Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Öster­sun­domin yhteisen yleiskaa­van luonnos

Tästä tulee vihreille vaikea asia, kos­ka kak­si vihreätä peri­aatet­ta iskevät voimakkaasti toisi­aan korville. Alueen luon­non­suo­jelu, Natu­ra ja Sipoonko­r­pi vas­taan raiteisi­in tukeu­tu­va pien­talo­val­taisek­si kohta­laisen tiivis kaupunki­rakenne. Minus­ta näistä on tehtävis­sä hyvä kom­pro­mis­si, mut­ta jotkut toiset saat­ta­vat olla eri mieltä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.2.2011”

Selvi­tys ampumaradan sijoit­tamis­mah­dol­lisuuk­sista Kru­unuvuoren­ran­nan kalliotiloihin

Ei onnis­tu. Kalli­otilois­sa on säi­lytet­ty dieselöljyä ja sen puhdis­t­a­mi­nen ihmisen hen­gitet­täväk­si on hidas­ta ja kallista. Pienem­pään pysty­lu­o­laan saisi pari pis­too­liampumarataan kovin korkein kustannuksin.

Kaavoituk­sen arvioin­ti- ja seu­ran­ta­jär­jestelmä (KARVI)

Mie­lenki­in­toinen jut­tu. Tosin pistey­tyk­sen vai­htelu­väli on kovin kapo­nen. Viimeaikoina kaavo­ja on tehty varsin hyvin kaupunki­rak­en­teen eheyt­tämisen kannal­ta. Vähän ajatelti­in, että analysoitaisi­inko saman tien seudun muutkin kaavat.

Ohi esi­tys­lis­tan esitin, että paikkati­eto­jär­jestelmän avul­la selvitet­täisi­in seudun työ­paik­ka-alueen saavutet­tavu­ut­ta. Mit­ta­ri­na voisi olla vaik­ka se, kuin­ka moni seudun asukas pää­sisi kotoaan alle puo­lessa tun­nis­sa töi­hin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.2.2011”

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­teli julk­isu­u­teen Öster­sun­dom-suun­nitelmi­aan aamupäiväl­lä. Ymmärtääk­seni esi­tys odot­taa min­ua kotona kaupunkisu­unnnit­telu­vi­ras­ton lis­tan kanssa. Huomioi­ta esityksestä:

Alueelle on tarkoi­tus asut­taa 66000 asukas­ta, eli liki 60 000 asukas­ta nyky­istä enem­män. Näistä tulisi Helsin­gin osalle 45 000 eli noin 40 000 uut­ta asukas­ta. Alue olisi selvästi väl­jem­min kaavoitet­tu kuin muu osa Helsinkiä, mut­ta tiheäm­min kaavoitet­tu kuin Van­taa. Jat­ka lukemista “Öster­sun­dom tulos­sa käsittelyyn”

Olin eilen varsin mie­lenki­in­toises­sa Asun­torak­en­tamisy­hdis­tyk­sen (ARY) asun­topoli­it­tises­sa paneelis­sa. Kun minä ja Vapaavuori puol­simme rak­en­tamisen keskit­tämistä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esitet­ti­in metropolin pohjois­laidal­ta, että sil­loin asun­noista tulisi kalli­ita, eikä Sari Sairaan­hoita­jal­la olisi varaa niis­sä asua. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako tehdä tahal­laan huonoa?”

Selvi­tys ampumaradoista Kru­u­nun­vuoren kalliotiloihin

(Pöy­dältä)

Kaavoituk­sen arvioin­ti- ja seu­ran­ta­jär­jestelmä (KARVI)

Kaupun­ki on jaet­tu viiteen vyöhyk­keeseen, joista paras on kan­takaupun­ki, aluekeskuk­set ja raideli­iken­teen suun­nitel­lut sol­muko­h­dat. Näi­hin tehdy­istä kaavoista saa pis­teitä ker­toimel­la 1,3. Huonoin ker­ron (1) tulee kaavoista, joiden sijoit­tumises­sa ei ole muu­ta meri­it­tiä kuin että ne ovat Helsingis­sä. Kovin ovat ker­toimet pieniä. Luon­te­vaa, että ker­toimet suh­tau­tu­isi­vat vaikka­pa raken­nu­soikeu­den arvoon. Paras voisi olla sil­loin vaikka­pa kuusi ja huonoin yksi. Lievem­pi olisi suh­teut­ta­mi­nen valmi­in raken­nuk­sen ker­rosneliöhin­taan, jol­loin vai­htelu­väli olisi jotain 1–4.

Tiivistyskaa­va Siltamäessä

Maan­omista pyytää raken­nu­soikeuten­sa kaksinker­tais­tamista ja saa tah­ton­sa läpi. Pien­talo­tont­te­ja tiivis­te­taan ja raken­nus­maak­si laite­taan yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­vaa (!) puis­toa. TGont­tite­hokku­udet edelleen vain 0,14 – 0,29, mut­ta Sil­tamä­ki on toisaal­ta kaukana.  Puo­len­toista hehtaarin alueelle vajaat sata asukas­ta. Lähim­mät naa­pu­rit tuskiskel­e­vat rauhan ja yksi­ty­isyy­den mene­tys­tä ja talo­jen­sa arvon laskua, mut­ta laa­ja-alaista kap­inaa ei näytä syn­tyvän tiivistämistä kohtaan. Jos ei sää olisi täl­lainen, polk­isin katsomaan.

Tästä taitaa kil­hataa myös kaupun­gin kas­saan jotain arvon­leikkauk­se­na, onhan raken­nu­soikeu­den lisäys yli 2000 neliötä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.2.2011”

Yhä use­am­min tör­mää eri­lais­ten asumiseen ja rak­en­tamiseen keskit­tynei­den sem­i­naarien kahvi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun betoniele­ment­ti­talot raken­net­ti­in noin 40 vuo­den elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoi­tus perusko­r­ja­ta vaan purkaa elinkaaren­sa lop­ul­la. Sik­si esimerkik­si vesi­jo­hdot raken­net­ti­in seinien sisälle taval­la, joka tekee perusko­r­jauk­sen erit­täin kalli­ik­si.   Ne olisi järkev­in­tä purkaa, kuten oli suun­nitel­tu, mut­ta ”sehän on poli­it­tis­es­ti mahdotonta”.

Kos­ka minus­ta järkevät asi­at eivät voi olla poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia, otin asian esille kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Purkaa vai peruskorjata?”

Esikaupunkialuei­den renessanssi

Asi­as­ta keskustelti­in pitkään ja saimme hyvän esit­te­lyn. Aineis­to löy­tyy pääosin netistä. Esikaupunkialuei­den – siis van­ho­jen lähiöi­den — kun­nos­tus on tärkeä asia. Tässä yhtey­dessä on tarkoi­tus sijoit­taa van­han asu­tyuk­sen lomaan myös uus­tuotan­toa. Tämän pelisään­nöistä puhuimme pitkään ja siitä, miten asukkaiden hyväksyn­tä saadaan asialle.  Kun talot tule­vat perusko­r­jaus­vai­heeseen, täy­den­nys­rak­en­tamisen kaavahyödylle voi olla yhtiöis­sä käyt­töä – ja lisäk­er­roksille. Poikit­taisy­hteyk­sien — Jok­eri 1 ja Jok­eri 2 — rak­en­t­a­mi­nen tulee muut­ta­maan esikaupunkialuei­den luon­net­ta melkois­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.2.2011”

Esikaupunkialuei­den renes­sanssi, suun­nitel­man runko sekä Kan­nemä­ki-Las­si­la-Pohjois-Haa­ga ja Mel­lun­mä­ki ‑aluei­den kehittämissuunnitgelmat

Helsingis­sä on menos­sa tärkeä han­ke paran­taa esikaupunkialuei­ta asuinalueina. Siihen liit­tyy paljon täy­den­nys­rak­en­tamista ja ympäristön paran­tamista sekä liiken­ney­hteyk­siä. Han­kkeet kuu­losta­vat hyviltä, mut­ta yksi­tyisko­hti­in tutus­tu­mi­nen on luot­ta­mus­miehelle mah­do­ton­ta. Odot­te­len esit­te­lyä lau­takun­nas­sa, ehkä siitä saa parem­man kokon­aisku­van. Tämä on kuitenkin vas­ta suun­nit­telua, ei toimeen­pan­tavia päätöksiä.

Kuten edel­lisessä postauk­ses­sa sanoin, olisi hyvä ehostaa myös kan­takaupunkia, ihan vain veropo­h­jan tukemisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2011”

Olen tul­lut yhä vain vaku­ut­tuneem­mak­si, että peruskun­ta on väärä yksikkö vas­taa­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­ses­ta. Pienet kun­nat ovat siihen aivan liian pieniä ja haavoit­tuvia, kaupunkiseuduil­la taas tilanne johtaa rumaan peli­in, jos­sa kaik­ki kär­sivät ja huono-osaiset erityisesti.

Entä jos vero­tu­lot kerät­täisi­in johonkin kaupunkiseudun yhteiseen kas­saan ja jos tuo yhteinen kas­sa olisi vas­tu­us­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista? Sil­loin kun­tien ei tarvit­sisi väl­tel­lä kalli­ita, paljon palvelu­ja tarvit­se­via asukkai­ta eikä yrit­tää houkutel­la kepu­likon­stein asukkaik­seen suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia tai rajo­jen­sa sisäpuolelle men­estyviä yri­tyk­siä. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen kil­pailu raais­tuu (3). Mitä pitäisi tehdä?”

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toimintasuunnitelma

Keskustelti­in paljon täy­den­nys­rak­en­tamis­tavoit­teesta. Viras­to valit­ti, että kaa­vat ovat hyvin työläitä, eikä tavoit­teis­sa ole kovin help­po pysyä. Kaavoituskus­tan­nuk­set ovat var­maankin ker­rosneliötä kohden moninker­taiset uud­is­alueisi­in näh­den, mut­ta suh­teutet­tuna investoin­tien arvoon kaavoitus ei mak­sa mitään. Siitä ei kan­na­ta pih­da­ta. Mut­ta täl­laiseen johtaa lohk­outunut bud­je­toin­ti. Päätet­ti­in kokoomuk­sen aloit­teesta esit­tää, että seu­raaval­la ker­ral­la tiivistyskaavo­jen määrästä tehdään sito­va tavoite. Kir­jelmöi­ti­in myös, että geot­eknisen osaamisen puolel­la alkaa olla pul­lonkaula kaavoituk­ses­sa. Tah­do­taan siis lisää väkeä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.1.2011”