Teimme jokin aika sitten Lasse Männistön (kok) kanssa oheisen kirjoituksen kaupungin kaavoitusongelmista. Tämä on sikäli merkittävää, että olemme päätyneet yhteiseen tekstiin barrikadin eri puolilta kaupunkisuunnittelun ikuisista riidanaiheista. Vaalikaranteenin vuoksi emme saaneet tätä Helsingin Sanomiin. Teksti on nyt julkaistu Suomen Kuvalehden nettisivuilla. Kopioin sen myös tänne.
—–
Sekä kaavoitus että rakentamisen laatu on parantunut Helsingissä paljon. Kaupungin uudet asuinalueet ovat myös miellyttävämpiä kuin aiemmat. Rakentaminen on kuitenkin yhä kallista.
Osa jäykän sääntelyn taloudellisista tappioista voitaisiin välttää joustavuudella.
Nuorten ja ikäihmisten hakeutuessa keskustaan kysyntä on painottunut pienempiin asuntoihin. Jäykällä normilla on rajoitettu pienempien asuntojen tarjontaa myös niille järkevissä paikoissa ja pakotettu rakentamaan suuria asuntoja tonteille, jotka soveltuvat huonosti lapsiperheille. Tämä on nostanut pienten asuntojen hintoja.
Helsingin asuntopolitiikan tavoite on tuottaa asuntoja kaikille. Tähän perustuu Helsingin vaatimus uusien asuntojen vähintään 75 neliön keskikoosta. Se koskee harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jokaista asuintonttia erikseen.
On tärkeää, että Helsinki rakentaa paitsi sinkkuyksiöitä, myös perheasuntoja. Niitä tarvitaan kantakaupungissakin, mutta ei sen jokaisessa korttelissa.
Nykyisestä talo- tai kaavakohtaisesta suunnitelmataloudesta tulee siirtyä joustavaan pinta-alojen sääntelyyn. Tarvitaan muutosta kohti entistä markkinaohjautuvampaa kaavoitusta, jossa huomioidaan ihmisten rationaalinen käytös ja vältetään turhia kustannuksia.
Asuntojen keskikokoa voisi ohjata asuinaluekohtaisesti yleiskaavoituksen yhteydessä. Näin rakennusoikeuden haltijat saisivat käydä alueen sisällä kauppaa siitä, mihin rakennetaan suurempia ja mihin pienempiä asuntoja.
Parkkipaikka ja asunto myytävä erikseen
Helsinki säätelee pysäköinnin määrää työpaikkojen suhteen alaspäin ja asuinkortteleiden suhteen ylöspäin.
Muiden keinojen puutteessa työmatka-autoilua suitsitaan rajoittamalla pysäköintipaikkojen määrää. Keino on tepsinyt, eikä niemelle suuntautunut autoliikenne ole kasvanut 1970-luvun alun jälkeen.
Olisi kuitenkin parempi säädellä liikenteen määrää suoraan eikä mutkan kautta. Joskus tulevaisuudessa älykkäät autoilumaksut toivottavasti korvaavat pysäköinnin rajoittamisen.
Asuinkortteleihin kaupunki vaatii rakentamaan pysäköintipaikkoja, jotta kasvavat asukasmäärät eivät tuki kadunvarsipysäköintiä. Vanhojen talojen asukkaat säilyttävät autonsa yleensä kadunvarsilla asukaspysäköintitunnuksen turvin.
Kellariin tai luolaan rakennettava pysäköintipaikka maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Pakolliset pysäköintipaikat nostavat rakennuskustannuksia noin 500 euroa neliöltä. Maksajiksi joutuvat sekä auton omistajat että autottomat.
Yleensä pysäköintipaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, sillä käyttömaksu on alhainen. Kun paikasta on asunnon hinnassa jo maksanut, sen haluaa myös saada.
Pienempi määrä autopaikkoja riittäisi, jos autopaikat ja asunto myydään erikseen.
Moni harkitsisi auton ostamista, jos joutuisi ostamaan pysäköintipaikan 40 000 eurolla tai vuokraamaan sen 200 eurolla kuussa. Yhtä paljon se nytkin maksaa, mutta asunnon ostaja ei saa valita.
Autopaikan hinta tulee erottaa asunnon hinnasta samalla, kun kiinteistöyhtiöille annetaan lupa rakentaa autopaikkoja niin paljon kuin haluavat.
On pelätty, että autopaikat eivät mene aluksi kaupaksi, ja myöhemmin niitä on hankala rakentaa lisää. Kuka siis ottaa riskin rakentaa autopaikkoja tietämättä, menevätkö ne kaupaksi? Tämä ei ole oikea ongelma, sillä tuottaviin investointeihin löytyy kyllä rahoittajia. Tuottamattomaksi arvioituja ei taas kannata toteuttaa.
Pysäköintimaksuilla parkkihalleja
Helsingin kantakaupungissa asukkailla on oikeus pysäköidä kadunvarsille lunastamalla asukaspysäköintitunnuksen, jonka hinta on nyt 100 euroa vuodessa. Muilta pysäköintimaksu on neljä euroa tunnilta. Hallipaikan hinta on tyypillisesti pari kolme tuhatta euroa vuodessa.
Pysäköintitunnus ei takaa paikkaa, koska niitä on lunastettu enemmän kuin on paikkoja. Kun asukaspysäköintitunnuksen hintaa nostettiin 36 eurosta vuodessa sataan euroon, niiden menekki laski kolmella tuhannella. Kaduilla lojui siis aiemmin jokseenkin käyttämättömiä autoja. Kesäautot tulee varastoida talvisin muualle.
Kaupunkitilan kannalta olisi järkevää siirtää osa kantakaupungin asukaspysäköinnistä maan alle. Kukaan ei kuitenkaan halua tästä maksaa, koska kadunvarsipysäköinti on käytännössä ilmaista. Kaikki toivovat, että muut tekisivät tilaa kadunvarsilla ostamalla maanalaisen paikan.
Esitämme, että asukaspysäköintitunnuksen hintaa korotetaan ja korotuksesta saadut rahat käytetään pysäköintiluolien rakentamiseen.
Rakennusten ulkoasua koskevat tiukat määräykset ovat parantaneet kaupunkikuvaa. Rakentajat kuitenkin valittavat, että monet asemakaavan määräykset tulevat kohtuuttoman kalliiksi. Paremman saisi halvemmalla, jos saisi suunnitella itse. Monissa muissa maissa kaavat ovat väljiä, mutta rakennuslupaa myönnettäessä katsotaan, että lopputulos on kelvollinen. Meillä rakennuslupa on myönnettävä, jos hakemus on kaavan mukainen. Lakia pitää muuttaa.
Kirjoittajat ovat helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja, eduskuntavaaliehdokkaita ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä.
“asukaspysäköintitunnuksen hintaa korotetaan ja korotuksesta saadut rahat käytetään pysäköintiluolien rakentamiseen”
Miksi ne rahat pitäisi ylipäätään käyttää mihinkään? – Poliittisten pisteiden hankkimiseksiko?
Kadunvarsipysäköinnin pitää olla kantakaupungissa se kallein pysäköintimuoto. Eivätkö nuo kaupungin varoilla rakennettavat pysäköintipaikat ole jo oman päättelynnekin mukaan tarpeettomia, jos ei niille löydy kaupallista rakentajaa.
K-Veikko: Ongelma on siinä, että niin kauan kuin kaupunki tarjoaa käytännössä ilmaisen pysäköintipaikan kadunvarressa, kenenkään ei kannata tehdä tilaa naapurilleen ja ostaa kallista maanalaista paikkaa luolasta, mutta kaikkien pysäköintipaikkojen puutteesta kärsivien kannattaisi maksaa siitä, että osa siirtäisi autonsa maan alle.
Kävisivätkö vanhan ajan kahdella sisäänkäynnillä varustetut asunnot, joista voi lohkaista toisen puolen vuokrayksiöksi opiskelijalle?
”
Kellariin tai luolaan rakennettava pysäköintipaikka maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Pakolliset pysäköintipaikat nostavat rakennuskustannuksia noin 500 euroa neliöltä. Maksajiksi joutuvat sekä auton omistajat että autottomat.”
En ymmärrä. Näytä minulle se Helsinkiin rakennettu uudisrakennus, jossa parkkihallipaikka kuuluu asunnon hintaan (mutta niitä ei ole kaikille asunnoille). Minä voin vastineeksi näyttää Timo Soinin poikaystävän.
Onhan jo pitkän aikaa autohallipaikat tehty taloyhtiöissä osakkeiksi. Osta asunto, hinta vaikka 400.000 euroa. Haluatko autopaikan? Se käy, autohalliosakkeen hinta on 30.000 euroa. Lisäksi menee vielä vastiketta esim. 1,5e/m2/kk. Kyllä minä ymmärrän sen, että pihalla olevat autopaikat, ja varmaan jotain kautta pieni osa noísta hallinrakentamiskuluistakin on itse asunnon hinnassa, mutta ei nyt sentään 500 euroa/neliö. Vai mihin se 30.000 euron autohalliosakkeen raha sitten menee?
”Nuorten ja ikäihmisten hakeutuessa keskustaan kysyntä on painottunut pienempiin asuntoihin.”
Väittäisin että kysyntä on painottunut ennemminkin halvempiin asuntoihin. Haluttujen asuntojen pienuus on vain seurausta tästä. Tuskin kukaan oikeasti haluaa asua pienessä yksiössä. Kannattaisi panna paukut ennemminkin asuntojen hintatason korjaamiseen kuin rakentaa kaupunki täyteen pieniä ja kalliita kaninkoppeja. Riittävällä kaavoituksellahan (vertaa Oulu) tämä hoituisi mutta jostain syystä pääkaupunkiseudun poliitikoilla ei ole tähän halua.
Pysäköintipolitiikan pysähtyneisyyden tilanteelle ehdotetuilla muutoksilla on pääosin positiivinen vaikutus. Pysäköinnin pitäisi olla maksullista nykyistä selvästi laajemmalla alueella ja liityntäpysäköinninkin pääosin maksullista.
OS: ”Monissa muissa maissa kaavat ovat väljiä, mutta rakennuslupaa myönnettäessä katsotaan, että lopputulos on kelvollinen. Meillä rakennuslupa on myönnettävä, jos hakemus on kaavan mukainen. Lakia pitää muuttaa ”
Rakennusvalvontavirastossa toimii kaupunkikuvaneuvottelukunta, onko tämä siis nykyisin täysin turha
”Kaupunkikuvaneuvottelukunnan tehtävänä on seurata kaupunkikuvan kehitystä ja erityisesti rakentamisen vaikutusta siihen, edesauttaa hyvän kaupunkikuvan ja julkisen ulkotilan muodostumista sekä rakennuslautakunnan antamien ohjeiden mukaan antaa lausuntoja yksittäisistä rakentamistoimenpiteistä”
Osmoko ottaa poliittisen vastuun siitä, että tämä 500 euroa per neliö siirtyy siihen uuden asunnon hintaan täysimääräisesti?
Jos olisin rakennuttaja en näkisi tarvetta laskea hintaa laisinkaan. Kiittäisin vain lisäkatteesta matkalla pankkiin.
Joo kannatan. Ensimmäiseksi pitäisi tarkastella jatkuvia ratikkojen myöhästymisiä aiheuttavia paikkoja. Isot lumikinokset ovat myös tehneet omansa.
Parhaimpien liikenneyhteyksien vieressä olevat uudetkin talot näyttävät paikoitellen parkkipaikoilta. Ulkona kävelessä ihmettelee kuinka paljon lisää gryndattavaa maata löytyisi parkkiksien tieltä.
Mielenkiintoinen kokeilu tietyille taloyhtiöille voisi olla sen oman asfalttikentän rakennuttaminen. Nykyiset autot parkkiluolaan ja vaikka vähemmän parkkipaikkoja uuteen taloon. Ehkä kiinnostava investointimalli.
Osmo,
K-Veikko kysyi, miksi rahat korvamerkitään pysäköintiluolille. Vastasit kysymykseen miksi rahaa kerätään. Tarkkuutta!
Mielestäni tämän tyyppisessä tulonhankinnassa, rahan käyttäminen maksajiensa hyödyksi on vain oiikeiudenmukaista.
—
Jari
Joel, se ei ole ihan noin yksinkertaista. Ajatus on että viranomaismääräyksin vaaditaan taloyhtiötä rakentamaan parkkipaikkoja enemmän kuin niille on kysyntää, josta seuraa se että ne myydään alihintaan jolloin tappio tuosta jää taloyhtiölle. Vasta-argumenttina tähän että ne myydään ihan kustannuksia vastaavaan hintaan ei oikein toimi, jos näinn niin mitä haittaa siitä sitten olisi että ne viranomaismääräykset puretaan?
Osmolta ja Männistöltä erinomaisen järkevä ja sivistynyt kompomissiehdotus. Ehdotan jatkokehitystä, tai oikeastaan tämä auttaisi toiseenkin ongelmaan:
Jalkakäytävillä olevista jakeluautoista valitetaan, pahimmillaan ne jopa pysäköivät ratikkakiskoille. Kivijalkakauppias valittaa että hänen asiakkaansa eivät pysty pysäköimään mihinkään. Nyt kun taas ruvetaan puhdistamaan katuja pölystä niin se kestää kun suuri osa ajasta menee siihen että siirretään autoja puhdistuksen tieltä. Joka ikinen kerta kun tehdään leveämpää jalkakäytävää, joukkoliikennekaistoja, kääntymiskaistoja, pyöräkaistoja, jne. tarvitaan tilaa niin asia tuntuu pyörivän sen ympärillä että montako kadunvarsipaikkaa joudutaan poistamaan.
Tässä on kysymys ihan yksinkertaisesti siitä että kadunvarsipaikat on ylikäytössä ja ne eivät kierrä, sen takia että ne ovat asukaskäytössä. Niitä ei voi lisätä koska kadunvartta ei voi oikein rakentaa lisää, vinopysäköinti on mahdollisesti vain harvoissa paikossa eli silläkin ei kovin olennaista merkitystä ole. Jos paikkoja saataisiin maan alle olisi helpompi myös varata erillisiä paikkoja jakeluliikenteelle, kivijalkaliikkeiden asiakkaille olisi ylipäänsä paikkoja ja/tai voitaisiin varata paikkoja lyhytaikaiseen pysäköintiin ja paikkoja voitaisiin poistaa silloin kun siihen on tarvetta.
Kadunvarret pitäisi olla ensisijaisesti asiointia varten, eikä pitkäaikaispysäköintiä varten.
Olipa hyvä kirjoitus. Hauskaa, että nuo kaavoitusmarkkinoiden vapauttamisetkin oli päässy esille. Ne on ollu vähän paitsiossa Osmon omassa kirjoittelussa.
No eiks sitten oo parempi nostaa sitä pysäköintimaksua, kun alkaa rakentamaan kallioluolia jotka tuhoo hyvinvointia?
Jari Mustonen:
Ja sähkö-, tupakointi, alkoholi, hiilidioksidiverotkin pitää käyttää sähkönkäyttäjien hyväksi?
Mun mielestä ilmaiset kadunvarsipaikat ei oo mikään autoilijoille kuuluva pyhä etu. Jos se otetaan pois sitä ei tartte korvata millään.
Hyviä ehdotuksia. Talojen rakentaminen puhtaasti autottomille voisi tulla houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, koska touhussa säästäisi paljon rahaa. Autoton olisi varmasti halukas maksamaan jopa hieman ylihintaa, jos säästäisi sen 500 euroa neliöltä naapuritaloon verrattuna. Ja tosiaan moni autollinenkin saattaisi harkita auton käyttöään, jos sitä ei saisi makuuttaa lähes ilmaiseksi kaupungin maalla.
Jos asukaspysäköinnin hintaa nostetaan, niin voisi olla järkevää myydä lupia, jotka eivät kata talvea, koska silloin osa kadunvarsista on lumen valtaamaa ja siten paikoista on vielä suurempi pula kuin kesällä. Ei ole järkevää, että kesällä ajettavia autoja säilötään talven yli kadunvarressa, vaan ne olisi järkevämpää viedä jonnekin kaupungin ulkopuolelle. Tätä harva jaksaa tehdä, jos siinä ei säästä rahaa.
Kaavoituksessakin pitäisi nyt vaan hyväksyä se lähtökohta, että kaupungeissa autoillaan nyt ja tulevaisuudessa. Autot ovat osa modernia kaupunkia, vaikka jotkut idealistit muuta haaveilevat.
Kun autoilua tai pysäköintiä tarkoituksellisesti vaikeutetaan, kuten vaikkapa pysäköintinormeja tiukentamalla, seurauksena on niin asukkaiden kuin yritysten pako niihin parasiittikuntiin, jotka tarjoavat väljempää normia. Toki kaavoituksessa Helsingissä on tehty paljon muutakin hallaa kapungin kehittynmiselle. Osmom toteamus kaavoituksen laadun paranemisesta lieneekin vitsiksi tarkoitettu, niin surkeaa jälkeä kaupunkisuunnittelu on viime vuosina tuottanut.
Helsingillä on toistaiseksi ollut varaa ajaa yrityksiä ja nuoria perheitä ulos kaupungin talouden siitä pahemmin kärsimättä, mutta kuinka kauan verotulojen vähenemistä voidaan kompensoida energialaitoksen tuloilla. Tuskin montaa vuotta enää. Silloin kaupungilla on todellinen hätä kädessä, kun jo nyt velkaantumistahti on hurja. Eikö nyt tulisi miettiä kuinka etenkin yritykset pysyvät kaupungin alueella. Ja ne hyvät, autoilevat, yksityiset veronmaksajat. Yksi keino on tarjota myös kunnolliset pysäköintimahdollsuudet, vaikka se joidenkin idealismille on mahdotonta.
Rupesin juuri miettimään että ne pienet asunnot ja autopaikat liittyy toisiinsa, ja näin siksi ettei niiden ”tarve” ole sidoksissa neliömäärään vaan asukasmäärän. Oletetaan 25 neliön yksiöitä ja 50 000 euron hallipaikkoja. Jos niitä paikkoja määrätään yksi per asunto niin tuo maksaa 2000 euroa per neliö, jos 0,5 per asunto niin 1000, jne. 🙂
Ymmärrän miksi, mutta en ihan miten tuo suurempien asuntojen velvoite alueellisesti jaetaan. Eikö se olisi yksinkertaisempi tuki että osa tontonvuokrasta määrittyy asuntokohtaisesti ja osa neliöiden mukaan, semminkin kun asuntojen myyntihintakin määrittyy noin?
Suomalaisessa tavassa, että rakennuslupa on myönnettävä hakemuksen ollessa kaavan mukainen, on hyvätkin puolensa.
Se lisää viranomaistoiminnan ennustettavuutta ja edistää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.
Periaatteessa on hyvä vähentää autopaikkoja, käytännön toteutus sen sijaan kannattaa miettiä todella tarkkaan. Suomalaisella kun on tapana ottaa kaikki irti, minkä ilmaiseksi saa.
Ainakaan lähiöihin ei sovi autopaikkojen määrän vähentäminen. Pysäköinti on jo nyt täyin villiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto kaavoittaa ”piazza-aiheita” jotka esitetään havainnekuvissa välimerellisinä yhteisinä oleilualueina. Käytännössä ne ovat ilmaisia pysäköintipaikkoja.
Tekniset ajoesteet eivät ole ratkaisu koska ne estävät koneellisen kunnossapidon. Pysäköinninvalvontaa ei useimmiten ole ja jos sosiaalitapaukset saavat virhemaksun, sen voi aivan hyvin jättää maksamattakin.
Idealistiset suunnitelmat eivät näy lähiöiden arjessa. Betonporsaanreiät kannattaa tukkia ensin.
KariS, noin jotenkin ajatteli kaupunginvaltuusto 70-luvun lopussa luodessaan asukaspysäköintijärjestelmän, huoli oli suuri että kantakaupungin asuntoihin jää vain rupusakkia kun ne ovat niin halpoja koska ei kukaan niissä halua asua. Tämä ongelma voitaneen katsoa ratkaistuksi. 🙂
Kuten joku jo edelläkin mainitsi, asuntojen kokojen vapauttaminen ei ole mikään ratkaisu. Sitä mukaan, kun asuntokoko pienenee, neliöhinta kasvaa. Tässä on rakennuttajilla vain yksi tavoite: saada lisää voittoja. Enemmän pieniä asuntoja suuremmalla neliöhinnalla, niin saadaan samoista neliöistä enemmän voittoa.
Ei. Ennemminkin pitäisi säätää maksimineliöhinta, koska markkinat eivät yksinkertaisesti toimi. Miten on mahdollista että muualle Suomeen on mahdollista rakentaa kannattavasti isojakin asuntoja ”kohtuuhintaan” mutta Helsinkiin ei?
Älkää missään tapauksessa-missään olosuhteissa menkö rakennusliikkeiden vipuun. Niitä ei voisi vähempää kiinnostaa asuntopolitiikka, rakennusten hyvä ulkonäkö tai mikään muukaan ei-rahassa-suoraan-(ja-mielellään-heti)-mitattava arvo.
Tästä tullaan tosin toiseen kysymykseen: Jos uuden asunnon hintaa säännöstellään, mikä estää seuraavaa omistajaa myymästä asuntoa ylihintaan eteenpäin (oletetun kysynnän mukaan)? En minäkään rakennuttajana myisi asuntoa yhtään sen halvemmalla kuin joku siitä on valmis maksamaan.
Tästä syystä asuntojen hintoja pitäisi säännöstellä myös sen elinkaaren aikana, eikä vain rakennusvaiheessa. Miten? Sitä en tiedä.
Arkkitehti.
Helsingissä on Hitas
Kesäautot saataisiin pois kaduilta siirtymällä asukaspysäköinnissä kuukausittaiseen hinnoitteluun.
Kerran kuussa lähetettäisiin parkkilasku ja sitä vastaava värillinen tarra, joka tulisi kiinnittää parkkitunnukseen. Jos ei oikeaa tarraa, ei oikeutta pysäköidä.
Laskutuksen ja tarrojen lähettelyn kustannukset voisi lisätä pysäköintimaksuun.
Myös pysäköinninvalvontaa pitäisi tehostaa.
tpyyluoma
En välttämättä vastusta viranomaismääräysten purkua, ihmettelin vaan tuota väitettä että autottomat maksaisivat nykyään hallipaikat. Itse olen havainnut että halliosakkeet ovat turkasen kalliita, eivätkä ne sisälly asunnon hintaan.
Jos halutaan tehdä autottomia taloja, niin tehtäköön sitten, mutta se on oltava sitten pirun selvästi talon asiakirjoissa yhtiöjärjestystä myöten, että täällä ei autopaikkoja ole, eikä ikinä tule. Näin taloon asettuisivat ne, jotka tietävät etteivät ikinä hanki perhettä, jolla on harrastuksia, tai kesämökkiä. Tai sellaisia, jotka ovat valmiita muuttamaan pois, kun tarvitsevat autoa. Autottomuus on minulle idealismia, joka voi sopia joillekin harvoille. En vastusta sitä, että nämä harvat saisivat oikeuden rakentaa itselleen autottoman talon. Kunhan eivät tule myöhemmin itkemään missään tilanteessa, että heillä ei ole autopaikkoja. Tämän asian on oltava erittäin tietoinen ja lopullinen valinta, jota ei enää kukaan korvaa myöhemmin, jos mielipiteet muuttuvat.
Yhteisöllinen kerrostalo ”Koti kaupungissa” rakentuu Jätkäsaareen. Asukkaat on jo valittu ja heillä on yhteensä 40 autoa. Kaava kuitenkin velvoittaa talon osallistumaan 60 hallipaikan rahoitukseen, joille ei siis ole käyttöä. Ne maksavat 55000 euroa kappale eli noista 20 hyödyttömästä paikasta maksetaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Tämä on tolkutonta.
Minusta hallipaikkoja rakennettakoon niin paljon kuin halutaan, mutta ei enempää, koska ne ovat penteleen kalliita.
”Koti kaupungissa” talon naapuriin rakentuu varmasti muita taloja ja sinne tulee lisää parkkipaikkojen käyttäjiä. Jos taloyhtiö rahoittaa nämä paikat yhtiölainalla nykyisellä korkotasolla ja vuokraa naapureilleen käyvällä vuokratasolla, saa yhtiö vuosien saatossa niin lainat kuin korot maksettua. Lopuksi sille jää tuottoisat paikat joilla se voi subventoida asumiskustannuksia
Ei tuollaista kannata pelätä, eikä tuollaisella pelotella ihmisiä. Vai onko Jätkäsaaressa niin väljä pysäköintinormi, että kaikissa kiinteistöissä on liikaa parkkipaikkoja. Olen ymmärtänyt, että sinne tulisi varsin tiukka normi noin yleisesti ottaen.
Kari S
Sovitaanko, että sinä ostat ne 20 paikkaa 1,1 miljoonalla eurolla ja rikastut vuokraamalla niitä.
Ongelma on siinä, että autopaikan vuokran pitäisi olla noin 250 euroa kuussa, mutta sillä vuokralla ne eivät mene kaupaksi. Niistä saa korkeintaan muutaman kympin kuussa. Miksi Koti kaupungissa -talon asukkaiden pitää subventoida naapuritalon autoilijoita? Miksi nämä eivät ota itse sitä lainaa ja osta noita autopaikkoja 55000 eurolla?
Henk koht olen sitä mieltä, että hesan keskusta alkaa olla selkeästi menossa kohti kävelykeskustaa. Jo nyt ajaminen Mannerheimintiellä alkaa olla tosi tukkoista jo n. 5 km ennen postitaloa. Autoton keskusta niemelle voi olla totta jo melko läheisessä tulevaisuudessa.
En siis vastusta tätä kehitystä. Ja samaan maailmaan sopivat myös nämä autottomat asuintalot.
Ja kunhan siis meille autoileville taataan riittävät ostosparatiisit kehäteiden varsilla. Tilanne onkin tältä osin aika ok.
Joel: ainakin tuntemissani kantakaupungin uusissa taloissa tilanne on ollut se, että 3-4 vuotta talon valmistumisen jälkeen vielä merkittävä osa hallipaikoista on myymättä, koska hyvin harva haluaa maksaa sitä hintaa paikoista. Tappio kaatuu asuntoyhtiölle, joka joutuu maksamaan niiden tekemisestä – ja tätä kautta asukkaille.
OS: ”Kari S
Sovitaanko, että sinä ostat ne 20 paikkaa 1,1 miljoonalla eurolla ja rikastut vuokraamalla niitä.”
Voiko sen parkkihallin vuokrata työtilana tai liiketilana käytettäväksi? 250 e/kk*p-paikka ~ 10 e/m2 koko tilasta. Varastotilanakin voisi sen verran niistä saada.
Ei voi vuokrata muuhun kuin autopaikoiksi. Kaava
”Näin taloon asettuisivat ne, jotka tietävät etteivät ikinä hanki perhettä, jolla on harrastuksia, tai kesämökkiä. Tai sellaisia, jotka ovat valmiita muuttamaan pois, kun tarvitsevat autoa.”
Anekdootti: mulla on auto, perhe ja kesämökki, mutta riittäisi hyvin, että auto olisi säilytyksessä jossain jättimäisessä halpisparkkitalossa Itäkeskuksen takana tms., josta olisin vuokrannut edullisen paikan autolleni. Voisin sinne mennä metrolla hakemaan autoni, kun tulee ajoa jonnekin tarpeeksi kauas, että sinne kannattaa lähteä hakemaan auto. Jos tämä tekisi keskustasta kävely-ystävällisemmän ja omistusasunnoista edullisempia, niin se olisi vielä parempi.
Osmo: tuossa olisi mielestäni kannattamisen arvoinen ajatus. Annetaan taloyhtiöiden päättää autopaikkojen käytöstä, myös haluttaessa muuhun käyttöön kuin autopaikoiksi. Jos niistä tulevaisuuden autopaikosita ollaan huolissaan, niin voihan sitä asettaa vaatimuksen, ettei tilaa saa muuttaa niin radikaalisti ettei pienellä remontilla siitä saisi autopaikkaa.
Kuinkahan paljon tilaa olisi saatavissa tällä konstilla varastotiloiksi, ateljeiksi yms. Ongelmia tuossa toki on, kun autohallit eivät ole niitä puhtaimpia tiloja maailmassa, mutta ehkäpä tutkimisen arvoinen idea?
Minä ostan varmasti ne autopaikat jos saan rakentaa ne itse. Autopaikan halliin, kuten tuolla, rakentaa noin 20 000 eurolla vaikka maaperä olisi yhtä huono ja vaatii puhdistamisen kuten Jätkäsaaressa. Jos joku tollo maksaa siitä niin 55 000 niin sievoisen tilin teen. Todellisella hinnalla, siis sillä 20 000 eurolla, myös vuokraus on kannattavaa.
Sorry, hallille ei ole tilaa, koska se veisi yhden asuinrakennuksen. Paikat ovat luolassa. Uskoisin, että luolan rakentamisesta ei ole vielä urakkasopimusta, joten siitä vain tarjoamaan.
Vielä noin 10 vuotta sitten luolarakentaminen oli jopa halvempaa kuin maanpäällinen rakentaminen. Sittemmin on tullut julkisia hankkeita, jotka ovat vääristäneet markkinoita, mutta suhdannetietoinen rakennuttaja tekee luolaneliöt samaan hintaan kuin maanpäälliset.
Ainakin jos on kalliota. Jätkäsaari on täyttömaalla.
Vielä tarkennuksena, on ihan eri asia rakennuttaa parkkiluola jos hallinnollinen päätös vaatii tekemään sen määräajassa, kuin että sen voi tehdä sitten kun sopivan hintainen tarjous tulee. Rakentamisen hinnoittelum suhteellisuudesta vihjeeksi: eräässäkin juuri olleessa tarjouskilpailussa kallein hinta oli melkein 5 kertaa kalliimpi kuin halvin. Varmasti hyvin perustein hinnoiteltuja kumpikin.
Hei Osmo, Lasse ja kaikki!
Minun mielestä parempi vaihtoehto kun rakentaa lisää pysäköinti (maanalla?!) on käyttä pysäköintirahat kohentamaan katuja.
Miksi? No, katso seuravan videon. Se toimii näin:
http://www.youtube.com/watch?v=XkZz703W3jQ&feature=related
(YouTube video ”Parking Expert Professor Donald Shoup on Setting Parking Rates Right”)
Myös videossa todellä kiinnostava konsepti, mitä on ”oikea kadun varsin pysäköinti hinta”.
Annan periksi luolien suhteen. Eli siis mallia Chicagosta ja pilvenpiirtäjät pysäköintiä varten peliin 😉
Melanius;
Minulla on ihan samanlaisia omakohtaisia kokemuksia ja kuullut myös vastaavia anekdootteja. Joku näppärä yrittäjä voisi tarjota sellaistakin palvelua että asiakas jättää auton johonkin pisteeseen keskustassa, yrittäjä varastoi sen jonnekin halvempaan paikkaan, ja toimittaa sen takaisin kun asiakas sitä tarvitsee. Kuljetuskalustoksi vaikka autorekka, ja osina autoja kyllä kuljetetaan ratikallakin 🙂 http:/en.wikipedia.org/wiki/CarGoTram
Tosin tuollaista yritystoimintaa on vähän vaikea pyörittää kun kaupunki kilpailee 30 sentin päivähinnalla.
Minulla on tällainen järjestely. Kun tarvitsen autoa, sillä on erillinen pysäköintipaikka kadun varressa sadan metrin päässä kotiovelta. Kun en autoa tarvitse yrittäjä vie sen muualle. Kun taas tarvitsen autoa, auto ilmestyy samalle paikalle. Ja mikä ihmeellisintä, jos tarvitsen vähän isompaa autoa, paikalle ilmestyy isompi auto, vaikka iso pakettiauto tai minibussi. Suosittelen. Sillä aikaa, kun minä en sitä autoa tarvitse, joku toinen voi käyttää sitä.
Vuokra-auto on moniin tarpeisiin hyvä ratkaisu. Kun vaan saisi yrittäjän hakemaan sen pois mökiltä silloin kun en itse tarvitse sitä siellä.
Voisikohan autovuokraamon saada kokeilemaan mökkipalvelua kesäisin vaikka Mäntyharjun tai Tammisaaren alueella jossa mökkejä on paljon…
CCC:n hinnoittelu, muistaakseni, on vaan suunnnattu lyhyisiin vuokriin. Mökkiviikonlopuksi, ainakin jos mökki ei ole ihan vieressä, se on kalliimpi kuin ihan normaali vuokra-auto kokonaisesta viikosta puhumattakaan.
Autoilijajalankulkija, olisin tyytyväinen jo siihen että VR:n tai Matkahuollon kautta saisi edes fillarin vuokrattua. Henk. koht. pulma on se viimeinen kymmenen kilometriä, sen ensimmäiset 190 kyllä pääsee ihan kivasti junalla ja bussilla. Taksi tietenkin toimii, mutta kun sieltä mökiltäkin pitäisi päästä liikkumaan.
Anteeksi Osmo, mutta voisitko nyt tarkentaa onko ne 55 000 maksavat paikat hallissa vai kallioluolassa?
Sanot ensin:
”Sorry, hallille ei ole tilaa, koska se veisi yhden asuinrakennuksen. Paikat ovat luolassa.”
Sitten sanot, että Jätkäsaari on täyttömaalla jonne ei kallioluolaa tehdä.
Jos autopaikat tehdään kallioon louhien, saattaa ne nykyisessa suhdannetilanteessa, kun louhijat ovat Kehäradalla ja Länsimetrossa kiinni, maksaa hieman enemmän kuin maanpäällinen betonihalli, muttei juurikaan hallia enenpää. Luolaan kun tulee seinät ja katto kaupanpäälle siinä louhiessa.
Ainoa keino saada paikat maksamaan 55 000 on kaivaa ne siihen täyttömaahan pohjavedenpinnan alapuolelle tehtävään betoniluolaan. Edes Helsingistä ei luulisi löytyvän niin kahjoja päättäjiä, että kaavoittaisivat jotain noin älytöntä
Maan alle ne pitää laittaa ja siksi ne tulvat kalliimmaksi. Onko sinulla esittää jokin kilpaileva ratkaisu, joka oli halvempi ottaen huomioon, että asunrfakennusoikeuden tosiasilallinen arvo tuolla alueella on noin 2000 €/neliö, mikä on laskettava mukaan maan päälle sijoitettavissa ratkaisuissa. Tuo ei ole oiikein hyvää aluetta autoharrastajan asuinalueeksi.
Autopaikat maan alle paikassa jossa pohjavesi on lähes pinnassa ja maa täyttömaata on sellainen älyttömyys, että kukaan ei sellaista vakavissaan edes ajattele. Jos todella olette tuollaisia kaavoja laatineet niin eipä voi sanoa kuin, että siinä lautakunnassa tyhmyys tiivistyy, vai onko kyse osaamattomuudesta? Autoilun vastustamisesta maksetaan tolkuton hinta älyttömyyksinä.
Jätkäsaari on uudisaluetta, jossa maanpäällinen pysäköinti on mahdollista suunnitella muun maankäytön kanssa rinnan. Terve järki riittää. Ei niiden paikkojen tavitse olla rumia halleja, pihakannet ym. toimivat ihan hyvin ja ne voidaan maastouttaa kohtuullisin kustannuksin.
En ole autoharrastaja enkä autoilun intohimoinen puolustaja, itse pyöräilen työ- ja asiointimatkani sulan maan aikana lähes 100%:sti ja liikun muutenkin paljon lihasvoimalla. Autoilu on mielestäni kuitenkin modernissa kaupungissa otettava huomioon järkevällä tavalla. Veronmaksajilla ei pidä maksattaa tyhmyyyksistä joita kaavoittaja tekee. Tosiasioita ei tule sivuuttaa idealismilla.
Kari: kuten Osmo sanoi, Jätkäsaaressa pitää huomioida se, että rakennusoikeuden arvo on noin 2000 euroa per kerrosneliö. Kun parkkipaikalle pitää varata tilaa noin 30m2, niin pelkän rakennusoikeuden hinta on noin 60000 euroa.
Tätä se minimiparkkipaikkavaatimuksen nimellä kulkeva hulluus teettää. Kaupungin parhaille paikoille rakennetaan kalliita parkkipaikkoja, joille ei suurella todennäköisyydellä olisi ottajia. Olisi jo aika päivittää Helsinki markkinaehtoisen parkkeerauksen alueeksi.
Umpikortteleissa sisäpihalle voi tehdä vaikka pari kerrosta maanpäällistä pysäköintiä: kun alimmissa kerroksissa on liike- ja toimistotiloja, asunnot aukeavat kuitenkin kannen päällä olevalle sisäpihalle. 1900-luvun alussa tämän tyyppistä rakentamista harrastettiin Helsingin kantakaupungissa. Tosin niille tiloille on suureksi osaksi löydetty parempaa käyttöä kuin pysäköinti;)
Tarkennus vielä, vanhoissa taloissa pihan alla on kellaritilaa, joka on kokonaan maan alla. Asuntoja voi olla jo alimmassa kerroksessa, joten sama periaate kuitenkin.
Ville kirjoitti
Kannatetaan, toisin ymmärtääkseni tuo ratkaisu ammutaan aina alas väitteellä ettei pelastusajoneuvoilla ole silloin pääsyä sisäpihalle. Sen ongelman taas voi ratkaista rakentamalla sisäpihan asuntoihin parvekkeet joissa on laskettavat palotikkaat. Esim minun taloyhtiössäni on tuollainen ratkaisu.
Korkeiden talojen vuoksi pelastuslaitos tarvitsee puomitikasautoja, joilla päästään lähes sadan metrin korkeuteen. Pienellä tuotekehityksellä niistä saisi sellaisia, että matalamman talon yli päästäisiin operoimaan sisäpihan puolelle.
En ihan hahmota, mitä ratkaisua tässä ajetaan takaa? Sitäkö, joka on toteutettu Merihaassa ja Itä-Pasilassa, jossa ”piha” on nostettu betonikannelle ja autot ovat maantasossa. Jos siluetin korkeus on rajattu, tässä tietysti menetetään rakennusoikeutta, mutta eivät nämä ratkaisut muutenkaan ole olleet niin hirveän miellyttäviä.
Hollannissa on tehty melko onnistuneita nykyaikaisia toteutuksia aiheesta, mieluummin hakemaan mallia sieltä kuin Merihaasta:)
Miten minä ymmärrän sisäpihan rakentamisen autopaikoiksi, eroaa Itä-Pasilasta ja Merihaasta siinä että kadut ja jalkakäytävät korttelien ulkopuolella ovat kaikki maantasossa. Kuten oikeassa kaupungissa. Kadulle umpikorttelin takaa näkymätön sisäpiha alkaa toisen kerroksen tasolta. Tällöin asukkaille jää rauhallinen sisäpiha kokonaan omaksi.
70-luvun unelmissahan ei ole sisäpihoja, vaan avoimet pihat ja jalkatiet on nostettu erilleen autoista.
Tässä isommassa mittakaavassa ratkaisu asunnoista pysäköintikannen päällä:
http://nl.wikipedia.org/wiki/Citadel_%28Almere%29
http://www.flickr.com/photos/32890291@N08/3064677748
Ja tässä pienemmässä mittakaavassa:
http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=45+Kamerdalseberg&aq=&sll=52.199434,5.410419&sspn=0.005208,0.020599&ie=UTF8&hq=&hnear=Kamerdalseberg+45,+Vathorst,+Amersfoort,+Utrecht,+Alankomaat&ll=52.199296,5.410252&spn=0.010692,0.033023&t=h&z=16&layer=c&cbll=52.199378,5.410345&panoid=2t9kLbm3S2LxPthCNlnbJA&cbp=12,80.73,,0,4.74
Eivät välttämättä mitään ideaaliesimerkkejä, mutta ei tuo ratkaisumalli välttämättä esteettisesti tarkoita Merihakaa tai Itä-Pasilaa.
Ei ne kansipaikatkaan mitään ilmaisia ole, varsinkin jos ne tehdään kunnolla. Semmoisen DDR-tylyn betonikannen toki saa halvemmalla.
Ja jos haluataan tehdä niitä paikkoja halvemmalle niin siihen on yksi ratkaisu: isommat pysäköintilaitokset. Talokohtaisissa pelkkiin ramppeihin menevän ja muutenkin hukkatilan osuus on suuri, mikä osittain nostaa kustannuksia.
Tämäkin taas edellyttäisi paikkojen irrottamista taloyhtiöistä. Eli tehdään niin että kaavoitetaan pari isoa hallia, niistä ostaa paikan ken haluaa. Kustannustehokkainta on tietenkin ettei ole nimettyjä omia paikkoja.
tpyyluoma:
Tätä on menestyksellä tehty palstalla paljon parjatussa Espoossa.
Leppävaaraprojektissa velvoitettiin taloyhtiöt osakkaiksi alueen pysäköintiyhtiöön, joka rakensi suuren pysäköintiluolan (650 autopaikkaa, toimii samalla alueen väestönsuojana) ja pysäköintitalon. Pysäköintiyhtiö hallitsee myös alueen maanpäälisiä pysäköintipaikkoja.
En oikein usko, että pelastuslaitoksella on tuollaiseen pysäköintikanteen mitään sanomista.
Herttoniemenrannasta yksi esimerkki:
http://i1224.photobucket.com/albums/ee372/ppessi/Laivalahdenpuistotie.png
Tuo on muuten HITAS.
Halli on sovitettu hyvin maastoon, kansi on takana nousevan Sorsavuoren rinteen kanssa samassa tasossa. Ekassa kerroksessa on liiketiloja, toimistojen lisäksi kapakka ja K-kauppa.
Kannen alle mahtuu parin tuon kokoisen talon autopaikat, tuon talon hallin paikat ovat kaupungin hallitseman (mutta taloyhtiöiden omistaman) alueellisen pysäköintiyhtiön hallinnassa.
pekka: ”Tätä on menestyksellä tehty palstalla paljon parjatussa Espoossa.”
En tiedä onko menestyksellistä, mutta näinhän asia on myös Herttoniemenrannassa. Maksan autopaikastani erittäin kohtuulliset 28e/kk enkä tietämättömyyttäni osaa edes arvata mitä reittiä minulta se todellinen kustannus, jos se on korkeampi, nyhdetään. Mutta olen toki päivittäin Espooseen töihin autoilevana tyytyväinen, kun auton pitäminen ei _tunnu_ liian kalliilta.
http://tinyurl.com/3bj4nqc
Nyksä, olet maksanut sen lopun, noin 20000 euroa, asuntosi hinnassa.
Sama tuska Espoossa, aamun Hesarista:
Ja näin siitä huolimatta että vieressä on motari ja parkkipaikkoja riittää:
Eli vaihtoehdot on että tehdään ankeaa kerrostalolähiöt eli kerrostaloja keskelle parkkikentiä, tai sitten tehdään liian kalliilla paikat piiloon maan alle.
Voisi tietenkin vaan tehdä vähemmän paikkoja, mutta kun alue on kaukana ja ei ole kiskoja. Helsingissä tuo on mahdollista, milloinkohan tämä ymmärretään kilpailuetuna jota tulee käyttää?
Asumme ASO:ssa, joten ilmeisesti siis maksamme joka kuukausi siitä hallipaikasta vastikkeessa tuon 28e/kk päälle? Ja ehkä veronmaksajain keskusliitto meitä tässä jotenkin tukee…? Olen autuaan tietämätön siitä mikä ASO:n todellinen rahoituskuvio tarkalleen on, koska minullehan tavan tallaajana riittää kun tiedän kuukausittaisen vastikkeen asunnosta ja autopaikasta.
Tässä yhteydessä pitäisi ehkä puhua sosiaalisesta autopaikkatuotannosta?
Joo maksatte joka kuukausi ja autoton naapurinnekin maksaa.
Nyksä: meidän taloyhtiön taseessa on muistaakseni 7 miljoonan mummonmarkan arvoiset Herttoniemenrannan pysäköintiyhtiön osakkeet, siitä tulee melkein 25000 € per asunto tai liiketila, korkomenona 52 €/kk per asunto tai liiketila. Vastikkeessa se olisi 0,72 €/m². Suunnilleen tuon verran siitä teidän aso-vuokrasta on parkkimaksua sen 28€/kk lisäksi.
Noissa aso-taloissa ei taida olla asukkailla niin paljon autoja, että kaikki hallipaikat tulisivat täyteen, vaan niitä vuokrataan ulkopuolisille tuohon 28 €/kk hintaan.