Kategoria: _

Sisäl­tyykö verova­paisi­in kilo­metriko­r­vauk­si­in vero­tukea vai ei? Kysytään­pä  asi­aa autoli­iton kul­u­laskuril­ta. Tutk­i­taan kah­ta tapaus­ta, kaup­pa­matkus­ta­jaa, joka ajaa fir­man ajo­ja 60 000 km/vuosi ja taval­lista Tahvoa, joka ajaa omia ajo­ja 10 000 km/vuosi ja sen päälle fir­man ajoa 1000 km/vuosi. Kaup­pa­matkus­ta­jan kilo­metrikus­tan­nuk­sik­si laite­taan autoilun koko kus­tan­nus, kos­ka auto on ostet­tu fir­man ajo­ja varten. Taval­lisen Tahvon osalta las­ke­taan, paljonko nuo fir­man 1000km/vuosi lisäävät autoilun kokon­aiskus­tan­nus­ta, kos­ka auto on ostet­tu omaan käyt­töön. Jat­ka lukemista “Kilo­metriko­r­vaus ja autoli­iton laskuri”

Helsin­gin sanomat aset­tui jokin päivä sit­ten pääkir­joituk­ses­saan sille kan­nalle, että jäte­huol­lon tulisi olla kun­nan kil­pailut­ta­ma monop­o­li. Tärkein syy oli se, että muu johtaisi yksi­ty­is­ten yri­tys­ten ker­mankuor­in­taan jät­tei­den kuljetuksessa.

Ker­mankuor­in­ta tarkoit­taa sitä, että yri­tyk­set aja­vat hal­val­la niiden jät­teet, jota ovat rak­en­ta­neet asun­ton­sa osak­si järkevää yhdyskun­taraken­net­ta ja mah­dol­lisim­man epäedulliseen paikkaan rak­en­ta­neet saa­vat mak­saa pitkät kul­je­tusetäisyyten­sä itse. Tämä ker­mankuorin­nan vas­tus­t­a­mi­nen on keskeinen syy yhdyskun­tarak­en­teen hajoamiseen. Meil­lä on kym­meniä muitakin asioi­ta, jois­sa toimi­vas­sa yhdyskun­tarak­en­teessa asu­vat sub­ven­toi­vat pakol­lisil­la tasa­tar­if­feil­la huonoa yhdyskun­taraken­net­ta. Minus­ta tältä osin ker­mankuor­in­ta olisi oikeu­den­mukaista. Jat­ka lukemista “Jäte­huoltoon tarvi­taan kilpailua”

Tulin las­teni kanssa eilen Inter­cityl­lä Parikkalas­ta. Illal­la kymme­nen mais­sa ennen Lahtea junan alta kuu­lui kovaa pauket­ta. Jotain oli kiskoil­la junan alla. Ensim­mäisek­si tuli mieleen henkilöau­to, mut­ta kos­ka lisää tavaraa tuli koko ajan, ei se autokaan voin­ut olla. Olimme tör­män­neet radalle kaatuneisi­in pui­hin. Minus­ta juna ei jar­rut­tanut lainkaan ennen tör­mäys­tä, mut­ta voin olla väärässä. Nopeusra­joi­tus on tuol­la ratao­su­udel­la 160 km/h.

Juna pysähtyi niin nopeasti kuin sel­l­aisen saa pysähtymään. Ulkona näkyi pelkkää pimeyt­tä, mut­ta puhe­li­men GPS pal­jasti mei­dän ole­van Nas­to­las­sa aivan tien vier­essä. Veturi oli rik­ki ja ilmeis­es­ti ajo­jo­hdotkin osit­tain maas­sa. Jat­ka lukemista “Tukev­asti kiskoilla”

Yleen­sä inno­vaa­tiot lev­iävät kult­tuurista toiseen. Parem­pi syr­jäyt­tää huonom­man. Yksi raja pysyy tiukkana. En ole koskaan näh­nyt järvi­suomes­sa mer­i­hankaimia soutu­veneis­sä. Mis­tä näin jyrkkä kult­tuuri­ra­ja? Jat­ka lukemista “Oodi merihankaimille”

Kun pääradalle alet­ti­in puuha­ta neljät­tä lisäraidet­ta lisään­tyneen paikallisju­nali­iken­teen tarpeisi­in joskus 1990-luvul­la, esille tuli myös aja­tus antaa nykyi­nen ratakäytävä kokon­aan paikallisju­nille ja tehdä kauko­ju­nille kokon­aan uusi rata lentoase­man kaut­ta. Se hylät­ti­in ja nyt ollaan uud­estaan tilanteessa, jos­sa pähkäil­lään rataa kauko­ju­nali­iken­teelle lentoase­man kaut­ta. Jat­ka lukemista “Val­tion bud­jet­tikuri lisää menoja”

Joskus vuosia sit­ten pyörän ja auton väli­nen väistämisvelvol­lisu­us oli kovin yksinker­tainen asia. Polkupyörä oli ajoneu­vo, jol­la oli tasa-arvoises­sa risteyk­sessä väistämisvelvol­lisu­us, jos auto tuli oikeal­ta ja päin vas­toin. Paljon syn­tyi onnet­to­muuk­sia ja eduskun­ta päät­ti muut­taa lakia niin, että pyörä on väistämisvelvolli­nen sil­loin täl­löin ja joskus taas ei. Sen jäl­keen risteysajo on men­nyt hankalaksi.

1)      Fil­lari on väistämisvelvolli­nen, jos se pyöräti­etä ajaen tasa-arvoises­sa risteyk­sessä ris­teää keskel­lä kort­telia auto­tien kanssa, tuli auto mis­tä tahansa.  Jos pyörätie näyt­tää pyörätieltä, mut­ta siinä ei ole liiken­nemerkkinä pyörätie vaan moot­to­ri­a­joneu­vol­la-ajo kiel­let­ty, aje­taan kuten tasa-arvoises­sa risteyk­sessä aje­taan. Näitä on paljon. Usein niis­sä on lisäk­ilpenä joko ton­tille ajo sal­lit­tu tai huoltoa­jo sal­lit­tu. Pyöräil­i­jä tietää, että hänel­lä on täy­det oikeudet, mut­ta auto ei voi tietää sitä mitenkään. Jat­ka lukemista “Ota juristi mukaan risteykseen”

Taas kävi niin, että kun kuor­ma-auto pysähtyi suo­ja­tien eteen antaak­seen tilaa kolmelle lapselle, henkilöau­to ei kokenut aiheel­lisek­si pysähtyä, vaan ajoi kah­den tytön päälle.

Jos ohit­taa pysähty7mättä suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von, pitäisi ottaa kort­ti pois, tapah­tui onnet­to­muut­ta tai ei, koska

1) Jos sen tekee tahal­laan, ei ole sovelias aja­maan autoa

2) Jos sen tekee vahin­gos­sa, kos­ka ei osaa, on vielä sopi­mat­tomampi aja­maan autoa.

Minus­ta on parem­pi nos­taa hiilid­iok­sidi­veroa kuin tehdä hallinnol­lisia päätök­siä siitä, mil­lä mikin kaupun­ki läm­mitetään. Verot­ta­mal­la kivi­hi­iltä ja turvet­ta riit­tävän rankasti, kan­nuste­taan siir­tymään uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in siel­lä, mis­sä se on järkev­in­tä. Hal­li­tus nos­taa bud­jet­tiesi­tyk­sessä läm­mi­tyk­sen hiilid­iok­sidi­veroa juuri niin kuin pitääkin.

Pait­si, että yhteis­tuotan­nos­sa tuote­tun kaukoläm­mön veroko­htelu menee väärin. Jat­ka lukemista “Kaukoläm­mön ener­giaveroa ohjaa tulopolitiikka”

Myön­nän, että en ole tutus­tunut kun­nol­la Helsin­gin ener­giavai­h­toe­htoi­hin. Ain­oa, jota voin sanoa asi­as­ta var­muudel­la on, että valtuuston/poliittisten ryh­mien asi­as­ta tekemät lin­jauk­set on tehty hätäis­es­ti ja niitä olisi hyvä tark­istaa. Ylitse kaiken meneväk­si ympäristöpoli­it­tisek­si tavoit­teek­si tulisi ottaa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen – ei Helsingis­sä itsessään vaan koko maail­mas­sa – tai ajatel­laan vähän paikallisem­min, Pohjoismaissa.

Helsin­gin päätök­sis­sä vika on siinä, että val­tu­us­to ei tyy­tynyt aset­ta­maan tavoit­teek­si hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämistä vaan aset­ti myös toisen tavoit­teen uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käytöstä.

Mik­si ne Pohjo­is­maat pitää sotkea kuvioon? Mik­si ei riitä, että ajat­telemme vain päästöjä Helsingis­sä? Jat­ka lukemista “Helsin­gin lämmitys”

Yhä jatku­vista sodista, johon Yhdys­val­lat osal­lis­tuu, verisin ei ole Afgan­istan vaan Mek­sikon huume­so­ta, jos­sa on kuol­lut liki 30 000 ihmistä.

Nol­la­tol­er­anssi on hyvää huume­poli­ti­ikkaa, jos se toimii kun­nol­la, mut­ta jos se ei toi­mi, se vain pahen­taa tilan­net­ta. Kun vira­nomaiset pitävät amatöörit pois­sa markki­noil­ta, kun­non ammat­ti­lais­ten voitot kas­va­vat ja huume­bisnes kukois­taa vain entistä enem­män. Tämä on nyt kokeil­tu liki neljäkym­men­tä vuot­ta. Voisi uskoa vähem­mäl­läkin. Ei toimi.

Yhä use­ampi esit­tääkin, että huumeet otet­taisi­in pois rikol­lisil­ta ja siir­retään yhteiskun­nalle. Mallikin on ole­mas­sa: Alko. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako hävit­tyä sotaa jatkaa?”