Kategoria: _

Pyörä­matkas­tani Helsingistä Niz­za­an ker­to­va kir­ja Fil­lar­il­la Niz­za­an on taas saatavil­la, nyt tosin pokkari­pain­ok­se­na. Sitä saa kir­jakaupoista ja Kus­tan­nu­sosakey­htiö Teos Oy:n  verkkokau­pas­ta. Myös klikkaa­mal­la ylä­palk­ista kohtaa JULKAISUT pääsee osta­maan kir­jaa ja mui­ta kirjojani.

Kun edel­lisessä ketjus­sa niin moni tun­tuu tietävän, mitä ajat­te­len nyt ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta ja mitä olen ajatel­lut siitä aiem­min, ker­taan tässä lyhyesti, mitä olen ollut siitä mieltä jo pitkään. Minusta

a)      Suomen pitäisi kan­taa suurem­pi vas­tuu eri­lais­ten vain­o­jen kohteek­si joutunei­den aut­tamis­es­ta eli antaa tur­va­paikkaoikeus selvästi nyky­istä use­am­malle tur­va­paikkakri­teer­it täyttävälle;

b)       Human­i­taarisen maa­han­muu­ton väylää ei saisi käyt­tää väärin ” siten, ettei tarkoituk­se­na ei edes ole saa­da tur­va­paikkaa vaan olla vain mah­dol­lisim­man kauan tur­va­paikan hakijana;

c)       Suomen pitäisi suh­tau­tua nyky­istä selvästi myön­teisem­min siihen, että maa­han tulee korkeam­man elin­ta­son perässä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat tänne töihin.

Näistä kri­teereistä ei toteudu mikään. Jat­ka lukemista “Mitä kor­jaisin ulkomaalaispolitiikassa”

HS-raadin kysymys kuu­lui, onko oikein säädel­lä maa­han­muut­toa talousti­lanteen mukaan. Näin vastasin:

2) Ei
Human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei ole talouskysymys.

Ongel­mana on, että kun työperäi­nen maa­han­muut­to EU:n
ulkop­uolelta on vah­vasti rajoitet­tua, muut­topaine purkautuu
human­i­taarisen väylän väärinkäyt­tönä. Olisi paljon parempi,
jos kaikil­la maa­han pyrk­i­jöil­lä olisi EU-kansalaisen
oikeudet mut­ta vain ne. Maa­han saa tul­la töi­hin, jos pystyy
elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä, mutta
sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta, kun on ollut riittävän
kauan ansio­työssä. Täl­löin muut­to köy­hem­mistä maista olisi
ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin nyt. On has­sua, että työhaluinen
ei saa tul­la tänne töi­hin, mut­ta hän pääsee tänne kyllä
tulon­si­ir­to­jen varaan.

En ollut paikalla, mut­ta näin se kuulem­ma meni.

Kes­ki-Pasi­lan lähtökohdat

Lau­takun­ta palaut­ti yksimielis­es­ti asian niin, että ker­rosala­haarukkaa nos­tet­ti­in 100 000–140 000 :ksi ker­rosneliök­si. Piti palaut­taa, kos­ka liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan liiken­n­ev­erkkjo pitää mitoit­taa uud­estaan. Tuo 20 000 ker­rosneliön lisäys tarkoit­taa noin 700 työ­paikkaa tai 500 asukas­ta siitä riip­puen, kumpaan lisäys kohdistuu.

Keskustelus­sa kävi ilmi, että syy tääl­läkin kri­ti­soitu­un vaa­ti­mat­tomaan ker­rosalaan on liiken­teessä. Tiet­ty määrä työn­tek­i­jöistä ja asukkaista käyt­tää autoa, eikä enem­pää liikennettä/parkkipaikkoja saa sul­lo­tuk­si. Minä voin hyväksyä, että tiet­ty määrä auto­ja tarvi­taan, mut­ta en että tiet­ty osu­us on autoil­i­joi­ta. Jos autoil­i­joi­ta ei mah­du enem­pää, ei junan käyt­täjiäkään saa tulla.

Kun kaa­va palau­tui, veti esit­telijä liiken­nesu­un­nitel­man listalta.

Muut esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Kiitet­tävän monipuolisek­si levin­neen auto­tal­likeskustelun yksi rön­sy kos­ki viharikok­sista annet­tavia ran­gais­tuk­sia. Pitääkö homon, soma­lin tai abort­tilääkärin pahoin­pitelystä antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin kenen tahansa muun pahoinpitelystä.

Viharikok­sen tarkoituk­se­na on pelotel­la kohteena ole­vaa väestöryh­mää. Yhdys­val­tain uskon­nolli­nen oikeis­to ei ole sen­tään niin tyh­mää, että se kuvit­telee voivansa murha­ta abort­tilääkäre­itä niin paljon, että nämä lop­puisi­vat kesken, vaan pelotel­lak­seen lop­ut pois alal­ta. Tämä koko ryh­mää vas­taan kohdis­tu­va uhkaus on oma rikok­sen­sa ja sik­si siitä pitää antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin sat­un­naisen vas­taan­tuli­jan pahoin­pitelystä tai murhasta.

Puun­jalostus­te­ol­lisu­us parkuu äänekkäästi jät­ti­tap­pi­oi­ta, joi­ta sata­malakko suo­ma­laiselle teol­lisu­udel­la aiheut­taa. Val­i­tus ei tun­nu oikein uskot­taval­ta, kos­ka jokainen lakkopäivä näyt­tää nos­ta­van sekä  UPM:n, M‑Realin että Sto­ra Enson pörssikursse­ja. Val­i­tus on teesken­te­lyä. Pörssikurssit ker­to­vat lahjo­mat­toman totu­u­den. Sata­malakko sataa näi­den yhtiöi­den laari­in. Jat­ka lukemista “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”

(En pääse kok­ouk­seen, vaan sinne menee puolestani vara­jäse­neni Kai Ovaskainen. Sik­si selostus on taval­lis­takin ylimalkaisempi)

Pöy­dältä: Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin suunnitteluperiaatteet

Ja tähän liit­tyvä liiken­nesu­un­nitel­ma. Lis­tan mukana tuli salas­sa pidet­tävää aineis­toa, joka sisäl­si tarkem­paa tietoa tulev­as­ta kil­pailu­o­hjel­mas­ta. On selvä, että se on pidet­tävä salas­sa, jot­ta kil­pail­i­jat eivät jou­tu­isi eri­ar­voiseen ase­maan, mut­ta ongel­ma­ton­ta se ei ole, kos­ka poli­ti­ikan pitäisi olla joukkueurheilua. Jat­ka lukemista “”

Nim­imerk­ki “Spot­tu” kiin­nit­ti huomio­ta asi­aan, joka min­u­akin on vaivan­nut pitkään. Van­hois­sa taloy­htiöis­sä on poh­jak­er­rokses­sa muu­tamia auto­talle­ja, jot­ka ikimuis­toi­sista ajoista alka­en ovat olleet joidenkin asukkaiden käytössä käytän­nössä ilmaisek­si. Kukaan tuskin muis­taa, mille perus­teel­la nämä etuoikeutetut on valit­tu. Auto­tal­li saatt­taa pysyä käyt­täjäl­lä, vaik­ka ikä veisi ajoko­rtin. Voihan sitä tarvi­ta varas­tona. Jat­ka lukemista “Auto­tal­lit huutokaupattava”

Blogikeskustelijoista kovin moni ajat­telee, että jokainen asun­to ja tont­ti pitäisi antaa eniten tar­joavalle, eikä kaupun­ki saisi suosia mitään ryh­mää asun­non­jaos­sa. En suo­raan sanoen tul­lut ajatelleek­sikaan, että moista aja­tus­ta vas­taan jou­tu­isi opponoimaan. Markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka johtaisi jyrkkään sosi­aaliseen seg­re­gaa­tioon, hyväo­sais­ten aidat­tui­hin alueisi­in toisaal­la ja surkeisi­in slum­mei­hin toisaal­la. On yleis­es­ti tun­nustet­tu asia – ja luulin sen ole­van lähtöko­htana vähän kaikil­la – ettei täl­laista tule suosia. En luet­tele kaikkia sen huono­ja puo­lia, tyy­dyn mainit­se­maan yhdestä. Johtaisi laa­ja-alaiseen henkisten voimavaro­jen haaskauk­seen, jos väärään kaupungi­nosaan syn­tynyt lah­jakas lap­si olisi tuomit­tu elämään periy­tyvässä köy­hyy­dessä, kuten on lai­ta laa­jo­ja slum­me­ja syn­nyt­täneis­sä mais­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen asuntopolitiikka”

Per­hea­sun­nos­ta Töölössä mak­se­taan paljon enem­män kuin Soukas­sa. Se osoit­taa, että on per­heitä, jot­ka asu­isi­vat mielu­um­min Töölössä kuin Soukas­sa. Kan­nat­taako siis per­hea­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Töölöön?

Olete­taan, että kaupun­ki huu­tokaup­paa ton­tin eniten mak­savalle. Olete­taan, että kartelle­ja ei ole ja kil­pailu toimii ja että kaikenkokois­t­en asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat 2000 euroa/neliö kohtu­ulli­sine liikevoit­toi­neen. Olete­taan edelleen, että yksiöi­den markki­nahin­ta on 4000 euroa/m² ja per­hekokois­t­en asun­to­jen 3000 €/m². Jos määräys on, että puo­let ker­rosalas­ta pitää olla per­hea­sun­to­ja ja lop­ut mitä vaan, raken­nus­li­ike saa asun­noista kokomääräyk­sen takia keskimäärin 3500 €/m². Jos kokomääräys­tä ei olisi, raken­nus­li­ike saisi 4000 €/m². Jat­ka lukemista “Iso­jen asun­to­jen kannattavuus”