­lenssis­sa. Mietinnän voi lukea tästä.

Keskeinen suosi­tus, visio 1, esit­tää eri puo­lille Suomea eri­laista kuntamallia.

Malli perus­tuu huomioon, että kun­nal­la on kak­si kovin eri­laista tehtävää, toim­imi­nen kiin­teistökun­tana (kaavoitus, rak­en­t­a­mi­nen, liikenne, elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka ym) ja palvelukun­tana (päivähoito, koulut etc). Kiin­teistökun­nan tehtävät ovat koroste­tuss­sa roolis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa. Helsingis­sä esimerk­isi ain­oina lau­takunti­na viikoit­tain kokoon­tu­vat kaupumk­isu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja sen suun­nitelmia toimeen­pane­va yleis­ten töi­den lau­takun­ta. Haja-asu­tusalueen kun­nis­sa täl­lä puolel­la on huo­mat­tavasti rauhal­lisem­paa.  Tästä olen täl­lä blogilla kir­joit­tanut aiem­minkin, kesäku­us­sa ja lokaku­us­sa. Jat­ka lukemista “Pro­pel­lipää­työryh­mä julka­isi ehdotuksensa”

Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­laista tehtävää:

  1. Infrakun­ta: maankäytöstä, asun­to­tuotan­nos­ta, liiken­teestä ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan edel­ly­tyk­sistä huolehtiminen
  2. Palvelukun­ta: palveluista huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­jako on aivan eri­lainen. Infrakun­taa tulee kehit­tää koko kaupunkia yht­enäis­es­ti tarkastellen. Palvelukun­taa ajatellen kaupun­ki voi olla edelleen jaet­tu nyky­isi­in kun­ti­in tai jopa nyky­isiä kun­tia pienem­pi­in osi­in. Jat­ka lukemista “Kiin­teistökun­ta – palvelukunta”

Kuntauudistus ja kuntatalouden säästöt

Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa pan­naan paljon pain­oa kun­tasek­torin säästöi­hin toim­intaa tehosta­mal­la sekä lak­isääteisiä toim­into­ja kar­si­mal­la ja normis­toa vapaut­ta­mal­la. Yht­enä keinona tähän on suuri kun­tau­ud­is­tus, jos­sa olete­taan syn­tyvän paljon mah­dol­lisuuk­sia kar­sia toim­into­jen päällekkäisyyt­tä ja tehostaa palvelu­ja. Molem­mat tavoit­teet ovat hyviä ja kan­natet­tavia, suo­ras­taan välttämättömiä.

Onko tässä kuitenkin jokin ris­tiri­ita? Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tus ja kun­tat­alouden säästöt”

Metropolihallinto ja SOTE

Demar­it ovat aja­neet Helsin­gin seudulle metropoli­hallintoa Tukhol­man läänin tapaan. Tämä on ollut vihrei­den päämääränä ja parikym­men­tä vuot­ta – tosin vähän pienem­mäl­lä alueel­la kuin tämä Demarien Por­naisi­in asti ulot­tu­va malli. Isot asi­at metropoli­hallinnolle ja pienen ehkä nyky­istäkin pienem­mille kun­nille ja merkit­tävä tulo­jen tasaus metropoli­hallinnon kun­tien välillä.

Nyt Helsin­gin kokoomus esit­tää, että jos tehdään metropoli­hallinto Tukhol­man mallin mukaan, laite­taan sinne myös Tukhol­man mallin mukaan sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto.  Kan­natan voimakkaasti ja niin näyt­tävät kan­nat­ta­van pääkaupunkiseudun vihreät kaupunki­in kat­so­mat­ta. Mik­si en kan­nat­taisi, kun olen sitä itsekin kauan sit­ten esit­tänyt. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja SOTE”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen

3.5              Alueke­hi­tyk­sen kannal­ta keskeis­ten kaupunkiseu­tu­jen yhdyskun­tarak­en­teen ehey­den, alueen elin­voimaisu­u­den kehit­tämisen ja palvelu­jen tehokkaan jär­jestämisen tur­vaamisek­si valmis­tel­laan kun­taraken­nelain täy­den­nys. Täl­lä lisätään perus­tus­lain aset­tamien reunae­hto­jen mukaises­ti kun­tien yhdis­tymistä koske­vaa val­tioneu­vos­ton toimi­val­taa kun­taraken­nelain 4d§:n 3 mom:ssa tarkoite­tul­la yht­enäisel­lä työssäkäyn­ti- tai yhdyskun­taraken­nealueel­la. Val­tioneu­vos­ton toimi­val­lan lisäämi­nen rajoite­taan selkeil­lä reunae­hdoil­la ja alueen asukkaiden enem­mistön tah­toti­laan sit­o­misel­la. Toimi­val­lan käyt­tö rajoitet­taisi­in tilanteisi­in, jois­sa kun­taraken­nelain tavoit­teet eivät ole toteutet­tavis­sa vapaae­htois­es­ti. Kielel­lis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen varmis­te­taan. (VM)

Kaupunkiseuduil­la voidaan siis kun­nat yhdis­tää, jos alueen asukkaiden enem­mistö sitä kan­nat­taa. Jokaisen kun­nan suos­tu­mus­ta erik­seen ei siis tarvit­taisi. Olen esit­tänyt tätä jo alus­ta alka­en, sil­lä ei tämä kaikkien ongel­mak­si tun­nus­ta­ma asia ratkea niin, että kaik­ki sen hyväksyvät, kos­ka eri­ar­vois­tu­vas­ta kehi­tyk­ses­tä jotkut myös hyö­tyvät. Kaupunkiseu­tu­jen osaop­ti­moin­ti on niin kallis ja haitalli­nen asia, että sen voit­tamisek­si on uskallet­ta­va tehdä jotain. Todet­takoon, että tästä asi­as­ta on vihreil­lä kovin eri­laisia käsi­tyk­siä niin kuin on tilanne kaikissa muis­sakin puolueis­sa. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (14): Kaupunkiseu­tu­jen eheyttäminen”

Ryhmäpuhe kuntajakolaista

Puhemies­neu­vos­to päät­ti eilen yllät­täen, että kun­ta­jako­laista pide­tään ryh­mäpuheen­vuorok­ier­ros. Tämä tuli kovin yllät­täen. Kenellekään ei sopin­ut, mut­ta minä suos­tu­in kokoa­maan oheisen peruspuheen. 

 

Arvoisa puhemies!

Kun vajaa kak­si vuot­ta sit­ten teimme hal­li­tu­so­hjel­maa, otimme kun­tarak­en­teen muu­tok­sen yhdek­si hal­li­tuk­sen keskei­sistä tavoit­teista. Kan­nat­taa palaut­taa mieleen, mik­si tähän savot­taan ryhdyt­ti­in, vaik­ka se tiedet­ti­in vaikeak­si ja tun­tei­ta herättäväksi.

Tärkeim­mäk­si syyk­si kat­sot­ti­in kaupunkiseu­tu­jen kun­tien haaskaa­va kil­pailu varakkaista asukkaista ja voit­toa tuot­tavista yri­tyk­sistä.  Toisaal­ta muut­to­tap­pioalueil­la joidenkin kun­tien väestörakenne on kään­tymässä niin van­husvoit­toisek­si, etteivät ne pysty pitkään huole­hti­maan nyky­i­sistä tehtävistään. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuhe kuntajakolaista”

Metropolihallinto ja verojen tasaus

Metropo­lialueen esi­selvit­täjät esit­tävät jatko­työn poh­jak­si kolmea vai­h­toe­htoa , vah­vaa metropoli­hallintoa ja vähäisiä mut­ta sinän­sä perustel­tu­ja muu­tok­sia kun­tara­joi­hin, välimuo­to­ja, jota kut­sun titaanien tais­teluk­si ja rankkaa kun­tali­itosten tietä.

Todet­takoon heti, että kakkos­vai­h­toe­hto sisältää kaik­ki huonot piir­teet. Siinä tehdään nyky­istä suurem­pia kun­tien Espoon, Helsin­gin ja Van­taan ympärille ja vahvis­te­taan kun­tien välistä taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja sitä kaut­ta pahen­netaan kun­tien välistä mii­nus­sum­mak­il­pailua veron­mak­sajista. Tätä vai­h­toe­htoa en sik­si analysoi tätä pidem­pään. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja vero­jen tasaus”

Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse

Kun­tau­ud­is­tus ja sen ohes­sa tehtävä sote-uud­is­tus ovat men­neet niin pahasti junt­turaan, että syytä pysähtyä pohti­maan, mik­si niitä tehdään.

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kun­tau­ud­is­tus­ta hah­mot­tanut työryh­mä oli yksimieli­nen siitä, että kun­ta­jaon ongel­mat keskit­tyvät kas­vav­ille kaupunkiseuduille, jois­sa kun­tien osaop­ti­moin­ti ja kil­pailu veron­mak­sajista tuot­taa huonoa jälkeä ja kalli­ita virheitä. Kaupunkiseuduil­la kun­nat yleen­sä pystyvät huole­hti­maan palveluista omin voimin, joten palvelu­jen takia kun­tau­ud­is­tus­ta ei kaupunkiseuduil­la tehdä. Aika laiskasti hal­li­tus­puoluei­den poli­itikot ovat tätä pääkysymys­tä pitäneet esil­lä. Jat­ka lukemista “Mis­tä kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa olikaan kyse”

Valtionosuuksista riippuvat kunnat

Aamu-uuti­sis­sa käsitelti­in kun­tien val­tiono­su­us­ri­ip­pu­vu­ut­ta. Espoo saa tulois­taan val­tiono­suuksi­na kak­si pros­ent­tia ja Ran­ua 60 pros­ent­tia (1). Kun­tali­iton Timo Kietäväi­nen sanoi, että asi­aa ei paljon auta se, jos kak­si köy­hää yhdis­tetään. Juuri Ran­u­an osalta aut­taisi, kos­ka sitä oltaisi­in yhdis­tämässä Rovaniemeen. Jat­ka lukemista “Val­tiono­suuk­sista riip­pu­vat kunnat”

Suurkunta vai yhteistoiminta?

(Tek­sti on julka­istu tänään Savon Sanomis­sa kolumn­i­na. Pahoit­te­len, että tätä kun­tau­ud­is­tuska­maa tulee nyt aika paljon, mut­ta aihe on nyt framilla. )

Kun­tau­ud­is­tus­ta valmis­tel­lut virkami­estyöryh­mä esit­tää Pohjois-Savoon kah­ta kun­taa, Kuo­pi­o­ta ja Iisalmea. Näin järeää mullis­tus­ta ei voi tehdä ilman vah­vaa lähidemokra­ti­aa. Eivätkä pelkät alue­val­tu­us­tot riitä. Toimin­nat, jois­sa ei ole hyö­tyä suures­ta mit­takaavas­ta, kan­nat­taa jät­tää paikallis­es­ti tehtäviksi, kos­ka ne tehdään sil­loin parem­min ja halvem­mal­la. Pien­ten kun­tien talkoohen­gen kor­vaami­nen suurkun­nan virkamiehillä ei tuo säästöjä. Jätetään siis suurkun­nan sisään van­hat kun­nat pitäjik­si. Iisalmen kun­nas­sa voisi siis edelleen olla Kiu­ruve­den pitäjä. Jat­ka lukemista “Suurkun­ta vai yhteistoiminta?”