Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulun­ky­län kaa­va hyväk­syt­tiin yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­do­min luon­non­suo­je­lua­lu­ees­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta hyväk­syi yksi­mie­li­ses­ti lausun­non, jon­ka ydin­a­ja­tus oli, että ennen kuin pää­te­tään luon­non­suo­je­lua­lu­een rajauk­ses­ta ja sään­nöis­tä, tuli­si maan­käy­tön suun­nit­te­lus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Täs­sä ei ole mitään teke­mis­tä Natu­ra-alu­een kans­sa. Sitä ei Hel­sin­gin pää­tök­sin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­lai­sia halu­ja oli­si­kin. Luon­non­suo­je­lua­lue aset­taa alu­eel­le suu­rem­pia käyt­tö­ra­joi­tuk­sia kuin pelk­kä Natura.

Niis­tä Natu­ra-alueis­ta minua enti­se­nä Koi­jär­vi-liik­keen akti­vis­ti­na kiin­nos­tai­si tie­tää, miten on aja­tel­tu estää aluei­den kas­va­mi­nen umpeen, joka tar­koit­tai­si nii­den kuo­le­mis­ta lin­tu­lah­ti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010

Nyt on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa lais­ko­tel­tu oikein kun­nol­la. Lis­tal­la on yksi ainoa uusi a‑asia.

Oulun­ky­län Mik­ko­lan­tien kaava

Mik­ko­lan­tien tont­te­ja kos­ke­va ase­ma­kaa­va Oulun­ky­läs­sä. Ammat­ti­kou­lun raken­nuk­sia pan­naan nurin ja tiall­le raken­ne­taan asun­to­ja noin 200 hen­gel­le, 9640 k‑m2. Ton­til­la ole­va 1930-luvul­ta ole­va asuin­ra­ken­nus suo­jel­laan. Kaik­ki tämä kau­pun­gin omas­ta aloit­tees­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 4.2.2010”

Autot ja kaupunki: katutila

Har­va asia herät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta kuin suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin ja lii­ken­tee­seen kau­pun­gis­sa. Jos mie­li­pi­de­tie­dus­te­luis­sa kysyy jotain asi­aa, saa halua­man­sa tulok­sen vähän sana­muo­toa muut­ta­mal­la. Mut­ta jos kysyy suh­tau­tu­mi­ses­ta autoi­hin, jakau­ma on kysy­myk­ses­tä riip­puen sama: sel­vä enem­mis­tö hel­sin­ki­läi­sis­tä on auto­ja vas­taan kai­kes­sa ja yhtä mää­rä­tie­toi­nen vähem­mis­tö kan­nat­taa autoi­li­joi­den etu­ja kai­kes­sa. Täs­sä mus­ta­val­koi­suu­des­sa on se vika, ettei hyviä kom­pro­mis­se­ja voi­da saa­da aikaan. Jat­ka luke­mis­ta “Autot ja kau­pun­ki: katutila”

Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­ja­no­kal­le suun­ni­tel­laan hotel­lik­si sveit­si­läi­sen san­ka­riark­ki­teh­tien Herzog ja Meu­ron suun­nit­te­le­maa Tuo­mio­kir­jon kokois­ta lasi­luo­mus­ta. Samat kave­rit ovat suun­ni­tel­leet Pekin­gin olym­pias­ta­dio­nin, joten mai­net­ta siis on. Niin suve­ree­neis­ta ark­ki­teh­deis­ta on kyse, että he pys­ty­vät suun­nit­te­le­maan raken­nuk­sen Hel­sin­gin kes­kus­taan käy­mät­tä ker­taa­kaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­la­kin, että tulen lei­ma­tuk­si van­hak­si kalk­kik­sek­si, minus­ta här­vä­ke ei sovi empi­re-kes­kus­tan pei­tok­si. On vai­kea ymmär­tää, mil­lä ihmeel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on saa­tu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuu­lem­me “vau-ark­ki­teh­tuu­ria”.


Ohei­nen kuva on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton viral­li­ses­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lai­nen kapis­tus sopi­si kyl­lä jon­ne­kin Hel­sin­gin ran­noil­le, mut­ta ei juu­ri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä hei­tel­lä, sanon sen­kin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzei­tin toi­mis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­je­lu­lail­la. Jos talo oli­si täs­mäl­leen saman­lai­nen, mut­ta sen oli­si suun­ni­tel­lut joku Hakan toi­mis­toark­ki­teh­ti vir­ka­työ­nään, kukaan ei esit­täi­si sen suo­je­lua. Raken­nuk­sia tuli­si suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuk­si­na ovat suo­je­lun arvoi­sia, ei hen­ki­lö­kul­tin perusteella.

Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä

Aika moni var­tee­no­tet­ta­va taho on esit­tä­nyt vii­me aikoi­na Hel­sin­gin ja Van­taan kun­ta­lii­tos­ta. Olen otta­nut asi­aan kan­taa aiem­mis­sa kir­joi­tuk­sis­sa­ni sitä kan­nat­taen minä­kin. Nyt vir­ka­mies­kun­nas­sa usko­taan var­sin ylei­ses­ti lii­tok­sen jos­kus toteu­tu­van. Täl­lai­nen “koh­ta yhdis­ty­tään” vai­he on vaarallinen,koska vir­ka­mies­kun­ta ja jot­kut polii­ti­kot­kin alka­vat varau­tua lii­tok­seen esi­mer­kik­si pyr­ki­mäl­lä toteut­ta­maan nyt inves­toin­te­ja, jot­ka yhdis­ty­nees­sä kau­pun­gis­sa eivät meni­si läpi. Kau­as­kan­tois­ten uudis­tus­ten val­mis­te­lu taas saat­taa men­nä jäi­hin. Odo­tus­vai­he tulee kal­liik­si. Sik­si kun­ta­lii­tok­ses­ta pitäi­si teh­dä pää­tös pikai­ses­ti — tai sit­ten hylä­tä koko hanke.

Juna tuo huumeet”

Nur­mi­jär­ven kun­nan­joh­ta­ja ei halua rataa Klauk­ka­laan, kos­ka hänen mukaan­sa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tar­koit­ti huu­meil­la huu­mei­ta, vaan ylei­sem­min huo­no-osai­sia ihmi­siä. Yksi syy, mik­si ihmi­set muut­ta­vat auto­mat­kan pää­hän on, ettei köy­hil­lä ole varaa autoon ja sik­si köy­his­tä pää­see eroon muut­tan­mal­la jouk­ko­lii­ken­teen tavoit­ta­mat­to­miin. Jat­ka luke­mis­taJuna tuo huumeet””

Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Yhdys­val­tain rahoi­tus­mark­ki­noil­la val­lit­se­van puhu­rin kiel­tei­set vai­ku­tuk­set Suo­mes­sa tulee mini­moi­da. Yksi vai­ku­tuk­sis­ta on raken­nus­toi­min­nan uhkaa­va pysäh­ty­mi­nen. Nyt ei pidä teh­dä kum­paa­kaan 1990-luvun vir­heis­tä. Sil­loin raken­nus­toi­min­nan annet­tiin not­kah­taa kovin alas ja loput pelas­tet­tiin raken­ta­mal­la vain ja ainoas­taan ara­va­vuo­kra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuo­saa­ren asun­to­kan­ta muut­tui kovin yksi­puo­li­sek­si, jota vir­het­tä on sen jäl­keen kal­liis­ti yri­tet­ty paikata.

Hel­sin­gin on taat­ta­va tasai­nen asun­to­tuo­tan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu mää­rä sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse omal­la rik­sil­lään omis­tusa­sun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asuk­kail­le, niis­tä voi teh­dä aluk­si kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja ja myy­dä myö­hem­min asukkaille.

Santahamina asuinkäyttöön!

San­ta­ha­mi­na on saa­ta­va asuin­käyt­töön. Sii­tä tuli­si erin­omai­nen asu­na­lue noin 20 000 ihmi­sel­le kym­me­nen minuu­tin met­ro­mat­kan pääs­sä kes­kus­tas­ta. Saar­ta ei tie­ten­kään raken­net­tai­si koko­naan, kos­ka siel­lä on myös erin­omai­sia luonnonsuojelualueita.

Soti­laal­lis­ta mer­ki­tys­tä alu­eel­la ei tosia­sias­sa ole. “Ei kai kukaan ole niin hul­lu, että kokoaisi
krii­sin­ajan jouk­ko­ja kah­den sil­lan pääs­sä San­ta­ha­mi­nas­sa, mis­sä ne ovat val­miik­si motis­sa.” Näin vah­vis­ti uskoa­ni eräs eläk­keel­lä ole­va ken­raa­li, joka myös piti San­ta­ha­mi­naa tar­peet­to­ma­na puo­lus­tus­voi­mil­le. Armei­ja ei halua saa­res­ta luo­pua, kos­ka se on hei­dän kan­nal­taan niin mukava.

Hämeenlinnan asuntomessualueen talot myymättä

En voi sanoa, kuin että mitäs minä sanoin. Kat­so artik­ke­lia­ni vii­me elo­kuul­ta täs­tä.

Hämeen­lin­na kuu­luu kau­pun­kei­hin, jos­sa syn­ty­pe­räi­nen hel­sin­ki­läi­nen­kin suos­tui­si asu­maan. Mut­ta jos minä muut­tai­sin Hämeen­lin­naan, ei tuli­si mie­leen­kään muut­taa tun­nin käve­ly­mat­kan pää­hän kes­kus­tas­ta. Hämeen­lin­nan asu­kas­lu­ku mah­tui­si hyvin asu­maan käve­lye­täi­syy­del­le kes­kus­tas­ta. Jos näin teh­täi­siin, kaik­ki oli­si­vat myös käve­lye­täi­syy­del­lä raken­ta­mat­to­mas­ta maa­seu­dus­ta. Mik­si raken­ta­mis­ta hajau­te­taan epä­kau­pun­ki­mai­sik­si, vail­la pal­ve­lu­ja ole­vik­si muu­ta­man sadan asuk­kaan alueik­si ja työn­ne­tään vihe­ra­lu­eet vas­taa­vas­ti kau­em­mak­si asukkaista.

Yksi vas­taus tie­tys­ti on, että Suo­mes­ta puut­tuu jär­ke­vä maa­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö, joka teki­si mah­dol­li­sek­si osoit­taa raken­ta­mi­seen aluei­ta, jot­ka raken­ta­mi­seen par­hai­ten sopi­vat. Se tulee kal­liik­si meil­le kai­kil­le, sil­lä jho­ten­kin tuo­kin Hämeen­lin­nan epä­on­nis­tu­mi­nen veron­mak­sa­jien syliin kaatuu.

Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

Palaan edel­leen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun pää­mi­nis­te­ri Van­ha­sen Espoo-puheen innoittamana.
Van­ha­nen halusi sen mukaan jon­kin­lais­ta kehys­kun­tien ver­kot­tu­mis­ta pahan Hel­sin­gin vas­ta­pai­nok­si; Hel­sin­gin, jos­sa ihmis­po­loi­set pako­te­taan asu­maan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artik­ke­lis­sa tii­vis mut­ta har­va sanoin,että minun ihan­tee­ni on kau­pun­ki, joka koos­tuu tii­viis­tä kau­pun­ki­ky­lis­tä, joi­den välis­sä on kun­non vihe­ra­luei­ta. Kylän on olta­va asu­kas­lu­vul­taan riit­tä­vän iso, jot­ta se yllä­pi­täi­si esi­mer­kik­si kou­lua ja kun­nol­lis­ta kaup­paa. Ne ovat vält­tä­mät­tö­miä kylän oma­va­rai­suu­den kan­nal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tä­vän pieni,jotta se toi­mi­si myös jalan­ku­lun varas­sa. Noin 200 heh­taa­ria on ehkä mak­si­mi­ko­ko. Jat­ka luke­mis­ta “Kylä­nau­ha parem­pi kuin Van­ha­sen himmeli”