Lapinlahden sairaala-alueen asemakaava
Tämä on kahdeksan hehtaarin suuruinen puisto on todella hieno. Se on tarkoitus suojella. Pro Lapinlahti –liike, joka olisi halunnut säilyttää sairaalan sairaalakäytössä haluaisi alueelle nyt kehitysvammaisten asumista ja päivätoimintaa niin, että puistosta tulisi heidän pihansa, jossa muutkin saavat vierailla. Hiljentymistä palveleva terapiapuisto on tavoitteensa. Myös kaupunki suunnittelee tällaista toimintaa alueelle. Kiistaa on nyt siitä, missä määrin puistoa avataan yleisölle ja missä määrin se varataan kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Kiista kulminoituu porttiin, joka tekisi mahdolliseksi kävellä herkimmän alueen läpi ja yleisöä palvelevaan kasvikioskiin. Alueella on myös muutama palstaviljelmä, joiden tulevaisuudesta ollaan huolissaan.
Kalasataman pohjoisosan suunnitteluperiaatteiden tarkistus
Kyse on autotunnelista, jota suunniteltiin ennen lyhyempänä, mutta haluttaisiin nyt toteuttaa pidempänä. Jos näin tehtäisiin, Hermannin rantatien liikenne vähenisi, mikä taas tekisi mahdolliseksi lisätä asuinrakentamista muutaman tuhannen asukkaan verran. Ottamatta kantaa lopputulokseen, tällaisista vaihtoehtotarkasteluista minä pidän!
Fenixinrinmteen asemakaavan muutosesitys
Toimitilarakennuksia muutetaan asuinkäyttöön. Parisataa asukasta lisää.
Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaavasta tehdyt muistutukset
Se on täällä taas. Kymmenen muistutusta. Muistuttajat haluavat hylätä koko hankkeen tai toteuttaa sen vain ratikkayhteytenä.Tästä varmaan taas äänestetään. Oikeastaan en haluaisi käydä samoja taisteluita uudestaan.
vallilan siirtolapuutarhakaavan muistutukset
Tämä kaava on kai tarkoitettu kompensoimaan edellistä.
Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä
Tällaista hirvitystä ei pidä rakentaa. Jos ei ole varaa tunnelivaihtoehtoon, ei tehdä vähään aikaan mitään tai laitetaan iso kiertoliittymä. Monikaistaisen kiertoliittymän kapasiteetti on varsin iso. Käykää Pariisin riemukaarella katsomassa!
Vallilanlaaksosta on tainnut KH todeta käytännössä jo pari kertaa että autoväylä puistoon ei käy, ratikkarata vielä siedetään. Ihme ikiliikkuja.
Mutta tähän liittyen:
Joo tässä vaiheessa näyttää vielä ihan hyvältä, suunnitelma on järkevästi mitoitettu eli ihan yksinkertainen tunneli tavoitteena yksinkertaisesti johtaa liikenteen haitat ohi Kalasatamasta. Voipi olla jopa kannattava. Jos vanhat merkit paikkansa pitää niin seuraavaksi joku kaistapää motarisuunnitelusta taas keksii että sinne pitää saada maanalainen liikenneympyrä kahteen kerrokseen ja tusinaa kaistaa koska välityskyky pisteoptimoituna sen vaatii…
Mutta tälläkin uhalla, tarkastelualue tulisi kasvattaa Hermannin rantatien ja Hämeentien liittymän järjestelyihin. Vallilanlaakson rata jatkuu Kalasatamaan ja haara pohjoiseen pitäisi suunnitella siihen nurkilla. Tuo tunneli saattaisi auttaa tähän, samoin Hämeentien rauhoittamiseen. Näin siitä myös voitaisiin saada kannattavampi.
Mitä vastustavia argumentteja on Lapinlahden puiston avaamisella yleisölle? Mielestäni se olisi hieno jatke hietaniemen rannan ja hautausmaan muodostamalle virkistys- ja hiljentymisalueelle keskellä kaupunkia.
Miksi pitäisi olla joitain kehitysvammaisten puistoja erikseen?
Missä perusteluihin voi tutustua?
Käsittämätön ajatus minusta, etteivät kaikki voisi olla samassa puistossa piknikillä, heittelemässä palloa, juomassa pussikaljaa, kakattamassa koiraa ja mitä nyt kukakin tekee.
Kehitysvammaisia ja mielenterveyspotilaita eristetään aivan liikaa. Kaikki vain mukaan… ihan joka paikkaan!
Muistamatta edes sitä, mikä on palstanpitäjän näkemys tuosta ikuisuusasiasta, Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta, pidän sitä hyvänä esimerkkinä asiasta, jonka käsitteleminen on vihreille (ja toki monelle muullekin ryhmälle) ongelmallista. Pragmaattinen lähestyminen joukkoliikenteeseen (ja ihmisten liikkumistarpeeseen ja etenkin liikkumishaluun) ja sen hyväksyminen, että katuja ne bussitkin tarvitsevat, tuntuu joskus olevan kovin vaikeaa. Ei joukkoliikenteen suosio voi kasvaa, jos aikataulut venyvät tai bussit laitetaan mäkiin, joista ne eivät talvella selviä.
Saman tapaista problematiikkaa laajemmassa mitassa liittyy Sipooltakin hankitun alueen rakentamiseen. On vaikea kannattaa puoluetta, joka haluaa joka asiassa ehdotonta hyvää, kun kuitenkin oikeassa elämässä kohtuullisen hyvän toteuttaminen vaatii myös uhrauksia. Ja tällainen toiminta näyttää vähintäänkin tempoilevalta ellei sitten jopa epäuskottavalta.
Kun puistoalueita ja virkistysalueita yms pienennetään , toivoisin , että painoarvo olisi kaikkien etu. Ihan yleisesti esim liittyen Valillan ja Herttoniemen siirtolapuutarhojen tyyppisiin tilanteisiin. Väärin olisi kun joukkoliikennekatu tulisi niin puisto pienenisi siirtolapuutarhan kustannuksella. Tärkeysjärjestys pitäisi olla aina kaikkien etu… Mitä jos uloimpia mökkejä siirettäisiin samaan puistoon vähän sivumalle? Tien kohta on paljon kauniimpi kuin esim tunneliaukon läheisyydessä oleva ryteikkö.
Herttoniemen siirtolapuutarhassakin on saman tyyppistä ongelmaa. Itseä lähinnä vaivaa ilmeinen taipumus joidenkin puutarhureiden pyrkimys pitää ‘yleinen’ puisto lähinnä omana puolisalaisena takapihana. Tiet Kivinokkaan ei minun visiiteilläni vaikuttaneet mitenkään kehuttavalta. Kun monet ihmiset eivät halua kävellä kenenkään takapihoilla , selvä ero julkisen ja yksityisen aluen välillä on oltava. Satunnaisen ulkoilijsn epävarmuus on vain tiettyjen sisäpiirien etu.
Kuulin joskus jutun, että japanilaiset ovat tehneet suunnitelmia Tokion uudelleenrakentamisesta suuren maanjäristyksen jälkeen — toiseen paikkaan. Meilläkin Ksv voisi tehdä suunnitelman Helsingin rakentamisesta uudelleen puhtaalta pöydältä. Siitä voisi ehkä ottaa jotain oppiakin nykyiseen postimerkkikaavoilla etenevään kehitykseen.
Lapinlahden etelä alue, eli sairalasta länteen päin on 700 m pitkä loistava rantaviiva, jokä välitettävästi nyt on vain käytönkelvoton “roskatila” koska se jää Länsiväylän ja meren välissä:
http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&q=helsinki&aq=&sll=37.0625,-95.677068&sspn=71.350359,191.513672&ie=UTF8&hq=&hnear=Helsinki,+Finland&ll=60.166499,24.909061&spn=0.001413,0.006866&z=19&layer=c&cbll=60.166316,24.909745&panoid=Kju9O_u4HMEzJub96TSV2A&cbp=13,321.89„0,6.86
Muuttamalla Länsiväylä kaduksi tällä, mahtuisi sekä lisää toimisto rakentaminen kadun etelä puolella, että asuinrakentamien pohjoispuolella ja julkinen rantapolku. Kaikki tämä alkaisi väin 400 m kävely Ruoholahden metro asemasta.
Näin myös koko kauhea Porkkalankatu voisi muutta oikeaksi kaduksi ja Porkkalankadun turha silta (sillä suurin liikkenn määrä ei mene Kamppiin, vaan Mechelinkadulle) puuretaisin.
By the way, ehdotettu Kehä I / Itäväylä eritasoliitymä muistutta tosi paljon Porkkalankadun siltaa:
http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&q=helsinki&aq=&sll=37.0625,-95.677068&sspn=71.350359,191.513672&ie=UTF8&hq=&hnear=Helsinki,+Finland&ll=60.164406,24.920082&spn=0.001413,0.006866&z=19&layer=c&cbll=60.164397,24.919854&panoid=I‑D4-8wqGO_foNUAtG_gxA&cbp=13,75.83„0,1.36
Jos Lapinlahden eteläranta voitetaan takaisin kaikkille Helsinkilaisille, olisi sitten luonnollista, että ratikka 8 jatkuisi tällä kadulla pohjois Lauttasaareen, jossä se sitten käntyisi etelään Sarkiniementiessä (yhteys siellä Lauttasaaren metroon) ja veisi kaupunkilaiset kasinorantaan ja etelälauttasaarelaiset kotiin.
—
Ja nimeen omaan Porkkalankadulla järjestetään Aalto Yliopiston Masters of Arts ´11 näyttely, missä voitte tutustua minun diplomityöhön (“From Länsiväylä to Länsibulevardi”):
12. — 29.5.2011 Salmisaari, Porkkalankatu 13 G
http://www.mastersofarts.fi
“Kuulin joskus jutun, että japanilaiset ovat tehneet suunnitelmia Tokion uudelleenrakentamisesta suuren maanjäristyksen jälkeen – toiseen paikkaan. Meilläkin Ksv voisi tehdä suunnitelman Helsingin rakentamisesta uudelleen puhtaalta pöydältä. Siitä voisi ehkä ottaa jotain oppiakin nykyiseen postimerkkikaavoilla etenevään kehitykseen.”
Alueesta tulisi todennäköisesti yksi suuri Jätkäsaari, joten jouduttaisiin ojasta allikkoon.
“Meilläkin Ksv voisi tehdä suunnitelman Helsingin rakentamisesta uudelleen puhtaalta pöydältä. Siitä voisi ehkä ottaa jotain oppiakin nykyiseen postimerkkikaavoilla etenevään kehitykseen.”
500 vuoden päästä sekin olisi ennemmin tai vähemmän kuralla..niin se maailma muuttuu.
Markus, joukkoliikennettä kannattavienkin keskuudessa hankeeseen suhtaudutaan ristiriitaisesti, eikä siksi ettei nähdä liikenteellisiä hyötyjä. Kyse on kuitenkin leveän asvalttiväylän vetämisestä puistoon. Minua huolestuttaa tässä se että tuosta tulee hirvitys joka sitten vaikeuttaa kaikkea vastaavia hankkeita. Vai kaivetaanko se sama 50 miljoonaa kuin Jokeri 2 tunneliin joka ikiseen vastaavaan pätkään?
Kun sinne nyt rata tulee kuitenkin lopulta, niin voisi tehdä alusta saakka kunnolla, eli näin:
http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/SRS28_1404.jpg
http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/SRS31_1404.jpg
Lähde: Raition mainio raportti Porton Metrosta, http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/reportaasi_porto.htm
Aamunvirkkuna luin Hesarista, että Pro Lapinlahti ‑yhdistyksen pj. Jussi Lehtosen mukaan kehitysvammaiset tarvitsevat omaa rauhaa.
Luulisi tämän olevan hyvin yksilöllistä. Monet kehitysvammaisethan ovat hyvinkin seurallisia. Ja onhan puisto muistaakseni aika suuri? Eiköhän sieltä aina rauhaisakin kolkka löydy sitä kaipaavalle.
Ei tietysti ole sen kummemmin henkilökunnalle kuin Lapinlahden potilaillekaan mukavaa, jos puistosta muodostuu Koffin puiston kaltainen dokaus- ja virtsauspaikka. Sen pelon ymmärrän, mutta periaatteessa kannatan huomattavasti suurempaa avoimuutta normista poikkeavien oloon ja eloon.
Muissa Pohjoismaissa asuvat raportoivat, että esim. kehitysvammaiset ovat paljon enemmän esillä katukuvassa eli meillä olisi tietynlainen häpeän kulttuuri tässä asiassa. En tiedä, pitääkö tämä paikkansa.
Lapinlahden puistohan on nyt auki kaikille, ts sinne pääsee kävelemään, mutta ihmisryntäystä ei ole näkynyt. Tuskin siitä jatkossakaan tulee mitään nuorison bilepuistoa tms. Jätkäsaareen, eli lähelle tulee paljon uusia asukkaita, mutta tulee myös iso hieno puisto.
Eli ehdottomasti avoin puisto ja mieluusti jotain toimintaakin, kuten kahvikioski
Elina, kai se pointti on ettei Lapinlahden sairaalan puistosta haluta Koffin puistomaista ajanviettopaikkaa, sinänsä vammaisten vetäminen tähän mukaan on minustakin kyseenalaista. Mutta ajatus on sinänsä oikea, Hietaniemen hautausmaa on luonteeltan jonkinlainen kaupunkiretreetti ja olisi hyvä pitää Lappari sen osana. Reippaampaan kaupunkieloon on sitten vaikka Hietsu.
Minusta asiaa muuten auttaisi jos Länsiväylän pohjoispuolella puistosta länteen olisi talorivi, se rajaisi puistoa selkeämmin. Kts. esim. sivu 18, http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources_files/La%CC%88nsibulevardi%20by%20Carlos%20Lamuela_part%202.pdf
Mikä se Penttilän mainitsema korjaustarve johon ei ole rahaa muuten on, eli siis mitä siellä puistossa tarvitsee korjata? Rakennukset on asia erikseen.
Kontrasti Kalasataman tunnelisuunnittelun ja Itäväylän liittymien (Herttoniemi ja Kehä I) kertoo paljon. Jälkimmäisissä kyse on vain jostain liitymien “välityskyvystä”, joista ei kuitenkaan anneta mitään numeerisia arvioita. Kaupunkikuvaa tai viihtyisyyttä ei oikeastaan pohdita. Todetaan vain, että “Haasteena on uuden eritasoliittymän sovittaminen olemassa olevaan kaupunki-rakenteeseen”. Voisiko tämän haasteen mahdollisia ratkaisuja pohtia ennen kuin päätetään rakentaa alueelle silta?
Sinänsä olen samaa mieltä kehitysvaimmaisten esilläolosta kuin Elina, mutta jos heiltä on ryhmänä pyyntö oman alueen järjestämiseksi (en tunne tätä asiaa), ei se minusta kohtuuttomalta kuullosta.
tpyyluoma
Olipas hienon näköistä, siis kaikki muukin kuin tuo mainittu talorivi, ja varmaan radikaalisti edullisempaa kuin Länsiväylän kattaminen Lauttasaaressa yms. kaavailut. Saisiko Osmo tuon jollain taikatempulla toteutukseen kokonaisuudessaan…
Itse olen Länsiväylän bussimetron satunnainen käyttäjä, ja sehän tuossa vähän hidastuisi, mutta ei hätää, tilalle on tulossa oikea kiskoilla kulkeva pikametro. Pysäkiltä tosin pitää sitten kävellä perille kilometri.
Mikko H, kyllähän siihen mahtuisi semmoinen pintaraidekuljetin keskelle. 🙂
tpyyluoma: “Minusta asiaa muuten auttaisi jos Länsiväylän pohjoispuolella puistosta länteen olisi talorivi, se rajaisi puistoa selkeämmin.”
Se yhdessä ajonopeuden alentamisen kanssa auttaisi tehokkaasti myös Ruoholahti-Hietaniemi ‑kävelyreitin nykyiseen infernaaliseen mökään.
Vallilanlaakson viheralueen halkaiseva tiehanke on myös siellä ksl:n listoilla 5.5.2011. Tiehanketta kutsutaan kaupungin papereissa joukkoliikenne ‑kaduksi. Meille alueen asukkaille se tarkoittaa 7 metriä leveää asfalttikatua keskelle puistoa! Siis lisätie Vallilaan, jossa ennestään on liikennettä aivan yllin kyllin.
Tehkää ihmeessä loppu tälle hullulle hankkeelle. Ratikka voisi olla ainoa hieman järkevämpi vaihtoehto. Sitäkään ei todellisuudessa tarvita, koska yliopistolaisten työmatkan kestoon sillä on vaikutusta n. 5 minuutin verran.
Älkää pilatko tärkeää viheraluettamme! Sitä käyttävät lapsiperheiden lisäksi nuoret ja aikuiset monenelaisiin peleihinsä säännöllisesti.
Carlos Lamuelan ehdottamilla bulevardeilla olisi monta hyvää seurausta — ehkä tärkein olisi, että ne sitoisivat Helsingin “metropolialueen” ytimen oikeasti yhtenäiseksi kaupunkialueeksi, jonka runkona olisi urbaani katutila (kaupunki)moottoriteiden sijaan.
Onko oikeasti niin, ettei mikään puolue tai kukaan poliitikko aio olla aktiivinen tämän idean puolesta? Pitääkö alkaa puuhata kunnallista kansanäänestystä?
Anneli:
Ratikka voisi olla paljon parempi vaihtoehto, jos siitä tehdään tällainen:
http://www.kaupunkiliikenne.net/P4271147_500.JPG
Matka-ajoista puheenollen viisi minuuttia on jo aika paljon. Tiedelinjan ohella Vallilanlaaksossa kulkisi ainakin suunniteltu Kalasatama-Pasila-ratikka.
Ville, joo pitäisi pitää meteliä. Ode on asiasta perillä, samoin Vihreät enenevässä määrin, mutta en usko että muut puolueet on edes rekisteröinyt asiaa.
Se mitä niille motareille tehdään, sanotaan nyt vaikka ykköskehän sisäpuolella, on aivan perustavanlaatuinen kysymys. Rakennusmassana puhutaan suurusluokkasta kymmenen Jätkäsaarta, tai viisi Östersundomia. Kaupunkirakenteellisesti siitä että onko lähiöitä vai yhtenäistä kaupunkia. Liikenteellisesti siitä saadaanko raideverkkoa laajennettua ja siitä että yritetäänkö vielä lisätä tiekapasiteettia vai tyydytäänkö siihen että autoja mahtuu kaupunkiin rajallisesti.
Kysymys on yksinkertaisesti siitä että tehdäänkö kaupunkia ja sen ehdoilla, vai motareita ja lähiöitä niiden ehdoilla. Ei tämmöisiä asioita voida päättää virkatyönä.
lp, se (Laajasalo) — Kalasatama — Pasila ratikka on nimenomaan koko homman juju, muu on pikkujuttuja. Ulkomuistista ennustetut matkustajamäärät on Kehäradan luokkaa. Päinvastoin kuin Kehärataa (ulkomuistista 600M€) tätä ratikkarataa (oisko jotain 30M€) ei voi kuitenkaan kuulemma tehdä matkustajien puutteessa ennen kuin alue rakentuu. Kyllä, Helsingin liikennepolitiikka on vähän hassua.
Ville: kyllä meitä motarit bulevardeiksi aiheen tiimoilla aktiivisia ihmisiä löytyy ainakin Vihreistä. Tervetuloa mukaan.
Nämä ovat varmaan tyhmiä kysymyksiä, mutta.
Millä perusteella on arvokkaampaa säästää ratikkamatkassa 5 minuuttia, kuin säästää tärkeä viheralue kokonaisena JA laittaa pysäkit lähemmäksi matkustajien koteja (kontra keskelle puistoa)? Jos muistan oikein tuon Vallilanlaakson alueen, niin tuo joukkoliikennereitti on kai vedetty juuri sen mehukkaimman puistoalueen sydämen läpi. Ts. se vaurioittaisi alueen virkistyspotentiaalia merkittävästi.
Saara,
Joku paremmin tietävä voi laskea miten tuo 5 min kertautuu päivittäin tuhansien ihmisten ajassa ja spårakaluston kustannuksissa vuosien saatossa.
Ei kai keskelle puistoa kannata pysäkkiä laittaa, mutta tuskin ohi ajava spåra niin paljoa pitää meteliä kuin jatkuva dösäralli+taksit+autoilijat, joilla on varaa maksaa silloin tällöin sakot oikopolusta.
Toivottavasti suunnitelma hylätään ja pelkästään spårille suunnitellaan erilliset raiteet, ilman autotietä ja puistoa kunnioittaen.
Btw,
Yritetäänkö tuota kerran hylättyä suunnitelmaa runnoa nyt muuttamattomana läpi kun lautakunnassa piti olla 3 untuvikkoa?
Jos sinne bussit päästetään, vähimmäisvaatimus on, että henkilöautojen ajo estyy joko nousevilla tolpilla tai sataprosenttisella kameravalvonnalla niin, että joka kerta tulee sakko.
Äänestin viimeksi tätä joukkoliikennekatua vastaan, mutta on pakko myöntää, että joukkoliikenneargumentti on myös hyvin vahva. Ajatus, ettei bussien aikataulissa viisi minuuttia merkitse mitään on kyllä joukkoliikennevihamielinen. Jos tekee tuon matkan 200 kertaa edestakaisin vuodessa, siitä tulee 2 000 minuuttia eli 33 tuntia laatuaikaa täpötäydessä ruuhkabussissa. Koettakaapa esittää autoilijoille, ettei viisi minuuttia esimerkiksi nopeusrajoitusten takia merkitse mitään.
Tuota suunnitelmaa ei ole viimeksi hylätty vaan hyväksyttiin äänestyksessä.
Lisätään tuohon vielä että paremman puutteessa jonkinnäköinen resurssikokoelma Kaupinkibulevardeista mun turinoiden ja Karin diplomatiaopastuksen (!) kera: http://tolkku.blogspot.com/2011/02/kaupunkibulevardit.html
Saara, ei tuo ole ollenkaan tyhmä kysymys. Tässä riitelee kaksi hyvää asiaa keskenään, puisto ja toisaalta ihan oikeasti merkittävästi poikittaisliikennettä parantava joukkoliikenneyhteys. Se pysäkkien puute on etukin, tuo on sitten nopea. Minusta tähän on semmoinen kompromissi että tehdään huolella sellainen rata joka maastoutuu vielä nykyistä paremmin, busseilla tämä ei valitettavasti käytännössä onnistu.
Ode, jotain hassua niissä laskelmissa on, siis sen lisäksi että ennustemalli sijoitta Kumpulan kampuksen ilmeisesti edelleenkin pari sataa metriä liian pohjoiseen.
Miten ihmeessä noi liikeinnöintikustannukset voi kasvaa kun kaikki ko. bussilinjat lyhenevät reilusti?
Komppaan Osmon kantaa, että joukkoliikennekadun väärinkäytöstä pitäisi oikeasti joka kerta rapsahtaa sakko. Vaadin myös, että sakko oikeasti maksatetaan kaikilta, myös ulkomaalaisissa rekistereissä olevilta autoilta ja maksukyvyttömiltä, joilta ei saada tätä nykyä puristettua parkkisakkojakaan.
Eikös Helsingissä ollut henkilöitä, joilla oli satoja maksamattomia parkkisakkoja niskassa. Miksei oteta autoa pois?
Tuosta 5 minuutin säästöstä voisi vielä jatkaa sen verran, että jos haluaa nähdä , miten hyvän bussilinjan toimivuutta merkittävästi rajoitetaan, niin kannattaa mennä Kumpulan mäelle katsomaan, millaisille kaduille (kuinka kapeille ja mäkisille) on bussilinja nyt on vedetty. Ihan kuin joku haluaisi tahallaan saada joukkoliikenteen näyttämään pelleilyltä.
Kutjoa:
Mutta kuka voisi laskea, miten virkistysalueen silpomisen kielteiset vaikutukset kertautuvat läheisissä betonibunkkereissa asuvien ihmisten elämässä, hyvinvoinnissa, sitä kautta tuottavuudessa ja terveyspalvelujen kustannuksissa vuosien saatossa? Ärsyttävää, että vain niitä kustannuksia pidetään todellisina, jotka ihminen osaa laskea. Jos tuon puiston tilalla olisi vaikkapa rumia varastohalleja, suunniteltaisiinko joukkoliikennereitin vetämistä alueen läpi? Ovatko varastohallit yhteiskunnallisesti puistoa arvokkaampia, vai näyttääkö se vain siltä, kun varastohallin lunastus- ja purkukustannukset on helppo laskea?
tpyyluoma:
Nopea niille, jotka sitä pääsevät käyttämään. Eikö se yhteys enää sitten merkittävästi parantaisi poikittaisliikennettä, jos se menisi hieman eri kohdassa?
Ratikan ei kai ole tarkoituskaan/mahdollistakaan olla huiman nopea? Itse valitsen ratikan silloin, kun haluan matkustaa mukavasti ja ei ole kiire — tai kun on kiire mutta voin tehdä jotain hyödyllistä myös matkan aikana, jolloin matka-ajalla ei ole niin väliä. Jos minulla olisi päivittäistä asiaa ratikalla Kalasatamasta Pasilaan, käyttäisin matkoihin mielelläni 10 ylimääräistä minuuttia, jos sillä voitaisiin välttää hienon puiston halkaiseminen liikennereitillä. Se, että matkaan pitää lähteä 5 minuuttia aikaisemmin, hukkuu ainakin minun normaalielämässäni kohinaan, eli ei sillä ole todellista merkitystä.
Mitä muihin ihmisiin tulee, en usko että tietyt autoilijaryhmät siirtyisivät käyttämään joukkoliikennettä, vaikka reitti olisikin äärimmilleen tehostettu matka-ajan suhteen, joten miksi tehdä tällaisissa tapauksissa päätöksiä heitä ajatellen?
Tuo kuulostaa minustakin jo huomattavasti siedettävämmältä, mutta asiantuntija en ole, kun en asu alueella.
Sen 5 minuutin vaikutus on siinä, että se laajentaa joukkoliikenteen käyttökelpoista aluetta noin 5 minuuttia kauemmaksi kuin nykyisellään.
Jokaisella ihmisellä on jokin piste, jonka jälkeen todetaan että matka on liian pitkä (joukkoliikenteellä) ja vaihdetaan autoon. 5 minuutin aikasäästö tuo aika ison määrän asuntoja ja työpaikkoja riittävän lähelle toisiaan työmatkojen kannalta.
Osmo:
Joo totta; ratikassa 5 minuuttia ei itselleni ainakaan merkitse mitään, mutta ruuhkabussissa meno on sen verran hankalaa, että matka-aika menee joko hukkaan tai hyvinvoinnissa mitattuna miinuksen puolelle.
Jotenkin tulee silti mieleen, että tuo viiden minuutin säästäminen nähdään erityisen tärkeäksi juuri siksi, että puisto tarjoaa siihen mahdollisuuden ja puistoa ei nähdä kovin arvokkaana. Voisi kai ne samat minuutit säästää vaikka ottamalla pysäkkejä pois jostain muualta reitin varrelta (vai olenko väärässä ja tämä ei olisi edes teoriassa mahdollista)? Sama efekti, minkä tpyyluoma aiemmin mainitsi eduksi: reitti on nopeampi niille, jotka sitä pääsevät käyttämään.
Kaupunkimotareiden muuttaminen bulevardeiksi on niin hyvä ajatus, että se kannattaisi nostaa vihreiden kunnallisvaaliteemaksi.
Sitä olisi paljon helpompi kannattaa kuin ruuhkamaksuja, joista ihan perustellusti löytyy kyseenalaisia puolia.
Ongelma Vallilanlaakson bussikadussa on se että sitä ajetaan linjan 506 nopettamisella. Mitään syytä siihen ei taida enää parin vuoden päästä kun metro alkaa kulkea Otaniemestä Sörnäisiin. Olisi järkevämpää keskittyä nopeuttaamaan massojen kulkemista Meilahti-Pasila-Arabia akselilla. Nopea spåra olisi siihen mielestäni parempi vaihtoehto kuin jatkuva bussiralli “rauhallisen” puiston läpi.
Sitä paitsi nousevia tolppia pitäisi laittaa myös Pasilaan, jottei autot tukkisi Itä-Pasilaa kun Radanrakentajantiekin muutettaisiin autoille sopivaksi.
Btw, Kumpula on malliesimerkki nurinkurisesta kaupunkisuunnittelusta. Kun yritetään vetää joukkoliikenne jälkikäteen mäen päälle, johon on laitettu jo talot blokkaamaan reittejä, tulee vain huonoja ja hyvin huonoja vaihtoehtoja.
Mikko Särelä:
Hyvä teoria, mutta mitenkäs käytännössä? Näppituntumalta, kun itsekin olen tällainen laiskiainen, oletan että kävelymatkojen pituus rajoittaa joukkoliikenteen käyttöä enemmän kuin matka-ajan kokonaispituuden 5 minuutin vaihtelu suuntaan tai toiseen. Reitin vetäminen puiston läpi, jonne on asunnoista pidempi kävelymatka, jättää siis sekin ihmisiä pois kyseisen reitin piiristä.
Jotta vaihtoehtoja voidaan vertailla, pitäisi tietää, mitä linjoja tuo 5 minuutin nopeus varsinaisesti koskee (Kutoja mainitsee 506:n, onko muita?). Minkä alueiden ihmiset näitä linjoja käyttävät, ja onko näillä alueilla tällä hetkellä minkä verran ihmisiä, jotka asuvat “ajallisesti” liian kaukana? Kuinka moni näistä on lisäksi sellaisia, että siirtyisivät linjan käyttäjiksi, jos sen matka-aika nopeutuu 5 minuutilla, mutta kävelymatka pysäkille on edelleen sama?
Saara: suosittelen katsomaan karttaa, ei oikein muuta mahdollista reittiä ole. Ja jos kyseisessä kohdassa ei olisi puistoa, niin siitä menisi takuuvarmasti tie, jolla olisi joukkoliikennekaistat.
Kirjoituksesi osuu myös toiseen ongelmaan Helsinkiläisessä joukkoliikenneajattelussa. Ajatus siitä, että joukkoliikenne (erityisesti ratikat) on vain niille, joilla ei ole kiire.
Hyviä poikittaisia liikenneyhteyksiä nyt käytännössä voi tarjota vain ratikalla (ja rajoitetusti bussilla). Jos halutaan toimiva liikennejärjestelmä, niin ei voida lähteä siitä että ratikat palvelevat vain maisema-ajelua.
Tuosta poikittaisesta ratikasta pitää saada sellainen, että sillä kulkeminen on nopeampaa ei pelkästään Kumpulasta Pasilaan tai Meilahteen, vaan myös saada vaihtoyhteys junan kanssa luotettavaksi ja nopeaksi.
Ja mitä tulee autoilijoihin, niin joka vuosi merkittävä määrä ihmisiä ja perheitä päätyy valitsemaan auton ostamisen siksi, että yhteydet eivät toimi. Näihin voidaan ja pitää vaikuttaa hyvällä joukkoliikennesuunnittelulla.
Saara, ratikan on mahdollista ja sen myös pitäisi olla nopea.
Jos joukkoliikenne rakennetaan vain sunnuntaiajelijoille joilla ei ole mihinkään kiire, ei sitä kannata tehdä lainkaan. Tämä tarkoittaa autokaupunkia.
Kirjoittelen tätä Kumpulan Kampuksella ja olen seurannut talvella miten liukkailla keleillä ihmisillä on tapana kaatuilla mäessä, toivoisin että Kampuksen nykyisistä joukkoliikenneyhteyksistä tehtäisiin samalla innolla turvallisia esim portaat rakentamalla, kuin mitä tuota joukkoliikennekatua nyt yritetään taas ajaa.
Jos Vallilanlaakson rataa laitettaisiin kulkemaan raitiovaunu Kalasatamasta Pasilan kautta Meilahden taakse, käyttäjiä olisi metroradan varrelta idästä Länsi-Helsinkiin ja Espooseen/Vantaalle. Eli kaikki joille keskustan kautta kiertäminen aiheuttaa reilun pidennyksen matkaan.
Saara: Kumpulaan kulkee ihan kohtuullinen määrä ihmisiä radan varresta ja näistä monet nykyään kiertävät keskustan kautta, koska yhteys Pasila-Kumpula on niin huono.
Kumpulan läpi kulkevassa raideyhteydessä ei ole kyse ensisijaisesti lähiliikenteestä, vaan seudullisesta raideverkostosta. Tämä näkökulma tulee esille esimerkiksi “Ratikkaverkosto Östersundomiin” ehdotuksesta http://vesirajassa.blogspot.com/2011/03/ratikkaverkosto-ostersundomiin-ja-koko.html
Saara:
No kyllä se vaikeata on. Kalasatamasta roikkuu suunnitelmissa suora ratikka Teollisuuskatua Pasilaan, mutta ei se tuota Vallilanlaaksoa korvaa kun pitäisi palvella Kalasatama — Arabia välinen alue. Sturenkatu tekee vähän mutkaa ja on aika ahdas, ei sinänsä toki mitenkään mahdoton. Koskelantie taas on turhan pitkällä pohjoisessa, tosin Viikistä tultaessa (506 eli Tiedelinja) se on Pasilaan ihan se ja sama.
Yksi puoli asiaa on se että Tiedelinja ihan oikeasti on rikki johtuen siitä että se reitti on hassu kun pitäisi kiertää joka kampus. Voisi sen koko konseptinkin miettiä uusiksi, eli onko tuo edes tarpeellista.
Ns. linjanopeus eli se kuinka lujaa mennään pysäkiltä pysäkille ei tietenkään ole kaikki kaikessa, olennaista on kokonaisajat mitkä taas liittyy kävelymatkoihin. Tuo on optiomointikysymys mihin ei ole mitään yleispätevää vastausta. Kuitenkin, mitään syytä olla tekemättä ratikasta mahdollisimman nopeaa ei ole ja se on täysin mahdollista. Olennaista on se ettei se pysähdy kuin pysäkillä ja tuo taas edellyttää omia kaistoja ja etuuksia.
No itseasiassa juuri tuota on erillaiset toisinajattelijat yrittänyt selittää, eli että nopeus on vain yksi asia muiden joukossa. Se on vaan sitä pirullinen että sitä on helppo (ja vielä väärin) mitata, elämme huonojen mittareiden diktatuurissa. Niitä muita asioita on mukavuus, siisteys, vuoroväli, selkeys, turvallisuus… Mutta silti on nopeudella toki väliä, ja lisäksi se vaikuttaa kustannuksiin. Linja jonka ajaminen päästä päähän kestää 20 eikä 15 minuuttia maksaa käytännössä kolmanneksen enemmän liikennöidä. Tämän takia en muuten käsitä miten tuo Vallilanlaakso nostaa liikennöintikustannuksia valituille bussilijoille.
Asiaa on tutkittu. Noin 10–15% ihmisistä ei kulje millään muulla kuin omalla autolla, ehkä korkeintaan taksilla. Eikä tällä ole mitään väliä kun kysymys on joukoista. Suurin osa ihmisistä valitsee auton ja joukkoliikenteen välillä sen mukaan mikä parhaiten sopii kulloiseenkin tilanteeseen, ja jos joukkoliikenne on parempaa niin useampi valitsee sen.
Sen puiston läpi on kuitenkin kulkenut junarataa varmaan viimeiset sata vuotta, ja minun käsitykseni on se että ratikalla sen paikalle on riittävä kannatus. Pitäisi vain pitää huoltaa siitä että se tehdään pieteetillä, esimerkkejä maailmalta kyllä löytyy. Tämä on myös joukkoliikenteen etu, monta muutakin hanketta auttaisi jos hyvin tehdystä radata herkkään ympäristöön löytyisi esimerkki ihan Helsingistä, ja toisaalta sitten ymmärrettäisiin myös vaatia tasokasta suunnittelua.
Huh, tuli vähän pitkä jupina.
Eikö se kiertoliittymä olisi varsin hyvä vaihtoehto? Kevyt liikenne olisi lisäksi ilmeisesti varsin helppo (lue halpa) ohjata alikulkuun liittymän ali.
Onko olemassa mitään kylmää faktaa nykyisistä ja projisoiduista liikennemääristä kontra mitä kiertoliittymä kykenisi teoriassa välittämään?
Virallisissa papereissakin on juttua ratikasta tuolla. Ollaanko nyt esim bussilinjaa 506 muuttamassa ratikaksi jossain vaiheessa. Ainakin virallisesti joukkoliikenteessä ollaan keskittymässä nykyisin heikkoihin poikittaisyhteyksiin.En oikein usko , että ratikkavillitys päätyy papereita pidemälle. Nytkin puhutaan joukkoliikennekadusta busseille. Raidejokeria ei ilmeisesti ole tulossa. Vartissakin taisi olla juttua trollikoista ratikoiden sijaan. Satama-alueiden uudet kiskonpätkät ovat suhteellisesti todella lyhyitä. Tiedenlinjan raitioittaminen merkitsisi todella paljon uutta kiskoa otaniemeen yms.Veikkaan liian kallista taas.
Puistossa kyllä , suoralla linjalla kapeamalla kaistalla suht hiljainen ratikka on puiston kannalta maisemoida ja piilottaa välttäväksi. Nykyisten meluavien dieselbussien vieminen tuohon olisi käytänössä entisen junakaistan viereisen polun loppu puistona.En muista havainnekuvissa ollaanko puut ottamassa pois. Ehkä ne poistettaisiin myös paperiratikka-vaihtoehdossa
Minun mielestä siirtolapuutarhan entisen radan vieressä olevat mökit pitäisi siirtää vähän vasemalle ja loput kumpulankadun ja kirstinkadun risteykseen. Tai sitten yksinkertaisesti vain siirtolapuutarhan sisäiselle kaistalle. Ilmakuvasta näkee , että kysymyksessä on vain pieni määrä mökkejä. Pitäisi olla mahdollista sijoitella mökit eri tavalla. Muutama metri tuossa johon tulisi meluesteitä ja maisemointia tekisi ihmeitä. Saattaisi olla halvempaa kuin kiskot espooseen.Ottamalla tuosta tilaa , voisi bussikatukin olla vähemmän järkyttävä.
Miguli kysyy:
Bussilinjoja ei pääsääntoisesti muuteta yksi yhteen ratikoiksi, ja näin siksi että yksi syy käyttää ratikoita ja varsinkin isompia meillä pikaratikaksi kutsuttuja härveleitä on se että niihin mahtuu enemmän ihmisiä kyytiin. Vaan tehdään niin että niputetaan bussilinjoja yhteen. Tiedelinja sinänsä on aika yhdentekevä bussilinja, mutta samoilla kiskoila ja sitä käyttävällä linjastoilla saisi korvattua koko liudan busseja.
Joo ei, toimittajat nyt kirjoitta mitä virkamies sattuu höpöttämään. Jopa trollikaselvityksissä poikittaislinjasto on pudotettu pois. Näin siksi että trollikka ei ole mitään muuta kuin bussi jonka katolla on virroitin, eikä sellaisenaan ratkaisee bussiliikenteen ongelmia sen enempää kuin bussi jonka katolla on purje. Sama muuten niiden keskustan linjojen kanssa.
a_l:
Oikeastaan bulevardeiksi muuttaminen toimii myös ruuhkamaksuna: maksu vain tapahtuu aikana, kun läpikulkuliikenteen kulku hieman hidastuu. Mutta kun samalla saadaan suuri määrä uusia taloja liikenteellisesti loistavaan paikkaan, yleisesti ottaen matkustamiseen käytetty aika todennäköisesti lyhenee. Espoon puolelle ulottuva osa bulevardisuunnitelmasta lienee siksi poliittisesti hankala saada läpi…
Hei Ville ja tpyyluoma (ja Osmo ja kaikki):
Tervetuloa mukaan lobbamaan hyvän kaupungin puolesta! (löydatte minut facebookissa tai carlos.lamuela(ää)gmail.com). Kiitos myös hyvistä tekstistä!
Just eilen säin ensimmäinen selvä kannatus viesti poliitikosta. Kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Tuula Paalimäki (vihr.) kertoi minulle:
”Kannatan hanketta ehdottomasti. Jos voin olla mukana vaikuttamassa sen toteutumiseen, teen sen. Hyvä juttu!”
Ei ole kuitenkin totta, että muita puolueita eivät ole kiinnostuneita. Vasemmistoliiton suunittelautakunnan jäsen Sampo Villanen (sekä nyt uusi kansanedustaja Silvia Modig) ovat samaa mieltä kuin me, ja itse asiassa se oli Sampon kirjoittama blogin juttu, mitä sai minut taas ”pitämään meteliä”:
http://stadinvaltuusto.vas.fi/2011/04/12/koivusaaren-ja-etela-haagan-kaavoja-kaupunkisuunnittelulautakunnassa-10–4‑2011/#more-652
SDP:n puolesta on myös kiinnostuneita, ja järjestetään tällä hetkellä kokous. Suunnittelu lautakunnan jäsen Matti Niemi sanoi minulle ennen 28.4. suunnittelulautakunnan kokous:
”Lupaan ainakin sen, että kysyn virastolta miksei bulevardilähtökohtaa ole otettu ksv:ssä huomioon ja keskustelen huomenna muiden demareiden kanssa aiheesta. Voi olla, että aika loppuu kesken tän asian kanssa. Yritän ainakin varmistaa, että mahdollisuus bulevardille jäisi auki jatkossa.”
Keskustan puolesta (vaikka ei tällä hetkellä ole kaupunkivaltutettu) saadan paljon ”moral support” liikenneinsinöristä Antero Alkusta. Esimerkiksi hän on sanonut:
”Helsinkiläisille ja lauttasaarelaisille Carloksen suunnitelma on varmasti paras ratkaisu. Mutta on liian monta tahoa, joita ei kiinnosta helsinkiläisille paras vaan jokin, joka on itselle parempi”
… ja nyt tarkoitus on myös mennä puhumaan Kokoomukselle ja RKP:lle.
Poliittinen tahon lisäksi on tosi tärkeä saada KSV:n mukaan. Olen esittänyt jo kaksi kerta tätä projektia siellä ja KSV:ssa istun myös ”kaupunki buulevadien työryhmässa”, mutta siellä on viranomaiset, joiden mielestä saa tehdä moottoriteistä bulevardit, kunhan sen alla rakennetaan tunneli, jossa kulku alkuperäinen moottoritie! Eli meidän vielä pitää puhua paljon tästä…
Sekä kaikkilla puolueilla että KSV:lla on varmasti monta ihmistä, jotka ymmärtävät että tämä visio Helsinkille on paljon parempi kun nykyinen ”lisää autokaistoja ja pysäköinti kaikkille”, mutta ehkä he eivät ole päätösasemassa. Silti, meidän tehtävä on tuoda niiden ääniä esille ja yhdessä, joten muut ”tärkeimpiä henkilöitä” seuraavat.
Kiitos kaikille vastauksista ja etenkin tpyyluomalle jupinoista.
Lapinlahdella toinen hyvä oikeakulku olisi kelluva kevytliikenne reitti Salmisaarennasta Lapinlahden toiselle puolelle, eli suoraa yhteys pohjois Lauttasaaresta Hietarantaan.
Se parantaisi polkupyörä yhteys Lauttasaaresta Töölöön, ja voisit kavella Lapinlahden ympärillä. Eli tässä kuvassa suoraan toiselle puolelle:
http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&q=helsinki,+finland&aq=&sll=37.0625,-95.677068&sspn=71.350359,191.513672&ie=UTF8&hq=&hnear=Helsinki,+Finland&ll=60.166856,24.89826&spn=0.011262,0.046756&z=16&layer=c&cbll=60.166815,24.897902&panoid=XRBDyPHN-8-LnEujcX8jJA&cbp=13,10.68„0,7.09
Lapinlahdella toinen hyvä oikeakulku olisi kelluva kevytliikenne reitti Salmisaarennasta Lapinlahden toiselle puolelle, eli suoraa yhteys pohjois Lauttasaaresta Hietarantaan.
Se parantaisi polkupyörä yhteys Lauttasaaresta Töölöön, ja voisit kavella Lapinlahden ympärillä. Eli tässä kuvassa suoraan toiselle puolelle: