Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.2.2011

Öster­sun­do­min osayleiskaavaluonnos

Pöy­däl­le pit­kän kes­kus­te­lun ja perus­teel­li­sen esit­te­lyn jäl­keen. Tämä on vuo­si­kym­me­nen mer­kit­tä­vin päätös.

Kes­kus­te­lua herät­ti kaa­va-alu­een poh­jois­osan oma­ko­tia­lue; voi­si­ko se olla pie­nem­pi ja tehok­kaam­min raken­net­tu. Viras­ton käyt­tä­mä kau­pun­kie­ko­lo­gian ei ollut pitä­nyt poh­jois-ete­lä­suun­tai­sia viher­käy­tä­viä vält­tä­mät­tö­mi­nä. Luon­to­jär­jes­töil­lä on toi­nen kanta.

Aja­tus pika­ra­ti­kan sel­vit­tä­mi­ses­tä ei saa­nut oikein vas­ta­kai­kua lau­ta­kun­nas­sa sen parem­min kuin vir­ka­mie­his­sä­kään, vaik­ka kysy­mys täl­lä blo­gil­la on käy­nyt kovin kuu­ma­na. Ensi vii­kol­la tie­de­tään enemmän.

Vii­kin­ran­nan kehittämisperiaatteet

Minä oli­si halun­nut lisä­tä asu­mis­ta ja vähen­tää pien­teol­li­suut­ta, kos­ka minus­ta täl­lä alu­eel­le suh­teel­li­nen etu on asu­mi­ses­sa. Muut lau­ta­kun­nas­sa ajat­te­li­vat täs­mäl­leen päin­vas­toin. Hyväk­syt­tiin esi­tyk­sen mukaan.

Pie­ni kaa­va­muu­tos Hermannissa

His­to­rial­li­nen kaa­va. Lau­ta­kun­ta hyväk­syi muu­tok­sen lopul­li­ses­ti eikä se siis mene val­tuus­toon eikä edes kaupunginhallitukseen.

Töö­lön­ka­dun pysäköintilaitos

Jou­duim­me suo­rit­ta­maan muo­dol­li­sen äänes­tyk­sen, jot­ta asia ei meni­si val­tuus­toon yksi­mie­li­se­nä, kun se ei sitä alun perin ollut. Edel­li­sel­lä käsit­te­ly­ker­ral­la kaa­va palau­tet­tiin val­mis­tel­ta­vak­si siten, että pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä nos­te­taan 600:sta 800:aan.

Suvi­lah­den pyörätie

Kovin vaa­ral­lis­ta pyö­rä­tie­tä leven­ne­tään ja jalan­kul­ki­jat ohja­taan aidan toi­sel­le puo­lel­le.  Täs­sä­hän oli ikä­vä onnet­to­muus mopon kans­sa. Mopol­la ajo on kysei­sel­lä koh­dal­la kiel­let­tyä, kuten se oli silloinkin.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.2.2011”

  1. Aja­tus pika­ra­ti­kan sel­vit­tä­mi­ses­tä ei saa­nut oikein vas­ta­kai­kua lau­ta­kun­nas­sa sen parem­min kuin vir­ka­mie­his­sä­kään, vaik­ka kysy­mys täl­lä blo­gil­la on käy­nyt kovin kuu­ma­na. Ensi vii­kol­la tie­de­tään enemmän.”

    Voi­ko­han blo­gis­ti tar­kem­min valot­taa, miten tuo­ta vas­ta­kai­u­kua ei tullut?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  2. Öster­sun­do­min yleis­kaa­va­luon­nos on oikeas­ti hyvä,metro on myös jär­ke­vä.… Ne puut­tu­vat eläin­ten viher­käy­tä­vät oli­si­vat eläin­ten kan­nal­ta traa­gi­nen vir­he. Jos nyt “luon­non­suo­je­li­jat” halua­vat saa­da pal­jon eläi­miä hen­gil­tä, onnis­tuu se var­maan teke­mäl­lä auk­ko­ja moot­to­ri­tieen aitaan ja tulee­han venä­läis­ten Heli­ra­ta sin­ne Sipoonkorpeen.

    Se mikä minua ihme­tyt­tää on kir­joi­tuk­set tule­van alu­een eko­lo­gi­suu­des­ta. Mis­sä mei­na­taan kas­vat­taa asuk­kai­den ruo­ka ja ener­gia? Kaivopuistossako?

  3. Vih­doin­kin Suvi­lah­teen jotain paran­nus­ta. Vas­ta­han tuos­ta on pari­kym­men­tä vuot­ta vali­tet­tu. Ymmär­tää­hän tuon vii­py­mi­sen, kun hin­taa­kin on 90 000 euroa.

  4. Aja­tus pika­ra­ti­kan sel­vit­tä­mi­ses­tä ei saa­nut oikein vas­ta­kai­kua lau­ta­kun­nas­sa sen parem­min kuin vir­ka­mie­his­sä­kään, vaik­ka kysy­mys täl­lä blo­gil­la on käy­nyt kovin kuu­ma­na. Ensi vii­kol­la tie­de­tään enemmän.

    Minus­ta se on täs­sä vai­hees­sa tois­si­jai­nen kysy­mys että mil­lä junal­la men­nään kun koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä alu­eel­la on pie­les­sä. Alkaen ihan maan­käy­tön ja radan yhteen­so­vi­tuk­ses­ta. Mikä näkyy niis­sä lii­ken­ne­muo­to-osuuk­sis­sa, se nyt vaan on autokaupunki.

    Sii­nä on sel­vit­tä­mis­tä. Ensi alkuun nyt kai­vaa sen Exce­lin ja las­kee sen tie­ver­kon kus­tan­nuk­set, ja muut vai­ku­tuk­set. Toi­sek­si voi­si sit­ten vaik­ka­pa sanoa Kehä III suun­nas­ta jotain muu­ta­kin kuin että sin­ne tulee joku bus­sin­jä­mä jos­ta ehkä jos­kus iso­na tulee ratik­ka. Ja niin edel­leen. Ongel­man alku ja juu­ri on se että kuvi­tel­laan että se että on met­ro, jos­sain ja joten­kin, on liikenneratkaisu.

    Ja ihan noin detal­ji­na myö­tä­hä­peän vält­tä­mi­sek­si, voi­si­ko tämän lauseen pois­taa kaavateksistä:

    Osa­na nykyis­tä met­ro­jär­jes­tel­mää se tar­jo­aa nopean ja häi­riöt­tö­män kyy­din Espoon län­sio­sas­ta Sipoon Maj­vi­kiin saakka.

    Matin­ky­lä — Maj­vik ase­mal­ta ase­mal­le kar­keas­ti noin tun­ti tjsp. Muo­vi­pen­kil­lä. Jos mah­tuu istumaan.

  5. Sen ver­ran tuos­ta Öster­sun­do­mis­ta vie­lä, että jos jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäk­si vali­taan met­ro, kuten vir­ka­mie­het ilmei­ses­ti ovat vii­sauk­sis­saan päät­tä­neet, ja lau­ta­kun­ta sen lam­mas­mai­suut­taan vah­vis­taa, niin raken­nus­te­hok­kuut­ta pitää nos­taa hui­mas­ti. Muu­toin met­ro tulee suh­teet­to­man kal­liik­si. Tai unoh­de­taan sit­ten met­ro koko­naan ja raken­ne­taan samal­la rahal­la saa­ta­vat 20 000 — 25 000 auto­hal­li­paik­kaa ja teh­dään alu­ees­ta puh­taas­ti autoi­li­joit­ten paratiisi.

    On höl­möä yhdis­tää teho­ton asu­mis­ti­heys kal­leim­paan mah­dol­li­seen liikenneratkaisuun.

    Vii­kin­ran­taan sai­si tosi­aan­kin lisä­tä asu­mis­ta, Tata­ri­suol­le ne pien­teol­li­suus­hal­lit vaan. Samal­la tuli­si jat­kaa rai­tio­vau­nu­yh­teys Ara­bias­ta Vii­kin kam­puk­sel­le ja jopa edem­mäk­si Lato­kar­ta­noon. Ei se Van­taan­joen yli­tys rati­kal­la niin vai­ke­aa voi olla kuin vir­ka­mie­het väit­tää. Asia tuli ilmei­ses­ti kui­ten­kin jo päätettyä.

    Se Suvi­lah­den pyö­rä­tie­suun­ni­tel­ma oli aika­lail­la tor­so pyö­räi­li­jän sil­min, mut­ta kuvas­taa hyvin sitä tie­to­tai­toa joka KSV:ssä lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa val­lit­see. Parem­pi kui­ten­kin kuin se nykytilanne.

  6. Jos Hel­sin­ki raken­taa omal­la kus­tan­nuk­sel­laan met­ron Öster­sun­do­miin, niin sii­tä vaan. Jos Van­taa tahi val­tio osal­lis­tuu, vas­tus­tan. Mikä ihme on suo­ma­lai­siin virkamiehiin/poliittisiin päät­tä­jiin iskos­ta­nut met­ron par­haak­si joka paik­kaan. Tol­la­seen jut­tuun (Östersundom)se on mie­les­tä­ni ihan syväl­tä. Siel­tä tulee poruk­ka aje­le­maan autoil­laan kes­kus­taan, ellei sit­ten “ruuh­ka­mak­suil­la” se teh­dä todel­la vain elii­tin huviksi.
    Lop­pu­jen lopuk­si kuka on kenen­kin asial­la. Poli­tii­kot aja­vat kai kan­nat­ta­jien­sa asiaa?
    Voi­si­ko joku jär­jes­tää kyse­lyn, mitä mah­dol­li­set Öster­sun­do­miin muut­ta­jat halua­vat? Jos sin­ne tulee vain kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja, niin eipä sit­ten voi kuin uskoa, että val­tuu­te­tut ovat oikessa.
    Ken elää, näkee.

  7. Mikä nykyi­sen met­ro­ju­na­ka­lus­ton jäl­jel­lä­ole­va käyt­töi­kä mah­taa vie­lä olla? Onko mie­tit­ty edes puo­li­va­ka­vis­saan, että nykyis­ten junien van­hen­tues­sa siir­ryt­täi­siin­kin enem­män ratik­kaa muis­tut­ta­viin juniin, jot­ka maan­pin­nal­la voi­si­vat lii­ken­nöi­dä kevyem­min raken­ne­tuil­la (ja taso­ris­teyk­sin varus­te­tuil­la) kis­koil­la? Nyt ollaan raken­ta­mas­sa met­roa län­teen ja itään ja inves­toi­daan met­roon mer­kit­tä­väs­ti, joten samal­la voi­si miet­tiä koko met­ro­jär­jes­tel­män perus­teet uusik­si. Miten iso inves­toin­ti esi­mer­kik­si oli­si ohi­tus­rai­tei­den raken­ta­mi­nen ver­sus itä- ja län­si­laa­jen­nus­ten budjetti?

  8. Mikä­hän kii­re ja pää­hän­pint­ty­mä­kin Hel­sin­gil­le on tul­lut ensin pak­ko­liit­tää Sipoon lou­nais­kul­ma ja sit­ten suun­ni­tel­la sin­ne asu­tus­ta ja met­ro­lii­ken­net­tä, kun mikään ei tun­nu istu­van yhteen.
    Oli­si­ko alun­pe­rin pitä­nyt suun­ni­tel­la parem­min ja sil­tä poh­jal­ta miet­tiä mikä on mah­dol­lis­ta, luon­toar­vot mukaa­not­taen? Oli­si­ko nyt oikeas­ti aika­li­sän paikka?
    Kai­ke­ti Hel­sin­gin ongel­ma on jo hyvän aikaa ollut se, että hyvä­tu­loi­set veron­mak­sa­jat ovat muut­ta­neet kehys­kun­tiin. Sipoo kaa­voit­ti aikoi­naan Kar­husaa­ren ja Land­bon hyvä­tu­loi­sil­le. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että Hel­sin­ki veti her­neen nenään­sä moi­ses­ta. Samaa kaa­voi­tus­ta ovat toki har­ras­ta­neet Nur­mi­jär­vi, Tuusu­la ja muut­kin kehys­kun­nat, mut­ta nii­den toi­miin on ollut vai­kea puut­tua. Sipoo oli help­po nak­ki aivan Itä-Hel­sin­gin kupeessa.
    Nyt kun lii­tos on teh­ty, Hel­si­gin poliit­ti­sel­la joh­dol­la ja kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la tun­tuu ole­van pai­ne väen vim­mal­la osoit­taa lii­tok­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus. Vali­tet­ta­vas­ti luon­toar­vot kär­si­vät jäl­leen kerran.
    Hel­sin­gin kan­nat­tai­si nyt ensin kiin­nit­tää kaik­ki huo­mion­sa sata­mal­ta vapau­tu­nei­siin aluei­siin sekä Pasi­laan ja Kruu­nu­vuo­reen. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tie­ten­kin kaa­voi­tet­ta­vaa maa­ta pitää löy­tyä lisää. Täs­sä suh­tees­sa yksi yksik­kö eli Suur-Hel­sin­ki tun­tuu ole­van paras vaih­toeh­to myös luon­toar­vo­jen kannalta.

  9. Vil­le: Ei Hel­sin­gis­sä kukaan päät­tä­jä uskal­la nous­ta val­lit­se­vaa käsi­tys­tä vas­taan. Se val­lit­se­va käsi­tys on, että met­ro pitää saa­da jat­ket­tua mah­dol­li­sim­man kau­an naa­pu­ri­kau­pun­kien ja ‑kun­tien puo­lel­le. Kun aika­naan on teh­ty pää­tös kal­liis­ta, anteek­si hir­mu­kaal­liis­ta, lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­tä, se sama hir­mu­kal­lis sys­tee­mi halu­taan vie­dä vaik­ka väki­sin naapureillekin. 

    öster­sun­do­min lii­ken­ne­jär­jes­tel­män sel­vi­tyk­set (HSL:n laa­ti­mia) oli­vat niin met­ro­myön­tei­sek­si teh­ty­jä kuin vir­ka­mie­het suin­kin oli­vat uskal­ta­neet, muo­don vuok­si oli pika­rai­tio­tie­tä tar­kas­tel­tu, mut­ta kai­kes­ta näkee, että vir­ka­mie­hil­lä on sel­keä tavoi­te saa­da lisää met­ro­rai­tei­ta hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­tök­sen­te­ko on kuin suo­raan Neu­vos­to­lii­tos­ta, pape­rit laa­di­taan niin, että on vain yksi oikea totuus.

    Tuo­hon vii­mei­seen kysy­myk­seen valis­tu­nut arvaus on, että ohi­tus­rai­tei­den teko oli­si aina­kin puo­let edul­li­sem­paa kuin nyt tekeil­lä tai suun­nit­teil­la ole­vat met­ro­laa­jen­nuk­set. Met­ro nyt vaan on se hel­sin­ki­läis­päät­tä­jien juttu.

  10. Van­taa mak­saa met­ros­ta kilo­met­ri­poh­jai­sel­la kus­tan­nus­jaol­la n. 200 mil­joo­naa. Täs­sä vai­hees­sa saa nau­raa, kos­ka tämä on se sama Van­taa jol­la ei ole esi­mer­kik­si varaa kor­ja­ta Mar­tin­laak­son radan ase­mia Kehä­ra­dan yhtey­des­sä, maa­liin juu­ri riit­tää rahaa. Eli eikö­hän siel­tä nyt men­nä ihan aikuis­ten oikeas­ti Itik­seen bus­sil­la jat­kos­sa­kin. Olkoon­kin että se osuus met­roa Van­taan puo­lel­la on ihan hyvä.

  11. Mis­sä vai­hees­sa täs­sä blo­gis­sa käyn­nis­tyy mui­den­kin rai­de­muo­to­jen kus­tan­nus­kau­his­te­lu. Kaik­ki rai­de­muo­dot tuot­ta­vat seu­dul­la lii­ken­ne­pal­ve­lut var­sin koh­tuul­li­seen hin­taan. Hin­tae­ro­ja selit­tä­vät eni­ten reit­ti­no­peu­det. Mat­kus­ta­jan siir­tä­mi­nen pai­kas­ta toi­seen nopeu­del­la 15 km/h on sel­väs­ti kal­liim­paa kuin nopeu­del­la 40 km/h. Luon­nol­li­ses­ti on valit­ta­va kuhun­kin tar­pee­seen se kul­je­tus­muo­to, joka par­hai­ten tyy­dyt­tää kysyn­nän. Tyh­jiä paik­ko­ja ei kan­na­ta kyy­di­tä pai­kas­ta toiseen.

    Jos las­ke­taan kun­kin rai­de­jär­jes­tel­män inves­toin­ti- ( pois­to- ja kor­ko­me­not ) sekä ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä tai mat­kus­ta­ja­paik­ka­ki­lo­met­riä koh­ti, met­ro on seu­dul­la edul­li­sin, lähi­ju­na seu­raa­vak­si edul­li­sin, sit­ten bus­si, rai­tio­vau­nu ja kal­lein on laut­ta. Uudet tun­ne­li­ra­dat tule­vat kyl­lä niin met­ro- kuin lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä aiem­pia kal­liim­mik­si, kun tun­ne­li­tur­val­li­suut­ta paran­ne­taan uusien ohjei­den mukaiseksi. 

    Pika­rai­tio­lii­ken­tees­tä ei ole dataa seu­dul­ta. Rai­de­jo­ke­ri­sel­vi­tyk­ses­sä on kal­ky­loi­tu hank­keen talou­del­li­suut­ta. Nykyi­nen bus­si­sys­tee­mi on edul­li­sem­pi, jos rai­tio­ver­sio­ta ei saa­da suun­ni­tel­tua nykyis­tä nopeammaksi.

  12. Jaa­has, Vep­sä­läi­nen tai­taa olla­kin itse se HKL:n lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja Vep­sä­läi­nen. Tuli niin jämä­käs­ti tuo met­ro-mant­ra. Kuten eote­sin jo aiem­min, meil­lä on jouk­ko vir­ka­mie­hiä, joil­le met­ro on kuin uskon­to. He päät­tä­vät asian, lau­ta­kun­ta vahvistaa.

    Met­ro on var­maan ihan hyvä Öster­sun­do­min jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su, jos sin­ne tuli­si asuk­kai­ta riit­tä­väs­ti. Nykyi­sel­lä suun­ni­tel­mal­la ei tule. Met­ro ei ole kus­tan­nus­te­ho­kas jos ei ole riit­tä­väs­ti käyt­tä­jiä vaik­ka se oli­si kuin­ka nopea. Siis joko lisää asuk­kai­ta met­roa­se­mien vie­reen tai edul­li­sem­pi liikennemuoto

    Kau­pun­ki­suun­ni­te­lun on suun­ni­tel­ta­va koko­nai­suut­ta, ei vain yhtä liikennejärjestelmää

  13. Vep­sä­läi­nen, kun se nykyi­nen bus­si­sys­tee­mi Joke­ril­la ei toi­mi niin kysy­mys sii­tä onko se edul­li­sem­pi on aka­tee­mi­nen. Lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set suh­tees­sa mat­kus­ta­ja­mää­riin on tapaus­koh­tai­sia, tai parem­min lin­ja­koh­tai­sia, minun on hyvin vai­kea ymmär­tää tapaa­si puhua kes­ki­mää­räi­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta väli­ne­koh­tai­ses­ti. Toi on vähän niin kuin päät­täi­si että tilaa­ko rekan vai pyö­rä­lä­he­tin sen perus­teel­la että kum­pi on kes­ki­mää­rin edul­li­sem­pi tapa kul­jet­taa tava­raa, otta­mat­ta kan­taa sii­hen mitä kul­je­te­taan ja missä.

    Uusim­mal­la Kaup­sun lis­tal­la on vas­taus sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vaan kan­sa­lais­aloit­tee­seen kehä­met­ros­ta, jos­sa vaan ei ole talou­del­lis­ta mitään jär­keä, H/K 0,2. Pitäi­si­kö tuo­kin lait­taa työn alle kos­ka met­ro on joten­kin kes­ki­mää­rin halpa?

  14. KariS, Itä­met­ros­ta en kyl­lä syyt­täi­si lii­ken­ne­puo­len vir­ka­mies­kun­taa. Ver­tai­lun vuok­si esim. Len­to­kent­tä­met­ros­sa, jon­ka rap­pa­rin teki­jöi­tä muis­taak­se­ni her­ra Vep­sä­läi­nen muu­ten on, kui­ten­kin on sil­leen jär­ki muka­na että sil­lä on etäi­syyk­sis­tä joh­tuen pit­kä ase­ma­ton pät­kä jol­la nopeus saa­daan kuntoon.

    Itä­met­ros­sa on tuplaon­gel­ma että asu­tus­ta ei ole kes­ki­tet­ty ase­mil­le jon­ka voi tie­ten­kin ymmär­tää osin niin­kin että ase­mia on lii­an vähän suh­tees­sa maa-alaan, ja toi­saal­ta se on etäi­syyk­siin näh­den lii­an hidas mitä pahen­taa lii­tyn­tä ja pit­kät käve­ly­mat­kat, joka taas liit­tyy sii­hen että ase­mia on lii­an vähän… Ei tämä minus­ta näy­tä että asi­aa oli­si oikeas­ti mie­tit­ty, on vaan joten­kin aja­tel­tu että met­ro noin niin­ku yleen­sä on kiva jut­tu. Kiire?

  15. Ei epä­ta­lou­del­li­sia rai­de­hank­kei­ta pidä lait­taa työn alle. Puh­taas­ti lii­ken­ne­ta­lou­del­li­sin perus­tein arvioi­tu­na vain har­va jo toteu­tu­nut, toteu­tus­vai­hees­sa tai toteut­ta­mis­oh­jel­mas­sa ole­va yksit­täi­nen rai­de­han­ke on H/K‑suhteeltaan yli yhden. Kun mukaan on otet­tu kau­pun­ki­ra­ken­teen kehit­tä­mi­seen liit­ty­vät muut teki­jät, hank­keil­le on löy­ty­nyt päät­tä­jien mie­les­tä riit­tä­vät perustelut.

    Useim­mi­ten pää­pe­rus­te on ollut kes­tä­vän kau­pun­ki­ra­ken­teen aikaan­saa­mi­nen. Rai­de­ver­kol­la on myön­tei­nen ohjaus­vai­ku­tus toi­min­to­jen sijoit­tu­mi­ses­sa ja sitä kaut­ta syn­tyy hyö­tyä kau­pun­gin toimivuudelle. 

    Seu­dul­la on rai­de­verk­ko­suun­ni­tel­mia teh­ty eri aikoi­na ja ne ovat yleen­sä tuot­ta­neet yhden tai kak­si uut­ta han­ket­ta. Vas­ta vii­me vuo­si­na on kui­ten­kin pääs­ty sel­vit­tä­mään verk­ko­ta­sol­la seu­dul­li­sia vaih­toeh­to­ja systemaattisesti.

    Kes­kus­te­lus­sa rai­de­ver­kos­ta on luon­nol­li­ses­ti mon­ta kou­lu­kun­taa. Yksi tyk­kää met­ros­ta, toi­nen lähi­ju­nas­ta, kol­mas pika­ra­ti­kas­ta, nel­jäs kom­bi­ju­tuis­ta. Bus­si­jär­jes­tel­män kou­lu­kun­ta nuo­lee vie­lä haa­vo­jaan län­si­met­rot­rau­man jäl­jil­tä, mut­ta toin­tuu var­mas­ti taas kes­kus­te­le­maan kehit­tä­mi­sen pää- ja sivu­lin­jois­ta ennen pitkää.

    Joten­kin kes­ki­mää­rin hal­pa” met­ro on seu­dul­la ali­käy­tet­ty voi­ma­va­ra. Kun lähi­ju­na­lii­ken­ne on jou­tu­nut otta­maan lii­an suu­ren roo­lin seu­dun nopean rai­de­ver­kon osa­na, nyt ollaan vaikeuksissa.

    Pika­rai­tio­lii­ken­ne on vie­lä seu­dul­la koke­ma­ton osa verk­koa. Uuden kul­je­tus­muo­don sisään­ajos­sa syn­tyy hel­pos­ti kyn­nys­kus­tan­nuk­sia, jois­ta mata­la­lat­tia­ra­tik­ka on hyvä esimerkki.

    Kaik­ki ole­mas­sao­le­vat rai­de­sys­tee­mit ovat seu­dul­la pie­niä ja pyö­ri­vät sup­pean asian­tun­ti­ja­re­surs­sin varas­sa. Suu­ruu­den eko­no­mi­aan ei olla pääs­ty yhden­kään kul­je­tus­muo­don osal­ta. Saa­vu­te­taan­ko ver­kon toi­min­nal­li­nen opti­mi lisää­mäl­lä uusia kuljetusmuotoja ?

    Pika­rai­tio­lii­ken­teen tule­mi­nen mukaan rai­de­jo­ke­ri­muo­dos­sa on sil­ti ter­ve­tul­lut, vaik­ka sen­kään H/K‑suhde ei kak­si­nen ole, jos luvut las­ke­taan samoin kuin muis­sa hank­keis­sa on tehty.
    Nopeam­pa­na ver­sio­na sii­tä saa­tai­siin hyvä. Bus­si­lin­ja­na lin­jan toi­mi­vuus on heik­ke­ne­mäs­sä ja vaa­tii pian uusia linjajärjestelyjä.

  16. Re Suvi­lah­ten pyö­rä­tie. Kuten mones­sa muusa­kin pai­kas­sa, niin eri­tyi­ses­ti mäen juu­ri (Ran­ta­tiel­lä), jos­sa on bus­si­py­säk­ki kapeal­la jal­ka­käy­tä­vää, on täy­si tap­po­paik­ka. Met­rin levyi­nen tila, jos­ta pitäi­si mah­tua kah­teen suun­taan jalan­kul­ku ja pyö­rät, jäl­kim­mäi­set koval­la nopeu­del­la ala­mäen jälkeen.
    Näi­tä saman­lai­sia kevyen lii­ken­teen ja bus­si­py­sä­kin luo­mia ahtau­tu­mia on vaik­ka kuin­ka pal­jon Helsingissä. 

    Ei ole ihme, että [i]sattuu[/i]. Nopeus­ra­joi­tuk­sia tai varoi­tus­kylt­te­jä ei tie­tys­ti voi lait­taa, kos­ka tämä louk­kai­si pyö­rä­lii­ken­teen vapaut­ta teh­dä mitä par­haak­si katsoo.

  17. Vie­lä huo­mio tuos­ta Vep­sä­läi­sen las­kel­mas­ta. Niis­sä­hän on mie­len­kiin­toi­nen ter­mi, mat­kus­ta­ja­paik­ka­ki­lo­met­ri. Jos sitä käyt­tää mit­ta­ri­na, niin Öster­sun­do­miin kanat­taa ajaa mah­dol­li­sim­man pit­kil­lä tyh­jil­lä met­ro­ju­nil­la, sii­nä tulee mat­kus­ta­ja­paik­kaklo­met­re­jä nopeas­ti, monin­ker­tai­ses­ti saman mat­kus­ta­ja­mää­rän kul­jet­ta­miin bus­sei­hin verrattuna. 

    Neu­vos­to­lii­tos­sa aika­naan Loka­kuun rau­ta­tei­den tuot­ta­vuut­ta mitat­tiin ton­ni­ki­lo­met­rei­nä, eli kul­je­tet­tu­jen ton­nien ja kul­je­te­tun mat­kan tulo­na. Niin­pä eräs­kin suo­ma­lais­ten raken­nus­vie­jien Viros­ta Mos­ko­vaan tilaa­ma iso sement­ti­las­ti kul­jet­tet­tiin Vla­di­vos­to­kin kaut­ta, tuli nii­tä ton­ni­ki­lo­met­re­jä rut­kas­ti, ja rau­ta­tie pomo saat­toi näyt­tää tuot­ta­vuu­den nousua.

    Aivan Hel­sin­gin Lii­ken­teen tasol­le Neu­vos­to­lii­tos­sa­kaan ei siis pääs­ty, HSL kun näyt­tää las­ke­van tyh­jät­kin kul­je­tuk­set mukaan. Kum­pi lie kon­sul­toi­nut kumpaa?

  18. Kim­mo, mil­lä väli­neel­lä mit­taat itse pol­ku­pyö­rä­si nopeut­ta ja mihin osoit­tee­seen pel­ti­po­lii­sien mit­tauk­sen mukaan lii­an kovaa aja­neil­le pyö­räi­li­jöil­le anta­mat mak­su­mää­räyk­set lähetetään?

  19. Vas­tauk­se­na Kim­mol­le: Piir­rus­tuk­sen mukaan leveyt­tä on pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä 2.5+2.5m. Ja sii­nä­hän pitäi­si varoit­taa jalan­kul­ki­joi­ta, heil­tä­hän tie­lii­ken­ne­la­ki­kin (44 §) edel­lyt­tää varo­vai­suut­ta. Ei autoi­li­joi­den­kaan edel­ly­te­tä varo­van jalan­kul­ki­joi­ta muu­al­la kuin suo­ja­teil­lä ja risteyksissä.

    Se taas on aivan tot­ta, että bus­si­py­sä­kit luo­vat vaik­ka kuin­ka pal­jon vaa­ral­li­sia ahtau­mia pyö­rä­teil­le ja jal­ka­käy­tä­vil­le. Nime­no­maan tämä paik­ka ei kui­ten­kaan näy­tä kovin pahal­ta, aina­kaan paperilla.

  20. Tam­pe­reel­la aina­kin on las­ket­tu, että rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne Her­van­nas­ta kes­kus­taan tuot­tai­si toden­nä­köi­ses­ti voit­toa, samal­la kun nykyi­nen tiheä bus­si­lii­ken­ne on tap­piol­lis­ta (sii­tä huo­li­mat­ta, että bus­sit kul­ke­vat ruuh­kas­sa tuu­li­la­si­kuor­mas­sa). Syy­nä tähän on rai­tio­vau­nu­jen suu­rem­pi kapa­si­teet­ti ja kyky hou­ku­tel­la uusia matkustajia. 

    Luu­li­si vas­taa­van toi­mi­van Hel­sin­gin­kin (pika)raitiotielinjoilla. Ja itse asias­sa­han se toi­mii, nykyi­set kes­kus­ta­ra­ti­kat­han ovat pika­ra­ti­koi­den suh­teen kak­sin­ker­tai­sis­ta käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­taan huo­li­mat­ta ainoa­na lii­ken­ne­muo­to­na tuot­ta­neet usea­na vuon­na pien­tä voittoa.

    En ymmär­rä Vep­sä­läi­sen argu­ment­tia pika­rai­tio­tien las­ten­tau­deis­ta. Pika­rai­tio­tiel­lä aje­taan ihan taval­li­sel­la rai­tio­vau­nu­ka­lus­tol­la, ainoat erot nykyi­siin kes­kus­ta­ra­ti­koi­hin ovat kak­si­suun­tai­suus ja vau­nu­jen suu­rem­pi leveys (2,65 m). Täl­lais­ta kalus­toa saa “kau­pan hyl­lyl­tä” ja pika­rai­tio­tien hyvä rai­de­geo­met­ria tus­kin muo­dos­taa ongel­maa vau­nu­jen toimivuudelle.

  21. Jouk­ko­lii­ken­teen tar­jon­ta on Hel­sin­gin seu­dul­la suun­ni­tel­tu ja toteu­tet­tu var­sin tas­a­puo­li­ses­ti. Kai­kil­la kul­je­tus­muo­doil­la käy­tet­ty­jen mat­kus­ta­ja­paik­ko­jen ja tar­jot­tu­jen mat­kus­ta­ja­paik­ko­jen suh­de on lähel­lä toi­si­aan. Neu­vos­to­lii­tos­sa ja Venä­jäl­lä, jois­ta KariS tun­tuu tie­tä­vän pal­jon, tämä käyt­tö­suh­de on aina­kin Pie­ta­ris­sa ja Mos­ko­vas­sa pal­jon kor­keam­pi kuin Helsingissä.

  22. Vep­sä­läi­nen:

    Pika­rai­tio­lii­ken­ne on vie­lä seu­dul­la koke­ma­ton osa verk­koa. Uuden kul­je­tus­muo­don sisään­ajos­sa syn­tyy hel­pos­ti kyn­nys­kus­tan­nuk­sia, jois­ta mata­la­lat­tia­ra­tik­ka on hyvä esimerkki.

    No itsea­sias­sa kysei­nen mur­heenk­ryy­ni on hyvä esi­merk­ki sii­tä että pika­ra­tik­ka ei ole mikään uusi kul­ku­muo­to Hel­sin­gis­sä, ihan koh­tuul­li­ses­ti se sama Vario tiet­tä­väs­ti toi­mii esim. Ber­ge­nis­sä pika­ra­tik­karadal­la.

    Pika­rai­tio­lii­ken­teen tule­mi­nen mukaan rai­de­jo­ke­ri­muo­dos­sa on sil­ti ter­ve­tul­lut, vaik­ka sen­kään H/K‑suhde ei kak­si­nen ole, jos luvut las­ke­taan samoin kuin muis­sa hank­keis­sa on tehty.
    Nopeam­pa­na ver­sio­na sii­tä saa­tai­siin hyvä. Bus­si­lin­ja­na lin­jan toi­mi­vuus on heik­ke­ne­mäs­sä ja vaa­tii pian uusia linjajärjestelyjä.

    Minus­ta sen Joke­rin yhtey­des­sä koh­ka­taan nopeu­des­ta aivan lii­kaa. Ensin­nä­kin ver­tai­lu­koh­dak­si pitäi­si las­kea sel­lai­nen bus­si joka var­mas­ti pysyy aika­tau­lus­sa kuten se ratik­ka on las­ket­tu, veik­kai­sin tuol­lais­ta vart­tia per sii­vu mar­gi­naa­lia ajoai­kaan aina­kin ruuh­kas­sa. Toi­sek­si, kes­ki­mat­ka on 7,5km, 25km/h ja 30km/h nopeu­del­la ero on vii­si minuut­tia per mat­kus­ta­ja. Ja oikeas­ti vähem­män kos­ka sil­lä itä­osal­la joka on nopeam­pi on myös enem­män mat­kus­ta­jia. Nopeus on tär­ke­ää, mut­ta kuin­ka tär­ke­ää riip­puu mat­ko­jen pituudesta.

    Oulun­ky­lä — Itä­kes­kus välis­tä kyl­lä kan­nat­tai­si teh­dä nopeam­pi sik­si­kin kun ei se pal­joa mak­sai­si, se on jo nyt suun­ni­tel­mi­sa lähes täy­se­ris­tet­tyä rataa ja tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet on tyy­liin puo­mi Holkkitielle.

    Se kan­nat­tu­vuson­gel­ma on se että ko. rata kul­kee pit­kät pät­kät kes­kel­lä kor­pea, ja se kan­nat­ta­vuus tulee sitä kaut­ta että kehi­te­tään sen varaan lisää kau­pun­kia. Sitä­pait­si Hel­sin­gin osuus oli­si ihan nykyi­sel­lään­ki kan­nat­ta­va, ongel­mat on minus­ta yli­pään­sä Espoon puo­lel­la, tyy­liin seka­lii­ken­nöin­ti auto­jen kans­sa samoil­la kais­toil­la Leppävaarassa.

  23. Rai­de­jo­ke­rin kul­je­tusyk­si­kön on olta­va vähin­tään suu­ruus­luok­kaa 250 matkustajapaikkaa/yksikkö eli nykyis­tä Variot­ra­mia suu­rem­pi. Se on siis uusi­mal­li­nen mata­la­lat­tia­vau­nu ja jos se kul­kee nyky­le­vyis­tä ratik­ka­rai­det­ta pit­kin, han­kit­ta­va­na on pie­ni erä vau­nu­ja, jot­ka tie­tys­ti saat­ta­vat olla tek­nii­kal­taan saman­tyyp­pi­siä kuin nykyi­set tai nyt han­kin­ta­vai­hees­sa ole­vat tai sit­ten ovat jotain muuta.

    HKL:n rai­tio­yk­sik­kö pys­tyy kyl­lä nyky­mie­hi­tyk­sel­lä hoi­ta­maan kotiin suu­ret­kin haas­teet, kos­ka orga­ni­saa­tio­ta on koe­tel­tu vai­keuk­sil­la men­nei­nä vuo­si­na. Ris­ke­jä asi­aan kui­ten­kin sisäl­tyy koh­tuul­li­sen pal­jon. Mikä tilaa­jaor­ga­ni­saa­tio, mikä toi­mit­ta­ja ja mikä han­kin­ta­pro­ses­si saa­daan asian ympä­ril­le syn­ty­mään, kun lin­ja sat­tuu kul­ke­maan kah­den kun­nan alueella.

  24. Olli Pot­to­nen: “sii­nä­hän pitäi­si varoit­taa jalan­kul­ki­joi­ta, heil­tä­hän tie­lii­ken­ne­la­ki­kin (44 §) edel­lyt­tää varovaisuutta”

    Luu­li­sin, että samai­sen lain 31 § pykä­lää ajaa tuon edel­le eli “Pyö­rä­tiel­lä pol­ku­pyö­räi­li­jän ja mopoi­li­jan on aikoes­saan lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun pysä­kin koh­dal­la sivuut­taa sil­le pysäh­ty­neen lin­ja-auton tai rai­tio­vau­nun annet­ta­va estee­tön kul­ku ajo­neu­vos­ta tai rai­tio­vau­nus­ta pois­tu­vil­le ja sii­hen nouse­vil­le matkustajille.”

    Toki tuo menee vähän tul­kin­nan­va­rai­sek­si. Päät­tyy­kö väis­tä­mis­vel­vol­li­suus sii­hen, kun bus­si kaa­sut­taa pois pysä­kil­tä, vaik­ka mat­kus­ta­jat eivät vie­lä oli­si ehti­neet pyö­rä­tien yli.

    Tot­ta on, että tuol­lai­sia vaa­ral­li­sia pysäk­ke­jä on pyö­rä­tei­den var­sil­la pil­vin pimein. Mie­les­tä­ni ihan ok, että pyö­räi­li­jä väis­tää pysä­kin koh­dal­la, mut­ta jokin kai­de vähin­tään pitäi­si olla pysä­kin ja pyö­rä­tien välis­sä ohjaa­mas­sa mat­kus­ta­jat pyö­rä­tien yli tie­tys­tä paikasta.

  25. Tot­ta on, että tuol­lai­sia vaa­ral­li­sia pysäk­ke­jä on pyö­rä­tei­den var­sil­la pil­vin pimein. Mie­les­tä­ni ihan ok, että pyö­räi­li­jä väis­tää pysä­kin koh­dal­la, mut­ta jokin kai­de vähin­tään pitäi­si olla pysä­kin ja pyö­rä­tien välis­sä ohjaa­mas­sa mat­kus­ta­jat pyö­rä­tien yli tie­tys­tä paikasta.

    Kuten kai­kes­sa lii­ken­tees­sä suu­rin vaa­ra pii­lee tilan­teen arvaa­mat­to­muu­des­ta. Ei kukaan aja rik­ko­nai­sel­ta sil­lal­ta mereen, kun­han kai­kil­la on tie­dos­sa, että sil­ta on kat­ki. Yhteis­kun­nan vel­vol­li­suus on varoit­taa vaa­ras­ta, ei lyö­dä seu­ran­ta­pan­ta kau­laan, jol­la ruu­mis löy­tyy hel­pom­min merestä.

  26. Kuu­los­taa sur­ku­hu­pai­sal­ta jos perus­te kal­liil­le ja ras­kaal­le met­ro­rat­kai­sul­le pitää hakea han­kin­taor­ga­ni­saa­tion koke­mat­to­muu­den ja kun­ta­by­ro­kra­tian puo­lel­ta. Kyl­lä lii­ken­ne­rat­kai­su­jen valin­nas­sa tuli­si ensim­mäi­se­nä krit­te­ri­nä olla aina suju­va mat­kus­tus yhdis­tet­ty­nä edul­li­siin koko­nais­kus­tan­nuk­siin. Ei sitä rataa olla kau­pun­gin viras­to­jen omiin tar­pei­siin rakentamassa.

  27. Perus­rat­kai­su­na met­ro Öster­sun­do­miin on mat­kus­ta­jan kan­nal­ta koh­ta­lai­sen hyvä. Mat­ka-ajat kes­kus­taan ovat samaa suu­ruus­luok­kaa kuin esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­ta. Jos met­ro­vau­nu­jen muo­vi­pen­kit vaih­de­taan peh­mus­tet­tui­hin, saat­tai­si se olla hyvä vas­tan­tu­lo niin idän kuin län­nen uusil­le metromatkustajille. 

    Pika­ra­tik­ka­kin menet­te­lee, vaik­ka mat­ka kes­kus­tan suun­taan vaa­ti­si kai­kil­le aina­kin yhden vaih­don, osal­le kak­si vaih­toa mat­kan var­rel­la. Muu­al­le kan­ta­kau­pun­kiin tar­vi­taan jos­kus jo kol­me vaihtoa.

    Itä­kes­kuk­sen vaih­dot oli­si­vat ruuh­ka-aikoi­na tun­gos­vaih­to­ja, kun pit­kä täpö­täy­si pika­ra­tik­ka­ju­na pur­kai­si vaih­ta­jat Itä­kes­kuk­sen jo muu­ten­kin run­saas­ti käy­te­tyl­le asemalle.

  28. Esa, tot­ta, 31 § pykä­lä ajaa edel­le sil­loin, kuin se pätee. Vaan eihän se päde bus­sin kaa­sut­taes­sa pois, pykä­lä­hän edel­lyt­tää että pyö­räi­li­jä aikoo “sivuut­taa sil­le [pysä­kil­le] pysäh­ty­neen lin­ja-auton”. Jos halu­taan pyö­räi­li­jän väis­tä­vän aina, teh­dään suojatie.

    Tie­tys­ti pai­kas­ta kuu­luu teh­dä tur­val­li­nen eikä vain poh­tia, kuka on vaa­ra­ti­lan­tei­siin syyl­li­nen. Kan­na­tan vah­vas­ti ehdot­ta­maa­si kai­det­ta. Aina­kin kes­kus­tas­sa on rai­tio­vau­nu­py­sä­keil­lä aidat, jot­ta jalan­kul­ki­jat eivät sän­täi­si rati­kas­ta suo­raan ajo­ra­dal­le. Esi­merk­ki­nä rau­ta­tie­a­se­man edus­ta. Sama oli­si tar­peen täl­lai­sil­la bus­si­py­sä­keil­lä. Lisäk­si katos pitää raken­taa siten, ettei se estä pyö­räil­jää ja pysä­kil­tä tule­vaa jalan­kul­ki­aa näke­mäs­tä toi­si­aan. Ja tämä pitäi­si teh­dä kai­kil­le pyö­rä­tien vie­res­sä ole­vil­le pysä­keil­le eikä ainoas­taan täl­le yhdelle.

  29. Mat­ka-ajat kes­kus­taan ovat samaa suu­ruus­luok­kaa kuin esi­mer­kik­si Munkkivuoresta.

    No eivät ole. Las­ke­mat­ta­kin, joo 18 Rau­ta­tien­to­ril­le ja joku kes­ki­vä­lin ase­ma Ösun­do­mis­ta on var­maan suu­rin­piir­tein sama ajoai­ka. Mut­ta 18 on esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­sa pysäk­ke­jä joka nur­kal­la, ja eikä tuo­ta nyt muu­ten­kaan voi pitää minään tavoi­tel­ta­va­na mit­ta­ti­ku­na. Toi­mi­vam­pi ver­tai­lu oli­si esi­mer­kik­si käve­ly Munk­ki­vuo­res­ta Munk­ki­nie­meen ja siel­tä nelo­sel­la Kauppatorille.

  30. Sep­po Vep­sä­läi­nen (Joke­ri­lin­jas­ta)

    Bus­si­lin­ja­na lin­jan toi­mi­vuus on heik­ke­ne­mäs­sä ja vaa­tii pian uusia linjajärjestelyjä. 

    Mitä nämä mah­ta­vat olla? Lii­an suo­sit­tu lin­ja (bus­sit täy­siä eivät­kä pysy aika­tau­luis­saan) pil­ko­taan useam­mak­si eril­li­sek­si vähem­män käy­te­tyk­si linjaksi?

  31. Bus­si­jo­ke­ri kil­pai­lu­te­taan pian ja sitä var­ten lin­ja­jär­jes­te­lyä var­maan­kin muu­te­taan sel­lai­sek­si, että nykyi­set ongel­mat vähe­ne­vät. Vaih­toeh­toi­sia jär­jes­te­ly­jä tut­ki­taan parhaillaan.

    Munk­ki­vuo­res­ta on pysä­kis­tä riip­puen Rau­ta­tien­to­ril­le 20 — 30 minuut­tia ja sama aika menee, jos käve­lee Munk­ki­nie­meen ja sii­tä rati­kal­la. Kyl­lä ne on samal­la heh­taa­ril­la, jos las­ke­taan vaik­ka kol­man­nel­le ase­mal­le Mellunmäestä.

  32. tpyy­luo­ma, mis­sä mie­les­sä nykyi­nen bus­si­jo­ke­ri ei mie­les­tä­si toi­mi? Itse olen käyt­tä­nyt sitä jos­kus, ja se on mie­les­tä­ni kul­ke­nut juu­ri niin kuin pitää­kin. Vuo­ro­vä­li on aika hyvä, bus­sit olleet välil­lä aika täyn­nä mut­ta se on kai hyvä merkki?

  33. Reit­tio­pas arpoo Munk­ki­vuo­res­ta, hei­tin Ulvi­lan­tie 14 lon­kal­ta, 45 minuut­tia Munk­ki­nie­mes­tä rati­kal­la Rau­ta­tien­to­ril­le. Ratik­ka­mat­ka sinän­sä kes­tää sen 20 minuut­tia, mikä on saman ver­ran kuin met­ro­mat­ka Mel­lun­mäes­tä. Toi 25 minuut­tia käve­lyä ja odot­te­lua on rea­lis­mia sii­tä mitä kes­ki­ver­to Öster­sun­do­mi­lai­sil­le tulee sen met­ro­mat­kan pääl­lä mat­ka-aikaa kun se asu­tus on pit­kin poi­kin isoa aluet­ta. Ver­tail­tu­aan pika­ra­tik­kaa ja met­roa maan­käy­töl­lä joka ei tue kum­paa­kaan, jos­ta ratik­ka kär­sii vie­lä enem­män kun koko idea on että pysäk­ki on lähel­lä, saa­daan­kin lop­pu­tu­lok­sek­si että paras kul­ku­vä­li­ne on henkilöauto.

  34. Sep­po Vepsäläinen:
    [quote]Munkkivuoresta on pysä­kis­tä riip­puen Rau­ta­tien­to­ril­le 20 – 30 minuuttia…[/quote]
    Öster­sun­do­min jos­tain asun­nos­ta ei mat­kus­ta tuos­sa ajas­sa Kai­vo­ka­dul­le, aina­kaan KSV:n omien sel­vi­tys­ten mukaan. Vaan mat­ka-aika on 50–60 minuuttia.
    Mut­ta olen­nai­sem­pi kysy­mys on, miten Öster­sun­do­mis­ta pää­see muu­al­le kuin Hel­sin­gin kes­kus­taan. Jopa ehdo­tet­tu met­ro, joka pal­ve­lee ainoas­taan yhteyk­siä Hel­sin­gin kes­kus­taan, tuot­taa ennus­teis­sa enem­män jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja Öster­sun­do­mis­ta muu­al­le kuin Hel­sin­gin kes­kus­taan. Joten mik­si jäl­leen ker­ran kaa­de­taan kaik­ki rahat kes­kus­taan vie­vään met­roon ja mui­den suun­tien jouk­ko­lii­ken­tee­seen ei jää mitään?
    Eihän ole ihme, että Öster­sun­do­mis­ta tulee ehkä autois­tu­nein Hel­sin­gin osa, kun 20 minuu­tis­sa pää­see autol­la yhtä kau­ak­si kuin tun­nis­sa jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Ja auto­lii­ken­teen mää­rät ker­to­vat myös sii­tä, min­ne Öster­sun­do­mis­ta ollaan menos­sa: Itä­väy­läl­le n. 29 % ja vain 10 % Kala­sa­ta­maan asti. Pää­osa autoi­li­jois­ta suun­taa Lah­den­tiel­le ja Kehä 3:lle.
    Jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa pitäi­si vih­doin uskoa, että tämä seu­tu on oikeas­ti hajau­tu­nut moni­kes­kus­tai­sek­si. Ei ole kyse sii­tä, mikä on kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuus Öster­sun­do­mis­ta, vaan oikea kysy­mys on, mikä on Öster­sun­do­min saa­vu­tet­ta­vuus koko seu­dul­ta. Sii­hen ei met­ron mil­jar­di auta, mut­ta sii­tä syn­tyy Öster­sun­do­min arvo ja menes­tys – tai jää syntymättä.
    En ollut ihas­tu­nut pak­ko­lii­tok­seen, mut­ta olin lau­ta­kun­nas­sa hyväk­sy­mäs­sä Öster­sun­do­min suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tei­ta ja näin niis­sä sil­loin Hel­sin­gin mah­dol­li­suu­den näyt­tää, että osa­taan teh­dä jotain parem­paa kuin Espoo, Van­taa ja kehys­kun­nat. Esi­tet­ty ehdo­tus on suu­ri pet­ty­mys ja jää jäl­keen rata­var­sien tarjonnasta.
    Kal­le Silf­ver­berg onkin tii­vis­tä­nyt osu­vas­ti Öster­sun­do­min fars­sin kolum­nis­saan Hesa­ris­sa tänään kes­ki­viik­ko­na otsi­kol­la ”Kau­koi­dän auto­kau­pun­gin läpi vilah­taa metro”.
    Antero

  35. Pek­ka Tai­pa­le: Aina­kin Lep­pä­vaa­raan idäs­tä saa­pues­saan ruuh­ka-ajan bus­sit tule­vat kes­ki­mää­rin 2–3 auton let­koi­na minuu­tin välein ja tämän jäl­keen on taas 10–15 minuu­tin odo­tus seu­raa­vaan bus­siin. Viral­li­nen vuo­ro­vä­li tai­taa olla 5 minuuttia. 

    Minus­ta tuo ei aina­kaan ole eri­tyi­sen toimiva. 

    Otin yhteyt­tä asias­ta vas­taa­vaan tahoon HSL:ssä ja ehdo­tin, että ongel­maa voi­tai­siin yrit­tää kor­ja­ta esi­mer­kik­si siir­ty­mäl­lä avo­ra­has­tuk­seen. HSL:stä sit­ten ilmoi­tet­tiin, että ongel­mal­le ei teh­dä mitään aina­kaan ennen elo­kuu­ta 2013. 

    Osai­si­ko joku sanoa, keneen kau­pun­ki­lai­sen tuli­si ottaa yhteyt­tä, että sai­si huo­len­sa kuu­lu­maan näis­sä yli­kun­nal­li­sis­sa organisaatioissa?

    1. Mik­ko Säre­lä, ota yhteyt­tä minuun. Istun HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Itse asias­sa tuos­ta Joke­rin rahas­tuk­ses­ta on ollut puhe. Minus­ta se voi­si teh­dä toi­sin kuin muun bus­si­lii­ken­teen rahas­tuk­sen. Avo­ra­has­tus ja tar­kas­ta­ja joka nel­jän­teen bus­siin, niin pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen jää vähäi­sek­si. Liput­to­mien mat5kustajien mää­rä on lähi­lii­ken­teen junis­sa var­sin suu­ri, mikä on vähen­tä­nyt halu­ja lisä­tä avo­ra­has­tus­ta. Luu­len, että Joke­rin mat­kus­ta­jis­ta var­sin suu­ri osa on vaki­mat­kus­ta­jia, joi­den kan­nat­taa ottaa näyt­tö­lip­pu sen sijaan, että otta­vat ris­kin 80 tar­kas­tus­mak­sus­ta ker­ran viikossa.

  36. Ante­ro, tuo on nyt ihan koh­tuu­ton­ta. Poi­kit­tais­lii­ken­ne, stra­te­gi­nen tavoi­te kau­pun­gil­la, on otet­tu huo­mioon perä­ti jat­ka­mal­la Van­taan bus­si­lin­ja 56 alu­eel­le, mai­ni­taan vie­lä että iso­na sii­tä voi­si jopa tul­la ratik­ka jos mat­kus­ta­jia on, tosin Kehä III jumit­ta­val­la bus­sil­la tus­kin on tuo­ta ris­kiä. Lisäk­si tode­taan että “Öster­sun­do­mis­ta tar­vi­taan laa­du­kas ja nopea
    jouk­ko­lii­ken­neyh­teys len­to­ken­tän suun­taan”, mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta että sel­lais­ta oli­si suun­ni­tel­mis­sa, sil­le oli­si rahaa.… Mut tah­to on. 🙂

  37. Tai­pa­le, var­maan riip­puu mihin aikaan käy­tät. Var­sin­kin ruuh­kis­sa bus­se­ja tulee par­haim­mil­laan nel­jä peräk­käin pysä­kil­le. Tuo tar­koit­taa mat­kus­ta­jan kan­nal­ta sitä että vuo­ro­vä­li ja läh­tö­ai­ka pysä­kil­tä on jotain 3 ja 12 minuu­tin välil­lä, ja ajoa­jat venyy. Ja että ekat bus­sit on tupa­ten täyn­nä ja jäl­kim­mäi­set tyh­jiä. Ja tuo pahe­nee mitä enem­män mat­kus­ta­jia tulee ajan kanssa.

  38. OS: “Minus­ta se voi­si teh­dä toi­sin kuin muun bus­si­lii­ken­teen rahastuksen.”

    Mikä on syy ettei muus­sa bus­si­lii­ken­tees­sä pääs­tä avo­ra­has­tuk­seen ? Kan­ta­kau­pun­gis­sa odo­tel­laan pysä­kil­lä minuut­ti­tol­kul­la että kaik­ki ehti­vät mukaan.

    Tot­ta kai junis­sa mat­kus­te­taan pum­mil­la kun vähä­va­rai­sem­mat tule­vat hal­vem­mil­ta alueil­ta, ja lipun hin­nal­la on joku rele­vans­si toi­sin kuin alueil­la jois­sa rat­kai­se­vaa on aika, mat­kus­tus­mu­ka­vuus ja ennustettavuus.

  39. Ode, voi­sit samal­la kysyä että mit­taa­ko HSL bus­sien täs­mäl­li­syyt­tä, ja jos kyl­lä niin miten tämä näkyy kor­vauk­sis­sa tai kil­pai­u­tus­kri­tee­reis­sä? Point­ti­na että bus­si­fir­man kan­nal­ta on ratio­naa­lis­ta ajaa lin­ja mah­dol­li­sim­man nopeas­ti aika­tau­luis­ta välit­tä­mät­tä, kos­ka näin saa­daan paras kes­ki­no­peus ja pie­nin mää­rä bus­se­ja. Pape­ril­la tuo voi vie­lä näyt­tää hyväl­tä ja nopeal­ta lii­ken­teel­tä, mut­ta mat­kus­ta­jan kan­nal­ta tämä vaan on hitaam­paa kun ei voi luot­taa aika­tau­lui­hin tai edes vuoroväliin.

    Minus­ta se kil­pai­lu­tus­mal­li pit­ki­nen sopi­muk­si­neen ei oikein toi­mi Joke­rin tapai­sel­la lin­jal­la joka on kehi­tys­vai­hees­sa, sop­pa­ri on se syy että ennen 2013 ei teh­dä mitään ja että sen jäl­keen Rai­de-Joke­ria ei voi aloit­taa vii­teen vuo­teen. HSL voi­si kehit­tää näi­hin jon­kun sel­lai­sen mal­lin mis­sä nopeat muu­tok­set on mah­dol­li­sia, esi­mer­kik­si lii­ken­nöi­dä itse.

    1. Aja­mat­ta jäte­tyis­tä vuo­rois­ta tulee aika kovat sank­tiot. Iro­nis­ta kyl­lä, ne ovat olen­nai­ses­ti koh­den­ta­neet HSL:n tulosta.

  40. Ne aja­mat­ta jää­neet vuo­rot on minus­ta eri asia kuin mitä tar­koi­tan. Ole­ta­taan 10km pit­kä linja:
    a) 20km/h kes­ki­no­peu­del­la (unoh­de­taan päät­tä­riai­ka) tuon lii­ken­nöi­ni­mi­nen 5 min vuo­ro­vä­lil­lä vaa­tii 12 bus­sia, tämä mak­saa bus­si­fir­mal­la noin 3,5M€ vuodessa.
    b) 25km/h kes­ki­no­peu­del­la joka teh­dään viit­taa­mal­la kin­taal­la täs­mäl­li­syy­del­le väli­py­sä­keil­lä vas­taa­vaan vuo­ro­vä­liin tar­vi­taan 10 bus­sia, mikä mak­saa bus­si­fir­mal­le noin 3M€.

    a tuot­taa vähem­män mat­kus­ta­jia kuin b ja siten myös vähem­män lip­pu­tu­lo­ja, mut­ta b vähem­män kulu­ja kuin a,

  41. spot­tu:

    Mikä on syy ettei muus­sa bus­si­lii­ken­tees­sä pääs­tä avo­ra­has­tuk­seen ? Kan­ta­kau­pun­gis­sa odo­tel­laan pysä­kil­lä minuut­ti­tol­kul­la että kaik­ki ehti­vät mukaan.

    Kus­tan­nuk­set ja asen­teet. Jäl­kim­mäi­sis­tä en viit­si sanoa mitään, mut­ta kus­tan­nus­puo­lel­la tuos­sa on pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen ja tar­kas­tus­ku­lut, bus­se­ja on HSL-alu­eel­le ruuh­kas­sa lii­ken­tees­sä yli tuhat eli tuo ei ole ihan tri­vi­aa­li jut­tu. Toi­miak­seen tuo vaa­ti­si myös lipun­myyn­ti­au­to­maat­te­ja, rati­koi­hin tulos­sa, jot­ka ei myös­kään ole ihan ilmaisia. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä että useam­mis­ta­kin syys­tä ne kan­ta­kau­pun­gin bus­si­lin­jat kan­nat­taa kor­va­ta rati­koil­la, jos­sain mää­rin junal­la­kin Pisa­ran myötä.

  42. Joke­ri­bus­sin pahim­mil­laan 12 minuu­tin ja nor­maa­lis­ti 5 minu­tin vuo­ro­vä­li ei oman koke­muk­se­ni mukaan tun­nu hir­veän huo­nol­ta dii­lil­tä ver­rat­tu­na vaih­toeh­toi­sen kul­ku­vä­li­nee­ni eli met­ro­mai­sen kau­pun­ki­ra­dan par­haim­mil­laan 10 minuu­tin ja nor­maa­lis­ti 20 minuu­tin vuo­ro­vä­lei­hin. (Olet­taen, että juna­lii­ken­ne toi­mii normaalisti…)

    Juna kyl­lä kul­kee hie­man tasai­sem­min, mut­ta toi­saal­ta pysäk­ke­jä on har­vem­mas­sa, joten mat­ka-aikaa kuluu enem­män kävelyyn.

    Tie­tys­ti oli­si kivaa tie­tää var­mas­ti, mil­loin se bus­si tulee, kos­ka pysä­kil­lä on tyl­sä odo­tel­la. Mut­ta juna­lii­ken­ne­kään ei ole täs­sä suh­tees­sa ihan täy­del­li­sen onnistunutta.…

  43. tpyy­luo­ma: “Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä että useam­mis­ta­kin syys­tä ne kan­ta­kau­pun­gin bus­si­lin­jat kan­nat­taa kor­va­ta rati­koil­la, jos­sain mää­rin junal­la­kin Pisa­ran myötä.”

    No niin kan­nat­tai­si, mut­ta kun han­ket­ta ollaan vetä­mäs­sä umpi­sol­muun seu­raa­vin tavoin:

    1. Perus­ra­tik­ka­vaih­toeh­dos­sa yhtey­det on Mannerheimintien/Kaivokadun sump­puun eikä sit­ten muualle

    2. Hypo­teet­ti­nen lin­ja 5 Töö­löön (ja Munk­ki­vuo­reen) on “jos­sain tule­vai­suu­des­sa”. Tämän pitäi­si olla ensim­mäi­nen prioriteetti

    3. Kor­kea­vuo­ren­ka­dun ratik­kaa aje­taan kuin käär­met­tä pys­syyn asuk­kai­den vas­tus­tuk­ses­ta huolimatta.

    4. Her­ne­saa­ren-Munk­ki­saa­ren raken­nus­hank­kei­ta ei käy­tän­nös­sä huo­mioi­da lain­kaan jouk­ko­lii­ken­ne­puo­lel­la (yksi pis­to­ra­tik­ka). Auto­lii­ken­tee­seen sen sijaan on varau­dut­tu leven­tä­mäl­lä baa­nat suhteettomiksi.

    Ete­läi­sen kan­ta­kau­pun­gin kaa­va on muu­ten lois­ta­va, Lai­vu­rin­ka­tu on istu­tet­tu tai­ten mäen juu­reen, ja tar­jo­aa yhdes­sä Fre­dan kans­sa suju­van yhtey­den Arka­dian­ka­dul­ta ran­taan saak­ka ja yhdes­sä Teh­taan­ka­dun ja Ete­lä­ran­nan kans­sa rau­hoit­taa mäet kuten pitää­kin. Jotain ker­too se että kaa­va on vuo­del­ta 1875/1886, se on tuot­ta­nut Hel­sin­gin kal­leim­mat neliöt ja toi­mii edel­leen toi­sin kuin uudem­mat lii­ken­ne­ve­toi­set epä­ti­lat ja kaupunkijatkumottomuudet.

    Tätä taus­taa vas­ten muu­ten taan­noi­nen kes­kus­te­lu­ti­lai­suus Ete­lä-Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta Lai­tu­ris­sa oli silk­kaa Dadaa Joku insi­nöö­ri jon­ka temp­pu­va­li­koi­ma rajoit­tuu jon­kin mal­lin sovel­ta­mi­seen esit­te­lee mal­lil­la tes­tat­tu­ja reit­ti­vaih­toeh­to­ja ikään­kuin asial­la oli­si mitään rele­vans­sia suh­tees­sa ihmis­ten pre­fe­rens­sei­hin. Enge­li­nau­kio oli muis­taak­se­ni “laa­jah­ko maan­tie­teel­li­nen este”, ja alu­een kaa­van 150 vuo­den menes­tyk­sel­li­nen his­to­ria (jon­ka muu­ten voi kvan­ti­fioi­da Oiko­ties­tä), ja ihmis­ten koke­mus­pe­räi­nen tie­to ohi­te­taan “abstrak­ti­na”. Täl­lä hän luul­ta­vas­ti tar­koit­ti dif­fusia. Toi­nen san­ka­ri säes­tää vie­res­sä että kysees­sä on “pit­kän aika­vä­lin suun­ni­tel­ma” eli 20 vuot­ta. Has­su käsi­tys kun 1875/1886 kaa­va­kin on vas­ta alku­tai­pa­leel­laan ja kau­pun­ki­kaa­vak­si nuori.

    Vii­to­sen uusi reit­ti on nii­tä har­vo­ja asioi­ta alu­eel­la joka on lin­jas­sa kaa­van ja alu­een hen­gen kans­sa, (eikä sitä tilai­suu­des­sa juu­ri tun­nut­tu vas­tus­tet­ta­van). Rati­koi­den kään­tä­mi­nen Telak­ka­ka­dul­ta bule­var­dil­le on toi­nen, mut­ta se taas joh­taa Mannerheimintien/Kaivokadun sumppuun.

    Mai­ni­tus­sa tilai­suu­des­sa oli muu­ten ilah­dut­ta­vaa eri­tyi­ses­ti van­hem­pien asuk­kai­den tahol­ta “ratik­ka kuu­luu sta­diin” ‑mant­ran kysee­na­lais­ta­mi­nen, kysees­sä kun on kui­ten­kin kol­men­kym­me­nen ton­nin rau­ta­mö­tik­kä jalan­kul­ki­ja­mil­jöös­sä. Täs­tä ei ole kuin lyhyt mat­ka sen hah­mot­ta­mi­seen että rati­kat kan­nat­taa työn­tää kadun alle jol­loin ollaan­kin rat­kai­sus­sa mitä sivis­tys­val­tios­sa yleen­sä kut­su­taan met­rok­si (joka nimi on meil­lä varat­tu kaupunkijunalle).

  44. 1. Perus­ra­tik­ka­vaih­toeh­dos­sa yhtey­det on Mannerheimintien/Kaivokadun sump­puun eikä sit­ten muualle

    Rai­tio­vau­nu­ja kuten muu­ta­kin lii­ken­net­tä lii­ken­nöi­dään sin­ne min­ne ihmi­set on menos­sa, eikä sin­ne min­ne on hel­poin­ta ajaa, jos noin teh­täi­siin niin Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la ei oli­si lii­ken­net­tä lainkaan. 🙂

    2. Hypo­teet­ti­nen lin­ja 5 Töö­löön (ja Munk­ki­vuo­reen) on “jos­sain tule­vai­suu­des­sa”. Tämän pitäi­si olla ensim­mäi­nen prioriteetti

    Munk­ki­vuo­ren ver­sio on se mitä lau­ta­kun­ta on erik­seen hoput­ta­nut, Pasi­lan ver­sio edel­lyt­tää vähem­män kis­ko­ja. Han­ke on kan­nat­ta­va, eli rahan ei pitäi­si olla ongel­ma, ja suun­ni­tel­ma val­mis­tuu tänä vuon­na. Sii­tä että näi­den hank­kei­den läpi­vien­ti kes­tää aivan lii­an pit­kään olen samaa miel­tä, sen kun nil­li­tät vaik­ka­pa edus­ta­jal­le­si että jos nyt men­täi­siin vähän enem­män uskol­la eikä poh­dit­tai­si joka kis­kon pät­kää maa­il­man tap­piin ennen kuin se hyväksytään.

    3. Kor­kea­vuo­ren­ka­dun ratik­kaa aje­taan kuin käär­met­tä pys­syyn asuk­kai­den vas­tus­tuk­ses­ta huolimatta.

    Sitä kukaan halua ajaa kun ei kukaan jak­sa tapel­la jos­tain paris­ta park­ki­pai­kas­ta. Eli ollos huo­le­ti, jos ei pai­kal­li­set sitä halua ei sitä tule, ja sil­tä se nyt näyttää.

    4. Her­ne­saa­ren-Munk­ki­saa­ren raken­nus­hank­kei­ta ei käy­tän­nös­sä huo­mioi­da lain­kaan jouk­ko­lii­ken­ne­puo­lel­la (yksi pis­to­ra­tik­ka). Auto­lii­ken­tee­seen sen sijaan on varau­dut­tu leven­tä­mäl­lä baa­nat suhteettomiksi.

    No mitä sin­ne sit­ten pitäi­si men­nä? Ei se nyt kui­ten­kaan ole alus­sa miten­kään niin kau­hean iso alue. Minus­ta yhteys Jät­kä­saa­reen oli­si tar­peel­li­nen, mut­ta hyvin vai­kea se on toteut­taa joh­tuen kal­liis­ta väylästä.

    Minä kom­men­toin sii­hen suun­ni­tel­maan että minus­ta kasin jat­ka­mi­nen nykyi­sen ykkö­sen päät­tä­ril­le, ja sii­tä vaik­ka ykkö­se­nä eteen­päin oli­si perus­tel­tua eikä nyt niin kau­heas­ti mak­sa. Hel­pot­tai­si­ko? Kts. http://jlf.fi/f17/5142-fredan-ratikka/index2.html#post103572

    Ete­läi­sen kan­ta­kau­pun­gin kaa­va on muu­ten lois­ta­va, Lai­vu­rin­ka­tu on istu­tet­tu tai­ten mäen juu­reen, ja tar­jo­aa yhdes­sä Fre­dan kans­sa suju­van yhtey­den Arka­dian­ka­dul­ta ran­taan saak­ka ja yhdes­sä Teh­taan­ka­dun ja Ete­lä­ran­nan kans­sa rau­hoit­taa mäet kuten pitää­kin. Jotain ker­too se että kaa­va on vuo­del­ta 1875/1886, se on tuot­ta­nut Hel­sin­gin kal­leim­mat neliöt ja toi­mii edel­leen toi­sin kuin uudem­mat lii­ken­ne­ve­toi­set epä­ti­lat ja kaupunkijatkumottomuudet.

    No joo.

    Tätä taus­taa vas­ten muu­ten taan­noi­nen kes­kus­te­lu­ti­lai­suus Ete­lä-Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta Lai­tu­ris­sa oli silk­kaa Dadaa Joku insi­nöö­ri jon­ka temp­pu­va­li­koi­ma rajoit­tuu jon­kin mal­lin sovel­ta­mi­seen esit­te­lee mal­lil­la tes­tat­tu­ja reit­ti­vaih­toeh­to­ja ikään­kuin asial­la oli­si mitään rele­vans­sia suh­tees­sa ihmis­ten preferensseihin.

    Ennus­te­mal­leis­sa on ongel­man­sa, yleen­sä ne muu­ten näyt­tää rati­koil­le todel­li­suut­ta vähem­män mat­kus­ta­jia, mut­ta mikä se parem­pi vaih­toeh­to on? Näp­pi­tun­tu­mal­la­ko nii­tä lin­jo­ja vedetään?

    Vii­to­sen uusi reit­ti on nii­tä har­vo­ja asioi­ta alu­eel­la joka on lin­jas­sa kaa­van ja alu­een hen­gen kans­sa, (eikä sitä tilai­suu­des­sa juu­ri tun­nut­tu vastustettavan).

    Ras­ti seinään.

    Rati­koi­den kään­tä­mi­nen Telak­ka­ka­dul­ta bule­var­dil­le on toi­nen, mut­ta se taas joh­taa Mannerheimintien/Kaivokadun sumppuun.

    No mitä jos sen sum­pun kor­jai­si? Ei se nyt ole mikään luon­non­la­ki että se on niin älyt­tö­män hidas. Tuo tulee eteen joka tapauk­ses­sa, eikä vir­ka­mies­kun­nal­le ole mitään tuo­ta vas­taan kun ne asias­ta yrit­tää aina päät­tä­jiä herä­tel­lä eikä toi­sin­päin. Yksi oiva vaih­toeh­to oli­si esi­mer­mik­si siir­tää Lasi­pa­lat­sin pysäk­ki Foo­ru­min eteen ja Yli­op­pi­las­ta­lon pysäk­ki samaan, sii­hen sem­moi­nen kun­non nät­ti ja käve­li­jäys­tä­väl­li­nen tupla­py­säk­ki rans­ka­lai­seen mal­liin niin pelit­täi­si hyvin. Jos­tain vain tar­vit­si­si sivusuun­nas­ta tilaa, ja hom­man pitäi­si kiin­nos­taa jotain kuk­ka­ron­var­ti­jaa. Isot­kin inves­toin­nit voi­daan mak­saa takai­sin lii­ken­nöin­ti­ku­lu­jen säästöinä.

    Mai­ni­tus­sa tilai­suu­des­sa oli muu­ten ilah­dut­ta­vaa eri­tyi­ses­ti van­hem­pien asuk­kai­den tahol­ta “ratik­ka kuu­luu sta­diin” ‑mant­ran kysee­na­lais­ta­mi­nen, kysees­sä kun on kui­ten­kin kol­men­kym­me­nen ton­nin rau­ta­mö­tik­kä jalan­kul­ki­ja­mil­jöös­sä. Täs­tä ei ole kuin lyhyt mat­ka sen hah­mot­ta­mi­seen että rati­kat kan­nat­taa työn­tää kadun alle jol­loin ollaan­kin rat­kai­sus­sa mitä sivis­tys­val­tios­sa yleen­sä kut­su­taan met­rok­si (joka nimi on meil­lä varat­tu kaupunkijunalle).

    Ja niil­le van­hem­mil­le asuk­kail­le var­maan käy sit­ten myös että van­haan mal­liin sin­ne ase­mal­le ei ole kuin por­taat? Ei mul­la mitään sitä vas­taan ole että sin­ne teh­täi­siin tun­ne­li­ra­tik­kaa­kin, en vaan oikein tie­dä mil­lä se maksetaan.

  45. tpyy­luo­ma: “Sitä kukaan halua ajaa kun ei kukaan jak­sa tapel­la jos­tain paris­ta parkkipaikasta.”

    Ei ole park­ki­paik­ka­ky­sy­mys, vaan kun sii­tä lin­jas­ta ei ole asuk­kail­le hait­to­jen ver­taa iloa. Jos halu­aa puu­has­tel­la, voi­si rat­kais­ta alas­tu­lon Lai­vu­rin­rin­tees­tä Jää­kä­rin­ka­dun koh­dal­ta ja lait­taa sii­hen pysä­kin. Lie­nee vaan lii­an pie­ni han­ke jot­ta sii­tä kukaan kiin­nos­tui­si. Vähän kuten met­roa­se­mien sisäänkäynnit.

    Ei se nyt kui­ten­kaan ole alus­sa miten­kään niin kau­hean iso alue.”

    No on se aika iso kun ottaa huo­mioon että tela­kan vuo­kra­so­pi­mus lop­puu 2017/2025, ja kun­han vene­kaup­pa yms. jär­jet­tö­myy­det jäte­tään omaan arvoon­sa, on alu­eel­la hyvin­kin tois­ta­kym­men­tä­tu­hat­ta asu­kas­ta, enem­män­kin jos allas­ta uskal­le­taan täyt­tää. Ihan tar­peek­si tun­ne­li­ra­ti­kal­le ja sel­lai­sil­le integroi­duil­le rat­kai­suil­le jot­ka pys­ty­vät kil­pai­le­maan muka­vuu­des­sa yksi­tyi­sau­toi­lun kans­sa. Sitä odo­tel­les­sa muu­ten ysi tuo­tu­na 1A:n pysä­kil­le oli­si ihan kiva jot­ta sin­ne sump­puun oli­si edes yksi reit­ti. Puut­tu­vat rati­kat vaik­ka lin­jal­ta 1A.

    Näp­pi­tun­tu­mal­la­ko nii­tä lin­jo­ja vedetään?”

    Intui­tiol­la ja uskol­la, sel­lai­sel­la kuin Ete­lä-Hel­sin­gin kaa­vain­si­nöö­reil­lä aikoi­naan. Mal­li kel­paa vain veri­fioi­maan vas­taa­ko intui­tio ennus­tei­ta. Jos ei, voi sit­ten arvail­la min­kä ske­naa­rion toteu­tu­mis­ta pitää todennäköisimpänä.

  46. Aina­kin Lep­pä­vaa­raan idäs­tä saa­pues­saan ruuh­ka-ajan bus­sit tule­vat kes­ki­mää­rin 2–3 auton let­koi­na minuu­tin välein ja tämän jäl­keen on taas 10–15 minuu­tin odo­tus seu­raa­vaan bus­siin. Viral­li­nen vuo­ro­vä­li tai­taa olla 5 minuuttia. 

    Tämä on maa­il­mal­la tun­net­tu, tämän­kal­tai­sen pit­kän lin­jas­ton perus­piir­re, jota on tut­kit­tu var­sin pal­jon. Ilman esim. GPS-poh­jai­sia älyk­käi­tä ohjaus­jär­jes­tel­miä, niin tulee ole­maan myös jatkossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.