Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille

Lai­vo­jen jär­jes­tel­miä myy­vä Napa Oy myy­tiin Japa­niin sum­mal­la, jota ei ole ker­rot­tu, mut­ta tiet­tä­väs­ti kyse on kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta eurois­ta. Tie­don­hä­vit­tä­mi­seen eri­kois­tu­nut Blancco Oy myy­tiin 60 mil­joo­nal­la eurol­la. Blancco Oy uskoo työ­paik­ko­jen kui­ten­kin säi­ly­vän Suo­mes­sa omis­ta­ja­vaih­dok­ses­ta huolimatta.

Molem­mis­sa tapauk­sis­sa omis­ta­jat halusi­vat rahas­taa tule­vat tulot jo nyt. On inhi­mil­li­ses­ti ymmär­ret­tä­vää ottaa 60 mil­joo­naa nyt mie­luum­min kuin 0- 200 mil­joo­naa myö­hem­min, mut­ta Suo­men kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta oli­si hyvä, että omis­ta­jil­la oli malt­tia vau­ras­tua. Tai jos yri­tys myy­dään, Suo­mes­ta löy­tyi­si rahaa ostaa.

Valin­taan vai­kut­taa myös vero­tus. Kun on kyse it-alan yri­tyk­ses­tä, sil­lä ei ole suu­ria pää­omia. Tuo­te­ke­hi­tyk­seen on inves­toi­tu ehkä pal­jon­kin, mut­ta ne saa vähen­tää menoi­na suo­raan. Niin­pä jos omis­ta­jat aikoi­si­vat ottaa jos­kus tule­vai­suu­des­sa yri­tyk­ses­tään mer­kit­tä­viä tulo­ja, näi­tä vero­tet­tai­siin ansio­tu­loi­na eli niis­tä meni­si sel­väs­ti yli 50 % veroa. Se on sinän­sä tas­a­puo­lis­ta suh­tees­sa mui­hin tuloi­hin, mut­ta kan­nus­tin toi­mii täs­sä vää­rin. Kun tule­vat tulot ote­taan yri­tys­kau­pan kaut­ta nyt, nii­tä vero­te­taan pää­oma­tu­loi­na, jois­ta vie­lä vähen­ne­tään han­kin­ta­me­no-olet­ta­muk­se­na jokin omis­tuk­sen iäs­tä riip­pu­va osa.

Vero­tus ei ole näi­den kah­den vaih­toeh­don välil­lä neut­raa­lia vaan suo­sii voi­mak­kaas­ti myy­mis­tä. Eikö vero­tuk­sel­la pitäi­si mie­luum­min hou­ku­tel­la jat­ka­maan kas­va­vaa yri­tys­tä sen sijaan että kan­nus­te­taan myy­mään se ulko­mail­le. Sii­tä var­maan­kin on eri­mie­li­syyt­tä, mil­le tasol­le neut­raa­lik­si saa­tet­ta­va vero­tus tuli­si aset­taa, mut­ta vero­tus ei saa suo­sia kas­vu­vai­hees­sa ole­vien yri­tys­ten myy­mis­tä pois maasta.

IT-alan yri­tyk­siä hou­kut­taa pois maas­ta myös se, että ipr-oikeuk­sia vero­te­taan muu­al­la sel­väs­ti lie­vem­min. Vero­pa­ra­tii­sik­si EU:n sisäl­lä on eri­kois­tu­nut Hol­lan­ti, jon­ne kan­nat­taa myy­dä (muo­dol­li­sel­la hin­nal­la) yri­tyk­sen paten­tit ja brän­di ja ohja­ta tämän jäl­keen tulot sin­ne. Teo­rias­sa siir­to­hin­noit­te­lusään­tö­jen pitäi­si tul­la vas­taan ja edel­lyt­tää, että Hol­lan­tiin sijoi­tet­tu pos­ti­lo­ke­ro­yh­tiö mak­saa ipr-oikeuk­sis­ta täy­den hin­nan, mut­ta käy­tän­tö on toinen.

 

167 vastausta artikkeliin “Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille”

  1. Jotain tart­tis tosi­aan teh­rä, ettei pika­voi­tois­ta tule elin­kei­non­har­joit­ta­mi­sen itsetarkoitus.

    Pit­kä­jän­tei­siä toi­mi­joi­ta Suo­meen tar­vii saa­da kipees­ti lisää, jot­ta talou­den kivi­ja­lan raken­ne monipuolistuisi.

    On muu­ten­kaan Suo­mes­sa yri­tys­tä tar­peek­si vai onko kaik­ki kiin­ni ris­ki­ra­han puutteesta?

  2. Muis­taak­se­ni Osmon­kin käsi oli JAA-napil­la kun nykyi­nen hal­li­tus nos­ti osin­ko­jen vero­tus­ta. Sil­lä napin­pai­na­mi­sel­la on lop­pu­kä­des­sä pal­jon enem­män vai­ku­tus­ta kuin näil­lä blogikirjoituksilla.

    1. Jae­tun voi­ton vero­tus­ta nos­tet­tiin pörs­siyh­tiöis­sä ja jaka­mat­to­man voi­ton vero­tus­ta alen­net­tiin. Koko­nais­ve­ro­tus ei noussut.

  3. Suo­mes­sa ollaan usein ylpei­tä ulko­mais­ten inves­toin­neis­ta Suo­meen, ja toi­saal­ta pahek­su­taan koti­mai­sia “kapi­ta­lis­te­ja”. On sel­vä, että tilan­ne joh­taa kuva­tun kal­tai­siin ongel­miin. Suo­men tuli­si vali­ta lin­jan­sa selvemmin.

    Pää­omien vapaan liik­ku­vuu­den peri­aa­tet­ta Suo­mi ei tule lähi­vuo­si­na var­mas­ti­kaan peru­maan, eikä se voi vai­kut­taa omis­ta­mi­sen koh­te­luun muu­al­la maa­il­mas­sa. Siis­pä valin­tam­me voi kos­kea sitä, haluam­me­ko suo­sia suo­ma­lai­sia “kapi­ta­lis­te­ja” (muun maa­il­man tapaan ja tasol­la), vai haluam­me­ko, että Suo­mes­sa teh­dään pää­asias­sa työ­tä yri­tyk­sis­sä, joi­den omis­tus on muualla.

    Ehkä suo­ma­lai­sis­ten rik­kai­den rahat uivat muu­al­le. Ehkä niil­lä­kin omis­te­taan väli­kä­sien kaut­ta suo­ma­lai­sia fir­mo­ja, mut­ta mak­se­taan verot muualle.

  4. Englan­ti­lai­nen Rege­ner­sis on osta­nut joen­suu­lai­sen tie­don­hä­vi­tys­yri­tys Blancco Oy:n. Hin­ta on 60 mil­joo­naa euroa, ei markkaa…

  5. Tulo­ve­ro­tuk­ses­sa on myös jo aiem­min ollut vas­taa­via, myyn­ti­voi­ton kaut­ta rahas­tus­ta suo­si­via piirteitä. 

    Jos­sain vai­hees­sa yri­tys­ten tulo­ve­ro­pro­sen­tit ja omis­ta­jien osin­ko­ve­ro­pro­sen­tit oli­vat kor­kei­ta, jol­loin tär­ke­ää oli näyt­tää lail­li­ses­ti pien­tä tulos­ta. Osak­kei­den luo­vu­tus­voi­tot ovat usein olleet tai ovat verot­to­mia tai alhai­ses­ti vero­tet­tu­ja. Tämä mah­dol­lis­taa luo­pu­mal­la rahastamisen.

    Bill Gates on oikeas­sa sanoes­saan että ei ole jär­ke­vää verot­taa tulo­ja tai omai­suut­ta, kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen oli­si järkevämpää.

    Kulu­tus­ve­rot eivät oikeas­ti ole regres­sii­vi­siä kun kat­so­taan panee­li tai kohort­ti­nä­kö­kul­mas­ta. Ne ovat regres­sii­vi­siä vain poikkileikkausnäkökulmasta.

    Vali­tet­ta­vas­ti kaik­ki tilas­tot teh­dään poik­ki­leik­kaus­tyyp­pi­ses­tä aineis­tos­ta ja sik­si ylei­nen mie­li­ku­va on harhainen!

  6. Se exit nyt vaan kuu­luu tähän lajiin ja sii­hen ei mil­lään rea­lis­ti­ses­ti kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vil­la vero­tus­kei­noil­la ihan hel­pos­ti vai­ku­te­ta. Kas­vu­yri­tyk­sen käyn­nis­tys- ja kas­vu­vai­he vaa­tii usein aika eri­lais­ta osaa­mis­ta kuin jo kas­va­neen yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­nen jat­kos­sa, eikä näi­tä vält­tä­mät­tä löy­dy samas­ta hen­ki­lös­tä. Ja voi sitä muu­ten­kin vähi­tel­len kai­va­ta vaih­te­lua ja vaik­ka pien­tä paus­sia­kin sii­nä välissä.

    Suo­ma­lais­ten osta­jien vähäi­syys on sit­ten toi­nen jut­tu. Ja sii­nä ei ole estee­nä pel­käs­tään raha.

  7. Jos työ­pai­kat jää­vät Suo­meen ja maa­han tulee uut­ta pää­omaa 60 mil­joo­naa, mitä väliä? Tai vie­lä opti­mis­ti­sem­pi ennus­tus: työ­pai­kat lisään­ty­vät, kos­ka myy­dyn fir­man toi­min­not pää­se­vät parem­paan kas­vu­ym­pä­ris­töön, ja 60 mil­joo­nal­la perus­te­taan tai rahoi­te­taan uusia kasvuyrityksiä.

    Miten sit­ten yleen­sä käy? Aihees­ta on var­maan­kin tut­ki­mus­ta. Sii­hen pitäi­si tutus­tua ennen kuin päät­täi­si, pitää­kö kas­vu­yri­tyk­siä kan­nus­taa eri­kois­koh­te­luin myy­mään ulko­mail­le vai kas­va­maan Suomessa.

  8. IT ala on myös hyvin epäs­ta­bii­lia ja yri­ty­sen arvo nousee ja las­kee lyhyel­lä syklillä.

    Hyviä esi­merk­ke­jä ovat esim Nokia tai Apple tai IBM ja miten jär­jes­tys on muuttunut

    IT ala on epä­va­kaa hit-and run-ala ja niin­pä jokai­nen rahas­taa kun het­ki on oikea, Supercell­kin on yksi hyvä esimerkki.

    Rahas­tuk­ses­ta taas JOT

    Rovion arvok­si arvoi­tiin 2011 jopa 15 mil­jar­dia, nyt arvo on hii­pu­nut ja arvioit hei­lu­vat 5 mil­jar­din tietämissä

    http://www.kauppalehti.fi/omayritys/te+rovion+markkina-arvo+lahestyy+pian+nokiaa/20110992603

    http://www.talouselama.fi/uutiset/arvopaperi+angry+birds+yhtion+markkinaarvo+57+miljardia+euroa++kaj+hed+suomen+rikkain/a2088498

  9. Tää nyt ei yllä­tä yhtään.

    Jos on jokin asia, mitä Suo­mes­sa ei vaan osa­ta, niin se on vero­tuk­sen käyt­tä­mi­nen työ­ka­lu­na tuot­ta­maan toi­vot­tu­ja asioi­ta ja vähen­tä­mään ei-toi­vot­tu­ja asioita.

  10. Tätä olen jo pit­kään sano­nut. Vero­tuk­ses­sa pitää olla jokin muu­kin perus­te kuin käsit­tä­mä­tön kateus.

    On vähän yksin­ker­tais­taen kak­si tapaa teh­dä omai­suus­ve­ro­tus ter­veel­lä poh­jal­la. Euroop­pa­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä vero­te­taan koh­tuu pal­jon tuot­toa, mut­ta perin­nöt ovat verot­to­mia. Ame­rik­ka­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä tuot­toa ei vero­te­ta, mut­ta sen sijaan suku­pol­ven­vaih­dok­ses­sa vero­te­taan raskaasti.

    Euroop­pa­lai­ses­sa vero­tus­jär­jes­tel­mäs­sä luo­daan kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta pit­kä­jän­tei­ses­ti. Ame­rik­ka­lai­sen jär­jes­tel­män idea on, että jokai­nen suku­pol­vi saa teh­dä itse rik­kau­ten­sa. Suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä jos­sa vero­te­taan sekä tuot­toa että suku­pol­ven­vaih­dos­ta on sairas. 🙁 

    Pidän euroop­pa­lais­ta jär­jes­tel­mää pit­kän pääl­le parem­pa­na ja polii­tik­koa, joka kan­nat­taa perintövero,a joko sai­raan kateel­li­se­na, äärim­mäi­sen tyh­mä­nä tai molempina.

  11. Taas erin­omai­sen sel­keä ana­lyy­si. Tämän rin­nal­la kan­nat­taa lukea tämän­päi­väi­ses­tä HeSa­ris­ta Bengt Holm­strö­min ja Mat­ti Poh­jo­lan haastattelut.

    Suo­men busi­nes-mal­li alkaa muis­tut­taa Israe­lin mal­lia. Sekin toi­mii hyvin, mut­tei työl­lis­tä taval­li­sia tallaajia.

  12. Jos on kyse sys­tee­mis­tä, joka tyh­jen­tää ATK:n koneet siten, ettei siel­tä enää voi kai­vaa luot­ta­muk­sel­lis­ta tie­toa ja myy­dä sitä kilpailijalle,valinta on saa­da sys­tee­min ohjel­mi­neen luo­tet­ta­vak­si ja myy­dä se. Kil­pai­le­vat tuot­teet ovat mark­ki­noil­la noin kol­mes­sa vuo­des­sa, mikä­li van­hat gurut ja nuo­ret alan kehit­tä­jät päät­tä­vät läh­teä yhdes­sä kisaa. His­to­rian tun­te­mus avaa oven nopeal­le kehitykselle.
    Näis­tä jutuis­ta siki­ää yleen­sä lisää hom­mia, kun ne teh­dään hyvin.

  13. Yksi ongel­ma aina­kin on perin­tö­ve­ro, jos­sa ei ole poik­keuk­sia yrit­tä­jil­le. Verot pitää mak­saa heti, tuo­tot tule vähi­tel­len. Sik­si kiu­as­val­mis­ta­ja juu­ri myy­tiin, sa Pek­ka­nis­kan peri­jät­kin var­maan har­kit­se­vat myyntiä.

    1. Suku­pol­venb­vaihd­fok­ses­sa perin­töä koh­del­laan huo­mat­ta­vas­ti hel­lä­kä­ti­sem­min kuin muu­ta perin­töä ja mak­suai­kaa­kin verol­le on. Yleen­sä tämä on koh­tuul­lis­ta, mut­ta nyt huo­noi­na aikoi­na perin­tö­ve­ro tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joi­den omis­ta­jat eivät pys­ty perin­tö­ve­ro­ja mak­sa­maan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa.

  14. Täyt­tä asiaa.

    Mik­si val­tio sijoit­taa ras­kaa­seen metel­liin, eikä vaik­ka näi­den kum­ma­kin tun­net­tun ja hyvän yri­tyk­sen kasvuun?
    Kos­ka val­tio mak­saa eläk­kei­tä ja vas­taa­via, sijoi­tus­tuo­toil­la­kin oli­si paik­kan­sa hal­li­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta, vaik­ka Kepun Sipi­lä käyt­täi­si­kin nii­tä oman puo­leen­sa etu­jen ajamiseen.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suku­pol­venb­vaihd­fok­ses­sa perintöä …

    Osmo, elät jos­sain muus­sa kuin reaa­li­to­del­li­suu­des­sa. Vain täy­del­li­nen idioot­ti verot­taa perin­tö­jä. Sil­le ei ole mitään talou­del­li­sia perusteita.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jae­tun voi­ton vero­tus­ta nos­tet­tiin pörs­siyh­tiöis­sä ja jaka­mat­to­man voi­ton vero­tus­ta alen­net­tiin. Koko­nais­ve­ro­tus ei noussut. 

    Koti­mai­set omis­ta­jat mak­sa­vat nämä molem­mat mut­ta ulko­mai­set vain jäl­kim­mäi­sen. Vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­ret­tiin siis suo­si­maan ulko­mais­ta omis­tus­ta koti­mai­sen kustannuksella.

  17. Toi­saal­ta Etlan tut­ki­jat oli­vat sitä miel­tä että ulko­maa­lai­sen ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten omis­ta­jien omis­ta­man yri­tyk­sen tytä­ryh­tiö on mones­ti mei­dän suo­ma­lais­ten hen­ki­lö­omis­ta­jien yri­tys­tä tai toi­mi­paik­kaa tehokkaampia.

  18. Tot­ta­kai yrit­tä­jiä pitäi­si koh­del­la perin­tö­ve­ros­sa kuten muitakin.

  19. Täs­sä­hän nyt unoh­tuu suo­ma­lais­ten yli­voi­mai­nen bis­nes­hoks­nok­ka. Nokian mat­ka­pu­he­lin­ten kaa­ri nol­las­ta nol­laan toi suo­ma­lai­sil­le 31 mrd euroa (hs 1.3.2014). Sen mak­soi­vat tol­lot ulko­maa­lai­set kun osti­vat ja myi­vät tyh­mem­pään aikaan. Luo­te­taan vain itseemme.

  20. TomiA:
    Jos työ­pai­kat jää­vät Suo­meen ja maa­han tulee uut­ta pää­omaa 60 mil­joo­naa, mitä väliä?

    Ei maa­han tul­lut uut­ta pää­omaa 60 mil­joo­naa, vaan maas­sa jo ole­va 60 mil­joo­nan arvoi­nen pää­oma vaih­toi omis­ta­jaa siten, että kysei­sen pää­oman tuo­tot mene­vät jat­kos­sa ulkomaille.
    Jos myy­jät pys­ty­vät myyn­ti­tu­loil­laan syn­nyt­tä­mään aiem­paa parem­min tuot­ta­vaa toi­min­taa, on maam­me voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maam­me häviäjä.

    Vain inves­toi­tu raha on pää­omaa, inves­toi­ma­ton on vain las­ken­tayk­si­köi­tä, joka ei tuo­ta mitään.

  21. Kas­vu­yri­tyk­set myy­dään vero­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta suu­rem­mil­le toi­mi­joil­le kun ole­mas­sao­le­vil­la mark­ki­noil­la kas­vun rajat ovat tul­leet vas­taan ja seu­raa­vaan koko­luok­kaan siir­ty­mi­nen vaa­ti­si koh­tuut­to­mia investointeja.

    Tämä on juu­ri­kin se koh­ta yhtiön elin­kaa­res­sa kun yhtiön arvo suu­rem­mal­le eta­bloi­tu­neel­le toi­mi­jal­le on mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin yhtiön tuot­to-odo­tus ole­mas­sao­le­vil­la mark­ki­noil­la eli sen arvo van­hoil­le omis­ta­jil­le, aina­kin ris­ki­ra­hoit­ta­jil­le siis exi­tin paikka.

    Myyn­ti­voi­ton vero­tus­ta voi siis nos­taa ilman että se vai­kut­taa myyn­ti­pää­tök­seen, mut­ta ris­ki­nä on jat­kos­sa kas­vu­yri­tys­ten perus­ta­mi­nen proak­tii­vi­ses­ti alun­pe­rin­kin esi­mer­kik­si Hol­lan­tiin, tai kah­den yhtiön jär­jes­tel­mä jos­sa IPR:t (ulko­mail­la) ja ope­roin­ti (Suo­mes­sa) ovat eri yhtiöissä.

  22. banaa­ni:
    Tot­ta­kai yrit­tä­jiä pitäi­si koh­del­la perin­tö­ve­ros­sa kuten muitakin. 

    Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus.

  23. Puo­li hal­li­tus­ta kat­se­lee kaik­kea tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Vero­tuk­sen­kin tar­koi­tus on kaven­taa tuloe­ro­ja, eikä kerä­tä val­tiol­le rahaa? Ei väliä, vaik­ka yhtei­sen kakun kas­vat­ta­mi­sel­ta samal­la vie­dään edellytyksiä.

    Tavoit­tee­seen myös pääs­tään. Nal­le muut­taa Ruot­siin ja tuloe­rot Suo­mes­sa pienenevät.

  24. Perin­tö­ve­ron tuot­to on niin vähäi­nen, että ihmet­te­len mik­si sitä pide­tään yli­pään­sä. Todel­la rik­kaat kyl­lä sen pys­ty­vät kier­tä­mään, hait­taa sii­tä on lähin­nä pie­nil­le yri­tyk­sil­le ja kes­ki­luok­kai­sil­le asuntosäästäjille.

  25. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus.

    Kal­le tai­taa­kin olla ns. hyväs­tä perheestä..

  26. Kas­vu­yri­tyk­sen perus­ta­jat voi­vat rahas­taa omis­tus­taan myös lis­taa­mal­la yri­tyk­sen. Vali­tet­ta­vas­ti meil­lä vero­tuk­sel­li­ses­ti suo­si­taan yri­tyk­sen pitä­mis­tä pörs­sin ulkopuolella.

  27. AV: Jos myy­jät pys­ty­vät myyn­ti­tu­loil­laan syn­nyt­tä­mään aiem­paa parem­min tuot­ta­vaa toi­min­taa, on maam­me voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maam­me häviäjä.

    Enkös minä niin sano­nut? Selos­tan­pa tarkemmin.

    Perus­pe­ri­aa­te on jo Adam Smit­hin mukaan, että kaup­pa kan­nat­taa aina ja on yleis­hyö­dyl­lis­tä. Jos näin ei oli­si, pitäi­si pys­tyt­tää kau­pan esteitä.

    Nyt kui­ten­kin blo­gis­ti ja monet kom­men­toi­jat näyt­tä­vät olet­ta­van, että juu­ri kas­vu­yri­tys­ten myyn­ti ulko­mail­le on poik­keus sään­töön (tai, no enhän minä tie­dä, ket­kä kaik­ki tääl­lä kan­nat­ta­vat tul­li­muu­re­ja sun mui­ta kau­pan esteitä). 

    Minä en tie­dä mitään uskot­ta­via perus­te­lu­ja moi­sel­le väit­teel­le. Kan­san­ta­lous voi hyö­tyä sii­tä, että fir­maa ei myy­dä 60 mil­joo­nan koh­dal­la. Tai sit­ten se voi­si hyö­tyä enem­män, jos myy­täi­siin myö­hem­min. Tai aikai­sem­min. Par­haan arvauk­sen voi­vat teh­dä vain ja ainoas­taan osak­kee­no­mis­ta­jat. Ja jos uskom­me kau­pan vapau­teen, se on paras arvaus myös kan­san­ta­lou­den kannalta.

    Toi­nen kysy­mys kos­ki vero­ja: kan­nus­ta­vat­ko ne nykyi­sel­lään myy­mään lii­an aikai­sin. Blo­gis­ti väit­ti käsit­tääk­se­ni, että yrit­tä­jän tur­hau­tu­mi­nen kituut­ta­maan pie­nel­lä pal­kal­la tai vaih­toeh­toi­ses­ti mak­sa­maan suu­ria vero­ja suu­res­ta pal­kas­ta, aikais­taa myyn­ti­pää­tös­tä opti­miin verrattuna.

    Tämä on kui­ten­kin sen ver­ran spe­si­fi väi­te asias­ta, jos­sa on hyvin pal­jon liik­ku­via osia, että en suos­tu suo­ral­ta kädel­tä usko­maan sii­hen. Sik­si ehdo­tin tyl­säs­ti, että saat­tai­si löy­tyä tut­ki­mus­ta, joka aut­tai­si rat­kai­se­maan kysy­myk­sen var­mem­mal­ta pohjalta.

    Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää sii­tä­kin, että kuin­ka usein 60 mil­joo­naa tie­nan­nut yrit­tä­jä ryh­tyy sar­jay­rit­tä­jäk­si. Ja täl­lä ker­taa vail­la huo­lia tulo­ve­ros­ta, kos­ka voi siis elää pää­oma­tu­loil­la. Nyt hän voi­si odo­tel­la fir­man arvon kas­vua vaik­ka tril­joo­naan vero­ja pahim­min pohtimatta.

  28. Niin, ja tie­tys­ti neut­raa­li vero oli­si parem­pi, en minä sitä vas­taan halun­nut urputtaa.

  29. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus.

    Perin­tö­jen verot­ta­mi­nen on tehok­kuu­den kan­nal­ta erit­täin jär­ke­vää, kos­ka se koh­dis­tuu toi­min­taan, jota ei voi vält­tää, nimit­täin kuolemiseen.

    Mikä­li vero­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on kerä­tä tulo­ja ja olla aiheut­ta­mat­ta vahin­koa talou­del­le, kan­nat­taa suo­sia mah­dol­li­sim­man vähän vää­ris­tä­viä vero­tuk­sen muo­to­ja, tulo­ve­ro­tus ei ole täl­lai­nen vero­tus­muo­to, perin­tö­ve­ro on sitä pal­jon enemmän.

  30. Se on hyvin ymmär­ret­tä­vää, että kas­vu­yri­tyk­set myy­dään. Ote­taan hypo­teet­ti­nen yrit­tä­jä, jol­la on kol­me ske­naa­rio­ta nenän­sä edessä:

    a) Myy heti, saa miljoonan

    b) Myy muu­ta­man vuo­den kulut­tua, saa 10 mil­joo­naa 20 % todennäköisyydellä

    c) Myy kym­me­nen vuo­den kulut­tua, saa 100 mil­joo­naa 5 % todennäköisyydellä

    Jokai­nen toden­nä­köi­syys­las­ken­taa osaa­va huo­maa, että paras odo­tusar­vo on sil­lä, että fir­man myy kym­me­nen vuo­den kulut­tua. Se on myös kan­san­ta­lou­del­le paras vai­he­toeh­to, joten sii­hen pitäi­si pyrkiä.

    Kui­ten­kin jokai­nen arkie­lä­mää ymmär­tä­vä taju­aa, että vaih­toeh­dos­sa a hen­ki­lö saa asun­to­lai­nan­sa mak­set­tua ja pidel­tyä pitä­mät­tö­mät loman­sa ja vie­lä muu­ta­man vuo­den elet­tyä vapaa­na kalen­te­ris­ta, jos niin halu­aa. Tämä kaik­ki sadan pro­sen­tin todennäköisyydellä.

    Vaih­toeh­dos­sa b hen­ki­lön ei enää iki­nä tar­vit­se teh­dä töi­tä 20 % toden­nä­köi­syy­del­lä ja 80 % toden­nä­köi­syy­de­lä jää nol­la käteen. Täy­tyy olla kova uhka­pe­laa­ja, että sii­hen viit­sii läh­teä. Vaih­toeh­to c on sama mut­ta vie­lä pal­jon korostetumpana.

    Tähän samaan nivel­tyy se, että perus­ta­jay­rit­tä­jä tai ‑yrit­tä­jä­ryh­mä ei vält­tä­mät­tä ole se paras taho pyö­rit­tä­mään fir­maa kas­vu­vai­hees­sa. Jos halu­taan rajua kas­vua, ote­taan iso­ja ris­ke­jä. Sik­si­kin on jär­ke­vää, että mukaan tulee ulko­puo­lis­ta rahaa.

    Yrit­tä­jän ja yri­tyk­sen kan­nal­ta usein hyvä vaih­toeh­to on se, että pää­oma­si­joit­ta­ja tulee koh­tuul­li­sen suu­rel­la osuu­del­la mukaan, jol­loin rahaa saa heti kou­raan koh­tuul­li­ses­ti ja myö­hem­min lisää, jos asiat mene­vät hyvin. Par­haim­mil­laan alku­pe­räi­set omis­ta­jat tuo­vat edel­leen yri­tyk­seen visioi­taan ja esi­mer­kik­si tek­no­lo­giao­saa­mis­ta, pää­oma­si­joit­ta­ja liiketoimintaosaamista.

    Nyt kui­ten­kin ongel­ma on se, että sitä koti­mais­ta ris­ki­ra­haa on todel­la huo­nos­ti saa­ta­vil­la. Yksi­tyi­siä rahoit­ta­jia löy­tyy jon­kin ver­ran, mut­ta inves­toin­nit ovat usein pie­niä (kymp­pi­ton­neis­ta muu­ta­maan sataan­tu­han­teen). Tämä on tie­tys­ti ymmär­ret­tä­vää, kos­ka menes­ty­vän pää­oma­si­joit­ta­jan pitää pys­tyä hajaut­ta­maan, ja jos sijoi­tet­ta­vaa varal­li­suut­ta on pari mil­joo­naa, sii­tä ei iso­ja sii­vu­ja tule.

    Suo­mi on pää­oma­köy­hä maa, joten mitään pika­rat­kai­sua tähän ei ole. Vero­tuk­sel­la on kui­ten­kin teke­mis­tä asian kans­sa, ja sii­nä pitäi­si pitäy­tyä enem­män fis­kaa­li­ses­ti jär­ke­vis­sä kuin jon­kin tahon oikeu­den­mu­kai­suus-käsit­teen mukai­sis­sa ratkaisuissa.

  31. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus. 

    Niin kau­an kuin työt­tö­miä hyp­pyy­te­tään nöy­ryyt­tä­väs­ti työt­tö­myys­tur­van saa­mi­sen ehto­na, kos­ka “on moraa­li­ton­ta saa­da rahaa ilman vas­ti­ket­ta”, ja niin kau­an kuin perus­tu­loa vas­tus­te­taan, kos­ka “on moraa­li­ton­ta saa­da rahaa ilman vas­ti­ket­ta”, on perin­tö­ve­ro­kin oikeu­tet­tu. Peri­mi­nen kun ei ole mitään muu­ta kuin rahan saa­mis­ta ilman vastiketta.

    Ja jos joku yrit­tää nyt hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pela­ta koh­dal­la­ni sen van­huut­taan haper­tu­van kateus­kor­tin: Olen itse mak­sa­nut elä­mä­ni aika­na yhtä­läi­ses­ti niin tulo‑, arvon­li­sä- kuin perin­tö­ve­roa­kin, vii­mek­si mai­nit­tua tähän men­nes­sä vii­si­nu­me­roi­sen sum­man. Näis­tä kol­mes­ta pidän perin­tö­ve­roa en vain moraa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­sim­pa­na vero­muo­to­na, vaan yli­voi­mai­ses­ti oikeu­den­mu­kai­sim­pa­na. Mikä ei tar­koi­ta sitä, että pitäi­sin kah­ta muu­ta epäoikeudenmukaisena.

    Ellei täs­tä aiheu­tui­si ulkois­vai­ku­tus­ten kaut­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta (kuten aiheu­tui­si, sitä en kiis­tä!), niin perin­tö­ve­ron sai­si minun puo­les­ta­ni nos­taa vaik­ka 100 pro­sent­tiin ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että koko­nais­ve­roas­te säi­lyi­si ennallaan.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suku­pol­venb­vaihd­fok­ses­sa perin­töä koh­del­laan huo­mat­ta­vas­ti hel­lä­kä­ti­sem­min kuin muu­ta perin­töä ja mak­suai­kaa­kin verol­le on. Yleen­sä tämä on koh­tuul­lis­ta, mut­ta nyt huo­noi­na aikoi­na perin­tö­ve­ro tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joi­den omis­ta­jat eivät pys­ty perin­tö­ve­ro­ja mak­sa­maan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa. 

    Yri­tys­ten käsit­te­ly suku­pol­ven­vaih­dos­ti­lan­teis­sa on kir­ja­vaa ja riip­puu myös omis­tuso­suuk­sis­ta. Hom­ma toi­mii koh­tuul­li­ses­ti, kun äiti siir­tää fir­man­sa kol­mel­le tyt­tä­rel­leen. Hajaan­tu­neem­mis­sa raken­teis­sa se ei sit­ten enää toimikaan.

    Suo­mes­sa on aika pal­jon perin­tei­siä per­heyh­tiöi­tä, jois­sa perin­töi­nä mene­vät osuu­det jää­vät alle maa­gi­sen rajan ja vero­tus kas­vaa huomattavasti.

    Perin­tö­ve­ron huo­jen­ta­mi­nen on kui­ten­kin vää­rä lää­ke sii­nä­kin mie­les­sä, että se kan­nus­taa eri­lais­ten hol­ding-yhtiöi­den väsää­mi­seen ja muu­hun verosuunnitteluun.

    Perin­tö­ve­ron ongel­ma on se, että sitä kan­ne­taan tilan­tees­sa, jos­sa rahaa ei vält­tä­mät­tä ole mail­la hal­meil­la. Lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen vähem­mis­tö­osuu­det ovat äärim­mäi­sen ei-likvi­de­jä. Toi­saal­ta jos perin­tö­ve­ro muu­tet­tai­siin kos­ke­maan vain hel­pos­ti rea­li­soi­ta­vaa omai­suut­ta, sen kier­tä­mi­nen tuli­si nau­ret­ta­van helpoksi.

    Varal­li­suu­den verot­ta­mi­nen on yhtä poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta huo­no vero­muo­to (poik­keuk­se­na kiin­teis­tö­ve­ro, kos­ka sil­lä on suo­tui­sia dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia, ja kos­ka sitä ei voi kier­tää). Vero­ja on pal­jon parem­pi kan­taa sil­loin, kun on todel­li­sia tuloja.

    Pää­oma­tu­lo­jen verot­ta­mi­nen sinän­sä sopii tähän ihan hyvin, jos­kin progres­sii­vi­suus on sii­nä huo­no aja­tus luo­vu­tus­voit­to­jen vuok­si. (Ei sil­ti, nykyi­nen progres­sii­vi­suus on vain vasem­mis­ton loh­duk­si raken­net­tu näen­näi­syys.) Luo­vu­tus­voit­to­jen vero­tus on taas sikä­li retu­pe­räl­lä, että han­kin­ta­me­no-olet­ta­man sijas­ta pitäi­si käyt­tää inflaa­tio­kor­jat­tua hankintahintaa.

    Täs­tä sai­si var­sin hyvin raken­net­tua vero­tus­ta sel­kiyt­tä­vän koko­nai­suu­den, joka oli­si vie­lä­pä fis­kaa­li­ses­ti jär­ke­vä. Perin­tö- ja lah­ja­ve­rot pois, han­kin­ta­me­no-olet­ta­mat kor­va­taan inflaa­tio­kor­ja­tuil­la arvoil­la. Rahaa tai­tai­si itse asias­sa tul­la veroi­na pal­jon enem­män kuin nyt.

  33. Kal­le: Euroop­pa­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä vero­te­taan koh­tuu pal­jon tuot­toa, mut­ta perin­nöt ovat verot­to­mia. Ame­rik­ka­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä tuot­toa ei vero­te­ta, mut­ta sen sijaan suku­pol­ven­vaih­dok­ses­sa vero­te­taan raskaasti.

    Ame­rik­ka­lai­nen jär­jes­tel­mä on sii­tä huo­no, että se joh­taa hyvin laa­ja­mit­tai­seen ja luo­vaan veron­kier­toon. Varal­li­suus­ve­ro­tuk­sen kans­sa niin tun­tuu käy­vän mel­kein aina.

  34. Perin­tö­ve­ro pois ja omai­suu­den tuot­to­jen vero­tus­ta vähän ylös. Rik­kaat osal­lis­tu­maan, eikä pii­lot­te­le­maan. Joku voi vie­lä käyt­tää varal­li­suut­taan mui­den­kin vau­ras­tut­ta­mi­seen. Mie­luum­min sel­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta, joka ei jää puheen tasol­le, vaan ihan oikeas­ti kerää rahaa kas­saan. Hai­see popu­lis­mi myös puna­vih­rei­den puheis­sa täs­sä koh­taa, kun ei ne rik­kaat nyt vaan osal­lis­tu, vaan palk­kaa­vat jon­kun vie­mään rahat verot­ta­jal­ta karkuun. 

    Onhan tämä pas­ka maa, kun medi­aa myö­ten hau­ku­taan jotain sosi­aa­li­tu­kien varas­sa lail­li­ses­ti elä­vää, mut­ta kun joku vie kym­me­nen mil­liä lait­to­mas­ti pii­loon, niin uus­li­be­raa­lit syyt­tä­vät ajo­jah­dis­ta, ja vaa­ti­vat lisäk­si jol­le­kin yksi­löl­le oikeut­ta teh­dä rahaa myy­mäl­lä syö­pää vapaas­ti muil­le yksi­löil­le kemial­li­sen riip­pu­vuu­den muo­dos­sa. Täs­tä­kin huo­li­mat­ta, oli­si fik­sum­paa saa­da nuo rahat pysy­mään ja inves­toi­maan tääl­lä. Vau­ras­tu­mi­nen joh­taa myös sii­hen, että useam­mal­le tulee mah­dol­li­suus vähen­tää tur­haa työn­te­koa ja lep­pois­taa elämäänsä.

  35. ikä­vä jut­tu näi­den ipr-perus­teis­ten yri­tys­ten koh­ta­lo. tie­dos­sa­ni on mui­ta­kin tapauk­sia, jot­ka ovat täs­sä ” take the money and run”-putkessa. Yksin­ker­tai­ses­ti lisens­sit omis­ta­va ipr yhtiö ulko­mail­le ja se tilaa suo­mes­ta tun­ti­työ­nä ohjel­moin­tia. Ipr yhtiö lait­taa sit­ten ohjel­mat applen kaup­paan. Näin saa­daan menot vero­vä­hen­nyk­siin ja tulot vero­va­paik­si. ipr:llä ei ole arvoa ennen­kuin kaup­pa alkaa käy­dä — siis mitään siir­to­hin­taa ei ole. On vain palkkoja.

    käsit­täk­se­ni vii­sain rat­kai­su oli­si siir­tyä viron mal­liin. antaa fir­mo­jen vau­ras­tua ja teh­dä ympä­ris­tö sel­lai­sek­si että yhtiön kan­nat­taa olla suo­mes­sa. osin­ko­jen­ve­ro­tus ruot­sin tasol­le ja perin­tö­ve­ro pois yri­ty­so­mai­suu­del­ta niin kau­an kun toi­mii yrit­tä­jä­nä. kun luo­puu vas­tik­keel­li­ses­ti vero­tet­ta­koot sil­loin kun on rahaa mak­saa verot.

    ruot­sis­sa per­hey­rit­tä­jän osin­ko­ve­ro on 20% sil­loin kun “när­va­ran­de ” työs­ken­te­lee har­vai­nyh­tiös­sä “fåmans­bo­lag” eikä perin­tö­ve­roa ole. tämä tar­koit­taa että ruot­sis­sa asu­va yrit­tä­jä on oleel­li­ses­ti suo­ma­lais­ta kol­lee­gaan­sa kevyem­min vero­tet­tu. tähän kun vie­lä lisää “raip­pa­ve­ron” niin ei ole ihme jos myös muil­la kun nal­lel­la on kat­se länteen.

    van­han sanon­nan mukaan verot­ta­mi­sen val­ta sisäl­tää tuhoa­mi­sen val­lan ja se hävi­ää joka koe­taan koh­tuut­to­mas­ti verotetuksi.

  36. Mik­si muu­ten 57 M€ euro­ti­li tai 5.7 M koti­mai­nen satun­nai­nen tulo on “oikeu­te­tus­ti” vero­va­paa mut­ta ei saman­suu­rui­nen työl­lä teh­ty voit­to. Eikö kaik­kia tulo­ja lai­te­tak­kaan samal­la viivalle ?
    ei Se ole seli­tys että veroa on jo Mak­set­tu mak­sa­han yri­tys­kin veronsa.

  37. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus. 

    Höpön­lö­pön. Ei tuo löpi­nä muu­tu totuu­dek­si kun sen mon­ta ker­taa pois­taa. Tulo­ve­ro on pal­jon, pal­jon tuhoi­sam­pi talou­del­le kuin perintövero.

  38. Ihan samaa miel­tä, että vero­tuk­sen tuli­si suo­sia toi­min­nan kas­vat­ta­mis­ta myy­mi­sen sijaan. Tämä alkaa olla kui­ten­kin nykyi­sin jo kan­sain­vä­lis­luon­tei­nen kysy­mys, kuten kas­va­va osa vero­tus­ta kos­ke­vis­ta kysy­myk­sis­tä. Vero­tus­ta kos­ke­viin kv-luon­tei­siin ongel­miin tuli­si hakea rat­kai­sua EU-tasol­la. Vali­tet­ta­vas­ti käy­tän­tö on toi­nen. Käyn­nis­sä on äärim­mäi­sen vahin­gol­li­nen race to the bot­tom ‑kil­pai­lu, eikä EU:n tasol­la pääs­tä edes alkuun tämän lopet­ta­mi­sek­si. Sen sijaan saa­daan aikaan direk­tii­ve­jä, ettei vuo­kra­työ­tä sai­si sää­del­lä tms. EU on vah­va siel­lä, mis­sä sitä ei tar­vi­ta, ja toisinpäin.

    Perin­tö­ve­ron pitäi­si olla 100 pro­sent­tia. Mik­si yhteis­kun­nan hyö­dyl­li­sel­le jäse­nel­le pitäi­si suo­da mah­dol­li­suus olla olo­neu­vok­se­na. Ainoa­na poik­keuk­se­na voi­si olla tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan suku­pol­ven­vaih­dos­pe­rin­nöt. Toki kan­sain­vä­li­set rea­li­tee­tit, täs­sä­kin, teke­vät hyö­dyl­li­sen verot­ta­mi­sen mah­dot­to­mak­si ja on vero­tet­ta­va sitä mitä voidaan.

  39. AV: Ei maa­han tul­lut uut­ta pää­omaa 60 mil­joo­naa, vaan maas­sa jo ole­va 60 mil­joo­nan arvoi­nen pää­oma vaih­toi omis­ta­jaa siten, että kysei­sen pää­oman tuo­tot mene­vät jat­kos­sa ulkomaille.
    Jos myy­jät pys­ty­vät myyn­ti­tu­loil­laan syn­nyt­tä­mään aiem­paa parem­min tuot­ta­vaa toi­min­taa, on maam­me voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maam­me häviäjä… 

    Toden­nä­köi­ses­ti vie­lä rahat siir­re­tään johon­kin muu­hun EU-maa­han tur­vaan Suo­men sai­raal­ta vero­tuk­sel­ta. Eli hyvin toden­nä­köi­ses­ti Suo­mi vain hävi­ää näis­sä kaupoissa.

    Sinän­sä on isän­maal­lis­ta yrit­tää yllä­pi­tää suo­ma­lai­sia pää­omia, vaik­ka ne oli­si­vat­kin ulko­mail­la odot­ta­mas­sa parem­pia päi­viä. Ris­ki­nä vain on, että muu­ta­mas­sa suku­pol­ves­sa nosi­ta pää­omis­ta tulee ruot­sa­lai­sia, englan­ti­lai­sia tms. kyt­kök­sen Suo­meen kado­tes­sa. Sii­tä saam­ma syyt­tää vain itseämme.

  40. Austrian:
    Toi­saal­ta Etlan tut­ki­jat oli­vat sitä miel­tä että ulko­maa­lai­sen ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten omis­ta­jien omis­ta­man yri­tyk­sen tytä­ryh­tiö on mones­ti mei­dän suo­ma­lais­ten hen­ki­lö­omis­ta­jien yri­tys­tä tai toi­mi­paik­kaa tehokkaampia. 

    Kvar­taa­li­ta­lou­des­sa on etun­sa. Ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­läi­nen tai hänen edus­ta­jan­sa ajat­te­lee vain nel­jän­nes­vuo­den pää­hän. Help­po tapa jous­taa on mm. pis­tää työn­te­ki­jöi­tä ulos. Ihmis­ten lait­ta­mi­nen kilo­met­ri­teh­taal­le ei oli­si ongel­ma val­tiol­le muu­ten, mut­ta kun työ­tön mak­saa koh­tuu paljon. 

    Per­hey­ri­tyk­set­kin ajat­te­le­vat kvar­taa­leit­tain. Heil­le kvar­taa­li on 25 vuot­ta, joka tar­koit­taa että aja­tel­laan pal­jon enem­män laman jäl­keis­tä seu­raa­vaa nousua ja seu­raa­van suku­pol­ven mah­dol­li­suut­ta yrit­tää. Samal­la se tar­koit­taa, että pide­tään kiin­ni työn­te­ki­jöis­tä mak­si­moi­mat­ta het­kel­lis­tä tuottoa.

    Kan­na­tan Austrian esit­tä­mää aja­tus­ta, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että työt­tö­myys­tur­va romu­te­taan. Sil­loin ins­ti­tu­tio­naa­li­sen sijoit­ta­jan voi­ton­mak­si­moin­ti ei tun­nu minun lompakossani. 😉

  41. OS:” Vero­tus ei ole näi­den kah­den vaih­toeh­don välil­lä neut­raa­lia vaan suo­sii voi­mak­kaas­ti myy­mis­tä. Eikö vero­tuk­sel­la pitäi­si mie­luum­min hou­ku­tel­la jat­ka­maan kas­va­vaa yri­tys­tä sen sijaan että kan­nus­te­taan myy­mään se ulkomaille.”

    Jos vero­tus suo­sii yri­tyk­sen myy­mis­tä sen kehit­tä­mi­sen ase­mes­ta, voi hyväl­lä syyl­lä tode­ta: mut­ta näin­hän on tar­koi­tet­tu. En tun­ne täy­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti vero­lain­sää­dän­nön val­mis­te­lun kul­kua mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan avai­na­se­mas­sa ovat lain­sää­dän­tö­neu­vok­set ja hei­dän avus­ta­jan­sa ja neu­vo­nan­ta­jan­sa. Val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan vero­jaos­to, jota joh­taa täl­lä het­kel­lä Kokoo­muk­sen Samp­sa Kata­ja ja jon­ka lisä­jä­se­ne­nä (mikä­hän muu­ten mah­taa olla lisä­jä­se­nen roo­li ja mer­ki­tys?) toi­mii Osmo Soi­nin­vaa­ra, voi var­mas­ti vai­kut­taa lain­sää­dän­tö­työn laa­tuun. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri ei vii­me vuo­si­na var­maan­kaan ole enää pys­ty­nyt vai­kut­ta­maan lai­sin­kaan lain­sää­dän­tö­työ­hön, kos­ka kaik­ki aika menee lii­ke­toi­min­ta­ter­miä käyt­täen ”yri­tys­sa­nee­rauk­ses­sa” eli val­tion tai Euroo­pan Unio­nin välit­tö­män kon­kurs­sin estä­mi­ses­sä. Hal­li­tus ei pys­ty siis teke­mään mitään. Ja lopul­ta edus­kun­ta äänes­tää lain kuin lain hal­li­tuk­sen enem­mis­töl­lä läpi. Sii­tä huo­li­mat­ta vaik­ka laki oli­si alun­pe­rin­kin kuin­ka syväl­tä hyvän­sä ja kaik­ki tie­täi­si­vät sen.

    Hol­ke­rin hal­li­tuk­ses­ta läh­tien (siis vapus­ta 1987) en itse pys­ty havait­se­maan mitään oleel­lis­ta eroa kaik­kien sitä seu­ran­nei­den hal­li­tus­ten ohjel­mis­sa. Jos joku sen osaa minul­le ker­toa, olen vil­pit­tö­män kii­tol­li­nen sii­tä. Sor­san hal­li­tus ennen Hol­ke­ria sen sijaan edus­ti totaa­li­ses­ti tois­ta maa­il­maa. Sil­loin raken­net­tiin suur­ta sys­tee­miä, jon­ka peli­nap­pu­loik­si kan­sa­lai­sia kas­va­tet­tiin. Hol­ke­rin hal­li­tus vapaut­ti raha­mark­ki­nat ja he päät­ti­vät antaa vas­te­des mark­ki­noi­den ohja­ta yhteis­kun­nan kehit­ty­mis­tä. Kaik­ki ei men­nyt kuten päi­vä­unis­sa toi­vot­tiin. Tuhan­net yrit­tä­jät menet­ti­vät kotin­sa ja bul­vaa­nit kaap­pa­si­vat van­ho­jen pank­kien taseis­sa roik­ku­neet arvo­kiin­teis­töt ja yritysomaisuuden. 

    Ahon hal­li­tus teki kaik­ken­sa yri­tys­toi­min­nan elvyt­tä­mi­sek­si. Niin aina­kin itsel­le­ni annet­tiin ymmär­tää. Vero­tus­ta muu­tet­tiin ja kai­ken perim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­se­na oli suo­ma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män elvyt­tä­mi­nen hen­ki­hie­ve­ris­tä. Nokia läh­ti len­toon ja sii­nä sivus­sa syn­tyi pal­jon uut­ta lii­ke­toi­min­taa mut­ta oli­ko se hal­li­tuk­sen toi­mien ansio­ta vai erään tek­no­lo­gi­sen inno­vaa­tion lie­veil­miöi­den seurausta.

    Vuo­des­ta 1987 tulee tänä vap­pu­na kulu­neek­si 27 vuot­ta. Se on pit­kä aika. Sen ajan Suo­mes­sa on har­joi­tet­tu poli­tiik­kaa, jon­ka tär­kein pää­mää­rä on ollut Suo­ma­lai­sen elin­kei­no­toi­min­nan kehi­tyk­sen tur­vaa­mi­nen. Sano­kaa, jos olen ymmär­tä­nyt väärin.

    Jotain perus­ta­van­laa­tuis­ta mätää on mei­dän ikio­mas­sa demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä, jos kai­ken tämän jäl­keen toteam­me, että vero­tus kan­nus­taa myy­mään kas­vu­yri­tyk­set ulko­mail­le. Tai jos me huo­men­na toteam­me, että vero­tus kan­nus­taa mil­jo­nää­re­jä muut­ta­maan ulko­mail­le. Tai jos me yli­huo­men­na toteam­me, että oikeas­taan aika moni suo­ma­lai­nen läh­ti­si käve­le­mään, vaik­ka Brys­se­liin, jos se vain oli­si heil­le mahdollista.

  42. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus. 

    Tie­dä sit­ten tuos­ta kateu­des­ta, mut­ta olen tai­pu­vai­nen ole­maan samaa miel­tä perin­tö­ve­ron jär­ke­vyy­des­tä. Se on omi­aan jak­sot­tu­maan har­vi­nai­sen huo­nos­ti. Perin­tö­ve­ro pois ja kun­nol­li­set omai­suus­ve­rot tilal­le. Kiin­teis­tö­ve­roa rei­lus­ti ylös.

  43. AV: Ei maa­han tul­lut uut­ta pää­omaa 60 mil­joo­naa, vaan maas­sa jo ole­va 60 mil­joo­nan arvoi­nen pää­oma vaih­toi omis­ta­jaa siten, että kysei­sen pää­oman tuo­tot mene­vät jat­kos­sa ulkomaille.
    Jos myy­jät pys­ty­vät myyn­ti­tu­loil­laan syn­nyt­tä­mään aiem­paa parem­min tuot­ta­vaa toi­min­taa, on maam­me voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maam­me häviäjä. 

    Usein myyn­ti­voi­tos­ta mer­kit­tä­vä osa pää­tyy enke­li­si­joi­tuk­si­na uusiin kas­vu­yri­tyk­siin ja/tai pesä­mu­nak­si saman perus­ta­jan seu­raa­vaan yritykseen.

  44. Ulko­mail­la asu­vien kiin­teis­tö­ve­ro tulis nos­taa ylös. Näin sai­sim­me myös vero­ja pakoi­le­vat for­mu­la- ja jää­kiek­ko­mil­jo­nää­rit mak­sa­maan vero­ja Suo­meen. Aivan äly­tön­tä on se, että Suo­mes­sa on maa­il­man kor­keim­mat verot hei­ken­tä­mäs­sä osto­voi­maa, ja vero­ja pakoi­le­vat pavi­aa­ni­au­tour­hei­li­jat osta­vat par­haat asun­not suo­ma­lais­ten edes­tä. Kiin­teis­tö­ve­ro kol­min­ker­tai­sek­si ulko­mail­la asuville.

  45. Perin­tö­ve­ro­han ei ole itsei­sar­vo. Sen pitäi­si hil­li­tä omai­suu­den lii­al­lis­ta kasau­tu­mis­ta. Nyt­hän näin ei ilmei­ses­ti ole, kun sitä ei mak­sa oikeas­ti rik­kaat ihmi­set. Ehkä omai­suu­den lii­al­lis­ta kasau­tu­mis­ta voi­tai­siin toteut­taa parem­min ja oikeu­den­mu­kai­sem­min jol­lain muil­la tavoil­la. Ei kai se niin voi men­nä, että vain lai­vaan jää­vät mak­sa­vat veron

  46. Evert The Never­Rest:
    Napan myyn­nis­sä oli­ko miten pal­jon kyse sii­tä, että hal­li­tus lopet­ti ris­tei­li­jä­val­mis­tuk­sen Suomessa.

    Hyvä kysy­mys! Suo­ma­lai­sel­la meriklus­te­ril­la aina­kin oli mer­kit­tä­vä roo­li sii­nä, että meil­le yli­pään­sä syn­tyi NAPAn ja Elo­ma­ticin kal­tai­set yri­tyk­set. Kun nyt mer­kit­tä­vää teol­li­suusklus­te­ria aje­taan alas, niin ali­hank­ki­jat ja kump­pa­ni­fir­mat luon­nol­li­ses­ti myös vaih­ta­vat mai­se­maa taval­la tai toisella.

  47. AV: Perin­tö­jen verot­ta­mi­nen on tehok­kuu­den kan­nal­ta erit­täin jär­ke­vää, kos­ka se koh­dis­tuu toi­min­taan, jota ei voi vält­tää, nimit­täin kuolemiseen.

    Pait­si että perin­tö­ve­ro on oikea veron­kier­tä­jien kei­das. Kuoe­mi­sen vält­tä­mi­nen on vähän han­ka­laa, mut­ta perin­tö­ve­ron vält­tä­mi­nen on hel­pom­paa, jos varal­li­suus on riit­tä­vän likvi­diä. Kons­te­ja on sekä lail­li­sia että lait­to­mia että KHO:ssa ratkottavia.

    Ainoa laa­jas­ti toi­mi­va leveä­poh­jai­nen varal­li­suus­ve­ro on kiin­teis­tö­ve­ro. Sitä kiin­teis­töä kun on vähän vai­ke­aa jemmata.

  48. Sylt­ty: Tulo­ve­ro on pal­jon, pal­jon tuhoi­sam­pi talou­del­le kuin perintövero.

    Tämä­kin väi­te vaa­ti­si vähän perustelemista.

    OECD:n mukaan (Tax Report 20) vero­jen hai­tal­li­suus­jär­jes­tys talous­kas­vul­le on:

    1. yri­tys­ten tulo­jen verottaminen
    2. yksi­tyis­ten tulo­jen verottaminen
    3. kulu­tuk­sen verottaminen
    4. kiinteistövero

    Yri­tys­ten koh­dal­la perin­tö­ve­ro menee koh­taan 1 (kos­ka yri­tyk­ses­tä ne rahat revi­tään), muu­toin se jää vähän kysy­mys­mer­kik­si. Lis­tas­sa ei ole ero­tel­tu myös­kään pää­oma­tu­lo­ja ja ansio­tu­lo­ja. Pää­oma­tu­lo­ve­ro voi olla asial­li­ses­ti ykkös­koh­das­sa tai kak­kos­koh­das­sa tai sit­ten jos­sain muu­al­la riip­puen tulonlähteestä. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro taas on mää­ri­tel­ty ter­meil­lä “immo­vable pro­per­ty” ja “resi­den­tial pro­per­ty”, joten se on hyvin yksi­se­lit­tei­nen ja tekee eron muun omai­suu­den verottamiseen.

    OECD:n suo­si­tus on siir­ty­mä koh­ti laa­jem­paa kulu­tus­ve­ro­tus­ta (Sumes­sa ALV-kan­to­jen yhte­näis­tä­mi­nen) tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set kom­pen­soi­den, alim­pien ja ylim­pien tulo­jen mar­gi­naa­li­ve­roas­teen pie­nen­tä­mi­nen ja kiin­teis­tö­ve­ron laa­jem­pi käyttö.

    Perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­jen (trans­fer tax) vai­ku­tus­ta talou­teen on myös tut­kit­tu, Yhdys­val­lois­sa erit­täin innok­kaas­ti­kin. Pää­osa tut­ki­muk­ses­ta tun­tuu pitä­vän sen nega­tii­vi­sia dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia suu­re­na, usein suu­rem­pi­na kuin sen staat­ti­sia posi­tii­vi­sia vaikutuksia.

  49. Ant­sa: Ahon hal­li­tus teki kaik­ken­sa yri­tys­toi­min­nan elvyt­tä­mi­sek­si. Niin aina­kin itsel­le­ni annet­tiin ymmär­tää. Vero­tus­ta muu­tet­tiin ja kai­ken perim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­se­na oli suo­ma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män elvyt­tä­mi­nen hen­ki­hie­ve­ris­tä. Nokia läh­ti len­toon ja sii­nä sivus­sa syn­tyi pal­jon uut­ta lii­ke­toi­min­taa mut­ta oli­ko se hal­li­tuk­sen toi­mien ansio­ta vai erään tek­no­lo­gi­sen inno­vaa­tion lie­veil­miöi­den seurausta.

    Hyvä, että joku muis­taa vie­lä historiaa.

    Ahon hal­li­tus teki var­mas­ti myös pal­jon vir­heel­li­siä pää­tök­siä, mut­ta sii­hen aikaan teh­ty fis­kaa­li­nen uudis­tus oli monel­la taval­la radi­kaa­li ja uraa­uur­ta­va, ilmei­ses­ti myös tehokaskin.

    Nyt emme ole niin poh­jal­la, että samaan oli­si roh­keut­ta. Jos­kus kui­ten­kin voi­si olla hyvä teh­dä nii­tä vai­kei­ta­kin pää­tök­siä ennen kuin ollaan pohjalla.

  50. Sylt­ty: Höpön­lö­pön. Ei tuo löpi­nä muu­tu totuu­dek­si kun sen mon­ta ker­taa pois­taa. Tulo­ve­ro on pal­jon, pal­jon tuhoi­sam­pi talou­del­le kuin perintövero.

    Mik­si­kö­hän USA menes­tyy vaik­ka se kerää pää­osan verois­ta tulo­ve­roil­la ? Vero­tu­lois­ta USA 47% ta , Suo­mi 35,7 % tuloverona

  51. Tom­mi Uscha­nov:
    Ellei täs­tä aiheu­tui­si ulkois­vai­ku­tus­ten kaut­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta (kuten aiheu­tui­si, sitä en kiis­tä!), niin perin­tö­ve­ron sai­si minun puo­les­ta­ni nos­taa vaik­ka 100 pro­sent­tiin ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että koko­nais­ve­roas­te säi­lyi­si ennallaan. 

    Tom­mi var­maan on sit­ten myös sitä miel­tä, että muis­ta­kin lah­joi­tuk­sis­ta — lah­jas­ta­han perin­nön jät­tä­mi­ses­sä on kyse — oli­si aiheel­lis­ta periä 100 % vero, kos­ka epäit­sek­kyys ja tule­vien suku­pol­vien ajat­te­lu on niin ällöt­tä­vää. Sitä yli­pää­tään sie­de­tään ainoas­taan, kos­ka dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set sen kiel­tä­mi­seen oli­si­vat lii­an suuret.

    Todel­li­nen epäit­sek­kyys kum­pu­aa pakot­ta­mi­ses­ta (verot) ja vir­ka­mies­ko­neis­ton toi­min­nas­ta (sosi­aa­li­tur­va), ei ihmi­sen vapaas­ta tahdosta!

  52. Sari:

    käsit­täk­se­ni vii­sain rat­kai­su oli­si siir­tyä viron mal­liin. antaa fir­mo­jen vau­ras­tua ja teh­dä ympä­ris­tö sel­lai­sek­si että yhtiön kan­nat­taa olla suo­mes­sa. osin­ko­jen­ve­ro­tus ruot­sin tasol­le ja perin­tö­ve­ro pois yri­ty­so­mai­suu­del­ta niin kau­an kun toi­mii yrit­tä­jä­nä. kun luo­puu vas­tik­keel­li­ses­ti vero­tet­ta­koot sil­loin kun on rahaa mak­saa verot.

    ruot­sis­sa per­hey­rit­tä­jän osin­ko­ve­ro on 20% sil­loin kun “när­va­ran­de ” työs­ken­te­lee har­vai­nyh­tiös­sä “fåmans­bo­lag” eikä perin­tö­ve­roa ole. tämä tar­koit­taa että ruot­sis­sa asu­va yrit­tä­jä on oleel­li­ses­ti suo­ma­lais­ta kol­lee­gaan­sa kevyem­min vero­tet­tu. tähän kun vie­lä lisää “raip­pa­ve­ron” niin ei ole ihme jos myös muil­la kun nal­lel­la on kat­se länteen.

    No näis­tä jutuis­ta on help­po olla samaa miel­tä. Kyl­lä suo­mes­sa tar­vit­tai­siin enem­män suo­ma­lai­sia rik­kai­ta mie­hiä ja nai­sia. Kan­sal­li­suu­del­la on väliä.

    Hel­pom­min tie­tys­ti sanot­tu kuin teh­ty. Mie­les­tä­ni val­tion vero­pää­tök­siä ohjaa lii­kaa tar­peet saa­da vain vuo­si­bud­jet­ti täy­tet­tyä joten­kin sie­det­tä­väl­lä vela­no­tol­la. Hie­man visio­nää­ri­syyt­tä peliin kiitos.

  53. Ensin halu­taan, että ulko­maa­lai­set fir­mat inves­toi­si­vat Suo­meen. Sit­ten kun ulko­mai­nen fir­ma ostaa suo­ma­lai­sen fir­man, sen onkin huo­no asia? 

    Mie­les­tä­ni pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pi asia on se, miten Blanccon omis­ta­jat käyt­tä­vät tuon 60 mil­joo­nan euron pää­oman. Kat­so­vat­ko he, että se kan­nat­taa inves­toi­da Suo­meen, ulko­mail­le vai ken­ties tuh­la­ta jah­tei­hin? Val­tion pitäi­si antaa kaik­ki kan­nus­ti­met sil­le, että mah­dol­li­sim­man pal­jon tuos­ta rahas­ta käy­tet­täi­siin uuden bis­nek­sen syn­nyt­tä­mi­seen kotimaahan!

  54. Huo­ma­sin­pa, että lai­va­suun­nit­te­lun alal­ta myös tur­ku­lai­nen Del­ta­ma­rin on myy­ty Kii­naan syk­syl­lä 2012. Samoi­hin aikoi­hin alkoi STX:n tais­te­lu rahoi­tus­ku­vioi­den­sa kans­sa. Ihan vain sattumaako?

  55. Mik­ko:
    Täs­sä­hän­nyt unoh­tuu suo­ma­lais­ten yli­voi­mai­nen bisneshoksnokka.Nokian mat­ka­pu­he­lin­ten kaa­ri nol­las­ta­nol­laan toi suo­ma­lai­sil­le 31 mrd euroa (hs 1.3.2014). Sen mak­soi­vat tol­lot ulko­maa­lai­set kun osti­vat ja myi­vät­tyh­mem­pään aikaan. Luo­te­taan vain itseemme.

    Kan­nat­ta­va yri­tys tuo jat­ku­vaa tuloa mut­ta se, mikä lau­laen tulee, myös vihel­täen menee. Bis­nes­hoks­nok­kaa edus­taa nii­den kan­nat­ta­vien yri­tys­ten omis­tuk­sen pitä­mi­nen ja yri­tyk­sen pitä­mi­nen jat­ku­vas­ti kan­nat­ta­vi­na. Tol­lout­ta on se ker­ta­ra­has­ta­mi­nen jos­sa hil­pe­ää huma­laa seu­raa kama­la krapula.

  56. Tuo­te­ke­hi­tyk­seen on inves­toi­tu ehkä pal­jon­kin, mut­ta ne saa vähen­tää menoi­na suoraan.”

    Ei saa vaan ne akti­voi­daan tasee­seen ja pois­te­taan tuot­teen myyn­tiai­ka­na. Tiet­ty jos kut­suu kehi­tys­tä tut­ki­muk­sek­si niin sit­ten voi vähen­tää, mut­ta sii­he­kin voi kir4janpitäjä puut­tua jos lii­an suu­ri osa kuluis­ta menee tut­ki­muk­sen alle.

  57. Lii­an van­ha: Mik­si­kö­hän USA menes­tyy vaik­ka se kerää pää­osan verois­ta tulo­ve­roil­la ? Vero­tu­lois­ta USA 47% ta , Suo­mi 35,7 % tuloverona

    Liit­tyi­si­kö­hän sii­hen että koko­nais­ve­roas­te on hur­jas­ti mata­lam­pi. Kaik­ki­ve­ro­tus on hai­tal­lis­ta talou­del­le joten koko­nais­ve­roas­te on ratkaiseva.

  58. Vihe­rins­si: Ahon hal­li­tus teki var­mas­ti myös pal­jon vir­heel­li­siä pää­tök­siä, mut­ta sii­hen aikaan teh­ty fis­kaa­li­nen uudis­tus oli monel­la taval­la radi­kaa­li ja uraa­uur­ta­va, ilmei­ses­ti myös tehokaskin.

    Aho toteut­ti 100 %avoir fiscal verotuksen

    Täy­del­li­nen avoir fiscal tar­koit­ti, että yri­tyk­sis­tä pum­pat­tiin kaik­ki mah­dol­li­nen pää­oma pois, kos­ka se oli käy­tän­nös­sä verovapaata

    Viron mal­lia on kehut­tu, mut­ta se on tasan päin­vas­tai­nen eli yri­tys­tä ei vero­te­ta mut­ta ulos­o­tet­tua rahaa kyllä

    Kum­pi on parempi ?

  59. Vihe­rins­si: Yri­tys­ten koh­dal­la perin­tö­ve­ro menee koh­taan 1 (kos­ka yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään)

    Tuol­la logii­kal­la yri­tyk­sen omis­ta­jan puo­li­son auton polt­toai­ne­ve­ro­kin on yri­tyk­sen tulo­ve­roa kos­ka “yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään”. 

    Tie­de­mies:
    Perin­tö­ve­ron tuot­to on niin vähäi­nen, että ihmet­te­len mik­si sitä pide­tään yli­pään­sä. Todel­la rik­kaat kyl­lä sen pys­ty­vät kier­tä­mään, hait­taa sii­tä on lähin­nä pie­nil­le yri­tyk­sil­le ja kes­ki­luok­kai­sil­le asuntosäästäjille.

    Vii­mek­si kun asi­aa kat­se­lin, niin perin­tö­ve­ron tuot­to oli suu­ruus­luok­kaa 50% yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Minun mie­les­tä­ni tuo ei ole mitä­tön summa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    mut­ta nyt huo­noi­na aikoi­na perin­tö­ve­ro tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joi­den omis­ta­jat eivät pys­ty perin­tö­ve­ro­ja mak­sa­maan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa.

    Lie­nee tur­ha odot­taa, että tätä pro­pa­gan­daa kukaan perus­te­li­si nume­roil­la. Ker­to­kaa nyt edes joku todel­li­nen esi­merk­ki (tai todel­li­suut­ta vas­taa­via nume­roi­ta) jos­sa verot­ta­ja arvos­taa yri­tyk­sen niin, että vero­ja ei rin­ta­pe­ril­li­nen pys­ty heit­tä­mäl­lä mak­sa­maan vii­des­sä vuo­des­sa nor­maa­leis­ta osin­gois­ta. Rau­ta­lan­kaa: Yri­tyk­sen, joka ei tee tulos­ta, arvo on mitä­tön, sii­tä ei tar­vit­se mak­saa perin­tö- eikä juu­ri mitään muu­ta­kaan veroa Toki jos tasees­sa lojuu ran­ta­kiin­teis­tö­jä mil­joo­nien arvos­ta, asia on eri, mut­ta kyl­lä se on aika tör­ke­ää valeh­te­lua väit­tää että nii­den ran­ta­kiin­teis­tö­jen perin­tö­ve­ro­tus oli­si yri­tys­toi­min­nan hankaloittamista.

  60. IT-alan yri­tyk­siä hou­kut­taa pois maas­ta myös se, että ipr-oikeuk­sia vero­te­taan muu­al­la sel­väs­ti lie­vem­min. Vero­pa­ra­tii­sik­si EU:n sisäl­lä on eri­kois­tu­nut Hol­lan­ti, jon­ne kan­nat­taa myy­dä (muo­dol­li­sel­la hin­nal­la) yri­tyk­sen paten­tit ja brän­di ja ohja­ta tämän jäl­keen tulot sinne. 

    Miten IP-oikeuk­sia vero­te­taan Suo­mes­sa? En ole edes kuul­lut moi­ses­ta. Joka tapauk­ses­sa tuon kor­jaa­mi­nen oli­si help­poa(*). Sää­de­tään, että vain sel­lai­nen IPR on voi­mas­sa Suo­mes­sa, mis­tä on mak­set­tu verot suo­meen. Siis jos brän­din, paten­tin tai teki­jä­noi­keu­den hal­ti­ja ei ole mak­sa­nut mää­rät­tyä veroa Suo­meen, ko. brän­diä, patent­tia tai teki­jä­noi­keu­den alais­ta teos­ta voi hyö­dyn­tää vapaas­ti Suo­mes­sa, myös kaupallisesti.

    (*)Ole­tan, että mah­dol­li­ses­ti jot­kin kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set ja eräi­den etu­ryh­mien lob­baus ei teki­si täs­tä käy­tän­nös­sä kovin helppoa.

    1. Jos kaik­kien Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten pitäi­si mak­saa patent­ti­tu­lois­taan veroa Suo­meen, miy­ten luu­li­sit Mic­ro­sof­tin ja Applen rea­goi­van. Nyt esimerkiksi.

  61. Jok­kis: Mie­les­tä­ni pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pi asia on se, miten Blanccon omis­ta­jat käyt­tä­vät tuon 60 mil­joo­nan euron pää­oman. Kat­so­vat­ko he, että se kan­nat­taa inves­toi­da Suo­meen, ulko­mail­le vai ken­ties tuh­la­ta jahteihin

    Tuol­lai­nen sum­ma var­maan hajau­te­taan kan­sain­vä­li­ses­ti, joten Suo­meen pää­tyy vain pie­ni osa. Ei munia pis­te­tä yhteen koriin, valuut­ta-alue, mark­ki­na-alue etc hajau­tuk­set rajaa­vat riskejä

  62. banaa­ni:
    Ulko­mail­la asu­vien kiin­teis­tö­ve­ro tulis nos­taa ylös. Näin sai­sim­me myös vero­ja pakoi­le­vat for­mu­la- ja jää­kiek­ko­mil­jo­nää­rit mak­sa­maan vero­ja Suo­meen. Aivan äly­tön­tä on se, että Suo­mes­sa on maa­il­man kor­keim­mat verot hei­ken­tä­mäs­sä osto­voi­maa, ja vero­ja pakoi­le­vat pavi­aa­ni­au­tour­hei­li­jat osta­vat par­haat asun­not suo­ma­lais­ten edes­tä. Kiin­teis­tö­ve­ro kol­min­ker­tai­sek­si ulko­mail­la asuville.

    Mik­si? Ne rahat on ansait­tu ulko­mail­la, joten ne voi­daan verot­taa ulko­mail­la — esim. Wahl­roo­sin rahat on revit­ty Suo­mes­ta, mut­ta vero­tus halu­taan siir­tää ulkomaille.

  63. Vihe­rins­si: Pait­si että perin­tö­ve­ro on oikea veron­kier­tä­jien kei­das. Kuo­le­mi­sen vält­tä­mi­nen on vähän han­ka­laa, mut­ta perin­tö­ve­ron vält­tä­mi­nen on hel­pom­paa, jos varal­li­suus on riit­tä­vän likvi­diä. Kons­te­ja on sekä lail­li­sia että lait­to­mia että KHO:ssa ratkottavia.
    ‘snip’

    Näyt­tää sil­tä, että varal­li­suus ei ole kos­kaan riit­tä­vän likvi­diä, eihän Whal­roo­sin muu­tol­la muu­ten oli­si syy­tä — ja tosi­aan, onhan hän tois­tai­sek­si vält­tä­nyt kuolemisen.

  64. Itse voin aina­kin tode­ta, että jos minul­la oli­si mah­dol­lis­ta vält­tää kaik­ki verot, niin teki­sin sen välittömästi.

    Erit­täin suu­ri syy tuo­hon mie­li­pi­tee­seen on, että vero­ra­ho­ja käy­te­tään täy­sin jär­jet­tö­miin asioi­hin ja suo­ras­taan tuh­la­taan. Jos sai­sin päät­tää val­tion bud­je­tis­ta, niin puna­ky­nä viu­hui­si ja lujaa.

    Kun kun­tien talous on ihan kural­la ja ne syyt­tä­vät asias­ta val­tion niil­le jaka­mia laki­sää­tei­siä teh­tä­viä, niin mik­sei yksi­kään kun­ta ala avoi­meen kapi­naan? Päät­täi­si­vät vain val­tuus­tos­sa, että näi­tä hom­mia ei teh­dä, kun ei ker­ran ole rahaa.

  65. smo­kin’ jos:
    Yksi ongel­ma aina­kin on perin­tö­ve­ro, jos­sa ei ole poik­keuk­sia yrit­tä­jil­le. Verot pitää mak­saa heti, tuo­tot tule vähi­tel­len. Sik­si kiu­as­val­mis­ta­ja juu­ri myy­tiin, sa Pek­ka­nis­kan peri­jät­kin var­maan har­kit­se­vat myyntiä.

    Onko Pek­ka Nis­kas­ta enää mitään jäl­jel­lä? Olin sil­loin vie­lä muka­na, kun kehi­tet­tiin nos­tu­rit ele­ment­ti­ta­lo­jen tekoon ja kon­tit las­tin käsit­te­lyyn. Kun huo­ma­sin Ruot­tiin men­neen poru­kan tar­peen lopet­taa yri­tyk­sen kehi­tys ja ostaa yri­tys pila­hin­taan kon­kurs­sis­ta, jätin koko pas­kan makaa­maan kehä kol­mo­sen varteen.
    Itse kysy­mys on, ovat­ko peril­li­sik­si ilmoit­tau­tu­neet iden­ti­tee­til­tään Niskalaisia?

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Veron perus­tee­na on se, mis­sä ihmi­nen asuu, ei se, mis­sä maas­sa tulot on ansaittu. 

    No esim. Räik­kö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympä­ri maa­il­maa), mik­si siis hän­tä pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa (kuten nimim. banaa­ni vaa­tii)? Ja eri­tyi­ses­ti mik­si hänen kiin­teis­tö­jään pitäi­si verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahl­roos on toisenlainen.

  67. xyzzy: Liit­tyi­si­kö­hän sii­hen että koko­nais­ve­roas­te on hur­jas­ti mata­lam­pi. Kaik­ki­ve­ro­tus on hai­tal­lis­ta talou­del­le joten koko­nais­ve­roas­te on ratkaiseva.

    Ei USA:n todel­li­nen veroas­te juu­ri­kaan Suo­mes­ta poikkea

    Kun USA:n val­tion , osa­val­tioi­den ja kun­tien menot ovat 6300 mil­jar­dia ja bkt 15300 mil­jar­dia taa­laa niin välit­tö­mä­mien vero­jen osuus bkt:ta on jo 40 % luokkaa.Ei nuo rahat tai­vaas­ta sada eikä jul­ki­sen sek­to­rin liiketoiminnasta

    Suo­men vas­taa­vat menot ovat n 37 %

    Ja kun las­ke­taan USA:n sopi­mus­ju­ri­dii­kan kaut­ta pakol­li­sek­si muut­tu­neet sosi­aa­li­tur­va­mak­sut niin veroas­te on hyvin­kin Suo­men koko­nai­sev­roas­teen luokkaa.

    Suo­mes­sa ei osat kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, että välil­li­nen jul­ki­nen sek­to­ri las­ke­taan mukaan veroasteeseen.

    Niin­pä vaik­ka kat­sas­tus­toi­min­ta on yksi­tyis­tet­ty niin se on edel­leen jul­kis­ta talout­ta kos­ka sitä sää­del­lään laeil­la. Tai kalas­tus­kun­nat tai mest­sä­tys­seu­rat kuu­lu­vat samaan kategoriaan.

    Veroas­te on enem­mään poliit­tis­ta propagandaa.

    Jos Oba­ma ilmoit­tais, että todel­li­nen veroas­te on 40 tai 60 % niin hän roik­kui­si seu­raa­va­na aamu­na Val­koi­sen talon lipputangossa.

    http://www.usgovernmentspending.com/total_2011USpt_88ps5n

    Suo­mes­sa taas poliit­ti­sen pro­pa­gan­da-aseen lataa­mi­nen taas ajaa luo­kit­te­le­maan kai­ken mah­dol­li­sen veroik­si, jot­ta val­tio saa­daan näyt­tä­mään himo­ve­rot­ta­jal­ta mui­hin val­tioi­hin verrattuna

    Eivät veroas­teet ole vertailukelpoisia

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/8010_fi.pdf

  68. tcrown:Vii­mek­si kun asi­aa kat­se­lin, niin perin­tö­ve­ron tuot­to oli suu­ruus­luok­kaa 50% yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Minun mie­les­tä­ni tuo ei ole mitä­tön summa.

    Jos noin on, niin aina­kin minun on vai­kea näh­dä mitään sel­lais­ta tilan­net­ta, jos­sa perin­tö­ve­ros­ta luo­pu­mi­nen joh­tai­si parem­paan lop­pu­tu­lok­seen kuin yhtei­sö­ve­ron puolittaminen.

  69. Tom­mi Uscha­nov: Ellei täs­tä aiheu­tui­si ulkois­vai­ku­tus­ten kaut­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta (kuten aiheu­tui­si, sitä en kiis­tä!), niin perin­tö­ve­ron sai­si minun puo­les­ta­ni nos­taa vaik­ka 100 pro­sent­tiin ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että koko­nais­ve­roas­te säi­lyi­si ennallaan.

    Perin­tö- ja lah­ja­ve­ron tuot­to on täl­lä het­kel­lä noin 400 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Jos perin­tö­ve­ron vero­poh­ja oli­si osa­puil­leen sama kuin se on nyky­päi­vä­nä, niin perin­tö­ve­ron nos­ta­mi­nen 100 pro­sent­tiin ylim­mäs­sä luo­kas­sa toi­si val­tiol­le mak­si­mis­saan 2.5 mil­jar­dia vuodessa. 

    Tämä ei ole tie­ten­kään mitä­tön sum­ma, mut­ta cete­ris pari­bus- ole­tus tus­kin oli­si voi­mas­sa. Pikem­min­kin luu­len että perin­tö­ve­ron ylem­mis­sä luo­kis­sa ollaan jo nyt lähel­lä laf­fe­rin käy­rän huippua. 

    Sen­si­jaan se mie­li­har­mi ja tehot­to­muus, puhu­mat­ta­kaan ihan puh­taas­ta kup­paa­mi­ses­ta, jon­ka perin­tö­ve­ro aiheut­taa, on huo­mat­ta­vaa. Esi­mer­kik­si kesä­mök­ki jon­ka iso­van­hem­mat ovat hank­ki­neet ja jota kak­si seu­raa­vaa suku­pol­vea ovat perus­kor­jan­neet usein omal­la työl­lään, jou­du­taan hyvin usein myy­mään iso­van­hem­pien kuol­les­sa. Se, että tämä tuot­taa muu­ta­mia tuhan­sia euro­ja val­tiol­le, on mel­ko vähäi­nen tuot­to ottaen huo­mioon esi­mer­kik­si sen vai­ku­tuk­sen mikä täl­lä on vaik­ka­pa suku­lais­ten yhteydenpitoon. 

    On ole­mas­sa joi­tain sel­lai­sia yhteis­kun­nal­li­sia “hyviä” joi­den arvioin­ti ei ole ihan niin yksin­ker­tais­ta kuin fis­kaa­li­nen tar­kas­te­lu ja “oikeu­den­mu­kai­suus” pin­ta­puo­li­ses­ti antaa näyttää. 

    En ihan näe rin­nas­tus­ta vas­tik­keet­to­muu­des­ta kovin rele­vant­ti­na. Toki­han lap­set ovat hyvin­kin pit­käl­le ansain­neet perin­tön­sä riip­pu­mat­ta perin­nön suu­ruu­des­ta. Lap­sia var­ten­han se perin­tö yleen­sä kerä­tään; jos näin ei oli­si niin kai se kaik­ki pis­tet­täi­siin mene­mään jo elä­män aikana?

  70. Lie­nee tur­ha odot­taa, että tätä pro­pa­gan­daa kukaan perus­te­li­si nume­roil­la. Ker­to­kaa nyt edes joku todel­li­nen esi­merk­ki (tai todel­li­suut­ta vas­taa­via nume­roi­ta) jos­sa verot­ta­ja arvos­taa yri­tyk­sen niin, että vero­ja ei rin­ta­pe­ril­li­nen pys­ty heit­tä­mäl­lä mak­sa­maan vii­des­sä vuo­des­sa nor­maa­leis­ta osingoista. 

    http://yle.fi/uutiset/pertti_harvia_yritys_piti_myyda_verojen_takia__porssilistaus_harkinnassa/7157457

    Sen ver­ran rau­ta­lan­kaa sul­le, että yri­tys voi hyvin­kin tuot­taa voit­toa ilman että sil­lä on val­miuk­sia osin­gon maksuun.

    Tuo ei ole mikään aivan poik­keuk­sel­li­nen tilan­ne. on noi­ta ollut mui­ta­kin. Tuo on vaan äsket­täin tapahtunut

  71. Rai­mo K: Mik­si? Ne rahat on ansait­tu ulko­mail­la, joten ne voi­daan verot­taa ulko­mail­la – esim. Wahl­roo­sin rahat on revit­ty Suo­mes­ta, mut­ta vero­tus halu­taan siir­tää ulkomaille.

    Ei ole. Suo­men veron­mak­sa­jat tuke­vat val­ta­vil­la sum­mil­la esi­mer­kik­si jää­kiek­ko­ju­nio­rien tree­ne­jä. Ei jää­kie­kon har­ras­ta­mi­ses­ta mak­se­ta mark­ki­na­hin­taa. Ei voi­da miten­kään peru­tel­la, että oli­si oikein, että veron­mak­sa­jat pako­te­taan tuke­maan urhei­li­joi­ta, jon­ka jäl­keen nämä kar­kaa­vat veropakolaisiksi.

    Mut­ta kyl­lä minä tie­dän, että on kal­tai­sia­si ihmi­siä, jot­ka rakas­ta­vat jää­kiek­koa ja ihai­let­te urhei­li­mil­jo­nää­re­jä samaan aikaan, kun pidät­te asian­tun­ti­joi­den mur­to-osa­palk­ko­ja lii­an suurina.

  72. Ruot­si­han on ilmei­ses­ti teh­nyt niin, että se verot­taa esim. iso­ja pää­oma­tu­lo­ja kor­keas­ti, mut­ta perin­tö­ve­ro on 0. Tämä hou­kut­te­lee rik­kai­ta ruot­sa­lai­sia pysy­mään maas­sa ja mak­sa­maan kor­kei­ta pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja. Suo­mes­ta nal­le kar­ka­si pois mak­sa­mas­ta veroja. 

    Jos perin­tö­ve­ro oli­si pie­ni, mut­ta veroa perit­täi­siin vas­ta tuo­tos­ta, niin mik­si ei oli­si mah­dol­lis­ta estää täten lii­al­li­nen omai­suu­den kasaan­tu­mi­nen ja pääs­tä tulon­jaol­taan nykyi­sen­kal­tai­seen systeemiin?

  73. Fidel: Kal­le tai­taa­kin olla ns. hyväs­tä perheestä.. 

    Juu­ri täl­lai­sia kan­san­ta­lo­su­tie­teen aja­tus­ten tona­via hal­vek­sin. Vero­po­li­tii­kal­la pitää olla jokin muu­kin perus­ta kuin kateus. 🙁

    Ps. Olen pie­ny­rit­tä­jä­per­hees­tä ja ymmär­rän hyvin mik­si suku­pol­ven­vaih­dok­set eivät Suo­mes­sa onnis­tu. Isä sanoi jo pie­ne­nä, että han­ki joku muu ammatti.

  74. Rai­mo K: No esim. Räik­kö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympä­ri maa­il­maa), mik­si siis hän­tä pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa (kuten nimim. banaa­ni vaa­tii)? Ja eri­tyi­ses­ti mik­si hänen kiin­teis­tö­jään pitäi­si verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahl­roos on toisenlainen.

    Nokian insi­nöö­re­jä oli­si pitä­nyt verot­taa Kii­nan vero­pro­sen­til­la, kos­ka vien­ti­tu­lot tuli­vat Kiinasta.

  75. banaa­ni: Jos perin­tö­ve­ro oli­si pie­ni, mut­ta veroa perit­täi­siin vas­ta tuo­tos­ta, niin mik­si ei oli­si mah­dol­lis­ta estää täten lii­al­li­nen omai­suu­den kasaan­tu­mi­nen ja pääs­tä tulon­jaol­taan nykyi­sen­kal­tai­seen systeemiin?

    Sitä on mones­ta suun­nas­ta esi­tet­ty, että vero­tet­tai­siin rahaa sil­loin, kun se on ole­mas­sa, siis tulo­ja tai kulu­tus­ta. Pää­oma­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on Suo­mes­sa kyl­lä kor­keah­ko (tai­taa jopa olla kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa), mut­ta se vuo­taa pahasti.

    Toi­saal­ta omai­suu­den lii­al­li­nen kasaan­tu­mi­nen­kin on mie­len­kiin­toi­nen käsi­te. Yksi Suo­men ongel­mis­ta on se, että meil­lä ei ole nii­tä kasaan­tu­nei­ta omai­suuk­sia. Esi­mer­kik­si ris­ki­si­joi­tus­ten teke­mi­seen vaa­di­taan koh­tuul­li­sen iso omai­suus, kos­ka jär­ke­vä ris­ki­si­joit­ta­mi­nen vaa­tii isoa hajauttamista.

    Se on ongel­ma, jos kehi­tys­maa­tyy­liin köy­hät ovat ruti­köy­hiä, ja rahat ovat rik­kail­la. Täs­sä kui­ten­kin suu­rem­pi ongel­ma on köy­hien köy­hyys kuin rik­kai­den rik­kaus. On vai­kea näh­dä, miten kenen­kään rik­kaus sinän­sä oli­si talou­del­le ongel­ma. Kateut­ta se kui­ten­kin voi herättää.

  76. tcrown: Tuol­la logii­kal­la yri­tyk­sen omis­ta­jan puo­li­son auton polt­toai­ne­ve­ro­kin on yri­tyk­sen tulo­ve­roa kos­ka “yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään”.

    Perin­tö­ve­ron ongel­ma on se, että se on hyvin suu­ri ker­ta­luon­tei­nen vero. Vähän suu­rem­mas­sa yri­tyk­ses­sä veron koko­luok­ka on sel­lai­nen, että sen mak­suun tar­vit­ta­vaa rahaa yksi­tyis­hen­ki­lö ei voi miten­kään koh­tuu­del­la työl­lään ansaita.

    Sitä ei myös­kään yleen­sä voi­da mak­saa yri­tyk­sen osak­kei­ta myy­mäl­lä, kos­ka käy­tän­nös­sä vain pörs­sio­sak­keet ovat oikeas­ti likvi­de­jä. Ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talou­den kan­nal­ta hyvä.

    Useim­mat per­hey­rit­tä­jät tai vas­taa­vat tahot eivät ole kovin raha­nah­nei­ta sii­nä suh­tees­sa, että oman hen­ki­lö­koh­tai­sen elin­ta­son het­kel­li­nen mak­si­moin­ti oli­si ykkös­asia. Kik­sit tule­vat yri­tyk­sen menes­tyk­ses­tä, ts. tavoit­tee­na on talou­den kan­nal­ta kehit­tää yri­tyk­sen arvoa. Tämä on ‑hyväs­sä ja pahas­sa — vas­ta­pai­noa kvartaalikapitalismille.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että yri­tyk­ses­tä ei noin muu­ten vält­tä­mät­tä halu­ta mak­si­mi­ra­haa ulos juu­ri nyt, vaan sitä mal­te­taan pitää kehit­tä­mi­ses­sä. Täs­tä syys­tä yli­mää­räi­sen rahan jaka­mi­nen perin­tö­ve­roi­hin varau­tu­mi­seen on pois yri­tyk­sen kehittämisestä.

    Yri­tyk­sen omis­tus­poh­jas­ta riip­puen tilan­ne voi ker­tau­tua. Hyvin ylei­ses­ti kes­ki­suu­ris­sa yksi­tyi­so­mis­tei­sis­sa yri­tyk­sis­sä käy­tän­nös­sä val­taa käyt­tää taho, joka edus­taa vähem­mis­töä omis­tuk­ses­ta. Jos perin­tö­ve­ro osuu tähän tahoon, yri­tyk­sen kas­sas­ta jou­du­taan otta­maan pahim­mil­laan monin­ker­tai­nen mää­rä rahaa, jot­ta perin­tö­ve­ro­ra­hat löytyisivät.

    Pie­nem­mis­sä ja uudem­mis­sa per­hey­ri­tyk­sis­sä tus­ka on sikä­li pie­nem­pi, että perin­nöt useim­mi­ten pää­se­vät kokon­sa vuok­si (> 10 % omis­tuk­ses­ta per perin­nön­saa­ja) huo­jen­nuk­sen piiriin.

    tcrown: Vii­mek­si kun asi­aa kat­se­lin, niin perin­tö­ve­ron tuot­to oli suu­ruus­luok­kaa 50% yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Minun mie­les­tä­ni tuo ei ole mitä­tön summa.

    Mil­tä vuo­si­sa­dal­ta luke­ma­si ovat? Vuo­den 2014 bud­je­tis­sa perin­tö- ja lah­ja­ve­ron tuot­to on nel­jän­nes yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Siis suun­nil­leen sen ver­ran kuin yhtei­sö­ve­roa alennettiin.

    Aiem­min suh­de­lu­ku on ollut vie­lä pal­jon pie­nem­pi, kun perin­tö- ja lah­ja­ve­ro on ollut alem­mal­la vero­kan­nal­la ja yhtei­sö­ve­ro ylem­mäl­lä kuin tänä vuonna.

    Ver­tai­lun vuok­si pää­oma­tu­lo­ve­ro on yhtei­sö­ve­ron kans­sa suun­nil­leen samaa suu­ruus­luok­kaa (2,5 mrd. €). Sii­hen liit­tyy tuhat ja yksi huo­jen­nus­ta. Ja tämä on siis lama­vuo­den bud­jet­ti, jos­sa ko. veron tuot­to on alhainen.

    Point­ti veron pois­ta­mi­ses­sa ei ole se, että iso­rik­kaat mak­sai­si­vat vähem­män. Point­ti on se, että mak­su­taak­ka jae­taan iso­rik­kai­den kes­ken tasai­sem­min. Mitä tiu­kem­pi perin­tö­ve­ro­tus on, sitä enem­män se on yrit­tä­mi­sen kan­nal­ta huo­no asia. Mitä tiu­kem­pi perin­tö­ve­ro­tus on, sitä enem­män suo­si­taan sijoi­tus­muo­to­ja, jois­sa voi­daan teh­dä perin­tö­ve­ro­suun­nit­te­lua tai ‑kier­toa.

  77. Rai­mo K: Näyt­tää sil­tä, että varal­li­suus ei ole kos­kaan riit­tä­vän likvi­diä, eihän Whal­roo­sin muu­tol­la muu­ten oli­si syy­tä – ja tosi­aan, onhan hän tois­tai­sek­si vält­tä­nyt kuolemisen.

    Anek­doo­tin mukaan eräs Ruot­sin kunin­gas muut­ti ysi­kymp­pi­se­nä tes­ta­ment­tin­sa alun sanat “När jag dör…” muo­toon “Om jag dör…” Wahl­roos ei kui­ten­kaan ehkä ole pääs­syt ihan näin kor­keal­le arvoasteikossa.

    Wahl­roo­sil­la oli toden­nä­köi­ses­ti kak­si syy­tä tem­pauk­seen­sa. Ensim­mäi­nen on se, että perin­tö­ve­ron kier­tä­mi­nen muut­tuu hyvin vai­keak­si, jos halu­aa käyt­tää val­taa yri­tyk­ses­sä. Likvi­dim­pi omai­suus on pal­jon hel­pom­paa jem­ma­ta. Nal­le ole­tet­ta­vas­ti pitää val­las­ta. Ruot­sis­sa täl­lais­ta omis­tus­ta ymmär­re­tään pal­jon enemmän.

    Toi­nen syy lie­nee ihan puh­taas­ti vies­tin­näl­li­nen, tar­koi­tus­kin on herät­tää kes­kus­te­lua asias­ta. Nyky­ään sil­lä on lopul­ta aika vähän väliä, min­kä­ni­mi­ses­sä osa­val­tios­sa EU:ssa asuu.

  78. Tähän­kin ongel­maan on yksin­ker­tei­nen rat­kai­su: siir­ry­tään verot­ta­maan sitä myy­mis­tä ja jäte­tään perin­nöt ja ansio­tu­lo vähän vähem­mäl­le. Mik­si pitää yli­pää­tän­sä verot­taa yksi­tyis­hen­ki­löi­den pää­oma­tu­lo­ja eri taval­la kuin ansio­tu­lo­ja? Eli yri­tyk­sen­kin myyn­ti­tu­lot vero­tet­ta­koon ansio­tu­loi­na mui­den ansio­tu­lo­jen pääl­lä. Tulon­ta­saus­ta tie­tys­ti pitäi­si nou­dat­taa koko sil­tä ajal­ta, jona pää­omia on ker­ry­tet­ty yritykseen.

  79. Rai­mo K: No esim. Räik­kö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympä­ri maa­il­maa), mik­si siis hän­tä pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa (kuten nimim. banaa­ni vaa­tii)? Ja eri­tyi­ses­ti mik­si hänen kiin­teis­tö­jään pitäi­si verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahl­roos on toisenlainen.

    No käsit­tääk­se­ni Wahl­roos asuu ihan tosia­sial­li­ses­ti Ruot­sis­sa (käy­tän­nös­sä asuu useas­sa pai­kas­sa, mut­ta Tuk­hol­mas­sa sii­hen toden­nä­köi­sim­min tör­mää). Ymmär­rän, että her­ra­vi­ha on kova, mut­ta entä­pä jos sika­ri täl­lä ker­taa on vain sika­ri. Jos Nal­len kes­kei­nen moti­vaa­tio oli­si vero­jen vält­te­ly, niin tus­kin Ruot­siin muut­to ensim­mäi­se­nä kei­no­na oli­si lis­tas­sa. Ihan oikeasti.

  80. TimoT: Tähän­kin ongel­maan on yksin­ker­tei­nen rat­kai­su: siir­ry­tään verot­ta­maan sitä myy­mis­tä ja jäte­tään perin­nöt ja ansio­tu­lo vähän vähem­mäl­le. Mik­si pitää yli­pää­tän­sä verot­taa yksi­tyis­hen­ki­löi­den pää­oma­tu­lo­ja eri taval­la kuin ansio­tu­lo­ja? Eli yri­tyk­sen­kin myyn­ti­tu­lot vero­tet­ta­koon ansio­tu­loi­na mui­den ansio­tu­lo­jen pääl­lä. Tulon­ta­saus­ta tie­tys­ti pitäi­si nou­dat­taa koko sil­tä ajal­ta, jona pää­omia on ker­ry­tet­ty yritykseen.

    Pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus oli­si omal­la taval­laan hyvin­kin suo­ra­vii­vais­ta ottaa samal­la taval­la kuin tulo­ve­ro. Tulo kuin tulo.

    Täs­sä on kui­ten­kin kak­si ihan mer­kit­tä­vää ongelmaa:

    1. Pää­oma­tu­lois­sa kyse on osit­tain inflaa­tios­ta maksamisesta.

    2. Pää­oma­tu­lot voi­vat tulou­tua mones­sa­kin tilan­tees­sa (ei vain yri­tyk­sen myyn­nis­sä) iso­na tulo­na, jota on ker­ry­tet­ty hyvin pit­käl­tä ajal­ta. (Esi­mer­kik­si asun­to­jen myynti)

    Kum­paan­kin kyl­lä löy­tyi­si jär­ke­vä rat­kai­su, jos rat­kai­su­ja halut­tai­siin käyt­tää. Toden­nä­köi­ses­ti mah­dol­li­sia mal­le­ja on suu­rem­pi­kin mää­rä, mut­ta inflaa­tios­ta mak­sa­mi­ses­ta pää­see aina­kin hyvin hel­pol­la mate­ma­tii­kal­la eroon. Pää­oma­tu­lo­ve­roa mak­se­taan vain reaa­li­tuo­tos­ta, oli kyse sit­ten osinko‑, kor­ko- tai luovutustvoittotuotoista.

    Jak­so­tuson­gel­ma on vähän kimu­ran­tim­pi, mut­ta sen voi­si hoi­taa niin, että varo­ja saa tie­tyil­lä edel­ly­tyk­sil­lä pitää verot­ta­mat­to­mas­sa tilas­sa ja sijoit­taa eteen­päin. Kui­ten­kin näin hoi­de­tuis­ta varois­ta pitää aina mak­saa vero sii­nä vai­hees­sa, kun rahaa nos­te­taan hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön. Tähän voi toki raken­taa jotain mini­mi­nos­to­vaa­ti­muk­sia, euro­mää­räi­siä ala­ra­jo­ja, tmv., jos se on tarpeellista.

    Äärim­mil­leen vie­ty­nä saman vero­tuk­sen ulko­puo­lel­la pitä­mi­sen saa teh­dä kai­kil­le rahoil­le tulo­läh­tees­tä riip­pu­mat­ta, jol­loin tulo­ve­ros­ta tulee oikeas­taan progres­sii­vi­nen kulu­tus­ve­ro. Ei ehkä ollen­kaan huo­no edes kateel­li­suus­poh­jai­sen oikeu­den­mu­kai­suus­kä­sit­teen kannalta.

  81. Vihe­rins­si: Ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talou­den kan­nal­ta hyvä.

    Kun pää­oma­si­joit­ta­ja osti Har­vian niin ei se osta­nut sitä tukeak­seen suo­ma­lais­ta yri­tys­toi­min­taa ja työl­lis­tääk­seen suomalaisia.

    Kyl­lä tuo pää­oma­si­joit­ta­ja­kin ulos­mit­taa osto­hin­nan yrityksestä.

    Pää­oma­si­joit­ta­ja­kin vivut­taa sijoi­tus­taan lai­na­ra­hal­la, jol­loin hal­val­la korol­la saa­tu lai­na takaa hyvän tuo­ton omal­le pääomalle.

    Yri­tyk­sen on nsi­joit­ta­jal­le myyn­nin jäl­keen mak­set­ta­va tuot­toa koko yri­tyk­sen arvon mukaan kun peri­mi­ses­sä oli­si pak­ko­tuot­toa saa­ta­va veron suu­rui­sen lai­nan mak­suun minimissään.
    Se taas edel­lyt­tää, että omis­ta­jat hank­ki­vat elan­ton­sa esim teke­mäl­lä työ­tä yrityksessä.

    Useim­mi­ten näid­ne myyn­tien taka­na on, ettei suvul­la ole kel­vol­lis­ta jatkajaa

  82. Lii­an van­ha: Useim­mi­ten näid­ne myyn­tien taka­na on, ettei suvul­la ole kel­vol­lis­ta jatkajaa

    Samaa miel­tä. Ymmär­ret­tä­vää, että edel­leen­kin on parem­pi pyy padas­sa kuin kym­me­nen oksalla.

    Sen sijaan tuo pää­oman­muo­dos­tus on kompli­soi­dum­pi jut­tu: Jos et itse ryh­dy aidok­si yrit­tä­jäk­si, vähin­tään­kin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jak­si, tus­kin sijoi­tat varo­ja­si yhteen yri­tyk­seen enem­män kuin kym­me­nes­osan vapais­ta varoistasi.

    Kym­me­nen mil­joo­nan vapaas­ta varal­li­suu­des­ta­si voit siis sijoit­taa yhteen yhti­öön yhden mil­joo­nan, mikä sinän­sä on iso panos. Ei edes näis­tä Nokian yms. uus­rik­kais­ta kovin moni tähän pys­ty. Sii­tä on pit­kä mat­ka 60 miljoonaan.

  83. Tom­mi Uscha­nov: Niin kau­an kuin työt­tö­miä hyp­pyy­te­tään nöy­ryyt­tä­väs­ti työt­tö­myys­tur­van saa­mi­sen ehtona… 

    Ei työt­tö­miä hyp­pyy­te­tä. Han­ki töitä! 

    Toi­mi­va työt­tö­myys­tur­va on kor­kea ja lyhyt­kes­toi­nen, kuten Tans­kas­sa. Suo­mes­sa hyväk­sy­tään aivan lii­an pit­kät jak­sot lor­vail­la mui­den kustannuksella.

  84. Koni­toh­to­ri: …Jos Nal­len kes­kei­nen moti­vaa­tio oli­si vero­jen vält­te­ly, niin tus­kin Ruot­siin muut­to ensim­mäi­se­nä kei­no­na oli­si lis­tas­sa. Ihan oikeasti. 

    Ruot­sin vero­tus on kil­pai­lu­ky­kyis­tä — Suo­men ei ole. Suo­men vero­tuk­sen ainoa joh­ta­va idea on sai­ras kateus. Tämä sekoi­lu joh­taa lopul­ta umpi­ku­jaan ja Uuden See­lan­nin malliin.

  85. Outoa muu­ten ettei vero­kes­kus­te­luis­sa kos­kaan puhu­ta ennak­ko­ve­ros­ta. Perin­tö­ve­ros­sa sen­tään mak­se­taan saa­dus­ta talou­del­li­ses­ta hyö­dys­tä. Ennak­ko­ve­ros­sa roko­te­taan jos­tain, mitä ei vie­lä ole edes ole­mas­sa. Se on kova paik­ka alot­ta­val­le nuo­rel­le yrit­tä­jäl­le, jol­la työin­toa pii­saa ja ilman yli­mää­räis­tä lai­naa koit­taa pär­jä­tä, kun lyö­dään vuo­sian­sion ver­ran ennak­ko­ve­ro­ja mak­set­ta­vak­si. Muis­tan­pa sen lapun itse­kin. Vähän eksyi aihees­ta, myönnän.

  86. Vihe­rins­si: Perin­tö­ve­ron ongel­ma on se, että se on hyvin suu­ri ker­ta­luon­tei­nen vero.

    Mik­si levi­tät täl­lais­ta sel­vää val­heel­lis­ta pro­pa­gan­daa? (Suku­pol­ven­vaih­dok­sen perin­tö­ve­ron voi mak­saa vii­den vuo­den aikana)

    Vihe­rins­si: Vähän suu­rem­mas­sa yri­tyk­ses­sä veron koko­luok­ka on sel­lai­nen, että sen mak­suun tar­vit­ta­vaa rahaa yksi­tyis­hen­ki­lö ei voi miten­kään koh­tuu­del­la työl­lään ansaita.

    News­flash: Perit­tä­vä yri­tys voi mak­saa osinkoa.

    Olet sen ver­ran terä­vä, että halu­tes­sa­si pys­tyt lon­kal­ta kon­struoi­maan yksin­ker­tai­sen yri­tyk­sen taseen ja tulos­las­kel­man sekä yri­tyk­sen arvos­tuk­sen, mis­sä esit­tä­mä­si pro­pa­gan­da pitää paik­kan­sa. Mik­si et halua?

    Rau­ta­lan­kaa. Lis­taa­mat­to­man pk-yri­tyk­sen P/E ei nor­maa­lio­lois­sa ole lähel­le­kään kym­men­tä. Eli jos Yri­tyk­sen arvo on 100, tulos­ta syn­tyy rei­lus­ti yli 10 vuo­des­sa. Huo­jen­nuk­sen jäl­keen perin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tusar­vok­si jää 60 (vai oli­ko se 40). Rin­ta­pe­ril­li­sen mak­si­mi perin­tö­ve­ro­pro­sent­ti tai­si olla 16, jol­loin perin­tö­ve­rok­si jää alle vuo­den tulos, jon­ka voi mak­saa vii­den vuo­den aika­na. Minul­le sopii ihan hyvin, että jos yri­tys on tilas­sa, mis­sä jokai­nen pen­ni tar­vi­taan juu­ri nyt inves­toin­tei­hin, voi­daan antaa sub­jek­tii­vi­nen oikeus lykä­tä perin­tö­ve­ron mak­sua vii­del­lä vuo­del­la. Niin kyvy­tön­tä yri­tys­toi­min­taa, että tuol­lais­ta mak­su­taak­kaa ei pys­ty jär­jes­te­le­mään, ei tar­vit­se tukea mil­lään tavalla.

    Toi­nen rau­ta­lan­ka-annos: En ymmär­rä pk-yri­tys­ten käy­tän­nön tilan­tees­ta juu­ri mitään. Näke­myk­se­ni perin­tö­ve­ron ongel­mat­to­muu­des­ta perus­tuu pää­osin ylläe­sit­tä­mää­ni rau­ta­lan­ka­mal­liin. Ver­baa­lis­ta pro­pa­gan­daa jan­kut­ta­mal­la et saa pää­tä­ni kaan­ty­maan, vaan jou­dut vään­tä­mään nume­roi­den avul­la mik­si tuo esi­merk­ki­ni ei ole edustava.

    Tie­de­mies: Toki­han lap­set ovat hyvin­kin pit­käl­le ansain­neet perin­tön­sä riip­pu­mat­ta perin­nön suu­ruu­des­ta. Lap­sia var­ten­han se perin­tö yleen­sä kerätään;

    Tuos­sa tapauk­ses­sa var­maan­kin olet sit­ten sitä miel­tä, että tuo­ta lap­sien tuot­ta­maa arvon­li­sää perin­nön jät­tä­jäl­le pitää verot­taa samoin kuin mitä tahan­sa tuo­tet­tua arvon­li­sää. ALV 24%, työ­nan­ta­jan sivu­ku­lut ja tulo­ve­ro, niin pääs­tä­neen rei­lus­ti yli 50% perintöveroon.

  87. En ole liber­taa­ri tai muu­ten­kaan miten­kään eri­tyi­sen libe­raa­li, mut­ta jos jokin vero tuli­si lak­kaut­taa koko­naan, niin se oli­si nime­no­maan perintövero.

  88. Vihe­rins­si:
    1. On päi­vän­sel­vää, että pitäi­si verot­taa vain infla­tion ylit­tä­vää tuottoa.
    2. Tähän ongel­maan on ole­mas­sa kei­no jo nykyi­ses­sä vero­lain­sää­dän­nös­sä: tulon­ta­saus. Eli jos vero­vel­vol­li­nen pys­tyy osoit­ta­maan, että tulo on syn­ty­nyt pidem­män ajan kulues­sa, niin se tulo jae­taan nii­den vuo­sien ajal­le ja lisä­tään kun­kin vuo­den tulo­jen pääl­le. Näin vähen­ne­tään progres­sion vai­ku­tus­ta. Esit­tä­mä­si varaus­me­net­te­ly on tur­han moni­mut­kai­nen ja edel­lyt­täi­si raho­jen pitä­mis­tä jol­la­kin sul­ku­ti­lil­lä makaa­mas­sa. Ei sovel­lu siis nykyaikaan.

  89. Lii­an van­ha: Kun pää­oma­si­joit­ta­ja osti Har­vian nii­nei se osta­nut sitä tukeak­seen suo­ma­lais­ta yri­tys­toi­min­taa ja työl­lis­tääk­seen suomalaisia.

    Nime­no­maan.

    Useim­mi­ten näid­ne myyn­tien taka­na on, ettei suvul­lao­le kel­vol­lis­ta jatkajaa

    Tämä­kin pitää paik­kan­sa. Per­hey­ri­tys­ten myy­mi­nen sinän­sä ei ole paha asia, ja taus­tal­la on usein moni­nai­sia syi­tä. Vero­tus on yksi teki­jä, ei suin­kaan ainoa. Suu­rin osa yri­tyk­sis­tä kaa­tuu suku­pol­ven­vaih­dok­seen, mut­ta tämä on voi­mak­kaim­mil­laan mikroyrityksissä.

    Eikä sekään ole paha asia, että osta­jat ovat jos­kus ulko­maa­lai­sia. Kas­vu­yri­tys­ten omis­tus­poh­jan muut­tu­mi­nen on luon­nol­lis­ta ja mones­ti vält­tä­mä­tön­tä­kin. Näis­sä muu­tok­sis­sa myy­jä saa rahaa, jos­ta on koh­tuul­lis­ta vaa­tia vero­ja maksettavaksi.

    Per­hey­ri­tyk­sis­sä tai muu­ten kas­vol­li­ses­ti omis­te­tuis­sa koti­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kui­ten­kin joi­ta­kin eri­tyis­piir­tei­tä, joi­den vuok­si niis­tä voi kan­nat­taa pitää kiin­ni. Täs­sä pari:

    - yri­tyk­set ovat yleen­sä lei­mal­li­ses­ti koti­mai­sia, jol­loin inves­toin­nit suun­tau­tu­vat enem­män kotimaahan

    - per­hey­ri­tyk­set ovat yleen­sä kär­si­väl­li­sem­piä kuin kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­tien omis­ta­mat yritykset

    - kas­vol­li­nen omis­ta­juus tuo kan­nus­ta­van esi­mer­kin yrit­tä­jäk­si haluaville

    Vaik­ka kai­kil­la näil­lä on kään­tö­puo­len­sa, niin sii­tä huo­li­mat­ta täl­lä het­kel­lä yhteis­kun­tam­me oikeas­ti tar­vit­see koti­mais­ta yrittäjyyttä.

    Vaik­ka Etla teo­re­ti­soi sitä, että pää­oma­si­joit­ta­jien omis­ta­mat yri­tyk­set ovat per­hey­ri­tyk­siä tehok­kaam­pia, sii­nä ei huo­mioi­da aika­pers­pek­tii­viä. Yri­tyk­ses­tä on help­po teh­dä teho­kas muu­ta­mak­si vuo­dek­si, yhteis­kun­taa taas kiin­nos­taa enem­män pit­kän aika­vä­lin työl­lis­tä­vyys ja elinkelpoisuus. 

    Ulko­mail­le myy­mi­ses­sä käy vali­tet­ta­van hel­pos­ti niin, että osta­ja oikeas­ti halu­aa vain yri­tyk­sen tek­no­lo­gian, asiak­kaat tai muun resurs­sin. Tämä ei taas ole mei­dän veron­mak­sa­jien etu.

  90. Lii­an van­ha:
    …Useim­mi­ten näid­ne myyn­tien taka­na on, ettei suvul­lao­le kel­vol­lis­ta jatkajaa 

    Tuol­la väit­teel­lä on ennen­kin yri­tet­ty teh­dä mus­taa val­koi­sek­si. Edes Putin ei pys­tyi­si tuohon! 😀 

    Eihän sii­tä ole mon­taa vuo­si­kym­men­tä, kun Suo­mes­sa pyö­räy­tet­tiin isoh­ko teol­li­suus­yri­tys ulko­mai­seen omis­tuk­seen, jon­ka jäl­keen teh­tiin suku­pol­ven­vaih­dos ulko­mail­la ja lopuk­si nuo­ri pol­vi osti yri­tyk­sen takai­sin. Kaik­ki fik­sus­ti ja lail­li­ses­ti, mut­ta pää­omien pitää olla todel­la iso­ja, jot­ta tuo onnistuu.

    Pää­oma­val­tai­sel­la alal­la ei Suo­mes­sa pys­ty teke­mään täl­lä het­kel­lä suku­pol­ven­vaih­dos­ta. Jos yri­tys on riit­tä­vän iso, niin että sil­lä on kan­sain­väl­si­tä toi­min­taa, se tiet­tä­väs­ti on mah­dol­lis­ta, mut­ta pie­nem­mät yri­tyk­set on pak­ko myydä.

  91. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa omis­ta­jat halusi­vat rahas­taa tule­vat tulot jo nyt.”

    Napan tapauk­ses­sa ei kyl­lä ole kyse pika­voit­to­jen kalas­te­lus­ta. Yhtiö on perus­tet­tu jo 1989 ja perus­ta­jat (=suu­rim­mat osak­keen omis­ta­jat) ovat jää­neet eläk­keel­le Napas­ta usei­ta vuo­sia sit­ten. Oli­si­ko ollut sove­li­aam­paa odot­taa voit­to­jen kotiut­ta­mi­sen kans­sa vaik­ka 90-vuo­ti­aak­si asti? 

    Evert The Never­Rest: Napan myyn­nis­sä oli­ko miten pal­jon kyse sii­tä, että hal­li­tus lopet­ti ris­tei­li­jä­val­mis­tuk­sen Suomessa.

    Täl­lä ei ollut mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä Napan myy­mi­sen kans­sa. Napan lii­ke­vaih­to tulee lähes koko­naan Suo­men ulkopuolelta.

  92. tcrown: Mik­si levi­tät täl­lais­ta sel­vää val­heel­lis­ta pro­pa­gan­daa? (Suku­pol­ven­vaih­dok­sen perin­tö­ve­ron voi mak­saa vii­den vuo­den aikana)

    Etsi­pä se pykä­lä, jos­sa tuo sano­taan. Ja etsi kave­rik­si vie­lä, mitä siel­lä muu­ta sano­taan. Huo­jen­ne­tut pykä­lät ovat erik­seen, mut­ta ne eivät suin­kaan kos­ke kaik­kia per­hey­ri­tyk­siä tai muu­ten kas­vol­li­ses­ti hen­ki­lö­omis­ta­jien omis­ta­mia yrityksiä.

    Verot­ta­jan kans­sa voi toki kai­kis­sa tapauk­sis­sa sopia mak­sua­jas­ta. Kävin vähän toi­ses­sa tilan­tees­sa jos­kus kes­kus­te­le­mas­sa asias­ta. Onnis­tuu hel­pos­ti isom­mil­la­kin raha­sum­mil­la, mut­ta kor­ko on kyl­lä sel­lai­nen, että kan­nat­taa mie­luum­min pan­ta­ta asun­to, jos sen onnis­tuu tekemään.

    Pie­nil­lä ja pie­neh­köil­lä yri­tyk­sil­lä ongel­maa ei tosi­aan yleen­sä ole. Ongel­mat alka­vat kes­ki­suu­ril­la per­hey­ri­tyk­sil­lä, kos­ka nii­den arvo on jo huo­mat­ta­van kor­kea, ja osa peri­jöis­tä alkaa pudo­ta kym­me­nen pro­sen­tin rajan alle.

    News­flash: Perit­tä­vä yri­tys voi mak­saa osinkoa.

    Aivan. Juu­ri sil­lä osin­gol­la ne perin­tö­ve­rot mak­se­taan, ts. perin­tö­ve­ro­ra­ha tulee yri­tyk­sen tasees­ta. Toi­sin sanoen perin­nön tai lah­jan osa­na ole­va yri­tys on vero­tuk­sel­li­ses­ti tiu­kem­mas­sa tilan­tees­sa kuin vaik­ka­pa pää­oma­si­joi­tus­yh­tiön omis­ta­ma yritys.

    Niin kyvy­tön­tä yri­tys­toi­min­taa, että tuol­lais­ta mak­su­taak­kaa ei pys­ty jär­jes­te­le­mään, ei tar­vit­se tukea mil­lään tavalla.

    Kak­si huomiota:

    1. Suh­dan­teet.

    2. Yri­tyk­sen selviäminen/kuoleminen on vää­rä mit­ta­ri. Oikea mit­ta­ri on se, mitä yri­tyk­sel­le kuu­luu, jos siel­tä ote­taan X euroa enem­män ulos tai ei.

    Kol­man­te­na sit­ten se, että yri­tyk­sen arvon­mää­ri­tys on kovin kink­kis­tä. Voi olla tasear­vol­taan kor­kea yri­tys, jon­ka tuot­to on koh­tuul­li­sen mali­til­lis­ta. Tai sit­ten voi olla tasear­vol­taan hyvin­kin mata­la yri­tys, joka tuot­taa hyvin. Tämän vuok­si verot­ta­jal­la­kin on mon­ta arvos­tus­me­ne­tel­mää käytössään.

    Toi­nen rau­ta­lan­ka-annos: En ymmär­rä pk-yri­tys­ten käy­tän­nön tilan­tees­ta juu­ri mitään. Näke­myk­se­ni perin­tö­ve­ron ongel­mat­to­muu­des­ta perus­tuu pää­osin ylläe­sit­tä­mää­ni rau­ta­lan­ka­mal­liin. Ver­baa­lis­ta pro­pa­gan­daa jan­kut­ta­mal­la et saa pää­tä­ni kaan­ty­maan, vaan­jou­dut vään­tä­mään nume­roi­den avul­la mik­si tuo esi­merk­ki­ni ei ole edustava.

    Rau­ta­lan­ka­mal­li­si toi­mii hyvin sil­loin, kun perit­tä­vä yri­tys on muu­ta­man sadan­tu­han­nen arvoi­nen tai edul­li­sem­pi, ja se siir­tyy riit­tä­vän isoi­na pala­si­na. Jos yri­tys on vaik­ka­pa kym­me­nen mil­joo­nan arvoi­nen, ja peri­jä­nä ole­va kol­mas pol­vi sopi­van hajal­laan, yri­tyk­sen tasees­ta pitää kek­siä mil­joo­na­luo­kan raha perin­tö­ve­ron maksamiseen.

    Useim­mi­ten tuo mak­sa­mi­nen teh­dään etu­kä­teen, mut­ta perin­tö­ti­lan­teet voi­vat tul­la jos­kus kovin yllät­täen vas­taan. Etu­kä­teen varau­tu­mi­nen voi sekin joh­taa yli­suu­reen var­muu­den vuok­si osingonmaksuun.

    En edel­leen­kään ole sitä miel­tä, että täl­lai­sen yri­tyk­sen omis­ta­jien pitäi­si saa­da elää vero­va­paa­ta elä­mää. Luo­pu­mis­ti­lan­tees­sa pitää ilman muu­ta mak­saa luo­vu­tus­voi­tos­ta vero, ja kyl­lä pää­oma­tu­lot­kin ovat ihan käy­pä verotuskohde.

    Mut­ta jot­tem­me jäi­si jumiin, niin mik­si perin­tö­ve­ron kor­vaa­mi­nen han­kin­ta­me­no-olet­ta­maa vähän las­ke­mal­la oli­si huo­no aja­tus? Se oikai­si­si mon­ta ryp­pyä vero­jär­jes­tel­mäs­tä ja oli­si veroneutraali.

  93. TimoT: Eli jos vero­vel­vol­li­nen pys­tyy osoit­ta­maan, että tulo on syn­ty­nyt pidem­män ajan kulues­sa, niin se tulo jae­taan nii­den vuo­sien ajal­le ja lisä­tään kun­kin vuo­den tulo­jen pääl­le. Näin vähen­ne­tään progres­sion vaikutusta.

    Näin teo­rias­sa. Mut­ta ymmär­tääk­se­ni tätä ei sovel­le­ta pää­oma­tu­loi­hin, vaik­ka vero­tus onkin mie­dos­ti progres­sii­vis­ta. (Ei niin, että sil­lä nyky­progres­siol­la oli­si mitään väliä­kään.) Sys­tee­mis­tä tulee kui­ten­kin aika han­ka­la sii­tä­kin, jos pää­oma­tu­lo­jen progres­sio pää­see ansio­tu­lo­jen tasol­le. Sil­loin tulee kova tar­ve venyt­tää pää­oma­tu­lo­ja pit­käl­le ajal­le ja siten kor­ja­ta vero­tus­ta takautuvasti.

    Esi­mer­kik­si sijoi­tusa­sun­non myyn­ti­voit­to pitäi­si levit­tää takau­tu­vas­ti koko omis­tusa­jal­le, joka on kym­me­niä vuosia.

    Toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti siir­tyä ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen, jos­sa on vain yksi progres­sio­por­ras. Tämän voi­si näp­sä­käs­ti yhdis­tää perus­tu­loon, mut­ta kes­ki­luok­ka ei vält­tä­mät­tä hur­rai­si kovin paljon.

  94. Jep sii­nä­hän ei ole mitään vikaa että koti­mai­set yri­tyk­set kel­paa­vat ulko­maa­lai­sil­le. Antaa tul­la rahaa tän­ne vaan!

    Ris­ki maal­li­kon sil­mis­sä on tiet­ty se, että kos­ka mark­ki­na tääl­lä on niin pie­ni niin uusi omis­ta­ja saa­taa siir­tää toi­min­not.… Tätä tus­kin koti­mai­nen yrit­tä­jä teki­si. Ei aina­kaan helpolla.

    Mut­ta point­ti on sil­ti se, että koti­mai­nen omis­tus on tär­ke­ää. Ei suo­ma­lai­ne joh­ta­ja halua läh­teä pis­tä­mään kont­to­ria lon­too­seen ja sön­kä­tä siel­lä sit­ten koko ajan lon­too­ta. Sii­nä on hyvät­kin puolensa.

  95. Tcrown, en nyt ymmär­rä point­tia. Perin­tö­ve­ron ongel­ma on sii­nä, että se syn­nyt­tää epä­jat­ku­vuut­ta. Sil­tä voi “vält­tyä” kerää­mäl­lä yli­mää­räis­tä omai­suut­ta vero­jen kat­ta­mi­seen, ja lisäk­si voi teh­dä eri­lai­sia jär­jes­te­ly­jä. Ongel­mal­li­sem­pi on mai­nit­se­ma­ni sen tyyp­pi­nen käyt­tö­omai­suus jon­ka arvo on pak­ko käy­tän­nös­sä arvioverottaa.

    Esi­merk­ki­nä mai­nit­se­ma­ni kesä­mö­kit. Kom­pro­mis­si­na voi­si vaik­ka vali­ta mak­saa­ko veron vai luo­puu­ko han­ki­tao­let­ta­mas­ta. Yri­tys­ten koh­dal­la siir­ty­mä­ajat yms toki aut­ta­vat. Mut­ta eivät pois­ta tätä jat­ku­vuu­den ongel­maa. Minus­ta hai­tat ovat aika ilmei­set ja tuot­to pie­neh­kö. Toki veron hait­to­ja voi vähen­tää mut­ta tuot­to on kui­ten­kin aika pie­ni. Minul­le hait­ta on toki mitä­tön kos­ka en mitään peri, ja jos elän riit­tä­vän pit­kään, tus­kin lap­se­ni­kaan pal­joa peri­vät. Mut­ta jos en, niin on aika karua verot­taa esi­mer­kik­si niin että jou­tui­si­vat asun­tom­me myy­mään jos sat­tui­sin kuo­le­maan huomenna.

  96. åke:
    ‘snip’
    Mut­ta point­ti on sil­ti se, että koti­mai­nen omis­tus on tär­ke­ää. Ei suo­ma­lai­ne joh­ta­ja halua läh­teä pis­tä­mään kont­to­ria lon­too­seen ja sön­kä­tä siel­lä sit­ten koko ajan lon­too­ta. Sii­nä on hyvät­kin puolensa. 

    Koti­mai­nen omis­tus oli­si tär­ke­ää, mut­ta suo­ma­lai­nen joh­ta­ja juu­ri halu­aa kont­to­rin­sa ulkomaille.

    Auto­teol­li­suu­des­ta (Porsche) olem­me oppi­neet, että kun kysyn­tä heik­ke­nee, sak­sa­lai­nen yri­tys vetää tuo­tan­toa takai­sin Sak­saan. Samas­sa tilan­tees­sa suo­ma­lai­nen yri­tys lyk­kää tuo­tan­to­aan mah­dol­li­sim­man kau­as Suo­mes­ta — ja kui­ten­kin auto­teol­li­suus osoit­taa, että teol­li­suus on Suo­mes­sa kan­nat­ta­vaa ja laa­du­kas­ta (Daim­ler AG).

  97. Rai­mo K: Koti­mai­nen omis­tus oli­si tär­ke­ää, mut­ta suo­ma­lai­nen joh­ta­ja juu­ri halu­aa kont­to­rin­sa ulkomaille.

    No tuo­han on ihan täyt­tä ros­kaa ja perus­tuu ainoas­taan dema­rei­den maa­il­man­kat­so­muk­sen vinou­teen. Jos yksi tai kak­si pää­osin ulko­maa­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa pää­osin ulko­mail­la toi­mi­vaa suo­ma­lais­ta suu­ry­ri­tys­tä siir­tää kont­to­rin­sa muu­al­le Suo­mes­ta, niin ainoas­taan todel­li­nen puu­pää tul­kit­see että tämä kos­kee val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta yrityksistä.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mii Suo­mes­sa nii­den tuo­tan­to on Suo­mes­sa ja mark­ki­nat­kin Suo­mes­sa. Toki voi­daan argu­men­toi­da, ettei näi­tä yri­tyk­siä hir­veäs­ti ulko­mail­le myy­dä, mut­ta joh­ta­ja se on koti­mark­ki­nay­ritk­sen­kin joh­ta­ja. Suu­rim­mas­sa osas­sa vien­tiä­kin har­joit­ta­vis­ta yri­tyk­sis­tä on sama jut­tu eli vie­nis­tä huo­li­mat­ta pää­mark­ki­nat ovat Suomessa.

  98. Tun­te­ma­ton skrii­vai­li­ja: No tuo­han on ihan täyt­tä ros­kaa ja perus­tuu ainoas­taan dema­rei­den maa­il­man­kat­so­muk­sen vinou­teen. Jos yksi tai kak­si pää­osin ulko­maa­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa pää­osin ulko­mail­la toi­mi­vaa suo­ma­lais­ta suu­ry­ri­tys­tä siir­tää kont­to­rin­sa muu­al­le Suo­mes­ta, niin ainoas­taan todel­li­nen puu­pää tul­kit­see että tämä kos­kee val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta yrityksistä.
    ‘snip’

    No se on tie­tys­ti tot­ta, että moni­kaan kam­paa­ja tai kios­kin­pi­tä­jä ei suun­nit­te­le kont­to­ria ulko­mail­le, mut­ta näis­tä yri­tyk­sis­tä ei kai ollut kysy­mys­kään. Eihän nii­tä vero­tus aja ulkomaille?

  99. Rai­mo K: mut­ta näis­tä yri­tyk­sis­tä ei kai ollut kysymyskään.

    No sanoit “suo­ma­lai­nen joh­ta­ja”, mikä viit­taa kyl­lä aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni “suo­ma­lai­siin joh­ta­jiin”, joi­hin myös itse­kin lukeu­dun, ei ainoas­taan “pariin kaik­kein suu­rim­man suo­ma­lai­sen pörs­siy­ri­tyk­sen hal­li­tuk­sen puheenjohtajaan”.

  100. Tun­te­ma­ton skrii­vai­li­ja: No sanoit “suo­ma­lai­nen joh­ta­ja”, mikä viit­taa kyl­lä aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni “suo­ma­lai­siin joh­ta­jiin”, joi­hin myös itse­kin lukeu­dun, ei ainoas­taan “pariin kaik­kein suu­rim­man suo­ma­lai­sen pörs­siy­ri­tyk­sen hal­li­tuk­sen puheenjohtajaan”.

    Niin­pä sanoin — ja sitä tarkoitin.

    Sinä taas kir­joi­tit: “Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mii Suo­mes­sa nii­den tuo­tan­to on Suo­mes­sa ja mark­ki­nat­kin Suomessa.”
    Tämä on tie­tys­ti tot­ta ja on sel­vää, että val­ta­va enem­mis­tö on pien- ja mik­ro­y­ri­tyk­siä eikä niil­lä edes ole joh­ta­jaa sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, niin eivät­pä ne myös­kään haa­vei­le kont­to­ris­ta ulko­mail­la — enkä sitä tarkoittanutkaan.
    Mut­ta aika monel­la suu­ry­ri­tyk­sel­lä on halu­ja perus­taa kont­to­rei­ta ulko­mail­le, mil­loin mis­sä­kin tarkoituksessa.

    Ehkä pahin innos­tus on jo ohi, kun kan­sain­vä­li­siä koke­muk­sia on karttunut?

  101. Rai­mo K: Koti­mai­nen omis­tus oli­si tär­ke­ää, mut­ta suo­ma­lai­nen joh­ta­ja juu­ri halu­aa kont­to­rin­sa ulkomaille.

    Jos omis­ta­jat halua­vat kont­to­rin koti­maa­han, joh­ta­ja saa olla ihan mitä miel­tä vain, tar­vit­taes­sa ihan omas­sa rauhassaan.

    Jos ver­ra­taan ryh­mää “kes­ki­suu­ret ja suu­ret koti­mais­ten yksi­tyis­hen­ki­löi­den omis­ta­mat yri­tyk­set” ja “kes­ki­suu­ret ja suu­ret ulko­maa­lai­so­mis­tei­set yri­tyk­set”, niin eivät nuo koti­mai­ses­ti omis­te­tu kovin hana­koi­ta ole ulkois­ta­maan asioi­ta ulkomaille.

    Ei tämä sitä tar­koi­ta, ettei­kö koti­mai­ses­ti omis­tet­tu­kin yri­tys siir­täi­si tuo­tan­to­aan ulko­mail­le, jos sii­hen on pak­ko. Koti­mai­nen vaa­te­fir­ma teet­tää vaat­teen­sa niil­lä samoil­la bangla­des­hi­lai­sil­la pik­ku­lap­sil­la kuin kaik­ki muut­kin, kos­ka muu­ten kon­kurs­si kor­jaa. Täs­tä huo­li­mat­ta koti­mai­ses­ti kas­vol­li­ses­ti omis­te­tuil­la fir­moil­la kyn­nys siir­tää toi­min­to­ja ulko­mail­le on pal­jon kor­keam­pi, ja valin­ta­ti­lan­teis­sa arpa osuu hel­pos­ti Suomeen. 

    Lisäk­si pää­kont­to­ri pysyy Suo­mes­sa, mikä sekin on veron­mak­sa­jien kan­nal­ta kiva.

  102. Tie­de­mies: Tcrown, en nyt ymmär­rä pointtia. 

    Olin ymmär­tä­vi­nä­ni argu­ment­ti­si niin, että peri­jä “ansait­see” perin­nön samal­la taval­la kuin put­ki­mies “ansait­see” palk­kan­sa, i.e. tuot­ta­mal­la lisä­ar­voa perin­nön jät­tä­jäl­le. Tuo on sinän­sä ihan vali­di ajat­te­lu­mal­li, mut­ta sil­loin jou­tuu vas­taa­maan kysy­myk­seen, että mikä on se perin­nön jät­tä­mi­sen posi­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus put­ki­mie­hen tuot­ta­maan lisä­ar­voon ver­rat­tu­na, mikä perus­te­lee tämän­het­ki­sen mas­sii­vi­sen vero­sub­ven­tion tuo­hon put­ki­mie­hen tuot­ta­maan lisä­ar­voon verrattuna.

    Toi­nen mah­dol­li­nen ajat­te­lu­mal­li (vähän kohe­ren­tim­pi sen kans­sa miten nyky­ään yleen­sä lisä­ar­voa mita­taan, ja myön­nän, minun maa­lais­jär­ke­ni kans­sa) on se, että perin­näs­sä lisä­ar­voa ei syn­ny, vaan ainoas­taan siir­tyy. Täl­löin minun mie­les­tä­ni tuon vas­tik­keet­to­man tulon verot­ta­mi­nen on perus­tel­lum­paa sekä moraa­li­ses­ti että talou­del­lis­te­hok­kuus­mie­les­sä kuin put­ki­mie­hen vas­tik­keel­li­sen tulon verot­ta­mi­nen. Ihmeel­li­sin­tä täs­sä mie­li­pi­tees­sä on se, kuin­ka yksin olen sen kans­sa. Monen tääl­lä­kin hei­lut­te­le­mas­ta (ääret­tö­män lap­sel­li­ses­ta) kateus­kor­tis­ta totean vain, että minun koh­dal­la­ni se ei päde.

  103. Vihe­rins­si: Mil­tä vuo­si­sa­dal­ta luke­ma­si ovat? Vuo­den 2014 bud­je­tis­sa perin­tö- ja lah­ja­ve­ron tuot­to on nel­jän­nes yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Siis suun­nil­leen sen ver­ran kuin yhtei­sö­ve­roa alennettiin.

    Ilmei­ses­ti mie­lee­ni on jää­nyt yhtei­sö­ve­ron sijaan pää­oma­tu­lo­ve­ro­ke­ry­mä vuo­del­ta 2009, jol­loin perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­ke­ry­mä oli “vähän” alle puo­li mil­jar­dia ja pää­oma­tu­lo­ve­ro “vähän” pääl­le mil­jar­din. Myön­nän, että tuo on kaik­kea muu­ta kuin edus­ta­va vuo­si ja sil­ti­kin tuo 50% on vähän lii­oit­te­lua. Menen het­kek­si nurk­kaan häpeä­mään. Sil­ti väi­tän, että perin­tö­ve­ro­ker­ty­mä ei ole mer­ki­tyk­se­tön muu­hun pää­oma­ve­ro­tuk­seen ver­rat­tu­na, ja toki tuo “ongel­ma” voi­daan kor­ja­ta perin­tö­ve­ro­tus­ta kiristämällä.

    Vihe­rins­si: Verot­ta­jan kans­sa voi toki kai­kis­sa tapauk­sis­sa sopia maksuajasta. 

    Noniin, eli perin­tö­ve­ro ei siis ole (vält­tä­mät­tä) ker­ta­luon­tei­nen vero mis­sään olosuhteissa.

    Etten täs­sä hak­kai­si olkiuk­koa, täy­tyy vähän tar­ken­taa. Olen luke­nut väit­tee­si suu­rin piir­tein näin:

    Tyy­pil­li­nen (tai aina­kin niin mer­kit­tä­vä osa, että kysees­sä on kan­san­ta­lou­del­le mer­kit­tä­vä ongel­ma) lis­taa­ma­ton PK-yri­tys ei voi inves­toi­da opti­maa­li­ses­ti suku­pol­ven­vaih­don aika­na, kos­ka perintövero.”

    Pidän tätä edel­leen esit­tä­mie­nin nun­me­roi­den valos­sa täy­sin vää­rä­nä argumenttina.

    Jos sen sijaan argu­ment­ti­si on jota­kin suuntaan:

    Tyy­pil­li­nen (tai aina­kin niin mer­kit­tä­vä osa, että kysees­sä on kan­san­ta­lou­del­le mer­kit­tä­vä ongel­ma) lis­taa­ma­ton PK-yri­tys ei inves­toi opti­maa­li­ses­ti suku­pol­ven­vaih­don aika­na, kos­ka omis­ta­jat halua­vat ennem­min opti­moi­da perin­tö­ve­roa kuin investointeja.”

    Niin hyväk­syn kyl­lä väit­teen. Suo­ma­lai­nen tekee mar­kan työn vält­tääk­seen pen­nin veron. (Tuos­sa jos­sain välis­sä on argu­ment­ti, jon­ka mukaan omis­ta­jan kan­nat­taa opti­moi­da ennem­min perin­tö­ve­ro kuin inves­toin­ti, mut­ta tuo sotii intui­tio­ta­ni vasy­taan ja haluai­sin näh­dä nume­roi­ta ennen kuin hyväk­syn tuon version.)

    Sen sijaan en hyväk­sy joh­to­pää­tös­tä, että perin­tö­ve­rol­la pitäi­si heit­tää vesi­lin­tua. Niin kau­an kuin put­ki­mies jou­tuu teke­mään puo­li päi­vää töi­tä ostaak­seen tun­nin par­tu­rin, tuo perin­tö­ve­ro-inves­toin­ti-ongel­ma on aivan mitä­tön tuon vero­kii­lan aiheut­ta­mien ongel­mien suh­teen. Kaik­ki käy­tet­tä­vis­sä ole­vat kei­not pitäi­si käyt­tää vero­kii­lan pie­nen­tä­mi­seen, ja perin­tö­ve­ron pois­to ei tuo­hon auta, päinvastoin.

    Vihe­rins­si: Jos yri­tys on vaik­ka­pa kym­me­nen mil­joo­nan arvoi­nen, ja peri­jä­nä ole­va kol­mas pol­vi sopi­van hajal­laan, yri­tyk­sen tasees­ta pitää kek­siä mil­joo­na­luo­kan raha perin­tö­ve­ron maksamiseen.

    No, sovel­le­taan rau­ta­lan­ka­mal­lia­ni tähän. Ilman­li­sä­to­dis­tei­ta en suos­tu usko­maan, että verot­ta­jan 10 mil­joo­nan arvoi­sek­si tuo­mit­se­ma tyy­pil­li­nen yhtiö teki­si alle mil­joo­nan voit­toa vuo­des­sa vero­jen jäl­keen. Ole­te­taan sit­ten, että kol­man­nes­sa pol­ves­sa sat­tuu ole­maan täs­mäl­leen 11 peri­jää (jois­ta kukaan ei halua osuu­des­taan irti edes sen vuok­si, että sii­tä saa­tai­siin mas­sii­vi­nen vero­hyö­ty). Käy­tän­nös­sä nuo 11 omis­ta­jaa eivät enää ole kukaan “yrit­tä­jiä” sanan sii­nä mie­les­sä, että teke­vät työ­tään yri­tyk­seen ilman muu­ta kor­vaus­ta kuin osin­ko, vaan suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ovat työ­suh­tees­sa joko tähän yri­tyk­seen tai muu­al­le. Nyt kukin nois­ta saa osan yri­tyk­ses­tä, jon­ka arvo verot­ta­jan mie­les­tä on n. 900 000 euroa, ja jos­ta ilman huo­jen­nuk­sia (ole­tan nyt kui­ten­kin rin­ta­pe­ril­li­syy­den) tulee vero­ja mak­set­ta­vak­si vajaa 150 tEUR. Vuo­des­sa tuo osa yri­tyk­ses­tä tekee jako­kel­pois­ta voit­toa 90 kEUR, jos­ta toki osa yleen­sä jää yri­tyk­seen ja osin­gois­ta pitää mak­saa veroja. 

    Aja­tus sii­tä, että tuol­lai­nen suku ei noil­la nume­roil­la pys­ty jär­jes­tä­mään verot­ta­jan kans­sa asioi­ta niin, että yri­tys tekee tar­vit­ta­vat inves­toin­nit par­haan­sa mukaan, on kyl­lä minun mie­les­tä­ni erit­täin kau­kaa haettu.

    Vihe­rins­si: Mut­ta jot­tem­me jäi­si jumiin, niin mik­si perin­tö­ve­ron kor­vaa­mi­nen han­kin­ta­me­no-olet­ta­maa vähän las­ke­mal­la oli­si huo­no aja­tus? Se oikai­si­si mon­ta ryp­pyä vero­jär­jes­tel­mäs­tä ja oli­si veroneutraali.

    Kun tuo yhdis­te­tään esi­tyk­see­si sii­tä, että yri­tyk­siä vero­te­taan vain kun rahaa ote­taan ulos, lop­pu­tu­los on mal­li, jos­sa vähää­kään varak­kaam­pien suku­jen yhtiöt lopet­ta­vat vero­jen mak­sun koko­naan. Ymmär­rän toki, että kaik­ki eivät pidä tuo­ta ongel­ma­na, mut­ta minä pidän. 

    Vihe­rins­si: 1. Suhdanteet.

    Yri­tyk­sen tulok­sen lisäk­si yri­tyk­sen arvo muut­tuu suh­dan­tei­den myö­tä. Sat­tu­nees­ta syys­tä epäi­len, että verot­ta­ja tul­kit­see yri­tyk­sen arvoa peri­jäl­le mah­dol­li­sim­man edul­li­sel­la taval­la. Oli­si kiva tie­tää mil­lä P/E:llä verot­ta­ja tyy­pil­li­ses­ti yri­tyk­siä arvos­taa, mut­ta olen todel­la yllät­ty­nyt jos lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen tapauk­ses­sa medi­aa­ni on yli 5.

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kaik­kien Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten pitäi­si mak­saa patent­ti­tu­lois­taan veroa Suo­meen, miy­ten luu­li­sit Mic­ro­sof­tin ja Applen rea­goi­van. Nyt esimerkiksi.

    En tar­koit­ta­nut, että patent­titulois­ta pitäi­si mak­saa veroa, vaan patent­tivaral­li­suu­des­ta

    Siis jos tämä pik­ku mafiam­me puo­lus­taa Ame­rik­ka­lai­sen mediayh­tiön teki­jä­noi­keuk­sia tar­vit­taes­sa vaik­ka kir­jai­mel­li­ses­ti aseel­la uha­ten omia kan­sa­lai­si­aan vas­taan, niin kai jokin suo­je­lu­mak­su oli­si kohtuullinen? 

    Esi­mer­kik­si paten­tin mark­ki­na-arvos­ta pitäi­si mak­saa koh­tuul­li­nen yhden pro­sen­tin vuo­si­kor­vaus. Jos ei mak­sa, patent­ti (tai teki­jä­noi­keus tai bran­di) ei ole Suo­mes­sa voi­mas­sa. Paten­tin hal­ti­ja mää­rit­te­lee itse paten­tin mark­ki­na-arvon, jos­ta tuo pro­sent­ti las­ke­taan. Temp­pu on sii­nä, että jos joku tekee tuon arvon ylit­tä­vän tar­jouk­sen, paten­tin hal­ti­ja on vel­vol­li­nen myy­mään paten­tin tuon tar­jouk­sen teki­jäl­le. (kar­keal­la tasol­la, detal­je­ja pitää hioa.)

  105. Esi­mer­kik­si paten­tin mark­ki­na-arvos­ta pitäi­si mak­saa koh­tuul­li­nen yhden pro­sen­tin vuo­si­kor­vaus. Jos ei mak­sa, patent­ti (tai teki­jä­noi­keus tai bran­di) ei ole Suo­mes­sa voi­mas­sa. Paten­tin hal­ti­ja mää­rit­te­lee itse paten­tin mark­ki­na-arvon, jos­ta tuo pro­sent­ti las­ke­taan. Temp­pu on sii­nä, että jos joku tekee tuon arvon ylit­tä­vän tar­jouk­sen, paten­tin hal­ti­ja on vel­vol­li­nen myy­mään paten­tin tuon tar­jouk­sen teki­jäl­le. (kar­keal­la tasol­la, detal­je­ja pitää hioa.)

    Muka­na pitäi­si seu­ra­ta koh­tuu­hin­tai­nen kan­sain­vä­li­nen lisens­si. Ei ketään aikuis­ten oikeas­ti kiin­nos­ta patent­ti ainoas­taan Suo­men mark­ki­na-alu­eel­la, jos muu maa­il­ma on katettu.

  106. Vihe­rins­si: Perin­tö­ve­ron ongel­ma on se, että se on hyvin suu­ri ker­ta­luon­tei­nen vero. Vähän suu­rem­mas­sa yri­tyk­ses­sä veron koko­luok­ka on sel­lai­nen, että sen mak­suun tar­vit­ta­vaa rahaa yksi­tyis­hen­ki­lö ei voi miten­kään koh­tuu­del­la työl­lään ansaita.

    Sitä ei myös­kään yleen­sä voi­da mak­saa yri­tyk­sen osak­kei­ta myy­mäl­lä, kos­ka käy­tän­nös­sä vain pörs­sio­sak­keet ovat oikeas­ti likvi­de­jä. Ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talou­den kan­nal­ta hyvä.

    Jos yhtiö on menes­ty­nyt usei­ta vuo­sia niin lähes aina omis­ta­jil­la on huo­mat­ta­vaa muu­ta­kin varal­li­suut­ta kuin yhtiön osakkeet.

    Jo ris­kien hal­lin­ta­mie­les­sä tulee varal­li­suut­ta hajaut­taa. Sel­lai­set yri­tyk­set jos­ta omis­ta­jat eivät ole nos­ta­neet mitään ulos vuo­sien aika­na vaan kaik­ki ker­ty­nyt varal­li­suus on pan­tu lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen lie­ne­vät kuvit­teel­li­sia tai aina­kin hyvin harvinaisia. 

    Eli väi­te että yri­tyk­set jou­tu­vat perin­tö­ve­ron mak­sa­mi­sek­si mak­sa­maan osin­ko­ja niin pal­jon että nii­den lii­ke­toi­min­ta kär­sii kai­paa kyl­lä vah­vem­mat perus­te­lut kuin yksi Har­vian case.

    Esi­merk­ki­nä Jan­ne Nis­ka joka ilmei­ses­ti tes­ta­men­tis­saan huo­mioi kor­kean perin­tö­ve­ron kun lah­joit­ti osak­keet ulko­puo­li­sil­le tes­ta­ment­taa­mal­la heil­le muu­ta­kin varal­li­suut­ta kuin yhtiöi­den­sä osakkeet.

  107. tcrown: Kaik­ki käy­tet­tä­vis­sä ole­vat kei­not pitäi­si käyt­tää vero­kii­lan pie­nen­tä­mi­seen, ja perin­tö­ve­ron pois­to ei tuo­hon auta, päinvastoin.

    Mihin­käs tämä nyt sit­ten perus­tuu? Että­kö ihan _kaikki_, siis ihan kaik­ki? Eikä mil­lään muul­la, mukaan­lu­kien vaik­ka ihmis­ten aut­ta­mi­nen tai vapaus käyt­tää omia raho­jaan, ole väliä? Ei edes sii­nä tapauk­ses­sa että niis­tä mak­se­taan täy­det kulu­tus­ve­rot, tulo­ve­rot ja vie­lä inflaa­tio­ve­rot. Ante­liai­suus vaan pitäi­si kiel­tää. Ei kos­kaan. Ei sent­tiä­kään sel­lai­seen, kaik­ki rahat on ryy­pät­tä­vä (ja mie­lum­min Alko­ho­li­mo­no­po­lin tuotteilla).

  108. Koni­toh­to­ri: Eikä mil­lään muul­la, mukaan­lu­kien vaik­ka ihmis­ten aut­ta­mi­nen tai vapaus käyt­tää omia raho­jaan, ole väliä?

    Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää minun omia raho­ja­ni, sii­nä, kun jätän peri­jäl­le­ni sata­sen ja mat­kal­la huk­kuu muu­ta­ma euro perin­tö­ve­roon, vai sii­nä, kun ostan par­tu­ri­pal­ve­lui­ta sata­sel­la, ja mat­kal­la huk­kuu mon­ta kymppiä?

  109. Niin siis täs­sä perin­tö­ve­roa­sias­sa­han on mie­les­tä­ni kysy­mys sii­tä, mitä vero­ja las­ke­taan: perin­tö­ve­ro­ja vai jotain muuta. 

    Ei sii­tä, las­ke­taan­ko vero­ja yli­pää­tän­sä. Tot­ta hem­me­tis­sä nii­tä pitää las­kea. Tie­ten­kin jos reaa­li­po­liit­ti­nen tilan­ne on se, että las­ke­taan joko perin­tö­ve­roa tai sit­ten ei las­ke­ta vero­ja ollen­kaan, niin valit­sen mie­lum­min perin­tö­ve­ron laskemisen. 

    Mut­ta kyl­lä nämä uudet koro­te­tut “väli­kai­kai­set” perin­tö­ve­ron koro­tuk­set, jot­ka muut­tui­vat taas yllät­täen pysy­vik­si, pitäi­si pois­taa. On ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rin teh­dä vaki­tui­sia vero­ja ujut­ta­mal­la ne ensin väliai­kai­si­na. Kaik­kien väliai­kai­sik­si sää­det­ty­jen verot pitäi­si aina olla väliai­kai­sia ja sil­lä sel­vä. Jos halu­taan teh­dä vaki­tui­sia vero­ja niin sit­ten se on uskal­let­ta­va sanoa ääneen eikä kuset­taa äänestäjiä.

  110. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää minun omia raho­ja­ni, sii­nä, kun jätän peri­jäl­le­ni sata­sen ja mat­kal­la huk­kuu muu­ta­ma euro perin­tö­ve­roon, vai sii­nä, kun ostan par­tu­ri­pal­ve­lui­ta sata­sel­la, ja mat­kal­la huk­kuu mon­ta kymppiä?

    No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Käy­tän tilai­suut­ta hyväk­se­ni ja kii­tän taas muu­ta­man ton­nin veron­pa­lu­tuk­sis­ta, jot­ka takaa­vat minul­le lep­poi­san ensi kevään. Kyl­lä täs­sä nyt pari kuu­kaut­ta taas retusia akko­ja seu­loo­kin, kun voi taas hui­la­ta syk­syn ja kevään.

  111. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää minun omia raho­ja­ni, sii­nä, kun jätän peri­jäl­le­ni sata­sen ja mat­kal­la huk­kuu muu­ta­ma euro perin­tö­ve­roon, vai sii­nä, kun ostan par­tu­ri­pal­ve­lui­ta sata­sel­la, ja mat­kal­la huk­kuu mon­ta kymppiä?

    Perin­tö­ve­roa pitää käsi­tel­lä ensi­si­jai­ses­ti perin­nön jät­tä­jän kan­nal­ta. Ei kukaan halua ansai­ta enem­män rahaa kuin aikeis­sa käyt­tää itse tai aikeis­sa siirt­tä perillisille.

  112. Cati­li­na: No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Ketä tark­kaan ottaen tuos­sa kadeh­din? Mie­les­tä­ni kysy­mys oli aika yksin­ker­tai­nen, kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män minun vapaut­ta­ni käyt­tää omia raho­ja­ni niin kuin par­haak­si näen, vas­taaa­mi­nen tun­tuu kui­ten­kin kovin vai­keal­ta? (Minun mie­les­tä­ni minun raho­jen käyt­tä­mi­sen vapaut­ta­ni rajoit­taa enem­män se, että jos haluan put­ki­mie­hel­tä sata­sel­la töi­tä, jou­dun sii­tä mak­sa­maan mon­ta sataa, kuin se, että jos­kus koul­tua­ni perin­nös­tä­ni vede­tään muu­ta­man proi­sen­tin sii­vu välis­tä. Sel­väl­tä vai­kut­taa, että toi­sen­lai­sia­kin näke­myk­siä on, mut­ta en kuol­lak­se­ni­kaan kek­si edes puo­li­jär­ke­vää argu­ment­tia että mik­si. Osaat­ko kek­siä jotain muu­ta kuin sen lap­sel­li­sen kateuskortin?)

  113. Cati­li­na: No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Vai onko tämä kateus­a­ja­tus siis se, että kos­ka minä en (sinun mie­li­ku­vi­tuk­ses­sa­si) ole aja­tel­lut jät­tää perin­töä, vaan has­sa­ta kaik­ki rahat put­ki­mie­hiin, olen kateel­li­nen niil­le, jot­ka jät­tä­vät varan­sa perin­nök­si, kos­ka nii­den raho­jen käyt­töä vero­te­taan vähem­män kuin minun rahoh­je­ni käyt­töä, ja tämän kateel­li­suu­den vuok­si pidän omaa vero­koh­te­lua­ni suu­rem­pa­na vapau­den­riis­to­na, ja sil­lä, että se oma vero­koh­te­lu­ni on ker­ta­luok­kaa kovem­pi, ei ole mitään teke­mis­tä käsi­tyk­se­ni kans­sa, että omaa raho­je­ni käy­tön vapaut­ta rajoi­te­taan enemmän?

    Tuo oli lähin­nä jär­ke­vää mihin omil­la avuil­la­ni pää­sin, enkä kyl­lä suo­raan sanot­tu­na usko, että tuo­hon logiik­kaan pää­see ihan lail­li­sil­la päih­teil­lä. Ilmei­ses­ti siis en ymmär­tä­nyt jotain.

  114. Sylt­ty: Höpön­lö­pön…

    Sinul­la ei ole min­kään­lais­ta kos­ke­tus­pin­taa yri­tys­toi­min­taan, joka luo mei­dän kaik­kien hyvin­voin­nin. Oli­si jo aika ymmär­tää, ettei nii­tä tulon­siir­to­ja­kaan voi­da teh­dä enää, jos ei ole jaet­ta­vaa. Vain täy­del­li­nen idioot­ti verot­taa perintöjä.

  115. Rai­mo K:
    …Auto­teol­li­suu­des­ta (Porsche) olem­me oppi­neet, että kun kysyn­tä heik­ke­nee, sak­sa­lai­nen yri­tys vetää tuo­tan­toa takai­sin Sak­saan. Samas­sa tilan­tees­sa suo­ma­lai­nen yri­tys lyk­kää tuo­tan­to­aan mah­dol­li­sim­man kau­as Suo­mes­ta – ja kui­ten­kin auto­teol­li­suus osoit­taa, että teol­li­suus on Suo­mes­sa kan­nat­ta­vaa ja laa­du­kas­ta (Daim­ler AG). 

    Joil­la­kin teol­li­suu­den aloil­la tuo on var­mas­ti täs­sä tilan­tees­sa ainoa jär­ke­vä teko, kos­ka Suo­men yri­tys­ve­ro­tus on täy­sin vail­la jär­ki­poh­jaa. Kyse ei ole pel­käs­tään täy­sin jär­jet­tö­mäs­tä perin­tö­ve­ro­ta 🙁 , vaan muu­ten­kin tolk­ku on karan­nut. Ahneel­la on … lop­pu, mikä vali­tet­ta­vas­ti nyt häämöttää.

    Oma omi­tui­suu­ten­sa ovat ne yri­tyk­set, jot­ka ovat suo­ma­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa, mut­ta ulko­mai­sen yri­tyk­sen kaut­ta. Jos poliit­ti­nen muis­tin­ne on vie­lä niin pit­kä, että muis­tat­te dema­rien ja kepun vaa­li­ra­hoi­tus­sot­kut, niin samas­sa yhtey­des­sä myös Kokoo­mus jou­tui avaa­maan rahoi­tus­taan. Kak­si suu­rin­ta lah­joit­ta­jaa oli Liech­tens­tei­ni­lai­sia yri­tyk­siä! 😀 Ei ole uskot­ta­vaa, että joku doc­tor Mül­ler oli­si lah­joi­tus­ten takana.

    Euroo­pas­sa on kova vero­kil­pai­lu, jon­ka olem­me häviä­mäs­sä, jos ei koh­ta teh­dä jotin. Jos ei ole veron­mak­sa­jia, niin sit­ten lop­puu sosi­aa­li­pum­mien elä­mä kuin sei­nään, kos­ka ei ole enään tukia.

  116. Kal­le: Joil­la­kin teol­li­suu­den aloil­la tuo on var­mas­ti täs­sä tilan­tees­sa ainoa jär­ke­vä teko, kos­ka Suo­men yri­tys­ve­ro­tus on täy­sin vail­la jär­ki­poh­jaa. Kyse ei ole pel­käs­tään täy­sin jär­jet­tö­mäs­tä perin­tö­ve­ro­ta , vaan muu­ten­kin tolk­ku on karan­nut. Ahneel­la on … lop­pu, mikä vali­tet­ta­vas­ti nyt häämöttää.
    ‘snip’

    Ahneus näyt­tää kyl­lä ole­van siel­lä yri­tys­puo­lel­la: ote­taan rahat mie­luum­min kuin jat­ke­taan yri­tys­toi­min­taa, valitettavasti.
    Auto­teh­taan esi­merk­ki osoit­taa, että yri­tys­toi­min­ta kan­nat­taa, mut­ta se edel­lyt­tää myös panostusta.

    Yri­tys­ve­ro­tus alkaa muis­tut­taa jär­ke­vyy­del­tään maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa, joten en ota kan­taa sen enem­pää. Mut­ta vero­tus lie­nee sama eri teol­li­suu­den aloilla?
    Yri­ty­sil­ma­pii­rin keh­nou­des­ta syy­tän kyl­lä elin­kei­noe­lä­män jär­jes­tö­jä, jot­ka liet­so­vat paniikkia.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men yri­tys­ve­ro on EU:n mata­lim­pia ja Poh­jois­mai­den matalin. 

    Suo­men yri­tys­ve­ro­tus on luo­tu kor­po­raa­tioi­ta suo­si­vak­si. Yksi­tyi­nen yrit­tä­jä mak­saa täl­lä het­kel­lä noin 50% veroa, vähän las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen men­nään joko yli tai ali. Suo­meen ei ole sotien jäl­keen muo­dos­tu­nut koti­mai­sia yksi­tyi­siä pää­omia, joi­ta tar­vi­taan nykyi­sen kal­tai­ses­sa mur­rok­ses­sa. Meis­tä on tulos­sa tytäryhtiötalous.

    Vero­tuk­sen perus­tee­na pitäi­si olla jotain muu­ta­kin, kuin pelk­kä sai­ras kateus. Vain yksi­tyi­sel­lä yrit­tä­mi­sel­lä ja yksi­tyi­sel­lä koti­mai­sel­la pää­omal­la voi pärjätä.

  118. Kal­le: Sinul­la ei ole min­kään­lais­ta kos­ke­tus­pin­taa yritystoimintaan

    Kyl­lä kuu­le per­hey­ri­tyk­sen peri­jä on _täydellinen_ pili­pa­liy­rit­tä­jä kun ver­taa minun­lai­seen self-made-maniin, joka on ihan tyh­jäs­tä perus­ta­nut oman yrityksen.

    Oman fir­ma­ni talou­del­li­nen tavoi­te on jakaa se 7% osin­ko­ja omal­le pää­omal­le per vuo­si ja sil­lä kyl­lä mak­saa perin­tö­ve­rot. Jos ei tuo­hon pys­ty, pitäi­si kyl­lä vaka­vas­ti har­ki­ta jat­koa sil­lä tämän tou­hun tar­koi­tus on olla talou­del­li­ses­ti mie­le­käs­tä eikä mitään nil­ku­tus­ta vuo­des­ta toiseen. 

    Eli jos ei (van­ho­ja, olen sano­nut että nykyi­nen koro­tus pitäi­si perua) perin­tö­ve­ro­ja pys­ty mak­sa­maan, on syy­tä lait­taa kysei­nen fir­ma lli­hoik­si. Huo­no joh­to, ei kan­na­ta. Ehkä joku pää­oma­si­joit­ta­ja onnis­tui­si paremmin…

    Esi­mer­kik­si verot­ta­jan sivuil­la on perinn­tö­ve­ros­ta esi­merk­ki nume­ro 25, jos­sa 500 000 euron yri­tys­va­ral­li­suu­des­ta + 100 000 euron muus­ta varal­li­suu­des­ta räp­säh­tää niin­kin val­ta­vat verot kuin 29 900e jos­ta perä­ti 13 225 räp­säh­tää mak­suun heti! Ei nois­ta kyl­lä kukaan yrit­tä­jä sel­viä, menee­hän tuo­hon sen­tään vuo­den osin­gois­ta kolmasosa!

  119. Tai tuli minul­la tuos­ta yri­tys­toi­min­nas­ta mie­leen sem­moi­ne­kin asia:

    Onhan tie­ten­kin ole­mas­sa sel­lai­nen­kin mah­dol­li­suus, että minä olen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na niin erin­omai­nen, että joh­ta­ma­ni yri­tyk­sen menes­tyk­sen takia en vain ymmär­rä, mik­si jon­kun toi­sen fir­man peri­jöi­den oli­si niin vai­kea sel­vi­tä perin­tö­ve­rois­ta. Kyl­lä­hän minul­le ker­ran pan­kis­sa sanot­tiin, että fir­man luvut ovat “älyt­tö­män vahvoja”.

    On täy­sin mah­dol­lis­ta että en vain ehkä ymmär­rä huo­nom­pien yrit­tä­jien ongelmia.

  120. En usko että vero­tuk­sel­la on asian kans­sa mitään tekemistä. 

    Työ­elä­män kult­tuu­ri on nyky­ään sel­lai­nen, että jokai­nen tie­tää ole­van­sa ker­ta­käyt­tö­hyö­dy­ke ja tule­vai­suus on jat­ku­vas­ti veit­sen­te­räl­lä. Kan­nat­ta­va­kin toi­mi­pis­te saa­te­taan yhtäk­kiä lopet­taa ja saman yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa pit­kään ollut ja loja­li­teet­tia osoit­ta­nut työn­te­ki­jä ei ole yhtään suo­ja­tum­mas­sa ase­mas­sa kuin vas­ta taloon tul­lut. Kun tuo­tan­to­me­ne­tel­mät tai ohjel­moin­ti­kie­let vaih­tu­vat niin työ­nan­ta­jan kan­nat­taa päi­vit­tää samal­la työn­te­ki­jät ket­te­räm­piin. Se tulee hal­vem­mak­si kuin opet­taa van­hoil­le koi­ril­le uusia temppuja. 

    Tämä kaik­ki luo asen­neil­ma­pii­rin joka ruok­kii oppor­tu­nis­mia, oman edun tavoit­te­lua ja nopean rahas­tuk­sen tavoit­te­lua. Tämä näkyy myös eri­tyi­ses­ti nuo­rien yrit­tä­jien ajat­te­lus­sa. Omaa fir­maa ei enää näh­dä puu­tar­ha­na jota kehi­tet­täi­siin ja raken­net­tai­siin vuo­sien mit­taan, ja joka aika­naan ehkä siir­tyi­si omien jäl­ki­pol­vien hoi­det­ta­vak­si. Moni nuo­ri yrit­tä­jä täh­tää nime­no­maan fir­man nope­aan myyn­tiin, ja ihail­laan hen­ki­löi­tä jot­ka ovat onnis­tu­neet teke­mään onnis­tu­neen “exi­tin”.

    Ter­mi “exit” on hyvin kuvaa­va. Sisim­mäs­sään kaik­ki halua­vat pääs­tä hyp­pää­mään täs­tä ora­van­pyö­räs­tä pois, myös pomot ja yrittäjät. 

    Väi­tän että tämä on hyvin hai­tal­lis­ta myös kan­san­ta­lou­del­le. Aja­tel­kaa jos nokia oli­si myy­ty jenk­kei­hin heti kun mat­ka­pu­he­lin­puo­li alkoi osoit­ta­maan kas­vun merk­ke­jä 80–90 luvun vaih­tees­sa. Tai Pek­ka Her­li­nin oli­si teh­nyt “exi­tin” 70 luvul­la ja myy­nyt Koneen Schind­le­ril­le tms.

  121. Kal­le: Tuo pitää paik­kan­sa täy­sin. Min­kään­lai­nen perin­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Perin­tö­ve­ron ideo­lo­gi­nen poh­ja on sai­ras kateus. 

    Tosi taso­kas­ta argu­men­toin­tia taas. Perin­tö perus­tuu sii­hen että syn­ny­tään oikeil­le van­hem­mil­le, ansio­tu­lot suu­rim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

  122. Kal­le: Suo­men yri­tys­ve­ro­tus on luo­tu kor­po­raa­tioi­ta suo­si­vak­si. Yksi­tyi­nen yrit­tä­jä mak­saa täl­lä het­kel­lä noin 50% veroa, vähän las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen men­nään joko yli tai ali.
    ‘snip’

    Var­maan­kin juu­ri näin on — siis jos ei ote­ta huo­mioon eri­lai­sia alen­nuk­sia ja vähen­nyk­siä. Jos ne ote­taan huo­mioon, men­nään ali, jopa lähel­le nollaa.

  123. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tosi taso­kas­ta argu­men­toin­tia taas. Perin­tö perus­tuu sii­hen että syn­ny­tään oikeil­le van­hem­mil­le, ansio­tu­lot suu­rim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Ai työ­elä­mäss­kö ei pär­jää lah­jak­kaat ihmi­set? Jos on syn­ty­nyt oikeil­le van­hem­mil­le lah­jak­kaak­si, ter­veek­si, kau­niik­si jne. niin ei oikein voi estää työ­elä­mäs­sä menestymistä.Tähän vie­lä sosi­aa­li­sen elä­män edut päälle.

  124. Miten­hän muu­ten lah­jak­kuut­ta tuli­si verot­taa, jos hlau­a­sim­me tasa-arvoa? Kor­keam­pi vero kau­niil­le ja rohkeille?

  125. Aloin­pa täs­sä miet­ti­mään. On sel­vää, että nyky­ään työ on eria­vois­ta­vam­paa kuin ennen ihmi­sen lah­jak­kuu­den suh­teen ja että lah­jak­kuus on hyvin periy­ty­vää. Täs­tä voi­si kuvi­tel­la, että esim. hei­kom­man lah­jak­kuu­den­kin peri­veil­le oli­si tulos­sa perin­tö­jä, kos­ka ennen työ­elä­mäs­sä pär­jä­si hei­koil­la­kin lahjoilla. 

    Jos perin­tö­jä ei oli­si, oli­si­ko tilan­ne itsea­sias­sa pal­jon eriar­voi­sem­pi kuin nyt? Lah­jak­kuut­ta ei vie­lä voi oikein tasa­ta, joten yhteis­kun­nas­sa lah­jak­kuus oli­si ainoa perin­tö nykyi­sen peri­män ja perin­nön sijaan. Jako oikeil­le van­hem­mil­le syn­ty­mi­sel­le voi­si olla pal­jon kovem­pi kuin se on nykyään.

  126. Sylt­ty: Kyl­lä kuu­le per­hey­ri­tyk­sen peri­jä on _täydellinen_ pili­pa­liy­rit­tä­jä kun ver­taa minun­lai­seen self-made-maniin, joka on ihan tyh­jäs­tä perus­ta­nut oman yrityksen… 

    Pie­ny­ri­tyk­set ovat tär­kei­tä, mut­ta vas­ta kes­ki­suu­ret kol­man­nen, nel­jän­nen pol­ven yri­tyk­set alka­vat yleen­sä olla mer­kit­tä­viä työl­lis­tä­jiä. Aina on toki poikkeuksia.

    Täs­sä on juu­ri suu­ri ero esi­mer­kik­si Sak­san ja Suo­men yri­tys­ra­ken­tees­sa. Suo­mes­sa on yhtä pajon pien- ja suu­ry­ri­tyk­siä, mut­ta pal­jon vähem­män kes­ki­suu­ria yri­tyk­siä. Jos ei hyväk­sy­tä pit­kä­jän­teis­tä yri­tys­toi­min­taa, niin sit­ten on ihan tur­ha rui­kut­taa ettei ole työpaikkoja!

    Vain täy­del­li­nen idioot­ti verot­taa perintöjä!

  127. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tosi taso­kas­ta argu­men­toin­tia taas. Perin­tö perus­tuu sii­hen että syn­ny­tään oikeil­le van­hem­mil­le, ansio­tu­lot suu­rim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Ensin­nä­kin _kukaan_ ei syn­ny “oikeil­le van­hem­mil­le”. Ennen syn­ty­mää ei ole ole­mas­sa mitään sub­jek­tia, jon­ka syn­ty­mi­nen tie­tyil­le van­hem­mil­le arvo­taan tms. Kaik­ki lap­set syn­ty­vät niil­le van­hem­mil­le, jot­ka päät­tä­vät teh­dä lap­sia, tai niil­le joil­la kumi puh­ke­aa. Kehi­tys­mais­sa lap­sia teke­vät jou­tu­vat toden­nä­köi­ses­ti elä­mään kehi­tys­maa­elä­mää, kun taas län­si­mais­sa lap­sia teke­vät jou­tu­vat toden­nä­köi­ses­ti elä­mään län­si­mais­ta elä­mää. Tämä on valin­ta, ei sat­tu­ma tai arvonta.

    Mik­si van­hem­pien rak­kaus jäl­ki­pol­via koh­taan ei sai­si olla mate­ria­lis­tis­ta laa­tua? Jos halu­aa lap­sil­leen vähän parem­paa, niin se on sosia­lis­tin mie­les­tä väärin.

    Ansio­tu­lot perus­tu­vat sinun mukaa­si uut­te­ruu­teen. Näin itse­kin näen asian. Joten­kin minus­ta tun­tuu kui­ten­kin, että et oli­si val­mis las­ke­maan ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta, tai oli­sit ehkä, mut­ta vain sii­nä tapauk­ses­sa, että vero­ja koro­te­taan taas jos­sain muualla.

  128. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tosi taso­kas­ta argu­men­toin­tia taas. Perin­tö perus­tuu sii­hen että syn­ny­tään oikeil­le van­hem­mil­le, ansio­tu­lot suu­rim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Selit­tä­kää minul­le, _mitä_ se kateus sit­ten on, jos ei juu­ri tätä?

  129. Sylt­ty: Kyl­lä kuu­le per­hey­ri­tyk­sen peri­jä on _täydellinen_ pili­pa­liy­rit­tä­jä kun ver­taa minun­lai­seen self-made-maniin, joka on ihan tyh­jäs­tä perus­ta­nut oman yrityksen.

    Oman fir­ma­ni talou­del­li­nen tavoi­te on jakaa se 7% osin­ko­ja omal­le pää­omal­le per vuo­si ja sil­lä kyl­lä mak­saa perin­tö­ve­rot. Jos ei tuo­hon pys­ty, pitäi­si kyl­lä vaka­vas­ti har­ki­ta jat­koa sil­lä tämän tou­hun tar­koi­tus on olla talou­del­li­ses­ti mie­le­käs­tä eikä mitään nil­ku­tus­ta vuo­des­ta toiseen. 

    Eli jos ei (van­ho­ja, olen sano­nut että nykyi­nen koro­tus pitäi­si perua) perin­tö­ve­ro­ja pys­ty mak­sa­maan, on syy­tä lait­taa kysei­nen fir­ma lli­hoik­si. Huo­no joh­to, ei kan­na­ta. Ehkä joku pää­oma­si­joit­ta­ja onnis­tui­si paremmin…

    Esi­mer­kik­si verot­ta­jan sivuil­la on perinn­tö­ve­ros­ta esi­merk­ki nume­ro 25, jos­sa 500 000 euron yri­tys­va­ral­li­suu­des­ta + 100 000 euron muus­ta varal­li­suu­des­ta räp­säh­tää niin­kin val­ta­vat verot kuin 29 900e jos­ta perä­ti 13 225 räp­säh­tää mak­suun heti! Ei nois­ta kyl­lä kukaan yrit­tä­jä sel­viä, menee­hän tuo­hon sen­tään vuo­den osin­gois­ta kolmasosa!

    Ei minul­la tähän muu­ta kuin kii­tos näke­myk­ses­tä joka perus­tuu johon­kin muu­hun kuin hyvin omak­sut­tuun per­hey­ri­tys­ten lii­ton propagandaan.

  130. Kal­le: Pie­ny­ri­tyk­set ovat tär­kei­tä, mut­ta vas­ta kes­ki­suu­ret kol­man­nen, nel­jän­nen pol­ven yri­tyk­set alka­vat yleen­sä olla mer­kit­tä­viä työllistäjiä. 

    Help­po­han se on yrit­tä­jäk­si alkaa, kun isä ja isoi­sä ovat teh­neet hyvät poh­ja­työt ja ker­ral­la räsäh­tää sato­ja tuhan­sia, jopa mil­joo­nia yri­tys­va­ral­li­suut­ta. Kyl­lä sii­nä pitää mel­koi­nen uuno olla että tuol­lai­sen fir­man rys­sii kun on tuo­tan­to­lai­tok­set, asiak­kaat ja työn­te­ki­jät­kin valmiina.

    Eli jos sinun ei ole kos­kaan tar­vi­nut las­kes­kel­la kas­sav­ri­taa sen takia että sel­viäi­si hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta sitou­muk­sis­ta, niin oli­sin kyl­lä hyvin hil­jaa niis­tä yrit­tä­mi­sen rea­li­tee­teis­ta. Enkä *var­sin­kaan* alkai­si auko­maan tur­paa­ni niil­le yrit­tä­jil­le, jot­ka ovat itse tyh­jäs­tä oman yri­tyk­sen­sä perus­ta­neet ja saa­neet sen kannattamaan.

  131. Pro­met­heus:Mik­si van­hem­pien rak­kaus jäl­ki­pol­via koh­taan ei sai­si olla mate­ria­lis­tis­ta laa­tua? Jos halu­aa lap­sil­leen vähän parem­paa, niin se on sosia­lis­tin mie­les­tä väärin.

    Ker­rop­pa nyt mik­si sinun mie­les­tä­si on ihan oikein, että kun palk­kaan poka­ni hänen tule­vaan fir­maan­sa töi­hin, pojan pitää mak­saa sii­tä vitun­moi­set tulo­ve­rot, mut­ta jos annan­kin koko fir­man sil­le, ei pitäis men­nä pen­nin hyörylää?

    Mikä ero nois­sa on? Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa haluan jee­sa­ta poi­kaa, ensin otta­mal­la sen töi­hin jot­ta jos­kus voi­si periä ja sit­ten lopus­sa poi­ka saa periä. Mik­si on moraa­li­ses­ti ihan oikein rokot­taa sitä, että peri­jä oikeas­ti tekee­kin jotain? Onko täl­le mitään muu­ta syy­tä kuin “olen saa­mas­sa hel­ve­tis­ti perin­töä ja muu­ten­kin verot vituttaa”? 

    Minus­ta “en halua mak­saa vero­ja” on ihan hyvä argu­ment­ti, mut­ta näis­sä kes­kus­te­luis­sa se aina kää­ri­tään yle­vien tavoit­tei­den kaa­puun kos­ka koko perin­tö­ve­ros­ta teh­dään peri­aa­te­ta­sol­la mörköä. 

    Jos joku oikeas­ti pys­tyy nume­roil­la todis­ta­maan että peri­aa­te­ve­ro on kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta verois­ta kaik­kein pahin, niin voin kyl­lä muut­taa näkö­kan­taa­ni. En kum­min­kaan usko sitä ilman kat­ta­vaa tut­ki­musai­neis­toa. Ja argu­ment­ti “tämä vero aiheut­taa tuhoa talo­dues­sa” ei ole yksi­nään päte­vä, kos­ka joka Suo­mi on pul­lol­laan vero­ja ja niis­tä ihan joka iki­nen aiheut­taa tuhoa.

  132. Kyl­lä­hän lah­jak­kuut­ta _voisi_ verot­taa. Kai­kil­le palik­ka­tes­ti 18v iäs­sä. Pis­te­mää­rä huo­mioi­tai­siin kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­keis­sa, ja oli­si myös työ­nan­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä töi­hin­ha­ku­ti­lan­teis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukai­nen koro­tus vero­progres­sioi­hin. Sosia­lis­tin mär­kä uni.

  133. Sylt­ty: Oman fir­ma­ni talou­del­li­nen tavoi­te on jakaa se 7% osin­ko­ja omal­le pää­omal­le per vuo­si ja sil­lä kyl­lä mak­saa perintöverot. 

    Sylt­ty: Kyl­lä­hän minul­le ker­ran pan­kis­sa sanot­tiin, että fir­man luvut ovat “älyt­tö­män vahvoja”.

    Tätä minun piti vie­lä kom­men­toi­da. Olet sel­väs­ti ymmär­tä­nyt jotain vää­rin tai viet­tä­nyt lii­an vähän aikaa vero­kon­sult­tien kanssa. 

    Yri­tys­toi­min­nan ensi­si­jai­nen tar­koi­tus­han on vero­jen mini­moin­ti, mis­sä olet epä­on­nis­tu­nut totaa­li­ses­ti. Rahoi­ta kaik­ki uusin­ves­toin­nit lai­naa­mal­la fir­mal­le­si rahaa vähän pääl­le 10% korol­la. Tuol­la saat fir­man kanat­ta­vuu­den pik­ku­hil­jaa niin alas, että yhtei­sö­ve­roa ei mene, ja saat ne fir­man tuot­ta­mat rahat ulos kor­koi­na yksin­ker­tai­sel­la vero­tuk­sel­la osin­ko­jen monin­ker­tai­sen vero­tuk­sen sijaan. Muu­ta­man vuo­den pääs­tä ei pan­kin­joht­ta­ja pää­se enää hauk­ku­maan nume­roi­ta älyt­tö­mik­si ja fir­ma­kin menee nurin ensim­mäi­ses­sä kvart­taa­lis­sa kun myyn­ti jää tavoit­tees­ta, mut­ta eipä­hän tul­lut mak­set­tua vero­ja yhtään enem­pää kuin pak­ko. Ja kun olet itse pää­vel­ko­ja kon­kurs­si­pe­säs­sä, voit lunas­taa pesän, jät­tää mui­ta­kin vero­ja sii­nä sivus­sa mak­sa­mat­ta ja jat­kaa hom­maa kuten ennenkin.

    (Vero­tus pitäi­si sää­tää niin, että vie­raan pää­oman käyt­tö yri­tyk­ses­sä on kal­liim­paa kuin oman pää­oman käyt­tö. Ja vas­tuu­va­paus­lause­ke, en ole vero­tus­asian­tun­ti­ja, tuos­sa kuvios­sa saat­taa olla joi­ta­kin kuvioi­ta jot­ka mene­vät lait­to­muu­den puo­lel­le, joten jat­ko­ke­hit­te­lys­sä keho­tan kään­ty­mään oikean asian­tun­ti­jan puoleen.)

  134. Cati­li­na: Selit­tä­kää minul­le, _mitä_ se kateus sit­ten on, jos ei juu­ri tätä?

    Kyl­lä sen voi lukea vaik­ka ihan wikipediasta:

    Kateus on mie­len­ti­la, joka mer­kit­see yleen­sä toi­sen parem­muu­den, menes­tyk­sen tai muun sel­lai­sen aiheut­ta­maa vihan, alem­muu­den, mität­tö­myy­den, huo­nom­muu­den, kyke­ne­mät­tö­myy­den, syyl­li­syy­den tai har­min­se­kai­sen pahan­suo­peu­den tun­net­ta. Nyky­suo­men sana­kir­jan mukaan kateus liit­tyy ihmi­seen, joka ei suo toi­sel­le hyvää ja halu­aa itsel­leen hyvän, joka toi­sel­la on.”

    Viha: Ei.
    Alem­muus: Ei (jos jotain, niin päinvastoin)
    Mität­tö­myys: Ei
    Huo­nom­muus: Ei (päin­vas­toin)
    Kyke­ne­mät­tö­myys: Ei
    Syyl­li­syys: ??? Ei todellakaan.
    Har­min­se­kai­nen pahan­suo­peus: Ei kyl­lä pahan­suo­peut­ta, har­mi­kin koh­dis­tuu jär­jes­tel­mään eikä perijöihin
    Ei suo toi­sel­le hyvää ja halu­aa itsel­leen sen hyvän: Ei, pär­jään elä­mäs­sä­ni mie­luum­min itse kuin kul­tai­sen lusi­kan syö­nee­nä, ja minun mie­les­tä­ni on koh­tuu­ton­ta väit­tää, että en soi­si toi­sil­le perin­töä jos olen sitä miel­tä että perin­nös­tä oli­si oikeu­den­mu­kais­ta mak­saa suh­teel­li­sen pie­ni mur­to-osa veroa. 

    Yhteen­ve­to: Kateut­ta ei ole mis­sään muu­al­la kuin sinun mielikuvituksessasi.

  135. Cati­li­na:
    Kyl­lä­hän lah­jak­kuut­ta _voisi_ verot­taa. Kai­kil­le palik­ka­tes­ti 18v iäs­sä. Pis­te­mää­rä huo­mioi­tai­siin kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­keis­sa, ja oli­si myös työ­nan­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä töi­hin­ha­ku­ti­lan­teis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukai­nen koro­tus vero­progres­sioi­hin. Sosia­lis­tin mär­kä uni. 

    Ei ihan uusi idea.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Examination_Day

  136. Sain juu­ri Piket­ty­ni luet­tua lop­puun. (En kovin huo­lel­li­ses­ti, myön­nän). Joi­ta­kin kom­ment­te­ja aihet­ta sivuten:

    -Toi­voi­sin, että Osmo ottai­si kir­jan yöpöy­däl­le (ellei vie­lä ole otta­nut), ja teki­si kir­ja-arvion, että aihe saa­tai­siin Suo­mes­sa­kin vähän enem­män tapetille.

    -Tun­nus­tan, että moni asia kir­jas­sa tukee omia aja­tuk­sia­ni, joten toden­nä­köi­ses­ti en osaa suh­tau­tua kir­jan sano­maan riit­tä­vän kri­tii­kit­tö­mäs­ti. Tutus­tui­sin mie­lel­lä­ni asial­li­seen kritiikkiin.

    -Piket­tyn esit­tä­män datan ja mal­lien (en ota täs­sä kan­taa joh­to­pää­tök­siin tai toi­men­pi­de-ehdo­tuk­siin, jois­ta voi olla mon­taa miel­tä) perus­teel­la olen jou­tu­nut hie­man tar­kis­ta­maan kan­taa­ni joi­hin­kin yhteis­kun­nal­li­siin kysymyksiin:

    Sen sijaan, että kes­kus­tel­laan sii­tä, pois­te­taan­ko perin­tö­ve­ro vai ei, pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä miten ylin perin­tö­ve­ro­pro­sent­ti (efek­tii­vi­nen, ei nimel­li­nen) saa­daan koro­tet­tua vähin­tään tasol­le 25%-30% ilman että aiheu­te­taan yhteis­kun­nal­li­sia ongelmia.

    Tähän asti olen joten­kin peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ymmär­tä­nyt argu­men­tin, että yri­tys­joh­don palk­kaus on omis­ta­jien asia. En enää. Mas­sii­vi­set yri­tys­joh­don pal­kat pitää saa­da kuriin mie­luum­min ennem­min kuin myö­hem­min. Joko lähes kon­fis­ka­to­ri­sel­la vero­tuk­sel­la kor­keim­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa (Usko­kaa tai älkää, tuo­ta on kokeil­tu rei­lus­ti yli 90 pro­sen­tin mar­gi­naa­li­ve­roil­la. Lop­pu­tu­lok­se­na oli maa­il­man­his­to­rian kovim­piin talous­kas­vun jak­soi­hin kuu­lu­nut aika), tai sit­ten vaik­ka­pa yhtei­sö­ve­ro­pro­sen­til­la kevyes­ti ohjaa­mal­la niin, että mitä suu­rem­pi palk­ka­ha­jon­ta yri­tyk­ses­sä on, sen kovem­pi yhteisöveroprosentti.

    Itse edel­leen muut­tai­sin yri­tys­ve­ro­tus­ta sel­lai­seen suun­taan, että vero­tet­tai­siin yri­tys­va­ral­li­suut­ta enne­min kuin tulos­ta. Esi­mer­kik­si niin, että osa­keyh­tiöi­den yhtei­sö­ve­ro lope­te­taan koko­nai­suu­des­saan, mut­ta sen sijaan osa­keyh­tiön on mer­kit­tä­vä val­tiol­le 2% osa­ke­kan­nas­ta uusia osak­kei­ta. Yhtiö voi joko jät­tää osak­keet val­tiol­le, jol­loin val­tio kor­jaa osin­ko­tu­lot, tai sit­ten yri­tyk­sel­lä on kos­ka tahan­sa oikeus vaa­tia val­tio­ta huu­to­kaup­paa­maan osak­kei­taan sopi­vak­si kat­so­ma mää­rä, jos yri­tys ei halua omis­tuk­sen liu­den­tu­van. Sitä en ole vie­lä kun­nol­la aja­tel­lut miten tämä vai­kut­tai­sin kan­nus­tei­siin myy­dä yri­tys ulkomaille.

  137. Ai niin, ja Piket­tyn esit­tä­mien nume­roi­den perus­teel­la pitäi­si kes­kus­tel­la erit­täin vaka­vas­ti suo­ma­lais­ten elä­keyh­tiöi­den sijoi­tus­toi­min­nan yhdistämisestä.

  138. Cati­li­na:
    Kyl­lä­hän lah­jak­kuut­ta _voisi_ verot­taa. Kai­kil­le palik­ka­tes­ti 18v iäs­sä. Pis­te­mää­rä huo­mioi­tai­siin kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­keis­sa, ja oli­si myös työ­nan­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä töi­hin­ha­ku­ti­lan­teis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukai­nen koro­tus vero­progres­sioi­hin. Sosia­lis­tin mär­kä uni.

    Parem­pi oli­si olla monil­la osa-alueilla(terveys,ulkonäkö, äly jne.) vähän kes­ki­ver­toa parem­pi kuin vaik­ka muu­ta­mal­la alu­eel­la huip­pu ja joil­la­kin surkea.

  139. Armei­jan palik­ka­tes­teis­sä hui­ja­taan, kun yri­te­tään väl­tel­lä aliup­see­ri­kou­lua ja pidem­pää palvelusaikaa. 

    Arva­ta saat­taa miten oman vero­pro­sen­tin mää­rää­vään palik­ka­tes­tiin suh­tau­du­taan. Käte­väm­pään oli­si mää­rit­tää vero­pro­sent­ti pituu­den perus­teel­la, kos­ka tois­tu­vas­ti ker­ro­taan pit­kien hen­ki­löi­den ete­ne­vän ural­la mui­ta parem­min. Sopi­si aina­kin mulle 😉

  140. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Armei­jan palik­ka­tes­teis­sä hui­ja­taan, kun yri­te­tään väl­tel­lä aliup­see­ri­kou­lua ja pidem­pää palvelusaikaa. 

    Arva­ta saat­taa miten oman vero­pro­sen­tin mää­rää­vään palik­ka­tes­tiin suh­tau­du­taan. Käte­väm­pään oli­si mää­rit­tää vero­pro­sent­ti pituu­den perus­teel­la, kos­ka tois­tu­vas­ti ker­ro­taan pit­kien hen­ki­löi­den ete­ne­vän ural­la mui­ta parem­min. Sopi­si aina­kin mulle 

    Tähän vie­lä lisä­ki­si tie­to­ko­neoh­jel­ma ana­ly­soi­maan kas­vo­ja, niin pää­sem­me lähem­mäs oikeu­den­mu­kais­ta vero­pro­sent­tia. Lisäk­si sopi­vat ker­toi­met terveyshistorialle.

    Pitäis­kö ison peri­män peri­vien hurs­kas­te­lua kat­soa sivus­ta vai verot­taa sitä oikeudenmukaisesti?

  141. Niin, siis vero­pa­lik­ka­tes­tis­sä sai­si myös etua. Kor­kea­kou­lu­va­lin­nat, töi­hi­no­tot yms. Ehkä myös vapau­tu­tuk­sen koko intistä 🙂

  142. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää minun omia raho­ja­ni, sii­nä, kun jätän peri­jäl­le­ni sata­sen ja mat­kal­la huk­kuu muu­ta­ma euro perin­tö­ve­roon, vai sii­nä, kun ostan par­tu­ri­pal­ve­lui­ta sata­sel­la, ja mat­kal­la huk­kuu mon­ta kymppiä? 

    Tie­ten­kin molem­mis­sa tapauk­sis­sa riko­taan vapaut­ta käyt­tää omia raho­jaan. Mut­ta olen­nais­ta on, että nyt vero­te­taan enem­män sel­lais­ta toi­min­taa, jos­sa toi­mi­taan epäit­sek­kääs­ti ja lah­joi­te­taan rahat, eli pidät­täy­dy­tään omas­ta kulu­tuk­ses­ta, kuin sel­lais­ta toi­min­taa, jos­sa kaik­ki rahat käy­te­tään omaan kulu­tuk­seen. Ne par­tu­riin mene­vät “monen kym­pin” verot­han mak­se­taan molem­mis­sa tapauk­sis­sa. Ole­tuk­sel­la, että se perit­ty raha käy­te­tään. Jos sitä taas ei käy­te­tä, niin nekin resurs­sit mene­vät muil­le. Perin­tö­ve­ro on vero epäitsekkyydelle.

  143. tcrown:
    Tähän asti olen joten­kin peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ymmär­tä­nyt argu­men­tin, että yri­tys­joh­don palk­kaus on omis­ta­jien asia. En enää. Mas­sii­vi­set yri­tys­joh­don pal­kat pitää saa­da kuriin mie­luum­min ennem­min kuin myö­hem­min. Joko lähes kon­fis­ka­to­ri­sel­la vero­tuk­sel­la kor­keim­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa (Usko­kaa tai älkää, tuo­ta on kokeil­tu rei­lus­ti yli 90 pro­sen­tin mar­gi­naa­li­ve­roil­la. Lop­pu­tu­lok­se­na oli maa­il­man­his­to­rian kovim­piin talous­kas­vun jak­soi­hin kuu­lu­nut aika), tai sit­ten vaik­ka­pa yhtei­sö­ve­ro­pro­sen­til­la kevyes­ti ohjaa­mal­la niin, että mitä suu­rem­pi palk­ka­ha­jon­ta yri­tyk­ses­sä on, sen kovem­pi yhteisöveroprosentti.

    Sinua voi­si kiin­nos­taa tämä:
    http://www.themoneyillusion.com/?p=26658

    Ja:
    http://www.themoneyillusion.com/?p=26694

  144. Koni­toh­to­ri: Mut­ta olen­nais­ta on, että nyt vero­te­taan enem­män sel­lais­ta toi­min­taa, jos­sa toi­mi­taan epäit­sek­kääs­ti ja lah­joi­te­taan rahat, eli pidät­täy­dy­tään omas­ta kulu­tuk­ses­ta, kuin sel­lais­ta toi­min­taa, jos­sa kaik­ki rahat käy­te­tään omaan kulu­tuk­seen. Ne par­tu­riin mene­vät “monen kym­pin” verot­han mak­se­taan molem­mis­sa tapauk­sis­sa. Ole­tuk­sel­la, että se perit­ty raha käy­te­tään. Jos sitä taas ei käy­te­tä, niin nekin resurs­sit mene­vät muille.

    Puhe oli minun vapau­des­ta­ni käyt­tää minun raho­ja­ni, ei peri­jä­ni vapau­des­ta käyt­tää peri­mi­ään raho­jaan tai par­tu­rin vapau­des­ta käyt­tää ansait­se­mi­aan raho­ja. Toki nii­tä­kin voi­daan las­kes­kel­la, mut­ta sit­ten pitää ottaa molem­mat mukaan las­kel­miin, peri­jä ja parturi.

    Lisäk­si yksi tän­män het­ken suu­rim­pia yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia on kulu­tuk­ses­ta pidät­täy­ty­mi­nen, niin en oikein kek­si mik­si sitä pitäi­si eri­tyi­ses­ti tukea vero­tuk­sel­la. Jos par­tu­ri ei tänään leik­kaa hiuk­sia kysyn­nän puut­tees­sa, ei se tar­koi­ta, että huo­men­na par­tu­ri ehti­si lei­ka­ta kak­si ker­taa enem­män kuin normaalipäivänä.

    Koni­toh­to­ri: Perin­tö­ve­ro on vero epäitsekkyydelle.

    No, minun mie­les­tä­ni hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ei ole mitään syy­tä sub­ven­toi­da. Eri­lai­set hyvän­te­ke­väi­syys­koh­teet voi­daan jakaa kar­keas­ti kah­teen tapauk­seen. Joko hyvän­te­keä­vi­syy­den koh­de on yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyö­dyl­li­nen, jol­loin ko. hyvän­te­ke­väi­syys tuli­si mm. van­gin dilem­man vuok­si hoi­taa vero­tuk­sen kaut­ta. Tai hyvän­te­ke­väi­syys on luon­teel­taan viih­de­pal­ve­lu­ja lah­joit­ta­jal­le, jol­loin sii­hen pitää suh­tau­tua kuin mihin tahan­sa viihdeteollisuuteen.

    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti osaa aja­tel­la perin­töä kuin kah­del­la taval­la. Joko perin­tö on vas­tik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäi­si verot­taa vähin­tään yhtä tiu­kas­ti kuin nis­ka limas­sa teh­tyä ansio­tu­loa. Tai perin­tö on anta­jan­sa viih­det­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahan­sa viihdepalvelua. 

    Koni­toh­to­ri: Sinua voi­si kiin­nos­taa tämä:

    Kulu­tus­ta verot­ta­mal­la ei yksin­ker­tai­ses­ti voi­da verot­taa rik­kai­ta niin mer­kit­tä­väs­ti, ettei­kö rik­kai­den vero­taak­ka pie­ne­ni­si mer­kit­tä­väs­ti siir­ryt­täes­sä pääoma(tuloje)n verot­ta­mi­ses­ta kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen, kun pitäi­si pääs­tä päin­vas­tai­seen suun­taan. Jos joku väit­tää muu­ta, saa kyl­lä esit­tää suuruusluokkalaskelmia.

  145. Soi­nin­vaa­ra on puhu­nut ansiot­to­man arvon­nousun verot­ta­mi­ses­ta asun­to­jen yhtey­des­sä. Itä­val­las­sa tai­det­tiin verot­taa 80% val­tiol­le arvonnoususta. 

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan ede­tes­sä ja auto­maa­tion lisään­tyes­sä työ­elä­mäs­sä tar­vi­taan enem­män ulko­nä­köä ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja, jot­ka myös riip­pu­vat pal­jon ulko­näös­tä. Onko lah­jak­kuu­del­le tapah­tu­nut ansio­ton arvon­nousu? Eikö voi­tai­si sovel­taa Itä­val­lan peri­aa­tet­ta lah­jak­kuu­teen? Täy­sin ansio­ton arvon­nousu pitäi­si verot­taa val­tiol­le? Emme kai voi sal­lia oikeil­le van­hem­mil­le syn­ty­mis­tä lii­an mukavaksi? 

    Onko ole­mas­sa puo­luet­ta, joka verot­tai­si tätä ansio­ton­ta arvon­nousua lah­jak­kuu­des­sa? Esi­mer­kik­si jotain työn ja oikeu­den­mu­kai­suu­den puoluetta?

  146. tcrown:
    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti osaa aja­tel­la perin­töä kuin kah­del­la taval­la. Joko perin­tö on vas­tik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäi­si verot­taa vähin­tään yhtä tiu­kas­ti kuin nis­ka limas­sa teh­tyä ansio­tu­loa. Tai perin­tö on anta­jan­sa viih­det­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahan­sa viihdepalvelua. 

    Minä osaan yksin­ker­tai­ses­ti aja­tel­la, että per­heel­lä tai suvul­la voi olla esim. kiin­teis­tö- tai yri­ty­so­mai­suut­ta, jon­ka eteen moni tekee työ­tä mut­ta omai­suus on yhden tai har­van hen­ki­lön nimis­sä. Tai vaik­ka maan­vil­je­li­pa­ris­kun­ta, jos­sa vain toi­nen omis­taa kai­ken ja saa palk­kaa, mut­ta molem­mat teke­vät yhtä pal­jon työ­tä, mis­tä omai­suu­den arvo syntyy.
    Byro­kraa­tin ihan­ne­maa­il­mas­sa kaik­ki pal­ve­luk­set toi­sil­le kuten tal­koo­työ tai toi­sen aut­ta­mi­nen oli­si­vat vero­tet­ta­vaa työ­tä kuten myös kaik­ki saa­dut edut kuten majoit­tu­mi­nen tut­ta­van luo­na oli­si­vat vero­tet­ta­vaa etua. Mut­ta ei kai sel­lai­seen oikeas­ti halu­ta mennä…

  147. tcrown:
    Lisäk­si yksi tän­män het­ken suu­rim­pia yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia on kulu­tuk­ses­ta pidät­täy­ty­mi­nen, niin en oikein kek­si mik­si sitä pitäi­si eri­tyi­ses­ti tukea vero­tuk­sel­la. Jos par­tu­ri ei tänään leik­kaa hiuk­sia kysyn­nän puut­tees­sa, ei se tar­koi­ta, että huo­men­na par­tu­ri ehti­si lei­ka­ta kak­si ker­taa enem­män kuin normaalipäivänä. 

    Minus­ta taas tämä näke­mys on aina­kin useal­la­kin taval­la katol­laan. Jos nyt ohi­te­taan se, että minus­ta lii­an vähäi­nen kulu­tus ei var­si­nai­ses­ti ole ongel­ma, ja aika monet ovat perä­ti sitä miel­tä, että ongel­ma on pikem­min­kin lii­ka kulu­tus. Toi­sek­seen, hyvin­voin­ti syn­tyy tuo­tan­nos­ta, ja sen paran­tu­mi­ses­ta ei lisään­ty­nees­tä kulu­tuk­ses­ta, joka mah­dol­lis­tuu sii­tä tuo­tan­non tehostumisesta.

    Suh­dan­ne­luon­toi­ses­ti voi­daan tiet­ty jos­kus sanoa kulu­tuk­sen ole­van “lii­an pien­tä”, mut­ta perin­tö­ve­ron sää­tä­mi­nen nyt ei ole mitään suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa, vaan pit­kän täh­täi­men vero­po­li­tiik­kaa. Jos nyt voi­daan näyt­tää, että perin­tö­ve­ron keven­nys juu­ri täl­lä het­kel­lä oli­si huo­noa suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa, niin teh­tä­köön se myö­hem­min (tai teh­tä­köön jotain muu­ta, joka neut­ra­loi sen vai­ku­tuk­sen), väit­täi­sin kui­ten­kin, ettei sil­lä ole juu­ri­kaan väliä.

    Toi­sek­seen, se, että raha lah­joi­te­taan jon­kun muun käyt­töön ei tie­ten­kään seu­raa, että kulu­tus pie­ne­ni­si, vaan että sen kulut­taa joku muu kuin sen alun­pe­rin tie­naa. Itsea­sias­sa edes rahan polt­ta­mi­nen ei mei­naa, että kulu­tus pienenisi.

    tcrown
    No, minun mie­les­tä­ni hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ei ole mitään syy­tä subventoida. 

    Ei täs­sä mitään eri­tyis­tä sub­ven­tio­ta olla esi­tet­ty­kään, huo­maut­tai­sin, että lah­joi­te­tuis­ta rahois­ta­kin mak­se­taan kulu­tus­ve­rot ja tulo­ve­rot niin­kuin sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että sen rahan käyt­tää eri hen­ki­lö kuin joka sen tienaa.

    tcrown
    Eri­lai­set hyvän­te­ke­väi­syys­koh­teet voi­daan jakaa kar­keas­ti kah­teen tapauk­seen. Joko hyvän­te­keä­vi­syy­den koh­de on yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyö­dyl­li­nen, jol­loin ko. hyvän­te­ke­väi­syys tuli­si mm. van­gin dilem­man vuok­si hoi­taa vero­tuk­sen kautta. 

    En nyt ihan näe, että miten van­gin dilem­ma on eri­tyi­nen ongel­ma vapaa­eh­toi­ses­sa hyvän­te­ke­väi­syy­des­sa. Sen sijan näen käy­tän­nös­sä ja teo­rias­sa aika mas­sii­vi­sia ongel­mia sii­nä, miten nii­tä vero­ra­ho­ja käytetään.

    tcrown

    Tai hyvän­te­ke­väi­syys on luon­teel­taan viih­de­pal­ve­lu­ja lah­joit­ta­jal­le, jol­loin sii­hen pitää suh­tau­tua kuin mihin tahan­sa viihdeteollisuuteen.

    Minä en yksin­ker­tai­ses­ti osaa aja­tel­la perin­töä kuin kah­del­la taval­la. Joko perin­tö on vas­tik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäi­si verot­taa vähin­tään yhtä tiu­kas­ti kuin nis­ka limas­sa teh­tyä ansio­tu­loa. Tai perin­tö on anta­jan­sa viih­det­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahan­sa viihdepalvelua. 

    Kuten aiem­min tote­sin, minus­ta ei pitäi­si hait­ta­ve­rot­taa hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, epäit­sek­kyyt­tä tai tule­vien suku­pol­vien ajat­te­le­mis­ta. Eikö sen viih­teen verot­ta­mi­sek­si riit­täi­si se, että sii­tä viih­tees­tä naut­ti­ja sen veron täys­mää­räi­se­nä mak­saa, kuten tie­tys­ti mak­saa? Tai vaih­toeh­toi­ses­ti: eikö se rii­tä, että sii­tä teh­dys­tä rahas­ta mak­se­taan tulo­ve­rot sil­loin kuin se tie­na­taan (itsea­sias­sa sii­tä mak­se­taan sen yli­kin, kos­ka inflaa­tion vuok­si myös pää­omas­ta mak­se­taan tuloveroa)?

    Mut­ta täs­tä nyt ei tade­ta pääs­tä yhteisymmärrykseen.

    tcrown

    Kulu­tus­ta verot­ta­mal­la ei yksin­ker­tai­ses­ti voi­da verot­taa rik­kai­ta niin mer­kit­tä­väs­ti, ettei­kö rik­kai­den vero­taak­ka pie­ne­ni­si mer­kit­tä­väs­ti siir­ryt­täes­sä pääoma(tuloje)n verot­ta­mi­ses­ta kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen, kun pitäi­si pääs­tä päin­vas­tai­seen suun­taan. Jos joku väit­tää muu­ta, saa kyl­lä esit­tää suuruusluokkalaskelmia. 

    Rik­kai­den vero­taa­kan pitäi­si­kin pie­nen­tyä mer­kit­tä­väs­ti. Sen sijaan nii­den rik­kai­den, jot­ka kulut­ta­vat rahan­sa luk­sus­hyö­dyk­kei­siin, vero­taa­kan pitäi­si nousta. 

    Olen­nais­ta kui­ten­kin oli­si, että (näh­däk­se­ni, tämän voi toki kumo­ta, jos näyt­tää evi­dens­siä) kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pää­omien sijaan kan­nus­tai­si inves­toi­maan tule­vai­suu­teen ja sen vuok­si useam­mil­la ihmi­sil­lä oli­si mah­dol­lis­ta vau­ras­tua. Nyt­hän vero­va­paus kos­kee ainoas­taan todel­la rik­kai­ta (yri­tyk­siä tai yksi­tyis­hen­ki­löi­tä), joil­la on mah­dol­li­suuk­sia opti­moi­da verot olemattomiin.

  148. Koni­toh­to­ri: Olen­nais­ta kui­ten­kin oli­si, että (näh­däk­se­ni, tämän voi toki kumo­ta, jos näyt­tää evi­dens­siä) kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pää­omien sijaan kan­nus­tai­si inves­toi­maan tule­vai­suu­teen ja sen vuok­si useam­mil­la ihmi­sil­lä oli­si mah­dol­lis­ta vaurastua. 

    Piket­ty kumo­aa tuon teo­ria­si minun astei­kol­la­ni aika vakuut­ta­vas­ti. Nime­no­maan his­to­rial­li­sel­la evi­dens­sil­lä. Jos haluam­me elää yhteis­kun­nas­sa, mis­sä voi menes­tyä muu­ten­kin kuin mene­mäl­lä oikei­siin nai­mi­siin tai syn­ty­mäl­lä oike­aan per­hee­seen (tämä ei ole lii­oit­te­lua tai reto­ris­ta kik­kai­lua, täl­lä het­kel­lä kurs­si on koh­ti yhteis­kun­taa, mis­sä 90% ole­mas­sao­le­vas­ta varal­li­suu­des­ta on perit­tyä.), varallisuuden/pääomien kasau­tu­mi­nen pitää pysäyt­tää pian. His­to­rial­li­ses­ti toi­mi­vik­si työ­ka­luik­si tuo­hon on osoit­tau­tu­nut lähes kon­fis­ka­to­ri­nen ylin tulo­ve­ro­pro­sent­ti ja mer­kit­tä­vä perin­tö­ve­ro­tus. Kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pääomien/perintöjen sijaan päin­vas­toin edis­tää varal­li­suu­den kasau­tu­mis­ta. Jätän perus­te­lu­jen yksi­tyis­koh­dat Piket­tyl­le, mut­ta vin­kik­si voin antaa, että mitä rik­kaam­pi olet, sen pie­nem­män osan tulois­ta­si kulu­tat ja isom­mal­la osal­la jat­kat varal­li­suu­den keskittämistä.

    Lopuk­si, vai­kut­taa sil­tä, että kon­ser­va­tii­vioi­keis­to tun­tuu tar­vit­se­van kai­ken avun tol­kul­li­sen Piket­ty-kri­tii­kin esittämiseen.

  149. tcrown: mis­sä 90% ole­mas­sao­le­vas­ta varal­li­suu­des­ta on perittyä

    Eco­no­mis­tis­sa oli aikoi­naan artik­ke­li maa­il­man mil­jo­nää­reis­tä. Noin 15% oli peri­nyt varal­li­su­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmär­tää, kun miet­tii mil­jo­nää­rien luku­mää­rää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­tä­jiä. Jos kai­va­taan, voin kai­baa lin­kin artikkeliin.

  150. tcrown: Piket­ty kumo­aa tuon teo­ria­si minun astei­kol­la­ni aika vakuut­ta­vas­ti. Nime­no­maan his­to­rial­li­sel­la evi­dens­sil­lä. Jos haluam­me elää yhteis­kun­nas­sa, mis­sä voi menes­tyä muu­ten­kin kuin mene­mäl­lä oikei­siin nai­mi­siin tai syn­ty­mäl­lä oike­aan perheeseen 

    Prk, ajan­koh­tai­sia aja­tuk­sia — juu­ri menos­sa hake­maan ikä­lop­pua kos­laa­ni kor­jaa­mol­ta. Kun ker­ran­kin on löy­ty­nyt luo­tet­ta­va ja asian­tun­te­va kor­jaa­mo (Auto­Gu­ru Suo­me­no­jal­la) kuu­len että olen vii­mei­nen asia­kas. Nurin meni, ei kannattanut.

    Työn­ja­ko ja eri­kois­tu­mi­nen tuo vau­raut­ta … katin kon­tit, näkö­jään on taas kai­vet­ta­va Alfa­me­rin itse­kor­jauso­pas esiin ja jätet­tä­vä (ken­ties jos­kus) vien­ti­kel­pois­ten vim­pai­mien kehit­te­ly vähemmälle…

  151. Rol­ling Heur­lin: Eco­no­mis­tis­sa oli aikoi­naan artik­ke­li maa­il­man mil­jo­nää­reis­tä. Noin 15% oli peri­nyt varal­li­su­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmär­tää, kun miet­tii mil­jo­nää­rien luku­mää­rää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­tä­jiä. Jos kai­va­taan, voin kai­baa lin­kin artikkeliin.

    Kyl­lä, mut­ta arvaa­pa mihin suun­taan tren­di on menos­sa? Jos­tain lues­ke­lin että top kym­pis­sä tai­taa olla täl­lä het­kel­lä kuusi perijää.

  152. Rol­ling Heur­lin: Eco­no­mis­tis­sa oli aikoi­naan artik­ke­li maa­il­man mil­jo­nää­reis­tä. Noin 15% oli peri­nyt varal­li­su­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmär­tää, kun miet­tii mil­jo­nää­rien luku­mää­rää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­tä­jiä. Jos kai­va­taan, voin kai­baa lin­kin artikkeliin.

    Tilan­ne on kovas­ti muut­tu­mas­sa. Koot­tu­jen omai­suuk­sien on annet­tu kas­vaa niin suu­rik­si, että nii­hin lukui­hin on kovin vai­kea­ta pääs­tä aina­kaan mil­lään yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyö­dyl­li­sel­lä toiminnalla.

    Kun huo­mioi­daan, että pää­omil­la saa kovem­paa voit­toa kuin työl­lä ja että elin­ku­lut ovat regres­sii­vi­siä, niin ei kovin kum­mois­ta koron­kor­ko­las­kua tar­vit­se teh­dä, että huo­maa varal­li­suu­den kes­kit­ty­vän, mikä jo itses­sään on erit­täin ongel­mal­lis­ta useam­mal­la­kin tavalla.

  153. En minä­kään oikein ymmär­rä miten 90% varal­li­suu­des­ta voi­si miten­kään olla perit­tyä, var­sin­kin jos samaan hen­gen­ve­toon väi­te­tään, että pää­omat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu. Jos joku perii 100 mil­joo­naa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaik­ka­pa 200 mil­joo­nak­si, niin sii­nä on vain 50% perittyä.

  154. Niin, se Wiki­pe­dian mää­ri­tel­mä kateu­des­ta oli mie­les­tä­ni vaka­vas­ti puut­teel­li­nen. Minus­ta kateu­den olen­nai­sin piir­re on se koke­mus, että jos toi­sel­la on jota­kin, niin se on vääää­rin, niin kovas­ti väärin!

  155. Sylt­ty: En minä­kään oikein ymmär­rä miten 90% varal­li­suu­des­ta voi­si miten­kään olla perit­tyä, var­sin­kin jos samaan hen­gen­ve­toon väi­te­tään, että pää­omat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu.

    Ihmi­set van­he­ne­vat. Raha ei.

    Jos joku perii 100 mil­joo­naa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaik­ka­pa 200 mil­joo­nak­si, niin sii­nä on vain 50% perittyä.

    Jos halu­taan tar­kas­tel­la perin­nön vai­ku­tus­ta tai osuut­ta asi­aan, pitää ver­ra­ta tilan­tee­seen, jos­sa perin­töä ei oli­si. Alku­pää­oma hel­pot­taa rahan teke­mis­tä ja se vain hel­pot­tuu, jos pää­omien tuot­to on parem­paa kuin työn­teon. Sen mer­ki­tys on siis pal­jon nimel­lis­tä osuut­taan suurempi.

    Bis­nes ja työ ovat myös täy­sin eri asioi­ta. “Oma bis­nes” voi tuos­sa tilan­tees­sa olla (ja usein onkin suu­rel­ta osin) sitä, että palk­kaa jon­kun sijoit­ta­maan tai hoi­ta­maan perit­tyä omai­suut­ta. Tämä “oma bis­nes” saat­taa hyvin­kin olla kaik­kein tuot­toi­sin “oma bis­nes” ja samal­la kaik­kein vähi­ten työ­tä vaativa.

    Yhteis­kun­nan oli­si pal­jon ter­veem­pää pal­ki­ta työs­tä kuin omis­ta­mi­ses­ta. Omis­tuk­sen pal­kit­se­mi­nen kurjistaa.

  156. Sylt­ty:
    En minä­kään oikein ymmär­rä miten 90% varal­li­suu­des­ta voi­si miten­kään olla perit­tyä, var­sin­kin jos samaan hen­gen­ve­toon väi­te­tään, että pää­omat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu. Jos joku perii 100 mil­joo­naa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaik­ka­pa 200 mil­joo­nak­si, niin sii­nä on vain 50% perittyä.

    Tuo 90% ei ollut minun kek­sin­tö­ni vaan Piket­tyn arvio vii­me vuo­si­sa­dan alun tilan­tees­ta (ja mihin suun­taan käy­rät siis täl­lä het­kel­lä näyt­tä­vät kovas­ti liikkuvan). 

    http://www.economist.com/blogs/buttonwood/2014/03/inequality

    Rajan­ve­to on toki vai­ke­aa, mut­ta kyl­lä minun mie­les­tä­ni peri­mä­ni sijoi­tusa­sun­to on koko­nai­suu­des­saan perit­tyä varal­li­suut­ta vaik­ka sen arvo nousi­si­kin peri­mi­sen jälkeen.

  157. tcrown: Piket­ty kumo­aa tuon teo­ria­si minun astei­kol­la­ni aika vakuut­ta­vas­ti. Nime­no­maan his­to­rial­li­sel­la evidenssillä. 

    En nyt ole sitä Piket­tyä (vie­lä) luke­nut, joten en nyt oikein tie­dä, min­kä osan se “teo­rias­ta­ni” kumo­aa. Minä siis väi­tin, että jos vero­tam­me enem­män kulu­tus­ta ja vähem­män säästämistä/investoimista, niin ihmi­set säästävät/investoivat enem­män, ja sitä kaut­ta vau­ras­tus­vat. Se, että miten tulot jakau­tu­vat (mis­tä leh­ti­jut­tu­jen mukaan Pket­tyn kir­jas­sa on ollut kysy­mys, ja johon kom­ment­ti­si­kin kai viit­taa) en ole otta­nut kantaa.

    Mut­ta oikeas­taan haluai­sin pikem­min sel­lai­sen yhteis­kun­nan, jos­sa epäit­sek­kyy­des­tä ja tule­vien suku­pol­vien ajat­te­lus­ta ei aina­kaan ran­kais­tai­si suh­tees­sa sel­lai­seen toi­min­taan, jos­sa kaik­ki törs­tää­nä omaan napaan — sii­tä täs­sä perin­tö­ve­ros­sa on kyse, se kulu­tuk­sen vero­tus oli lähin­nä sivujuonne.

    tcrown
    Jos haluam­me elää yhteis­kun­nas­sa, mis­sä voi menes­tyä muu­ten­kin kuin mene­mäl­lä oikei­siin nai­mi­siin tai syn­ty­mäl­lä oike­aan per­hee­seen (tämä ei ole lii­oit­te­lua tai reto­ris­ta kik­kai­lua, täl­lä het­kel­lä kurs­si on koh­ti yhteis­kun­taa, mis­sä 90% ole­mas­sao­le­vas­ta varal­li­suu­des­ta on perit­tyä.), varallisuuden/pääomien kasau­tu­mi­nen pitää pysäyt­tää pian. 

    Niin, jos näkee pää­omien kasaan­tu­mi­sen huo­no­na asia­na, itse näen sen neut­raa­li­na asia­na. Enem­män oli­sin huo­lis­sa­ni kulu­tuse­ro­jen kas­vus­ta, ja se on eri asia. Se nimit­täin Bill Gates, vaik­ka elää­kin hulp­peas­sa talos­sa, ei käy­tän­nös­sä elä mer­kit­tä­väs­ti aineel­li­ses­ti parem­paa elä­mää kuin ylem­pi kes­ki­luok­ka — ei aina­kaan niin pal­jon parem­paa kuin mitä omai­suus-/tu­loe­rot antai­si­vat ymmärtää.

    tcrown
    His­to­rial­li­ses­ti toi­mi­vik­si työ­ka­luik­si tuo­hon on osoit­tau­tu­nut lähes kon­fis­ka­to­ri­nen ylin tulo­ve­ro­pro­sent­ti ja mer­kit­tä­vä perintöverotus. 

    Minä taas väi­tän, että his­to­rial­li­ses­ti nuo(kin) kei­not ovat osoit­tau­tu­neet olen­nai­ses­ti ihan yhtä huo­noik­si kuin kaik­ki muut­kin. Näyt­täi­si, että yhteis­kun­ta­jär­jes­tu­ys ei olen­nai­ses­ti asi­aan edes vai­ku­ta. Ylä­luok­ka pysyy ylä­luok­ka­na suku­pol­ves­ta toi­seen yhtä hyvin USA:ssa (“mata­lat” verot, ei luok­kayh­tis­ku­yn­taa), Ruot­sis­sa (kor­keat verot, luok­kayh­teis­kun­ta) kuin Kii­nas­sa­kin (kom­mu­nis­ti­nen vallankumous).

    http://inside.org.au/the-remarkable-persistence-of-power-and-privilege/?COLLCC=3956071812

    En tie­dä, mihin his­to­rial­li­siin esi­merk­kei­hin viit­taat, mut­ta suh­tau­dun skeptisesti.

    tcrown
    Lopuk­si, vai­kut­taa sil­tä, että kon­ser­va­tii­vioi­keis­to tun­tuu tar­vit­se­van kai­ken avun tol­kul­li­sen Piket­ty-kri­tii­kin esittämiseen. 

    En oikein tyk­kää täl­lai­sis­ta vih­jai­luis­ta, kos­ka en kuu­lu oikeis­toon enkä ole konservatiivi.

  158. tcrown: Lopuk­si, vai­kut­taa sil­tä, että kon­ser­va­tii­vioi­keis­to tun­tuu tar­vit­se­van kai­ken avun tol­kul­li­sen Piket­ty-kri­tii­kin esittämiseen. 

    No mer­kit­tä­vin Piket­tyn kri­tiik­ki on sen ver­ran van­haa, että sil­loin ei mitään kon­ser­va­tii­vioi­keis­toa vie­lä oltu edes kek­sit­ty. Maan­vuo­kran (eli siis pää­oman tuo­ton, koron) ja talou­den kas­vun suh­det­ta on tut­kit­tu jo 1700-luvul­la. Mut­ta on ihan sel­vää, että jos pää­oman tuot­to­vaa­ti­mus on lii­an alhai­nen, sitä haas­ka­taan ja käy­te­tään tehot­to­mas­ti. Tämä kos­kee tie­tys­ti niin mer­kan­ti­lis­mia, kapi­ta­lis­mia kuin sosia­lis­mia­kin. Mer­kan­ti­lis­mis­sa kehi­tel­tiin tulp­paa­ni­buu­me­ja, kapi­ta­lis­mis­sa kin­teis­tö­kuplia ja sosia­lis­mis­sa raken­net­tiin sosia­lis­ti­sen työn san­ka­ri­te­koi­na rato­ja ei mis­tään ei minnekään.

  159. Cati­li­na:
    Niin, se Wiki­pe­dian mää­ri­tel­mä kateu­des­ta oli mie­les­tä­ni vaka­vas­ti puut­teel­li­nen. Minus­ta kateu­den olen­nai­sin piir­re on se koke­mus, että jos toi­sel­la on jota­kin, niin se on vääää­rin, niin kovas­ti väärin!

    Et siis tie­dä, mitä kateus on. On nimit­täin ole­mas­sa ihan perus­tel­tu­ja syi­tä, mik­si jokin toi­sel­la ole­va voi olla vää­rin ilman, että kyse on kateu­des­ta. Monil­la tosin on hen­ki­lö­koh­tai­sia syi­tä olla ymmär­tä­mät­tä tätä. Jos­kus miljoonittain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.