Kategoria: Eduskuntatyö

Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Eduskun­nan vero­jaos­toa on viimeaikoina infor­moitu run­saasti vero­tuk­sen rak­en­teel­li­sista vai­h­toe­hdoista. Ensin kävimme Hanasaa­res­sa sem­i­naaris­sa kuule­mas­sa Ruotsin ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­heesta, ja sit­ten Eli­na Pylkkä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meille luen­toa opti­maalis­es­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa tehti­in suuri ver­ou­ud­is­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jestelmä olikin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on pop­ulis­tis­es­ti paikkail­tu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokon­ais­re­mon­tin tarpeessa. Ruot­salaiset katu­vat syvästi kiin­teistöveron romut­tamista. Siitä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voimakas nousu samal­la, kun on menetet­ty vero­tu­lo­ja kaikkein hai­tat­tomim­mas­ta veros­ta. Jat­ka lukemista “Olisi aika vero­tuk­sen kokonaisuudistukselle”

Maailma muuttuu — muuttuuko kunta (1/6) Vanhustenhoito

Kävin puhu­mas­sa 21.5. Audi­a­torin laivasem­i­naaris­sa otsikon mukaises­ta aiheesta ja palaste­len esi­tyk­sen blogille.

Vaivaistaloista se alkoi –voisiko sen jo antaa pois?

Van­hus­ten­huolto sovel­tuu kun­nal­lisek­si palveluk­si huonos­ti, koska

  • Van­hus­ten ter­vey­serot ovat erit­täin suuria ja huonokun­toisen van­huk­sen hoito kallista. Ter­veys ei ole edes aidosti sat­un­nainen, vaan ikäväl­lä taval­la alueel­lis­es­ti kor­reloitunut, joten van­hus­ten hoi­dos­ta aiheutu­vat menot tuot­ta­vat suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta kun­tien välille.
  • Van­husvoit­toisim­mat kun­nat eivät selviä ilman ulkop­uolista apua van­hus­ten­hoi­dos­ta, vaik­ka rahaakin olisi. Perusk­oulus­ta valmis­tu­vien pitäisi kaikkien hakeu­tua vanhustenhoitoon
  • Van­hus­ten olisi luon­te­vaa päästä hoitoon lähelle lap­si­aan, kun eivät enää kotona pär­jää, mut­ta tämä olisi vas­taan otta­van kun­nan kannal­ta kohtuutonta
  • Olisi järkevää, että jotkut kun­nat voisi­vat Etelä-Englan­nin ran­nikkokaupunkien tavoin erikois­tua seniorikun­niksi. Tämä on kuitenkin aika huono bis­ness, jos uusi kotikun­ta joutuu myös mak­samaan hoidon
  • Van­huk­se­na on paljon kivem­pi olla asi­akas kuin hoidok­ki. Asi­akkaan mukana hoitokoti­in tulee rahaa, hoidokin mukana pelkkiä meno­ja. Kohtelu on tämän mukaista. Van­hus­ten kaltoinko­htelus­ta emme selviä mil­lään valvon­nal­la. Asi­akku­us ja mah­dol­lisu­us hakeu­tua rahoi­neen muualle on toimi­vampi ratkaisu
  • Niin­pä pitäisi tehdä kuten Hol­lan­nis­sa. Suomen oloi­hin kään­net­tynä tämä tarkoit­taisi, että ulkop­uo­li­nen taho määrit­telisi hoidon tarpeen rahas­sa ja Kela antaisi tätä vas­taa­van hoitosetelin ja van­hus tai hänen omaisen­sa saisi­vat itse vali­ta hoitopaikan kun­nal­lis­es­ta tai yksi­tyis­es­tä hoivakodista mis­tä päin maa­ta hyvänsä.

Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu — muut­tuuko kun­ta (1/6) Vanhustenhoito”

Miten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia?

Käyn ensi maanan­taina Varso­vas­sa levit­tämässä hyv­in­voin­ti­val­tion ilosanomaa. Yleen­sä julkaisen puheen­vuoroni vas­ta jälkikä­teen, mut­ta teen poikkeuk­sen, kos­ka blogilla on niin vähän puo­lalaisia luk­i­joi­ta. Voihan olla, että jokin kom­ment­ti vaik­ka saisi muut­ta­maan vielä tekstiä.

***

 

Halu­an ker­toa oman näke­myk­seni siitä, mik­si pohjoiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat men­estyneet ver­rat­tain hyvin, vaik­ka niiden lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan ei pitäisi men­estyä lainkaan korkean vero­tuk­sen ja vääristynei­den kan­nus­timien joh­dos­ta. Mik­si se, mikä on Lati­nalaisen Amerikan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sil­ta epäon­nis­tunut jok­seenkin aina, on onnis­tunut Pohjo­is­maille, Hol­lan­nille Kanadalle ja Sak­salle? Jat­ka lukemista “Miten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voi toimia?”

Kivihiilen käyttö Suomessa

”Poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä”, kir­joit­ti nim­imerk­ki Koti-isä. Kos­ka tämä keskusta­lais­ten poli­itikko­jen akti­ivis­es­ti levit­tämä väärä tieto alkaa muut­tua ihmis­ten mielis­sä totu­udek­si, lie­nee syytä kat­soa tilas­to­ja.

Oheises­sa kuvas­sa on kivi­hi­ilen käyt­tö täl­lä vuosi­tuhan­nel­la 12 kuukau­den liuku­vana sum­mana. Se ei ole suinkaan nous­sut vuosi vuodelta, vaan tren­di on selvästi laske­va. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa huo­ma­ta, että istu­van hal­li­tuk­sen kaudel­la kivi­hi­iltä on käytet­ty vähem­män kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana.

Kivihiilen kulutus Jat­ka lukemista “Kivi­hi­ilen käyt­tö Suomessa”

Talous juridiikan vankina

Moni talousop­pin­ut pitää tiukkaa talouskuria Euroopas­sa jär­jet­tömänä. Talo-usno­belisti Paul Krug­manin mukaan Euroop­pa säästää itsen­sä hengiltä. Tule­vaisu­udessa talousti­eteen luen­noil­la käytetään Euroopan 2010-luvun talous-poli­ti­ikkaa varoit­ta­vana esimerkkinä samaan tapaan kuin brit­tien palaamista kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? Jokainen ymmärtää, ettei Kotkan kaupun­gin kan­na­ta yksin velka­an­tua elvyt­tääk­seen koko Suomea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pieni kuin Kot­ka Suomes-sa. Vuodes­ta 2009 Suomea on elvytet­ty toisek­si eniten EU:ssa Kyproksen jäl­keen. Rahat lop­pu­vat. Jat­ka lukemista “Talous juridi­ikan vankina”

Jytky ylsi demareihin

Antti Rin­teen val­in­ta demarien puheen­jo­hta­jak­si oli osa samaa aal­toa, joka toi perus­suo­ma­laisille jytkyn eduskun­tavaaleis­sa. Se oli toisaal­ta ken­tän hätähu­u­to perus­suo­ma­laisille menete­tys­tä kan­natuk­ses­ta ja toisaal­ta seu­raus­ta samas­ta tyy­tymät­tömyy­destä nyky­menoon, joka nos­ti perus­suo­ma­laiset demarei­den ohi.

Taustal­la ovat teol­lisu­u­den vaikeudet, jot­ka näkyvät suo­raan teol­lisu­us­du­unarei­den työl­lisyy­dessä ja IC-teknolo­gia, joka on tuhon­nut 300 000 keski­t­u­loista työ­paikkaa, lähin­nä pääasi­as­sa demarim­i­esten työ­paikko­ja Jat­ka lukemista “Jytky ylsi demareihin”

Soteuudistuksen sudenkuopat

Hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion hyväksymä soter­atkaisu ei ole vielä läh­eskään valmis. Siinä on mon­ta sudenkuop­paa. Esimerkik­si tällaisia:

Yliopis­tolli­nen keskus­sairaala johtaa

Moni tulk­it­see tehtyä sopimus­ta siten, että nykyiset miljoon­api­ir­it sel­l­aise­naan ottaisi­vat johtaak­seen koko sote-huol­lon alueel­laan, mut­ta niil­lä säi­ly­i­sivät omat keskus­sairaalan omas­sa organ­isaa­tios­saan. Jos näin tehtäisi­in, vääristymä, joka on rahankäytössä pain­ot­tanut erikois­sairaan­hoitoa peruster­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sel­la, säi­ly­isi ja pahenisi. Asi­aa ei ole ratkaistu, mut­ta ennus­taisin, että asi­as­sa päädytään siihen, että sote-piir­il­lä ei ole omia sairaaloi­ta, vaan se on puh­das tilaa­ja. Toisaal­ta keskus­sairaalois­sa on paras osaami­nen. Siir­retäänkö sitä sote-piirei­hin, vai joutu­vatko nämä pär­jäämään vähem­mäl­lä osaamisel­la. Jat­ka lukemista “Soteu­ud­is­tuk­sen sudenkuopat”

Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille

Laivo­jen jär­jestelmiä myyvä Napa Oy myyti­in Japani­in sum­mal­la, jota ei ole ker­rot­tu, mut­ta tiet­tävästi kyse on kym­menistä miljoon­ista euroista. Tiedonhävit­tämiseen erikois­tunut Blanc­co Oy myyti­in 60 miljoon­al­la eurol­la. Blanc­co Oy uskoo työ­paikko­jen kuitenkin säi­lyvän Suomes­sa omis­ta­javai­h­dok­ses­ta huoli­mat­ta. Jat­ka lukemista “Vero­tus kan­nus­taa myymään kasvuyri­tyk­set ulkomaille”

Sote-sopu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Hal­li­tus ja oppo­si­tio ovat sopi­neen sote-palvelu­jen jär­jestämis­vas­tu­un antamis­es­ta yliopis­tol­lis­ten keskus­sairaaloiden ympärille muo­doste­tu­ille miljoon­api­ireille, joi­ta kut­su­taan nim­i­hirviöl­lä erva-alueet.

Ker­rankin on tehty ratkaisu, joka saa poli­itikot kil­paile­maan, kuka on ollut täl­lä kan­nal­la pisim­pään. Tästä on hyvä jatkaa!

Uusi malli tarvit­ti­in, kos­ka vas­tuukun­ta­malli tulkit­ti­in perus­tus­lain vas­taisek­si ja sen poh­jana ollut kun­tau­ud­is­tus vesit­tyi. Maakun­ta­malli kaa­tui kaupunkikun­tien vas­tus­tuk­seen. Niiden oli mah­do­ton hyväksyä maakun­ta­mallia vaa­dit­tua äänileikkuria, joka olisi pain­ot­tanut maalaiskun­nis­sa asu­vien ääniä, jot­tei keskuskaupun­ki olisi saanut asukkaiden enem­mistöl­lään määräys­val­taa kun­tay­htymässä. Jat­ka lukemista “Sote-sopu”

Lääkekorvausjärjestelmästä tehdään solidaarisempi

Hal­li­tuk­sen kehys­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in kaiken muun lomas­sa uud­is­taa lääkeko­r­vausjär­jestelmää aiem­paa sol­i­daarisem­mak­si. Tähän asti taval­li­sista resep­tilääkkeis­sä kor­vaus on 35 %. Jos lääke­meno­ja on paljon, tulee vas­taan kat­to, joka olisi voimas­sa ole­van lain mukaan ensi vuon­na 623 euroa. Nyt lääkeko­r­vauskäytän­töä muute­taan niin, että jokainen joutuu mak­samaan pienet lääke­menot, 50 euroa vuodessa, kokon­aan itse. Tämän ylimenevältä osalta perusko­r­vat­tavien lääkkei­den kor­vaus nousee 35 pros­en­tista 45 pros­ent­ti­in ja kat­to las­kee 26 eurol­la 599 euroon. Jat­ka lukemista “Lääkeko­r­vausjär­jestelmästä tehdään solidaarisempi”