Jätehuoltoon tarvitaan kilpailua

Hel­sin­gin sano­mat aset­tui jokin päi­vä sit­ten pää­kir­joi­tuk­ses­saan sil­le kan­nal­le, että jäte­huol­lon tuli­si olla kun­nan kil­pai­lut­ta­ma mono­po­li. Tär­kein syy oli se, että muu joh­tai­si yksi­tyis­ten yri­tys­ten ker­man­kuo­rin­taan jät­tei­den kuljetuksessa.

Ker­man­kuo­rin­ta tar­koit­taa sitä, että yri­tyk­set aja­vat hal­val­la nii­den jät­teet, jota ovat raken­ta­neet asun­ton­sa osak­si jär­ke­vää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ja mah­dol­li­sim­man epäe­dul­li­seen paik­kaan raken­ta­neet saa­vat mak­saa pit­kät kul­je­tuse­täi­syy­ten­sä itse. Tämä ker­man­kuo­rin­nan vas­tus­ta­mi­nen on kes­kei­nen syy yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­seen. Meil­lä on kym­me­niä mui­ta­kin asioi­ta, jois­sa toi­mi­vas­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa asu­vat sub­ven­toi­vat pakol­li­sil­la tasa­ta­rif­feil­la huo­noa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Minus­ta täl­tä osin ker­man­kuo­rin­ta oli­si oikeudenmukaista.

Parem­pi argu­ment­ti vapaa­ta kil­pai­lua koh­taan oli­si se, että jos jokai­nen sol­mi­si sopi­muk­set naa­pu­ris­taan tie­tä­mät­tä, samoil­la kul­mil­la ris­tei­li­si suu­ri mää­rä peräk­käin aja­via keräy­sau­to­ja. Sik­si pakol­li­nen yhteis­työ on jär­ke­vää, mut­ta oli­si oikeu­den­mu­kais­ta kil­pai­lut­taa vaik­ka­pa kau­pun­gin­osa ker­ral­laan ja koh­dis­taa kun­kin alu­een mak­sut tämän alu­een asuk­kail­le ja vain heille.

Toi­nen ongel­ma Hesa­rin pää­kir­joi­tuk­ses­sa oli, ettei jäte­huol­to ole pelk­kää jät­teen kul­je­tus­ta. Kun kun­ta ”omis­taa” jät­teet niin, ettei mikään ulko­puo­li­nen voi ostaa nii­tä asuk­kail­ta hyö­ty­käyt­töön, pää­dy­tään sel­lai­siin tek­ni­siin inno­vaa­tioi­hin kuin että kaik­ki jät­teet kumo­taan lajit­te­le­mat­to­mi­na kaa­to­pai­koil­le – tai sit­ten ne laji­tel­laan koti­ta­louk­sis­sa ja kipa­taan sit­ten kaa­to­pai­koil­le. Suo­mi on joh­ta­via kaa­to­paik­ka­rat­kai­sun sovel­ta­jia.  Jos luo­vu­taan kaa­to­pai­kois­ta, sovel­le­taan bru­taa­lia seka­jät­teen massapolttoa.

Vii­me vuon­na olin Köl­nin jäte­huol­to­mes­suil­la. Siel­lä oli pal­jon suo­ma­lai­sia näyt­teil­lea­set­ta­jia ja jät­tei­tä tuot­ta­vien edus­ta­jia, mut­ta kun­nal­li­sen jätea­lan edus­ta­jia uusi tie­to ei kiin­nos­ta­nut, kos­ka van­has­sa on vara parempi.

Kil­pai­lua tar­vit­tai­siin jät­tei­den käsit­te­lys­sä tar­vit­tai­siin. Jokai­nen jäte­la­ji­ke pitäi­si huu­to­kau­pa­ta – kuka käsit­te­lee sen hal­vim­mal­la – tai joi­den­kin jakei­den osal­ta – kuka mak­saa sii­tä eni­ten.  Tosin tään erot­ta­mi­nen keräi­lys­tä on vai­kea­ta. Yhden stra­te­gian mukaan jät­teet laji­tel­laan koto­na ja hae­taan suu­rel­la mää­räl­lä peräk­käin kul­ke­via auto­ja erik­seen. Toi­sen mukaan jät­teet laji­tel­laan kui­viin ja mär­kiin, pil­ko­taan pie­nek­si ja laji­tel­laan koneellisesti.

Kun­nal­li­sen jäte­huol­lon van­han­ai­kai­suus on hyvä todis­te sii­tä, että mono­po­li tuot­taa mono­po­lin ongelmat.

Kil­pai­lu joh­tai­si pal­jon kor­keam­paan kier­rä­ty­sas­tee­seen – ja myös sii­hen, että kier­rä­tet­tä­vik­si vali­koi­tui­si­vat ne jaok­keet, joi­ta on jär­ke­vää kierrättää.

Veroil­la ja mak­suil­la voi ohja­ta rat­kai­sua ylei­sen edun mukai­sek­si – esi­mer­kik­si otta­maan huo­mioon ilmastokysymykset.

64 vastausta artikkeliin “Jätehuoltoon tarvitaan kilpailua”

  1. Olen­kin aina miet­ti­nyt että mikä sii­nä on että jät­tei­den keruu­ta ole auto­ma­ti­soi­tu kan­ta­kau­pun­gis­sa, luu­li­si sen ole­van hal­vem­paa teh­dä put­ki­jär­jes­tel­mä tihe­ään asu­tul­le alu­eel­le kuin käsi­työ yötöi­nä. Jos jät­tei­den keruu mak­saa joka tapauk­ses­sa saman ver­ran, niin tuol­lais­ta ei tie­ten­kään voi tehdä.

  2. Täs­sä on myös se näkö­kan­ta, että jos haja-asu­tusa­lu­een jäte­huol­toa ei sub­ven­toi­tai­si, osa asuk­kais­ta rat­kai­si­si ongel­man­sa kip­paa­mal­la jät­teet leväh­dys­pai­koil­le tai tien varteen.

    Tilan­ne ei var­maan ole para­ne­maan päin kun kal­ja­kel­lun­ta­su­ku­pol­vi tulee jätehuoltoikään.

  3. Jät­tei­den lajit­te­lu yksi­tyis­koh­tai­ses­ti koto­na on niin kri­tiik­ki­va­paa osa vih­re­ää eetos­ta, että se pitää ehdot­to­mas­ti kysee­na­lais­taa! Ajat muut­tu­vat, tek­niik­ka kehittyy.

    Mutu-tun­tu­mal­ta lajit­te­lu koto­na mär­kiin ja kui­viin, sekä koneel­li­nen lajit­te­lu jätea­se­mal­la on ener­gia­te­hok­kain ja pit­käs­sä juo­kus­sa myös ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin ratkaisu. 

    Todel­la vai­ke­aa kuvi­tel­la että koti­la­jit­te­lun osu­ma­tark­kuus, hävik­ki ja vai­van­näön suu­ruus pysyi­si­vät kone­lai­jit­te­lun kehi­tyk­sen peräs­sä, vaik­ka jäteau­to­jen pääs­tö­jä saa­tai­siin radi­kaa­lis­ti­kin vähennettyä.

    Näin tai­taa olla myös blo­gin­pi­tä­jän mielestä? 

    (Aihet­ta sivua­vis­sa pos­tauk­sis­sa voi­si­kin olla muis­tu­tus Tyrann­osau­rus-kyt­kök­ses­tä, joka toki on useam­paan ker­taan blo­gil­la ollut esillä.)

    1. Lai­te­taan se nyt sit­ten tähän. Olen BMH-tech­no­lo­gy Oy:n hal­li­tuk­sen jäsen. Tuo yri­tys myy Tyrann­osau­rus-jät­teen­kä­sit­te­ly­lin­jas­toa. Menin kysei­sen yri­tyk­sen hal­li­tuk­seen tus­kas­tu­nee­na YTV:n jäte­po­li­tiik­kaan. En saa tulospalkkioita.

  4. Kan­ta­kau­pun­kiin ei ole saa­tu edes kier­rä­tys­pis­tei­tä kun HSY on nerok­kaas­ti spek­san­nut sen säi­liöklus­te­rik­si joka vaa­tii 10 met­riä tilaa ylös­päin, 2 alas­päin ja kuor­ma-auton vie­reen. Yllät­täen sove­liai­ta paik­ko­ja löy­tyy aika niu­kas­ti, ja ole­mat­to­man vähän siel­lä mis­sä ihmi­set liikkuvat.

  5. Onko tämä osa XVII sar­jas­sa suur­ten asu­tus­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la oma­ko­ti­ta­lois­saan asu­vil­le on kek­sit­tä­vä lisää mak­su­ja, jot­ta sii­tä tuli­si vähem­män hou­kut­te­le­vaa? Vai onko täs­tä jota­kin muu­ta saa­ta­vis­sa irti?

    Entä tar­koit­taa­ko “yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­nen” sitä, että ihmi­siä edel­leen asuu ripo­tel­len hie­man siel­lä ja tääl­lä­kin eikä vain tii­vii­seen ahde­tuis­sa keskittymissä?

    On monia ihmi­siä, jot­ka eivät kes­tä asua kes­kit­ty­mis­sä, vaan kai­paa­vat ympä­ril­leen tilaa, hil­jai­suut­ta ja rau­haa. Voin hyvin ymmär­tää hei­tä. Tämä on ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta pal­jon tär­keäm­pi kysy­mys kuin ilmastonmuutos.

  6. Olin ker­ran tilai­suu­des­sa, jos­sa visioi­tiin kroo­nis­ten pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sien hoi­toa. Kun en viit­si­nyt pois­tua­kaan, oikai­sin perä­pen­kil­le tork­ku­maan ja kuun­te­lin, kun tois­ta­sa­taa ter­vey­den­hoi­ta­ja­tä­tiä pää­si pidik­keet­tä heh­kut­ta­maan. Pian rou­da­taan ihmi­siä polii­si­voi­min veren­so­ke­ri- ja vyötärönmittamittauksiin.
    Eräs kunin­gas­a­ja­tus oli myös yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­sen kei­noin pakot­taa ihmi­set liik­ku­maan jalan mak­si­maa­li­set mää­rät. Visio­nää­rit oli­vat siis kou­lu­tet­tu­ja ja hyvin toi­meen­tu­le­via nai­sia jul­ki­sis­sa suo­ja­työ­pai­kois­saan, eli tyy­pil­li­siä Vih­rei­den kan­nat­ta­jia. Kos­ka­han nämä lin­jan­ve­dot törmäävät?

    1. Taa­ja­mis­sa (ei autoa) lii­ku­taan kävel­len enem­män kuin kes­kel­le pel­toa raken­ne­tuis­sa republi­kaa­niu­nel­mis­sa (auto, eikä ei toi­saal­ta mitään min­ne kan­nat­tai­si kävellä)

  7. Mil­loin tän­ne blo­giin sai­si Face­boo­kin Recom­mend-napin? Taas oli­si teh­nyt mie­li klikata.

  8. az, saa asua mnisx­sä halu­aa, mut­ta ei ole oikein pan­na mui­ta maksxa­maan sii­tä aiheu­tu­via kuluja.”

    Jokai­nen maal­la-asu­va käy töis­sä tai asioil­la asu­tus­kes­kuk­sis­sa ja voi tuo­da jät­teen­sä rin­ta­mail­le ilman suur­ta ja kal­lis­ta keruujärjestelmää.
    Asun­to­koh­tai­seen keräi­lyyn pakot­ta­mi­nen on pelk­kää dik­da­tuu­ria, jol­la pyri­tään vain lisää­mään maal­la asu­vien kustannuksia.
    Muu­ta­ma yhteis­ke­ruu­pis­te sisään­tu­lo­väy­lil­lä rat­kai­see ongelman.
    Las­ku­tus voi­daan hal­li­ta kul­ku­kor­tin avul­la eli jokai­se­ta käyn­ti­ker­ras­ta laskutetaan.

    Tämä oli­si hal­vem­paa kuin tuo Osmon mai­nos­ta­ma talo­koh­tai­nen keruu ‚jos­sa kerä­tään pää­asias­sa ajokilometrejä

  9. Täs­sä on myös se näkö­kan­ta, että jos haja-asu­tusa­lu­een jäte­huol­toa ei sub­ven­toi­tai­si, osa asuk­kais­ta rat­kai­si­si ongel­man­sa kip­paa­mal­la jät­teet leväh­dys­pai­koil­le tai tien varteen.”

    Tuo­ta koti­ta­lous­jä­te­mak­sua ei kier­re­tä tuol­la, mut­ta muu suu­rem­pi jäte , joka vie­dään erik­seen keruu­pis­teel­le mak­saa sen ver­ran suo­lai­ses­ti haja-asu­tusa­lu­eel­la, että ne kyl­lä kipa­taan metsään.

    Hel­sin­gis­sä perä­kär­ryl­li­sen roi­naa saa Kivik­koon ja mui­hin keruu­pis­tei­siin n 20 eurol­la, mut­ta syr­jä­seu­duil­la sam mak­saa jopa 60–80 euroa.
    Enpä usko, että mon­taa­kaan kär­ryl­lis­tä pää­tyy keruu­pis­tee­seen Kepulandiassa

  10. Siis nykyi­sin lähiöi­den asuk­kaat joi­den jäte­huol­to toi­mii suht koht vai­vat­ta sub­ven­toi­vat kau­pun­gin kes­kus­tas­sa asu­vien jät­tei­den kul­je­tus­ta. Tähän ei kau­pun­gin joh­to eikä HS halua muu­tos­ta, OS sen sijaan oli­si val­mis muu­tok­seen. Täs­sä olen samaa miel­tä Osmon kans­sa, ts alu­eel­li­set kil­pai­lu­tuk­set tms kehiin.

  11. Osmo, kyl­lä az on mie­les­tä­ni oikeas­sa. Ei me vie­lä ole tulos­sa sin­ne kehä kol­mo­sen sisä­puol­le. Ne kulut nyt näin isos­sa lai­vas­sa ovat koko ajan lis­sään­ty­mäs­sä sin­ne “uppoa­vai­hin” ker­ros­ta­loi­hin joi­ta yri­tet­tään tul­val­ta suo­jel­la jätepaaluin .;

    1. Ongel­ma nyt ei satu kos­ke­maan Hel­sin­kiä, jos­sa ei syr­jä­seu­tua ole lain­kaan. Jäte­huol­los­sa ei siir­re­tä rahaa kun­nas­ta toi­seen Ongel­ma kos­kee mui­ta kun­tia, jos­sa pan­naan kes­kus­taa­ja­ma mak­sa­maan republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen menoja.

  12. Kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ei mitään min­ne kan­nat­tai­si kävel­lä? Ovat­ko luon­toar­vot täy­sin pyyh­kiy­ty­neet vih­rei­den agen­dal­ta? Ihmi­nen­hän voi esi­mer­kik­si arvos­taa lenk­kei­lyä met­säs­sä koi­ran kans­sa. Tai tuhat­ta muu­ta asi­aa, jot­ka kau­pun­gis­sa eivät onnistu.

    Täs­tä ja monis­ta tämän rin­nal­la kul­ke­vis­ta ehdo­tuk­sis­ta nyt vain pais­taa erit­täin vah­vas­ti lävit­se sel­lai­nen visio, jos­sa on vim­ma saa­da vähä­va­rai­sem­mat oma­ko­ti­ta­lo-asu­jat pie­niin laa­ti­koi­hin Itä-Hel­sin­gin tai Van­taan ker­ros­ta­loi­hin, jot­ta hei­dän “hiil­ja­lan­jäl­ken­sä” pie­ne­ni­si. Tätä tavoi­tet­ta halu­taan ede­saut­taa lisää­mäl­lä kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin oma­ko­tia­su­mi­sen kus­tan­nuk­sia eri­lai­sin veroin, mak­suin ja mm. nouse­vin lämmityskuluin.

    Samaa ideo­lo­gi­aa edus­ta­vat muut eri­lai­set visioi­dut tasa­mak­sut, kuten sel­lai­sen mit­ta­luo­kan lentoverot/maksut, jot­ka teki­si­vät myös oma­ko­ti­ta­los­ta aje­tun per­heen vuo­sit­tai­ses­ta ete­län lomas­ta toiveajattelua.

    Tämä yle­vä vih­reä visio halu­aa mak­sat­taa co2-leik­kauk­sia eri­tyi­ses­ti alem­man kes­ki­luo­kan ja köy­hien elin­ta­po­ja muut­ta­mal­la. Hei­dät kun on hel­pom­pi ajaa rakoon, jos­sa heil­lä ei enää ole varaa elämänvalintoihinsa.

    Rik­kaat ja ylem­pi kes­ki­luok­ka­han asui­si­vat ja mat­kus­tai­si­vat aivan sii­nä kuin ennen­kin. Mak­sai­si­vat hie­man enem­männ ane-raho­ja, mut­ta pääs­tö­jään eivät vähentäisi.

  13. OS: “Taa­ja­mis­sa (ei autoa) lii­ku­taan kävel­len enem­män kuin kes­kel­le pel­toa raken­ne­tuis­sa republikaaniunelmissa”

    Taas lyö­dään lyö­tyä. Vapaa­eh­toi­ses­ti­ko kes­kel­le pel­toa muu­te­taan ? Yksi masen­ta­vim­mis­ta vii­me aikoi­na vas­taan tul­leis­ta asun­to­po­li­tiik­kaan liit­ty­vis­tä doku­men­teis­ta on Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­ta 16.12.2008, jos­sa alle 40% luo­vu­tet­ta­vis­ta ton­teis­ta ohjau­tuu vapaa­ra­hoit­tei­seen vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­tuo­tan­toon. Hel­me­nä 4500 k‑m2 puis­ton vie­res­tä Jät­kä­saa­res­ta oleel­li­ses­ti vas­tik­keet­ta Hem i stan ‑nimi­sel­le pop­pool­le joka vain sitä sat­tui pyy­tä­mään. Muka­na tiet­ty hal­lin­non sisä­pii­ri­läi­siä jot­ka tun­te­vat päätöksentekoprosessit.

    Ei työs­sä­käy­vän per­heen rahat rii­tä hin­ta­ta­soon joka on tämän­kal­tai­sen asun­to­po­li­tii­kan seu­raus, eikä sisä­pii­rin kans­sa kukaan pys­ty kil­pai­le­maan sil­loin kun niukk­kuut­ta jae­taan. Jos halu­aa kär­jis­tää, voi sanoa että kehys­kun­tien republi­kaa­ni­vyö­hyk­keet ovat Hel­sin­gin segre­gaa­tio­ta vas­tus­ta­van asun­to­po­li­tii­kan seu­raus­ta. Halu­tuim­mat ton­tit jae­taan ihmi­sil­le joil­la muu­ten oli­si varaa vain radan­var­sia­su­mi­seen ja samal­la työn­ne­tään omil­la rahoil­laan liik­kel­lä ole­vat par­jat­tui­hin republikaaniunelmiin.

  14. Hyvä Osmo. Just näin.

    Ei nii­tä jäte­huol­lon mark­ki­noi­ta ees kan­na­ta men­nä sork­ki­maan miten­kään kau­pun­gin­osa­koh­tai­ses­ti. Jos jäteen kerää­mi­nen on tosi kan­nat­ta­vaa teh­dä har­voin ja isoil­la autoil­la, niin tulee luon­nol­li­sia mono­po­le­ja kaupunginosiin.

    Täs­sä on muu­ten mun mie­les­tä mie­len­kiin­to­nen podcäs­ti, mis­sä pari talous­tie­tei­li­jää kes­kus­te­lee sii­tä mil­loin kan­nat­taa kier­rät­tää, mikä on jätet­tä ja mikä on resurs­si ja miten ne voi erot­taa toi­sis­taan yms.

    http://www.econtalk.org/archives/2007/07/munger_on_recyc.html

  15. Cati­li­na, se on tapa­na lukea jouk­ko­lii­ken­teen ja kau­pun­kien eduk­si että niis­sä kes­ki­mää­rin kävel­lään enem­män, mikä sit­ten taas on kes­ki­mää­rin kai hyväk­si ter­vey­del­le, sano sinä kun asias­ta jotain ymmär­rät. Jos­kus olen kuul­lut har­vo­ja pysäk­ki­vä­le­jä puo­lus­tet­ta­van samal­la perus­teel­la, mut­ta se on kyl­lä täyt­tä pup­pua. Jouk­ko­lii­ken­net­tä teh­dää mat­kus­ta­jia var­ten ja jos mat­kus­ta­jat halu­aa kor­va­ta kul­ku­neu­vol­la peri­aat­tees­saa kävel­tä­viä mat­ko­ja (sateel­la, pak­ka­sel­la, hel­teel­lä, pimeäl­lä, las­ten kans­sa, kan­ta­muk­si­neen…) niin se on mat­kus­ta­jien asia. Mut­ta har­vem­min sitä kuu­lee niin päin esi­tet­tä­vän että tar­koi­tus oli­si tie­ten­tah­toen käve­lyt­tää ihmi­siä, eikä tuo toi­mi kun ihmi­set jät­tää käve­le­mät­tä. Tar­kem­min aja­tell­len lähiö­ark­ki­teh­tuu­ris­sa on vähän tuol­lai­sia piirteitä…

  16. spot­tu, eikö ne oma­ra­ken­ne­tut talot ole vuokratontilla?

    En minä nyt oikein ymmär­rä tätä rui­ku­tus­ta ettei ihmi­sil­lä ole varaa asua kau­pun­gis­sa eli sitä syr­jäi­sem­pää asu­mis­ta pitää sub­ven­toi­da? Sen kun tekee lisää kau­pun­kia, ei sen raken­ta­mi­nen per asuin­ne­liö ole sen kal­liim­paa kuin haja-asu­tuk­sen, itsea­sias­sa päinvastoin.

  17. Kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ei mitään min­ne kan­nat­tai­si kävellä? 

    Aina­kin tääl­lä meil­lä päin (lähiös­sä) on lois­ta­vat käve­ly- ja pyö­rä­tiet, joi­ta pit­kin pää­see niin kaup­paan, kir­jas­toon kuin uima­ran­nal­le. Maa­seu­tu­taa­ja­mas­sa sijait­se­val­ta mökil­tä pää­see kävel­len ainoas­taan leh­miä kat­so­maan (ihan kivo­ja ei sii­nä mitään, näin vii­me käve­lyl­lä vasi­kan emän­sä nisäl­lä ja sii­nä oli kau­pun­ki­lai­sel­le ihmet­te­le­mis­tä). Asioin­ti­reis­sut on hoi­det­ta­va autol­la tai moot­to­ri­ve­neel­lä (parem­paan uima­ran­taan jak­saa jopa jär­vi­han­kai­mil­la soutaa).

    1. On tilas­tol­li­nen tosia­sia, (Yhdys­val­lois­ta) että kah­den auton oma­ko­tia­lueil­la kävel­lään vähem­män kuin kau­pun­gis­sa. Park­ki­paik­ka on lähem­pä­nä kuin ratikkapysäkki.

  18. Ei jät­teen­kul­je­tus maa­seu­dul­la tai­da olla mikään iso ongel­ma. Ongel­ma­jät­teil­le ja muil­le jät­teil­le (eri lajeil­le) on omat keräys­pis­teen­sä. Nii­hin voi vie­dä jotain omaan kier­rä­tyk­seen kel­paa­ma­ton­ta muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Ehkä taa­ja­mien hyvin orga­ni­soi­tu jät­tei­den keräys on isom­pi eko­lo­gi­nen ongel­ma sik­si, että vie­res­sä sijait­se­va poh­jat­to­mal­ta vai­kut­ta­va jäteas­tia hou­kut­te­lee kulut­ta­maan ker­ta­käyt­tö­tyy­liin. Elä­mäl­le tar­jo­taan mal­lia, jos­sa tava­rat liik­ku­vat liu­ku­hih­naa pit­kin mar­ke­tis­ta kodin kaut­ta jäte­huol­toon (=> “kulu­tan, siis olen olemassa”).

    Tuos­sa maa­seu­dun mal­lis­sa jou­tuu aina­kin vähän miet­ti­mään pal­jon­ko jätet­tä syn­tyy. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set eivät tai­da olla kovin kor­keat, vaik­ka mat­kat ovat­kin pidempiä.

  19. Osmo on var­maan luke­nut vähän huo­nos­ti kysei­sen hesa­rin pää­kir­joi­tuk­sen. Sii­nä­hän kes­kei­sin kysy­mys oli, voi­vat­ko kiin­teis­töt teh­dä suo­raan itse sopi­muk­sia jäteyh­tiöi­den kans­sa vai pitää­kö kun­nan teh­dä sopi­muk­set kil­pai­lu­tuk­sen kautta?

    Mut­ta jos kun­ta kil­pai­lut­taa, niin se voi aivan hyvin teh­dä kil­pai­lu­tuk­sen Osmon esit­tä­mäl­lä taval­la siten, että jokai­sel­le kau­pun­gin­osal­le kysy­tään jätey­ri­tyk­sil­tä oma hin­tan­sa. Sil­loin tii­viis­ti asu­tet­tu­jen aluei­den asuk­kaat eivät sub­ven­toi haja-asutusalueita. 

    Minä ymmär­sin Osmon kir­joi­tuk­sen niin, että Osmo ja hesa­ri oli­vat pää­ky­sy­myk­sen osal­ta samaa miel­tä. Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että vie­rek­käi­sis­sä kiin­teis­töis­sä käy eri yhtiöi­den autot. Sik­si on parem­pi, että kun­ta kil­pai­lut­taa jäteyhtiöt.

  20. En lajit­te­le.

    Lajit­te­lu on ympäristörikos.

    Pol­tan kaik­ki jätteeni.

  21. Ei kun­nal­la ole mitään intoa teh­dä kil­pai­lu­tus­ta koko­nais­te­hok­kaas­ti. Hel­poim­mal­la­han kun­nas­sa pääs­sään, kun lai­te­taan koko kun­ta koko­nai­suu­te­na kil­pai­lu­tuk­seen ja sii­hen saa­daan sit­ten ehkä yksi tarjous.

    Näin täs­sä tulee kui­ten­kin käy­mään. Jul­ki­nen sek­to­ri ja kus­tan­nus­te­hok­kuus nyt kun vaan eivät miten­kään sovi samaan lausee­seen. Kun­nal­li­nen mono­po­li on lähes myyt­ti­nen hel­ve­tin­hir­viö täs­sä suhteessa.

  22. Olen jo pit­kään ihme­tel­lyt mik­si kaik­kiin tuot­tei­siin ei auto­maat­ti­ses­ti lisä­tä jät­teen­kä­sit­te­ly­mak­sua (vähän niin­kuin ydin­säh­köön). Kulut­ta­jal­la oli­si sit­ten vapaus sopia jäteas­tian­sa tyh­jen­nyk­sen halua­man­sa kun­nan ser­ti­fioi­man jät­teen­kä­sit­te­ly­fir­man kans­sa, jol­loin jäte­mää­rää vas­taa­vat rahat vain tili­tet­täi­siin ko. fir­mal­le. Mikä­li ei haluai­si teh­dä omaa sopi­mus­ta voi­si vain kipa­ta ros­kat lähim­pään kun­nal­li­seen ros­ka­laa­tik­koon ilman omantunnontuskia.

    Jos jät­tees­tä teh­täi­siin näin “arvo­ta­va­raa” oli­si kun­tien help­poa ripo­tel­la kun­nal­li­sia keräys­pis­tei­tä laa­jem­mal­le. Nyt­hän esim. Parai­nen “kes­kit­ti” (eli vähen­si) vas­ti­kään sääs­tö­syis­tä keräys­pis­tei­den mää­rää, mikä tulee ainoas­taan herät­tä­mään hen­kiin van­han saa­ris­to­lais­pe­rin­teen kiven pai­noon poh­jau­tu­vas­ta jät­tei­den­kä­sit­te­lys­tä vene­mat­kan aikana. 

    Eikö jäte­po­li­tii­kan ensi­si­jai­nen tar­koi­tus tuli­si olla var­mis­taa että kaik­ki jät­teet kerä­tään ja kulut täs­tä tule­vat suo­raan kulut­ta­jal­le. Tämä ohjai­si fir­mo­ja suun­nit­te­le­maan pak­kauk­sia jois­sa on pie­nem­pi jäte­mak­su ja kulut­ta­jia osta­maan tuot­tei­ta jois­sa on eko­lo­gi­sem­mat pakkaukset.

  23. Ihan häm­mäs­tyin, kun Osmo kir­joit­ti niin suo­raan Ympä­ris­töy­ri­tys­ten lii­ton sana­kään­tein. Jos nii­den teks­ti uppo­aa noin täy­sin Osmoon, niin entäs ne tyh­mem­mät polii­ti­kot… pahal­ta näyt­tää. Se mikä minua ärsyt­tää, on tuo mono­po­li-sanan käyt­tö kun­nan KILPAILUTTTAMAN jät­teen­kul­je­tuk­sen yhtey­des­sä. Ja Osmon ja mui­den ihai­le­mis­sa kier­rä­tyk­sen kul­ta­mais­sa Euroo­pas­sa on lähes poik­keuk­set­ta kun­nan jär­jes­tä­mä, usein myös kun­nan omat jäteau­tot ja kus­kit. Suo­mes­sa jät­teen­kul­je­tuk­sis­sa syn­tyy niin sanot­tu­ja luon­nol­li­sia mono­po­le­ja hel­pos­ti alueil­le, jot­ka eivät ole bis­nek­sen näkö­kul­mas­ta kiin­nos­ta­via = haja-asu­tusa­lu­eet. Täl­löin hin­ta on se mitä yrit­tä­jä keh­taa pyy­tää. Joil­la­kin käy tuu­ri ja alu­eel­la toi­mii koh­tuul­li­ses­ti hin­noit­te­le­va yri­tys. Kai­kil­la ei asiat ole niin hyvin. Kun­tien teke­mä kil­pai­lut­ta­mi­nen TUO KILPAILUN SINNE MISSÄ SITÄ EI MUUTEN OLISI. Jos siis kil­pai­lut­ta­mis­ta pide­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä­nä, on syy­tä antaa kun­tien kil­pai­lut­taa jättteenkuljetukset.
    Jät­teen­kä­sit­te­ly on sit­ten toi­nen asia. Har­vas­sa­pa ovat (kum­ma kyl­lä) yksi­tyis­ten yri­tys­ten teke­mät jät­teen­kä­si­te­lyn inves­toin­nit. Kun yksi­tyi­nen raha ei uskal­la inves­toin­te­ja teh­dä (tut­ki­kaa ja sel­vit­tä­kää, mis­tä löy­tyy yksi­tyi­sell­lä rahal­la JA ilman kun­ta­sek­to­rin kans­sa teh­ty­jä kym­me­nien vuo­sien sopi­muk­sia), on kunal­li­sen jäte­hul­to­sek­to­rin kui­ten­kin kan­net­ta­va laki­sää­tei­nen vas­tuun­sa ja kehi­tet­tä­vä jäte­huol­toa, jol­loin lai­to­sin­ves­toin­nit jää­vät kun­ta­sek­to­rin (yhtes­työ­ku­vioi­ta mm. ener­gia­sek­to­rin kans­sa toki on) harteille.
    Eivät kun­nat ole täs­sä pahik­sia, vaik­ka bis­nes­sek­to­ri halu­aa niin väit­tää! Kun­nat kaven­ta­vat voit­to­mar­gi­naa­lia (asuk­kai­den hyväk­si) ja ovat sik­si pahik­sia bis­nek­sen näkö­kul­mas­ta. Avaa sil­mä­si Osmo!

    1. Kysy­mys on sii­tä, ettäö kun­nat eivät anna jätet­tä kier­rä­tet­tä­väk­si vaan vaa­ti­vat kai­ken omaan polt­toon­sa tai kaa­to­pai­koil­le. Sitä ei voi pitää hyvä­nä. Lop­pu­tu­lok­se­na on, että Suo­mes­sa kaa­to­paik­ko­jen osuus jäte­huol­los­ta on mega­lo­maa­li­sen suur­ta mui­hin Euroo­pan maiin ver­rat­tu­na. Toki kun­ta­kin voi­si toi­mia nyky­ai­kai­ses­ti, mut­ta kaa­to­paik­ka näyt­tää ole­van ainoa mihin kun­nan orga­ni­saa­tio kyke­nee — tai brut6aali massapoltto.

  24. Mar­ko Jalo­nen: “Täs­sä on myös se näkö­kan­ta, että jos haja-asu­tusa­lu­een jäte­huol­toa ei sub­ven­toi­tai­si, osa asuk­kais­ta rat­kai­si­si ongel­man­sa kip­paa­mal­la jät­teet leväh­dys­pai­koil­le tai tien varteen.”

    Eihän se niin mene, sub­ven­tiol­la ei ole mer­ki­tys­tä. Mer­ki­tys­tä on pakol­li­sel­la osal­lis­tu­mi­sel­la jär­jes­tet­tyyn jäte­huol­toon. Jät­tei­den kip­paa­mi­sel­la leväh­dy­sa­lueil­le ei vapau­du mak­sus­ta, joten se ei kan­na­ta. Eli mak­su voi­si olla ajo­kus­tan­nus­ten mukaan porrastettu.

  25. Osmo siis haluai­si, että kau­ka­na kai­kes­ta asu­vien tuli­si mak­saa jäte­huol­los­taan enem­män kuin he, jot­ka asu­vat yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kan­nal­ta fik­sum­min. Jois­ta­kin kom­men­teis­ta kävi­kin ilmi, että tämä ei onnis­tu esim sik­si, että sil­loin kor­pien asu­kit joko polt­ta­vat jät­teen­sä tai sit­ten kip­paa­vat ne metsiin.

    Hajal­laan asu­mi­sen ongel­ma tuot­taa mui­ta­kin ongel­mia kuin jäte­huol­to (kuten OS sel­keäs­ti tuo esiin). Rat­kai­su kaik­keen oli­si se, että kun­nil­le annet­tai­siin oikeus ‑tai jopa vel­vol­li­suus- verot­taa asuk­kai­taan asuin­pai­kan mukaan. Eli jos asut kau­ka­na kai­kes­ta, mak­sat enem­män kun­nal­lis­ve­roa. Täl­lä taval­la saa­tai­siin “pako­tet­tua” jen­gi poih­ti­maan tark­kaan syr­jään muut­ta­mi­sen järkevyyttä. 

    Toi­saal­ta täl­lai­nen menet­te­ly kär­jis­täi­si maan hin­tae­roa kes­kus­ten ja kor­pien välil­lä edel­leen. Ellei sit­ten vii­saat päät­tä­jäm­me sai­si vii­mein­kin vauh­tia kaavoitukseen.

  26. Osmo sanoo:

    On tilas­tol­li­nen tosia­sia, (Yhdys­val­lois­ta) että kah­den auton oma­ko­tia­lueil­la kävel­lään vähem­män kuin kaupungissa. 

    En epäi­le, ettei­kö tämä pitäi­si paik­kan­sa täälläkin. 

    Ame­rik­ka­lais­ten oma­ko­ti­ta­loa­luei­den infra poik­keea kui­ten­kin olen­nai­ses­ti suo­ma­lai­ses­ta, kos­ka sii­hen ei kuu­lu kevyen lii­ken­teen väy­liä lainkaan. 

    Isä­ni oli käy­mäs­sä taan­noin tut­ta­vil­laan täl­lai­sel­la alu­eel­la. Jokin bis­nek­siin liit­ty­vä asioin­ti vaa­ti kilo­met­rin siir­ty­mää, ja vaik­ka per­he kovas­ti tie­tys­ti tar­joi­li autoa lai­naan, niin isä­ni päät­ti kävel­lä — aina­han tääl­lä nyt tuol­lai­set mat­kat on kävelty. 

    Puku pääl­lä ja salk­ku kai­na­los­sa hän sit­ten tal­lus­te­li auto­tien reu­naa ilmei­sen huo­les­tut­ta­va­na näky­nä, kos­ka täl­lä kilo­met­rin mat­kal­la vii­ti­sen autoa kuu­lem­ma ehti pysäh­tyä ja kysyä, mikä mie­hel­lä on hätä­nä. Joka autos­ta tuli myös kyy­ti­tar­jous. Piti­vät ehkä sikä­läi­sen käsi­tyk­sen mukaan heit­te­le­jät­tö­nä, jos aikui­nen mies noin vain kes­kel­lä päi­vää jäte­tään käve­le­mään muu­ta­ma sata metriä. 

    Tari­na ker­too sen, että jalan­kul­ku näil­lä seu­duil­la on ker­ta­kaik­ki­sen kum­mal­lis­ta sil­loin, jos näyt­tää sil­tä että käve­li­jä on menos­sa jon­ne­kin. Kai­pa he siel­lä nyt lenk­kei­le­vät kuitenkin. 

    Tari­na ker­too myös sen, kuin­ka ystä­väl­li­siä ja avui­lai­ta kes­ki­luok­kai­set, taval­li­set ame­rik­ka­lai­set ovat.

  27. tpyy­luo­ma: “spot­tu, eikö ne oma­ra­ken­ne­tut talot ole vuokratontilla?”

    Näis­tä on vähän han­ka­la löy­tää tie­toa, yleen­sä hitas-ehtois­ten asun­to­jen vuo­krat ovat olleet kai jos­sain 1–2 e/m2/kk paik­keil­la. Kau­pun­gin lin­jauk­sen mukaan vuo­kra pitäi­si olla 4% osto­hin­nas­ta eli varo­vai­ses­ti arvioi­tu­na jos­sain 5 euron paik­keil­la / m2/kk kan­ta­kau­pun­gis­sa puis­toon rajau­tuen 1500 e/m2 osto­hin­nal­la. Osmo oli pää­ty­nyt vähän toi­sel­la logii­kal­la vuo­kra­ta­soon 6,25 e/m2/kk. Tätä tar­koi­tan ilmai­sul­la “oleel­li­ses­ti vastikkeetta”.

  28. Jo pelk­kä kerää­mis­ta­pa herät­tää hil­peyt­tä. Kuusi rek­kaa kier­tää kaik­ki talot ja vie­lä toi­vo­taan lasin ja metal­lin talo­koh­tai­sia keruu­as­tioi­ta. Siis kah­dek­san rek­kaa ajaa jonos­sa kaik­ki talot!!

    YTV alue­ke­räys­pis­tei­tä n. 15kpl, haloo metropoli!

    Tuk­hol­mas­sa alue­ke­räys­pis­tei­tä n.250kpl! ja talo­yh­tiöis­sä kerä­tään vain pol­tet­ta­va (ja sano­ma­leh­ti). Lisäk­si vie­mä­ris­tä bio. Lin­kis­tä näkee pai­kat ja osoit­teet, jota voi kopi­pas­ta­ta eniro.se katu­nä­ky­mään tai googlen vas­taa­vaan, niin näkee fyy­si­sen sijain­nin. Pön­töt aivan nor­maa­le­ja (mitä nyt niis­sä on myös lii­kun­ta­ra­joit­tei­sen auk­ko), ja nii­tä on sijoi­tet­tu kadun var­teen lähel­le kaup­pa muu­ta­man auto­pai­kan ver­ran. Eikä lasin­ke­ruus­ta lähi asuk­kaat vali­ta, ääni kuu­luu kau­pun­kiin. Mut­ta kah­dek­san rekan jono suo­mes­sa onkin sit­ten ihan ok.

    http://se.ftiab.se/avskarta.aspx?reloaded=true

    Saa­daan vähem­mäl­lä vai­val­la, rahal­la ja nopeu­del­la suu­rem­pi mää­rä jätettä.

    Mut­ta kaik­ki tämä­hän on vain poliittista.

  29. Niin­pä “fik­su” kun­ta kul­jet­taa­kin jät­teet Ruot­siin! Ei, tämä ei ole vitsi.

  30. spot­tu, minun käsi­tyk­se­ni mukaan HITAS-ehdoin vuo­kra­tun ton­tin pitäi­si peri­aat­tees­sa olla noin 20% mark­ki­vuo­kraa hal­vem­pi. Toki sen mark­ki­na­vuo­kran mää­rit­tä­mi­nen on vai­ke­aa. Minun puo­les­ta tuos­ta alen­nuk­ses­ta voi luo­pua, ei sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä. HITA­Sia jono­te­taan sik­si että asun­to­jen myyn­ti­hin­nat on rei­lus­ti hal­vem­pia kuin vas­taa­van yksi­tyis­ra­ken­tei­sen joka on myös vuo­kra­ton­til­la.

  31. Osmo kär­jis­tää, ja sehän on tie­ten­kin kes­kus­te­lun herät­tä­mi­sek­si suo­ta­vaa­kin. Kun­tien omis­ta­mis­sa jäte­huol­to­yh­tiöis­sä on kui­ten­kin usei­ta, joi­den alu­eel­la koti­ta­louk­sien jät­teis­tä kier­rä­te­tään lähel­le 50% ja muu­ta­mia joi­den alu­eel­la lopus­ta seka­sot­kus­ta suu­rin osa käy­te­tään polt­toai­nee­na. 50% kier­rä­ty­sas­te (bio, pape­ri, kar­ton­git, lasi, metal­li, ener­gia­jä­te (ok, no tämä­kin on ener­gi­aa), puu­jä­te) ei ole mie­les­tä­ni huo­no ollen­kaan! HSY on iso orga­ni­saa­tio, monet pie­nem­mät jäte­huol­to­yh­tiöt ovat hoi­ta­neet jäte­huol­lon pal­jon mal­lik­kaam­min. Mut­ta sitä ei näe, ellei jos­kus pois­tu Hel­sin­gis­tä muu­ta Suo­mea katsomaan!
    Sit­ten tuo Osmon mai­nit­se­ma “bru­taa­li” jäl­jel­le jää­vän jät­teen massapoltto=energiakäyttö, jota mm. ihail­luis­sa Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa ja Sak­sas­sa teh­dään monin­ker­tai­ses­ti Suo­meen ver­rat­tu­na, lisää jät­teen hyö­ty­käyt­tö­as­tet­ta niin että se on luok­kaa 80–90%. Mik­si ei saisi?
    Kier­rä­tyk­sen ihme­maas­sa Bel­gias­sa kier­rä­te­tään kuuu­lem­ma 70% (syn­ty­paikk­ka­la­jit­te­lu ja mate­ri­aa­li­kier­rä­tys), ehkä voi­sim­me oppia siel­tä jotain, vaik­ka asu­kas­ti­heys on 440 as/km2, kun se Suo­mes­sa on ollut 14…
    Älkää nyt te pää­kau­pun­ki­seu­dun ihmi­set unoh­ta­ko, että käy­tän­nön asiois­sa tilan­ne on ihan eri­lai­nen tääl­lä “muu­al­la Suo­mes­sa”, kyl­lä se asu­kas­ti­heys vai­kut­taa todel­la rat­kai­se­vas­ti mat­koi­hin, ker­ty­miin ja kus­tan­nuk­siin. Ja kier­rä­tyk­ses­tä saa­ta­vaan ympäristöhyötyyn!
    Ja jos Köl­nin mes­suil­la ei näky­nyt pal­jon kun­nal­li­sen jäte­huol­lon edus­ta­jia, niin eipä näky­nyt kun­nal­li­sen jäte­huol­lon vuo­si­päi­vil­lä Hel­sin­gis­sä = lyhyt matka(Jätelaitospäivillä)yhtään polii­tik­koa! Päi­vät avan­nut ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­kin läh­ti avaus­sa­no­jen jäl­keen, ei var­maan usko­nut oppi­van­sa mitään päi­vien annis­ta. Että vali­tet­ta­vas­ti aika huo­non käsi­tyk­sen sii­nä sai myös sii­tä pal­jon­ko asia­tie­to päät­tä­jiä kiinnostaa!

  32. Osmo se jak­saa tois­taa help­poa jät­teen­kul­je­tus­fir­mo­jen popu­lis­mia kun­tien halus­ta vie­dä kaik­ki polt­toon tai kaatopaikalle.

    Yhdys­kun­ta­jä­te­ti­las­to­jen perus­teel­la yli 90 % mate­ri­aa­lien kier­rä­tyk­ses­tä on vstuul­lis­ten tuot­ta­jayh­tei­sö­jen ja vas­tuul­lis­ten kun­tien tai näi­den yhdes­sä jär­jes­tä­mää. Osmo voi­si vaik­ka vil­kais­ta kun­tien ja tuot­ta­jayh­tei­sö­jen kierrätys.info — sivu­ja. Siel­lä nii­tä kun­tien ja tuot­ta­jien kier­rä­tys­pis­tei­tä on jo yli kak­si­kym­men­tu­hat­ta ympä­ri maa­ta. Lisää toki vie­lä mah­tuu ja kun­nat ovat nii­tä yhdes­sä tuot­ta­jien kans­sa koko ajan perustamassa.

    Osmon hurs­kas­te­lu jät­teen­pol­tos­ta on ime­lää, kun tähän asti jät­teen­kul­je­tus­fir­mo­jen pää­in­no­vaa­tio on keräil­lä ja Osmon edus­ta­man yri­tyk­sen murs­ka­ta jätet­tä polt­toon! Vaik­ka tätä kut­sut­tai­siin ener­gia­jät­teek­si tai kier­rä­tys­polt­toai­neek­si ei sil­lä ole mitään teke­mis­tä kier­rä­tyk­sen kans­sa. Jäte­kus­kien fir­moil­la oli­si ollut jo vuo­sia aikaa inno­voi­da ja inves­toi­da esi­mer­kik­si elin­kei­no­jät­tei­den aitoon kier­rä­tyk­seen, mut­ta mitään ei ole syn­ty­nyt. Jät­teen kul­je­tus­fir­mo­jen kyky näyt­tää riit­tä­vän vaan ratin vään­töön ja murs­kan pyö­rit­tä­mi­seen. Ja rek­ka­ral­li maan hal­vim­mil­le kaa­to­pai­koil­le jatkuu. 

    Osmo oli sen­tään huo­man­nut, että die­se­liä palaa kun kul­je­tus­fir­mat vapaan kil­pai­lun nimis­sä ris­tei­le­vät peräk­käin 20 ton­nin kuor­ma-autoil­la asui­na­luei­den kaduil­la ja ymmär­tää, että asuk­kai­den jät­teen kul­je­tuk­set pitää jo ympä­ris­tö­syis­tä kil­pai­lut­taa kun­tien toi­mes­ta — kuten yhä useam­min tapahtuukin.

    1. Minä en miten­kään pidä oikeu­tet­tu­na väit­tää, että ajai­sin yksi­tyis­ten jät­teen­kul­je­tus­fir­mo­jen asi­aa, kos­ka en pidä näi­den tavoit­tees­ta — luo­da jär­jes­tel­mä jos­sa kul­je­te­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon. Kyse on sii­tä, että kun­nal­li­nen jäte­huol­to vie aivan lii­kaa jät­teis­tä kaa­to­pai­koil­le. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on täs­sä esi­merk­ki huo­nos­ta toiminnasta.

  33. Poh­din tätä kysy­mys­tä jos­kus talous­nä­kö­kul­mas­ta, ja pidin ongel­maa mie­len­kiin­toi­se­na, mut­ta vai­kea­na. Mut­ta poh­di­taan lisää.

    Tämä on suh­teel­li­sen kal­lis­ta toi­min­taa, ja peri­aat­tees­sa yri­tyk­sen toi­min­ta tulee rahoit­taa ‘ros­kien­tuot­ta­jien’ toi­mes­ta. Lajit­te­lu ei kui­ten­kaan ole kaik­kien mie­leen, ja se mak­sai­si vie­lä lisää. ( +jot­kut kip­paa­vat roi­nan­sa met­siin kun jäte­mak­sut ovat korkeat)

    Mikä­li jäte­fir­ma voi­si saa­da mak­sun kerä­tes­sään tuot­teen x, ja sen pääl­le mak­sun sen eteen­päin­myy­mi­ses­tä voi­si kon­sep­tis­sa olla ide­aa. Esi­mer­kik­si soh­va, kiu­as tai vas­taa­va voi­si ede­tä jos­sain muo­dos­sa talous­ket­jua eteenpäin.

  34. Osmo:

    Kyse on sii­tä, että kun­nal­li­nen jäte­huol­to vie aivan lii­kaa jät­teis­tä kaa­to­pai­koil­le. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on täs­sä esi­merk­ki huo­nos­ta toiminnasta.

    Olet kyl­lä hiu­kan älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­nen valit­taes­sa­si Suo­men kaa­to­paik­ka­jät­teen suu­res­ta mää­räs­tä. Suu­rin syyl­li­nen tuo­hon­han on edus­ta­ma­si puo­lue ja sitä lähel­lä ole­vat ympä­ris­tö­jär­jes­töt, jot­ka ovat joh­don­mu­kai­ses­ti sabo­toi­neet yri­tyk­siä jät­teen­polt­to­lai­tos­ten perus­ta­mi­sek­si ja kaa­to­paik­ka­jät­teen mää­rän vähentämiseksi.

  35. Ok. Osmo ei siis ole yksi­tyis­ten jät­teen­kul­je­tus­fir­mo­jen asial­la! Siis ei tie­toi­ses­ti ole, mut­ta mie­li­pi­teet kum­min­kin tahat­to­mas­ti sata­vat ympä­ris­töy­ri­tys­ten laariin…
    No, mitäs miel­tä Osmo olet sii­tä, että yksi­tyi­nen jätea­la­ny­ri­tys saa Suo­mes­sa perus­taa kaa­to­pai­kan ja sekä kul­jet­taa, että sen jäl­keen kipa­ta jät­teet kaa­to­pai­kal­leen ilman jäte­ve­roa! Tätä ei kun­nal­li­nen rehel­li­nen fir­ma voi teh­dä, vaan kär­sii 30 € “sakon” jokais­ta jäte­ton­nia koh­ti ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen, jon­ka ainoa inno­vaa­tio on murs­ka ja jon­kin­lai­nen seu­lon­ta. Ker­ro­han mis­sä ne inno­vaa­tiot siel­lä yks­tyi­sel­lä sek­to­ril­la luu­raa? Aina­kin siel­lä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on näh­tä­vis­sä kai­ken­lai­nen jär­jes­tel­män ja lain­sää­dän­nön (mm. jäte­ve­ro­lain) por­saan­rei­kien hyö­dyn­tä­mi­nen ja voi­ton mak­si­moi­mi­nen. Itse en pys­ty ihai­le­maan sem­mois­ta vilunkipeliä…

    1. Se, ettei yksi­tyi­sil­lä’ kaa­to­pai­koil­la ole veroa on tie­tys­ti aivan vää­rin. Vih­reät ovat vas­tus­ta­neet tätä jok­seen­kin ainoa­na puolueena.
      Vaik­ka olen sitä miel­tä, että kil­pai­lu voi­si tuo­da alal­le inno­vaa­tioi­ta, en tie­ten­kään tar­koi­ta, että yksi­tyi­siä pitäi­si täs­sä kil­pai­lus­sa suosia.
      On monia syit6ä, joi­den vuok­si juu­ri tuo jät­tei­den keräi­ly ja kul­je­tus onkin syy­tä pitää kun­nan kil­pai­lut­ta­ma­na koko­nai­suu­te­na, mut­ta jos jokin jätea­lan yri­tys on val­mis huo­leh­tim­naan jos­tain jakees­ta edul­li­sem­min, tämä pitäi­si sallia.

  36. Heik­ki: “(+jot­kut kip­paa­vat roi­nan­sa met­siin kun jäte­mak­sut ovat korkeat)”

    Ehkä jokin yri­tys — onhan nii­tä näh­ty — mut­ta yksi­tyi­nen ei saa vapau­tus­ta jäte­huol­toon kuu­lu­mi­ses­ta eikä maksusta.

  37. tpyy­luo­ma: “HITA­Sia jono­te­taan sik­si että asun­to­jen myyn­ti­hin­nat on rei­lus­ti hal­vem­pia kuin vas­taa­van yksi­tyis­ra­ken­tei­sen joka on myös vuokratontilla.”

    No jos yhdis­tyk­sen jäsen­ten blo­ge­ja on usko­mi­nen, ei jono­te­ta vaan kau­pun­gin vir­ka­mie­het osaa­vat soi­tel­la sopi­vil­le ihmi­sil­le ja ja kysyä jos­pa he haluai­si­vat ystä­väl­li­ses­ti ottaa vas­taan ton­tin hitas‑1 ‑ehdoin. Jos ei ole kau­pun­gin soit­to­lis­tal­la, voi sit­ten yrit­tää etsiä jotain kuk­ka­rol­le sopi­vaa tont­tia Kirk­ko­num­mi-Nur­mi­jär­vi ‑akse­lil­ta. Kil­pai­lua hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta Hel­sin­gin tyy­liin, sano.

  38. Soi­nin­vaa­ra näkee haja-asu­tuk­sen ja kau­pun­kia­su­tuk­sen mus­ta­val­koi­ses­ti. Haja-asu­tus on paha ja kau­pun­ki­mai­nen elä­mi­nen on kai­kin puo­lin parem­paa. Maa­kun­tien rahoil­la on kui­ten­kin mah­dol­lis­tet­tu kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen ja hyvinvointi.

    O.S. ei kui­ten­kaan oli­si val­mis mak­sa­maan maa­kun­nil­le takai­sin ltin latia, jos sai­si yksin päät­tää. Sama kos­kee ilmei­ses­ti vih­rei­tä yli­pää­tään. Toi­sen­lai­sia kan­nan­ot­to­ja on kui­ten­kin esit­tä­nyt vih­rei­den lis­toil­la esiin­ty­nyt alue­tie­tei­siin pereh­ty­nyt pro­fes­so­ri Han­nu Kata­ja­mä­ki Vaa­san Yliopistosta. 

    Ihmet­te­len niin­kin oppi­neen , kuin Soi­nin­vaa­ra, mus­ta­val­kois­ta käsi­tys­tä asias­ta. Maa­kun­tien kehi­tys­hank­kei­siin mene­vät rahat ovat yksi­no­maan pahas­ta. Perus­tee­na näyt­tää ole­van esim. se, että maa­kun­tien han­keet mak­sa­vat vähän . Pää­kau­pun­ki­seu­dun sato­ja mil­joo­nia mak­sa­vat hank­keet tuot­ta­vat enem­män rahaa ja ovat sik­si hyväksyttävämpiä.

    Maa­seu­dun elä­män­ta­pa on tyl­sää esim. Soi­nin­vaa­ra ja Meri­läi­nen. Mitään ei kui­ten­kaan puhu­ta ilmiös­tä urban stress, jos­ta saat oivan esi­mer­kin seu­raa­val­la taval­la: Vii­väh­dä autol­la­si lii­ken­ne­va­lois­sa sekun­nin vih­reän syt­ty­mi­sen jäl­keen, niin saat kuul­la taka­na ole­vien auto­jen mie­let­tö­män tööt­täys­sin­fo­nian. Aivan kuin oli­sit edel­leen jal­ka­pal­lon MM-kiso­jen vuvuzelahelvetissä.

    Ympä­ris­tö­suo­je­lun var­jol­la teh­tä­vä poli­tiik­ka ei ole täl­lai­ses­sa muo­dos­sa uskot­ta­vaa. Kes­ki­ver­to ihmi­nen ajat­te­lee, että on ihan yks hai­lee mitä vii­si mil­joo­naa ihmis­tä tekee, tai muu­ta­ma sata tuhat­ta, jot­ka asu­vat jos­sa­kin suo­ma­lai­ses­sa kaupungissa.

  39. OS: “Jos spo­tul­la on tie­toa tuol­lai­ses­ta toi­min­nas­ta, kuu­li­sin mie­lel­lä­ni lisää.”

    Hem i Stan-yhdis­tyk­sen sie­lu Sal­la Kor­pe­la tote­si sun­nun­tain kokouk­ses­sa, että yhdis­tyk­sen joh­dol­le tuli mel­koi­se­na yllä­tyk­se­nä kau­pun­gin vir­ka­mies­ten soit­to, että onko haluk­kuut­ta hitas-tont­tiin. (läh­de)

    Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nas­sa 16.12.2008: Koti kau­pun­gis­sa – Hem i stan – nimi­sel­le yhdistykselle
    vapaa­ra­hoit­teis­ten omis­tusa­sun­to­jen raken­nut­ta­mi­seen hitas-1-ehdoin (4500 k‑m2, tont­ti 20800/1, 48 asuntoa.

    Talon asu­kas­va­lin­ta tapah­tuu Koti kau­pun­gis­sa ry – Hem i stan rf – yhdis­tyk­sen kaut­ta. (läh­de)

  40. spot­tu, mie­len­kiin­tois­ta. Minä en vaan ole ihan var­ma onko tuo ongel­ma. Luot­ta­mus­hen­ki­löt on pol­ke­nut jal­kaa vir­ka­mie­hil­le sii­tä että kau­pun­kiin pitää saa­da enem­män oma­toi­mi­ra­ken­ta­mis­ta, ja minus­ta tuo tavoi­te on sinän­sä hyvä kos­ka tuo nopeut­tai­si asun­to­tuo­tan­toa. Eli en minä nyt vir­ka­mies­tä oikein osaa syyt­tää. Ja toi­saal­ta noi­ta oma­toi­mi­pro­jek­te­ja on vain kou­ral­li­nen, asia oli­si eri jos haluk­kai­ta oli­si jonok­si saak­ka. Tai sano­taan näin päin, jos pis­tät ker­ros­ta­lo­pro­jek­tin pys­tyyn ja vir­ka­mies ottaa sinuun yhteyt­tä tar­jo­tak­seen tont­tia, niin minul­la ei ole täs­tä veron­mak­sa­ja­na ja kau­pun­ki­lai­se­na mitään valittamista.

  41. tpyy­luo­ma: “Ja toi­saal­ta noi­ta oma­toi­mi­pro­jek­te­ja on vain kou­ral­li­nen, asia oli­si eri jos haluk­kai­ta oli­si jonok­si saakka.”

    Tont­te­ja jono­te­taan kehys­kun­nis­sa, Hel­sin­gis­sä on tuh­rat­tu vii­me vuo­si­na kym­me­niä mil­joo­nia sii­hen että oma­toi­mi­ra­ken­ta­jat blo­ka­taan ulos tor­sok­si jää­vis­tä tar­jous­kil­pai­luis­ta. Tääl­lä ei ole jonoa, kun jonot­ta­mi­nen on hyö­dy­tön­tä. Nyt sit­ten käy ilmi että tont­ti­han löy­tyy vaik­ka kal­leim­mal­ta uudel­ta alu­eel­ta ilman tar­jous­kil­pai­lua kun­han muka­na on sisä­pii­ri­läi­siä ker­to­mas­sa miten temp­pu tehdään.

    Oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­seen tar­vi­taan ilmoi­tus huuto.net:issä jär­jel­li­sin ehdoin, ei se sen moni­mut­kai­sem­paa ole. Nyt ei ole teh­ty sitäkään.

  42. Osmo arve­lee, että kil­pai­lu voi­si tuo­da inno­vaa­tioi­ta. Ihan tot­ta, kyl­lä­hän se voisi.
    Jos kum­min­kin vähän kon­kreet­ti­sem­min puhut­tai­siin asi­aa, niin vuo­si­kausia kun­tayh­tiöt ovat teh­neet käsit­te­ly-yhteis­työ­tä ja osta­neet pal­ve­lu­ja val­ta­vil­la sum­mil­la yksi­tyi­sil­tä yri­tyk­sil­tä ja yhtei­söil­tä. Vai min­ne Osmo luu­let että ne kaik­ki kerä­tyt kar­ton­git, lasit, vaat­teet, metal­lit, ener­gia­jät­teet, bio­jät­teet ja ongel­ma­jät­teet on toi­mi­tet­tu eteen­päin? Tuot­ta­jayh­tei­sö­jen kans­sa (jot­ka edus­ta­vat maa­han­tuo­jia, kaup­paa ja val­mis­ta­jia) on sovit­tu pape­ris­ta, SERis­tä, kyl­läs­te­tys­tä puus­ta ym. Että kyl­lä­hän kun­tayh­tiöt työl­lis­tä­vät osta­mien­sa pal­ve­lu­jen kaut­ta suu­ren mää­rän ihmi­siä eri­lai­sis­sa jäte­huol­toa­lan yri­tyk­sis­sä ja yhtei­söis­sä. Jos nämä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ja osuu­det yhtiöi­den bud­je­teis­ta las­ket­tai­siin, niin näh­täi­siin mil­lai­sen suu­ren yri­tys­ken­tän kun­tayh­tiöi­den osta­ma pal­ve­lu­jen kir­jo ja volyy­mi oikein yllä­pi­tä­vät. Että kyl­lä minun mie­les­tä­ni yri­ty­sek­to­rin tar­joa­mat pal­ve­lut käy­te­tään kun­tayh­tiöis­sä var­sin hyvin hyväksi.
    Ja kaa­to­pai­kal­le sijoit­ta­mi­nen on kun­tayh­tiöi­den mie­les­tä van­han­ai­kais­ta ja täl­lä het­kel­lä­kin se vii­mei­nen vaih­toeh­to. Jos­sain vai­hees­sa Suo­meen­kin tulee orgaa­ni­sen jätt­teen kaa­to­paik­ka­kiel­to ja lopul­ta käsi­te­le­mät­tö­män jät­teen kaa­to­paik­ka­kiel­to, ja kun­tayh­tiöis­sä toi­min­taa kehi­te­tään jo tämä mie­les­sä. Tar­vit­ta­via inves­toin­te­ja käsit­te­ly­lai­tok­siin ei kui­ten­kaan voi­da teh­dä (edes kun­ta­puo­lel­la!) epä­var­man jäte­vir­ran varas­sa. Inves­toin­tien rahoi­tus tulee olla kun­nos­sa, ei ole älyä teh­dä kal­lii­ta lai­tok­sia tyhjänpantiksikaan.

    1. Minun on vai­kea ymmär­tää sitä, että jos jokin yri­tys on val­mis hoi­ta­maan jon­kin jäte­ja­keen hal­vem­mal­la — tai jopa mak­sa­maan sii­tä — kun­nal­li­nen polt­to­lai­tos voi vaa­tia sitä itsel­leen kor­keam­min hävit­tä­mis­kus­tan­nuk­sin, kos­ka muu­ten kal­lis polt­to­lai­tos ei kan­na­ta. Mis­sään muus­sa osas­sa talout­ta ei toi­mi­ta näin.

  43. Osmo:

    Se, ettei yksi­tyi­sil­lä’ kaa­to­pai­koil­la ole veroa on tie­tys­ti aivan väärin.

    Miks se on vää­rin? Eiks se jul­kis­ten toi­mi­joi­den mak­sa­ma vero oo se vää­ryys ja tätä vää­ryyt­tä on ihan tur­ha kas­vat­taa verot­ta­mal­la yksityisiä.

    On monia syit6ä, joi­den vuok­si juu­ri tuo jät­tei­den keräi­ly ja kul­je­tus onkin syy­tä pitää kun­nan kil­pai­lut­ta­ma­na kokonaisuutena

    Ja tie­tys­ti myös monia syi­tä mik­si sitä ei ole syy­tä pitää kun­nan kil­pai­lut­ta­ma­na. Ehkä voi­tas teh­dä sil­leen, että osa kun­nis­ta kil­pai­lut­taa itte ja osa antaa kun­ta­lais­ten ostaa pal­ve­lua itse.

  44. Anne: “Tar­vit­ta­via inves­toin­te­ja käsit­te­ly­lai­tok­siin ei kui­ten­kaan voi­da teh­dä (edes kun­ta­puo­lel­la!) epä­var­man jäte­vir­ran varassa.”

    Näh­tä­väs­ti jäte­sek­to­ril­la lain­sää­dän­nön takaa­miin auto­maat­tei­hin perus­tu­va rahoi­tus on niin sel­käy­ti­mes­sä ettei sen absur­di­teet­tia edes huo­ma­ta. Inves­toin­ti­las­kel­mien paik­kan­sa­pi­tä­vyys on asia joka ansai­taan inves­toin­nin elin­kaa­ren aika­na, ei itses­tään­sel­vyys joka on hal­lin­nas­sa investointihetkellä.

    Samal­la logii­kal­la voi­daan perus­tel­la min­kä tahan­sa bud­je­toin­tie­pä­var­muut­ta aiheut­ta­van jul­kis­ta pal­ve­lua täy­den­tä­vän toi­min­nan kiel­tä­mi­nen. Miten oli­si jos kun­ta ilmoit­tai­si vaik­ka omis­ta­van­sa asuk­kai­den­sa sai­rau­det, kun ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lu­jen mitoit­ta­mi­nen on niin han­ka­laa kun yksi­tyi­set pal­ve­lun­tar­joa­jat sot­ke­vat laskelmat ?

  45. Osmo kir­joi­tat, että
    “Minun on vai­kea ymmär­tää sitä, että jos jokin yri­tys on val­mis hoi­ta­maan jon­kin jäte­ja­keen hal­vem­mal­la – tai jopa mak­sa­maan sii­tä – kun­nal­li­nen polt­to­lai­tos voi vaa­tia sitä itsel­leen…”. Voit­ko täs­men­tää mis­sä täl­lais­ta on tapah­tu­nut? Tie­tääk­se­ni asu­mi­sen jät­tei­tä keräys­pa­pe­ria lukuu­not­ta­mat­ta ei kukaan hae ilmai­sek­si, saa­ti mak­sa niis­tä. Pape­rin tuot­ta­ja­vas­tuu perus­tel­tiin aika­naan jäte­huol­lon toi­min­nan var­mis­ta­mi­sel­la, jat­ku­vuu­del­la ja inves­toin­neil­la. Kun mark­ki­nat ei vedä, sil­loin ale­taan hakea vastuullisia.

  46. Kir­joit­tai­sin hie­man epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta. Mikä­li jät­teen keräi­ly kil­pai­lu­tet­tai­siin täy­sin, niin eikö se tar­koit­tai­si myös sitä, että kaa­to­pai­kan lähel­lä asu­vat sai­si­vat jäte­huol­lon hal­vim­mal­la. Tämä tus­kin voi kui­ten­kaan olla tarkoitus.

  47. Meil­lä Päi­jät-Hämees­sä vas­taa­no­te­taan korvauksetta:puu, metal­li, lasi, risu ja hara­voin­ti­jä­te, maa­lit ym ongel­ma­jät­teet . Eko­pis­tei­siin voi jät­tää nes­te­kar­ton­git, pien­la­sin ja pien­me­tal­lin. Koti­ta­louk­sis­sa laji­tel­laan ener­gia­jä­te ja kaa­to­paik­ka­jä­te. Jäte­lai­tos toi­mit­ta ener­gia jät­teen (kuu­lem­ma veloi­tuk­set­ta) Lah­ti-Ener­gial­le, joka kaa­sut­taa jät­teen lei­ju­pe­ti­me­ne­tel­mäl­lä polttoon.Energiajae ei siis ole jäte, vaan raaka-aine.

  48. Osmon kir­joi­tuk­sis­ta saa käsi­tyk­sen, että jäte­huol­los­ta vas­taa­vat hen­ki­löt kun­nis­sa oli­si­vat type­ryk­siä, jot­ka eivät ymmär­rä talous­a­jat­te­lus­ta pätkääkään.

    Jos kun­taan on raken­net­tu polt­to­lai­tos, niin sen jäl­keen kun­nan jäte­vir­ka­mies­ten pitää tie­ten­kin jokai­sen jäte-erän koh­dal­la las­kea, onko kun­nan kan­nal­ta edul­li­sem­paa ajat­taa jäte-erä polt­to­lai­tok­seen vai luo­vut­taa se jol­le­kin muul­le, joka mah­dol­li­ses­ti mak­saa sii­tä ja jon­ka käsis­sä jäte-erä on arvok­kaam­pi kuin polt­to­lai­tok­sen käsissä. 

    Luu­li­si kun­nan anta­van suo­siol­la jät­tei­tä jätey­ri­tyk­sil­le, jos vaan ne pis­tä­vät tar­peek­si rahaa pöy­tään. Sii­tä­hän hyö­ty­vät vaan veronmaksajat.

  49. Niin, poli­tii­kal­la­pa hyvinkin!
    Spo­tul­le, ja mik­sei Osmol­le­kin pie­ni kom­ment­ti, että kun tilan­ne on se, että yks­tyi­nen raha ei uskal­la teh­dä käsit­te­ly­lai­to­sin­ves­toin­te­ja, niin onko tolk­kua vie­dä inves­toin­ti­mah­dol­li­suus pois myös kuntayhtiöiltä!
    Sil­loin­han kukaan ei tee tar­vit­ta­via käsittelylaitoksia!
    Ja kaa­to­paik­ka­kä­sit­te­ly jat­kuu hamaan tule­vai­suu­teen, ja polii­ti­kot saa­vat jat­kaa teke­män­sä poli­tii­kan hauk­ku­mis­ta ja häm­mäs­tel­lä jäteyh­tiöi­den saamattomuutta.
    Polii­tik­ko­jen käsis­sä­hän tämä on!
    Sanoi­sin­ko että valitettavasti…

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra on tart­tu­nut tär­ke­ään aiheeseen. 

    Jäte­huol­los­sa ollaan anta­mas­sa mer­kit­tä­viä yksi­noi­keuk­sia yhdel­le toi­mi­jal­le, mikä pait­si vää­ris­tää mark­ki­noi­ta, myös aset­taa kun­nal­li­set jäte­lai­tok­set eri­koi­seen tilan­tee­seen. Mal­li, jos­sa toi­saal­ta pitää vähen­tää syn­ty­vän jät­teen mää­rää ja toi­saal­ta pyö­rit­tää isoa orga­ni­saa­tio­ta tuloil­la, joi­ta tulee kaa­to­paik­ka­mak­suis­ta, ei jär­jen mukaan voi olla toi­mi­va ja kestävä. 

    Nimi­merk­ki Anne esit­tää paik­kan­sa pitä­mät­tö­miä argu­ment­te­ja sanoes­saan, että yksi­tyi­nen sek­to­ri ei ole inves­toi­nut jäte­huol­toon. Kyl­lä se on, ja pal­jon. Miten oli­si esi­mer­kik­si näh­tä­vä yri­tys­ten omis­ta­mat mädä­tys­lai­tok­set, jos ei yksi­tyi­sen sek­to­rin teke­mi­nä inves­toin­tei­na? Esi­merk­ke­jä on lukuisia. 

    Yksi­tyi­set yri­tyk­set ja kun­nal­li­set jäte­lai­tok­set ovat inves­toin­tien ris­kien suh­teen täy­sin eri vii­voil­la. Yleen­sä inves­toin­tia har­kit­taes­sa teh­dään tark­ka ana­lyy­si ris­keis­tä. Jos ei ole tie­dos­sa, että lai­tok­seen tulee käsi­tel­tä­vää jätet­tä myös tule­vai­suu­des­sa (täl­lä viit­taan kes­ke­ne­räi­seen jäte­la­kiin), vaa­tii aika­mois­ta uskal­lus­ta teh­dä suu­ri inves­toin­ti. Kun­tien jäte­lai­tok­set sen sijaan voi­vat teh­dä inves­toin­nin vaik­ka suu­rem­mal­la­kin ris­kil­lä, kos­ka nii­den toi­min­ta perus­tuu laki­sää­tei­seen oikeu­teen periä asuk­kail­ta jäte­mak­su­ja. Jos toi­min­ta ei ole kan­nat­ta­vaa, jäte­mak­su­ja voi­daan esteet­tä nos­taa. Käy­tän­nös­sä ris­ki esi­mer­kik­si toi­min­nan jat­ku­mi­ses­ta on ole­ma­ton, vaik­ka teh­täi­siin suu­ri vir­hear­vioin­ti käsit­te­ly­lai­to­sin­ves­toinn­nin suhteen. 

    Yksi­tyi­set yri­tyk­set halua­vat ja ovat val­mii­ta kehit­tä­mään jäte­huol­toa sii­hen suun­taan, joka on myös EU:n tule­vai­suu­den lin­ja, eli siis kier­rä­tyk­sen suun­taan. Kun­nal­li­set jäte­lai­tok­set halua­vat jät­teet hal­lin­taan­sa, jot­ta ne voi­vat ohja­ta ne jät­teen­polt­to­lai­tok­seen, kuten ne ovat sitou­tu­neet pit­kil­lä sopi­muk­sil­la teke­mään. Ikä­vä kyl­lä Sep­po S:n kom­ment­ti “Luu­li­si kun­nan anta­van suo­siol­la jät­tei­tä jätey­ri­tyk­sil­le, jos vaan ne pis­tä­vät tar­peek­si rahaa pöy­tään. ” ei voi jät­teen mas­sa­polt­toon perus­tu­vas­sa mal­lis­sa toteu­tua, vaik­ka se jär­ke­vää olisikin.

  51. Kun­tayh­tiöi­den hoi­ta­ma jäte­huol­to ajaa kier­rä­tyk­sen täy­sin nurk­kaan. Jos koti­ta­lou­den jät­teis­sä on jotain, jon­ka teol­li­suus voi­si hyö­dyn­tää raa­ka-ainee­na­naan, oli­si var­mas­ti jär­ke­vää, että sen sai­si kerä­tä jäte­mas­sas­ta erik­seen? Kui­ten­kaan lain­sää­dän­tö ei mah­dol­lis­ta yri­tyk­sil­le täm­möi­sen, vaik­ka­pa kal­vo­muo­vin, keräyk­sen aloit­ta­mis­ta. Jäteyh­tiö tulee ja kiel­tää kerää­mäs­tä tai käsit­te­le­mäs­tä hei­dän kaa­to­pai­kal­leen kuu­lu­vaa jätet­tä. Eihän täs­sä ole mitään jär­keä. Lah­des­sa­kin jäteyh­tiö päät­ti, että pape­rin­ke­räys­pis­tei­tä saa olla vain hei­dän eko­pis­teil­lään. Muut pape­rin­ke­räy­sas­tiat ovat lait­to­mia. Eikö­hän oli­si perus­tel­tua, että jokai­nen toi­mi­ja voi­si kerä­tä jät­teis­tä kier­rä­tyk­seen ne sin­ne kel­paa­vat jakeet par­haak­si kat­so­mal­laan jär­jes­tel­mäl­lä ja vas­ta sit­ten vie­dään lop­pu­jae ener­giak­si. Juh­la­pu­heis­sa kyl­lä kehoi­te­taan kier­rät­tä­mään ja kehit­tä­mään uut­ta kier­rä­tys­tek­niik­kaa (esim. Mau­ri Pek­ka­ri­nen) mut­ta kier­rät­tä­jä ei saa kui­ten­kaan kos­kea koko jäte­ka­saan, kun se on kun­tayh­tiön “vas­tuul­la”. Etsi sii­nä sit­ten raa­ka-ainei­ta kier­rä­tys­teol­li­suu­del­le ja luo inno­vat­ti­vi­sia kier­rä­tys­me­ne­tel­miä vaik­ka­pa muo­veis­sa ole­van öljyn rege­ne­roi­mi­sek­si.. Kot­kas­sa­kin pol­te­taan jät­teen­polt­to­lai­tok­ses­sa kun­tayh­tiöi­den ener­gia­jä­tet­tä, jos­sa on seas­sa pah­via ja kar­ton­kia, jot­ta saa­daan ener­gi­aa, että voi­daan teh­dä uut­ta kar­ton­kia.. On kuin höl­mö­löis­ten pei­ton jatkaminen

  52. Ei Lah­des­sa jäteyh­tiö mitään kiel­tä­nyt, ympä­ris­tö­po­mo kiel­si. Eko­pis­teil­lä ole­vat pape­rin­ke­ruu­as­tiat eivät ole jäteyh­tiön, vaan yksi­tyi­sen toi­mi­jan. Pah­vil­le ja kar­ton­gil­le on omat keruu­pis­teen­sä — hiu­kan toki viit­se­liäi­syyt­tä vaaditaan!

  53. Sep­po S
    “Osmon kir­joi­tuk­sis­ta saa käsi­tyk­sen, että jäte­huol­los­ta vas­taa­vat hen­ki­löt kun­nis­sa oli­si­vat type­ryk­siä, jot­ka eivät ymmär­rä talous­a­jat­te­lus­ta pätkääkään.”

    Mis­tä läh­tien kun­nan työn­te­ki­jöi­den on pitä­nyt ymmär­tää talou­des­ta jotakin?

    Jos joku asia halu­taan teh­dä päin ***ttua, kan­nat­taa sen jär­jes­tä­mi­nen siir­tää kunnalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.