Valtion budjettikuri lisää menoja

Kun pää­ra­dal­le alet­tiin puu­ha­ta nel­jät­tä lisä­rai­det­ta lisään­ty­neen pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­teen tar­pei­siin jos­kus 1990-luvul­la, esil­le tuli myös aja­tus antaa nykyi­nen rata­käy­tä­vä koko­naan pai­kal­lis­ju­nil­le ja teh­dä kau­ko­ju­nil­le koko­naan uusi rata len­toa­se­man kaut­ta. Se hylät­tiin ja nyt ollaan uudes­taan tilan­tees­sa, jos­sa päh­käil­lään rataa kau­ko­ju­na­lii­ken­teel­le len­toa­se­man kautta.

Kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten valit­tiin vää­rin lähin­nä kai sik­si, ettei val­tion bud­jet­ti­käy­tän­tö anna mah­dol­li­suut­ta teh­dä kun­nol­li­sia rat­kai­su­ja. Kun bud­jet­ti­ku­ri on vuo­den haa­ru­kas­sa, voi­daan käyt­tää johon­kin hank­kee­seen kah­te­na­kym­me­ne­nä vuo­te­na 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa sen sijaan, että teh­täi­siin ker­ral­la isom­pi rat­kai­su, joka mak­saa puo­let täs­tä eli 200 mil­joo­naa. Ymmär­rän toi­saal­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö­tä sii­nä, että maa­kun­tien sil­ta­rum­pu­po­lii­ti­kot kek­si­vät kyl­lä käyt­töä rahoil­le, jos inves­toin­tei­hin tulee suu­ren ker­tain­ves­toin­nin jäl­keen kuoppa.

Aivan tol­ku­ton on VM:n aja­tus kor­ja­ta Oulun rata tah­tiin vii­si­mil­joo­naa euroa/vuosi. Ei tar­vit­se olla mai­nit­ta­va asian­tun­ti­ja tode­tak­seen, että tämä tulee pal­jon kal­liim­mak­si kuin nopea perus­pa­ran­ta­mi­nen.  Tämä pien­ten inves­toin­tien poli­tiik­ka on ehkä joh­ta­nut myös toi­seen vir­hee­seen. Minus­ta oli­si pitä­nyt aina­kin sel­vit­tää, oli­si­ko rata kan­nat­ta­nut raken­taa osak­si koko­naan uudes­taan Vaa­san kaut­ta. Nyt Vaa­sa syr­jään jää­nyt Vaa­sa näi­vet­tyy hil­jak­seen – pai­kal­li­sen kinaa­mi­sen vauh­dit­ta­ma­na toki.

21 vastausta artikkeliin “Valtion budjettikuri lisää menoja”

  1. Vir­he teh­tiin sii­nä kun pää­tet­tiin teh­dä len­toa­se­man ratayh­tey­dek­si Kehä­ra­ta, eli Van­taa myi pai­kal­lis­ju­nan­sa val­ta­kun­nal­li­se­na yhtey­te­nä jon­ka val­tio mak­saa. En minä sitä han­ket­ta sinän­sä vas­tus­ta, mut­ta Len­to­ra­ta oli­si ehdot­ta­mas­ti tul­lut ensin tärkeysjärjestyksessä.

    Tuo vuo­si­ra­hoi­tus on nime­no­maan se mikä tekee elin­kaa­ri­mal­leis­ta kan­nat­ta­via, ei niis­sä muu­ten juu­ri jär­keä ole­kaan. En minä oikein ymmär­rä mik­sei val­tiol­la voi olla jotain rata­ra­has­toa jol­la oli­si tasai­nen vuo­si­ra­hoi­tus bud­je­tis­ta ja joka sit­ten käyt­täi­si eri vuo­si­na rahaa tar­peen mukaan vaihdellen.

    Rata­puo­lel­la nyt edes­sä ole­vis­sa inves­toin­neis­sa on se ongel­ma että kaik­ki liit­tyy kaik­keen, eli kyse on isos­ta ker­ta­pa­ke­tis­ta. Prio­ri­teet­tit Hel­sin­gin pääs­sä on 1. Kera­va — Rii­hi­mä­ki lisä­rai­teet, 2. Kulun­val­von­nan paran­ta­mi­nen, 3. Pisa­ra, 4. Len­to­ra­ta. Käy­tän­nös­sä tuon voi hah­moit­taa niin­kin että tuo on yksi iso han­ke jos­sa teh­dään kak­si­rai­tei­nen nopea Hel­sin­ki-Rii­hi­mä­ki rata.

    Koko­nais­kus­tan­nus on jotain lähem­mäs kak­si mil­jar­dia, riip­puu täy­sin sii­tä kuin­ka pal­jon tun­ne­lei­ta teh­dään, eli teh­dään­kö lyhyt vai pit­kä Pisa­ra ja pitää­kö Len­to­ra­ta vetää koko mat­kal­la maan alle. Suur­no­peus­ra­ta­kaan pin­nas­sa ei ole niin hir­veän hin­tais­ta, Lah­den oiko­ra­ta tai­si mak­saa jotain 5Me/km. Rahoi­tuk­ses­ta ja kus­tan­nus­ten jaos­ta saa­daan vuo­ren­var­mas­ti kina aikai­sek­si, hyö­ty­jiä on pal­jon, esi­mer­kik­si Van­taa, Kera­va, jne. sitä­kin kaut­ta että nykyi­sel­le Pää­ra­dal­le mah­tuu enem­män tai nopeam­paa paikallisjunaliikennettä.

    Ja sii­tä sil­ta­rum­pu­po­li­tii­kas­ta pää­see eroon sil­lä että siir­tää lii­ken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­sen pai­kal­li­sek­si. Minä en ymmär­rä mitä val­tiol­le yli­pään­sä kuu­luu joku Kos­ke­lan­tien ramp­pi tai Koi­vusaa­ren met­roa­se­ma, nuo on pai­kal­li­sia hank­kei­ta jot­ka tulee päät­tää ja rahoit­taa pai­kal­li­ses­ti. Sikä­li kun val­tio tätä tukee niin mie­lel­lään sit­ten könt­tä­osuu­del­la väy­lä­ra­haa jon­ka käy­tös­tä pää­te­tään pai­kal­li­ses­ti. Jos vaik­ka Savon­lin­na­lai­set halu­aa ohi­tus­tien niin tekee sen ihan kau­pun­gin tai maa­kun­nan rahoil­la. Val­tiol­li­sia pitäi­si olla vain aivan muu­ta­ma sel­keäs­ti val­ta­kun­nal­li­nen han­kea, lähin­nä tulee mie­leen tuo rata­pa­ket­ti, tie­puo­lel­la ehkä kutos­tie Vaalimaalle.

  2. Vähän off­to­picia mut­ta eikö Vaa­sa voi­si hyö­tyä sii­tä, että sin­ne edel­leen lennetään? 

    Hie­man häm­men­tää tuo vali­tus sii­tä, että Sei­nä­joel­le ei ole enää sitä Hel­sin­ki-Van­taan syöt­tö­lii­ken­net­tä, kun Sei­nä­joel­ta on lähi­ken­täl­le jotain 10km ja Vaa­san ken­täl­le sel­väs­ti alle 100 — eli mat­kaa tuli­si lisää jotain 80km eli mat­ka-aikaa sel­väs­ti alle tun­nin, ja Vaa­saan kai sit­ten oli­si parem­mat yhtey­det­kin. Vajaa tun­ti ei ole nykyis­ten tur­va­tar­kis­tus­hel­vet­tien aika­na mikään mer­kit­tä­vä lisä. Jos asiak­kai­ta on riit­tä­nyt pie­neen konee­seen illal­la, var­maan nii­tä riit­tää pik­ku­bus­siin joka meni­si Vaa­sas­ta Seinäjoelle.

    Pori menet­tää enem­män, kos­ka Pirk­ka­las­ta on vähän pitem­pi mat­ka Poriin ja Porin kent­tä­kin on käve­ly­mat­kan pääs­sä kaupungista.

    Ja Jyväs­ky­lään kai on len­to­ja jatkossakin.

  3. Eikö täs­sä­kin asias­sa voi­si hie­man nos­taa fak­to­jen mer­ki­tys­tä (ohi het­kel­lis­ten poliit­tis­ten tar­pei­den) ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä (ohi het­kel­lis­ten poliit­tis­ten tar­pei­den). Bud­jet­tei­hin ja mui­hin suun­ni­tel­miin voi­si mer­ki­tä myös aikei­ta tule­vai­suut­ta var­ten. Ja mikä vie­lä tär­keäm­pää, his­to­ria kir­jat­tai­siin sän­til­li­ses­ti muis­tiin. Kun­ta joka ei ole vaa­ti­nut sil­ta­rum­pu­ja vuo­siin voi­si ottaa bud­je­tin pääl­tä mitä tahtoo.

    Myös peri­aa­te­pää­tös­ten roo­lia voi­si nos­taa. Jos on kon­sen­sus sii­tä, mikä on sopi­va rata­hal­lin­non kes­ki­mää­räi­nen vuo­sit­tai­nen kulu­tus­ta­so, sen voi­si kir­ja­ta ylös, ja käyt­tää vah­va­na argu­ment­ti­na myö­hem­mis­sä neuvotteluisssa.

    Onko poli­tiik­ka niin lyhyt­jän­nit­teis­tä (median lööp­pien ryt­mis­sä toi­mi­vaa), että mikään täl­lai­nen ei toimi?

    Hyvät muis­tiin­pa­not paran­tai­si­vat polii­ti­koi­den, äänes­tä­jien ja median muis­tia. Myös vapaa kan­sa­lais­toi­min­ta voi­si toi­mia yhte­nä fak­ta­tie­to­jen ylläpitäjänä.

    P.S. Jat­ku­va perus­pa­ran­ta­mi­nen voi tul­la hal­vem­maks­kin, jos koos­sa on sopi­va perus­ko­neis­to, joka pyö­rii joka tapauk­ses­sa kuu­kausi­pal­kal­la, ja on käy­tet­tävs­sä mui­hin­kin, esi­mer­kik­si satun­nai­siin kor­jaus­teh­tä­viin. Vuo­sit­tai­set pie­net ura­kat tul­le­vat kalliimmaksi.

  4. Kuvai­let hyvin suur­ten rai­de­hank­kei­den val­tion ja myös kun­tien rahoi­tus­ta­pa­ku­vion tur­miol­li­suut­ta. Moot­to­ri­tie­hank­keis­sa on jo sivuu­tet­tu tämä aata­mi­nai­kui­nen epä­käy­tän­nöl­li­nen ja kal­lis tapa tipu­tel­la vuo­sit­tain joku ropo jo hyväk­sy­tyn moni­vuo­ti­sen inves­toin­ti­työ­maan hengissäpitämiseksi. 

    Aika­naan met­ron ensim­mäi­nen vai­he rahoi­tet­tiin täl­lä höl­mö­läis­me­to­dil­la. Joka­vuo­ti­nen teat­te­ri käy­tiin val­tuus­tos­sa seu­raa­van vuo­den rahois­ta. Län­si­met­ro saa­ta­neen aikaan vik­ke­läm­min, vaik­ka into­hi­mo­ja jär­jes­tää saman­lai­nen leik­ki on kyte­nyt Espoos­sa mm valitusrumbana. 

    Jos pää­ra­ta oli­si vie­ty 20 vuot­ta sit­ten len­toa­se­man kaut­ta — ja Turun junat myös — kes­kus­te­lut len­to­lii­ken­teen tämän­päi­väi­sis­tä ongel­mis­ta oli­si­vat sisäl­löl­tään toi­sen­lai­set. Kehä­ra­ta ja Pisa­ra hank­kei­na näyt­täy­tyi­si­vät myös eri valossa.

    Nyt lai­na­ra­ha on hal­paa. Mik­si Oulun rataa ei lai­noi­te­ta niin, että työt saa­daan hoi­det­tua nopeasti ?

  5. Täs­sä on hyvä esi­merk­ki mik­si val­tion ei tuli­si vas­ta­ta rau­ta­tei­den ja infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­ses­ta. Jos se Sei­nä­jo­ki — Oulu osuus oikeas­ti halu­taan kun­toon, aivan var­mas­ti sil­le löy­tyy teki­jä sil­lä­kin edel­ly­tyk­sel­lä että tämän, vai ensi vuo­den­ko bud­je­tis­ta mak­se­taan vain 5 Meuroa.

  6. Osmo on oikeas­sa, että suu­ret lin­jat tun­tu­vat puut­tu­van monel­ta hal­lin­no­na­lal­ta. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö on pit­kään ollut tun­net­tu täs­tä. Asias­ta kir­joit­te­li jo sil­loi­nen lii­ken­ne­mi­nis­te­ri poi­ka Ven­na­mo. 🙂 Hän­kään ei saa­nut min­kään­lais­ta rotia ministeriöönsä. 😀

    Yleen­sä nopei­den junien lin­jauk­set teh­dään eril­lään van­has­ta rata­ver­kos­ta. Raken­nus­pro­jek­tit voi­vat olla hyvin­kin pit­kä­jän­tei­siä. Suo­mes­sa teh­tiin toi­sen­lai­nen rat­kai­su: 1) ostet­tiin hitai­ta kal­lis­tu­va­run­koi­sia junia, 2) jot­ka saa­tiin nopeas­ti lii­ken­tee­seen 3) ratao­suu­del­le Hki- Tku, jota käy­tän­nös­sä ei kor­jat­tu ollenkaan.

    Sinän­sä idea Vaa­san kaut­ta kul­ke­vas­ta uudes­ta radas­ta on var­mas­ti jär­ke­vä. Tosin kol­mos­tien pus­ke­mi­nen moot­to­ri­tiek­si välil­lä Tam­pe­re — Oulu on var­mas­ti parem­pi inves­toin­ti. 😉 Sii­nä­kin teh­dään vir­hei­tä ura­kal­la, kun ole­mas­sa ole­vaa, huo­noa tie­tä kor­ja­taan, sen­si­jaan että vähät rahat käy­tet­täi­siin moot­to­ri­tie­hen. Kuten Osmo sanoi, pit­kä­jän­tei­syys puut­tuu täysin.

  7. Sei­nä­joen kes­kus­tas­ta on Vaa­san len­toa­se­mal­le 72 km, ja Sei­nä­joen len­toa­se­mal­le 12 km. Lisää mat­kaa tulee siis vain 60 km.

  8. Jos rata vedet­täi­siin Vaa­san kaut­ta niin, että se meni­si Sei­nä­joel­ta Vaa­saan (tämä pät­kä on jo ole­mas­sa) ja liit­tyi­si takai­sin van­han radan lin­jauk­seen suun­nil­leen Pän­näis­ten koh­dal­la (koko­naan uusi rata Vaa­sa-Pän­näi­nen) tuli­si mat­ka noin 57 km lisää. (Tämä on Google Map­sin tie­rei­teis­tä arvoi­tu ja en tie­ten­kään voi arvioi­da mis­tä koh­das­ta rata kul­ki­si, joten kilo­met­reis­sä voi olla aika suu­ri­kin heit­to.) Pois putoai­si­vat Lapuan (14 335 asu­kas­ta) ja Kau­ha­van (17 486 asu­kas­ta) ase­mat. Itse taa­ja­mis­sa asu­kas­lu­vut kai pie­nem­mät. Ehkä.

    @Tpyyluoma: Kuka päät­tää rata­ra­has­ton käy­tös­tä. En pidä aja­tus­ta sii­tä, että rata­ra­hat oli­si hal­li­tuk­sen mää­räys­val­lan ulot­tu­mat­to­mis­sa (esim. poliit­ti­ses­ti valit­tu pidem­piai­kai­nen asian­tun­ti­jae­lin). Jon­kun pitää kan­taa vas­tuu vali­tuis­ta hank­keis­ta. Toi­saal­ta jos kysees­sä on hal­li­tuk­sen rata­ra­has­to, pitää rahat joka­ta­pauk­ses­sa käyt­tää vähin­tään nel­jän vuo­den välein: muu­ten puo­lue A voi voit­taa vaa­lit ja käyt­tää puo­lue B:n len­to­kent­tä­ra­hat johon­kin ihan muuhun.

    Ongel­ma on joka­ta­pauk­ses­sa suuri.

  9. Ei voi kuin ihme­tel­lä VM:n ja polii­tik­ko­jen tyh­myyt­tä talous­asiois­sa. Kun täl­lai­set Osmon sel­keäs­ti kuvaa­mat peru­asiat ovat pie­les­sä, niin var­maan on moni muu­kin asia höl­mö­läis­ten asteella.

    Ja vie­lä häm­mäs­tyt­tä­väm­pää on, että häl­mö­läis­ten bud­jet­ti­käy­tän­nöl­le ei teh­dä mitään, vaik­ka vää­rien käy­tän­tö­jen pitäi­si olla yksi­se­lit­tei­ses­ti kaik­kien tiedossa.

  10. Itse olen vii­me aikoi­na ihme­tel­lyt MMM:n luon­nos­ta uudek­si met­sä­kes­kus­laik­si. Esi­tyk­ses­sä met­sä­kes­kus­ten lii­ke­toi­min­ta aio­taan eriyt­tää met­sä­kes­kus­ten jul­kis­hal­lin­nol­li­sis­ta teh­tä­vis­tä muun muas­sa kil­pai­lu­neut­ra­li­tee­tin takaa­mi­sek­si. Tämä toi­men­pi­de on hyvä.

    Mut­ta lii­ke­toi­min­taa ei yhtiöi­te­tä eril­li­seen yhti­öön, kos­ka sil­loin MMM:n bud­jet­ti­ra­hoil­la jou­dut­tai­siin kat­ta­maan osa met­sä­kes­kus­ten yli 30 mil­joo­nan euron eläkevastuista. 

    Täs­sä­kin tapauk­ses­sa bud­jet­ti­ku­rin vuok­si aio­taan edus­kun­nas­sa teh­dä huo­no ratkaisu.

  11. tpyy­luo­ma
    “Jos vaik­ka Savon­lin­na­lai­set halu­aa ohi­tus­tien niin tekee sen ihan kau­pun­gin tai maa­kun­nan rahoilla.”

    Päi­vän­sel­väs­ti tuol­lai­ses­ta ohi­tus­ties­tä hyö­ty­vät eri­tyi­ses­ti ne jot­ka aja­vat savon­lin­nan ohit­se, joten oli­si hyvä jos hekin osal­lis­tui­si­vat joten­kin kustannuksiin. 

    Rat­kai­su: kerä­tään rahat ohi­tus­tie­hen osak­si tie­tul­lei­na tien käyt­tä­jil­tä ja osak­si veroi­na pai­kal­li­sil­ta. Kum­mat­kin ryh­mät hyö­ty­vät aivan päi­vän­sel­väs­ti tilanteesta.

  12. tpyy­luo­man kans­sa ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä lii­ken­ne­väy­lä­hank­kei­den rahoi­tuk­ses­ta. Mik­si ilmi­sel­väs­ti pai­kal­li­set hank­keet muka kuu­lu­vat val­tiol­le? Kyse lie­nee sii­tä, että vero­tuk­sen uudis­ta­mis­ta siten, että kun­nil­le jäi­si suu­rem­pi osuus vero­ker­ty­mäs­tä, ei vain pide­tä niis­sä pii­reis­sä, mis­sä pää­tök­set teh­dään, poliit­ti­ses­ti tarkoituksenmukaisena.

    Minus­ta suo­ma­lai­sen kun­nal­lis­po­li­tii­kan ongel­miin kuu­luu juu­ri se, että kun­nal­lis­hal­lin­nol­la ei ole tar­peek­si val­taa eikä näin ollen tar­peek­si vas­tuu­ta, joten ala­mai­set eivät osaa edes edel­lyt­tää kun­nal­li­sen tason päät­tä­jil­tä vas­tuun­ot­toa ja pit­kä­jän­tei­sem­pää ajat­te­lua. Jos jokai­nen isom­pi han­ke on aina läh­tö­koh­tai­ses­ti sen taka­na, että pitää käy­dä (erik­seen joka hank­keen koh­dal­la) val­tion tas­kuil­la, ei talou­del­li­nen koko­nais­ku­va ja hank­kei­den todel­li­nen mer­ki­tys pai­kal­lis­ta­lou­del­le tule kun­nol­la esiin sii­nä vai­hees­sa kun puo­lu­eet esit­te­le­vät kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­mi­aan. Eikä mitään lii­ken­ne­hank­keen kal­tais­ta vaa­li­lu­paus­ta voi­da edes teh­dä, jos kaik­ki on väki­sin­kin aina val­tion rahoi­tuk­ses­ta riippuvaista.

  13. Noh, rau­ta­teis­tä puheen ollen… perus­on­gel­ma on val­tio­val­lan halut­to­muus inves­toi­da oikeas­taan mihin­kään — voi­si vil­kais­ta esim. Ruot­siin, siel­lä todel­la panos­te­taan kis­ko­lii­ken­teen kehittämiseen.
    Jos kis­ko­lii­ken­tees­tä saa­daan todel­li­nen vaih­toeh­to muil­le lii­ken­ne­muo­doil­le, se on myös talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa — esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Pen­do­li­no­jen han­kin­ta. Nyt tar­vit­tai­siin sit­ten lisää nopei­ta ratoja.

  14. Olen mat­kan­nut Jär­ven­pää-Tik­ku­ri­la mat­kaa useasti.
    Mut­ta joten­kin vaan tun­tuu, että pää­ra­dan var­res­sa, jos­sain radan mut­kaa, on muu­ta­ma näky­mä­tön ukko sel­lai­ses­sa työs­sä, että koko pää­ra­ta halvaantuu.

    Että, eikö tosi­aan­kaan pää­ra­dan remont­te­ja voi­si hoi­taa mas­sa­työ­nä, eikä pai­kal­lis­ten näky­mät­tö­mien ukko­jen työ­nä, että kahden
    mie­hen työ radan var­res­sa ei häi­rit­si­si kym­me­nien tuhan­sien töi­hin mat­kaa­jien arkea radal­la Rova­vie­mi — Hel­sin­ki. Ja kaik­ki alkoi n. 1998.

  15. Valin­ta kun­nal­lis­ve­ron tai val­tion­ve­ron käy­tös­tä lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin pitää teh­dä jär­jel­lä. Kum­mal­la taval­la pie­nem­pi osa kus­tan­nuk­sis­ta kuluu polii­tik­ko­jen kor­rup­tioon. Tämä rat­kais­koon valin­nan. Tie­tys­ti­kään täl­läis­tä syy­tä ei polii­tik­ko saa jul­ki­ses­ti tode­ta. Pitää puhua sie­väs­ti kok val­tion elä­vä­nä pitä­mi­ses­tä tai pää­kau­pun­ki­seu­dun erikoisolosuhteista.

    Yhteis­kun­nan lii­ken­nein­ves­toin­tien jaka­mai­nen pit­käl­le ajal­le ja pie­niin osiin joh­tuu käy­tän­nön vaa­ti­muk­sis­ta. Kaik­ki hal­li­tus­puo­luei­den kan­san­edus­ta­jat tar­vit­se­vat “sulan” hat­tuun­sa joka nel­jäs vuo­si juu­ri ennen val­ta­kun­nal­li­sia vaa­le­ja. Hal­li­tuk­sen koko­nai­suu­des­saan teke­mät suu­ret mokat on voi­ta­va peit­tää yksi­löi­den omil­la “sulil­la”. Kos­ka enem­mis­to kan­san­edus­ta­jis­ta kuu­luu hal­li­tus­puo­luei­siin, ei hal­li­tuk­sen “häpy” kes­tä suur­ta “sul­kaa” kai­kil­le. Sik­si jae­taan “sul­kia” lii­ken­nein­ves­toin­tien pie­ni­nä osina. 

    Äänes­tä­jien muis­tio on tun­ne­tus­ti lyhyt. Yksi iso­kin “sul­ka” unoh­tuu nopeas­ti. Sul­ka on todel­la uusit­ta­va vaalikausittain. 

    Kaik­kien lii­ken­ne­muo­to­jen tulee kan­taa omat suo­rat kus­tann­nuk­sen­sa. Käyt­tä­jä valit­koon lii­ken­ne­muo­don omien halu­jen­sa ja mak­su­ky­kyn­sä perus­teel­la. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä­nä on vain luo­da perus­ra­ken­teet, juok­se­vat kulut mak­sa­koon yhteiskunta.

  16. Tuo vuo­si­ra­hoi­tus on nime­no­maan se mikä tekee elin­kaa­ri­mal­leis­ta kan­nat­ta­via, ei niis­sä muu­ten juu­ri jär­keä olekaan. ”

    Eivät ne ole kan­nat­ta­via kuin raha­hoi­tus­lai­tok­sil­le ja raken­ta­jil­le. Siis eivät mak­sa­jil­le. Ne vain on myy­ty sel­lai­si­na ja “nopei­na” tapoi­na saa­da han­ke­ra­hoi­tus kuntoon.

    No ovat­han ne “nopei­ta” kun VM ei anna muu­ta han­ke­ra­hoi­tus­ta ensi muu­ta­maan vuo­teen ja sit­ten hatus­ta tai­o­taan “jos­sa­kin on sovit­tu” — elin­kaa­ri­ra­hoi­tus, joka sib­sa­la­bim rat­kai­see “rahoi­tus­krii­sin”.

    Ja kaik­ki siu­naa­vat vii­sas­ta minis­te­riä ja kan­sai­vä­li­siä kon­sor­tioi­ta, jot­ka ovat olleet ver­hon taka­na odot­ta­mas­sa, että pääs­tään hiuk­ka nii­kuin papin­sä­kil­le rahas­ta­maan “kuten on jos­sain sovittu”.

    Täs­sä koko kuvio pää­piir­tein, lai­naus jos­tain blogista:

    Sivu­pol­ku valtaväylille 

    Sama huo­no­muis­ti­suus kos­kee Des­ti­aa. Häkä­mie­hen Kaup­pa­leh­del­le ker­to­man mukaan “tien­ra­ken­nusa­laan ei lii­ty sel­lais­ta val­tio­nint­res­siä, jon­ka vuok­si val­tion täy­tyi­si toi­mia alalla.”

    Työ­elä­keyh­tiö Var­man toi­mi­tus­joh­ta­ja Mat­ti Vuo­ria on ehät­tä­nyt ole­maan samaa miel­tä. Vuo­rian näke­mys kos­kee tosin enem­män rahoi­tus­ta kuin itse raken­ta­mis­ta. Hänen mukaan­sa suu­ria tie‑, rau­ta­tie- tai mui­ta väy­lä­hank­kei­ta pitäi­si saa­da käyn­tiin yksi­tyi­sel­lä pääomalla.

    Vuo­rian toi­ve ei toteu­tu­ne, jos lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Anu Veh­vi­läi­sen (kesk.) PTT:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Pasi Hol­mil­ta tilaa­man sel­vi­tyk­sen esi­tyk­set ote­taan käyt­töön. Val­tio ei nimit­täin tuol­loin vaa­di enää yri­tyk­siä osal­lis­tu­maan rahoi­tuk­seen vaan pel­käs­tään voi­ton­ja­koon, eikä elä­keyh­tiöil­le oli­si tilaa rahoittajana.

    Tar­koi­tus on, että edul­li­sia lai­no­ja saa­va val­tio jär­jes­tää lai­nat ja välit­tää ne eri­lai­sil­le kon­sor­tioil­le, jot­ka sit­ten lii­saa­vat väy­lät takai­sin nii­den tosia­sial­li­sel­le rahoit­ta­jal­le eli valtiolle.

    Hol­min aja­tuk­se­na on myös perus­taa bud­je­tin ulko­puo­li­nen tie­ra­has­to. Val­tio­sih­tee­ri Rai­mo Sai­las ehti tyr­mä­tä ne juu­ri saman­lai­ses­sa, Veh­vi­läi­sen toi­mek­sian­nos­ta teh­dys­sä, sel­vi­tys­mies­ra­por­tis­saan kak­si vuot­ta aiem­min vuon­na 2007.

    Nii­tä ei ollut myös­kään 2006 luo­vu­te­tus­sa ehdo­tuk­ses­sa uusien pit­kä­jän­teis­ten rahoi­tus­ta­po­jen käyt­töö­no­tos­ta tien­pi­dos­sa. Työ­tä joh­ti tuol­loin sat­tu­mal­ta taas — Var­man Mat­ti Vuo­ria. Hänel­lä­hän sat­tui ole­maan jo val­mis tie­ra­has­to taka­tas­kus­saan: elä­keyh­tiö, joi­ta Hol­min edus­ta­ma Kes­kus­ta eri­tyi­ses­ti inhoaa.

    Myös­kin Sai­las näki ulko­puo­li­sen rahoi­tuk­sen usein tar­peet­to­ma­na mut­ta ei sen­tään ehdot­ta­nut, että val­tion tuli­si toi­mia sekä infra-raken­ta­jien pank­ki­na että vuokramiehenä.

    Hol­min kaa­vai­le­mal­la rahas­tol­la oli­si myös koh­ta­lai­sen itse­näi­nen roo­li eikä Hol­min mie­les­tä väy­lä­hank­kei­ta tuli­si edes päät­tää vain kus­tan­nus-hyö­ty ‑ana­lyy­sin perusteella.

    Tuo jät­tää tilaa peri-kepu­lai­sil­le sil­ta­rum­pu­hank­keil­le ja samal­la mah­dol­lis­taa Hol­min­kin esit­tä­mä­nä rahoi­tuk­sen kis­ko­mi­sen maa­kun­tien ulko­puo­lel­ta rahas­tol­le kor­va­mer­kit­tyi­nä tie- ja ruuh­ka­mak­sui­na pää­osin jo raken­ne­tuil­ta ja mak­se­tuil­ta teiltä.

    Hol­min työs­tä käy myös ilmi elin­kaa­ri­mal­lil­la toteu­tet­tu­jen tie­hank­kei­den tava­ton kal­leus: rahoi­tus­ku­lut muo­dos­ta­vat 2/3 kuluis­ta. 51-kilo­met­ri­sel­lä Loh­ja-Muur­la ‑osuu­del­la rahoi­tus­ku­lut ovat Hol­min kukaan 650 mil­joo­naa. Raken­nus­ku­lut ovat olleet 250–300 mil­joo­naa läh­tees­tä riippuen.

    Rahoit­ta­ji­na ovat Euroo­pan inves­toin­ti­pank­ki (EIB), Poh­jois­mai­den Inves­toin­ti­pank­ki (NIB), Nor­dea Pank­ki Suo­mi Oyj, Svens­ka Han­dels­ban­ken AB ja The Roy­al Bank of Scot­land (RBS). Raken­ta­jat, jois­ta vain yksi on suo­ma­lai­nen, ovat osal­lis­tu­neet rahoi­tuk­seen vähäi­sem­mil­lä summilla. 

    Lem­min­käi­nen toden­nä­köi­ses­ti 10 mil­joo­nal­la, enin­tään 30 mil­joo­nal­la. Kor­ko­ku­lut juok­se­vat siis Suo­mes­ta ulos pika­vauh­tia. Tätä on tavat­tu nyky­ään sanoa tehokkuudeksi.”

    Lin­kis­sä ovat ne pdf:t, jota kiinnostaa.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2010/03/hakamiehen-muisti-pettaa-jalleen.html

  17. Sylt­ty, isoin hyö­ty­jä lii­ken­neyh­tey­des­tä on esi­mer­kik­si pai­kal­li­nen elin­kei­noe­lä­mä. Jos ei ole niin sii­nä hank­kees­sa on jotain vikaa 🙂 Minua ei nyt suo­raan sanoen niin kau­heas­ti kiin­nos­ta mihin sitä sil­ta­rum­pu­ra­haa maal­la käy­te­tään, sovi­taan joku könt­tä­sum­ma per vuo­si per alue ja tekee sil­lä mitä huvittaa.

    Aina­kin Hel­sin­gis­sä kaik­ki hank­keet tuo­ta rata­pa­ket­tia lukuu­not­ta­mat­ta on käy­tän­nös­sä pai­kal­lis­lii­ken­net­tä, tuli­si parem­paa jäl­keä kun val­tio vaan antai­si yhden tili­siir­ron vuo­des­ta ja lak­kai­si sörk­ki­mäs­tä kau­pun­gin hank­kei­ta. Nyt meil­lä on mm. sem­moi­sia hie­nouk­sia että jos Hel­sin­ki halu­aa lykä­tä jotain sovit­tua tie­han­ket­ta kos­ka oli­si jotain kii­rel­li­sem­pää inves­toi­ta­vaa, niin tämä ei vält­tä­mät­tä onnis­tu kos­ka val­tion rahoi­tus on sovit­tu tie­tyk­si vuo­dek­si. Lisäk­si Hel­sin­gis­sä oli­si halu­ja käyt­tää enem­män rahaa rai­tei­siin ja vähem­män tei­hin, mm. sik­si että lähes kaik­ki isom­mat tie­hank­keet Hel­sin­gis­sä ovat absur­din hin­tai­sia suh­tees­sa hyö­tyi­hin, mut­ta kun sekään ei onnis­tu kun val­tiol­ta tulee erik­seen tie- ja ratarahaa…

    Elin­kaa­ri­mol­li, tutus­tun noi­hin link­kei­hin, mut­ta joo. Hain takaa nime­no­maan sitä että kun ensin jäy­kil­lä vuo­si­bud­je­teil­la luo­daan ongel­ma, niin sen sijaan että kor­jat­tai­siin jär­je­tön bud­je­toin­ti­ta­pa niin taval­laan lii­sa­taan kal­liil­la yksi­tyi­sel­tä rahoit­ta­jal­ta rahaa, eli ker­tain­ves­toin­ti muu­te­taan vuo­si­ku­luk­si. Toi­nen type­ryys mitä elin­kaa­ri­mal­leil­la myös voi­si hoi­taa on käsit­tääk­se­ni se että RHK ei mar­gi­naa­li­hin­noit­te­le, eli lai­ta rata­mak­su­ja sel­lai­sek­si että saa­daan mak­si­mi­mää­rä lii­ken­net­tä rataosuudelle.

    Veron­mak­sa­jien kan­nal­ta oli­si toki huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa vain kor­ja­ta bud­je­toin­ti­käy­tän­nöt. Elin­kaa­ri­mal­leis­sa voi olla jär­keä sil­loin jos rahoit­ta­ja ottaa myös ris­kiä, eli vaik­ka­pa lupaa radan kiin­te­ään vuo­si­hin­taan mikä tuo kan­nus­teen pitää raken­nus­ku­lut kuris­sa. Toi­saal­ta ei val­tio osta vakuutuksiakaan.

    Tuos­ta samai­ses­ta bud­je­tis­ta muu­ten löy­tyi 50 mil­joo­naa euroa, eli sat­tu­moi­sin saman ver­ran kuin tuo Oulun radan kor­jaus mak­saa, sel­lai­seen tui­ki tar­peel­li­seen asi­aan kuin met­sä­bio­die­sel­teh­tai­den investointituki.

  18. Inves­toin­ti­las­kel­mis­sa huo­mat­ta­va menoe­rä on raken­ta­mi­sai­kai­set rahoi­tus­kus­tan­nuk­set. Jos inves­toin­nin raken­ta­mi­nen kes­tää 10 vuot­ta bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­sel­la ja 3 vuot­ta lai­na­ra­hoi­tuk­sel­la, inves­toin­nin hyö­dyt alka­vat ker­tyä 7 vuot­ta myöhemmin. 

    Kuka ker­too, mikä osa val­tion ja kun­tien vuo­tui­ses­ta lai­na­no­tos­ta koh­dis­tuu ko inves­toin­tiin budjettirahoituksella.
    Kai­ke­ti lai­na­ra­ha on saman­hin­tais­ta, otet­tiin­pa se suo­raan hank­kee­seen tai ylei­siin rahoitustarpeisiin.

    Väy­lä­hank­keis­sa ris­ki toteut­taa inves­toin­ti, jon­ka hyö­dyt hupe­ne­vat maa­il­man muu­tok­seen esim tek­nii­kan van­hen­tues­sa lii­an hitaan inves­toin­ti­vai­heen aika­na, ovat pie­nem­mät kuin puh­tais­sa tuo­tan­toin­ves­ton­neis­sa. Ris­ki ei sil­ti ole olematon.

    Hel­sin­gin seu­dul­la on hyö­ty-kus­tan­nus­suh­teel­taan hyviä rai­de­hank­kei­ta niin pal­jon, että oli­si ratio­naa­lis­ta hoi­taa nii­den rahoi­tus joko rata­ra­has­ton kaut­ta tai teke­mäl­lä val­tion ja kun­tien kes­ken pit­kä­kes­toi­nen sopi­mus esim 150 M€:n tasai­ses­ta vuo­tui­ses­ta rahoi­tuk­ses­ta rata­hank­keil­le. Seu­dun kun­nat voi­si­vat tah­toes­saan rahoit­taa yli tuon tason. Hank­kei­den käyn­nis­tys­jär­jes­tys jäi­si myös pai­kal­li­ses­ti sovittavaksi.

  19. Kuka ker­too, mikä osa val­tion ja kun­tien vuo­tui­ses­ta lai­na­no­tos­ta koh­dis­tuu ko inves­toin­tiin budjettirahoituksella.
    Kai­ke­ti lai­na­ra­ha on saman­hin­tais­ta, otet­tiin­pa se suo­raan hank­kee­seen tai ylei­siin rahoitustarpeisiin.

    Joo. Inves­toin­ti on jotain joka tuot­taa, jos inves­toin­ti ei tuo­ta niin se on kulu­tus­ta. On aivan eri asia että Hel­sin­ki ottaa lai­naa vaik­ka ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­siin, joka ei voi olla kuin väliai­kais­rat­kai­su, kuin että sijoi­te­taan esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon ratik­kaan tai Öster­sun­do­min rai­tei­siin joil­la kui­ten­kin on uskot­ta­va takai­sin­mak­su maan myyn­ti­tu­lo­jen, pie­nem­pien lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten ja/tai lisään­tyi­den lip­pu­tu­lo­jen muodossa.

    Jos tuol­lais­ta takai­sin­mak­sua ei ole niin han­ke on pal­ve­lu­ta­son paran­nus­ta jon­ka ei ole tar­koi­tus­kaan mak­saa itse­ään takai­sin, minus­ta tuo rata­pa­ket­ti on kyl­lä lähin­nä tätä ja samoin mel­kein kaik­ki tie­hank­keet. Ja nämä ovat taas rahoi­tuk­sel­li­ses­ti samal­la vii­val­la mui­den pal­ve­lui­den paran­nus­ten kanssa.

  20. Ja samaa pee­loi­lua Hel­sin­gis­sä­kin. Päi­vän Hesa­ris­sa Rau­ta­va ker­too että kau­pun­gin hen­ki­lös­tö­me­not pai­su­vat, joten rat­kais­taan asia lyk­kää­mäl­lä kor­jaus- ja lii­ken­nein­ves­toin­te­ja. Täh?

    Tuo tapaus Kruu­nun­vuo­ri on var­si­nai­nen älyn­vä­läys. Sil­ta mak­saa, joten tut­ki­taan sadan­nen ker­ran laut­taa joka ei edel­leen­kään toi­mi. Se laut­ta muu­ten on myös kuluil­taan kal­lein­ta mah­dol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­tää, eli kas­vat­taa nii­tä kulu­ja joi­den­ka kas­vu on se ongel­ma… Se sil­ta mak­saa itsen­sä ihan jo maa­nar­von nousul­la, siis sen tont­ti­maan joka makaa tyh­jän pant­ti­na eli ei tuo­ta yhtään mitään kau­pun­gil­le. Käy­tän­nös­sä mitään jär­keä myy­dä ton­tit ensin ja raken­taa sil­ta sit­ten jos­kus ei ole, kos­ka tuos­sa taas lah­joi­te­taan se maa­naer­vo nousu niil­le joil­le ton­tit on jo myy­ty, ja niin tyh­miä tus­kin sen­tään ollaan.

    Lii­ken­nein­ves­toin­neil­ta toki tulee vaa­tia tuot­toa. Sitä tulee kol­mea kaut­ta: Rai­dein­ves­toin­nit vähen­tä­vät (henkilöstö)kuluja. Parem­pi saa­vu­tet­ta­vuus, mikä muu­ten mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si sen pal­ve­lu­ver­kon jär­keis­tä­mi­sen. Raken­ta­mat­to­man maan arvon nousu. Inves­toin­nit jois­sa nuo asiat on koh­dal­laan kan­nat­taa teh­dä aina, esi­mer­kik­si perus­ka­tu­verk­ko ja ratik­ka­kis­kot van­hoil­le sata­ma-alueil­le. Ja jos oikein mikään nois­ta ei ole koh­dal­laan niin inves­toin­tia ei tule teh­dä joka tapauk­ses­sa, esi­mer­kik­si Kes­kus­ta­tun­ne­li tai Tori­kort­te­lien kiskojärjestelyt.

    Jos tämä on kau­pun­gin­kam­ree­ril­le joten­kin yli­voi­ma­sen vai­ke­aa niin teh­dään sit­ten vaik­ka joku elin­kaa­ri­mal­li. Esi­mer­kik­si perus­te­taan Hel­sin­gin Sata­magryn­daus Oy, siir­re­tään sil­le Jät­kä­saa­ren, Her­ne­saa­ren, Kala­sa­ta­man, ja Kruu­nun­vuo­ren maa­va­ral­li­suus, ja anne­taan val­tuu­det ottaa lai­naa nii­den mah­dol­li­sim­man nopeak­si toteuttamiseksi.

  21. Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan toteut­ta­mi­nen kan­nat­taa siir­tää kym­me­nel­lä vuo­del­la eteen­päin ja miet­tiä sii­hen men­nes­sä, kuka sil­lan mak­saa. Hyö­ty­jät eli uusien tont­tien omis­ta­jat näyt­täi­si­vät ole­van luon­te­via maksumiehiä. 

    Mik­si laut­ta? Nykyi­set laa­ja­sa­lo­lai­set kul­ke­vat bus­seil­la met­roon. Lau­tal­la mat­ka-ajat pite­ne­vät kovin pit­kik­si ja kal­lis­ta on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.