Kehä I:n ja Itäväylän risteys
En päässyt paikalle, koska eduskunnassa oli omat kiireensä, vaan paikalla oli puolestani Kai Ovaskainen. Tulin vasta, kun kokous oli ollut käynnissä kaksi tuntia. Silloin tästä asiasta tehtiin päätöstä. Se palautettiin yksimielisesti muunlaisen ratkaisun etsimiseksi. Ilmeisesti keskustelu oli kulkenut niin, että luottamusmiehet olivat esittäneet hyviä ratkaisumalleja ja liikennesuunnittelijat kertoivat, että sekin on tutkittu, mutta ei toimi. Meillä taitaa olla edessämme aito ongelma.
Viimeksi esitettiin Hakamäentien mallia, siis sitä, joka on Hakamäentien ja Mannerheimintien risteyksessä. Suoraan menevät sukeltavan Mannerheimintien ali ja kääntyville on risteys pinnassa. Brysselin sisempi kehätie on rakennettu tällaisten risteysten varaan. On kuulemma tutkittu, eikä toimi näillä volyymeilla.
Sörnäisten tunneli ja Kalasataman pohjoisosan suunnitteluperiaatteet
Kun rakennetaan pidempi tunneli, kustannusarvio 135 M€, saadaan rakennusoikeutta noin sadan miljoonan edestä. Tuntuu hyvältä. Tähän päädyttiin, kun lyhempi tunneli oli osoittautunut vaikeaksi toteuttaa. Tämän laskelman mukaan pidempi tunneli olisi ollut kannattava jo silloin, kun lyhyt tunneli vaikutti halvalta. Tarvitsisimme paljon enemmän tämänkaltaisia kaavataloudellisia tarkasteluja. Vielä joskus teemme niistä kaupunkimotareista bulevardeja.
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnos
Tästä oli lautakunnassa erilaisia mielipiteitä. Toiset halusivat säästää enemmän puistoa ja toiset pitää kiinni asukasluvusta. Kukaan ei vastustanut rakentamista kokonaan. Päädyttiin kuitenkin yksimieliseen palautusesitykseen, jossa pyritään 900 asuntoon kuitenkin puistoa säästäen ja erityisesti niin, että rantaa säästyy leveämmältä vyöhykkeeltä. Rakentaminen laajenee ehdotetusta ylöspäin ja ehkä etelään niin, että rantaan jaa leveämpi vyöhyke.
Palautuksen tarkka sanamuoto oli seuraava:
Lautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uudestaan maankäytön ratkaisuja, kaava-alueen rajauksia ja massoittelua myös rakennusten korkeutta nostamalla. Kuitenkin niin, että valmistelussa pyritään lähtökohtaisesti esitetyn mukaisiin rakennusoikeuksiin. Valmistelussa tarkastellaan myös mahdollisuus säilyttää ranta-alueita esitettyä selvästi laajemmin virkistyskäytössä.
Kansalaiset olivat jakaneet pöydälle vaihtoehtosuunnitelman, jonka pääperiaatteet olivat häätää leirintäalue Östersundomiin ja rakentaa metroradan molemmille puolille 16-kerroksiset asuintornit. Ei hassumpaa.
Eräs syy Meri-Rastilan kaavoitukseen on kohentaa alueen imagoa. Alueen kouluissa puolet lapsista on muunkielisiä ja alueen tulotaso on selvästi alle kaupungin keskiarvon. Pari taloa sinne tänne ei asiaa muuttaisi, vaan saattaisi jopa pahentaa. Tänne on tarkoitus tulla omistusasuntoja. Meri-Rastilan tilanne ansaitsee oman artikkelinsa.
Leirintäalueen siirto Östikaan ei kuulosta ollenkaan hullummalta. On lähinnä vitsi, että metroaseman vieressä on karavaanareiden kenttä ja sekin tehokäytössä vain pienen osan vuotta.
Itäväylän risteyksen kanssa luottamusmiesten kannattaisi pitää päänsä. Ongelman olemassaolo riippuu vain siitä, mikä on tavoite: maksimoida henkilöautoliikenteen määrä vai rakentaa kaupunkia?
Liikenteen ajopuuteoria tulee hylätä; ei kaikkeen liikenteen kasvuun tule vastata, vaan liikennemääriä tulee aktiivisesti ohjata kapasiteettitarjonnan määrällä. Ei ole mitään syytä, miksi Itäväylän ja Kehä I:n liikennekapasiteettia tulisi muutenkaan lisätä. Miksei yhtä hyvin voida vaikka rajoittaa lisää? Tulpataanhan Helsingin kantakaupunginkin liikennemääriä moottoriteiden päiden liikennevaloilla. Itäväylällä ja Kehä I:llä riittää kyllä kaistoja, joilla voi odottaa omaa vuoroa.
Kannattaa myös ehdottaa taas niitä ruuhkamaksuja. Se kyllä ratkaisee liikenteen tarjonnan ja kysynnän ongelman. Tuonhan voi vaikka esitellä eduskunnassakin. Konkreettiset ongelmat ja tarinat aina avaavat asioita.
Uudenlainen suunnittelu Meri-Rastilan osalta tuntuu perustellulta. Toivottavasti löytyy ratkaisu, jossa urbaani ja luonto mahtuvat hyvin rinnakkain.
Korkeat tornit aseman lähelle ovat kiinnostava vaihtoehto. Myös metroradan päälle rakentamista olisi hyvä pohtia. Käsittääkseni taloja suunnitellaan radan ylle toisaalle Itä-Helsingissä.
T: Olli Vento
Ode: ”On kuulemma tutkittu, eikä toimi näillä volyymeilla.”
Niin, mitä tarkoittaa toimiminen? Autoilijan mielestä sitä, että voi ajaa hidastamatta 60 km/h tai sopivalla ylinopeudella risteyksen ohi. Kuten vaikka Lahdentien kohdalla. Autoliikennesuunnittelijan opin mukaan on myös näin, sillä ”sujuva liikenne” tarkoittaa, että autoliikennevirta kulkee häiriöttä tasaisella nopeudella.
Teidän tehtävänne lautakunnassa on tehdä arvovalinta siitä, mikä on riittävää sujumista ja paljonko sujumisesta ollaan valmiita maksamaan. Jos te kysytte sitä liikenneinsinööriltä, saatte yllä olevan vastauksen ja toteamuksen, että sitä varten tarvitaan yhdessä kaupungin sadoista risteyksistä 100–200 miljoonaa euroa. Se on oikea vastaus liikenneinsinööriltä, koska ei hänen tehtävänsä ole tehdä arvovalintoja vaan suunnitella ratkaisuja annettujen ehtojen puitteissa. Ja jos ei ole määritelty, mikä on sujuvaa, sujuva tarkoittaa sujuvuuden maksimointia.
Sama on vastaus autoilijalta. Eihän hän maksa sillasta eikä tunnelista, ainoastaan omasta ajastaan. Autoilija ei optimoi kokonaisuutta, ainoastaan omaa mukavuuttaan.
Asun melkein tuon risteyksen vieressä. Siinä on ehkä tunnin verran vuorokaudessa tilanne, että joutuu odottamaan parit liikennevalot. Se tarkoittaa paria minuuttia odottamista. Asetetaan kysymys näin: Hyvä liikennevaloissa odottava autoilija. Voimme poistaa sinulta tämän odotuksen tässä risteyksessä, jolloin pääset nopeammin odottamaan seuraavan risteyksen liikennevaloja. Maksatko siitä 25.000 euroa?
Antero
Hienoa, että palautitte Meri-Rastilan suunnitelman uuteen valmisteluun. Alueen luonnon kannalta keskeistä olisi, että löydettäisiin ratkaisu, jossa korkeaa kalliota ei louhittaisi, koska rankasta rakentamistekniikasta seuraa, että papereilla säästettäväksikään merkitty luontoalue ei todellisuudessa säästy.
Metroradan päälle kannattaisi rakentaa. Meille on moneen kertaan todettu, että se olisi liian kallista. Tämä on tekosyy, koska muihin Itä-Helsingin lähiöihin tällaista suunnitellaan. Ja rahasta puhuttaessa itse kokisin, että jääkauden muovaamalle kalliolle ja metsäalueelle rakentaminen on toisella tavalla kallista, koska ne ovat aidosti korvaamattomia.
Leirintäalue voi myös olla kelvollinen vaihtoehto. Tornimainen rakentaminen ei estäisi kartanomiljöön säilyttämistä.
Hanna-Leena Ylinen
Rupea nyt Osmo ihan oikeasti ajamaan Helsinkiin sitä ainoaa liikenneratkaisua, joka toimii ja johon on varaa. NOSTETAAN PYSÄKÖINNIN HINTAA. Ja poistetaan (esim. 5–10 vuoden siirtymäajalla) asukaspysäköinti. Jos siis keskustassa asuva omistaa auton niin hankkii sille hallipaikan. Jos pysäköinti maksaa keskustassa 2 euroa/tunti ja reuna-alueilla 1 euron/tunti 24 tuntia vuorokaudessa ja työnantajan tarjoama parkkipaikka on 500‑1000 euron verotettava etu/kk, niin tietulleja ei tarvita ja ruuhkat poistuvat heti.
Komppaan Anteroa ja Elmoa. Se sujuvuusongelma on se että kaupungissa risteykset ei vedä sujuvasti useamman motarin syöttämää määrää autoja. Tämä on kaupungin ominaisuus. Jos tuo on ongelma, niin kaupunki on ongelma ja sen rakentaminen pitää lopettaa. Minusta ja aika monesta muusta kaupunkilaisesta kaupungit ei kuitenkaan ole ongelma, vaan jotain tavoiteltavaa.
@Lassi Hietanen
Keskustassa ei ole juuri liikennettä, eikä ruuhkia mitä poistaa. Et kai oikeasti kuvittele, että Itäkeskuksen liikenneongelmat korreloivat jotenkin keskustan parkkipaikojen kanssa, kun valtaosa tuosta liikenteestä ei käy missään vaiheessa lähimaillakaan keskustaa.
@Elmo
Nostamalla asumisen ja työnteon hintaa pääkaupunkiseudulla, niin poistuu loputkin ongelmat. Jäljelle jää pieni joukko varakkaita eläkeläisiä ja siitäkin ongelmasta selviää nostamalla heidän tarpeeksi heidän verotustaan.
@Kimmo
Työskentelen Herttoniemessä ison työnantajan palveluksessa. Meille tulee porukkaa töihin pitkienkin matkojen takia. Huomattava määrä Espoosta omilla autoillaan. Harvemmin kukaan heitä valittaa. Varsinkin kun kehällä on kiva ajella reipasta ylinopeutta helsinkiläisten asukkaiden iloksi. Yksi ei autoileva nainen vaihtoi työpaikkaa, koska julkisilla Vantaalta tänne tulo kesti liian kauan.
Marko V, niin ja tuon takia Herttoniemessä puskee toimitilatontit ruohoa tai toimii ulkovarastoina. Kun ei sinne nyt oikein pääse julkisilla järkevästi kuin metron varresta. Malmi-Herttoniemi bussilla (79) on muuten paremman puutteessa yllättävän paljon matkustajia.
@Marko V
Mikä oli viestisi villakoira? Ylinopeutta kaahaavat, Espoossa asuvat kollegasi vai Herttoniemessä sijaitseva työpaikkasi??
Minulle taas sopii kyyllä melkein mikä tahansa pilkkakirves otsaan. Olen intohimoinen pyöräilijä, liikun paljon keskustassa jalan ja käytän lähes päivittäin joukkoliikennettä. Lisäksi perheessä on kaksi saksalaista, kallista länsiautoa, joita erityisesti lisääntymisherkkä vaimoni käyttää neljän lapsen liikuttamiseen ja sosiaalialan työnsä hoitamiseen. Onneksi ei ole saastuttavia koiria, eikä lihaakaan syö perheestä kuin pieni vähemmistö.
Terveisiä vaan sille entiselle vantaalaiselle työkaverillesi. Ehkä ruuhkamaksut ja GPS-seuranta tulevat pelastamaan hänenkin arkeaan…
Kimmolle Markon villakoirasta:
Villakoira on siinä, että ei riitä rakentaa joukkoliikennettä, joka tarjoaa vain yhteyksiä Helsingin keskustaan. Siitä on jo 50 vuotta, kun työpaikat olivat kantakaupungissa ja asunnot ympärillä nukkumalähiöissä. Asunnot ovat edelleen nukkumalähiöissä, mutta työpaikka-alueita on myös haulikolla ammuttuna siellä täällä. Ja ihan oikeasti, henkilöauto on ainoa järkevä ja kohtuullinen tapa tehdä tällä seudulla matkoja, joiden päätepiste ei ole kantakaupunki.
Itse kirjoitan blogissani http://t.co/oHLtLBi Itäkeskuksen risteyksestä, että Vuosaaresta tulee metrorata, jolla on 5‑kertainen kapasiteetti risteykseen tulevaan Meripellontiehen nähden. Mutta oikeasti sitä kilometrin siltaa ollaan tekemässä niitä varten, jotka ajavat Kehä 1:lle, ja heille siitä metrosta ei ole yhtään mitään hyötyä.
Sen sillan hinnalla voisi rakentaa edes ratikan Jokerilinjalle, mutta se on muka liian kallis, ja seudun johtavat liikennevirkamiehet rakastavat metroa ja laittavat Raidejokerin listallaan kaikkien kuviteltavissa olevien keskustaan johtavien metrojen jälkeen viimeiseksi. Ne metrot eivät oikeasti auta yhtään mitään, koska ongelma on juuri se, minkä vuoksi Markon vantaalainen työkaveri otti loparit.
Haluaisin nähdä sen päivän, että tämä hölmöily loppuu. Mutta alan uskoa, että minun elämäni loppuu ennemmin.
Antero
@Kimmo
Pointti oli, että autoilijoilla on jo asiat liian hyvin suhteessa julkisilla liikkuviin. Miksi edesauttaa yksityisautoilua, kun siitä ei mitään hyvää seuraa. Saasteita, ruuhkia jne. Haagasta Herttoniemeen meni julkisilla 45 min ja autolla 20 min. Ei paljon julkisia kiinnostanut käyttää, vaikka mieli olisi tehnytkin. Vaimo sai talvella värjötellä välillä puolikin tuntia Pukinmäen juna-asemalla kun junia ei kuulunut. Autolla olisi päässyt huomattavasti nopeammin töihin. Mitäköhän tuolla 100 miljoonalla saataisiin aikaiseksi, jos sillä toteutettaisiin parannuksia julkiseen liikenteeseen.
Ode: “Eräs syy Meri-Rastilan kaavoitukseen on kohentaa alueen imagoa. Alueen kouluissa puolet lapsista on muunkielisiä ja alueen tulotaso on selvästi alle kaupungin keskiarvon. Pari taloa sinne tänne ei asiaa muuttaisi, vaan saattaisi jopa pahentaa. Tänne on tarkoitus tulla omistusasuntoja. ”
Onko alueen imagolle parempi merellinen virkistysalue vaiko alempaa keskiluokkaa edustavat naapurit?
@Marko V
Mitä siis ehdotat tehtäväksi? 100 miljoonaa maksava pikalinja Haagasta Herttoniemeen vai henkilöautoliikenteen hidastamista 25 minuutin verran?
Puhutaan nyt realistisesti ideologian sijaan, ei joukkoliikenne voi toimia koko pk-seudulla taksin tavoin. Kannatan hyvää ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta en mihin tahansa hintaan. Vastustan erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämistä kaiken muun liikenteen kustannuksella — ei 45 minuutin matka sillä nopeudu, että vaihtoehtoinen liikennemuoto hidastuu.
Sinulle helpoin, halvin ja ekologisin ratkaisu olisi muuttaa Itä-Helsinkiin, eikä muuttaa Itä-Helsinkiä Haagaan tai Espooseen.
ML kirjoitti: “Onko alueen imagolle parempi merellinen virkistysalue vaiko alempaa keskiluokkaa edustavat naapurit?”
Aiheellinen kysymys. Minusta merellinen ja aidosti metsäinen (ei siis pelkkä puisto) virkistysalue on alueen imagolle tärkeä.
En ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miksi joku ihmisryhmä (esim. keskiluokkaiset tai suomalaista syntyperää olevat) olisi jotenkin toivottavampi kuin muut ryhmät.
Itse pidän Meri-Rastilan nykyisistä asukkaista. 🙂
Hanna-Leena Ylinen
Itse paljon henkilöauto käyttävänä kannatan kiertoliittymiä. Kun se tehdään riittävän leveäksi, niin liittymästä pääsee läpi sen 70km/h, mikä on ihan riittävä tuossa Itä-Keskuksessa. Suurempi ongelma on suomalainen tapa tehdä kiertoliittymiin kaistoja, opasteita, kavennuksia jne… Iso ympyrä, jossa kolme kaistaa ja lähiristeykset pois niin homma toimii. 🙂
Käykääpä ajamassa surullisen kuuluisa Finnoon liittymä autolla ja pyörällä. Kaikenlaisia virityksiä, jotka vain haittaavat liikennevirran kulkua autokaistoilla. Kevyen liikenteen tasalla risteys on hengenvaarallinen! 🙁 Näkyvyydet aivan nolla. Liikennesuunnittelija ei vain osaa. 😉
Kalle, se Finnoon liittymähän oli vuoden 2008 palkittu kuntatekninen saavutus…
Stadin ruuhkista pääsee veropolitiikalla joka johtaa jengin ja firmat takaisin “Juubajoelle”.
Ville, tiedän tuon — valitettavasti.
Lähdin tuohon suuntaan lenkille ihan varta vasten silloin, kun risteyksen kevyenliikenteen väylät valmistuivat. Petttymys, jopa kauhistus, oli melkomoinen. Risteyksen kevyenliikenten väylä on hengenvaarallinen. 🙁
Asiasta kirjoiteltiin tuolloin ahkerasti ja muistan hyvin pahoittaneeni jonkun mielen todella pahasti, kun analysoin tilanteen. Myöhemmin on tullut ajettua tuosta autollakin läpi, eikä autokantta voi pitää yhtään onnistuneempana.
Jotain hyvääkin tuosta kriittisestä kirjoittelusta syntyi. Suunnitteluvirheitä on yritetty paikata kevyenliikenteen ajoratamaalauksilla. Tosin nekään eivät ole nykyisen asetuksen mukaisia. 😀
Halvinta yhteiskunnalle on käyttää pätevää suunnittelijaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kyseisen Finnoon viritelmän suunnittelijalta ei kannata tilata mitään! Odotan mielenkiinnolla Ruoholahden rekkaesteen valmistumista. 😉
@Kimmo
Pääkaupunkiseudulla liikenteen melu ja saastepäästöt ovat merkittävin elinolosuhteiden pilaaja. EU:n tasolla tähän ollaan jo puututtu ja esim. liikenteen melusta on olemassa meludirektiivi. Tuon direktiivin raja-arvojen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu noin 235 000 ihmistä liikenteen melualueilla. Direktiivin tarkoituksena on vähentää melulle altistuvien ihmisten määrää. Miksi meillä olisi laittaa 100 miljoonaa ongelman lisäämistä varten, mutta samaan aikaan ei ole kohdistaa varoja sen torjuntaan?
Ongelman huvittavuus paljastuu, mitä enemmän asiaa tutkii. Esim. Itävallasta löytyy stadardit vähäpäästöisimmille raskaille ajoneuvoille (Grüner LKW/Lärmarm LKW http://www.rahtarit.fi/kirjaink_autojen_keulalla.html). Miksi meillä ei ole kaupunkiliikenteessä tuollaisia busseja ja kuorma-autoja?
Kehittyvä teknologia mahdollistaisi huomattavasti vähäpäästöisemmän liikenteen. Esim. ladattavat hybridiautot. Jäljelle jää rengasmelu, minkä vähentäminen vaatisi nastarenkaiden käyttökieltoa, jotta voitaisiin käyttää hiljaisempia asfaltteja. Nasterenkailijoille voisi osoittaa vaikka omat ryömintäkaistansa. Tekniset ratkaisut ovat siis olemassa, vain poliittinen ohjaus ontuu. Verotuksella pystyttäisiin tehokkaasti ohjaamaan ostotottumuksia oikeaan suuntaan. Saastuttajat voitaisiin laittaa maksamaan aiheuttamista saasteista.
Vaikka autoilu vihertyisi vaikka kuinka paljon, ei sekään ratkaise ruuhkia. Esim pikaraitiotien tehokkuus ihmisten kuljetuksessa on aivan toista luokkaa kuin henkilöauton. Tarvitsemme enää jonkinlaisen kätevän minikulkuneuvon, millä pystyisi liikkumaan kohtuu nopeudella ja saasteetta pikaraitiotien varteen ja pois.
Marko V: “Tarvitsemme enää jonkinlaisen kätevän minikulkuneuvon, millä pystyisi liikkumaan kohtuu nopeudella ja saasteetta pikaraitiotien varteen ja pois.”
Mitenkä olisi esimerkiksi kokoontaitettava polkupyörä tai potkulauta? Taittopyörän taitaa saada tällä hetkellä mallista riippuen 500‑1000 eurolla, potkulaudan halvemmalla.
@Marko V.
En vastusta en, mutta miten sinun työmatka siitä nopeutuisi? En halua olla paholaisen asianajaja, mutta yhteen kohtaan puutun, eli nastarenkaat. Nämä ovat minimaalinen ongelma ainakin ilmanlaadun kannalta, kun raskas liikenne jauhaa niin absoluuttisesti kuin suhteessa monin kerroin asvalttia hiukkasiksi. Tämän faktan julkaisemisesta voimme kiittää mm. Ruotsin rautateitä, jotka teettäneet aihetta koskevan tutkimuksen muutama vuosi sitten.
Mihin sitten käytämme ylimääreiset 100 miljoonaa? Miten olisi vähäpäästöiset ja erityisesti vähämeluiset bussit? Tai hiljainen ratikkaverkosto edes asuintalojen edustoille?
Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyksen kohdalla? Siihen verrattuna pelastuslaitoksen naapuritontti on kuin huopatossutehdas!
Marko hyvä. Jos kaupunkiasuminen ei kiinosta, niin aina voi muuttaa nurmijärvelle. En ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat kaupungin sykkeestä! He kuuluvat johonkin muualle.
@Kimmo
“En vastusta en, mutta miten sinun työmatka siitä nopeutuisi?”
Ei se minun työmatkaani nopeuttaisi, mutta ainakaan ihmisten elinympäristöjä ei uhrattaisi nopean liikkumisen takia.
“En halua olla paholaisen asianajaja, mutta yhteen kohtaan puutun, eli nastarenkaat. Nämä ovat minimaalinen ongelma ainakin ilmanlaadun kannalta, kun raskas liikenne jauhaa niin absoluuttisesti kuin suhteessa monin kerroin asvalttia hiukkasiksi. Tämän faktan julkaisemisesta voimme kiittää mm. Ruotsin rautateitä, jotka teettäneet aihetta koskevan tutkimuksen muutama vuosi sitten.”
Tästä tutkimuksesta en ole tietoinen. Voitko linkittää? Keskustelin asiasta TKK:n tutkijan kanssa. Hän on mukana Hilja-projektissa. Esim. Saksassa on jo perus raekoko asfaltissa puolet pienempi kuin Suomessa, vaikka rekkoja siellä varmasti on enemmän.
“Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyksen kohdalla?”
En ole. Tuollaiseen ympäristöön täytyy varmaan olla syntynyt, jotta siinä pystyy häiriintymättä asumaan.
@Kalle
“Marko hyvä. Jos kaupunkiasuminen ei kiinosta, niin aina voi muuttaa nurmijärvelle. En ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat kaupungin sykkeestä! He kuuluvat johonkin muualle.”
Melu ja pienhiukkaspäästöt vaikuttavat ihmisen kehoon ja psyykkeeseen riippumatta siitä häiritsevätkö ne häntä. Pitkäaikainen altistuminen liikenteen melulle nostaa merkittävästi sydäninfarktin riskiä. Ts. melu tappaa. Olemme luoneet elinympäristön, mikä on meille kuolemaksi.
Asiaan perehtyminen on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki ei ympäristönä ole terveellinen itselleni eikä perheelleni. Itäkeskuksen siltasuunnitelmat antavat lisäksi ymmärtää, että kaupunki ei ole oikeastaan edes kiinnostunut asukkaidensa elinolosuhteista. Kymmeniä vuosia on jollain asuinalueilla pyydetty suojaa melulta, turhaan. Todellakin on onni, että täällä ei ole pakko asua. Trendin mukaan perheemme tulee liittymään täältä pakenevien hyvätuloisten perheiden suureen joukkoon.
Kimmo: “Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyksen kohdalla? Siihen verrattuna pelastuslaitoksen naapuritontti on kuin huopatossutehdas!”
Ratikoiden vaihdekolina on ihan HKL:ssäkin tunnustettu ongelma, ainakin teknisessä mielessä, vaikkei ehkä meluongelmana. Helsingissä nimittäin käytetään vaihteissa ns. matalia uria, eli ratikat ajavat vaihteiden risteyksistä (niistä kohdista, jossa poikkeava kisko risteää suoraan menevän kanssa ja kääntyvä raide vastaantulevan suoran raiteen kanssa) ajopyörän laipan varassa. Tosin vain kuluneet risteykset aiheuttavat ryminää, mutta uudet kuluvat nopeasti. Variotram tiettävästi syö vaihteita aika vauhdilla, edelleenkin.
Ongelman voi korjata leveillä pyörillä ja syväuraisilla vaihteilla. Tämän ansiosta ratikat voivat ajaa vaihteista suoraan myös normaalilla nopeudella. Tilapäisesti ongelmaa voi korjata hiomalla vaihteita, mutta HKL:llä ei ole siihen varsinaisia laitteita, vaan kuulemma niitä hiotaan käsikonein, minkä jälki ei ole hyvää.
Tämä on kyllä asia, johon Osmo saisi KSLK:ssa ja HSL:n hallituksessakin laittaa vauhtia (vaikka ongelma suoraan onkin HKL:n). Asiaa selvitetään kyllä, mutta olisi tärkeää, ettei uusia ratoja enää tarvitsi rakentaa vanhanaikaisella tekniikalla. Niitä kuitenkin on tulossa aika paljon lähivuosina.
Kohtisuoraan risteäviä kiskoja se ei toki korjaa. Näitä on Helsingissä muistaakseni viidessä paikassa. Ne toki ovat muutenkin erittäin vilkkaita risteyksiä, joissa ratikoiden melu on vain yksi ongelma. Mäkelänkadun-Sturenkadun risteys lienee pahin, koska se on ympäröity asuintaloin, ja liikennettä on myös paljon Koskelan varikolle iltamyöhään.
@elmo
Ratikka on absoluuttinen meluongelma, johon kyllä myös saatu parannusta uusilla kokeellisilla kumivaimennetuilla raiteilla. Näitä on keskustassa muutamassa kohdassa. Ero on merkittävä ja siinä on kenties osa-avain ongelmaan, sillä kyse ei ole vaan äänestä vaan ihan konkreettisesta tärinästä, joka voimistaa tuntemusta kovasta kolinasta.
Voisin suorana mutuna heittää, että ratikan objektiivinen äänitaso ei ole yhtä kova kuin subjektiivinen tuntemus. Niin tai näin, niin kyllä on kyse keisarin uusista vaatteista, jos asiasta ei edes puhuta — bussien melusta kun sentään taitaa olla jokin yhteisymmärrys?
“Eräs syy Meri-Rastilan kaavoitukseen on kohentaa alueen imagoa. Alueen kouluissa puolet lapsista on muunkielisiä ja alueen tulotaso on selvästi alle kaupungin keskiarvon.”
Metsän kaataminen on kyllä aivan väärä keino alueen imagon kohentamiseksi! Se on nimittäin ehdottomasti alueen valttikortti. Meidän perheemme teki päätöksen muuttaa Meri-Rastilaan käytyämme ulkoilemassa länsirannan metsässä — ja me edustamme juuri sitä tälle alueelle toivottua valkoista keskiluokkaa.
Meri-Rastilasta tekee hyvän asuinalueen luonnonläheisyys, merellisyys ja rauhallisuus. Alueesta ei todellakaan tule viihtyisämpi sillä, että tänne tulee lisää keskiluokkaisia naapureita — päinvastoin, asukkaiden viihtyvyys laskee huomattavasti jos se tapahtuu tuon upean metsän kustannuksella.
Minun mielestäni alueen imagoa ei ole tarpeen mitenkään parantaa. Olen todella tyytyväinen tähän alueeseen ja haluaisin asua täällä mahdollisimman pitkään. Tosin en tiedä haluanko asua täällä enää sen jälkeen jos metsää alkaa kaatumaan. Silloin tästä alueesta tulee taas yksi uusi epäviehättävä betoninen lähiö, ja voi käydä niin, että “parempi väki” alkaa pyrkiä sieltä pois.
OS:
“Kansalaiset olivat jakaneet (lautakunnan) pöydälle vaihtoehtosuunnitelman, jonka periaate on siirtää leirintäalue Östersundomiin ja rakentaa metroradan molemmin puolin asuintornit. EI HASSUMPAA!” (lihavointi SHo)