Taas kävi niin, että kun kuorma-auto pysähtyi suojatien eteen antaakseen tilaa kolmelle lapselle, henkilöauto ei kokenut aiheelliseksi pysähtyä, vaan ajoi kahden tytön päälle.
Jos ohittaa pysähty7mättä suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon, pitäisi ottaa kortti pois, tapahtui onnettomuutta tai ei, koska
1) Jos sen tekee tahallaan, ei ole sovelias ajamaan autoa
2) Jos sen tekee vahingossa, koska ei osaa, on vielä sopimattomampi ajamaan autoa.
Paljonko liikenneturmia aiheuttaa ajokortittomat kuskit? Veikkaisin, että suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin ajokortilliset. Kiellot eivät siis aina pure, vaan parempi olisi lisätä kansansivistystä liikennekasvatuksessakin!
Tieliikennelaki on kyllä varsin mielenkiintoinen keskustelun aihe, koska siihen on lähes jokaisella mielipide.
Jotkut autoilijat oikein kiihdyttävät suojateitä kohden, jottei jalankulkija vahingossakaan saisi päähänsä käyttää lain antamaa etuoikeuttaan. Itse olen ottanut velvollisuudeksi astua näiden tapausten eteen. Lähes aina jarruttavat (varmasti moni raivoa tuntien), sitten ylitän lopun suojatietä. Yhden kerran on kuski jatkanut ajamista kohden vauhtia hiljentämättä, jolloin sain hypätä takaisin jalkakäytävän puolelle.
Tässähän se ongelma on pähkinänkuoressa. Liikenteessä ei ole sijaa virheille, ja ihmiset silti tekevät virheitä. Jos autoliikenne kekisttäisiin nyt, kenellekään ei tulisi mieleenkään sallia tavallisten ihmisten ajavan minimaalisella koulutuksella näitä laittehia.
Viime aikoina näitä vastaavanlaisia tapauksia on ollut itseasiassa aika paljon. Poliisin olisi kertakaikkiaan otettava ryhtikampanja ja otettava kuukauden-parin ajan ajokortteja pois ihmisiltä jotka ajavat suojateistä noin läpi. Kyllä se sanoma sitten menisi pikkuhiljaa ihmisten takaraivoon. Rahaahan tuo vaatisi, mutta silti varmasti olisi halvempaa kuin kuolemat/vammautumiset liikenteessä.
Ei ei ei. Paljon parempi on jatkaa valitulla linjalla, ja valvoa pelkkiä ylinopeuksia peltipoliiseilla.
Meillä täällä Salossa, joka on surullisen kuuluisa siitä, että suojatielle ei uskalla mennä suurin surminkaan, jopa poliisien partio ajaa raa’asti toista kaistaa ohi suojatien eteen pysähtyneestä autosta.
Kun budjetti käytetään sakkoautomaattien pystyttämiseen ja hassujen kirjeiden lähettelyyn, ei poliisilla ole resursseja valvoa liikennekäyttäytymistä. Sain muutama päivä sitten kirjeen, jossa kerrottiin minun ajaneen 103 km/h kun rajoitus oli 100. Lisäksi kerrottiin, että tuon 3 km/h hiljentäminen säästäisi äärettömän monta ihmishenkeä.
Maksaisin oikein iloisesti sen satalappusen, jos sillä saisi poliisin päiväksi valvomaan jotain risteystä. Siihen pystyviä kameravalvontalaitteistoja ei taida edes rahalla saada.
Itse jäin auton alle n.12 vuotta sitten samantapaisessa tilanteessa. Auto pysähtyi ja antoi mennä suojatien yli, kun odottelin vastakkaisten kaistojen välissä. Sitten rinnakkaiselta kaistalta toinen auto ajoi 50km/h päälle. Ihme että selvisin hengissä. Olin tuolloin noin 9v enkä nykyään enää menisi samaan ”halpaan”.
Mutta miten käytännössä Osmo toimisi se, että liikenteessä olisi vain ajamisen seppiä niin sanotusti. Auton ajamisen ja liikenteen vaarat oppii ajamalla eli pitäisikö pakollisia ajotunteja olla noin 1000kpl ennen kuin päästetään omin avuin liikenteeseen? Ja olisiko vielä silloinkaan niin yli-ihminen ettei ikinä erehtyisi?
Mielestäni pysähtyminen ja tien antaminen jalankulkijalle rinnakkaiskaistaisella tiellä tulisi olla kiellettyä. Se on liian vaarallista ja sen hyöty on minimaalinen jalankulkijalle. Kokenutkaan autoilija ei aina huomaa pysähtyä, jos toisella kaistalla auto pysähtyy suojatien eteen. Tuon tapainen turha kohteliaisuus jalankulkijoita kohtaan voi olla vaarallista.
Lait, joita ei valvota, vievät laeilta kunnioituksen. Seurasin hetken aikaa liikennettä eräässä kohtaa Helsingin keskustassa, ja noin 90% autoilijoista ei noudattanut kääntymiskielto- ja ajokieltomerkkejä eikä myöskään väistövelvollisuutta puhumattakaan nyt suojatien eteen pysähtymisestä.
Täysin samaa mieltä. On hyvin harvoja yhtä tärkeitä ja ehdottomia sääntöjä kuin tämä. Kuten Sörnäisten Rantatien onnettomuudessa, niin ratissa oli taas naiskuljettaja. Onko ongelma siinä, että osalla naisilla kyky hahmottaa ja mallintaa vaaratilanteita on olematon ja yllätyksen kohdalla ei kyetä kuin paniikkiin?
Eilen taas 88-v setä ajoi äidin ja vauvan päälle suojatiellä. Miksi hänellä oli vielä ajokortti?
Toki vallitsevaa liikennepolitiikka lähtee siitä, että hitaasti reagoiva vanhus, naapurin omapoliisi koulukiusaaja ja kuuromykkä sokea ovat kaikki yhtä soveliaita toimijoita liikenteessä. Siksi sitä osaa, joka osaa toimia kohtuudella liikenneympäristössä pitää kuritta niiden vuoksi, jotka eivät sinne kuulu. Liikenneturvallisuus lieneekin valtiolle etupäässä fiskaalinen intressi.
Anonyymi, automaattivalvonta esimerkiksi liikennevalojen kunnioittamisen suhteen makaa käsittääkseni lainsäätäjän pöydällä. Kukakohan sitä vastustaa?
Tuomas, juuri noin, ihmiset tekee virheitä. Tosin Hesarin mukaan tässä kyseisessä tapauksessa yksi pyöräilevistä tytöistä kerkisi tien yli eli aika vaikea ymmärtää miten ne kaksi muuta olisi tullut yllätyksenä. Olisiko niin että kuljettaja ei syystä tai toisesta ollut ihan ajokunnossa.
Mutta takaisin tuohon virheherkkyyteen: Jos nyt vaan uskottaisiin ihan suosiolla että osa autoilijoista syystä tai tai toisesta ajaa holtittomasti ja ylipäänsä sääntöjä ei noudateta. Looginen johtopäätös tästä on että kaupunkeihin tehdään sellaisia teitä jossa on esimerkiksi käännöksestä (vaikka liikenneympyrä) tai hidasteesta (esimerkiksi korotettu suojatie) johtuen pakko hidastaa risteykseen jos ei halua rikkoa autoaan, niin kuin kunnolliset kuljettajat tekee muutenkin. Ja tämän onnettomuuden kaltaisista tilanteista pääsee sillä että poistaa nelikaistaiset kadut, ne eivät muutenkaan kuulu kaupunkiliikenteeseen. Ja jos autojen ajo jonnekin on kielletty se estetään puomein, pollarein, betoniporsain, tms. eikä leikitä liikennemerkkien kanssa joita ei kukaan noudateta… Ongelma on liikennesuunnittelun sääntöusko ja saamattomuus. Ja sen taustalla on poliittisen tuen puute.
Betoniporsaalla vaan toinen kaista kiinni ennen suojatietä. Ei voi enää ohittaa pysähtymättä.
”Lait, joita ei valvota, vievät laeilta kunnioituksen. Seurasin hetken aikaa liikennettä eräässä kohtaa Helsingin keskustassa, ja noin 90% autoilijoista ei noudattanut kääntymiskielto- ja ”
Ruotsissa valvontaa tehostettiin ja autoilijat antoivat paremmin tietä jalankulkijoille, mutta onnettomuudet ja loukkaantumiset kasvoivat silti.
Tämä johtui siitä, että jalankulkijat luottivat nyt liikaa autoilijoihin.
Euroopassa tällaiset onnettomuudet ovat harvinaisempia, koska suojateitä on vähemmän ja ne on sijoitettu paikkoihin, joissa autoilijoilla on mahdollisuus väistää myös todellisuudessa.
Osmon asenne on 30-luvun kypäräporvareilta perittyä eli rangaistuksilla yritetään peittää huonoa liikenneympäristöä-
Todellisuudessa mallia pitäisi ottaa työsuojelusta, siellä ympäristö pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että ihminen voi tehdä virheitä ilman kohtalokkaita seurauksia
Atte N.: ”Mielestäni pysähtyminen ja tien antaminen jalankulkijalle rinnakkaiskaistaisella tiellä tulisi olla kiellettyä. Se on liian vaarallista ja sen hyöty on minimaalinen jalankulkijalle. Kokenutkaan autoilija ei aina huomaa pysähtyä, jos toisella kaistalla auto pysähtyy suojatien eteen. Tuon tapainen turha kohteliaisuus jalankulkijoita kohtaan voi olla vaarallista.”
Sehän ei ole mikään kohteliaisuus, vaan tieliikennelain määräämä velvollisuus. Vai onko kohteliaisuutta sekin, ettei aja liikennevaloissa punaisia päin?
Eikä se myöskään ole turhaa. Aika kauan saisi monesti odottaa tien yli pääsyä, jos pitäisi odottaa, kunnes ei autoja tule. Varsinkin kun niitä kaksikaistaisia ajoratoja yleensä on juuri vilkkaimmilla kaduilla.
Suurin osa autoista sentään ymmärtää antaa tilaa, kunhan oikeuksistaan ymmärtää näkyvästi pitää huolta. Mutta tulee sitten vastaan niitäkin, jotka vain kiihdyttävät ja vähän vielä koukkaavat sivummalle.
Tärkeintä on muistaa, että autoilijaan ei tule koskaan luottaa. Ikinä en jätä varmistamatta, että myös toisen kaistan autot pysähtyvät. Harmia siitä tulee toki enimmäkseen autoilijoille, jotka joutuvat odottamaan tienylitystäni kauemmin, kun jokaisen kaistan pysähtymistä pitää odottaa erikseen. Moni autoilija voittaisi, jos ymmärtäisi ajoissa ennakoida väistämisvelvollisuutensa suojateillä ja päästää jalankulkija sujuvasti yli hidastamalla jo vähän kauempana.
Aten kirjoittama käsitys, että autoilijan väistämisvelvollisuus suojatiellä olisi vain kohteliaisuus, on vain valitettavan vallitseva. Sitä kuvastaa myös se, että monet jalankulkijat kiittävät kädenheilautuksella suojatien eteen pysähtyviä autoilijoita. Miksi ketään pitäisi erityisesti kiittää siitä, että ei rikkonut lakia? Nykytilanteessa ehkä onkin oikein muistaa niitä harvoja, jotka lakia noudattavat, mutta se vain kuvastaa sitä, kuinka harva suojatien väistämissääntöä todella noudattaa.
Pitäisikö suojatien liikennemerkkiä muuttaa? Sen vaikutus autoilijaanhan pitäisi olla saman kuin kärkikolmion: tässä sinun on varauduttava pysähtymään ja väistämään, saat ylittää risteävän väylän vain erityisellä varovaisuudella. Eikö suojatien merkki voisi silloin olla punakeltainen ja sen sijoitus samanlainen kuin kärkikolmion risteyksissä?
Kummallista kyllä, mutta nyt löytyi asia josta olen suhteellisen samoilla linjoilla Osmon kanssa.
Ongelma on kuitenkin laajempi, ja yksinkertaistettuna tämä:
Poliisi keskittyy liikennevalvonnassa ylinopeusvalvontaan koska tutkalukemat ovat eksakteja, eivät vaadi subjektiivista arviointia ja oikeuteen mennessään menevät läpihuutona läpi. Sensijaan ajotapavalvonnasta kirjoitetut sakot työllistävät paljon enemmän ja niitä on hankalampi ohjeistaa.
Nopeusvalvonnalla poliisi pystyy helposti luomaan illuusiota tehokkuudesta, josta lienee hyötyä budjettia määriteltäessä.
Kortin poisottaminen taasen ei suurimmalle kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia aiheuttavalle ryhmälle (rattijuopot/huumekuskit) pure, koska yleensä liikkeellä ollaan nuppi sekaisin, kortitta, katsastamattomalla autolla jne. Mitä poliisi voi tehdä? Ottaa kortin pois uudestaan ja kirjoittaa sakon. Kortin uudelleen poisottamisesta huolimatta kaveri on liikenteessä vielä samana päivänä ja satasen sakko on lisätty viiden tonnin ulosottolistaan, jota sossukorvaukset lyhentävät hitaammin kuin lista kasvaa ja vuokran maksaa sossu jokatapauksessa.
Osmon idea ei toimi, sillä lähes kaikki tekevät joskus virheitä ja tämä virhe on erityisesti ulkopaikkakuntalaisten tekemä virhe.
Paljon fiksumpaa on pyrkiä minimoimaan tuollaiset kohdan laittamalla niihin toimivat liikennevalot ja parantamalla ihmisten huomiokykyä opasteilla. Näissä kohdissa opasteita ei ole.
Niin se vain on, elämä on epätäydellistä.
Liikennevalot joka riswteykseen maksavat aika paljon ja hidastavat liikennettä tolkuttomasti.
Sveitsissä poliisi lätkäisee 100 frangin sakon autoilijalle, joka ei anna jalankulkijalle suojatiellä tilaa. Suomessa ei poliisi tästä välitä. On paljon helpompaa ja tuottoisampaa pystytellä peltilaatikoita automaattiseen rahantuottoon.
Tämä (suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä) on todellinen ongelma, ja sille pitäisi pyrkiä etsimään todellisia ratkaisuja. Ensinnäkin pitäisi välttää rakentamasta suojateitä ilman liikennevaloja paikkoihin, joissa on useampi samaan suuntaan menevä kaista. Ja toisekseen, sikäli kun näitä kuitenkin on rakennettu eikä niitä voida muuttaa helposti joko valo-ohjatuiksi, yksikaistaisiksi tai sellaisiksi, että samansuuntaisten(kin) kaistojen välissä on liikenteenjakaja, niihin pitäisi laittaa varoitusmerkki (esim. lisäkilvellinen suojatie -varoitusmerkki) ja niitä pitäisi valvoa tehostetusti.
Samaan aiheeseen liittyvä erillinen asia on suojatien eteen laittomasti pysäköidyn auton ohittaminen pysähtymättä. Tähän olen itse (vahingossa) syyllistynyt monesti, tilanne on siinä määrin odottamaton. Voisiko ajatella, että suojatien eteen tai muualle sellaiseen paikkaan, missä muulle liikenteelle aiheutuu suurta haittaa tai vaaraa, pysäköimisestä saisi korkeamman virhemaksun, tai mahdollisesti virhemaksun sijaan syytteen liikenteen vaarantamisesta? On toki itsestään selvää, että tällaisen auton rinnalle pitäisi pysähtyä.
Miksi esimerkiksi poliisi ei voisi puuttua asiaan tehokkammin. Siviiliasuinen poliisi voisi mennä seisomaan suojatien reunaan aikomuksenaan ylittää tie. Ja vähän matkan päähän partiot sakottamaan kaikkia, jotka eivät pysähtyneet. Kun tätä tekee aikansa, niin voisi autolija joskus vaikka pohtia, entä jos tuo suojatienreunassa odottava onkin poliisi?
Osmon alkuperäiseen ajatukseen, juuri noin.
Sen havainnon olen tehnyt, että jos pienen lapsen kanssa odotat suojatien reunassa, aika usein jokin auto pysähtyy. Jos odottajana on vain yksi aikuinen mies, ei kukaan.
Tapahtumapaikan tieosuus oli kaksikaistainen. Nissan ajoi siis vastakkaiseen suuntaan kuin rekka — näin ainakin keskustelupalstojen silminnäkijöiden mukaan.
Mutta eihän tämä sitä muuta, että kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä. Kuljettaja oli 88-vuotias nainen. Ajotaidon syyni pitäisi tuossa iässä olla huomattavasti tehokkaampaa. Ei keskiverrolla liki 90-vuotiaalla vain yksinkertaisesti aistit ja reaktiot enää voi olla terässä. Sairauskohtauksenkin riski on suuri.
Lisää resursseja poliisille tien päälle ja suojatiesäännön rikkomisesta tuntuva rangaistus. Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että jos tätä sääntöä ei välinpitämättömyyttään tai kyvyttömyyttään noudata, niin kortti pois. Eihän millään muillakaan elämänalueilla saa aiheuttaa välitöntä hengenvaaraa muille, miksi sitten liikenteessä.
Omaisilla/perikunnalla on usein vaikeuksia saada etupäässä iäkkäiltä papoilta pois ajokortti. Täällä lapset onnistuivat ottamaan avaimet pois vanhalta isältään. Vanha isä ilmestyi seuraavana päivänä autolla huoltoasemalle poikansa ällistykseksi. Oli olemassa myös vara-avain.
Arvelen, että maaseudulla ongelma on isompi kuin kaupungeissa. Täällä auto on usein puolivälttämätön kapine. Ongelma senkun pahenee, kun väestö ikääntyy ja ränsistyy.
Minulle ei Turusta tule tällaisia suojateitä mieleen kuin muutama keskustan pienillä yksisuuntaisilla kaduilla oleva, joissa autoilija tulee vieläpä kaikissa tapauksissa kolmion takaa. Ehkä näitä on pääkaupunkiseudulla enemmän, kun yksisuuntaisia ja useampikaistaisia katujakin on enemmän.
Mutta se minua kyllä ihmetyttää, että miksi tuota suojatie-varoitusmerkkiä (punareunainen keltainen kolmio, jossa suojatie-symboli mustalla, ”Suojatien ennakkovaroitus”) ei voida käyttää enempää, ja juuri esimerkiksi tällaisissa paikoissa systemaattisesti. Ylipäätään varoitusmerkkejä näkyy suomalaisessa katukuvassa kohtuuttoman vähän, silloinkaan kun todella olisi aihetta. Määräily ja kieltäminen istuu suomalaiseen kulttuuriin paremmin kuin vaarasta varoittaminen?
Jos tahallista päin ajamista ei pidetä yrityksenä tappaa (Kouvolan hovioikeuden päätös 16.7.2010), niin mitä toivoa on kurinpidosta silloin, kun kyseessä on silkka tumpelous?
”Liikennevalot joka riswteykseen maksavat aika paljon ja hidastavat liikennettä tolkuttomasti.”
Vähentämällä suojateitä niiden turvallisuus paranee ja sijoittamalla ne paikkoihin, jossa ajonopeudet ovat tasolla, että autoilija kykenee todellisuudessa reagoimaan ympäristöön .
Ihmiset toki oikovat sen jälkeen, mutta he tietävät ottavansa riskin eivätkä tarjoa ainoaansa vaan katsovat että uhkaava liikennettä ei ole.
Suomi on myöskin maita, joissa lapset, alle 10-vuotiaat ,saavat kulkea kaduilla ilman saattajaa. Monissa maissa se on kiellettyä
Kavennukset, liikenneympyrät, varoitusvalot, liikenteen ohjaajat koulujen ympärillä parantavat turvallisuutta muualla
Suojatiet ovat hengenvaarallisia jalankulkijalle. Siksipä on yhtä turvallista ylittää tie ihan mistä kohtaa tahansa. Ruuhkaisessa keskustassa vain käytännöllisyys pakottaa käyttämään suojatietä. Muualla suojatiet tuovat vain vaarallista turvallisuuden tunnetta.
On hieman epäoikeudenmukaista syyttää pelkästään autoilijaa tuosta onnettomuudesta. Jos ensimmäinen lapsi ennätti tien yli, autoilija varmaankin kuvitteli ettei lisää seuraa perässä.
Ihminen nyt vain on luonnostaan sokea myös asioille jotka ovat silmien edessä. Esimerkkinä vaikka video gorillasta kentällä, jos joku ei ole sitä nähnyt.
http://www.youtube.com/watch?v=0AwwlJtnwA8
Jos kaupunkiin tarvitaan nelikaistaisia teitä mahdollistamaan useampien autojen nopeampi liikkuminen, pitää vain hyväksyä että jalankulkijoita silloin tällöin kuolee. Ihminen ei ole täydellinen, vaikka kaupunkisuunnittelu niin on saattanut joskus olettaa.
Elmo Allén: ”Moni autoilija voittaisi, jos ymmärtäisi ajoissa ennakoida väistämisvelvollisuutensa suojateillä ja päästää jalankulkija sujuvasti yli hidastamalla jo vähän kauempana.”
Ei toimi kaupunkiympäristössä, erityisesti mummo- ja lapsialueilla. Autoilijan on joko hyväksyttävä että ajo kaupungissa on hidasta, koska jalankulkijat eivät osaa liittyä rytmiin, tai luotava pelotevaikutus riittävällä ajonopeudella (az:n kuvaama ilmiö). Valitettavasti jälkimmäinen tapa toimii erittäin hyvin. Uskoisin että kyse on ensisijaisesti taktiikasta vaikka se vähän aggressiiviselta näyttääkin. Moral hazardia on sitten riskien ulkoistaminen jalankulkijalle.
@Tapio Peltonen
Ongelman ratkaisu on OS kuvaaman mukainen: kortti pois! Jos tyhjän maantien 35km/h ylinopeudesta saa kortin pois kerrasta, niin kyllä perhana tämän manööverin teosta pitäisi olla seuraamukset.
Pidän itse tätä suojatien eteen pysähtyneen auton ohittamista pysähtymättä samantapaisena tekona kuin aseen laukaisemista kohti harvaa väkijoukkoa; ehkä käy tuuri tai sitten lähtee henki.
Onko muuten Liikenneturva ikinä tehnyt asian eteen mitään?
Kimmo, miehet aiheuttavat (ajomääriinkin suhteutettuna) naisia enemmän liikenneonnettomuuksia.
On parasta jättäytyä liikenteestä pois, siis tyytyä matkustajan rooliin jos tietää itsestään olevansa usein omissa ajatuksissaan.
Mitä isompi ajoneuvo, tai tarkemmin sanottuna fysikaalisin termein, mitä suurempi liikemäärä (massa kerrottuna nopeudella; on tosin syytä muistaa, että auto ei mene itsestään kovaa, vaan sen nopeus riippuu kuljettajasta!), sitä potentiaalisesti enemmän vahinkoa aiheuttavasta liikkujasta on kyse. Ja mitä suurempi liikemäärä, sitä enemmän vastuuta kuljettajalla.
Koska kaiken kieltäminen ei ehkä kuitenkaan toimi, kuten Sylttykin yllä antoi ymmärtää, kannattaa keksiä pelisääntöjä, jotka pienentävät riskiä.
Ihmisten on siis vaikea hahmottaa riskiä, joka liittyy suojatien eteen pysähtyneen auton ohittamiseen. Hmm … Pitäisikö kieltää autoilu tai suojatiet … hmm … vai ehkä naisautoilu … hmm … vai pitäisikö viedä heti kortti jokaiselta, joka töppää liikenteessä yleensä tai vain tässä kohdin … hmm … pitäisikö vaatia Osmo liikenneministeriksi ja sitä kautta ajokortit pois jokaiselta, joka saattaa erehtyä … ?
Tai voisiko niitä pelisääntöjä muuttaa? Kaikkien mahdollisten suojateiden eteen vaikka viiden metrin päähän valkoinen viiva, johon on pysähdyttävä, jos on pysähdyttävä. Entäs ne autojen hätävilkut, joita käytetään keskimäärin kerran kahdessakymmenessä vuodessa? Kannattaisiko ne ottaa hiukan tiuhemmin käyttöön?
Niin tai näin, jos on mikä tahansa riski, jota on vaikea hahmottaa, pitää ensisijaisesti keksiä ennalta ehkäiseviä keinoja riskin hahmottamisen helpottamiseksi. Vain nihilisti lähestyy ongelmaa ensi kädessä jälkikäteisten rangaistusten kautta.
Avoimeksi jää vain kysymys siitä, vähentäisikö tiukempi linja onnettomuuksia? Suurin osa tapauksista tuntuu olevan kuitenkin virhearvioita kohtalokkain seurauksin eikä sinänsä piittaamattomuutta. Esim. ko. tapauksessa autoilija on saattanut tulkita ensimmäisen pyöräilijän ainoaksi kadun ylittäjäksi.
Sinänsä kannatan lämpimästi kortin poisottamista nykyistä herkemmin. Pari tuttua loukkaantui, kun vanhempi henkilö tuntemattomasta syystä ajautui vastaantulevien kaistalle maantiellä. Ilm. henkilö on taas liikenteessä eikä muista tapahtumasta mitään.
Vaikka aihe tuntuu olevankin Osmolle kroonisesti hieman herkkä, muutamat nimimerkit lienevät oikeassa siinä, että tieliikenneympäristöä ja mahdollisesti säännöstöä pitäisi muokata turvallisemmaksi, vaikka se merkitsisikin jalankulkijoiden oikeuksien kaventamista. Joka tapauksessa kaikkien vanhempien tulisi teroittaa lapsille ko. tilanteen vaarallisuutta. Tietysti tilanteen tunnistaminen saattaa olla myös lapsille monesti vaikeaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta (tai ainakin OS)on erittäin innokas ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa jotta joukkoliikenteen käyttäjiltä saataisiin laskutettua metrilleen kuljetun matkan pituuden mukaan. Miksei samalla innolla ajeta automaattista kameravalvontaa suojateille; jos nykyinen tekniikka ei riitä, niin siitä vaan kehittämään uutta.
Olen joskus miettinyt, että menisin johonkin risteykseen ja ottaisin ylös kaikkien punaista päin ajavien autojen rekkarit ja julkaisisin netissä. Varmuuden vuoksi voisi ottaa mukaansa digivideokameran, kuvata tapaukset ja laittaa todisteetkin nettiin. Taitaisi vain olla laitonta? Jos ei ole, niin tästähän voisi perustaa vaikka jonkin nettipalvelun.
yksi huomio on syytä lisätä.
Monilla väylillä, esim Mannerheimintiellä tai Tukholmankadulla liikennevalot jaksottavat sekä auto- että jalankulkuvirtaa. Valoisat päästyä ei ole oikeastaan mielekästä antaa tietä jalnkulkijalle, koska hänellä on tovin kulutua turvallien kulku tien yki suojakorokkeelle ja sitten toiselle puolelle.
(ja sitä enen oli samoin turvallinen väli).
Tietenkin autoilijan on seuratttava kaikkea liikenenttä, myös jalankulkijoita. Erityisesti lapsia on varottava aina, myös kun ylitettää vihreällä risteystä, sillä lapsi on ajattelematon.
Ja toinen huomio: jalankulkijta ja autoilijat eivät ole pistevieras joukko. Kun nousen autosta muutun jalankulkijaksi, Kun ajalnkulkija astuu busiin tai tutun autoon, hän muuttuu autollaliikkujaksi.
Siperia opettaa… jokaisen suojatien eteen kunnon hidastustöyssy, niin vauhti pienenee huomattavasti eikä tule niin paljoa vahinkoja. Kun on tavat lopulta opittu, niin sitten voidaan ehkä kokeilla töyssyjen poistoa ja paluuta nykyiseen. Nimittäin liikennettä kun seuraa, niin jalankulkijan/pyöräilijän päälle kyllä uhataan muutenkin kuin kuvaannollisesti ajaa, mutta töyssy pakottaa hidastamaan, ettei peltilehmä mene rikki. Uskovat ilmeisesti vain kovaa faktaa (ihminen väistää, töyssy ei).
Kutoja:
Jos näin, niin liikenneturvallisuuden rikkomisen lisäksi keppiä pitäisi tulla myös tyhmyydestä. Olen ollut huomaavinani että teitä ylittävien lasten määrä vaihtelee rajusti, joten on kertakaikkisen ääliömäistä tehdä oletuksia että koska yksi on mennyt, ei muita tule. Tähän pätee armeijassa opittu kansanviisaus kämmin syntymisestä: ensin mä luulin, sitten mä ajattelin, ja oli siellä muitakin.
@Samuli Lintula
Voisitko samalla kuvata myös kaikki punaista päin ajelevat pyöräilijät ja jalankulkijat? Liittyikö postituksesi käsiteltävään aiheeseen vai oliko tämä vain kannanotto siihen, että 83 % suomalaisista on saatanan riivaamia (lukumäärä autollisia suomalaistalouksia)?
Sotkeekohan Elina kaksi onnettomuutta? Samana päivänä Lauttasaaressa joku 88-vuotias ajoi suojatiellä lastenvaunujen päälle.
Vastakkain henkilöauto ja rekka eivät voineet tulla, koska nainen selitti, ettei nähnyt tyttöjä, koska rekka esti näkymän suojatielle. Näin hän myös tunnusti syyllisyytensä.
Joo… sotkin ja ne sotkettiin nettikeskusteluissakin, joista otin mallia kommenttiini.
Huomasin asian kyllä ja olikin tarkoitus korjata se tänne, mutta ehdit ensin.
Kiitti!
”Jotkut autoilijat oikein kiihdyttävät suojateitä kohden, jottei jalankulkija vahingossakaan saisi päähänsä käyttää lain antamaa etuoikeuttaan. Itse olen ottanut velvollisuudeksi astua näiden tapausten eteen. Lähes aina jarruttavat (varmasti moni raivoa tuntien), sitten ylitän lopun suojatietä. Yhden kerran on kuski jatkanut ajamista kohden vauhtia hiljentämättä, jolloin sain hypätä takaisin jalkakäytävän puolelle.”
mitä enemmän autot joutuvat jarruttelemaan, sitä enemmän bensaa kuluu. Eli kiitos vaan ilmastonmuutoksen pahentamisesta.
Koulutuksessa saattaa vikaa. Minulle sanottiin autokoulussa, että poliisi oli kieltänyt tuomasta ajoharjoittelijoita keskustaan liikennettä häiritsemään. Kun ajo-opettajat tottelivat, syntyi käytänne, jossa suojatien eteen pysähtymistä ei juurikaan voinut harjoitella. Näin jäi syntymättä se refleksi, joka aikaansaisi pysähtymisen suojatien eteen puheena olevassa tilanteessa.
OS kirjoitti hyvin tolkuttomista liikennevaloista.
Kiertoympröiden lähelle ei pidä ”kaavoittaa” suojateitä. Vaikkakin liikenneympyrät jouduttavat tarpeitamme, on siellä ympyrän ajajia jotka tulevat päälle tangentin suuntaisesti. Peltipoliisi, kuka ties, voisi olla apua ?
Suomen autot ovat kuuromykkiä. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin niin autot keskustelevat keskenään ja oppivat toisiltaan. Hätävilkkuja vilauttamalla varoitetaan vastaantulijoita vaarasta: hirviä tms tiellä.
Siinä missä suomalaiset kolarit ja törmäykset ovat hiljaisten autojen rysäyksiä, muualla Euroopassa tööttiä eli varoitusääntä käytetään ahkerasti. Suomessa ei enää kuule edes polkupyörän kilinkelloa.
Väitän, että oppivien ja keskustelevien autojen avulla Suomessa säästettäisiin monia ihmishenkiä ja onnettomuuksia vuodessa.
Suojatien eteen pitäis saada pysähtyä vain keskelle kaistoja.
> Koulutuksessa saattaa vikaa. Minulle sanottiin autokoulussa, että poliisi oli kieltänyt tuomasta ajoharjoittelijoita keskustaan liikennettä häiritsemään. Kun ajo-opettajat tottelivat, syntyi käytänne, jossa suojatien eteen pysähtymistä ei juurikaan voinut harjoitella. Näin jäi syntymättä se refleksi, joka aikaansaisi pysähtymisen suojatien eteen puheena olevassa tilanteessa.
Epäilen vahvasti.
Tällaisia onnettomuuksia tapahtuu niin kauan, kun tehdään teitä autojen ehdoilla. Pois monikaistaiset nopeat tiet kaupungista (no, vasemmalle kääntyville voi olla rinnakkainen tasku) ja lisätään suojateitä, jolloin liikenne hidastuu ruuhkautumisesta ja siitä, että ihmiset ylittävät tien useammin, koska se on helpompaa.
Euroopassa on useita maita, joissa risteysten liikennemerkkien ja valojen poistamisesta johtuen autojen ja kevyen liikenteen väliset onnettomuudet ovat tipahtaneet murto-osaan ja kuolemankolarit ovat muuttuneet loukkaantumisiksi.
Sielläpähän autot matelevat ihmisvilinässä, ei siinä kovin pahasti voi käydä. Toisin on teillä, jotka on suunniteltu lähinnä sillä silmällä, että autoilija voi rennosti ajella välittämättä kovin paljon siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
Samuli Lintula:
Minua ihmetyttää miksei poliisi tee tätä. Näillä sakotuksilla parannettaisiin lainvalvonnan budjettia merkittävästi. Sama juttu liikenneympyröiden ja vilkunkäytön kanssa.
Myös liikenneturvallisuus paranisi, koska liikennesäännöt ovat enimmäkseen täysin vastaavia ”pikkujuttuja”, jotka koskevat muiden huomioonottamista.
Kutoja:
Gorillavideo on kertoo siitä, että ihminen ei useinkaan huomaa asioita, johon ei keskity. Ajaja, joka ei keskity liikenteeseen, on kuolemanvaarallinen ja häneltä pitää ottaa kortti pois välittömästi.
Aivan yhtä hyvin voi olettaa, ettei valottomassa risteyksessä tule poikkikaduilta liikennettä, ja siten painua yli hidastamatta ja katsomatta. Tuollainen tekosyy muiden hengen vaarantamiseksi on heikko.
”Minua ihmetyttää miksei poliisi tee tätä. Näillä sakotuksilla parannettaisiin lainvalvonnan budjettia merkittävästi. ”
Poliisien tehtävät ovat muuttuneet.
Valtion ja yritysten johdon suojeleminen vaatii yhä enemmän resursseja.
Näihin tehtäviin on sitoutunut jo satoja poliiseja .
EU-kokous nielee helposti 1500 poliisia
Internetiä kyttää jo kymmeniä poliiseja
Tuo kaikki on poissa muiden kansalaisten turvaamisesta
Liian vanha:
Valtion johdon suojelemisen poliisivoimin ymmärrän, mutta se että eri yritysten johdon suojelemiseen käytettäisiin jotenkin merkittävästi poliisin resursseja vaatii kyllä jo jotain lähdettä.
Pajunen oli mielestäni oikeassa siinä että Helsinki tarvitsisi oman kaupunkipoliiisin, tosin minusta romaanikerjäläiset ei ole toiminnan prioriteetti. Kaupungilla on pysäköinninvalvojia jotain vähän toista sataa, ja nämä kyllä tienaavat palkkansa sakkotuloina, sekä lipuntarkastajia muistaakseni jotain 80. Kaupungin työllistämien vartijoiden määrästä en tiedä, mutta arvelisin luvun olevan vähintään satoja. Sitten on vielä erilaisia sosiaalitoimen katupartioita ja muuta vastaavaa. Eikä näitä toimintoja olisi tehokkaampi yhdistää?
Eli siis sellainen kaupunkipoliisi joka valvoo pysäköintiä, kulkee joukkoliikennevälineissä ja tarkistaa lippuja, valvoo risteyksiä, bussikaistoja, korjaa väsyneimmät selviämisasemalle, ja samalla luontevasti valvoisi myös anniskelulupia. Tämän pitäisi olla kaupungin alainen organisaatio jonka tehtävä on huolehtia nimenomaan kaupungin tarvitsemasta järjestyksenvalvonnasta. Ja mielellään vähän hassuissa hatuissa malliin Lontoon bobbyt. Varsinaiselle sisäministeriön alainen poliisi voisi keskittyä vakavaan rikollisuuteen.
Autoliittohan on heti lähdössä Haagin itkemään, jos joku joskus yrittää rajoittaa autoilijan oikeutta elää edes ratin takana totaalisen solipsistisessa tilassa…
Ei menisi läpi.
Aiheen ohi, mutta Liian Vanha:
Mikä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Enkä nyt tarkoita mauttomia blogikirjoituskia tai muuta moraalipaniikkia aiheuttavaa, vaan ihan oikeaa järjestäynyttä rikollisuutta. En tiedä kumpi on surullisempaa, se että hyvää tarkoittavat liberaalit nuoret miehet tuntuu vastustavan ihan mitä tahansa valvontaa kategorisesti, vai se että hyvää tarkoittavat kukkahattutädit haluaa käyttää nuokin vähäiset resurssit sellaisen toiminnan jahtaamiseen joka on vakavuusasteeltaan kadulla huutokiroilua vastaava ongelma. Tie helvettiin ja silleen.
@Arttu Tolonen
Suomen Autoliitto ei nykyään itke enää yhtään mistään (toisin kuin vaikka Ruotsin vastaava FIA:n maaosasto), sillä täkäläinen Autoliitto ei toimi enää poliittisena etujärjestönä tai lobbyna. En tarkkaan tiedä koska muutos tapahtui ja onko asiasta edes virallista päätöstä, mutta kyllä AL:n yhteiskunnalliset ulostulot ovat loppuneet kuin seinään 80-luvun jälkeen.
Hyvässä ja huonossa ”autoilijoiden” ääntä ei tällä hetkellä oikein edusta kukaan. Asiaan yhdistetään usein kauppakamarit ja lisänimen ”autopuolue” saanut Kokoomus, mutta voin vakuuttaa, että kumpikaan ei kyllä ainakaan edistä kenenkään työn tai elämäntilanteen takia autolla primääristi liikkuvan asiaa.
Niin hullulta kuin asia kuulostaa, niin ilman ideologisia ylilyöntejä (teemalla kaikki paha lähtee autosaatanasta), niin Vihreät saattavat hyvinkin Osmon tapaisilla ennakkoluulottomilla ajattelijoilla olla autoilun(kin) paras ystävä.
Liikenneympäristö on ihmisen havaintokapasiteetille vaativa, varsinkin auton ratin takana istuvalle. Illuusio tilanteen hallinnasta tavoittaa mukavassa istuimessaan kevyesti hallintalaitteita sormeilevan liian usein.
Onneksi kaupunkiympäristöissä katunopeuksia on saatu hieman putoamaan muuttamalla liikennejärjestelyjä ja alentamalla nopeusrajoituksia. Suojatieturvallisuuden parantaminen liikenneympäristöä muuttamalla on jäänyt tässä kehittämistyössä taka-alalle.
Suojatiet voidaan merkitä näkyvämmin ilman tavallista liikennevalo-ohjausta. Keinoja voidaan täydentää mahdollisuudella merkitä suojatie vilkkuvalla valolla, jonka rytmi voisi vielä jalankulkijan napinpainannuksella muuttua.
Sen asian iskostaminen vaistomaiseksi reagoinniksi, että jalankulkija on kunkku suojatielle saapuessaan, on tietysti niin valistuksen kuin valvonnan tehtävä. Ajokorttikannan pienentäminen niin sen saatavuuden kynnystä nostamalla kuin sen menetyskynnystä madaltamalla tehoaisi varmaan oikeansuuntaisesti, mutta poliittista päätöstä siitä tuskin syntyy.
Nappiohjatut valot on aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta huono idea, mutta Porthaninkadulla Neljännen linjan risteyksessä on kyllä tuollainen vilkkuvalo suojatiemerkin alle. En tiedä miten se on toteutettu koska minusta mitään nappeja siinä ei ole, varmaan joku liiketunnistin, mutta autolijalle tuo on todella hyvä apu.
Seppo vepsäkläinen kirjoitti:
”Sen asian iskostaminen vaistomaiseksi reagoinniksi, että jalankulkija on kunkku suojatielle saapuessaan..”
Ehkä olisi parempi tiedostaa, että kukaan ei ole kunkku liikenteessä.
Saavatkos muuten epileptikot ajaa autolla?
Pääsääntöisesti ei saa ajaa.
Aika kärjistynyt mielipide Odelta.
Kun tyttäreni oli viime syksynä insinööriajossa ja teki ison virheen kaistanvaihdossa (aiheuttamatta kuitenkaan onnettomuutta!) hän luuli että hänen suorituksensa reputetaan. Ja sadatteli harmistuneena puoliääneen heti virheen tehtyään. Katsastusinsinöörillä oli ajon päätyttyä kuitenkin oivallinen ja inhimillinen näkökulma: kaikki meistä tekevät liikenteessä virheitä (ehkä Odekin?) mutta on hienoa heti huomata itse tehneensä ajovirheen jolloin voi ottaa opiksi.
Kommentattori ilmoitti epäilevänsä vahvasti edellistä puheenvuoroani.
Koko tarinani perustui omaan kokemukseen keskisuuresta suomalaisesta kaupungista 80-luvulla. Siis sellaisena kuin sen muistan. Uskon sen olevan totta, varsinkin kun kukaan ei vielä ole tosissaan väittänyt havainneensa minussa dementian oireita.
Jos on niin, että kyseinen tapa oli vallalla vain siinä kaupungissa ja vain 80-luvulla, niin silti se vaikutti satojen, ellei tuhansien ihmisten ajokäyttäytymiseen ainakin jonkin aikaa.
Opetan aina omille lapsilleni, että väistäkää autoja ja varokaa niitä. Harmittaa olla sääntöjen mukaan oikeassa, kun on tonni peltiä kintuilla.
Vaikka (kuorma-)auto pysähtyy suojatien eteen ja antaa tietä, niin silti ei kannata kääntää aivoja pois päältä, vaan edetä varovaisesti.
Tien ylittäminen on vaarallista jos luottaa vain sääntöihin ja liikennevaloihin. Piste.
@GranpaIgor
Lentäjän on yleensä ehdottaa toteltava määräyksiä ja lennonjohtoa. Virheille ei ole tilaa, ei voi ajaa ojaan pikkasen. Valtavista vaaroista huolimatta (oheuesti pellistä tehtyjä 900km/h likkuvia palopommeja) onnettomuuksia tapahtuu merkittävästi vähemän kuin tieliikenteessä. Miksi tieliikenteessä perusolettaman pitää olla, että sääntöjä ei tarvitse noudattaa tai sääntöjen noudattamiseen kykenemätön kuljettaja on kelvollinen auton rattiin?
Jotta autoilun asemaa voisi mitenkään perustella, tulisi auton kuljettajien olla edes kykeneviä toimimaan sääntöjen mukaan.
Nyt luomme koko ajan uusia sääntöjä, vaikka elävä elää osoittaa, ettei nykyisiäkään kyetä noudattamaan. Yksinkertisenkin liikenneympäristön havainnointi menee täysin yli isolta osalta kuljettjia. Kuinka moni kykynee edes noudattamaan nopeusrajoituksia maantiellä, jossa nopeus vaihtelee tiheään haarukassa 50-100km/h? Käytännössä puolet ajavat jatkuvaa n. 75km/h nopeutta aiheuttaen vaaraa selä ylinopeudella että ruuhkia ja ohituksia alinopeudella.
Meillä on käyty paljon keskustelua netissä virhepistesysteemistä, sellainen on Italiassa ja tietääkseeni Saksassa. Se ainakin vaikuttaisi niihin, joilla ei ole tapana noudatella sääntöjä. Vahingossa tapahtuneet noudattamatta jättämiset, eivät haittaa, koska virhepisteitä ei silloin kasaudu liikaa.
Muualla kun kehitetään hyviä systeemejä, niin täällä ollaan niin jäykkiä, eikä haluta niitä ottaa käyttöön ja sit jos asiaa harkitaan, niin kallispalkkaisia virkamiehiä istutetaan työryhmiin miettimään muualla jo toimivaa vaihtoehtoa.
Syyskuun alussa astuvat uudet ohjeet ajokiellon määritykseen ovat jälleen vain maantieajoon viittaavia. Vakava piittaamattomuus liikenneturvallisuutta kohtaan on sisäasiainministeriön mukaan vain suuret ylinopeudet ja vaaralliset ohitukset. Missä seepra-laki? Vai eikö liikennesäännön noudattamatta jättäminen juuri suojatiellä ole vakavaa, eikä se aiheuta lähes poikkeuksetta pää- tai raajavammoja?
Mitä täällä vielä odotellaan suojatie -asian suhteen. 2kk ajokielto ja 300e sakko tekevät kyllä ihmeitä.
Kommentti tukholman lisääntyneistä onnettomuuksista piti paikkansa vain niiden seepralain alussa. Mutta siitäkin on jo lähes kymmenen vuotta. Mutta loput yhdeksän onkin sitten oikeaa asennetta. Jalankulkija on kuningas ja pyöräilijät niistä seuraavia. Siellä jopa osataan merkitä suojatiet riittävän hyvin. Ja pysäköintimerkit on tois´sijaisina miniatyyrisinä talojen reunoilla.
Tosin suomessa lakitekstiin pitäisi saada lisäys merkintätavasta. Nykyään riittää joko maalaus tai merkki. Lain pitäisi olla sekä maalaus ja merkki. Ja mieluiten merkit konseptoidusti aina kadun viereen samaan korkeuteen. Nyt niitä roikkuu missälie talojen sivuissa tai ne puuttuvat. Siinä on ensikertalaisen vaikea kyllä ajaa.
Ehkä disainpääkaupunki tuo nämäkin puutteet (rumuudet) esille.
Jos hyväksymme päämääräksi sen, että vaarakllisimmat kuljettajat olisi saatava pois liikenteestä, on syy vaarallisuuteen mikä hyvänsä, pisteytys on validein tapa. Kenella tahansa sattuu virheitä joskus, mutta kuljettaja, joka tekee virheitä koko ajan, on toki vaarallisempi. Siksi pien i kiinnijäämisriski ja kortti pois ensimmäisestä erheestä olisi kohtuuton. Suuri kiinnijäämisriski (kameravalövonta!) ja kortti pois, jos virheitä tulee vuoden sisällä liikaa, olisi oikeudenmukaisempi ja validimpi.
Kokonaan toinen asia on, että tapa, jossa suojatiesäännöistä ei tarvitse väilittää, on kertakaikkisesti karsittava pois. Ilmoitetaan siis päivämäärä, jolloin laintulkinta muuttuu lainmukaiseksi ja siitä maanantaiaamusta alkaen voimaan astuu nollatoleranssi.
Ovat kjai kaikki samaa mieltä, että jos kuorma-auto pysähtyy suojatien eteen antaakseen tietä jalankulkijalle ja autoilija ajaa viereistä kaistaa täyttä vauhtia, autoilijan virhe on paljon vaarallisempi kuin se, että siirtää autoaan parkkipaikalla 0,6 promille hiprakassa. Jälkimmäisestä menee kortti, edellisestä ei seuraa mitään.
Silminnäkijäkertomus: ”Ajeltiin tuosta tapahtumapaikasta ohi juuri kun siinä oli tilanne päällä.
Kuorma-auto ei ollut varsinaisesti pysähtynyt suojatien eteen vaan oli kääntymässä oikealle, samalle tielle jota pitkin Nissani oli tullut vasemmalta. Kuorma-auto siis odotteli kolmion takana tielle pääsyä ja samalla peitti näkyvyyden tuon suojatien alkuun josta lapset olivat suojatielle menossa. Suojatien kohdalla on vain yksi kaista. ”
Lisäksi kyse ei ollut jalankulkijoista, vaan tytöt olivat liikkeellä polkupyörällä.
Jostain syystä Osmo Soininvaara kuitenkin väittää että kuorma-auto olisi pysähtynyt suojatien ETEEN päästääkseen JALANKULKIJAT tien yli ja että henkilöauto olisi OHITTANUT kuorma-auton, vaikka se ajoi kuorma-auton edestä.
MIKSI?
Onko vaatimus tosiaan se että kortti pitää ottaa pois kun ajaa päätietä pitkin pysähtymättä kärkikolmion ja suojatien takana odottavan auton editse ja että kaikki näin tekevät ovat sopimattomia ajamaan autoa? Siitä vasta härdelli syntyy jos etuajo-oikeutettua tietä ajavat alkavat pysähtelemään aina kun joku on tulossa kärkikolmion takaa.
0,6 promillen humala ja 31km/h ylinopeus (vaikka tyhjällä korpitiellä) vievät molemmat kortin käytännössä ehdottaa ja aina 1-6kk ajaksi.
Jokainen kuolonkolaeiden onnettomuusraportteja lukenut tietää, ettei 0,6 promillen humala ole varmaan aiheuttanut yhtään onnettomuutta, mutta tiettyjen yksinkertaisten sääntöjen tai havainnointien laiminlyönti tappaa vuosittain kymmeniä.
Asian vierestä: Terveeen ja virkeän 0,6-0,8 promille humalaa ollaan rinnastetun nukkumattomaan yön jälkeiseen ajokuntoon. Fifth Gear -ohjelman tekemässä (äärimmäisen epätieteellisessä) kokeessa pienessä hiprakassa oleva kuljettaja ajoi virheettä pilkkopimeällä ovaliradalla tunnin maantieajoa simuloivaa koetta. Vastaavasti 36 tuntia valvonut kuljettaja nukahti kokeen aikana viisi kertaa. Vain motoorista tarkkuutta vaativa keilakuja sujui unikuskilta päihtynyttä paremmin.
Olen joskus tutkimut tilastollisesti rattijuoppojen ajamia onnettomuuksia. Pari havaintoa:
a) Saadakseen aikaan kuolonkolarin rattijuoppo tarvitsee 20 km/h suuremmannopeuden kuin selvin päin ajava. Tsi liioitellaan vähän vähemmän: rattijuoppojen ajamissa onnettomuuksissa keskinoipeus on 20 km/h suurempi.
b) Aamuliikenteessä sattuneissa onnettomuuksissa humalassa olevia on niin vähä
n, että krapulassa ajavat näyttävät olevan selvästi muita turvallisempia. Tosin voi olla, että aina ei veren alkoholipitoisuutta ole mitattu.
Näistä molemmista voi päätellä, ettei rattijuoppojen noin 200-kertaista onnettomuusriskiä selitä kliininen reaktionopeuden hidastuminen tai muu sellainen. Parin lasin jälkeen 25-vuotias on vielä kliinisesti parempi ajaja kuin 70-vuotias. Kuka tahansa voi tietokonepeleillä testata, että taidot jopa paranevat yhdestä lasillisesta. Ongelmana on nousuhumalaan joillakin liittyvä uho. Krapulassa tuo uho-efekti on jopa negatiivinen. Vähemmistö alkoholin käyttäjistä on niitä, joilla alkoholi nostattaa uhon, saa itsensä tuntemaan yli-ihmiseksi ja haastamaan riitaa jokaisen vastaantulevan kanssa. Heidän takiaan hiprakassa ajo on kuitenkin kielletty kaikilta.
En ole koskaan juuri kenenkään paitsi libertaarien ja muiden oikeistoanarkistien katergorisesti vastustavan valvontaa. Useimmissa tapauksissa kuitenkin voidaan nähdä jo ennalta, ettei valvonta vaikuta halutulla tavalla (jos vaikuttaa lainkaan) ja että se lähinnä tarjoaa väärinkäyttömahdollisuuksia ja aiheuttaa perusoikeusrikkomuksia.
Jos nyt ensin vaikka kokeiltaisiin muita keinoja ja siis oikeasti myös käytettäisiin niitä.
> Kommentattori ilmoitti epäilevänsä vahvasti edellistä puheenvuoroani.
> Koko tarinani perustui omaan kokemukseen keskisuuresta suomalaisesta kaupungista 80-luvulla. Siis sellaisena kuin sen muistan. Uskon sen olevan totta, varsinkin kun kukaan ei vielä ole tosissaan väittänyt havainneensa minussa dementian oireita.
> Jos on niin, että kyseinen tapa oli vallalla vain siinä kaupungissa ja vain 80-luvulla, niin silti se vaikutti satojen, ellei tuhansien ihmisten ajokäyttäytymiseen ainakin jonkin aikaa.
Huokaus. Sanotaan, että en ihan usko tätä osaa:
> Minulle sanottiin autokoulussa, että poliisi oli kieltänyt tuomasta ajoharjoittelijoita keskustaan liikennettä häiritsemään. Kun ajo-opettajat tottelivat
Mutta minusta on ihan samantekevää, oliko edellinen totta vai ei.
> Kun ajo-opettajat tottelivat, syntyi käytänne, jossa suojatien eteen pysähtymistä ei juurikaan voinut harjoitella. Näin jäi syntymättä se refleksi, joka aikaansaisi pysähtymisen suojatien eteen puheena olevassa tilanteessa.
ja
> Koko tarinani perustui omaan kokemukseen keskisuuresta suomalaisesta kaupungista 80-luvulla.
Sattumalta olen saanut oman ajokorttini keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa 80-luvulla. Vaikka keskustassa ajettiin jonkun verran, niin suuri osa ajosta oli kyllä syrjemmällä. Ja kyllä niitä suojateitä sielläkin oli. Sitä paitsi autokoulussa ja autolla-ajamisessa on hitosti asioita, joita tapahtuu harvoin (yksisuuntaiset kadut ovat aika harvinaisia, näin jää syntymättä se refleksi, joka aikaansaisi, ettei ajaisi yksisuuntaista tietä väärään suuntaan; moottoriteillä ajamista ei voinut harjoitella 80-luvulla, näin jäi syntymättä se refleksi, joka aikaansaisi, että siirtyisi autolla turvallisesti 120 km/h alueelle yms.). Sitä paitsi ihmiset olivat ennen autokoulua jo olleet liikenteessä, joten kyllä se tieto suojateistä oli jo olemassa.
> silti se vaikutti satojen, ellei tuhansien ihmisten ajokäyttäytymiseen ainakin jonkin aikaa.
Tätä epäilen vahvasti.
Huonoista kuskeista:
Selvän kuljettajan onnettomuuskerroin on 1
Kertoimia eri lähteiden mukaan alkoholille ja kannabikselle
Williams et al (1985), kannabis 0,2 alkoholi 5
Terhune et al (1992) kannabis 0,7 alkoholi 5,7
Drummet (1994) kannabis 0,7 alkoholi 5,5
Hunter et al (1998) kannabis 0,35 alkoholi 6,8
Lowenstein and Koziol-Mclain(2001) kannabis 1,1 alkoholi 3,2
Näissä on mitattu samaa asiaa, mitä poliisi mittaa eli thc:n aineenvaihduntatuotetta.
hunter et al (1998) sai thc pitoisuuksista seuraavat tulokset:
alle ng/ml kerroin 0,35
1.1- 2 ng/ml kerroin 0,51
yli 2 ng/ml kerroin 1,74
Eli tilanteessa, jossa ihmiset laitetaan pitoisuuden mukaan kolmeen päihtymysryhmään saa niistä eniten päihtyneet tuloksen, jossa heidän onnettomuusriski on noussut yli selvän autoilijan.
Ja edellisen kommentin tarkoitus ei ollut se, että kannabis pitäisi määrätä pakolliseksi liikenteessä. Tarkoitus oli vain kiinnittää huomiota siihen, mihin löytyy loputtomat resurssit vaikka ongelmat ovat muualla.
Ihan näin äkkiseltään korjaisin Elmon viestiketjun alkupään raivaria, jossei joku ole sitä jo tehnyt, että ei autolla ole väistämisvelvollisuutta kevyelle liikenteelle jos tiellä on keskellä sellainen odottelupaikka kevyelle liikenteelle (miksi sitä kutsutaankaan).
Sitä kutsutaan keskikorokkeeksi, mutta muuet Atten väite on kummallinen. Jos vbä
lissä on keskikoroke, suojatien eteen pysähtyneen auton saa ohittaa pysähtymättä, m,utyytas autoilijan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on ylittämässä sietä suojatietä pitkin. Miksi Atte luulet sen jalankulkijan olevan siellä suojatiellä? Lakkaamssa kynsiään?
Nimimerkki T on oikeassa siinä, että Helsingin San omista kopioitu uutinen oli virheellinen. Kuorma-auto ei ollut pysähtynyt suojatien eteen, vaan risteykseen niin, että se peitti näkyvyyden suojatielle. En kuiten kaan väittänyt kysymyksessä oleen jalankulkijoiden.
Juridisesti asia ei muutu autoilijan osalta. Hän sanoi itse kuorma-auton estäneen näkyvyyden suojatielle, jolloin saman pykälän saman monen tin mukaan hänen olisi pitänyt pysähtyä. Mutta on myönnettävä, että vaikka asia on juridisesti näin, asiasiallisesti autoilijan rikkomus oli vähäisempi kuin HS:n uutinen antoi ymmärtää. Tuomioistuin ratkaisee.
Ilmeisesti tytöt olivat autoon nähden väistövelvollisia.
Olen siis oppinut päin prinkkalaa tuon homman. Anteeksi, että noin itsevarmasti asiaa julistin.
Jos keskikoroke ei muuta väistämisvelvollisuuksia niin mikä sitten on keskikorokkeen tarkoitus, jos jalankulkijalla ei pitäisi olla mitään syytä pysähtyä keskikorokkeelle? kuten sanoit, tuskin lakkaamaan kynsiään ainakaan.
Sitäpaitsi mitä autoilijan tulisi tehdä jos jalankulkija sitten käyttää keskikoroketta (lain vastaisesti? Hänenhän pitäisi kulkea)? Tulisiko aina pysähtyä antamaan tietä, koska laki velvoittaa, riippumatta kumpaan suuntaan jalankulkija vaikuttaa menevän? Ja se voi olla äkkiseltään ratin takaa vaikea arvioida kumpaan suuntaan jalankulkija haluaa keskikorokkeelta mennä. Väärä arvio olisi tuhollinen. Selkeät säännöt ovat parempia kuin autoilijan arviokykyyn luottavat.
Ehkä olin uskonut väärän tiedon keskikorokkeen tarkoituksesta sen takia, että se vetosi logiikkaani. Ainakin edelläolevien asioiden takia ja mm. siksi, että sillä tavalla pääsisi keskikorokkeen avulla turvallisesti tien yli, ilman että autojen tarvitsee pysähtyä ym.
Täytynee myös sanoa, että en pidä siitä että autot antavat tietä huolimatta oli se heidän velvollisuutensa tai ei. Liikennevalot ovat tietty eri asia. En halua luottaa, että autoilija on huomannut minut ja olemme samalla aallonpituudella tien antamisesta. Väärinkäsityksestä kärsin eniten minä. Siksi siis toivon selkeät säännöt ja sellaiset missä heikompi määrää milloin menee ja milloin ei. Nykyisellään autoilija viittoo kohti liikkuvasta autostaan, että ”mene nyt jalankulkija, kyllä minä väistän. Vai väistänkö sittenkään…”
Niin, selkeät säännöt ovat tietysti paras, kun ei voi kuitenkaan luottaa näin valtavan epähomogeenin massan tilannetajuun.
Se turha pysäyttäminen voi olla myös vaaratilanteen aiheuttamista samaan malliin kuin (selkeän lainvastaiset) kaistanvaihdot moottoritiellä, jossa ”annetaan tietä” liittymistä tuleville. Vaikka teko on hyvää tarkoittava, niin se asettaa tekijän ja muun liikenteen vaaraan.
On kiva olla kohtelias, mutta kyllä autoilijan katse pitää ensin käydä taustapeilissä, ettei samalla aseta kaikkia vaaraan.
Samalla alleviivaan, että jutun johdantona oleva tilanne, jossa pysähdytään suojatien eteen antaakseen tilaa ja muiden velvollisuus tällöin pysähtyä ennen suojatietä pitää olla jokaiselle yhtä selkeä kuin vaikkapa STOP-kyltti.
Joskus oikeasti tuntuu, että kaistan vaihto on kriminalisoitu. Tulee esimerkiksi työmaa, joka sulkee vasemman kaistan. Kaikki sen tietävät vaihtavat kaistaa bussikaistalle jo 1km ennen, mutta se ryökäle, joka vaihtaa kaistaa vasta siitä kertovan merkin jälkeen on typerys. Jota ei tarvitse päästää väliin. Muissa maissa jousto on aivan toista ja tietenkin sille annetaan tila. Tukholmassa joskus jopa kolmio voitaisiin korvata ”vetoketju -liikennemerkillä”, sen verran hyvin risteys toimii.
Keskikorokkeen suurin funktio on kaventaa kaistaa kolmesta metristä (ajonopeus alenee) ja samalla siihen saa turvallisesti suojatiemerkin/valotolpan. Se on aivan sama, onko ruuhkan takia auto suojatien edessä tai sen päällä vai päästääkö autoilija lain mukaan jalankulkijan yli. Auton on pysähdyttävä.
Kumpi väistää suojatiellä, raitiovaunu vai jalankulkija?
– entä henkilöauto vai jalankulkija?
– entä poliisiauto vai jalankulkija?
Miksi liikennettä ei valvota, vain jotain typeriä kännyköitä??!
Kolmiodraama on vaarallinen. Olin tänään fillarilla aika lähellä samanlaista tilannetta, jossa ketjun tuottanut onnettomuus sattui (joka siis meni aivan eri tavalla kuin Hesarin nettisivujen uutisointi väitti ja johon kirjoitukseni perustui)
Ajoin etuajo-oikeutettua katua ajotietä pitkin. Olin siis ajoneuvo siinä missä rekka-autokin.
Oikealta kolmion takaa oli tulossa oikealle kääntyvä taksi ja sen oikealta puolelta minua risteävälle suojatielle luvallisesti pyrkivä fillari.
Taksin piti väistää sekä minua (kolmio) että fillaria (taksi kääntyi)
Molempien piti väistää minua (taksilla kolmio, fillari väistää kevyen liikenteen väylältä tullessaan ajotiellä olevaa ajoneuvoa)
Jos olisin ollut auto, kuten ketjun aiheena ollessa tapauksessa, minun olisi pitänyt pysähtyä, koska en olisi nähnyt suojatielle. (Tuskinkukaan tekee näin, mutta oikeudessa kuitenkin sitä edellytetään.) Minun ei tarvinnut pysähtyä, koska fillari näkee taksin yli.
Minä oletin taksin pysähtyneen väistääkseen minua ja fillari oletti taksinpysähtyneen väistääkseen häntä. Siksi fillari lähti liikkeelle minua huomaamatta ja minä jatkoin jarruttamatta. Tässä tapauksessa ei ollut ongelmaa, koska minä siis näin fillarin, mutta näin onnettomuus syntyy. Jos olisin ajanut autoa, olisin ajanut sen fillarin päälle. Liikenneasetus toimii oikein. Jos ei näe suojatielle, pitää pysähtyä, mutta se lienee täysin kuollut kirjan.