Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011

Minun piti eilen jät­tää val­tuus­tos­sa eroa­no­mus lau­ta­kun­nas­ta, mut­ta en jät­tä­nyt­kään, kos­ka herä­si aja­tus vaih­taa kokous­päi­vää. Lau­ta­kun­ta kehot­ti viras­toa sel­vit­tä­mään, onko mah­dol­lis­ta siir­tää kokouk­set tiis­taik­si. Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ja asun­to­lau­ta­kun­ta vaih­ta­vat kokous­päi­vän torstaiksi.

Koi­vusaa­ren osayleiskaava

Ensin rii­del­tiin auto­paik­ka­nor­mis­ta. Esi­te­tään vähim­mäis­nor­mi­na 2/100 m2 sekä toi­mis­toi­hin että asun­toi­hin. Sii­tä oltiin yksi­mie­li­siä, että vaik­ka auto­paik­ko­ja saat­taa tul­la toi­mis­to­ja aja­tel­len lii­an vähän, se ei ole vähim­mäis­nor­mi­na ongel­ma, kos­ka toi­mis­tot tie­tä­vät mon­ta­ko paik­kaa ne tar­vit­se­vat ja vähim­mäis­nor­min saa ylit­tää.  Sii­tä oltiin eri­mie­li­siä, voi­ko samaan logiik­kaan luot­taa asuin­tont­tien osal­ta. Minus­ta voisi.

Tein esi­tyk­sen, että asia palau­te­taan sen sel­vit­tä­mi­sek­si, tuli­si­ko yleis­kaa­vaa muut­taa niin, että se ei estä Län­si­väy­län muut­ta­mis­ta kaduk­si myö­hem­min. Minul­le vakuu­tet­tiin, että tämä rat­kai­su ei sitä estä nyt­kään. En ollut asias­ta aivan vakuut­tu­nut, mut­ta vedi­ne­si­tyk­sen pois, kos­ka en halun­nut hävi­tä äänes­tys­tä. Se oli­si tul­kit­tu moraa­li­sek­si pää­tök­sek­si katu­mais­ta Län­si­väy­lää vas­taan. Jos tätä asi­aa halu­taan edis­tää, asial­la alkaa olla kii­re. Tämä oli vas­ta yleis­kaa­va, ase­ma­kaa­va­vai­he voi olla kriittisempi.

Ara­bian­ran­nan kaa­va (Ber­lii­nin­pi­ha)

Jää­vä­sin itse­ni, mut­ta meni kuu­lem­ma esi­tyk­sen mukaan.

Jako­mäen osta­rin kaava

Kaa­va oli­kin ollut käsit­te­lys­sä jo vuon­na 2009. Niin vuo­det vie­ri­vät! Kom­ment­tien­pe­rus­teel­la kaa­vaa oli muu­tet­tu itse asias­sa aika pal­jon ja parem­paan suun­taan. Nin­pä se piti pan­na uudes­taan näyt­teil­le. Osta­rin alue para­nee olennaisesti.

Meri-Ras­ti­lan osayleiskaava

Pan­tiin kah­dek­si vii­kok­si pyö­däl­le. Vai­kea juttu.

Kehä I:n siltahirvitys

Ei ehdit­ty käsitellä.

Lii­ken­nein­ves­toin­nit

Hyväk­syt­tiin esi­tyk­sen mukaan. Oltiin yksi­mie­li­siä sii­tä, että pie­niin hank­kei­siin tuli­si saa­da lisää rahaa, mut­ta lau­ta­kun­nan jäse­net omaa­vat parem­pia­kin kana­via vai­kut­taa budjettiin.

Temp­pe­li­au­kion tie­noon rau­hoit­ta­mi­nen busseilta

Esit­te­li­jä muut­ti esi­tys­tään niin, että kiel­to tulee voi­maan vas­ta syk­syl­lä, kos­ka kesän bus­si­kierr­rok­set on jo myyty

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011”

  1. Auto­paik­ka­nor­mi liit­tyy rit­tä­vän lähel­lä ole­vien yhteis­ten pysä­köin­ti­paik­ko­jen (kadun­var­si tai P‑alue) mää­rään. En ole kat­sel­lut Koi­vusaa­ren suun­ni­tel­mia, mut­ta jos tuol­lais­ten pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä on pie­ni, mark­ki­nat hoi­ta­vat (aina­kin peri­aat­tees­sa) talo­koh­tais­ten pysä­köin­ti­paik­ko­jen mitoi­tuk­sen oikein.

    Koi­vusaa­ri on saa­ri, joka var­maan­kin tul­laan raken­ta­maan tii­viis­ti, joten voi olla, että kadun­var­si­paik­ko­ja ei juu­ri ole. Ja kos­ka jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mi­nee Koi­vusaa­res­sa hyvin, se voi hou­ku­tel­la tehok­kaas­ri myös autot­to­mia asuk­kai­ta. Eli vapaa mitoi­tus ja kes­ki­mää­räis­tä vähäi­sem­pi­kin auto­paik­ka­mää­rä voi­si toimia.

    Jos yleis­tä usei­den talo­jen jaka­maa pysä­köin­ti­ti­laa on yhden talon kan­nal­ta kat­soen mer­kit­tä­vä mää­rä, “yhteis­maan ongel­mat” nouse­vat esiin (ei kan­na­ta olla se talo joka raken­taa itse omat pysä­köin­ti­paik­kan­sa). Täl­löin auto­paik­ka­nor­mi voi olla paikallaan.

  2. Län­si­väy­lä saa­daan toi­mi­maan, kun Län­si- ja Itä­väy­lä yhdis­te­tään toi­siin­sä tun­ne­lil­la. Oleel­lis­ta ei ole hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne, se kyl­lä mah­tuu, mut­ta kes­kus­tas­sa pyö­rii nyt lii­kaa bus­se­ja katu­jen tukkeena. 

    Pasi­las­ta ete­lään ei pitäi­si kul­kea yhtään bus­sia. Sii­hen pääs­tään, kun hie­man tihen­ne­tään raitiovaunuverkkoa.

    Pauk­ku­jen lait­ta­mi­nen Jako­mäen tii­vis­tä­mi­seen on höl­möä. Lähiöi­den kaa­vat ovat kel­vot­to­mia. Kel­vot­to­mis­ta kaa­vois­ta mak­se­taan mm. toi­mi­mat­to­ma­na jul­ki­se­na lii­ken­tee­nä. Meri­ras­ti­la kuu­luu samaan sar­jaan. Pal­jon hedel­mäl­li­sem­pää on piir­tää koko­naan uudet kau­pun­ki­mai­set kaa­vat ja antaa ajan hoitaa.

  3. Meni­kö Koi­vusaa­ri siis nyt läpi? Kyl­lä­hän suun­ni­tel­ma pal­jol­ti semen­toi mota­ri-Län­si­väy­län ole­mas­sao­lon hul­vat­to­mi­ne kan­si­här­ve­lei­neen. Minus­ta oli­si ollut hyvä että esi­tyk­se­si oli­si tul­lut kir­jat­tua, vaik­ka hävin­nee­nä ehdo­tuk­se­na. Oli­si­pa jää­nyt joku muu­kin doku­ment­ti aja­tuk­ses­ta kuin tämän blo­gin keskustelut.

    Rea­lis­mi on hyväs­tä, mut­ta näi­nä aikoi­na tun­tuu että Vih­reät ylei­sem­min­kin ovat lii­an kilt­te­jä eivät­kä uskal­la haas­taa isom­pi­aan. Toi­von, että “luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa” ‑fraa­sia ei tääl­lä nähtäisi.

  4. Tämä on var­maan tyh­mä kysy­mys, mut­ta mik­si “Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ja asun­to­lau­ta­kun­ta vaih­ta­vat kokous­päi­vän torstaiksi”?

    1. mut­ta mik­si “Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ja asun­to­lau­ta­kun­ta vaih­ta­vat kokous­päi­vän torstaiksi”?

      Kiin­te­to­pi­men apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan on voi­ta­va olla lau­ta­kun­tien kokouk­ses­sa läs­nä. Ne eivät siis voi olla päällekkäin.

  5. Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­van ase­tel­ma on moni­säi­kei­nen. Ymmär­ret­tä­väs­ti tote­sit jutun vaikeaksi.

    Jos pel­kis­tää pal­jon, voi koko­nai­suut­ta minus­ta kuva­ta seuraavasti:

    1) Yleis­kaa­van sisäl­tö­vaa­ti­mus­ten vähim­mäis­ta­so mää­ri­tel­lään maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §:ssä.

    2) Ohjeis­tus­ta tulee myös val­ta­kun­nal­li­sis­ta alueidenkäyttötavoitteista.

    3) Myös Hel­sin­gin stra­te­giaoh­jel­ma 2009 — 2012 suun­taa etenemistä.

    Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­ton ase­tel­ma on sen ver­ran moni­säi­kei­nen, että ohjeis­ta löy­tyy pai­no­tuk­sia, jot­ka eril­li­si­nä joh­tai­si­vat eri suun­tiin. Kes­kei­sek­si nousee kysy­mys, mikä on ohjeis­tuk­sen tar­koi­tus, kun kaik­ki yksit­täis­ti­lan­teel­le mer­kit­tä­vät sei­kat poi­mi­taan mukaan.

    Oma tul­kin­ta­ni on, että vaa­ka kal­lis­tuu Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­ton säi­lyt­tä­mi­sen kannalle.

    T: Olli Vento

  6. Kou­vusaa­reen tulee met­ro, joten auto­paik­ka­nor­mi voi olla siel­lä alhai­sem­pi. Muu­ten­kin auto­paik­ka­nor­min tuli­si olla jous­ta­va sen mukaan mil­lai­nen sijain­ti ja jul­ki­set yhtey­det on. Kehä 1 60-luvun suun­nit­te­lu­hir­vi­tys pitää ehdot­to­mas­ti torpata.

  7. http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/HelaContentKsv?doc=Ksv_2011-04–28_Kslk_11_El

    Sil­ta­hir­vi­tys
    Pape­rit on vähän kuin mai­nos sil­ta­hi­ri­tyk­sel­le. Ehkä asia on oikeas­ti jo pää­tet­ty , eikä mitään ole enää teh­tä­vis­sä… En ole lii­ken­ne­suun­ni­te­li­ja. Mut­ta , vaih­toeh­dot ovat huo­mat­ta­van eril­lai­sia. Sil­ta on pape­reis­sa lii­ken­teen kulun kan­nal­ta paras vaih­toeh­to. Sil­las­sa myös itä­väy­lä menee vain maan pin­nal­la. Tun­ne­li ja Y‑vaihtoehdossa taas ei… Tun­ne­li­vaih­toeh­dos­sa on lai­tet­tu koko­nai­nen liik­ke­neym­py­rä puo­lik­si maan alle. Eikö jär­jen mukaan sil­lan voi­si vaan pis­tää suht samas­sa muo­dos­sa maan alle? Kuin­ka tämä vetäi­si? Pape­reis­ta käy ilmi , ettei kau­ka­lo­ra­ken­ta­mis­ta ole kun­nol­la sel­vi­tet­ty. Pys­tyi­si­kö lisäk­si jät­tä­mään kau­ka­loi­ta ras­kaan lii­ken­teen sal­li­mi­sek­si. Ilmei­ses­ti avo­nai­nen tun­ne­li sääs­tää rahaa jon­kin verran.Ehkä liik­ken­ne­suun­ni­te­li­jat voi­si­vat vie­lä selos­taa kadun­tal­laa­jal­le näi­tä vaihtoehtoja.

    On kyl­lä var­maan pal­jon sel­vi­tel­ty. Jos oli­sin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa lähet­täi­sin ihmi­set takai­sin suun­ni­te­lu­työn pariin. Sil­ta­vaih­toeh­to on sel­lai­nen katastrofi

  8. Meri-Ras­ti­lan käsit­te­ly muut­tui­si hel­pom­mak­si, jos Hel­sin­gin kau­pun­ki suun­nit­te­li­si toi­min­taan­sa koko­nei­suu­te­na eikä sek­to­ri­mal­lil­la. Nyt kau­pun­gin eri viras­tot kes­kit­ty­vät omaan toi­min­taan­sa ja välit­tö­mäs­ti näh­tä­vien kulu­jen mini­moi­mi­seen sen sijaan, että tar­kas­tel­tai­siin kokonaisvaikutuksia. 

    Luon­toa­luei­den vai­ku­tuk­sia asuk­kai­den ter­vey­teen on tut­kit­tu pal­jon (esim. pro­fes­so­ri Lii­sa Tyr­väi­nen). Kan­nat­taa tutus­tua myös ver­kos­ta löy­ty­vään SLL:n Uuden­maan pii­rin jul­kai­se­maan oppaa­seen “Kun­ta­met­sät asuk­kai­den ja luon­non kei­taik­si”. Jos ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det vähe­ne­vät, lisään­tyy ter­veys­pal­ve­lui­den kysyntä.

    Han­na-Lee­na Ylinen

  9. @Hanna-Leena Yli­nen

    60-luvun vuo­saa­re­lai­se­na voin hyvin­kin sanoa, että har­ras­tat­te nim­byi­lyä. Vuo­saa­ri oli pit­kään n. 16.000 asuk­kaan lähiö. Mitään Meri-Ras­ti­laa ei ollut ennen 80-lukua edes kaa­vois­sa ja jokai­nen tämän jäl­keen alu­eel­le muut­ta­nut tie­si tasan tark­kaan mitä on suun­ni­tel­tu ja luvat­tu: iso lähiö, joka kas­vaa aina­kin kol­min­ker­tai­sek­si alkuperäisestä.

    Tot­ta kai minua­kin otti aika­naan pan­nuun, kun met­sää kaa­tui ja uut­ta ele­ment­ti­ta­loa puk­ka­si, mut­ta mil­lä ihmeen man­daa­til­la nämä nykyi­set “uudi­sa­suk­kaat” valit­ta­vat? Minus­ta tämä on juu­ri sitä klas­si­sin­ta beto­ni­por­sas­va­li­tus­ta — ensin rai­va­taan pel­to, raken­ne­taan talot, tulee asuk­kaat ja sit­ten vali­tus pel­lon­reu­nan yllät­tä­väs­tä liikenteestä..

  10. migul: “On kyl­lä var­maan pal­jon sel­vi­tel­ty. Jos oli­sin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa lähet­täi­sin ihmi­set takai­sin suun­ni­te­lu­työn pariin. Sil­ta­vaih­toeh­to on sel­lai­nen katastrofi”

    Kau­pun­kiym­pä­ris­tön tuhoa­mi­nen on saa­nut jo niin tol­kut­to­mat mit­ta­suh­teet että nyt pitäi­si pikem­min­kin etsiä syyl­li­set ja siir­tää vaa­rat­to­mam­piin teh­tä­viin. Ei tämä ole mikään Ali-Kerava.

  11. Yli­sen logii­kan mukaan vih­reät ovat lisää­mäs­sä ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tää halua­mal­la tii­vis­tä kau­pun­kia­su­tus­ta. Niin­pä. Säh­köä pitää saa­da vain pis­to­ra­sias­ta, ei ydin­voi­mas­ta, kos­kis­ta, tur­pees­ta jne.Voi hyvä tavaton!

  12. MIVa kir­joit­ti:

    Yli­sen logii­kan mukaan vih­reät ovat lisää­mäs­sä ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tää halua­mal­la tii­vis­tä kaupunkiasutusta.”

    Jos oli­sit luke­nut kom­ment­te­ja­ni tämän blo­gin aiem­paan samaa kokous­ta käsi­tel­lee­seen teks­tiin, tie­täi­sit, että olen tii­viin kau­pun­kia­su­tuk­sen ja tor­ni­ta­lo­jen kan­nal­la. Kyse on vain sii­tä, että kai­kel­la on paik­kan­sa eikä har­vo­ja vie­lä hyvä­kun­toi­se­na säi­ly­nei­tä luon­toa­luei­ta kan­na­ta uhra­ta raken­ta­mi­sel­le. En pidä sii­tä, että suun­ni­tel­laan pien­ta­loa­sun­to­ja ja mata­lia ker­ros­ta­lo­ja ja sen takia vaa­di­taan koko ajan uusia aluei­ta kaa­voi­tet­ta­vak­si. Parem­mal­la suun­nit­te­lul­la oli­si mah­dol­lis­ta sekä säi­lyt­tää luon­toa­lu­eet että saa­da lisää asuntoja.

    Kri­ti­soin myös sitä, että Meri-Ras­ti­lan suun­ni­tel­mas­ta puut­tuu alue­tun­te­mus täy­sin. Jos asioi­ta kat­soo vain kar­tan ja tilas­to­jen valos­sa, kuva on eri kuin se, joka syn­tyy Meri-Ras­ti­lan arjes­sa eläen.

    Kart­taa kat­soen joku aiem­paa blo­gi­teks­tiä kom­men­toi­nut esit­ti, että Ras­ti­lan met­roa­se­ma sijait­see kes­kel­lä ei mitään. Väi­te on kum­mal­li­nen, sil­lä Ras­ti­lan ja Vuo­saa­ren met­roa­se­mat ovat kym­me­nien tuhan­sien asuk­kai­den tavoi­tet­ta­vis­sa. Onko jos­sain muus­sa lähiös­sä enem­män väkeä met­ro­ra­dan varrella? 

    Tilas­tois­ta näkyy, että nel­jän­nes Meri-Ras­ti­lan asuk­kais­ta on maa­han­muut­ta­jia. Niis­tä ei näy se, että useim­mat heis­tä elä­vät mel­ko saman­lais­ta arkea kuin me muut­kin. Mik­si kuvi­tel­laan, että heis­tä seu­rai­si jotain nega­tii­vis­ta? Asian voi­si näh­dä myös niin, että meil­lä meri­ras­ti­la­lai­sil­la on hie­no mah­dol­li­suus tutus­tua esi­mer­kik­si hyvään afrik­ka­lai­seen ruo­kaan kou­lun avoi­mien ovien päivänä.

    Mik­si kuvi­tel­laan, että ran­noil­le väl­jiä meri­nä­kö­ala-asun­to­ja raken­ta­mal­la saa­tai­siin met­rol­le lisää käyt­tä­jiä, kun tosia­sias­sa täl­lai­siin asun­toi­hin hakeu­tuu kah­den auton per­hei­tä. (Ja met­ro­kin on tosi­aan ruuh­ka-aikoi­na jo kapa­si­teet­tin­sa rajoilla.)

    Hyvää kau­pun­kia ei syn­ny sil­lä, että suun­ni­tel­mat ja pää­tök­set teh­dään pape­rei­ta kat­soen ja yksit­täis­ten tutus­tu­mis­käyn­tien perus­teel­la. Kan­nat­tai­si kuun­nel­la asuk­kai­ta ja täl­lä tar­koi­tan aitoa kuun­te­le­mis­ta, en muo­dol­li­sia tilai­suuk­sia pakol­lis­ten kuvioi­den suorittamiseksi. 

    Ymmär­rys alu­een arjes­ta voi syn­tyä vain sitä itse eläen.

    Han­na-Lee­na Ylinen

  13. Täy­tyy myön­tää, etten ymmär­rä tuo­ta MIVan logiik­kaa kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen ja ter­veys­pal­ve­lui­den lisään­ty­neen tar­peen välil­lä. 🙂 Abso­luut­ti­ses­ti tie­tys­ti lisään­tyy, kun on enem­män ihmi­siä, mut­ta suh­teel­li­ses­ti sil­lä ei ole merkitystä.

    Ker­ros­ta­lo­lä­hiöt ovat yhdis­te­mä maal­la ja kau­pun­gis­sa asu­mi­sen huo­nois­ta puo­lis­ta. Nii­tä ei muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa raken­ne­ta kuin Rans­kas­sa, joka tekee nii­tä maa­han­muu­ta­jag­he­toik­si. Län­sieu­roop­pa­lai­nen lähiö on: tii­vis­tä pien­ta­loa ja riva­ria, ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­rel­la sekä ennen kaik­kea itse­näi­nen 10 000 asuk­kaan kau­pun­ki. Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen Kehä I:n ulko­puo­lel­le on typerää.

    Kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen on tii­vis­tä, jol­loin syn­ty­vät pal­ve­lut. Kun kau­pun­ki­lai­nen halu­aa maa­seu­dun rau­haan, hän ottaa auton ja huraut­taa sil­lä Nuuk­sioon (tai sit­ten pol­ku­pyö­räl­lä). Kan­nat­taa ver­ra­ta nyt syn­ty­vää Kala­sa­ta­man aluet­ta vas­taa­viin kehi­tys­hank­kei­siin muu­al­la. Köpik­ses­sä­kin vas­taa­val­le alu­eel­le tulee reip­paas­ti enem­män ihmi­siä. Meil­lä ei vain osata!

  14. spot­tu:

    Kau­pun­kiym­pä­ris­tön tuhoa­mi­nen on saa­nut jo niin tol­kut­to­mat mit­ta­suh­teet että nyt pitäi­si pikem­min­kin etsiä syyl­li­set ja siir­tää vaa­rat­to­mam­piin teh­tä­viin. Ei tämä ole mikään Ali-Kerava.

    Juu ja ne löy­tyy Kau­poun­gin­val­tuustps­ta, enkä nyt tar­koi­ta Vih­rei­tä, sekä Tie­pii­ris­tä. Listalta:

    Vuon­na 2005 kau­pun­gin­val­tuus­to kehot­ti kau­pun­kia yhdes­sä val­tion tie­vi­ran­omais­ten kans­sa kii­reh­ti­mään Kehä I:n ja Itä­väy­län liit­ty­män parantamista…
    Vuon­na 2007 käyn­nis­tet­tiin maan­tie­lain mukai­sen yleis­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen kau­pun­gin ja tie­pii­rin yhteis­työ­nä. Työn tavoit­tee­na oli
    kehit­tää jo muo­dos­tet­tu­ja vaih­toeh­to­ja sekä löy­tää toi­mi­vam­pi, tur­val­li­sem­pi ja kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti koh­tuul­li­sem­pi ratkaisu.

    Lii­ken­teel­li­ses­ti toi­mi­va sii­nä mie­les­sä että mah­dol­li­sim­man pal­jon auto­ja mah­tuu läpi ja “kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti” tai parem­min kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti toi­mi­va rat­kai­su on ris­ti­rii­ta. Sen voi rat­koa sadoil­la mil­joo­nil­le tun­ne­li­ra­haa jota ei ole.

    Tai ihan sama hom­ma kuin käve­ly­kes­kus­tan kans­sa, speks­ti on että käve­ly­kes­kus­taa kehi­tään ja auto­lii­ken­tee­seen, edes läpia­joon, ei saa kos­kea. Ja sii­hen Kes­kus­ta­tun­ne­liin ei ole rahaa.

    Tur­ha tuos­ta on KSV:n suun­nit­te­li­joi­ta syyt­tää, tämä on poliit­ti­nen kysy­mys. Eli puo­lu­eet nyt ker­too mikä se mars­si­jär­jes­tys on, eli mikä on prio­ri­teet­ti, hyvä kau­pun­kiym­pä­ris­tö vai lii­ken­ne­ver­kon väli­tys­ky­ky? Ja jos on sitä miel­tä että kum­pi­kin, vas­tak­kai­na­set­te­lu on ohi ja sil­leen, niin sit­ten pitää myös ker­toa miten se rahoi­te­taan tai tuo on pelk­kää popu­lis­mia. Hyväk­syt­tä­vä vas­taus ei ole että val­tiol­ta pitäi­si saa­da lisää rahaa kun sii­tä ei Hel­sin­gin kau­pun­ki päätä.

  15. Han­na-Lee­na Yli­nen: “Mik­si kuvi­tel­laan, että ran­noil­le väl­jiä meri­nä­kö­ala-asun­to­ja raken­ta­mal­la saa­tai­siin met­rol­le lisää käyt­tä­jiä, kun tosia­sias­sa täl­lai­siin asun­toi­hin hakeu­tuu kah­den auton perheitä.”

    Hyvä point­ti. Sen sijaan neli­kym­men­ker­rok­si­nen moder­ni asuin­ta­lo hulp­peil­la meri­nä­ky­mil­lä ja ylel­li­sil­lä ulkoi­lu­rei­teil­lä käve­ly­mat­kan pääs­sä met­roa­se­mas­ta voi­si vas­ta­ta monen jouk­ko­lii­ken­nea­siak­kaan käsi­tys­tä ide­aa­li­ses­ta lähiöasumisesta.

  16. Kal­le

    Köpik­ses­sä­kin vas­taa­val­le alu­eel­le tulee reip­paas­ti enem­män ihmi­siä. Meil­lä ei vain osata! 

    Heh, Köö­pen­ha­mi­nas­sa vii­me aiko­jen suu­rin uudis­ra­ken­nus­han­ke lie­nee Øres­tad, jon­ka suun­nit­te­lu­kil­pai­lun voit­ti aika­naan suo­ma­lai­nen toi­mis­to ja joka on sit­tem­min suun­ni­tel­tu suo­ma­lais-tans­ka­lai­se­na yhteis­työ­nä. Tiheyt­tä var­maan on, mut­ta pai­koi­tel­len käve­ly­aluei­den autius muis­tut­taa juu­ri­kin Suo­mes­ta, sem­min­kin kun Köpik­ses­sä on parem­pia esi­merk­ke­jä tyr­kyl­lä riittämiin.

  17. Spo­tul­le. Var­maan vas­taa, onko rahaa, lie­nee toi­nen juttu.

  18. Tääl­lä on tul­lut useam­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa suo­ra­nai­nen vähät­te­ly pai­kal­li­sia asuk­kai­ta koh­taan. Koti­seu­tu­tun­te­mus ja jopa ‑rak­kaus tun­tuu ole­van monel­le täy­sin tun­te­ma­ton käsi­tys. No myön­tää täy­tyy, että itse­kään en kiin­ny ostos­kes­kuk­siin, asfalt­tiin tai kivik­koe­rä­maa­han. Sen­si­jaan esi­mer­kik­si met­sät, nii­tyt ja luon­non­va­rai­set ran­nat aiheut­ta­vat itsel­lä­ni­kin jon­kin­sor­tin kiin­ty­myk­sen tunteita.

    Valit­see jok­seen­kin sel­lai­nen käsi­tys, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het jos ket­kä tie­tä­vät par­hai­ten mikä on näil­le yli­tun­teel­li­sil­le sel­väs­ti jopa hiu­kan lap­sen­omai­sil­le asuk­kail­le paras­ta. Eihän ne alkua­suk­kaat tun­nis­ta omia tar­pei­taan, raukat. 

    Kui­ten­kin pai­kal­li­set asuk­kaat ovat oman alu­een­sa par­hai­ta asian­tun­ti­joi­ta. He tie­tä­vät alu­een las­ten leik­ki­pai­kat, tur­vat­to­mat pai­kat, par­haat ran­nat, kau­neim­mat mai­se­mat, kas­vit ja eläi­met ja vaik­ka­pa par­haat sie­nes­tys- ja mar­jas­tus­koh­teet. Ilman vuo­ro­vai­ku­tus­ta pai­kal­lis­ten kans­sa ei suun­nit­te­lu ole osal­lis­tu­vaa ja demo­kraat­tis­ta. Nyt täl­lä het­kel­lä tuol­ta jos­tain tun­te­mat­to­mas­ta nor­sun­luu­tor­ni­ses­ta tulee suun­nit­te­lua, jos­sa kol­mio­vii­vot­ti­mel­la vedel­lään vii­vo­ja vihe­ra­luei­den ylit­se ilman, että pii­ta­taan pät­kää­kään ole­mas­sao­le­vis­ta asuk­kai­den hyvinvoinnista. 

    Todel­li­nen tilan­ne ei mie­les­tä­ni ole mil­lään­ta­val­la epä­toi­voi­nen Hel­sin­gis­sä. Vaih­toeh­to­ja on pal­jon­kin. Nii­tä kui­ten­kaan ei mie­ti­tä tar­peek­si syväl­li­ses­ti, ja kaik­kiin ongel­miin on rat­kai­su­na lisä­ra­ken­ta­mi­nen. Lisä­on­gel­mien luo­mi­sen sijaan voi­tai­siin miet­tiä tii­vis­tä­mis­tä, tyh­jien jo kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien käyt­tä­mis­tä, todel­li­sen asun­to­pu­lan tun­nis­ta­mis­ta eli pien­ten asun­to­jen raken­ta­mis­ta, toi­mis­to­käyt­töön kel­paa­mat­to­mien tilo­jen mut­ta­mi­nen asun­noik­si ja lii­an suu­ris­sa asun­nois­sa asu­vien posi­tii­vis­ta kan­nus­ta­mis­ta koh­den pie­nem­piä asuntoja.

  19. Øres­tad on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten sato­jen mil­joo­nien euro­jen raken­nus­hank­kei­den läh­tö­koh­dat syn­ty­vät: hiu­kan kuin vahin­gos­sa ja sat­tu­man­va­rai­ses­ti graa­fi­sia ele­ment­te­jä som­mi­tel­len. Otto-Iiva­ri Meur­ma­nia epä­tar­kas­ti sitee­ra­ten, kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tai­to on unoh­tu­nut jo kau­an sitten.

  20. Itse kan­na­tan van­haa Ber­lii­nin raken­nus­jär­jes­tys­tä, jol­la kan­ta Hel­sin­ki­kin on teh­ty. 🙂 Kuusi ker­ros­ta, ruu­tu­kaa­va, umpi kort­te­li ja ton­tin omis­ta­jal­le kuu­luu mihin hän tont­tin­sa käyt­tää. Samoin voi ker­toa, että puut kuu­lu­vat vain puis­to­ka­duil­le kaupungissa. 

    Kos­ka päte­vis­tä kaa­voit­ta­jis­ta on pulaa (vrt. Lep­pä­vaa­ra, Ara­bian ran­ta jne.) on raken­ta­jil­le hyvä antaa muu­ta­mia ohjei­ta: ensim­mäi­nen ker­ros on kau­pun­gis­sa tar­koi­tet­tu lii­ke­ti­loil­le, auto lai­te­taan pii­loon talon alle, yhte­näi­nen katet­tu jal­ka­käy­tä­vä pää­ka­dul­la voi hel­pot­taa asioin­tia ja siten lisä­tä myyn­tiä jne.

  21. Ehkä jotain peri­aat­teel­li­ses­ti oike­aa ja ter­vet­tä on sii­nä, että van­has­sa­kin kau­pun­gis­sa on tyh­jiä tont­te­ja siel­lä tääl­lä — vaik­ka vie­rei­sil­lä ton­teil­la oli­si sata­ker­rok­si­sia talo­ja. Aja­tus, että heti raken­ne­taan ker­ral­la val­mis­ta, ei ole lop­pu­jen lopuk­si kovin hyvä ajatus.

  22. Oli­si hyvä luo­da toi­min­ta­mal­le­ja, jois­sa kaa­voi­tuk­sen ison koko­luo­kan tavoit­teet ja asuk­kai­den tun­te­mus koti­seu­dus­taan saa­daan yhdis­tet­tyä. Oman­lais­taan asian­tun­te­mus­ta on niin kaa­voit­ta­jil­la kuin asukkaillakin.

    Jos eri­lai­sen asian­tun­te­muk­sen yhdis­tä­mi­nen onnis­tui­si, liit­tyi­si kaa­voi­tus­ti­lan­tei­siin vähem­män ristiriitoja.

    Toi­nen tär­keä tavoi­te oli­si uuden­lai­sen tut­ki­mus­tie­don val­jas­ta­mi­nen yhä nopeam­min kaa­voi­tuk­sen avuk­si. Ihan esi­merk­ki­nä totean tut­ki­mus­tie­don lähi­met­sien terveysvaikutuksista.

    T: Olli Vento

  23. Vuo­saa­reen on vii­me vuo­si­na raken­net­tu todel­la pal­jon — enem­män kuin min­ne­kään muu­al­le Hel­sin­gis­sä. Hui­ma mää­rä asuk­kai­ta tar­vit­see myös vir­kis­ty­sa­luei­ta. Kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nin nimes­sä Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­ta tulee säi­lyt­tää virkistyskäytössä!

    t. Eija

  24. Palaan vie­lä sii­hen aiem­min mai­nit­tuun “Yli­sen logiik­kaan”. (MIVa:“Ylisen logii­kan mukaan vih­reät ovat lisää­mäs­sä ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tää halua­mal­la tii­vis­tä kaupunkiasutusta.”)

    Mie­lel­lä­ni oli­sin otta­nut hyvän aja­tuk­sen nimii­ni, mut­ta kyse ei ole kek­sin­nös­tä­ni, vaan sii­tä, että useat tut­ki­muk­set Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la ovat osoit­ta­neet luon­non­ti­lais­ten vihe­ra­luei­den terveysvaikutukset. 

    Esi­mer­kik­si Englan­nis­sa teh­dys­sä laa­jas­sa tut­ki­muk­ses­sa (osal­lis­tu­jia 40.000) huo­mat­tiin eri sosi­aa­li­luok­kien kuol­lei­suuse­ro­jen ole­van sitä pie­nem­mät, mitä enem­män seu­dul­la on vihe­ra­luei­ta. Vihe­ra­lu­eet siis lisää­vät tasa-arvoa. Suo­mes­sa vihe­ra­luei­den ter­veys­vai­ku­tuk­sia on tut­ki­nut mm. pro­fes­so­ri Lii­sa Tyrväinen. 

    Han­na-Lee­na Ylinen

  25. Jank­kaa­mi­sen uhal­la, en ymmär­rä mik­si Vuo­saa­ren raken­ta­mis­ta vas­taus­ta­vat tahot, jot­ka sin­ne muut­ti­vat raken­ta­mis­pää­tök­sen jäl­keen? Vuo­saa­ren suu­ret lin­jat on pää­tet­ty niin kau­an sit­ten, ettei tämä kes­kus­te­lu ole enää kovin­kaan mielekästä. 

    Jos kai­paa luon­non rau­haa, niin sitä löy­tyy paria ruuh­ka­tun­tia lukuun otta­mat­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Tääl­lä on suu­rin osa vuo­ro­kau­des­ta niin hil­jais­ta, että kadul­le voi pys­tyt­tää kenen­kään häi­rit­se­mät­tä vaik­ka pik­nik­pöy­dän ja tii­rail­la Bubin jäl­ki­kas­vun puu­hia Foru­min katolla.

  26. …Tääl­lä on suu­rin osa vuo­ro­kau­des­ta niin hil­jais­ta, että kadul­le voi pys­tyt­tää kenen­kään häi­rit­se­mät­tä vaik­ka pik­nik­pöy­dän ja tii­rail­la Bubin jäl­ki­kas­vun puu­hia Foru­min katolla.”

    Komp­paan! 😀 Oli todel­la hil­jais­ta, kun läh­din ydin­kes­kus­tas­ta kotia koh­ti kuu­den mais­sa. Sai ihan rau­has­sa kiris­tää yläketjua.

  27. Kim­mon kom­men­tin innoit­ta­ma­na, mik­sei kan­ta­kau­pun­gin kaduis­ta (kokoo­ja­ka­tu­ja lukuun otta­mat­ta) voi­si teh­dä piha­ka­tu­ja? Lii­ken­ne on tosi­aan­kin niin vähäis­tä, että on suu­ri vää­ryys, että katu­ti­la on varat­tu yksi­noi­keu­del­la autoille.

    1. Vil­le, piha­ka­dul­le ei saa pysä­köi­dä. Jos pysä­köin­ti oli­si maan alla, pik­ku­ka­duis­ta sai­si erin­omais­ta oles­ke­lu­ti­laa, sel­lais­ta jota kadut ovat kii­na­lai­sis­sa kaupungeissa.

  28. Kim­mo: “Vuo­saa­ren suu­ret lin­jat on pää­tet­ty niin kau­an sit­ten, ettei tämä kes­kus­te­lu ole enää kovin­kaan mielekästä.”

    No kun ne suu­ret lin­jat tah­to­vat olla sitä että kaik­kial­le raken­ne­taan juu­ri sen ver­ran har­vaan ettei kun­non pal­ve­lu­ra­ken­net­ta saa­da aikai­sek­si. Itse tyk­kään Cent­ral Park ‑mal­lis­ta eli tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa ja yksi iso puis­to, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa voi­si ehkä enem­män ottaa mal­lia Toron­ton Har­bourfron­tis­ta. Ei miten­kään eri­tyi­sen kau­nis­ta mut­ta Vuo­saa­res­sa vas­ta­pai­no syn­tyi­si meres­tä ja laa­jois­ta ulkoi­lua­lueis­ta. Mah­dol­li­suu­det yllä­pi­tää kel­vol­lis­ta pal­ve­lu­ra­ken­net­ta oli­si­vat ihan tois­ta kuin sinän­sä sym­paat­ti­ses­sa metsäkaupungissa.

    1. Olin jos­kus reis­su­kaa­va­lii­ton kans­sa tutus­tu­mas­sa Toron­toon. Oli­vat ensin aja­tel­leet raken­taa tuol­le alu­eel­le kor­ke­aa ja teho­kas­ta, mut­ta asuk­kaat vas­tus­ti­vat. Siuk­si kort­te­lit ovat sel­lais­ta söpöä mata­laa 12-ker­rok­sis­ta lamel­li­ta­loa ja vain kort­te­lei­den nur­kis­sa on vähän kor­keam­paa (40 ker­ros­ta). Nois­sa 40-ker­rok­si­sis­sa tor­ni­ta­lois­sa on Toron­ton halu­tuim­mat asunnot.

  29. Var­si­nai­sel­la piha­ka­dul­la ei voi pysä­köi­dä, mut­ta piha­ka­tua­lu­eel­le voi kyl­lä teh­dä eril­li­siä pysä­köin­ti­ruu­tu­ja, joi­hin tar­vit­ta­vat park­ki­pai­kat voi­si järjestää.

  30. Piha­ka­dul­la “ajo­neu­vo­jen pysä­köin­ti on sal­lit­tua ainoas­taan pysä­köin­tiin mer­ki­tyil­le alueil­la”. Eli mah­dol­lis­ta se on kyllä.

    Nap­pa­sin vii­me kesä­nä Ber­lii­nis­sä täl­lai­sen kuvan pihakadulta:
    http://www.flickr.com/photos/hannuoskala/4779928594/in/set-72157624341196211/

    Piha­ka­dut­ta­mi­sen suu­rin muu­tos nyky­ti­laan oli­si­kin 20km/h nopeus­ra­joi­tus, jol­la ei ole kan­ta­kau­pun­gis­sa järin suur­ta mer­ki­tys­tä sekä mah­dol­li­suus muo­ka­ta katu­ti­laa esim. istu­tuk­sil­la ja kavennuksilla.

    Piha­ka­tu oli­si kui­ten­kin mer­kit­tä­vä hen­ki­nen muu­tos — katu­ti­la oli­si yhteis­tä olo­huo­net­ta, jos­sa autot käväi­se­vät vierailijana.

  31. Kyl­lä piha­ka­dul­le­kin voi osoit­taa park­ki­paik­ko­ja. Ei se ole ongel­ma. Itse suh­tau­dun piha­ka­tui­hin koke­muk­se­ni poh­jal­ta hyvin skeptisesti. 

    Vaik­ka asia ei var­si­nai­ses­ti tähän kes­kus­te­luun kuu­lu niin lai­tan­pa kom­men­tin nois­ta pihakaduista

    Omal­la asui­na­lu­eel­la­ni on pal­jon piha­ka­tu­ja. Kun katu on jotain piha­lu­een ja lii­ken­ne­väy­län välil­tä, on eten­kin lap­sil­le mah­do­ton­ta hah­mot­taa nii­tä vaa­ro­ja, joi­ta tuol­lai­seen paik­kaan sisäl­tyy. Pik­ku­lap­set huraut­te­le­vat apu­pyö­ril­lä varus­te­tuil­la pol­ku­pyö­ril­lään asun­to­pi­hoil­ta mel­koi­sen yllät­täen kadul­le, pik­ku­py­rä­kin kul­kee yllät­tä­vän nopeas­ti. Tal­vel­la kor­keat lumi­ka­sat (katu­jen aurauk­ses­ta koo­tut) oli­vat mie­lui­sia liu­ku­mä­kiä — suo­raan kadulle. 

    Kes­kus­tel­tiin van­hem­pien kans­sa, ja osal­la on tuo Osmol­ta tut­tu auto­vi­ha­mie­li­nen (vih­reä) ideo­lo­gia, ja he opet­ta­vat lap­sil­leen­kin kuin­ka hal­vek­sit­ta­vaa autoi­lu on, ja kuin­ka autoi­li­joi­hin tulee suh­tau­tua viha­mie­li­ses­ti. Vali­tet­ta­vas­ti pik­ku­lap­set eivät ymmär­rä kuin­ka vaa­ral­lis­ta hil­jaa­kin liik­ku­va auton eteen pyl­ly­mäen las­ke­mi­nen on. Tois­tai­sek­si olem­me vält­ty­neet kai­ken pahim­mal­ta — mut­ta kuin­ka kauan?

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa unoh­de­taan niin usein ihmis­ten arki­nen elä­män­me­no ja teh­dään näi­tä katu- ym. oles­ke­lu­ti­lo­ja puh­taas­ti ark­ki­teh­tien kau­nii­den havain­ne­ku­vien (kuvien jois­sa on aina kesä, puut viher­tää ja ihmi­set kul­ke­vat hymyil­len) pohjalta.

  32. Piha­ka­dut­ta­mi­sen suu­rin muu­tos nyky­ti­laan oli­si­kin 20km/h nopeus­ra­joi­tus, jol­la ei ole kan­ta­kau­pun­gis­sa järin suur­ta merkitystä ”

    Tar­koi­tin siis lii­ken­teen suju­vuu­den kan­nal­ta — katu­ti­lan avoim­muu­den kan­nal­ta 40 km/h ja 20 km/h ovat aivan eri asioita.

  33. Vil­le: “…mik­sei kan­ta­kau­pun­gin kaduis­ta (kokoo­ja­ka­tu­ja lukuun otta­mat­ta) voi­si teh­dä pihakatuja…”

    Peri­aat­tees­sa kyl­lä, mut­ta ensin pitää teh­dä ne kokoo­ja­ka­dut. Tuos­sa on juu­ri se has­su piir­re, että Hel­sin­gis­sä pyri­tään hait­taa­maan lii­ken­ne­vir­to­ja myös niil­lä kaduil­la, jot­ka kai­ken jär­ken mukaan pitäi­si olla kokoojakatuja. 😀 

    Oikea lin­ja on teh­dä sel­keä ero kokoo­ja­ka­tu­jen ja mui­den katu­jen välil­lä. Mans­kul­la pitää hen­ki­lö­au­to­jen kye­tä ete­ne­mään aina­kin 60km/h vih­reäs­sä aal­los­sa. Sivu­ka­duil­la körö­tel­lään sit­ten hitaammin.

    Tämä tar­koit­taa käy­tä­nös­sä mm. kevyen lii­ken­teen erot­ta­mis­ta muus­ta lii­ken­tees­tä kokoo­ja­ka­duil­la. En voi ymmär­tää mitä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jan pääs­sä on liik­ku­nut Ruo­ho­lah­den uuden kum­pa­reen ympä­ril­lä? Teh­dään kal­liil­la ali­kul­ku ja ali­ku­lun molem­piin päi­hin vaa­ral­li­set suo­ja­tiet. 🙁 Kysei­sen “suun­nit­te­li­jan” voi pis­tää mui­hin töi­hin, vaik­ka lakai­se­maan jal­ka­käy­tä­viä. Teki­si edes jotain hyödyllistä.

    1. kal­len kan­nat­tai­si muut­taa Sipe­ri­aan. Syväl­lä Venä­jäl­lä lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on vie­lä tuol­lais­ta auton yli­val­taa jalan­kul­ki­jaan nähden.

  34. Lii­ken­ne­lain­sää­dän­tö on teh­ty iso­ja lii­ken­ne­väy­liä var­ten, kau­pun­kiym­pä­ris­töön se on lii­an ehdo­ton­ta. Esim. Jos on pyö­rä­tie, ei saa ajaa kadul­la, vaik­ka se oli­si jär­ke­väm­pää ja suju­vam­paa. Jos ei ole piha­ka­tua, ei peri­aat­tees­sa saa kävel­lä ajo­ra­dan puo­lel­la, vaik­ka se ei auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta miten­kään haittaisi.
    Mie­les­tä­ni ei sil­ti — tosi­aan­kaan — tar­vi­ta uuden­lai­sia pyö­rä­tie­merk­ke­jä tai piha­ka­tu­tyyp­pe­jä tms, vaan ole­mas­sa ole­val­le taa­ja­ma­mer­kil­le uusi mer­ki­tys. Maa­seu­tu­pi­tä­jis­sä kysei­nen merk­ki on aivan tur­ha, siel­lä riit­tää alue-nopeus­ra­joi­tus. Kau­pun­gis­sa taa­ja­ma-alue tar­koit­tai­si, että kadul­la saa­vat kaik­ki liik­kua; var­si­nai­nen piha­ka­tu-merk­ki voi­tai­siin sit­ten vara­ta torin tai aukion hen­ki­sel­le katualueelle.

  35. Osmo hyvä. Hel­sin­gin­seu­tu vain on nin haja­nai­ses­ti raken­net­tu, että pää­osal­le ihmi­sis­tä hen­ki­lö­au­to on jär­ke­vin tapa liik­kua. Asi­aa ei myös­kään saa­da kor­jat­tua hait­taa­mal­la hen­ki­lö­au­toi­li­joi­ta. Vain jär­ke­väl­lä kaa­voi­tuk­sel­la voi­daan vai­kut­taa asiaan.

    Pää­väy­lien vetä­vyys on kes­kei­nen teki­jä. Se on kes­kei­nen teki­jä lii­kut­taes­sa niin fil­la­ril­la kuin autol­la­kin. Bus­si­lii­ken­net­tä tar­vi­taan, mut­ta sen tuo­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin on tar­pee­ton­ta. Bus­sien pois­ta­mi­nen kaduil­ta tehos­taa rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä oleellisesti.

  36. Piha­ka­dut­ta­mi­sen suu­rin muu­tos nyky­ti­laan oli­si­kin 20km/h nopeus­ra­joi­tus, jol­la ei ole kan­ta­kau­pun­gis­sa järin suur­ta mer­ki­tys­tä sekä mah­dol­li­suus muo­ka­ta katu­ti­laa esim. istu­tuk­sil­la ja kavennuksilla.

    Kaven­nuk­set ja istu­tuk­set osoit­ti­vat vii­me tal­ve­na taas yli­voi­man­sa Pek­ka Sau­rin joh­ta­mas­sa kau­pun­gin katu­jen puh­taa­na­pi­dos­sa. Jos jal­ka­käy­tä­väl­lä on beto­ni­por­sas, niin se aura­taan seu­raa­vaan kadun­kul­maan. Jos siel­lä on penk­ki tai istu­tus, niin sii­tä ei ole kevääl­lä jäl­jel­lä kuin säleet. Täs­sä­kin syy­nä on tie­tys­ti yksi­tyi­sau­toi­lu, vaik­ka en suo­raa syy-yhteyt­tä kau­pun­gin vail­li­nai­seen lumen­luon­tiin osaa­kaan heti nähdä.

  37. Kim­mo, urbaa­ni­le­gen­do­jen mukaan myös hen­ki­lö­au­to­ja on vahin­gos­sa men­nyt lumi­kuor­man muka­na. Loo­gi­ses­ti siis kaduil­la ei saa olla beto­ni­por­sai­den ja penk­kien lisäk­si myös­kään hen­ki­lö­au­to­ja, kos­ka ne hait­taa­vat lumen auraa­mis­ta ja saat­ta­vat vahin­goit­tua tai kado­ta työn tuiskeessa.

  38. Kal­le: pää­väy­lät pitäi­si muut­taa bule­var­deik­si kehä I:n sisä­puo­lel­la ja raken­taa täy­teen, näin saa­daan seu­tua tii­vis­tet­tyä mer­kit­tä­väs­ti (asun­to­ja noin 200 000 asuk­kaal­le). Sinun kan­nal­ta­si vali­tet­ta­va­na sivu­tuot­tee­na nii­den nopeuk­sia on samal­la pak­ko alen­taa tuon­ne 40km/h hujakoille.

  39. Kal­le:

    Aika monel­la on tilan­ne se, että jul­ki­nen lii­ken­ne ja hen­ki­lö­au­toi­lu ovat mel­ko tasa­ver­tai­sia vaih­toeh­to­ja, ja jos ruuh­ka tiel­lä lisään­tyy he vaih­ta­vat jul­ki­seen lii­ken­tee­seen. Jos samal­la uusi kaa­voi­tus teh­dään hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­teen, ei pitäi­si olla mitään syy­tä lisä­tä auto­lii­ken­teen kapasiteettia.

    Vaik­ka autol­la-ajo sääs­täi­si­kin muu­ta­man minuu­tin suh­tees­sa jouk­ko­lii­ken­tee­seen, ovat nämä hyvin kal­lii­ta minuut­te­ja. Autoi­lu-infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen mak­saa kul­je­tus­ky­kyyn suh­teu­tet­tu­na monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na jouk­ko­lii­ken­teen infrastruktuuriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.