Kilometrikorvaus ja autoliiton laskuri

Sisäl­tyy­kö vero­va­pai­siin kilo­met­ri­kor­vauk­siin vero­tu­kea vai ei? Kysy­tään­pä  asi­aa auto­lii­ton kulu­las­ku­ril­ta. Tut­ki­taan kah­ta tapaus­ta, kaup­pa­mat­kus­ta­jaa, joka ajaa fir­man ajo­ja 60 000 km/vuosi ja taval­lis­ta Tah­voa, joka ajaa omia ajo­ja 10 000 km/vuosi ja sen pääl­le fir­man ajoa 1000 km/vuosi. Kaup­pa­mat­kus­ta­jan kilo­met­ri­kus­tan­nuk­sik­si lai­te­taan autoi­lun koko kus­tan­nus, kos­ka auto on ostet­tu fir­man ajo­ja var­ten. Taval­li­sen Tah­von osal­ta las­ke­taan, pal­jon­ko nuo fir­man 1000km/vuosi lisää­vät autoi­lun koko­nais­kus­tan­nus­ta, kos­ka auto on ostet­tu omaan käyttöön. 

Kaup­pa­mat­kus­ta­ja ostaa tuli­te­rän BMW:n, 320 d ja pitää sitä kol­me vuot­ta. Se on ostet­tu omal­la rahal­la, jon­ka hin­nak­si saa­mat­ta jää­nee­nä kor­ko­na arvioi­daan 2% vuo­si. Auto­lii­ton las­ku­ri antaa kus­tan­nuk­sik­si 0,23 €/km eli noin puo­let sii­tä, mitä verot­ta­ja hyväk­syy verot­to­mak­si kus­tan­nuk­sen korvaukseksi.

Taval­li­nen Tah­vo ostaa uuden ben­sa­käyt­töi­sen  Peu­geot 207:n ja pitää sitä vii­si vuot­ta. Kus­tan­nuk­set vii­del­tä vuo­del­ta ovat

- Ilman fir­man ajoa 21376 euroa eli 0,43 euroa/km. Tähän lukuun on usein vir­heel­li­ses­ti vii­tat­tu, vaik­ka las­kel­ma on vas­ta puolivälissä.

- Fir­man ajo­jen kans­sa 22014 euroa. Fir­man ajo­na aje­tut 5000 km mak­sa­vat siis lisä­ku­lui­na 638 euroa eli alle 0,13 €/km.

Kilo­met­ri­kor­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuo­des­sa. Täs­tä on yli­hin­taa yli puo­let eli vero­poh­jaa mene­te­tään yli 500 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa ja vero­tu­lo­ja yli 200 mil­joo­naa euroa.

84 vastausta artikkeliin “Kilometrikorvaus ja autoliiton laskuri”

  1. Kilo­met­ri­kor­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuo­des­sa. Täs­tä on yli­hin­taa yli puo­let eli vero­poh­jaa mene­te­tään yli 500 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa ja vero­tu­lo­ja yli 200 mil­joo­naa euroa.

    Yri­tyk­set maksavat. 

    Mitä tulee vero­poh­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­siin, niin jul­kis­ta lii­ken­net­tä tue­taan vero­va­roin run­saas­ti enem­män kuin mai­nit­tu 200 mil­joo­naa yksin pk-seudulla. 

    Satun­nai­nen oman auton käyt­tö ansait­see­kin jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea (jos OS sii­hen viit­taa), sil­lä auton­käyt­tö pitää näh­dä puut­tu­vien yhteyk­sien paik­kaa­mi­se­na, jos­sa pää­osa mat­kan­teos­ta teh­dään kul­loi­sen­kin lii­ken­ne­po­li­tii­kan suo­si­mal­la tavalla. 

    Vai pitää­kö vain oman koti­seu­dun len­to­lii­ken­net­tä, rai­de­lii­ken­net­tä ja kal­lis­ta jouk­ko­lii­ken­nein­fraa tukea yhtei­sin verovaroin?

    Puheis­sa vero­poh­jan mene­tyk­sis­tä kan­nat­taa lopuk­si vie­lä muis­taa, että val­tio imee tie­lii­ken­tees­tä koh­ta 7 MILJARDIN tulot vuo­sit­tain. Toi­sin sanoin vain ter­vee­nä kuo­le­va tupa­koi­va alko­ho­lis­ti voi olla val­tiol­le autoi­li­jaa tuot­ta­vam­pi eläin.

  2. On vää­rin, että työ­au­toi­lua tue­taan ver­rat­tu­na vapaa-ajan autoi­luun ja muu­hun liik­ku­mi­seen sekä liik­ku­mi­sen vält­te­lyyn (puhe­lut, video­pa­la­ve­rit, mat­ko­jen yhdis­te­ly, net­ti­pal­ve­lut jne.).

    Toi­saal­ta on vää­rin veloit­taa tulon­han­kin­ta­ku­luis­ta, joi­hin jos­kus kuu­luu _vaikeasti_ mää­ri­tet­tä­vä osa auton pää­oma­ku­luis­ta­kin, muul­loin­kin muut­tu­vat kulut mukl. ajos­ta joh­tu­vat arvon­ale­ne­ma, bonus­me­ne­tyk­set ja huolto.

    Vero­vä­hen­nys on siis olta­va, vaik­ka se lan­nis­taa työ­mat­ka­pyö­räi­lys­tä ja jät­tää vapaa-ajan­pyö­räi­lyn­kan­nus­ti­men suu­rem­mak­si, jär­jet­tö­mäl­lä, tehot­to­mal­la taval­la, jne.

    Työn vero­tuk­sen kor­vaa­mi­nen kulu­tus­ve­roin (eten­kin saas­te­ve­roin) lie­ven­tää tätä ongel­maa ja kiin­tei­den kus­tan­nus­ten jyvitysongelmaa.

  3. Kilo­met­ri­kor­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuodessa”

    Mis­täs sinä tuol­lai­sen luvun sait?

    Viit­taat­ko val­tion mat­ka­kus­tan­nuk­siin vai mihin?

    Muu­toin sum­ma tun­tuu käsit­tä­mät­tö­män pieneltä.

    Jos taa­sen viit­taat val­tion mat­ka­ku­lui­hin, niin sit­ten pitäi­si tutus­tua val­tion ja kun­tien tapaan mak­sel­la kilo­met­ri­kor­vauk­sia: nii­tä ei näes mak­sel­la kuin eri­tyis­ta­pauk­sis­sa. Autol­la saa ajaa mut­ta veloi­tus tapah­tuu jul­ki­sen mukaan.

    Yksi­tyi­sen puo­len kilo­met­ri­kor­vauk­sil­le et var­mas­ti löy­dä tie­to­läh­det­tä. Tai jos löy­dät, pis­tä link­ki. Sum­ma on joka tapauk­ses­sa pal­jon suu­rem­pi kuin miljardi.

    1. Tuo mil­jar­di euroa on tois­tu­nut uuti­sis­sa vii­me päi­vä­nä lukui­sas­ti sen jäl­keen, kun Kun­ta­liit­to esit­ti yli­suur­ten kor­vaus­ten leik­kaa­mis­ta. Sil­lä tar­koi­te­taan lähin­nä yksi­tyis­ten työ­nan­ta­jien mak­sa­mia kor­vauk­sia. Uskoi­sin, että tie­dot ovat peräi­sin verot­ta­jan tietokoneesta.

  4. en tie­dä mikä muu luku voi­si olla tie­dos­sa kuin val­tion mak­sa­mat mat­kus­tus­ku­lut, ja val­tion uuti­soi­dut mil­jar­din mat­ka­ku­lut eivät ole kyl­lä kilo­met­ri­kor­vauk­sia, vaan len­to­ku­lu­ja, juna- ja bus­si­mak­su­ja sekä jul­ki­sen mukaan mak­set­tu­ja auto­ku­lu­ja. Mitään muu­ta lukua ei var­maan ole saatavilla?

    jos ajat­te­let vähän niin mil­jar­di koko Suo­mel­le kilo­met­ri­ku­luis­ta oli­si käsit­tä­mät­tö­män vähän. Sehän tar­koit­tai­si, että täs­sä maas­sa teh­dään bis­nes­tä todel­la vähän BKT:hen nähden.

    1. Kyse on verot­ta­jan tie­dois­ta sitä, kuin­ka pal­jon verot­to­mia kilo­met­ri­kor­vauk­sia on mak­set­tu. Minus­ta mil­jar­di on aika pal­jon, sil­lä sehän on yli kak­si mil­jar­dia kilo­met­riä. Työ­mat­kat eivät näi­hin kor­vauk­siin oikeu­ta. Työ­suh­deau­tot eivät ole muka­na. Muka­na ovat vain työ­päi­vän aika­na omal­la autol­la teh­dyt työ­nan­ta­jan ajot.

  5. Unoh­dit näp­pä­räs­ti las­kel­mis­ta mm. huol­to­ku­lut, vakuu­tuk­set jne.

    Omal­la ajol­la kun voi hank­kia van­han pom­min jon­ka tiel­le jää­mi­nen ei hait­taa, työ­ajoon / isom­piin kilo­met­ri­mää­riin yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti uudem­man, johon oman yöunen tur­vaa­mi­sek­si on pak­ko hank­kia eri taval­la vakuutuksetkin.

    1. En otta­nut las­kel­miin van­haa pom­mia vaan uuden auton juu­ri osoit­taak­se­ni, että edes uusi auto ei mak­sa niin pal­jon kuin verot­ta­ja hyväk­syy. Las­kel­mis­ta on vas­tuus­sa Auto­liit­to, mut­ta kyl­lä sii­nä oli­vat huol­to­ku­lut mukana.

  6. Nuo esit­tä­mä­si esi­mer­kin ‘taval­li­sen Tah­von’ kes­ki­mää­räi­set kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set 0,43 €/km ovat aika lähel­lä tuo­ta verot­ta­jan hyväk­sy­mää kor­vaus­ta 0,45 €/km. Työ­ajos­ta otit huo­mioon vain lisä­kus­tan­nuk­set kun autoa ei ollut han­kit­tu pel­käs­tään työ­ajoi­hin. Sel­lais­ta tar­kas­te­lua voi perus­tel­lus­ti pitää tarkoitushakuisena.

    Bema­ri-esi­merk­ki oli esi­merk­ki­nä ääri­pää­tä. Veri­va­paat kilo­met­ri­kor­vauk­set 60000 km vuo­tui­ses­ta työ­ajos­ta saat­ta­vat olla aika har­vi­nai­set. Minun käsi­tys­te­ni mukaan ne yri­tyk­set jois­sa aje­taan tuol­lai­sia kilo­met­ri­mää­riä hank­ki­vat työ­suh­deau­to­ja kos­ka ne pää­se­vät sil­lä tavoin pie­nem­min kustannuksin.

    1. Kaup­pa­mat­kus­ta­jat aja­vat pää­osin omil­la autoil­laan juu­ri sik­si, että on sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le edul­lis­ta voi­da mak­saa 1500 euroa kuus­sa palk­kaa verovapaasti.
      Lisä­kus­tan­nus­ten käyt­tö las­ken­ta­pe­rus­tee­na ei ole tar­koi­tus­ha­kuis­ta vaan täs­mäl­leen oikein. Sil­loin oman auton käyt­tö on työn­te­ki­jäl­le indif­fe­rent­ti asia. Nyt hän tie­naa aina autoa ajaes­saan. Tämä oli myös Kun­ta­lii­ton point­ti sii­hen, että nämä yli­mi­toi­te­tut kilometrikorvaukse3tr ovat syy­nä vasik­ka­pa Porin seu­dun huo­noon joukkoliikenteeseen.

  7. Auto­liit­to muu­ten ylit­ti itsen­sä, edus­ta­ja argu­men­toi pok­ka­na että vero­va­paas­ta kulu­kor­vauk­ses­ta tin­ki­mi­nen pie­nen­tää vero­tu­lo­ja. Ihail­ta­vaa sumu­tus. No jos ole­te­taan ettei yri­tyk­ses­tä taval­la tai toi­sel­la ulos­tu­le­vas­ta rahas­taa mak­se­ta vero­ja ja että tuo lisä­au­toi­lu ei aiheu­ta mitään kun­nas­tuk­sia niin noin­han tuo menee. Kum­pi­kaan ole­tus ei vaan pidä paikkaansa.

  8. Ilmei­ses­ti Osmon esit­tä­mään ongel­maan on havah­dut­tu myös ELY-kes­kuk­sien hal­lin­nos­sa. ELY käy­tän­nös­sä kiel­si oman auton käy­tön työ­ajos­sa (koko maas­sa). Las­kel­mis­sa on ilmei­ses­ti saa­tu vuo­kra-auton käyt­tö kilo­met­ri­kor­vauk­sia hal­vem­mak­si, joten kal­liim­mas­ta vaih­toeh­dos­ta tie­tys­ti kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen luovuttiin. 

    Kilo­met­ri­kor­vaus kai­ke­ti ylit­tää auton todel­li­set kulut, kun vuo­kra­fir­ma kyke­nee repi­mään voit­toa pei­to­ten sil­ti kilo­met­ri­kor­vauk­set. Sen­hän me kaik­ki tie­sim­me, että kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la kuit­taa kivan ajo­pe­lin yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set näp­pä­räs­ti, kun­han aje­lee työn­puo­les­ta riittävästi.

    Sitä en tie­dä, miten ongel­maa kan­nat­tai­si lähes­tyä. Suh­tau­dun jouk­ko­lii­ken­tee­seen has­su­na uto­pia­na (vaik­ka sitä autot­to­ma­na käy­tän­kin). Mate­maat­ti­ses­ti ja fysii­kan poh­jal­ta aja­tel­tu­na on hyvin vai­kea käsit­tää, miten nykyi­sen tyy­li­sel­lä aika­tau­lui­hin kan­gis­te­tul­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä voi­tai­siin saa­vut­taa (var­sin­kaan Suo­mes­sa) tehok­kuus­te­tu­ja. Raja-arvo aika­tau­lu­tuk­ses­ta syn­ty­vän huk­ka­lii­ken­teen ja tar­kas­ti tar­pee­seen koh­dis­te­tun autoi­lun kan­nat­ta­vuu­den välil­lä on olemassa.

    Tie­tää­kö kukaan, mis­sä raja nyky­ään kul­kee? Ilman tuo­ta tie­toa on hyvin vai­kea liput­taa ympä­ris­tö­nä­kö­kul­man perus­teel­la autoi­lun tai jouk­ko­lii­ken­teen puolesta.

  9. Mitä tulee vero­poh­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­siin, niin jul­kis­ta lii­ken­net­tä tue­taan vero­va­roin run­saas­ti enem­män kuin mai­nit­tu 200 mil­joo­naa yksin pk-seudulla.

    No itsea­sias­sa se sub­ven­tio on suu­rin­piir­tein 200 mil­joo­naa, ja val­tion osuus tuos­ta on mar­gi­naa­li­nen. Ulko­muis­tis­ta Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koti­ta­lou­det käyt­tä­vät jotain 500 — 700 mil­joo­naa vähem­män autoi­luun jouk­ko­lii­ken­tees­tä joh­tuen, eli ei tuo nyt kovin huo­no dii­li ole veron­mak­sa­jil­le. Tuon voi hah­mot­taa esi­mer­kik­si niin että nor­maa­li lap­si­per­he pär­jää yhdel­lä autolla.

    Puheis­sa vero­poh­jan mene­tyk­sis­tä kan­nat­taa lopuk­si vie­lä muis­taa, että val­tio imee tie­lii­ken­tees­tä koh­ta 7 MILJARDIN tulot vuosittain.

    No ei ime. Vuo­den 2011 tuloar­vios­sa auto­ve­ro on 850 mil­joo­naa euroa, polt­toai­ne­ve­ro­jen tuot­to on n. 2,3 mil­jar­dia ja ajo­neu­vo­ve­ro on noin 700 mil­joo­naa. Eli vajaa nel­jä mil­jar­dia. Mikä on suht koh­dal­laan suh­tees­sa ties­tön kului­hin ja mui­hin hait­toi­hin. Val­tio myös toi­saal­ta tukee lii­ken­net­tä työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sil­lä, jot­ka tai­taa olla jotain 1,2 mil­jar­dia euroa, ja suu­rin osa nois­ta menee autoiluun.

    Jos halu­aa las­kea vää­rin niin voi tie­ten­kin las­kea ALVin mukaan. Sitä vaan mak­se­taan mel­kein kai­kes­ta eli ei se ole mikään autoi­lun hait­ta­ve­ro, ja pie­nem­mät vero­kan­nat on yleen­sä työ­val­tai­sis­sa pal­ve­luis­sa kos­ka muu­ten koko­nais­ve­ro­ra­si­tus oli­si koh­tuu­ton. Esi­mer­kik­si auto­kor­jaa­moil­la on muis­taak­se­ni pie­nem­pi ALV.

    Ongel­ma ei ole se että autoi­lua ei vero­te­ta tar­peek­si, taso on minus­ta suht koh­dal­laan, ongel­ma on se että sen veron koh­dis­tus on onne­ton hait­to­jen mini­moi­mi­sen kan­nal­ta. Pitäi­si verot­taa käyt­töä eikä omistamista.

  10. Auton­käy­tön vero­koh­te­lu ja työ­käy­tön verovähennys
    tus­kin ovat koh­dal­laan, jos tavoit­te­na on ohja­ta liik­ku­mis­ta kevyen ja jouk­ko­lii­ken­teen suun­taan. Työ­käy­tös­tä val­tao­sa lie­nee autoe­tu­na ( fir­man auto rajoi­te­tuin tai rajoit­ta­mat­to­min käyt­tö­eh­doin ) hoi­det­tua ja sen vero­tus­käy­tän­tö on muut­tu­nut hie­man ter­veem­pään suun­taan. Espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten auton­käy­tön eros­ta mel­koi­nen osa selit­tyy autoe­tuau­to­jen run­saal­la mää­räl­lä Espoossa. 

    Työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set vero­tuk­ses­sa ovat suu­ri teki­jä selit­tä­mään toi­saal­ta kau­pun­ki­seu­tu­jen hajau­tu­mis­ta ja toi­saal­ta autoi­lun vero­koh­te­lun kus­tan­nus­vas­taa­vuut­ta alem­paa tasoa. Tätä vähen­nys­tä pitäi­si rajoittaa. 

    Väy­lä­mak­su­käy­tän­nön tule­mi­nen antaa mah­dol­li­suu­den muut­taa auto­ve­ro­tus­ta raken­teel­taan niin, että ruuh­ka-aluei­den mak­su­ker­ty­mäs­tä osa siir­ret­täi­siin lie­ven­tä­mään maa­seu­tua­luei­den auton­käy­tön kokonaisverotusta.

  11. tpyy­luo­ma: “Val­tio myös toi­saal­ta tukee lii­ken­net­tä työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sil­lä, jot­ka tai­taa olla jotain 1,2 mil­jar­dia euroa, ja suu­rin osa nois­ta menee autoiluun.”

    Verot­ta­ja ei hyväk­sy oman auton käyt­töä, vaan hal­vim­man kulkuneuvon.
    Eikä tulon­han­kin­ta­vä­hen­nyk­sen hyväk­sy­mi­nen ole itse asias­sa edes tukea sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä — kulu­ja vaan ei veroteta.

  12. Kevääl­lä on vaa­lit. Las­ke­taan auto­ve­ro euroop­pa­li­sel­le tasol­le. Tipau­te­taan polttoaineveron
    alvia. Näin ollen aje­taan pare­mal­lil­la autoil­la. Mei­dän kalus­to on kes­ki­mää­ril­tään euroo­pan häntiä.
    Kyl­lä se Osmo kumi­pyö­ril­lä­kin mak­saa ja val­tio saa oman­sa. Edel­lyt­täen sitä että koko maa­ta puolustetaan.

  13. Entä nämä jossain/monessa tilan­tees­sa yli­jää­mäi­set korvaukset:

    Ulko­maan­mat­kat: http://bit.ly/aDowmv
    Koti­maan­mat­kat: http://bit.ly/9zE8Zw

    Mis­sä ovat vero­poh­jat nyt menos­sa? Eikö näis­sä yli­jää­mäi­sis­sä kor­vauk­sis­sa sel­väs­ti syr­ji­tä esi­mer­kik­si lai­tos­sii­voo­jaa, joka ei työn puo­les­ta juu­ri matkusta?

  14. Minus­ta muu­ta­man luvun ynnää­mi­nen ei edel­lyt­tä kum­mem­paa ammat­ti­tai­toa ja puo­lu­eet­to­mak­si tuo­ta kukaan tus­kin edes väit­tää. Tuos­sa 7 mil­jar­dis­sa on muka­na ALV polt­toai­neis­ta ja ajo­neu­vois­ta, joka nyt vaan on vää­rin las­ket­tu jos on tar­koi­tus las­kea hait­ta­ve­ro­ja. Verois­ta mak­se­tun ALVin voi­si ehkä vie­lä sisäl­lyt­tää, tuo on kai jotain alle 800 miljoonaa. 

    Rai­mo K, verot­ta­ja hyväk­syy auton kulut jos sopi­vaa jul­kis­ta lii­ken­neyh­teyt­tä ei ole. En muis­ta miten ne rajat menee, mut­ta ei tuo miten­kään har­vi­nais­ta ole. Joka tapauk­ses­sa tuo vero­vä­hen­nys on lii­ken­teen sub­ven­toin­tia ja autoi­lun osuus tuos­ta on se mikä autoi­le­vien osuus on sen saa­jis­ta. Sivu­men­nen, en minä pidä pit­kien juna­mat­ko­jen tuke­mis­ta kovin viisaana.

    1. Nois­sa val­tio sor­taa autoi­li­jaa ‑las­kel­mis­sa on yleen­sä nel­jä vikaa
      1) Ote­taan mukaan myös ylei­set verot kuten ALV. On oikein ottaa mukaan ALV polt­toai­ne­ve­ron osal­ta, mut­ta ei muuta.
      2) Niis­tä puut­tuu koko­naan kun­tien tien­pi­don kulut, vaik­ka ne lie­ne­vät val­tion tien­pi­don kulu­ja suuremmat
      3) Niis­tä puut­tuu koko­naan vuo­kra lii­ken­teen vaa­ti­mas­ta maa-alas­ta, joka pel­käs­tään Hel­sin­gin kau­pun­gin osal­ta liik­kuu sadois­sa mil­joo­nis­sa eurois­sa, vaik­ka maan hin­ta kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la mää­rät­täi­siin ara­va­tont­tien mukaan ja kan­ta­kau­pun­gis­sa tuhan­nek­si eurok­si nelilöltä.
      4) Niis­tä puut­tu­vat nor­mioh­jauk­sel­la annet­ta­vat tuet autoi­lul­le kuten esi­mer­kik­si pysä­köin­ti­nor­mi, jos­sa muu yhteis­kun­ta pako­te­taan anta­maan autoi­li­joil­le käy­tän­nös­sä ilmai­nen pysä­köin­ti­paik­ka mui­den rahoilla.
      5) Niis­tä puut­tuu se ulkoi­nen hait­ta, jon­ka lii­ken­teen melu tuo ulko­puo­li­sil­le. Tämä on yksin­ker­tais­ta muut6taa rahak­si kat­so­mal­la, pal­jon­ko melu vai­kut­taa kiin­teis­tö­jen arvoon. Pelk­kä Man­ner­hei­min­tie liik­kuu miljoonissa.

    1. Kulu­kor­vaus pää­ty­ty verot­ta­jal­le siten, että jos kaup­pa­rat­sun pal­kak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, sii­tä mak­se­taan nyt palk­ka­na 2500 euroa ja yli­mi­toi­tet­tu­na kulu­kor­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­tai­siin aja­maan fir­man autol­la fir­ma sääs­täi­si tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaa­tii pal­kan korot­ta­mis­ta 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on koko­naan vero­tet­ta­vaa, aiem­min vero­tet­tiin vain tuo­ta 1500 euroa.

  15. Kilo­met­ri­kor­vauk­set on por­saan­rei­kä verotuksessa.

    Seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että on nii­tä muitakin.

    Eikä kel­paa sekään, että autoi­lu on niin suu­ri lyp­sy­leh­mä (mitä se onkin, mie­les­tä­ni pain­opis­te on vää­räs­sä pai­kas­sa, eli omis­ta­mi­ses­sa, eikä käytössä)

    Tulee­ko mie­leen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jät jot­ka mak­soi­vat 1/3 osan pal­kas­ta kilo­met­ri­kor­vauk­si­na ja kir­joit­ti­vat sen mukaan ajopäiväkirjat?

    Entä kaup­pa­rat­su, joka mie­luum­min ajaa Ouluun kuin meni­si len­to­ko­neel­la saa­man­sa rahan takia?
    (onhan se höl­möä, sil­lä aikaa kuluu enem­män ja on peril­lä val­miik­si väsy­nee­nä. Puhu­mat­ta­kaan paluu­mat­kas­ta ja sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta) Työ­nan­ta­ja suos­tuu tähän, kos­ka vaih­toeh­to­na oli­si antaa kave­ril­le palkankorotus.
    Pii­lo­tet­tua lisä­an­sioi­den jakamista.

    Näen, kuin­ka etua ei ole isois­sa fir­mois­sa, mis­sä kulu­ku­ri on tiuk­ka ja yri­tyk­sel­lä on auto­po­li­tiik­ka ja siel­lä vih­rei­tä arvo­ja. Asia tulee eteen pie­nis­sä ja kes­ki­suu­ris­sa yrityksissä.
    Por­saan­rei­kä jakaan­tuu epä­ta­sai­ses­ti koh­tuu pie­nel­le eturyhmälle.
    Jos tuki oli­si oikean kokoi­nen ja Osmon las­ke­ma 200 mil­joo­naa sääs­tyi­si, sen voi­si siir­tää uusien auto­jen han­kin­taan, jol­loin auto­kan­tam­me nuorentuisi.
    Tämä toi­si co2 ohja­tul­la vero­tuk­sel­la tur­val­li­sem­pia ja vähä­pääs­töi­sem­piä (myös vähä­ku­lu­tuk­si­sem­pia) auto­ja liikenteeseen.
    Samoin muu­ten hal­pe­ni­si ne vuo­kra-autot­kin kohdekaupungissa..

    p.s. Sta­di liik­kuu: autoa­lan vero­tuo­tos­ta jos pois­te­taan alv, mikä on oikeas­ti rei­lua, niin vero­ker­ty­mä oli 2009 arvion mukaan 4437,5 milj, euroa. Läh­tee­nä edel­leen autoa­lan tiedotuskeskus

  16. Kor­keat oman auton käyt­tö­kor­vauk­set ovat erit­täin muka­via myös autot­to­mal­le. Kun mat­ka­kus­tan­nus­ten kat­to muo­dos­tuu käy­tän­nös­sä oman auton kor­vauk­sen mukaan, voin mat­kus­taa muka­vas­ti syr­jäi­sel­le­kin paik­ka­kun­nal­le aja­mal­la junal­la ykkös­luo­kas­sa lähim­mäl­le ase­mal­le. Tilaan etu­kä­teen tak­sin ase­mal­le vas­taan ja voin huo­le­ti ajel­la koh­tee­seen tak­sil­la vaik­ka koh­de oli­si kym­me­niä kilo­met­re­jä sivus­sa radas­ta. Mat­ka­kat­toa kun on yksin mat­kus­ten vai­kea ylit­tää. Jos koh­de­paik­ka­kun­nal­la on ase­ma voim­me mat­kus­taa nel­jän­kin hen­gen jouk­kuel­la junas­sa ja pitää työ­pa­la­ve­ria muka­vas­ti ravintolavaunussa. 

    Jos kilo­met­ri­kor­vauk­sia pie­nen­ne­tään, jou­dun pahim­mas­sa tapauk­ses­sa som­paa­maan koh­tee­seen vuo­kra-autol­la lumi­py­rys­sä ja useam­man hen­gen poru­kal­la jou­tui­sim­me aina kär­vis­te­le­mään hen­ki­lö­au­tos­sa, jos­sa työ­ai­kaa ei voi käyt­tää mihin­kään. Pitäis­kö liit­tyä auto­liit­toon, että vält­tyi­sin moi­sel­ta pii­nal­ta? Ote­taan­ko­han sin­ne autotonta?

    Auto­ton on huo­le­ton, niin kau­an kun kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat kunnossa.

  17. Sta­di Liik­kuu (Kim­mo)- kor­jaa tuo koti­si­vu-urli­si. Oikea osoit­tee­si päät­tyy blogspot.com, tuol­la nykyi­sel­lä viri­tel­mäl­lä pää­see sivul­le jos­ta saa pika­lai­naa ja viruksia.

  18. Kilo­met­ri­kor­vaus on ollut aina vir­ka­mies­ten ns saa­vu­tet­tu etu ja tapa teh­dä lisä­an­sioi­ta. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kun ei ole saman­lais­ta tulos­kont­rol­lia kuin yksi­tyi­sel­lä niin tur­hia ajo­ja voi teh­dä kenen­kään asi­aan puuttumatta.

    Kilo­met­ri­kor­vaus on aika kaa­va­mai­nen ja niin­pä lyhyet mat­kat aje­taan tap­piol­la ja pit­kät voi­tol­la, raja kul­ke­nee jos­sain 200 km koh­dal­la inkin sii­tä pää­tel­len, että mones­sa fir­mas­sa pitem­mät mat­kat on teh­tä­vä jul­ki­sel­la tai vuokra-autolla.
    Pal­jon aja­vil­le anne­taan yleen­sä autoetu

  19. Pis­te­tään saman tien kaik­ki kei­no­te­koi­set kor­vauk­set ver­tai­luun. Kilo­met­ri­kor­vauk­sia saa mil­joo­na pal­kol­lis­ta eli kes­ki­mää­rin 1000 euroa vuo­des­sa per lärvi.

    Maa­ta­lous­tu­kea saa 60.000 vil­je­li­jää, kes­ki­mää­rin 20.000 euroa per lärvi.

    Toi­nen aje­lee huvik­seen, toi­nen vil­je­lee huvikseen.

    Jos kilo­met­ri­kor­vauk­set ja heh­taa­ri­tuet lope­tet­tai­siin, lop­pui­si tur­ha aje­lu ja tur­han­päi­väi­nen yli­jää­mä­re­hun viljely.

  20. Ode, tuo­hon koh­taan kak­si hen­ki­lö­au­toi­li­joil­la on kyl­lä ihan perus­tel­lus­ti varaa valit­taa kal­toin koh­te­lus­ta. Näin sik­si että nime­no­maan ras­kas lii­ken­ne (rekat, bussit)aiheuttaa kor­jaus­tar­vet­ta. Ame­rik­ka­lais­ten mukaan yksi rek­kaa vas­taa tien­ku­lu­tuk­sel­taan jopa 2 000 hen­ki­lö­au­toa, Suo­mes­sa asi­aa ei ole kai oikein tut­kit­tu. Tämän­kin takia voi­si olla perus­tel­tua verot­taa auto­ja pai­no huo­mioi­den, pai­no kor­re­loi myös ener­gian­ku­lu­tuk­sen kanssa.

    1. En nyt ymmär­rä, miten tuo rek­ko­jen tien­ku­lu­tus kos­kee pai­not­taen kun­tien katu­verk­koa, mut­ta muu­ten tpyy­luo­ma on tapan­sa mukaan oikeas­sa. Rek­ka­lii­ken­ne ei mak­sa tei­den kun­nos­sa­pi­dos­ta omaa osuut­taan. Jos tiel­lä on asfal­tis­sa rai­teet, tark­kail­kaa rai­de­le­veyt­tä. Suo­mes­sa val­tio sub­ven­toi ali­ve­ro­tuk­sel­la rek­ka­lii­ken­net­tä niin pal­jon, että EU;n mini­mi­ve­ro­kan­ta on aika-ajoin kolkutellut.

  21. okei, eli sinä­kään et tie­dä mikä se mil­jar­di on.

    Voi­sin väit­tää sen ole­van val­tion len­to­las­ku välil­lä hki-bruxelles.

    Mut­ta en tie­dä. Etkä näy­tä tie­tä­vän sinäkään.

    Mik­si heit­te­let fak­toi­na asioi­ta, jot­ka eivät voi miten­kään pitää paikkaansa?

  22. Samaan aikaan kun maa­ta­lous­mi­nis­te­ri puhuu lähi­ruu­an puo­les­ta on tar­jol­la kul­je­tus­tu­kea, jol­la tue­taan vii­del­lä mil­joo­nal­la elin­kei­no­jen sijoit­tu­mis­ta mat­ko­jen taak­se. Sum­mat ovat kes­ki­mää­rin 15.000 euroa per yritys:

    Talous­ar­vio­esi­tys 2011 Tulos­tet­ta­va versio

    44. Alu­eel­li­nen kul­je­tus­tu­ki (siir­to­mää­rä­ra­ha 3 v) 

    Momen­til­le myön­ne­tään 5 000 000 euroa.

    Mää­rä­ra­haa saa käyt­tää val­tio­na­vus­tus­lain (688/2001) nojal­la anne­tun val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­sen alu­eel­li­ses­ta kul­je­tus­tues­ta (21/2009) mukai­sen kul­je­tus­tuen mak­sa­mi­seen Kai­nuun hal­lin­to­ko­kei­lua­luet­ta lukuun ottamatta.

    Mää­rä­ra­ha bud­je­toi­daan maksatuspäätösperusteisena.

    Sel­vi­tys­osa: Mää­rä­ra­ha on aluei­den kehit­tä­mis­lais­sa tar­koi­tet­tua aluei­den kehit­tä­mi­sen rahoitusta.

    Kul­je­tus­tu­kea mak­se­taan pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten Lapin, Poh­jois-Poh­jan­maan, Kai­nuun, Poh­jois-Kar­ja­lan, Ete­lä-Savon ja Poh­jois-Savon maa­kun­nis­sa sekä Saarijärven—Viitasaaren seu­tu­kun­nan, Kaus­ti­sen seu­tu­kun­nan ja enti­sen Ulla­van kun­nan alu­eel­la jalos­ta­mien tuot­tei­den jalos­tus­pai­kal­ta alka­vis­ta kul­je­tuk­sis­ta koti­maas­sa tapah­tu­van kul­je­tuk­sen osal­ta. Tukea voi­daan mak­saa myös sata­ma­toi­min­nois­ta, jot­ka tapah­tu­vat Meri­kar­vian kun­nas­sa tai sen poh­jois­puo­lel­la sijait­se­vis­sa Poh­jan­lah­den sata­mis­sa tai lai­vaus­pai­kois­sa taik­ka Sai­maan vesis­tö­alu­een sata­mis­sa tai laivauspaikoissa.

    Tukeen oikeut­ta­va lyhin kul­je­tus­mat­ka on 266 kilo­met­riä. Kui­ten­kin niis­sä kul­je­tuk­sis­sa, joi­hin liit­tyy edel­lä mai­nit­tu­ja sata­ma­toi­min­to­ja, lyhin tukeen oikeut­ta­va mat­ka on 101 kilometriä. 

    Kul­je­tus­tu­kea voi­daan mak­saa myös saa­ris­to­kul­je­tus­ten tuke­na aluei­den kehit­tä­mis­lain (1651/2009) perus­teel­la 1 ja 2 tukia­lu­ee­seen mää­rä­tyil­tä muu­al­la kuin Ahve­nen­maan maa­kun­nas­sa sijait­se­vil­ta pysy­väs­ti asu­tuil­ta, ilman kiin­te­ää tie­yh­teyt­tä ole­vil­ta saa­ril­ta alka­vis­ta Suo­mes­sa suo­ri­tet­ta­vis­ta tavarankuljetuksista.

    Kul­je­tus­tu­ki­jär­jes­tel­män tavoit­tee­na on alen­taa syr­jäis­ten ja har­vaan asut­tu­jen aluei­den yri­tys­toi­min­nal­le kes­ki­mää­räis­tä pidem­mis­tä kul­je­tus­mat­kois­ta aiheu­tu­via lisä­kus­tan­nuk­sia ja siten yllä­pi­tää ja lisä­tä yri­tys­toi­min­taa näil­lä alueil­la. Tuki on luon­teel­taan toi­min­ta­tu­kea, jota mak­se­taan tapah­tu­nei­den kul­je­tus­ten perusteella. 

    Tuel­la edis­te­tään noin 350 yri­tyk­sen tuo­tan­non kehit­ty­mis­tä kul­je­tus­tuen olles­sa yri­tys­tä koh­den kes­ki­mää­rin noin 15 000 euroa.

  23. @OS

    5) Niis­tä puut­tuu se ulkoi­nen hait­ta, jon­ka lii­ken­teen melu tuo ulko­puo­li­sil­le. Tämä on yksin­ker­tais­ta muut6taa rahak­si kat­so­mal­la, pal­jon­ko melu vai­kut­taa kiin­teis­tö­jen arvoon. Pelk­kä Man­ner­hei­min­tie liik­kuu miljoonissa.

    Kun arvioi­daan lii­ken­teen tulo­ja ja meno­ja, etu­ja ja hait­to­ja, niin ei voi jär­jes­täen sälyt­tää kaik­ki jouk­ko­lii­ken­teen hai­tat hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teel­le ja poi­mia sit­ten kakus­ta itsel­leen marjat. 

    Voim­me koh­tuul­li­sel­la var­muu­del­la (ilman mit­tauk­sia) tode­ta, että Man­ner­hei­min melu­hai­tan suu­rim­mat ros­vot ovat bus­si- ja raideliikenne. 

    Ei kovin kau­aa sit­ten täl­lä pals­tal­la esi­tet­tiin Kai­vo­ka­dun bus­sien kiih­dy­tys- ja kaa­su­tus­mäen melu­mit­tauk­sia, jos­sa bus­sit veti­vät luke­mat ihan omal­le sata­lu­vul­le, nimit­täin 110dBA. Se on mel­ko pal­jon oli pääs­sä sit­ten min­kä tahan­sa väri­set lasit. 

    Mikä oli­si­kaan Man­ner­hei­min­tien tont­tien arvo, jos kadun sijaan sii­nä sijait­si­si pal­mu­ja ja venet­sia­lai­nen vene­ka­na­va ja Man­ner­hei­min­tiel­lä val­lit­si­si Ete­lä-Euroop­pa­lai­nen ilmasto?

    Oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta raken­taa uusi kau­pun­ki tai kau­pun­gin­osa, jos­sa kau­pun­ki sai­si vaan val­ta­via vuo­kra- ja myyn­ti­tu­lo­ja maas­ta, mut­ta ei min­kään­lai­sia kulu­ja lii­ken­ne- tai perus­in­fras­ta. Bus­sit ja rati­kat lii­te­li­si­vät kos­ke­mat­to­mien pel­to­jen ja met­sien pääl­lä tai para­tii­si oli­si vaan muu­ten val­mis, kuten vaik­ka Itä-Pasilassa…

  24. @tpyluoma

    Ame­rik­ka­lais­ten mukaan yksi rek­kaa vas­taa tien­ku­lu­tuk­sel­taan jopa 2 000 hen­ki­lö­au­toa, Suo­mes­sa asi­aa ei ole kai oikein tutkittu.

    On tut­kit­tu Ruot­sis­sa aina­kin Ruot­sin rau­ta­tien, SJ:n toi­mes­ta. Olen luke­nut parin ker­taan tulok­set, mut­ta en onnis­tu enää pai­kal­lis­ta­maan tut­ki­mus­ta Googlel­la. Kai­kes­sa lyhy­käi­syy­des­sä tut­ki­mus muren­si mm. myyt­tiä nas­ta­ren­kai­den hai­tois­ta tien­ku­lu­tuk­seen ja pien­hiuk­ka­son­gel­maan sekä osoit­ti ras­kaan lii­ken­teen osuut­ta tei­den kulu­mi­seen, joka kas­voi jyr­käs­ti akse­li­pai­no­jen myö­tä. Nor­maa­li rek­ka (40t) oli täs­sä muis­taak­se­ni ker­ta­luo­kis­sa 500 ker­taa hen­ki­lö­au­to ja bus­si hie­man alle sata — voi toki olla että muis­tan alakanttiin.

  25. Mik­si arvon­li­sä­ve­roa ei pitäi­si las­kea mukaan? Mak­set­ta­va vero­han se on ja tuloa valtiolle.

    Mikä­li lii­ken­teen vaa­ti­ma maa-ala ote­taan mukaan las­kui­hin, niin las­ke­taan­ko seu­raa­vak­si jalan­ku­lul­le, jouk­ko­lii­ken­teel­le ja meri­lii­ken­teel­le­kin neliö­hin­nat samal­la logii­kal­la? Mai­ni­tul­la Man­ner­hei­min­tiel­lä on Kisa­hal­lin koh­dal­la jalan­kul­ki­joil­la kak­si kais­taa, jouk­ko­lii­ken­teel­lä nel­jä ja autoil­la kak­si. Jouk­ko­lii­ken­teel­le tuli­si neliö­vuo­kris­ta isot laskut.

    1. Kyl­lä meren­kul­ku mak­saa sata­ma-alas­ta sata­ma­mak­sui­na. Jalan­ku­lun vaa­ti­mat tilat voi­daan tosi­aan “las­kut­taa” kan­sa­lai­sil­ta pää­lu­vun mukaan, mut­ta sii­nä ei mikään muu­tu. Kyl­lä jul­ki­sen lii­ken­teen vaa­ti­ma tila on myös osa sen kus­tan­nus­ta. Mat­kus­ta­jaa koh­den autot vaan vie­vät niin pen­te­lees­ti tilaa.

  26. Mihin vero­va­paan mat­ka­kus­tan­nus­kor­vauk­sen mää­rä perus­tuu jos ei todel­li­siin las­kel­miin? Jos perus­tuu todel­li­siin las­kel­miin, mil­lä peri­aat­teil­la nämä las­kel­mat on tehty?

    Ehkä­pä vero­vi­ran­omai­set eivät aja tuo­ta 60000 kilo­met­riä vuo­des­sa las­kel­mia teh­des­sään. Aja­vat sen 5000 kilo­met­riä ja lait­ta­vat luvut exceliin?

    On muut­tu­via kus­tan­nuk­sia ja on kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia. Täs­sä tapauk­ses­sa edun saa­vat ne, joil­la pää­oman käyt­tö­as­te on kor­kea. Ei se ole miten­kään eri­koi­nen ilmiö. Pitäi­si­kö vero­va­paat mat­ka­kus­tan­nus­ten kor­vauk­set eri­tel­lä muut­tu­viin ja kiin­tei­siin mat­ka­kus­tan­nus­ten korvauksiin?

    1. Ymmär­tääk­se­ni sekä auton vero­va­paa kilo­met­ri­kor­vaus että vero­va­paan mat­ka­päi­vä­ra­han suu­ruus on tosia­sias­sa sovit­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kes­ken. Aina­kin ne kom­men­toi­vat näi­tä rajo­ja omis­ta­jan elkein.

  27. Minua kiin­nos­taa se tien­ku­lu­tus sik­si että minus­ta Hel­sin­gin ilman­laa­dun paran­ta­mi­ses­sa on joten­kin unoh­det­tu koko­naan katu­pö­ly, esim. taan­noi­ses­sa ohjel­mas­sa, eli lähes­ty­tään asi­aa niin päin että kaik­ki hiuk­ka­set tulee pako­put­kes­ta. Luke­ma­ni mukaan aina­kin puo­let hiuk­ka­sis­ta on seu­raus­ta katu­jen kulu­mi­ses­ta ja toi­saal­ta sii­tä että tiheä lii­ken­ne nos­taa pölyn ilmaan. Kau­pun­ki­jär­jel­lä aja­tel­len tämä kor­re­loi nopeu­den kans­sa. Tämä ei sil­lä rat­kea että hen­ki­lö­au­tot, rekat ja bus­sit kul­kee maa­kaa­sul­la tai sähköllä.

    Eli pitäi­si vähä­pääs­töis­ten kul­ku­neu­vo­jen lisäk­si saa­da rekat huol­to­tun­ne­liin, auto­lii­ken­ne nou­dat­ta­maan nykyi­siä nopeus­ra­joi­tuk­sia, kor­vat­tua bus­se­ja rai­de­lii­ken­teel­lä, ja hen­ki­lö­au­to­jen mää­rä edel­leen las­kuun, sekä joten­kin saa­da ne katu­jen puh­dis­tuk­sen vaa­ti­mat pysä­köin­ti­ra­joi­tuk­set toi­mi­maan. Vii­mei­ses­sä on kyse sii­tä että pää­syy mik­si se katu­pö­ly­jen sii­voa­mi­nen kes­tää on että HKR:n aika menee sii­hen että siir­tä­vät auto­ja pois sii­vouk­sen tiel­tä, niis­sä mer­kin­nöis­sä ja tie­dot­ta­mi­ses­sa oli­si kehi­tet­tä­vää, mut­ta kyl­lä perus­on­gel­ma on se ettei tuol­lai­ses­ta­kaan vää­rin­py­sä­köin­nis­tä saa sakot­taa todel­li­sia kustannuksia.

  28. Kyl­lä uusia asui­na­luei­ta teh­dään kevein­kin lii­ken­nein­ves­toin­nein, ei perus­ka­tu­verk­ko ja ratik­ka­kis­kot nyt niin kau­heas­ti mak­sa. Jät­kä­saa­ri nyt esi­mer­kik­si, tosin ne pysä­köin­ti­hal­lit mak­saa sit­ten kah­ta kau­heam­min mut­ta ne pitäi­si­kin teh­dä ihan yksi­tyi­sel­lä rahal­la. Sit­ten jos tar­vit­see teh­dä auto­tun­ne­lei­ta, tun­ne­li­ra­to­ja ja moot­to­ri­tei­tä niin kus­tan­nuk­set on jotain muu­ta. Kala­sa­ta­mas­sa­kin met­roa­se­ma mak­soi nyky­ra­has­sa noin 20 mil­joo­naa, ratik­ka­kis­kot koko alu­een hal­ki on var­maan suu­rin piir­tein saman ver­ran. Ja se pelk­kä yksi lyhyt tun­ne­li Ran­ta­tiel­le mak­saa enem­män kuin noi yhteensä.

  29. tpyy­luo­ma:

    Auto­liit­to muu­ten ylit­ti itsen­sä, edus­ta­ja argu­men­toi pok­ka­na että vero­va­paas­ta kulu­kor­vauk­ses­ta tin­ki­mi­nen pie­nen­tää verotuloja.

    Ai sun mie­les­tä ei oo mah­dol­lis­ta, että autoi­lua vero­te­taan Suo­mes­sa niin pal­jon, että ollaan laf­fe­rin käy­rän “huo­nom­mal­la” puolella?

    Mä en tie­dä asias­ta suun­taan enkä toi­seen ja toki auto­lii­ton edus­ta­jal­la on oma leh­mä ojas­sa, joten sen sano­mi­siin pitää suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti. En nyt kui­ten­kaan läh­tis suo­ral­ta kädel­tä tyrmäämäänkään.

  30. Ei työn­te­ki­jän kan­na­ta hank­kia autoa työ­nan­ta­jan ajo­ja var­ten, jos hänel­le kor­va­taan ainoas­taan nip­pa nap­pa suo­ra­nai­set kus­tan­nuk­set. Kyl­lä työn teet­tä­jän kuu­luu mak­saa myös koh­tuul­li­nen kor­vaus autoon sijoi­te­tul­le pää­omal­le ja auton omis­ta­mi­seenn liit­ty­vil­le ris­keil­le. Mut­ta nämä ovat tie­tys­ti saa­jal­leen tuloa, jos­ta kuu­luu mak­saa asian­mu­kai­set verot (pää­oma­tu­lo­ve­ro). Eli mie­les­tä­ni tämä vero­tus­koh­te­lu pitäi­si miet­tiä uudes­taan, itse kor­vaus oli­si sit­ten pel­käs­tään sopi­mus­puol­ten (työntekijä/työnantaja tai nii­tä edus­ta­vat tahot) väli­nen asia.

  31. @tpyyluoma

    Minua kiin­nos­taa se tien­ku­lu­tus sik­si että minus­ta Hel­sin­gin ilman­laa­dun paran­ta­mi­ses­sa on joten­kin unoh­det­tu koko­naan katu­pö­ly, esim. taan­noi­ses­sa ohjel­mas­sa, eli lähes­ty­tään asi­aa niin päin että kaik­ki hiuk­ka­set tulee pakoputkesta.

    Häm­mäs­tyt­tä­vä kom­ment­ti, kun enem­män osaa aikaa eksor­sis­mi tun­tuu ole­van näi­den ohjel­mien ainoa agen­da; paha auto­saa­ta­na pitää saa­da kit­ket­tyä maa­il­mas­ta, jol­loin puh­taan kau­pun­gin pääl­le las­keu­tuu hil­jai­nen pyhä henki.

    Itse tapaan ymmär­tää tätä ase­tel­maa sen 7 mil­jar­din valos­sa, pahaa on hel­pom­pi ohja­ta fis­kaa­li­sin keinoin.

    @tpyyluoma pala­si kui­ten­kin lopuk­si abso­luut­ti­seen totuu­teen katu­pö­lyn suh­teen. Auto­saa­ta­nan hal­ti­jat ovat sit­ten­kin yksin syy­päi­tä maa­il­man nälänhätään: 

    pää­syy mik­si se katu­pö­ly­jen sii­voa­mi­nen kes­tää on että HKR:n aika menee sii­hen että siir­tä­vät auto­ja pois sii­vouk­sen tieltä

  32. Niin siis tien kulu­tuk­sen perus­ään­tö on pai­no potens­siin 4, eli esi­mer­kik­si pien­tä hen­ki­lö­au­toa 15 ker­taa ras­kaam­pi lin­ja-auto söi­si tie­tä 60 auton edestä.

    Pala­taan perus­kou­lun potens­si­las­kun tun­nil­le. Jos tuo on pai­no potens­siin 4 ja lin­ja-auto pai­naa 15 hen­ki­lö­au­ton ver­ran, tar­vi­taan n. 50 000 hen­ki­lö­au­toa kulut­ta­maan tie­tä saman ver­ran kuin yksi lin­ja-auto. Eikä sii­nä vie­lä mitään. 40 ton­nin rekan yhden ajon kulu­tus­ta var­ten tar­vit­tai­siin n. 2,5 mil­joo­naa ajo­ker­taa ton­nin pai­noi­sel­la hen­ki­lö­au­tol­la. Kuu­los­taa hie­man epäilyttävältä.

  33. Ai sun mie­les­tä ei oo mah­dol­lis­ta, että autoi­lua vero­te­taan Suo­mes­sa niin pal­jon, että ollaan laf­fe­rin käy­rän “huo­nom­mal­la” puolella?

    Joo, ei ole uskot­ta­vaa (mah­do­ton­ta on tur­han vah­va ilmai­su) ihan sen takia että vaih­toeh­toi­sen­kin kulu­tuk­sen veroas­te on kor­kea. Jos haluat sanoa että kulu­tuk­sen vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen yli­pään­sä esim. ALVin alen­nuk­sen muo­dos­sa, tai välil­li­ses­ti työ­ve­ro­tuk­sen alen­nus, saat­tai­si nos­taa vero­ker­ty­mää niin tuo on eri juttu.

  34. Masen­ta­vaa jos pal­kan­li­sää pitää hakea autoa aja­mal­la. Lie­nen onne­kas sil­lä itse en moi­seen ole jou­tu­nut tur­vau­tu­maan. Kak­si autoam­me saa­vat mie­luus­ti leväh­tää tal­lis­sa ja itse mat­kus­tan, itse­kin samal­la levä­ten, muil­la keinoin.

  35. Tosin sään­tö tai­taa olla pyö­rää eikä ajo­neu­voa koh­den. Rekal­la on enem­män pyö­riä kuin henkilöautolla.

    Akse­li­pai­noa koh­ti joo, lisäk­si vai­kut­taa akse­lien etäi­syys, pin­ta­ma­te­ri­aa­li, kos­teus… Tuo nel­jän potens­si on muis­ti­sään­tö, ei kaa­va, Ame­rik­ka­lai­nen yhteen­ve­to tääl­lä http://pavementinteractive.org/index.php?title=ESAL

    Suo­mes­sa on sit­ten vie­lä eri­tyi­so­lo­suh­tei­ta kuten hie­koi­tus, suo­laus ja rou­ta jot­ka vai­kut­taa, aihees­ta esim. http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3–2006/raisanenetal.pdf

    Jos jak­saa lukea:
    “Hen­ki­lö­au­tois­ta aiheu­tuu run­saat 40 %, paket­ti- ja kuor­ma-autois­ta yhteen­sä lähes 50 % ja lin­ja-autois­ta noin 10 % pää­kau­pun­ki­seu­dun auto­lii­ken­teen hiuk­kas­pääs­töis­tä. Suo­rien pako­kaa­su­pääs­tö­jen lisäk­si lii­ken­ne nos­taa ilmaan katu­pö­lyä, jos­ta val­tao­sa on nk. kar­kei­ta hiuk­ka­sia, mut­ta muka­na on myös pien­hiuk­ka­sia. Täs­sä katu­pö­lys­sä on tien­pin­nas­ta, hie­koi­tus­ma­te­ri­aa­lis­ta, jar­ruis­ta, ren­kais­ta, nas­tois­ta ym. irron­nut­ta ainesta.
    Lii­ken­teen suo­rat hiuk­kas­pääs­töt ovat vähen­ty­neet tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen myö­tä ja tule­vai­suu­des­sa nii­den arvioi­daan vähe­ne­vän vie­lä mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Auto­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen ei kui­ten­kaan vähen­nä epä­suo­ria pääs­tö­jä eli katu­pö­lyä, jon­ka mää­rä jopa kas­vaa lii­ken­ne­mää­rien lisään­tyes­sä.” sivu 5, http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/Ilmanlaatu_esitteet/millaista_ilmaa_hengitat_web.pdf

    Katu­pö­ly on lähes yhtä iso pien­hiuk­ka­son­gel­ma kuin lii­ken­teen suo­rat pääs­töt, ja kum­pi­kin on ter­vey­den kan­nal­ta suh­det­taan vaa­ral­li­sem­paa kos­ka siel­lä mis­sä on lii­ken­net­tä on kes­ki­mää­rin enem­män ihmi­siä­kin. http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/altistuminen_pienhiukkasille_paakaupunkiseudulla

  36. Eikös muu­ten verot­ta­ja tul­kit­se, että jos autol­la yli puo­let on työ­ajoa, se on itsea­sias­sa työ­nan­ta­jan hal­lin­nas­sa, eikä autoi­li­ja ole näin oikeu­tet­tu verot­to­miin kilo­met­ri­kor­vauk­siin? Tätä taus­taa vas­ten esi­mer­kin 60000 km työ­ajo ei vai­ku­ta realistiselta. 

    Vaik­ka kilo­met­ri­kor­vauk­set (, jot­ka mak­saa siis työ­nan­ta­ja) mah­dol­lis­ta­vat­kin vero­kik­kai­lun, työ­ajo pitää osal­taan talou­den pyö­rät pyö­ri­mäs­sä, min­kä ansios­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä­kin voi­daan tukea avo­kä­ti­ses­ti alue- tai viherperustein. 

    En ole kyl­lä oikein ymmär­tä­nyt, mitä jär­keä on vaa­tia jul­ki­sel­ta lii­ken­teel­tä lisää alu­eel­lis­ta ja ajal­lis­ta kat­ta­vuut­ta, kun se samal­la joh­taa entis­tä­kin tyh­jem­piin bus­sei­hin. Tie­tys­ti haa­ve­maas­sa puo­li­tyh­jät bus­sit eivät saas­tu­ta monin­ker­tai­ses­ti / mat­kus­ta­ja ver­rat­tu­na nyky­ai­kai­siin henkilöautoihin.

  37. tpyy­luo­ma: tuo on hyvä point­ti tuo suh­teel­li­nen vero­tus kulu­tus­muo­to­jen välillä.

    Voi­sit­ko perus­tel­la vähän tar­kem­min miks se ei oo sun mie­les­tä uskot­ta­vaa? Siis jos muun kulu­tuk­sen alv on n 20%, niin eiks autoi­lun vero­tus oo mer­kit­tä­väs­ti kor­keem­paa? Onks sul­la tun­tu­maa sii­tä miten pal­jon autoi­lun kus­tan­nuk­set vai­kut­taa autoi­lun määrään?

    Mä en sinän­sä epäi­le ettet­kö olis oikees­sa, mut kiin­nos­taa vaan noi jutut min­kä poh­jal­ta oot pää­ty­ny lopputuloksees.

  38. Sta­di liikkuu:

    Mitä tulee vero­poh­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­siin, niin jul­kis­ta lii­ken­net­tä tue­taan vero­va­roin run­saas­ti enem­män kuin mai­nit­tu 200 mil­joo­naa yksin pk-seudulla. 

    Kiusal­la­ni­kin argu­men­toin seuraavasti.

    Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti on tulon­siir­to veron­mak­sa­jil­ta niil­le, jot­ka liik­ku­vat enem­män. Eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää on huo­ma­ta se, että ko. tulon­siir­to on tulon­siir­to myös veron­mak­sa­jil­ta autoi­li­joil­le. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti nimit­täin vai­kut­taa jouk­ko­lii­ken­teen ja auton väli­siinbn kul­ku­muo­to-osuuk­siin (eli vähen­tää autoi­lua). Kos­ka vähen­ty­nyt autoi­lu nopeut­taa autoi­li­joi­den mat­ko­ja, kysees­sä on tosia­sial­li­ses­ti tulon­siir­to _autoilijoille_.

    Voi­daan aivan perus­tel­lus­ti väit­tää, että jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­nen on osa autoi­lun aiheut­ta­maa ulkois­hait­taa, eli ne pitäi­si las­kea autoi­lun kustannuksiksi.

    Äärie­si­merk­ki­nä: jos hen­ki­lö­au­toa ei oltai­si kos­kaan kek­sit­ty, jouk­ko­lii­ken­ne oli­si (koko­nai­suu­te­na) itsekannattavaa.

    Mitä tulee tuo­hon autoi­li­joi­den mak­sa­miin kului­hin suh­tees­sa ulkois­hait­toi­hin ja hyö­tyi­hin, niin sitä on tur­ka­sen vai­kea las­kea oikein, sekun vai­kut­taa niin moneen asi­aan yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­ta ja lii­ke­toi­min­nas­ta lähtien.

    Minä olen Tpyy­luo­man kans­sa aika samoil­la lin­joil­la: mie­les­tä­ni autoi­li­joi­den vero­tuk­sen taso on suun­nil­leen oikea, vero­jen koh­dis­tus vain on päin prink­ka­laa, mikä joh­tuu osit­tain tek­ni­sis­tä ongel­mis­ta (tie­tul­lien ja ruuh­ka­mak­su­jen toteut­ta­mi­nen on kal­lis­ta) ja osit­tain poliit­ti­sis­ta syis­tä (vero­tus on luon­teel­taan fiskaalista).


    Näis­tä tulon­siir­rois­ta saa muu­ten haus­ko­ja pää­tel­miä, jos nii­tä alkaa pidem­mäl­le poh­ti­maan. Seu­raa­vas­sa yksi esimerkki.

    Ole­te­taan, että autoi­li­jat mak­sai­si­vat yhteis­kun­nal­le enem­män vero­ja kuin mitä he aiheut­ta­vat kulu­ja ja ulkois­hait­to­ja. Toi­sin sanoen, autoi­lun vero­tus aiheut­taa tulon­siir­ron autoi­li­joil­ta muil­le veronmaksajille.

    Tämän jäl­keen poh­dim­me esi­mer­kik­si kehä I:n leven­tä­mis­tä (jota van­nou­tu­neet autoi­li­jat toki kannattavat). 

    Mikä on seuraus?

    No, autoi­lun lisään­ty­mi­nen tie­ten­kin, kos­ka nii­tä mah­tuu sin­ne enem­män. Kos­ka autoi­lu lisään­tyy, myös val­tion vero­tu­lot lisään­ty­vät ja tulon­siir­to autoi­li­joil­ta muil­le veron­mak­sa­jil­le kas­vaa entisestään.

    Eli tadaa: tei­den raken­ta­mi­nen on tulon­siir­to autoi­li­joil­ta muil­le veronmaksajille.

    Eli jos pitää ongel­mal­li­se­na sitä, että autoi­li­jat mak­sa­vat suh­tees­sa lii­kaa vero­ja, niin loo­gi­ses­ti pitäi­si sil­loin vas­tus­taan myös tei­den rakentamista.

    Näp­pä­rää, eikös vain 🙂

    Kari

  39. @Kari Kos­ki­nen

    Kos­ka vähen­ty­nyt autoi­lu nopeut­taa autoi­li­joi­den mat­ko­ja, kysees­sä on tosia­sial­li­ses­ti tulon­siir­to _autoilijoille_.

    Tämä oli­si­kin tot­ta yhteis­kun­nas­sa, joka ei ran­kal­la kädel­lä ohjai­si liik­ku­mis­ta jouk­ko­lii­ken­teen hyväksi. 

    En myös­kään ymmär­rä mis­tä poh­jat­to­mas­ta laa­ris­ta nii­tä auto­saa­ta­noi­ta tul­vii kehä ykkö­sel­le sen levey­den suh­tees­sa. Tai­taa olla sama meka­nis­mi, jon­ka takia kau­pun­ki ei halua raken­taa lisää pyö­rä­tei­tä tai edis­tää kevyt­tä lii­ken­net­tä; tuk­ki­si­vat moko­mat pro­le­taa­rit ulkois­hait­toi­neen het­kes­sä koko kau­pun­gin. Samal­la jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus las­ki­si entisestään.

  40. Art­tu­ri:

    Onks sul­la tun­tu­maa sii­tä miten pal­jon autoi­lun kus­tan­nuk­set vai­kut­taa autoi­lun määrään? 

    Ilman kum­mem­paa vii­tet­tä anoi­sin, että autoi­lun mää­rä on ali­jous­ta­va suh­tees­sa hintaan.

    Itsea­sias­sa lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jous­to on lähes ole­ma­ton. Jen­keis­sä oli joi­ta­kin vuo­sia sit­ten sat­tu­neen öljyn hin­ta­pii­kin aikaan tut­kit­tu polt­toai­neen hin­nan vai­ku­tus­ta sen kulu­tuk­seen ja jous­tok­si oltiin muis­taak­se­ni itsei­sar­vol­taan saa­tu 0.04 (eli 10 % nousu polt­toai­neen hin­nas­sa aiheut­taa 4 pro­mil­len vähen­nyk­sen polt­toai­neen käy­tös­sä). Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa jous­to on suu­rem­pi, kos­ka meil­lä on ylei­ses­ti ottaen parem­pi jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so (eli autoi­lul­le on rea­lis­ti­sia vaih­toeh­to­ja) — siis kes­ki­mää­rin, toki alu­eel­li­set erot ovat suu­ria sekä USA:ssa että meillä.

    Haus­ka­na kurio­si­teet­ti­na, Euroo­pas­sa ja Jen­keis­sä öljyn hin­ta­piik­ki vai­kut­ti autoi­lun mää­rään suun­nil­leen yhtä pal­jon, vaik­ka Euroo­pas­sa suh­teel­li­nen muu­tos hin­nas­sa oli sel­väs­ti pie­nem­pi (Euroo­pas­sa suu­ri osa hin­nas­ta on polt­toai­ne­ve­roa, johon eivät öljyn hin­nat vaikuta).

    Pit­kän aika­vä­lin jous­to on vähän kimu­ran­tim­pi jut­tu, mut­ta luu­li­sin sen­kin ole­van aika rei­lus­ti ali­jous­ta­va. Ehkä tuo­hon voi­si pääs­tä kiin­ni ver­taa­mal­la esi­mer­kik­si Euroo­pan ja USA:n autoi­lua ja autoi­lun kus­tan­nuk­sia? Han­ka­lak­si toki menee, kos­ka Euroo­pal­la ja USA:lla on kes­ke­nään aika moni muu­kin asia eri tavalla.

    Kari

  41. Sta­di Liikkuu:

    Tämä oli­si­kin tot­ta yhteis­kun­nas­sa, joka ei ran­kal­la kädel­lä ohjai­si liik­ku­mis­ta jouk­ko­lii­ken­teen hyväksi. 

    On osoi­tet­ta­vis­sa, että lii­ken­teen ohjaa­mi­nen jouk­ko­lii­ken­teek­si tuot­taa yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sia hyö­ty­jä. Kat­so esim:

    Hil­lo. Kari: Jouk­ko­lii­ken­teen lipun­hin­nan muu­tos­ten talou­del­li­set vai­ku­tuk­set. Diplo­mi­työ, Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu 2003.

    Tii­vis­tel­mä tässä:
    http://civil.tkk.fi/fi/tutkimus/liikennetekniikka/opinnaytteet/hillo_2003_fin.pdf

    Minä tie­ten­kin olen sitä miel­tä, että jouk­ko­lii­ken­net­tä ei pitä­si sub­ven­toi­da sen­til­lä­kään, mut­ta se edel­lyt­täi­si muu­tok­sia mm. autoi­lun hinnoitteluun.

    En myös­kään ymmär­rä mis­tä poh­jat­to­mas­ta laa­ris­ta nii­tä auto­saa­ta­noi­ta tul­vii kehä ykkö­sel­le sen levey­den suhteessa. 

    Olet­ko kuul­lut yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajoamisesta?

    Meka­nis­mi on suu­rin­piir­tein sel­lai­nen, että on ole­mas­sa raja sil­le, pal­jon­ko ihmi­set ovat val­mii­ta käyt­tä­mään aikaa mat­kus­ta­mi­seen. Kun liik­ku­mis­ta nopeu­te­taan, ihmi­set kul­ke­vat yhä pidem­piä mat­ko­ja. Jos nämä mat­kat teh­dään hen­ki­lö­au­toil­la, se tar­koit­taa enem­män hen­ki­lö­au­to­ki­lo­met­re­jä ja enem­män henkilöautoja.

    Tai­taa olla sama meka­nis­mi, jon­ka takia kau­pun­ki ei halua raken­taa lisää pyö­rä­tei­tä tai edis­tää kevyt­tä liikennettä; 

    Kyl­lä­hän Hel­sin­kiin jat­ku­vas­ti raken­ne­taan pyö­rä­tei­tä ja raja­taan uusia aluei­ta kevyen lii­ken­teen käyt­töön (Kale­van­ka­dun alku­pää nyt aina­kin tulee mieleen)

    Kari

  42. Art­tu­ri, kun ostaa vaik­ka kupin kah­via niin sii­nä mak­saa myös sen kah­vi­la­työn­te­ki­jän palk­ka­ve­rot, vero­luon­tei­set mak­sut, kah­vi­la­kiin­teis­töön sisäl­ty­vät verot, jne. Asi­aa voi aja­tel­la niin­kin että jos kaik­ki verot kerät­täi­siin ALVil­la, niin kuin vii­mek­si jot­kut jenk­kioi­keis­tos­ta ovat ehdot­ta­neet, niin kuin­ka suu­ri sen ALVin tuli­si olla? Tuon las­ke­mi­nen ei ole ihan help­poa, mut­ta minun käsi­tyk­se­ni on että se on Suo­mes­sa jotain 50%. Kaik­ki min­kä koko­nais­ve­roas­te on tuon yli on taval­laan hait­ta­ve­ro­tet­tua ja kaik­ki mikä sen alle subventoitua.

  43. AIka ihmeel­li­nen ja tar­koi­tus­ha­kui­nen aja­tus, että ALV:tä ei sai­si las­kea mukaan autoi­lun vero­tuot­toi­hin. Onhan se ilman muu­ta kerät­tyä veroa (ja joil­tain osin val­tio tekee vie­lä sit­keäs­ti lait­to­muuk­sia­kin, muis­ta­nem­me sel­lai­sen­kin viri­tel­män kuin ELV eli ei-ALV, jol­la muka­mas kier­ret­tiin EU-lain­sää­dän­töä. Ei mene läpi.)

    Val­ke­ni­si­ko asia parem­min, jos muis­taa että jouk­ko­lii­ken­net­tä sen­tään “tue­taan” peri­mäl­lä veroa vain 9 %?

  44. Kari Kos­ki­nen:

    Pit­kän aika­vä­lin jous­to on vähän kimu­ran­tim­pi jut­tu, mut­ta luu­li­sin sen­kin ole­van aika rei­lus­ti alijoustava.

    Ok. Kun poh­di­taan mitä poli­tiik­kaa pitäs teh­dä, niin lyhy­tai­kai­sel­la jous­tol­la ei oo juu­ri mitään välii.

    tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, kun ostaa vaik­ka kupin kah­via niin sii­nä mak­saa myös sen kah­vi­la­työn­te­ki­jän palk­ka­ve­rot, vero­luon­tei­set mak­sut, kah­vi­la­kiin­teis­töön sisäl­ty­vät verot, jne.

    Toki, vähän samal­la taval­la kuin jos ostaa ben­saa, niin sii­nä mak­saa myös sen ben­sa­työn­te­ki­jän palk­ka­ve­rot, vero­loun­tei­set maks­tu, ben­sa­kiin­teis­töön sisäl­ty­vät verot jne.

  45. Pek­ka Tai­pa­le: Ei se oo yhtään ihmeel­li­nen eikä tar­koi­tus­ha­kui­nen aja­tus, kos­ka ALV toki las­ke­taan mukaan autoi­lun verotuottoihin.

    Sitä ei las­ke­ta mukaan, kun las­ke­taan mak­sa­vat­ko autoi­li­jat toi­min­nas­taan aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set, kos­ka ALV:ia kerä­tään kai­kes­ta myyn­nis­tä. Eli kun mak­saa housuis­ta 22% alvia, niin sii­tä ei mene tip­paa­kaan housu­jen käyt­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­vien hait­to­jen kor­vauk­seen, vaan se menee val­tion mui­den meno­jen kus­tan­ta­mi­seen. Samal­la taval­la autoi­lun ALV menee muu­hun kuin autoi­lun hait­to­jen kor­vaa­mi­seen ja sit ne hait­ta­ve­rot menee nii­hin kus­tan­nuk­siin. (Ja hait­ta­ve­rois­ta perit­tä­vä ALV:t pitää las­kee tähän mukaan ihan niin­ku muut­kin on tääl­lä kirjottanu.)

    Tää jut­tu ei oo oikees­ti kovin monimutkanen…

  46. Art­tu­ri, ben­sas­sa ja autois­sa työ­voi­man osuus on erit­täin pie­ni, samoin kuin vaik­ka käy­tet­ty­jen kiin­teis­tö­jen kaupassa.

  47. Art­tu­ri: kyl­lä alv:llä autois­ta, nii­den tar­vik­keis­ta ja nii­den verois­ta kerät­ty raha on sil­ti rahaa val­tiol­le. Näin on, vaik­ka muu­al­ta­kin kerät­täi­siin rahaa. 

    Tämä kes­kus­te­lu muis­tut­taa minua viher­va­sem­mis­ton sil­loin täl­löin heit­tä­mäs­tä aja­tuk­ses­ta, että hyvä­tu­loi­set saa­vat koko vero­jen jäl­kei­sen net­to­tu­lon­sa puh­taa­na käteen, siis verot­ta! Epistä!

  48. Art­tu­ri:

    Ok. Kun poh­di­taan mitä poli­tiik­kaa pitäs teh­dä, niin lyhy­tai­kai­sel­la jous­tol­la ei oo juu­ri mitään välii. 

    Talous­tie­tei­li­jä etsis­ke­li baa­rin edes­sä lam­pun alla pudon­nei­ta avai­mi­aan ja kapa­kan asi­kas tuli tar­joa­maan apuaan
    — Tähän­kö sinä ne pudotit?
    — Ei, vaan tuon­ne kujalle
    — Mik­si sit­ten täs­tä etsit?
    — Kos­ka täs­sä on valoa!

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että pit­kän aika­vä­lin jous­to on poli­tii­kan kan­nal­ta se olen­nai­nen tekijä.

    Sen ver­ran asias­ta kiin­nos­tuin, että kai­ve­lin vähän nettiä:
    Goodwin et al.: Elas­tici­ties of Road Traf­fic and Fuel Con­sump­tion with Res­pect to Price and Inco­me: A Review. Trans­port Reviews, Vol. 24, No. 3, 275–292, May 2004. URL: http://tinyurl.com/23qjsjp

    Tuos­sa pape­ris­sa esi­te­tään, että pit­kän aika­vä­lin jous­tot auto­ki­lo­met­ris­sä oli­si­vat polt­toai­neen suh­teen itsei­sar­vol­taan luok­kaa 0,3 ja auton han­kin­ta­hin­nan suh­teen 0.4. Polt­toi­neen kulu­tuk­sen hin­ta­jous­to oli­si yli 0.5.

    Kuul­los­taa ihan uskottavalta.

    Kari

  49. Tuos­sa pape­ris­sa esi­te­tään, että pit­kän aika­vä­lin jous­tot auto­ki­lo­met­ris­sä oli­si­vat polt­toai­neen suh­teen itsei­sar­vol­taan luok­kaa 0,3 ja auton han­kin­ta­hin­nan suh­teen 0.4. Polt­toi­neen kulu­tuk­sen hin­ta­jous­to oli­si yli 0.5.

    Mis­tä on sit­ten kysy­mys? Sii­tä, että pahan rii­vaa­mat lais­kat ihmi­set aje­le­vat tois­ten kiusak­si auto­saa­ta­nal­la ympy­rää vai esi­mer­kik­si sii­tä, että Yhdys­val­to­jen tapaan Suo­mes­sa on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta toi­mia ilman omaa autoa. 

    On sel­vää, että edel­lä ole­va ei päde pk-seu­dul­la ja tääl­lä kul­ku­ta­pao­suu­det ovat­kin toi­set. Hyvä niin, mut­ta yhtä pien­tä on jous­to sii­nä koh­taan, mis­sä auto on työ­vä­li­ne tai ruuh­ka­bus­si ei ole vaihtoehto. 

    Ja kyl­lä, hou­ku­tus on suu­ri ottaa tur­hal­le kes­kus­ta­mat­kal­le hil­jai­nen ja vii­leä auto oma auto sen kuu­mal­le ja kusel­le hai­se­van met­ro­kyy­din sijaan. Jäl­kim­mäi­ses­sä saa toki useam­min jut­tuseu­raa, eri­tyi­ses­ti sil­loin kun sitä ei kai­paa. Samaan sys­syyn kehut­ta­koon eilis­tä pai­kal­lis­ju­na­kyy­tiä uusil­la junil­la kes­kus­tas­ta Ilma­laan ja takai­sin: muka­vaa, hil­jais­ta, vii­le­ää ja nopeaa!

  50. Sta­di Liikkuu:

    Mis­tä on sit­ten kysy­mys? Sii­tä, että pahan rii­vaa­mat lais­kat ihmi­set aje­le­vat tois­ten kiusak­si auto­saa­ta­nal­la ympy­rää vai esi­mer­kik­si sii­tä, että Yhdys­val­to­jen tapaan Suo­mes­sa on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta toi­mia ilman omaa autoa. 

    Tuo­hon­han vai­kut­ta­vat hyvin­kin monet eri teki­jät. Jos ihmi­set ovat val­mii­ta hin­to­jen nous­tes­sa tin­kin­mään jos­tain muus­ta kulu­tuk­ses­ta mie­lum­min, niin sil­loin tie­ten­kin jous­to on pie­nem­pää. Kau­pun­gis­sa käy myös niin, että jos autoi­lu vähe­nee, nii­den edel­leen autoi­le­vien mat­kat tule­vat nopeam­mik­si, mikä taas lisää auton hou­kut­te­le­vuut­ta (toi­sin sanoen: hin­ta kas­vaa, mut­ta toi­saal­ta pal­ve­lu­ta­so paranee).

    Tuo, että “ei ole vaih­toeh­to­ja” on vähän kuol­lut argu­ment­ti, jos puhu­taan pit­käs­tä aika­vä­lis­tä. Kyl­lä aina on vaih­toeh­to­ja. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä jous­tot ovat toki suu­rem­pia, kos­ka sil­loin on mah­dol­lis­ta teh­dä raken­teel­li­sia muu­tok­sia. Eli esi­mer­kik­si lii­ke­toi­min­taa sijoi­tel­laan eri tavoin, jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lua parannetaan/huononnetaan, ihmi­set valit­se­vat asuin­paik­kan­sa toi­sin, jne. Täl­lai­set muu­tok­set tie­ten­kin otta­vat vuo­sia, jopa vuosikymmeniä.

    On sel­vää, että edel­lä ole­va ei päde pk-seu­dul­la ja tääl­lä kul­ku­ta­pao­suu­det ovat­kin toiset. 

    Minus­ta taas on pikem­min­kin toden­nä­köis­tä, että suu­rus­luo­kal­taan saman­lai­sis­ta luvuis­ta puhu­taan myös Hel­sin­gin seu­dul­la (siis pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jous­to lie­nee meil­lä suu­rem­pi kuin monis­sa USA:n kaupungeissa)

    Kari

  51. @Kari

    Tuo, että “ei ole vaih­toeh­to­ja” on vähän kuol­lut argu­ment­ti, jos puhu­taan pit­käs­tä aikavälistä.

    Onko jouk­ko­lii­ken­ne itsei­sar­vo sii­nä mis­sä vapaus tai terveys? 

    Tun­nut alle­vii­vaa­van hypo­tee­sia auto­saa­ta­nan pahuu­des­ta joka toi­ses­sa lausees­sa. Mikä ihmeen itsei­sar­vo on sii­nä, että pir­tin mum­mo ajaa rati­kal­la tai bus­sil­la kyläkauppaan? 

    Tämä kai on se lopul­li­nen olo­ti­la, jos­sa yksi­tyi­sen kul­ku­neu­von omis­ta­mi­nen on luvan­va­rais­ta ja myön­ne­tään vain eri­tyi­sen pai­na­vis­ta syis­tä, kuten kau­pun­gin vir­ka­mies­ten kes­kus­ta­mat­koi­hin tai bus­si­kus­kien päi­vä­tau­ko­jen aikai­siin ajoi­hin kotiin ja takai­sin varikolle?

    Oli­si­ko yhteis­kun­nan omis­ta­ma hen­ki­lö­kul­je­tin sit­ten hyvä? Onko ydin­on­gel­ma­na kal­liin län­si­au­ton omis­ta­mi­sen tuot­ta­ma mielipaha?

  52. Tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, ben­sas­sa ja autois­sa työ­voi­man osuus on erit­täin pie­ni, samoin kuin vaik­ka käy­tet­ty­jen kiin­teis­tö­jen kaupassa. 

    joo niin var­maan on. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

  53. > Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

    Vaih­toeh­to­ja:
    1. Voi pitää pari kuu­kaut­ta yli­mää­räis­tä lomaa
    2. Voi ostaan kal­liim­man asunnon
    3. Voi mat­kus­ta enemmän
    4. Voi teh­dä 4‑päiväistä työviikkoa

    Mui­ta­kin on.

  54. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

    Kes­ki­mää­rin johon­kin kulu­tuk­seen jos­sa työn osuus on suu­rem­pi, mut­ta muu­ten tuo on erit­täin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys johon en osaa vas­ta­ta. Tilas­to­kes­kusel­la on kat­ta­va kulut­ta­tut­ki­musai­neis­to jos­ta sel­vi­ää esi­mer­kik­si kuin­ka pal­jon koti­ta­lou­det alueit­tain, koot­tain, tms. käyt­tää kaa­li­kää­ry­lei­siin ja se on jul­ki­ses­ti saatavissa.

    Tuos­ta aineis­tois­ta repäis­tään sään­nöl­li­sin välia­join tut­ki­mus Pää­kau­pun­ki­seu­dun ja muun maan kulu­tuse­rois­ta, tulok­set on jotain tyy­liin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­te­tään vähem­män rahaa pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen ja enem­män pal­ve­lui­hih, ravin­to­loi­hin ja mat­koi­hin, mut­ta se että jos Pek­ka ei aja niin hän menee kal­jal­le tai Kana­rial­le ei ole kovin uskot­ta­va kausaa­li­nen suhde.

    Jouk­ko­lii­ken­neo­suus kor­re­loi hyvin lii­ken­tee­seen käy­te­tyn raha­mää­rän kans­sa kau­pun­ki­seu­dul­la, mm. sik­si­kin että autois­tu­mi­nen tar­koit­taa pidem­piä ja hitaam­pia kul­je­tusyh­teyk­siä. Kuva Pent­ti­län esi­tyk­ses­tä: http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html Toki rahan käyt­tö lii­ken­tee­seen tuot­taa myös jotain hyö­tyä, mut­ta on vai­kea pitää jotain 20% BKT:stä optimaalisena.

  55. Sta­di Liikkuu:

    Onko jouk­ko­lii­ken­ne itsei­sar­vo sii­nä mis­sä vapaus tai terveys? 

    Ei jouk­ko­lii­ken­ne mikään itsei­sar­vo ole. Mah­dol­li­suut­ta liik­ku­mi­seen sen sijaan voi­nee pitää perus­oi­keu­te­na kyl­lä­kin. Se voi­daan sit­ten jär­jes­tää monel­la­kin eri taval­la — ei kui­ten­kaan pel­käs­tään hen­ki­lö­au­tol­la, kos­ka sen käyt­töön ei kai­kil­la ole mahdollisuutta.

    Tun­nut alle­vii­vaa­van hypo­tee­sia auto­saa­ta­nan pahuu­des­ta joka toi­ses­sa lauseessa. 

    Miten­kä niin? Vii­mek­si­hän täs­sä ollaan kes­kus­tel­tu autoi­lun hin­ta­jous­tos­ta ja sen syis­tä. Minus­ta tämän­tyyp­pi­set asiat ovat lähin­nä empii­ri­ses­ti havait­ta­vis­sa ole­via tosi­asioi­ta, eikä nii­hin sinäl­lään lii­ty mitään “moraa­lis­ta” näkökulmaa.

    Kari

  56. Art­tu­ri:

    joo niin var­maan on. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo? 

    Var­maan moneen­kin asi­aan, mut­ta osit­tai­nen seli­tys voi olla “ei mihin­kään”. Auton käyt­tö kui­ten­kin riip­puu var­sin pal­jon myös tulo­ta­sos­ta, eli autoi­le­vil­la on kes­ki­mää­rin enem­män tulo­ja jol­loin nii­tä suu­rem­pia tulo­ja voi käyt­tää vaik­ka­pa sii­hen autol­la ajelemiseen.

    Tuos­ta link­kaa­mas­ta­ni artikkelista:

    If real inco­me goes up by 10%, the fol­lowing occurs:

    Num­ber of vehicles, and the total amount of fuel they con­su­me, will both rise by near­ly 4% wit­hin about a year, and by over 10% in the lon­ger run. 

    Toi­nen voi sit­ten olla asun­to: kun hank­kii asun­non kal­liil­la kes­kus­tas­ta, niin eipä sitä autoa­kaan sit­ten niin tar­vit­se. Tai sit­ten kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen kau­his­te­li­joi­den rie­muk­si len­nel­lään ulko­mail­le sen sijaan, että hur­ruu­tel­tai­siin sin­ne kesämökille.

    Kari

  57. Hei! Lisään tähän mie­len­kiin­toi­seen kes­kus­te­luun käy­tän­nös­sä toteu­tu­neen las­kel­man erääl­tä vuo­del­ta. Kilo­met­ri­kor­vauk­se­ni 23100€ — 6220€ (polttoaine,renkaat,huolto,autovero,käyttövoimavero, vakuu­tuk­set)- 14183€ (auto­lai­nan lyhen­nys kor­koi­neen)= 2697€! Tuon jäl­jel­le jää­neen sum­man kuit­taan hyväl­lä omal­la tun­nol­la sel­vit­tyä­ni hen­gis­sä päi­vit­täi­ses­sä työ­ajos­sa. Auto­na taval­li­nen Volkswa­gen, Bema­reis­ta voi vaan haa­veil­la. Mis­sä koh­taa täs­sä jäi val­tiol­ta saa­mat­ta hur­jas­ti verotuloja?

  58. Innos­tuin las­kes­ke­le­maan blo­gis­sa­ni( http://kairojenkulkija.blogspot.com/2010/08/verovapaa-kilometrikorvausko.html ) erään hyvin tun­te­ma­ni tapauk­sen auton käy­tön vuo­tui­set kulut. Lop­pu­tu­los oli, että näke­myk­se­ni mukai­sen kes­ki­ver­to­duu­na­ri­au­toi­li­jan aja­ma km mak­saa ~0.45€. Tie­ten­kin km:n hin­taan vai­kut­taa moni asia (auton arvo, vuo­tui­set kokonaiskm:t yms yms), mut­ta nii­den tapaus­koh­tai­nen sel­vit­te­ly ei mak­sai­si vaivaa.

    Tämän aiheen sijaan haluai­sin­kin mie­luum­min näh­dä kes­kus­te­lua etätyöskentely/ ‑neu­vot­te­lu­mah­dol­li­suuk­sien käy­tös­tä. Voi­tai­siin­ko nii­tä tehos­taa ja sitä kaut­ta saa­da mat­kus­tuk­sen aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia ja ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sia pie­nem­mik­si. Sitä kaut­ta voi­tai­siin saa­da myös mui­ta hyötyjä.

  59. Etä­työs­tä:
    Aina­kin Sky­pes­sä on nyky­ään mah­dol­li­suus jakaa näyt­tö toi­sen puhu­jan kans­sa. Käy­tän­nös­sä tuo omi­nai­suus vas­taa sitä, että puhe­lun kum­pai­nen­kin osa­puo­li istui­si­vat saman moni­to­rin ääres­sä. On todel­la käte­vä kai­ken­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa pitää tar­kas­tel­la kaa­vioi­ta, lay­out­te­ja tms. oli­pa ne sit­ten mai­nos­ku­via tai rakennuspiirustuksia.

  60. Las­kuis­ta­si puut­tuu kola­ri­ris­ki koko­naan. Aina­kaan minä en lait­tai­si omaa kalus­toa­ni alt­tiik­si, jos par­haim­mas­sa tapauk­ses­sa pää­si­sin vain omil­le­ni ja huo­nos­sa tapauk­ses­sa (kola­ri) jou­tui­sin mak­sa­maan monin­ker­tai­ses­ti kilo­met­ri­kor­vauk­set. Oikea tapa huo­mioi­da ris­ki on las­kea odo­tusar­vot ja kor­va­ta sen mukaan.

    Jos omis­tat auton, niin lai­nai­sin sitä mie­lel­lä­ni käyt­täen kor­vauk­seen las­ku­ta­paa­si. Olen har­kin­nut luo­pu­va­ni omas­ta autos­ta­ni, mut­ta en pär­jän­ne ilman satun­nais­ta lai­naus­mah­dol­li­suut­ta. Sekään ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää, että pitäi­sin oman auton ja kor­vai­sin 95% liik­ku­mi­ses­ta­ni julkisilla.

  61. Täs­tä pitäi­si saa­da ennakkopäätös:

    Kaup­pa­rat­su tie­naa 2500eur/kk
    Mat­ka­kor­vauk­set ovat 2300eur/kk

    Val­tio verot­taa seuraavasti:
    2500eur/kk-2300eur/kk = 200eur

    Eli val­tio saa verot­taa kyseis­tä työn­te­ki­jää 200euron kuu­kausi­tu­lo­jen mukaan. Toi­sin­sa­noen kaup­pa­rat­su ei mak­sa val­tiol­le vero­ja, ei ker­ry­tä elä­ket­tä jne.

    Suu­rin osa alan yri­tyk­sis­tä käyt­tää juu­ri­kin verois­ta vähen­net­tä­vää matkakustannusmenetelmää.

    Tämä­hän on suo­ra­nais­ta veron­kier­toa yri­tyk­sen toi­mes­ta, eikö asi­aan pitäi­si puuttua?

  62. Sinän­sä on jotain pie­les­sä yhtei­sen edun kan­nal­ta kun pys­tyn tie­naa­maan verot­ta vuo­kraa­mal­la auton. 

    Oma case­ni on 250 km ajoa päi­väs­sä kol­men kuu­kau­den ajan. Auto kulut­taa moot­to­ri­tie nopeu­del­la 7,5 l/100km eli 18,75l päi­väs­sä, ben­san­hin­nal­la 1,6€/l kulut on 30€ päi­vä. Sain auton vuo­kral­le 900€/kk pie­nel­tä vuo­kraa­mol­ta (useal­ta oli­sin saa­nut n. 1100€/kk hin­taan). Työ­päi­viä 21,5 kk kes­ki­mää­rin eli auton vuo­kra 41,8 €/päivä. Suo­ria kulu­ja tulee siis 71,8€/päivä ja 250 km kilo­met­ri­kor­vauk­set on 115€ ts. tiliä tulee 43,20€ per päi­vä. Minul­la ei ole mitään pää­oma­ku­lu­ja kiin­ni, ei tart­te välit­tää ren­kais­ta , ei myyn­ti­hin­nan las­kus­ta jne. Satun­na­set park­ki ja tuu­li­la­sin­pe­su­nes­te kulut­kaan eivä pyö­räy­tä logiik­kaa tur­val­leen. Edes 500 € oma­vas­tuu kol­huis­ta ei pelo­ta jos nii­tä ei tule kuin ker­ran 13 päi­väs­sä (500/40 =12,5) 🙂

    Kai­ken hyvän lisäk­si mat­ka-aika on minul­le pal­kal­lis­ta. Onhan tämä reis­saus ras­kas­ta, mut­ta yhtei­sen edun nimis­sä ei täl­lä tie­na­ta sai­si verot­ta, vaik­ka minul­le yksi­lö­nä kyl­lä kel­paa hyvin…

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kulu­kor­vaus pää­ty­ty verot­ta­jal­le siten, että jos kaup­pa­rat­sun pal­kak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, sii­tä mak­se­taan nyt palk­ka­na 2500 euroa ja yli­mi­toi­tet­tu­na kulu­kor­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­tai­siin aja­maan fir­man autol­la fir­ma sääs­täi­si tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaa­tii pal­kan korot­ta­mis­ta 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on koko­naan vero­tet­ta­vaa, aiem­min vero­tet­tiin vain tuo­ta 1500 euroa.

    Käy­tän­nös­sä kaup­pa­rat­sun palk­ka jää 2500€ ja myyn­ti jää myy­mät­tä. Suu­ret­kin työ­nan­ta­jat koke­muk­se­ni mukaan mak­sa­vat palk­kaa osin km kor­vauk­si­na. Kor­vauk­sien pois­ta­mi­nen aset­taa monet työn­te­ki­jät todel­la han­ka­laan tilan­tee­seen ja täy­sin vail­le oikeusturvaa.

    15000 km kat­to las­kee tyt­töys­tä­vä­ni vuo­si­tu­lot 40ke vuo­des­sa 20ke:n. Työ­nan­ta­ja tus­kin lisää hänen palk­kaan­sa samas­sa suh­tees­sa. Sii­nä on soli­daa­ri­suus­ve­roa ker­rak­seen! Kii­tos Osmo ja Jutta!

  64. Tätä voi­daan kut­sua vaik­ka Lex Kiin­teis­tö­ku­nin­ga­tar Kaisa.
    Kiin­teis­tö­vä­li­tyk­ses­sä palk­ko­ja on kor­vat­tu kynäl­lä, eli verot­to­mil­la työ­nan­ta­ja­mak­sut­to­mil­la km-korvauksilla.
    Täl­löin on 0 tuloil­la hyvin elä­viä ihmisiä.

  65. Oman auton käyt­tö voi olla voi­tol­lis­ta tai tap­piol­lis­ta riip­puen aje­tuis­ta kilometreistä

    Häviä­jiä ovat vähän ja lyhyt­tä pät­kää ajavat.
    Kiin­teät kulut jakaan­tu­vat har­vem­mil­le kilo­met­reil­le eikä kor­vaus vält­tä­mät­tä kata kaik­kia kulu­ja eli aja­mi­nen on tappiollista

    Lyhyet pät­kä­ajot kulut­ta­vat autoa enem­män ja pät­kä­ajos­sa kulu­tus on suu­rem­pi kuin pit­kien mat­ko­jen tait­ta­mi­nen, joten käyt­tö­ku­lut­kin ovat suuremmat

    Voit­ta­jia ovat pal­jon ja eri­tyi­ses­ti pit­kiä mat­ko­ja aja­vat. Kiin­teät kulut jakaan­tu­vat suu­rem­man km-mää­rän kes­ken ja käyt­tö­ku­lut­kin ovat pie­nem­mät Ja syn­tyy voittoa,koska kulut ovat pie­nem­mät kuin km-korvaus.

    Polt­toai­neen hin­ta vaih­te­lee nyky­ään pal­jon vuo­den sisäl­lä ja niin­pä on ennal­ta vai­kea arvioi­da kan­nat­ta­vuu­den leik­kaus­pis­tet­tä tarkasti.

    Tämä on joh­ta­nut kai­ken­lai­seen vedättämiseen.

    Toi­nen syy on ollut kilo­met­rien help­po vää­ren­tä­mi­nen ja han­ka­la valvonta

    Mut­ta nyt ollaan palaa­mas­sa van­haan hyvään aikaan.
    eli kah­ten autoon per työn­te­ki­jä: Toi­nen firman,toinen työntekijän.

    Työn­te­ki­jä köröt­te­lee omal­la autol­laan ase­ma­pai­kal­le ja kuit­taa työ­nan­ta­jan auton ja ajaa työmaille.

    Työ­nan­ta­jan autol­la ei voi ajaa kotiin,siitä kun syn­tyy vero­tet­ta­va etu ja park­ki­pai­kat­kin ovat ongelma.

    Yksi tapa rajoit­taa hait­to­ja on km mää­rän mukaan por­ras­tet­tu km-kor­vaus eli km-kor­vaus tip­puu muu­ta­man tuhan­nen kilo­met­rin välein esim 5000 ensim­mäis­tä on 50 cent­tiä, 5000–9999 45 cent­tiä, 10000–14999 40 cent­tiä etc

    Jos kor­vaus tip­puu progres­sii­vi­ses­ti niin se alkaa rajoit­taa nopeas­ti pal­kan kier­rä­tys­tä km-korvauksina.

    Muu­ten­kaan pal­jon aja­va ei ole teho­kas työntekijä

  66. Km kor­vauk­sien leik­kaa­mi­nen suo­sii työsuhdeautoilua.Henkilöt jot­ka aja­vat työs­sään yli 15 tkm vuo­des­sa ovat isois­sa yri­tyk­sis­sä läh­tö­koh­tai­sest oikeu­tet­tu­ja työ­suh­deau­toi­hin. Km kor­vauk­sien leik­kaa­mi­nen joh­taa sii­het että pal­jon aja­van ei kan­na­ta omal­la autol­laan työ­ajo­ja ajella.Työsuhdeautot isois­sa yri­tyk­sis­sä han­ki­taan ylei­sim­min kol­men vuo­den laina-ajalle,eräänlaiselle vuo­kral­le, ns auto­lea­sing yri­tyk­sien kautta.Onko oikein tukea tätä yri­tyk­sil­le suun­nat­tuoa vuo­kraus­pal­ve­lua näin avo­kä­ti­ses­ti kuin nyt km kor­vauk­sia leik­kaa­mal­la tue­taan? Hal­lit­see­ko auto­lea­sing yri­tyk­set asia­kas­kun­nan räjäh­dys­mäi­sen kas­vun val­tion toi­mien johdosta?Eikö “auto­lea­sing” yri­tyk­sien toi­min­ta vää­ris­ty kun val­tio sitä suo­sii näin avokätisesti?

  67. Mut­ta nyt ollaan palaa­mas­sa van­haan hyvään aikaan.
    eli kah­ten autoon per työn­te­ki­jä: Toi­nen firman,toinen työntekijän.”
    Tämä ei isois­sa yri­tyk­sis­sä ole mahdollista.Liikkuvaa hen­ki­lös­töä on niin pal­jon että yri­tyk­sen työ­suh­deau­to­po­li­tii­kan kaut­ta jär­jes­tyy auto sitä tarvitsevalle.Ei yri­tyk­set voi esim 5000 hen­ki­lön yri­tyk­sen pihas­sa sei­sot­taa työ­ajoon ostet­tu­ja auto­ja. Miten­käs kont­rol­loi­daan yri­tyk­sien lähet­tä­miä kilo­met­ri­kor­vaus­las­ku­ja, nyt kun km kor­vaus­ta lei­ka­taan vuo­del­le 2014? Tähän asti huol­to­hen­ki­lös­tön ajois­ta asiak­kaal­le on las­ku­tet­tu asia­kas­ta aje­tuis­ta kilo­met­reis­tä kiin­teäl­lä euro sum­mal­la per kilometri.Nythän km kor­vaus leik­kaan­tuu siten että vuon­na 2014 15000 km jäl­kei­set kilo­met­rit kor­va­taan 0,25 eur/km.Onko yri­tyk­sien lei­kat­ta­va vas­taa­vas­ti kilo­met­ri­kor­vaus veloi­tuk­sio­aan asiak­kail­ta? Leik­kaus kun on vie­lä täs­sä tapauk­ses­sa omi­tui­nen, miten kont­rol­loi­daan eri­hen­ki­löi­den ajokilometrit?

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kulu­kor­vaus pää­ty­ty verot­ta­jal­le siten, että jos kaup­pa­rat­sun pal­kak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, sii­tä mak­se­taan nyt palk­ka­na 2500 euroa ja yli­mi­toi­tet­tu­na kulu­kor­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­tai­siin aja­maan fir­man autol­la fir­ma sääs­täi­si tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaa­tii pal­kan korot­ta­mis­ta 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on koko­naan vero­tet­ta­vaa, aiem­min vero­tet­tiin vain tuo­ta 1500 euroa.

    Kan­san­edus­ta­jien kulu­kor­vaus tulee kuin manul­le illal­li­nen ei tar­vit­se edes ajaa ja yhteis­kun­ta osal­lis­tuu vie­lä asun­non kului­hin­kin. Aika­mois­ta kusetusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.