Ota juristi mukaan risteykseen

Jos­kus vuo­sia sit­ten pyö­rän ja auton väli­nen väis­tä­mis­vel­vol­li­suus oli kovin yksin­ker­tai­nen asia. Pol­ku­pyö­rä oli ajo­neu­vo, jol­la oli tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä väis­tä­mis­vel­vol­li­suus, jos auto tuli oikeal­ta ja päin vas­toin. Pal­jon syn­tyi onnet­to­muuk­sia ja edus­kun­ta päät­ti muut­taa lakia niin, että pyö­rä on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen sil­loin täl­löin ja jos­kus taas ei. Sen jäl­keen ris­teys­ajo on men­nyt hankalaksi.

1)      Fil­la­ri on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen, jos se pyö­rä­tie­tä ajaen tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä ris­te­ää kes­kel­lä kort­te­lia auto­tien kans­sa, tuli auto mis­tä tahan­sa.  Jos pyö­rä­tie näyt­tää pyö­rä­tiel­tä, mut­ta sii­nä ei ole lii­ken­ne­merk­ki­nä pyö­rä­tie vaan moot­to­ria­jo­neu­vol­la-ajo kiel­let­ty, aje­taan kuten tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä aje­taan. Näi­tä on pal­jon. Usein niis­sä on lisä­kil­pe­nä joko ton­til­le ajo sal­lit­tu tai huol­toa­jo sal­lit­tu. Pyö­räi­li­jä tie­tää, että hänel­lä on täy­det oikeu­det, mut­ta auto ei voi tie­tää sitä mitenkään.

2)      Jos pyö­rä­tien ja ajo­ra­dan välis­sä on vii­si sent­ti­met­riä leveä väli ja auto kään­tyy oikeal­le pyö­rän eteen, auto väis­tää. Jos pyö­rä­tie kul­kee 20 met­riä ajo­ra­das­ta ja auto on jo kään­ty­nyt oikeal­le, pyö­rä väis­tää. Jos­sain täs­sä vii­den sen­tin ja 20 met­rin välis­sä on raja, jos­sa väis­tä­mis­vel­vol­li­suus muut­tuu. Mis­sä se on, on rat­kai­se­mat­ta. Jon­kun pyö­räi­li­jän pitäi­si uhrau­tua aja­maan kola­ri täl­lai­ses­sa epä­sel­väs­sä pai­kas­sa, jot­ta kor­kein oikeus pää­si­si mää­rit­te­le­mään rajan.

3)      Kier­to­liit­ty­mäs­sä fil­la­ri menee aina ensin, jos kul­kee pyö­rä­tie­tä pit­kin. Jos auto on tulos­sa kier­to­liit­ty­mään, kier­to­liit­ty­mäs­sä ole­vaa pitää väis­tää. Jos auto on pois­tu­mas­sa kier­to­liit­ty­mäs­sä, se on kään­ty­mäs­sä ris­teyk­ses­sä oikeal­le, ja kään­ty­vän auton on väis­tet­tä­vä suo­raan mene­vää fil­la­ria. Ker­ran­kin sel­keä sään­tö. Har­mi vain, ettei kukaan ole ker­to­nut sitä autoilijoille.

4)      Jos pyö­räi­li­jä ylit­tää tien suo­ja­tie­tä pit­kin, hänen on talu­tet­ta­va fil­la­ri­aan. (Sil­loin taas ei tar­vit­se väis­tää auto­ja kos­kaan!) Näin ei tar­vit­se teh­dä, jos suo­ja­tien vie­reen on kat­ko­vii­voil­la mer­kit­ty pyö­rä­tie. Ei myös­kään, jos kat­ko­vii­vo­ja ei ole käy­tet­ty, mut­ta pyö­rä­tie jat­kuu heti ris­teyk­sen toi­sel­la puo­lel­la. Mitä on heti? Jos­kus merk­ki on vas­ta kym­me­nen met­rin pääs­sä. Ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus, että pyö­rä menee ensin ajo­ra­dal­le, ehkä toi­sel­le puo­lel­le tie­tä ja sen kym­me­nen met­rin jäl­keen ylit­tää tien ja palaa pyö­rä­tie­tä. Taas pitäi­si jon­kun ajaa kola­ri ja vie­dä tämä kor­keim­paan oikeuteen.

5)      Help­po­ja tapauk­sia ovat ne, jois­sa auto tulee kol­mioin takaa. Auto väis­tää, vaik­ka pyö­rä kul­ki­si tien vasem­mal­la puo­lel­la ole­vaa pyö­rä­tie­tä. Autoi­li­joi­den älyk­kyy­den täl­lai­nen­kin tilan­ne usein ylittää.

6)      Jos sinus­ta tun­tuu, että pyö­räi­li­jä­nä on vai­kea väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­den vuok­si pääs­tä ris­teyk­sen yli, älä käy­tä pyö­rä­tie­tä vaan ajo­ra­dan reu­naa. Se on kiel­let­tyä, mut­ta väis­tä­mis­sään­tö muut­tuu taas.

Siis jos aiot lähes­tyä ris­teys­tä, ota juris­ti mukaan.

Ainoa asia, jota minus­ta oli­si pitä­nyt muut­taa, oli tilan­ne, jos­sa pyö­rä­tie on tien vasem­mal­la puo­lel­la. Sil­loin pyö­rän pitäi­si minus­ta väis­tää, kos­ka autoi­li­ja kat­soo vää­rään suun­taan. Sitä taas ei muu­tet­tu. Nyt vasem­mal­la puo­lel­la aja­va fil­la­ri menee ensin, kos­ka lähes aina täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa autol­la on kolmio

110 vastausta artikkeliin “Ota juristi mukaan risteykseen”

  1. Onko mitään tie­toa sii­tä, mis­tä aika­naan tuli tämä tar­ve muut­taa väis­tä­mis­sään­nöt näin älyt­tö­mik­si. Tämä sään­tö­muu­tos on jo aiheut­ta­nut useam­pia ihmis­hen­kiä vaa­ti­nei­ta kola­rei­ta. Kenen iso­ken­käi­sen auton ja pyö­räi­li­jän kola­rin jäl­keen tätä väis­tä­mis­vel­vol­li­suus­muu­tos­la­kia aika­naan alet­tiin ajaa. Vai­kut­taa aina­kin sil­tä, että juris­teil­le sii­tä on ollut hyö­tyä pyö­räi­li­jöi­den ter­vey­den kustannuksella.

    Ainoa jär­ke­vä tapa muut­taa tämä seka­sot­ku ymmär­ret­tä­väk­si ja sil­ti toi­mi­vak­si, on muut­taa laki niin, kuin ihmi­set toi­mi­vat, eikä yrit­tää pakot­taa päinvastoin: 

    Pyö­räi­li­jäl­le on annet­ta­va oikeus ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä ja suo­ja­tiel­lä. Uudet oikeu­det edel­lyt­tä­vät kui­ten­kin pyö­räi­li­jäl­tä jalan­kul­ku­väy­lil­lä ja kevyen lii­ken­teen­väy­län ja auto­tien ris­teyk­ses­sä nopeu­den rajoit­ta­mis­ta tör­mäys­vaa­ran jalan­kul­ki­joi­den kans­sa mini­moi­mi­sek­si ja hel­pot­ta­maan autoi­li­jan mah­dol­li­suuk­sia havai­ta pyö­rä­tie­tä pit­kin auto­tien ylit­tä­vä pyöräilijä.

    Pyö­räi­li­jäl­le tulee myös antaa oikeus vali­ta kul­ku­väy­läk­seen ajo­ra­ta pyö­rä­tien sijaan oman har­kin­tan­sa perusteella.

    Lai­tan vie­lä lin­kin noja­pyö­rä­foo­ru­min vies­tiin, jos­sa edel­lä esi­te­tyt muu­tok­set pyö­räi­li­jän väis­tä­mis­sään­tö­jen jär­keis­tä­mi­sek­si on yksi­löi­ty tarkemmin.
    http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=6&t=1348&p=13030&hilit=manifesti#p13030

  2. En pyö­räi­le enää iki­nä. Täl­lä iäl­lä en enää ker­keä pereh­ty­mään tie­lii­ken­ne­la­kiin ja ase­tuk­siin. Autol­la ei ole niin väliä, sil­lä onhan ympä­ril­lä kai­ken­lai­sia tur­va­vä­li­nei­tä. Eikä ole has­sua kypäräpakkoa.

  3. Fil­la­ri on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen, jos se pyö­rä­tie­tä ajaen tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä ris­te­ää kes­kel­lä kort­te­lia auto­tien kans­sa, tuli auto mis­tä tahansa.

    En tajua selos­tus­ta ollen­kaan. Mitä tar­koit­taa “kes­kel­lä kort­te­lia”. Kort­te­lin kes­kel­lä­hän on piha port­ti­kon­kien taka­na. Ja entä, jos talo­ja ei ole mail­la halmeilla?

    1. Tar­koi­tin “kes­kel­lä kort­te­lia” sitä, että kyse ei ole ris­teyk­ses­tä, jos­sa auto on voi­nut kääntyä.

  4. Minul­la on ikä­vä koke­mus tuos­ta Osmon kak­kos­ta­pauk­ses­ta. Aje­lin autol­la ala­mä­keen ja kään­nyin oikeal­le. Pyö­rä­tie kul­ki samaan suun­taan muu­ta­man met­rin pääs­sä ja istu­tet­tu­jen pui­den takia minul­la ei ollut mitään mah­dol­li­suut­ta havai­ta sitä pit­kin vii­let­tä­vää pyö­räi­li­jää. Tör­mäyk­sel­tä onnek­si väl­tyt­tiin, sil­lä pyö­räi­li­jäl­lä oli toi­mi­vat jar­rut. Ajoin vähän mat­kan pää­hän liik­keen pihaan ja eikös pyö­räi­li­jä tul­lut peräs­sä­ni. Aika ärhäk­kä oli koh­taa­mi­nen, minä olin höl­mö­nä, sil­lä en todel­la ollut koko pyö­räi­li­jää näh­nyt. Täs­tä läh­tien olen kyl­lä tuos­sa lii­ken­teel­li­ses­ti han­ka­las­sa pai­kas­sa entis­tä varovaisempi.

  5. En ole oikein ymmär­tä­nyt tuo­ta suo­ja­tiel­lä talut­ta­mis­py­kä­lää. Siis kun aina aloi­te­taan että suo­ja­tiel­lä on talu­tet­ta­va, PAITSI jos toi­sel­la puo­lel­la on pyö­rä­tie. Mikä on se tilan­ne, jos­sa pyö­räi­li­jä ajai­si suo­ja­tiel­le ilman että tiel­lä oli­si pyö­rä­tie­tä? Eihän siel­lä sit­ten sai­si ajaa pyö­räl­lä ensin­kään. Pait­si siis jos on alle 12v ja saa ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Nyt kun sit­ten toi­to­te­taan että suo­ja­tiel­lä on talu­tet­ta­va, niin kai vähem­mäs­tä­kin hämääntyy.

    1. cele:
      En ole oikein ymmär­tä­nyt tuo­ta suo­ja­tiel­lä talut­ta­mis­py­kä­lää. Siis kun aina aloi­te­taan että suo­ja­tiel­lä on talu­tet­ta­va, PAITSI jos toi­sel­la puo­lel­la on pyö­rä­tie. Mikä on se tilan­ne, jos­sa pyö­räi­li­jä ajai­si suo­ja­tiel­le ilman että tiel­lä oli­si pyö­rä­tie­tä? Eihän siel­lä sit­ten sai­si ajaa pyö­räl­lä ensin­kään. Pait­si siis jos on alle 12v ja saa ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Nyt kun sit­ten toi­to­te­taan että suo­ja­tiel­lä on talu­tet­ta­va, niin kai vähem­mäs­tä­kin hämääntyy.

      Ei sii­nä ole mitään epä­sel­vää. Esi­kau­pun­kia­lueil­la sekä pyö­räi­li­jä­nä että autoi­li­ja­na tulee tuon tuos­ta tilan­tei­ta eteen jois­sa yri­te­tään pyö­räl­lä aja­mal­la änge­tä suo­ja­tiel­lä kadun yli auto­jen eteen. Autoi­li­jal­la on sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa aina­kin oikeus soit­taa tor­vea jos pyö­räi­li­jä on sel­väs­ti yli 12-vuo­ti­aan näköi­nen. Mut­ta mihin kate­go­ri­aan kuu­lu­vat säh­kö­pot­ku­lau­dal­la aja­vat? Jos hei­tä pitää tul­ki­ta jalan­kul­ki­joik­si niin ollaan aika vaa­ral­li­sil­la lin­joil­la. Kun itse pyö­räi­len jään kil­tis­ti odot­ta­maan että auto­let­ka ajaa ohi ennen­kuin yli­tän kadun pol­ke­mal­la. Mut­ta aina on yli­koh­te­li­joi­ta autoi­li­joi­ta jot­ka pysäh­ty­vät ja anta­vat tie­tä pyö­räi­li­jäl­le jol­la ei ole aiko­mus­ta­kaan talut­taa pyö­rään­sä. Tämä antaa vää­rän tur­val­li­suu­den tun­teen. En näy­tä alle 12-vuo­ti­aal­ta mut­ta voin epä­sel­vis­sä valais­tuso­lo­suh­teis­sa näyt­tää heh­keäl­tä daa­mil­ta kos­ka ajan nais­ten retkipyörällä 😀

  6. Monet autoi­li­jat omak­sui­vat uuden lain siten, että pyö­räi­li­jää ei tar­vit­se enää väis­tää ollenkaan.

    1. Pyö­räi­li­jän nykyi­nen väis­tä­mis­sään­tö tuli voi­maan vuon­na 1997. Vai­kut­taa sil­tä ettei sitä tie­de­tä vieläkään.

      1. Pyö­räi­li­jän nykyi­nen väis­tä­mis­sään­tö tuli voi­maan vuon­na 1997. Vai­kut­taa sil­tä ettei sitä tie­de­tä vieläkään.

        Pait­si, ettei sitä tun­ne­ta, sitä ei voi myös­kään ymmär­tää, kos­ka tul­kin­nan­va­rai­sia tilan­tei­ta on aivan liikaa.

  7. On tot­ta, että sään­tö­jen epä­sel­vyy­det sot­ke­vat asi­aa enti­ses­tään. Mut­ta suu­rin ongel­ma on, ettei­vät kes­ki­ver­toau­toi­li­jat (pyö­räi­li­jät, käve­li­jät) tun­ne näi­tä nykyi­siä­kään perus­sään­tö­jä. Olen aina sil­loin täl­löin ihmi­sil­tä kysel­lyt, kun kes­kus­te­lu sopi­vas­ti on sii­hen suun­taan men­nyt, näis­tä väis­tä­mis­sään­nöis­tä. Yllät­tä­vän heik­koa tie­tä­mys. Kun ei oikeuk­sis­taan tie­dä (pyö­räi­li­jä, jalan­kul­ki­ja) ei nii­tä osaa myös­kään vaa­tia. Ja sit­ten aina nöy­räs­ti kiit­tää kun joku auto hei­dät huo­mioi. Ja autoi­li­ja­han väis­tää vain toi­sia auto­ja, pöy­räi­li­jät ne vain hait­taa­vat muu­ta liikennettä.

    Jori: Ei pyö­räi­li­jöi­tä jal­ka­käy­tä­vil­le. Se vas­ta sot­ku oli­si kun sii­nä meni­si las­ten ja van­hus­ten seas­sa pyö­rä 25 kmh.
    iisi: Kypä­rä­pak­ko ei ole has­su var­maan aina­kaan nii­den mie­les­tä, jot­ka makaa­vat kal­lo hal­ki teholla.

    Autoi­li­joil­la on Auto­liit­to, joka ajaa hei­dän asi­aan­sa. Onko ole­mas­sa jon­kin­lais­ta pyö­räi­ly­liit­toa, joka ryh­tyi­si aja­maan ja edis­tä­mään yllä­mai­nit­tu­ja epäkohtia?

  8. Tuos­ta suo­ja­ties­tä. Pitäi­si levit­tää ohjet­ta niin­päin, että pyö­räi­li­jä ajaa aina suo­ja­tiel­lä. Näin­hän se on, kun pyö­rä­tie jat­kuu jom­mal­la­kum­mal­la puo­lel­la, on aja­mi­nen sal­lit­tu. Sil­loin se on pyö­rä­tien jatke. 

    Ajo­ra­dal­la aja­mi­sen sal­li­mi­nen jal­ka­käy­tä­vä­pyö­räi­lyn sijaan on kan­na­tet­ta­vaa. Osmo, läh­ti­si­kö vie­lä kan­san­edus­ta­jak­si ja ajai­sit tätä asi­aa läpi? Tun­nut ole­van ainoa poli­tii­kas­sa muka­nao­le­va ajat­te­li­ja, joka ymmär­tää asian.

    1. Poh­dis­ke­li­jal­le:
      Minus­ta aikuis­ten ei pää­sään­töi­ses­ti pitäi­si ajaa pyö­räl­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä. Tuo ei siis rii­tä syyk­si läh­teä edus­kun­taan. Jos jal­ka­käy­tä­väl­lä jou­tuu aja­maan, nopeu­den on olta­va hyvin hiljainen.

  9. Pyö­räi­li­jä­nä, nai­se­na ja ihmi­se­nä on sanot­ta­va, että jou­dun vas­te­des talut­ta­maan kaik­ki vähän­kin vai­keat pai­kat. Jär­ki ei rii­tä noi­hin sään­töi­hin. Epäi­len, ettei kaik­kien muit­ten­kaan. Edes autoi­li­joit­ten. Enkä halua olla se, joka jää alimmaiseksi.

  10. Sii­nä vai­hees­sa kun ne väis­tä­mis­sään­nöt muut­tui­vat pää­tin lopul­li­ses­ti että autol­la yksin­ker­tai­ses­ti väis­tän aina jos jos­tain tulee pol­ku­pyö­rä, ja jos olen pyö­räl­lä niin kat­son että väis­tää­kö auto ennen kuin menen mihin­kään. Logiik­ka­na että vaik­ka itse ne väis­tä­mis­sään­nöt ehkä oppi­sin niin sen varaan ei voi las­kea että muut­kin ovat oppi­neet. Sem­moi­nen asia yli­pään­sä tun­tuu ole­van monel­le kus­kil­le vie­ras että sekä väis­tä­mi­nen että etua­jo-oikeus on osoi­tet­ta­va aja­mi­sel­laan eli laki­kin mää­rää kom­mu­ni­koi­maan mui­den liik­ku­jien kanssa.

  11. cele,

    Riit­tää, että jal­ka­käy­tä­vä on ajo­ra­dan ja pyö­rä­tien välis­sä, sil­loin on talu­tet­ta­va suo­ja­tiel­lä­kin. Eli pyö­rä­tie kat­ke­aa jal­ka­käy­tä­vään, vaik­ka jat­kuu­kin toi­sel­la puo­len. Pyö­rä­tien tulee siis jat­kua välit­tö­mäs­ti ajo­ra­dan reu­nas­ta, jot­ta sai­si pyö­räil­lä suojatiellä.

    On kyl­lä myön­net­tä­vä, että tämä on sel­lai­nen pykä­lä, jota en nou­da­ta koskaan.

    1. Tuo Eli­nan tul­kin­ta on kyl­lä vää­rä. Jal­ka­käy­tä­vä on osa ajo­ra­taa, oli aina­kin sil­loin, kun minä olin autokoulussa.

  12. Täs­sä on Vih­reil­le yksi sel­keä tavoi­te, jos seu­raa­vaan hal­li­tuk­seen pääs­tään: pyö­räi­lyä kos­ke­vat lii­ken­ne­sään­nöt on sel­key­tet­tä­vä. Laki on niin epä­sel­vä, että edes pyö­räi­lyä työk­seen edis­tä­vä ei pys­ty kaik­kia ver­sioi­ta muis­ta­maan. Lakia on lisäk­si tul­kit­tu oikeu­des­sa värik­kääs­ti, eikä ennak­ko­ta­pauk­sia tun­ne­ta vält­tä­mät­tä kovin hyvin — esim. KKO:n mukaan pyö­rää saa kul­jet­taa suo­ja­tiel­lä aina kun se liit­tyy pyö­rä­tie­hen. Lisäk­si sekä polii­si että media levit­tä­vät usein vää­rää tie­toa pyö­räi­ly­sään­nöis­tä. Laki täy­tyy sel­keyt­tää niin, että kaik­ki nor­maa­li­ti­lan­teet esi­te­tään lain yhtey­des­sä piirroksin.

  13. Suo­ja­tie / pyö­rä­tien jat­ke ‑asi­aan kor­kein oikeus on pääs­syt otta­maan kantaa:

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125

    Maal­lik­ko­na ymmär­rän pää­tök­sen siten, että jos pyö­rä­tie­tä pit­kin pää­see suo­ja­tiel­le, niin se on pyö­rä­tien jat­ke, eikä jal­kau­tu­mis­vel­voi­tet­ta ole. Asian moni­mut­kai­suut­ta kuvaa hyvin se, että hovioi­keus oli päin­vas­tais­ta mieltä.

  14. Tuo ykkös­koh­ta on tosi­aan eri­tyi­sen han­ka­la, ja se aiheut­taa usein myös pyö­räi­li­jöi­den kes­ken epä­sel­vyyt­tä. Isoil­la vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­lä pyö­rä­teil­lä­kin on pal­jon ris­teyk­siä, jois­sa pyö­rä­tie­hen ris­te­ää moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty ‑tie. Usein niin, että kysees­sä on T‑risteys, jos­sa pyö­rä­tie kul­kee suo­raan ja “sivu­tiel­lä” on moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty. Jos tuol­ta sivu­tiel­tä tulee pyö­rä pyö­rä­tiel­le kään­tyäk­seen kum­paan tahan­sa suun­taan, niin kaik­ki pyö­rä­tie­tä pit­kin aja­vat ovat väis­tä­mis­vel­vol­li­sia sivu­tiel­tä tule­vaan pyö­räi­li­jään näh­den. Noil­le sivu­teil­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da kol­miot, kos­ka lii­ken­net­tä siel­tä on tyy­pil­li­ses­ti vähän, mut­ta sil­ti pää­suun­nan pyö­räi­li­jöi­den on olta­va aina val­mii­ta pysähtymään.

    Suo­ja­tiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nime­no­maan alle 12-vuo­tiai­ta, kos­ka pääs­täk­seen suo­ja­tiel­le on ajet­ta­va jal­ka­käy­tä­väl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

  15. Tulee mie­lee­ni isä­ni ohje: “Juna pai­naa sato­ja ton­ne­ja, rek­ka kym­me­niä ton­ne­ja, auto ton­ne­ja ja ihmi­nen kym­me­niä kilo­ja. Tör­mäyk­ses­sä ei ole mitään väliä kum­pi oli oikeas­sa, kun lop­pu­tu­los on aika sel­vä.” Eli itse kat­son oikeal­le ja vasem­mal­le suo­ja­tiel­lä, vaik­ka vih­reät valot pala­vat. Sama ohje pätee taso­ris­teyk­ses­sä ja pyö­rä­tiel­lä. Jos isom­pi antaa tie­tä niin sit­ten uskal­taa men­nä, muu­ten etua­jo-oikeus on isommalla.

  16. Teh­dään simp­pe­li sään­tö: pol­ku­pyö­rä on ajo­neu­vo jos se on ajo­ra­dal­la ja jalan­kul­ki­ja jos se on jos­sain muu­al­la. Ja jos­sain muu­al­la (eli vaik­ka siel­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä) saa ajaa nou­dat­taen eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta. Tar­ken­nuk­sek­si sen ver­ran että täl­löin suo­ja­tie­tä käy­tet­täes­sä pyö­rää on talu­tet­ta­va tai on tur­ha itkeä perään jos autoi­li­ja­rauk­ka ei näh­nyt kun tämä itse­mur­ha­kan­di­daat­ti huraut­ti nopeu­del­la 50 km/h ajo­ra­dan ja kevyen­lii­ken­teen­väy­län erot­ta­van pen­sas- ja puu­ri­vis­tön takaa auton alle.

    Ei ihmis­ten voi edel­lyt­tää muis­ta­van moni­mut­kai­sia sään­tö­jä lii­ken­tees­sä. Jos ne jos­sain “ras­ti ruu­tuun” ‑tilan­tees­sa saa­kin jär­keil­tyä oikein, on tilan­ne aivan eri kun pitäi­si sekun­nis­sa päät­tää kuka väis­ti­kään ja ketä tai jol­le­kul­le käy has­sus­ti. Kuka­pa tätä asi­aa saa­tai­siin aja­maan lain­muu­tos­ta­sol­le asti?

  17. Hei,

    Erin­omai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä miten käsit­tä­mät­tö­män hei­kos­ti viran­omai­set ovat otta­neet huo­mioon pyö­räi­lyn. Ilmei­ses­ti aja­tel­laan, että pyö­rä on vie­lä joku las­ten, opis­ke­li­joi­den ja täti-ihmis­ten kul­ku­pe­li, jol­la ajel­laan satun­nai­ses­ti mai­to­kaup­paan tai kave­rin luok­se parin kort­te­lin pää­hän. Mil­loin­ko­han huo­ma­taan, että pyö­rä on nopeim­min kas­va­va kul­je­tus­muo­to isois­sa asutuskeskuksissa?

  18. Ajai­sit­pa Osmo jos­kus autol­la ja kat­soi­sit kuin­ka mie­li­puo­li­ses­ti jot­kut pyö­räi­li­jät käyt­täy­ty­vät liikenteessä.
    Yksi asia, jok­na pyö­räi­li­jät näyt­tä­vät suu­rel­ta osin unoh­ta­neen on se, ettei auto pysäh­dy met­rin mat­kal­la ja että 40 km/h nopeu­del­la kul­ke­va auto vaa­tii pysäh­tyäk­seen tie­tyn mat­kan. Lii­ken­teen pitäi­si olla rau­hal­lis­ta, ilman äkki­jar­ru­tuk­sia eteen tör­mää­vän pyö­räi­li­jän johdosta.
    Pal­jon on vikaa autoi­li­joi­den asen­teis­sa, mut­ta iahn samaa voi sanoa pyöräilijöistä.
    Malt­ti, puo­lin ja toi­sin oli­si valttia!

    1. Se, että jot­kut pyö­räi­li­jät aja­vat vas­tuut­to­mas­ti ei ole mikään syy teh­dä lii­ken­ne­sään­nö­si­tä sel­lai­sia, ettei kukaan voi ymmär­tää, mitä ne tarkoittavat.

  19. Pyö­räi­li­jän kan­nat­taa suh­tau­tua autoi­hin kuin saa­lis­ta­jiin, joil­le ei saa antaa tilai­suut­ta iskeä. Mihin­kään sään­töön tai opas­tee­seen, edes lii­ken­ne­va­loi­hin, ei pidä luot­taa niin, että autoi­li­jal­la oli­si mah­dol­li­suus ajaa päälle.

    Oma 7,5 km työ­mat­ka­ni Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin läpi kes­tää 25 min lii­ken­ne­sään­tö­jä nou­dat­taen, 14 min ter­vet­tä jär­keä noudattaen.

  20. Suo­ja­tiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nime­no­maan alle 12-vuo­tiai­ta, kos­ka pääs­täk­seen suo­ja­tiel­le on ajet­ta­va jal­ka­käy­tä­väl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

    Kos­kee myös muun ikäi­siä pyö­räi­li­jöi­tä, jos ajaa pyö­räl­lä yhdis­tet­tyä pyö­rä­tie-jal­ka­käy­tä­vää. Näi­hin liit­tyy muu­ten­kin vai­kei­den lii­ken­ne­sään­tö­jen lisäk­si sekin hie­nous, että jalan­kul­ki­jat saa­vat kul­kea mis­sä tyk­kää­vät ja pyö­räi­li­jöi­den on nou­da­tet­ta­va oikean puo­leis­ta lii­ken­net­tä. Tämä tekee jalan­kul­ki­joi­den ohit­ta­mi­ses­ta välil­lä hiu­kan vai­ke­aa, var­sin­kin kun jot­kut jalan­kul­ki­jat tun­tu­vat vaih­ta­van “kais­taa” täy­sin kaoot­ti­ses­ti taak­se kat­so­mat­ta. Oulus­sa koko pyö­rä­tie­ver­kos­to perus­tuu näi­hin hirvityksiin.

  21. Osmo, en suin­kaan tar­koit­ta­nut sitä, että aikui­nen sai­si ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Vas­tus­tan sitä jyr­käs­ti ja hal­vek­sin näin teke­viä. Aikui­sen pyö­räi­li­jän pitäi­si itse saa­da vali­ta kevyen­lii­ken­teen­väy­län ja ajo­ra­dan välil­lä kum­mal­la ajaa. Tar­koi­tin vain sitä, että perus­ti­lan­ne usein on se, että pyö­räl­lä saa ajaa suo­ja­tiel­lä, kos­ka se on usein pyö­rä­tien jatke.

  22. Koh­dan 1 ajo­jär­jes­tyk­seen vai­kut­taa mah­dol­li­ses­ti myös se, onko Ton­til­le ajo sal­lit­tu ‑pyö­rä­tiel­lä kadun­ni­meä vai ei. Jos on, se on uskoak­se­ni katu­verk­koa, jol­loin ris­teys on tasa-arvoi­nen. Jos taas ei, “pyö­rä­tien” voi­si tul­ki­ta tont­ti­liit­ty­mäk­si, jos­ta tule­va on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen kaik­kiin mui­hin lii­ken­ne­suun­tiin nähden.

    1. Lii­ken­nea­se­tus ei edes mai­nit­se kadun­ni­miä. Jos pyö­rä­tiel­lä on pyö­rä­tien merk­ki ja sen lisä­kil­pe­nä ton­til­le ajo sal­lit­tu autol­la, se on pyö­rä­tie, mut­ta täl­lais­ta en ole näh­nyt. Pyö­rä­tie mer­ki­tään pyörätiemer4killä, ei moot­to­ria­jo­neu­vo kiel­let­ty ‑mer­kil­lä.

  23. Osmo on oikeas­sa tul­kin­ta­ni suhteen. 

    Itse asias­sa huo­ma­sin sen juu­ri äsken, kun yli­tin täl­lai­sen pai­kan. Suo­ja­tiel­le oli maa­lat­tu pyö­räi­lyn mah­dol­lis­ta­va katkoviiva. 

    Tun­tui vain äkki­pää­tä loo­gi­sel­ta, että jal­ka­käy­tä­vää ei saa ajaa poi­kit­tain­kaan pyö­räl­lä, mut­ta siis saa. Eihän kai ole tar­koi­tus, että talut­taa jal­ka­käy­tä­vän yli, sit­ten hyp­pää pyö­rän sel­kään suo­ja­tiel­lä ja toi­sel­la puo­len taas talut­taa jal­ka­käy­tä­vän yli ja jat­kaa pyörätietä… 

    Huoh?

    Ja mil­loin ihmees­sä sit­ten pitää talut­taa? Vai onko koko sään­tö vain lap­sia var­ten, jot­ka pyö­räi­le­vät jalkakäytävällä?

    1. Tuo talut­ta­mis­sään­tö kos­kee (lail­li­ses­ti) vain alle 12-vuo­tiai­ta lap­sia, jot­ka ovat aja­neet jal­ka­käy­tä­väl­lä ja jat­ka­vat suo­ja­tie­tä pit­kin tien yli. Toki se kos­kee sellaist6a yli 12-vuo­tias­ta­kin, joka on ajan­jut jal­ka­käy­tä­väl­lä, mut­ta jal­ka­käy­tä­väl­lä ei saa ajaa..

  24. Eikun poh­dis­ke­li­ja tar­koit­ti, että ajo­ra­dal­la pyö­rä­löin­ti oli­si aina sallittua.

  25. Aikuis­ten ei siis pää­sään­töi­ses­ti pitäi­si ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, mil­loin se on oikeu­tet­tua. Jal­ka­käy­tä­vä­pyö­räi­ly on teh­nyt Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa käve­le­mi­ses­tä epä­miel­lyt­tä­väm­pää. Polii­si voi­si sakot­taa sii­tä aktii­vi­sem­min, var­sin­kin jos vauh­ti on kova. Ehkä tiu­kem­pi pyö­räi­li­jöi­den val­von­ta mak­sai­si itsen­sä takaisin.

  26. Minus­ta pyö­räl­lä pitäi­si saa­da ajaa aina sekä ajo­ra­dal­la että jal­ka­käy­tä­väl­lä, siten, että jal­ka­käy­tä­väl­lä sai­si ajaa käve­ly­vauh­tia (5–10 km/h) ja ajo­ra­dal­la aina kor­kein­taan nopeus­ra­joi­tuk­sen osoit­ta­maa vauh­tia (lii­ken­ne­ti­lan­teen sal­lies­sa). Jos on eril­li­nen pyö­rä­tie, pyö­räi­li­jät käyt­tä­vät sitä, jos se on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, vaik­kei vel­voi­tet­ta käyt­tää pyö­rä­tie­tä olisikaan.

    Koh­tuul­li­sen pal­jon autoi­le­va­na mie­li­pi­tee­ni on se, että aina­kin rei­pas­ta vauh­tia pyö­räi­le­vät mah­tui­si­vat ihan hyvin ajo­ra­dal­le­kin, ilman, että hei­dän siel­lä olos­taan aiheu­tui­si mer­kit­tä­vää hidas­tet­ta autol­la liikkuville.

    Pyö­räl­lä liik­kues­sa­ni käy­tän aina suo­rin­ta reit­tiä, ja usein jopa jos­sain mää­rin vält­te­len “pyö­räi­ly­reit­te­jä”. Kadul­la ajaes­saan voi käyt­tää samaa lii­ken­nein­tui­tio­ta kuin autol­la ajaes­saan eikä tar­vit­se ihme­tel­lä eris­kum­mal­li­sia väis­tä­mis­sään­tö­jä muus­ta kuin “autoi­li­jan” näkö­kul­mas­ta. Autoi­li­jan on joka tapauk­ses­sa aina otet­ta­va kevyt lii­ken­ne huo­mioon ja annet­ta­va tilaa, kos­ka kevyeen lii­ken­tee­seen kuu­luu niin pal­jon ihmi­siä, joi­den lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­nen on hyvin arvaamatonta.

  27. Olen aina teh­nyt kuten Tpyy­luo­ma ja toti­ses­ti suo­sit­te­len sitä muillekin. 

    Usein autoi­li­jat väis­tä­vät sil­loin­kin, kun se ei heil­le kuu­lui­si ja toi­saal­ta eivät väis­tä, kun se heil­le kuuluisi. 

    Pää­asia kai kui­ten­kin on säi­lyä hengissä.

  28. Enni osuu mie­les­tä­ni asian yti­meen: fil­la­ri on ajo­neu­vo ja sitä tuli­si koh­del­la lii­ken­tees­sä ajo­neu­vo­na. Koko asias­sa on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti men­ty pie­leen, kun on kek­sit­ty käsi­te “kevyt lii­ken­ne”. Käsit­teen alku­pe­rää on han­ka­la läh­teä arvuut­te­le­maan, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti sil­lä on alun­pe­rin pyrit­ty suo­je­le­maan lap­sia autoliikenteeltä. 

    Käsit­teen hau­taa­mi­nen vain unoh­tui, kun alle 12-vuo­tiail­le annet­tiin mah­dol­li­suus ajaa jal­ka­käy­tä­vil­lä (muu­al­la euroo­pas­sa täl­lai­set hup­su­tuk­set on hau­dat­tu jo kau­an sit­ten). Mel­koi­nen osa “kevyen­lii­ken­teen­väy­lis­tä” on tosia­sias­sa vain jal­ka­käy­tä­viä, joil­le toi­seen pää­hän on ruu­vat­tu kevyen­lii­ken­teen­väy­län osoit­ta­va kylt­ti (sur­ku­hu­pai­sin esi­merk­ki täs­tä on Tam­pe­reen Hämeen­ka­tu). Kuka alkai­si ajaa kevyen­lii­ken­teen väy­lien hau­taa­mis­ta, aina­kin taajama-alueilla?

  29. Osmo:

    Minus­ta aikuis­ten ei pää­sään­töi­ses­ti pitäi­si ajaa pyö­räl­lä jalkakäytävällä.

    Mä oon täs­tä samaa miel­tä, mut­ta sil­ti mun mie­les­tä lii­ken­tees­sä saa teh­dä mitä tahan­sa kun­han ottaa muut liik­ku­jat huomioon.

    Eli jos pyö­räi­len jalan­kul­ku­väy­läl­lä teen sen niin, että en hait­taa kenen­kään käve­lyä ja jos taas käve­len pyö­rä­tiel­lä teen sen niin, että en hait­taa kenen­kään pyöräilyä.

    Mun mie­les­tä on lii­an ahdas­mie­lis­tä pitää sään­nöis­tä kiin­ni aina. Kyl­lä kan­sa­lai­sil­la ja vii­me­kä­des­sä tuo­ma­reil­la on sen ver­ran jär­kee pääs­sä, että sään­nöis­tä voi poi­ke­ta sil­loin, kun nii­den nou­dat­ta­mi­ses­ta on haittaa.

    Esi­mer­kik­si mun asun­non nur­kal­la on suo­ja­tie pai­kas­sa, jos­sa ei oo ris­teys­tä, mut­ta kapea tie kään­tyy 90 astet­ta. Mun mie­les­tä on ihan ok, että tämän suo­ja­tien välit­tö­mään lähei­syy­teen voi pysä­köi­dä, kos­ka autol­la ei miten­kään voi olla yli 5 km tun­nis­sa nopeut­ta kun se ajaa suo­ja­tien yli.

  30. Yri­tän sel­ven­tää aja­tus­ta­ni hiu­kan. Jos pyö­rä­tiel­tä näyt­tä­vä väy­lä on mer­kit­ty Moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty ‑mer­kil­lä, kuten esi­mer­kis­sä 1, se voi koke­muk­se­ni mukaan olla joko tont­ti­liit­ty­mä tai osa katu­verk­koa. Tont­ti­liit­ty­mäs­tä tule­va on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen ilman muu­ta, mut­ta ris­teä­väl­tä kadul­ta tule­vaa kos­ke­vat nor­maa­lit väis­tä­mis­sään­nöt, ellei muu­ta ole lii­ken­ne­mer­kein osoi­tet­tu. Sen, onko kysees­sä tont­ti­liit­ty­mä vai katu, voi näh­däk­se­ni pää­tel­lä vain sii­tä, onko katu nimetty.

  31. Vie­lä tuos­ta talut­ta­mi­ses­ta: on tosi ärsyt­tä­vää, että pyö­rän seläs­tä jou­tuu nouse­maan, että saa suo­ja­tiel­lä etua­jo-oikeu­den ja autot väistämään.

    Se hidas­taa koko lii­ken­net­tä, kun pyö­räi­li­jäl­lä tuh­raan­tuu aikaa sii­hen, että se las­keu­tuu pyö­rän seläs­tä ja nousee sii­hen ja sit autoi­li­joil­ta tuh­raan­tuu aikaa, kun jalan suo­ja­tien ylit­tä­mi­nen kes­tää pidempään.

    Mun mie­les­tä sään­nön pitäis men­nä suun­nil­leen niin, että auton on suo­ja­tiel­lä väis­tet­tä­vä kaik­kea lii­ken­net­tä, min­kä voi olet­taa pyr­ki­vän suo­ja­tiel­le riip­pu­mat­ta sii­tä onko rul­la­lau­dal­la, rul­la­luis­ti­mil­la, kävel­len, sau­va­kä­vel­len, suk­sin, pyö­räl­lä, yksi­pyö­räi­sel­lä, pot­ku­ril­la jne.

    Sitä, että saa­ko suo­ja­tiel­le put­kah­taa 50 km tun­nis­sa on täs­tä ihan eril­li­nen asia.

  32. Wiki ker­too:

    Pyö­räi­lyn kan­nal­ta kes­keis­ten lii­ken­ne- ja väis­tä­mis­sään­tö­jen tun­te­mus on erään tut­ki­muk­sen mukaan heik­koa sekä autoi­li­joi­den että pyö­räi­li­jöi­den kes­kuu­des­sa. Vain 22 % vas­tan­neis­ta osa­si­vat vas­taa oikein tut­ki­muk­sen kol­meen haastattelukysymykseen.

    Muut­ta asias­ta ja kir­joi­tuk­ses­ta, Osmol­la on jäl­leen nau­lan­kan­taan osu­va lii­ken­ne­ai­hei­nen kir­joi­tus, jota en edes “auto­liik­keen edus­ta­ja­na” osaa kri­ti­soi­da mil­tään osaa. Ongel­ma on todel­li­nen, eikä sitä todel­li­suu­des­sa tee vähäi­sem­mäk­si kenen­kään poliit­ti­nen suuntaus.

  33. Miten oli­si ns. aasian malli:
    1) Pie­nem­pi väis­tää isompaa
    2) Jos ajo­neu­von edes­sä on tilaa, niin ajat lii­an hiljaa
    3) Jos ajo­neu­von edes­sä ei ole tilaa, niin ohi­tus­ta pitää yrittää

  34. Osmo, kii­tos että otit tämän asian esille. 

    Sään­nöt ovat käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­set ja aiheut­ta­vat tur­haan vaa­ra­ti­lan­tei­ta kaikille.

    Itse koen pyö­räil­les­sä­ni eni­ten vaa­ra­ti­lan­tei­ta auto­jen kans­sa juu­ri tuon lii­ken­neym­py­rä­sään­nön koh­dal­la. Autois­ta 20% tun­tuu väis­tä­vän pois­tues­saan lii­ken­neym­py­räs­tä. Toi­nen asia on että kun ympy­röi­tä teh­dään yhä isom­mik­si, niin kuin­ka pit­käl­le tuo väis­tä­mis­vel­vol­li­suus ulot­tuu itse lii­ken­neym­py­räs­tä poistuttaessa?

    Itse ajan yli­va­ro­vai­ses­ti enkä pidä kiin­ni oikeuk­sis­ta­ni, eipä kat­kea ajo­kausi loukkaantumiseen.

  35. Sekin tulee mie­leen, että mik­sei kuu­lui­saa ja paha­mai­neis­ta pyö­rä­tien jat­ket­ta voi­da mer­ki­tä suo­ja­tie­merk­kiin kiin­ni­tet­tä­väl­lä lisä­kil­vel­lä? Pelk­kä ajo­ra­ta­mer­kin­tä­hän ei käy täl­lai­seen tar­koi­tuk­seen, kun maas­sa edel­leen on tal­vi­kin joskus.

  36. Jal­ka­käy­tä­väl­lä pyö­räi­ly on minus­ta ainoa jär­ke­vä vaih­toeh­to sil­loin, kun
    * Muka­na pyö­räi­lee pie­ni lap­si omal­la pyö­räl­lään. Äiti­nä en tie­dä, miten muu­ten voi­sin pyö­räil­lä auto­kais­tan oike­aa lai­taa ja tien toi­sel­la puo­lel­la aje­li­si 4‑vuotiaani apupyörillä. 

    *Kyy­dis­sä on muu­ta painavaa/hankalaa las­tia, jon­ka vuok­si mat­kan­te­ko on hidas­ta ja tök­säh­te­le­vää (esim. taka­na turvaistuimessa/peräkärryssä ipa­na, joka pot­kii ken­kän­sä pois kyy­dis­tä, tai ruo­kaos­tok­set sel­kä­re­pus­sa, koreis­sa ja tan­gois­sa heilumassa.

    * Muus­ta syys­tä vauh­ti tai kun­to (oma tai pyö­rän) on sel­lai­nen, että välil­lä jou­tuu talut­ta­maan. (Esim. 64-vuo­tias, heik­ko­hap­pi­nen ja yli­pai­noi­nen ihmi­nen­kö aje­li­si rek­ko­jen ja bus­sien kais­tal­la 10 km/h ja hyp­päi­si talut­ta­maan pik­ku mäis­sä. Vai oli­si­ko kun­toi­lu hänel­tä kielletty?)

    * Koi­ran kans­sa pyöräily. 

    jnej­nej­ne.

    MUTTA: Pitäi­si olla sään­tö, että jal­ka­käy­tä­väl­lä sit­ten aje­taan esim. max 15 km/h ja pyö­räi­li­jä oli­si AINA väis­tä­mis­vel­vol­li­nen. Näin ne, jot­ka halua­vat men­nä kovem­paa, meni­si­vät auto­jen sekaan.

    Ne, jot­ka pitä­vät kaik­kia pyö­räi­li­jöi­tä kyke­ne­vi­nä liik­ku­maan auto­jen seas­sa, unoh­ta­vat lap­set, van­huk­set, sai­raat, hitaat, tava­ra­kul­je­tuk­set. Pyö­räi­ly ei saa olla vain nopei­den suk­ka­housu­mies­ten laji, sen pitää olla sal­lit­tua myös hidas­te­li­joil­le ja niil­le, jot­ka kul­jet­ta­vat tava­ran­sa pyö­räl­lä (itse olen vie­nyt mm. ruo­kai­ly­ryh­män, pari­vuo­teen pat­jan ja koko­pui­sen sän­gyn muu­ta­mien kilo­met­rien matkat:)

  37. -pik­kuo­ra­va- sanoi:

     ‘Suo­ja­tiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nime­no­maan alle 12-vuo­tiai­ta, kos­ka pääs­täk­seen suo­ja­tiel­le on ajet­ta­va jal­ka­käy­tä­väl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.’

    Kos­kee myös muun ikäi­siä pyö­räi­li­jöi­tä, jos ajaa pyö­räl­lä yhdis­tet­tyä pyörätie-jalkakäytävää.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Yhdis­tet­ty pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä on nimen­sä mukai­ses­ti myös pyö­rä­tie, jon­ka jat­keen on vii­me kuun alkuun asti voi­nut maa­la­ta koko­naan suo­ja­tiek­si, ja siir­ty­mä­ai­kaa uuteen mal­liin (jat­ke mer­kit­tä­vä aina erik­seen) on vuo­teen 2017.

    Sään­nöt eivät sinäl­lään ole miten­kään eri­tyi­sen moni­mut­kai­set. Olen­nai­sin puu­te on mie­les­tä­ni se, että tien osaa ei voi mer­ki­tä pol­ku­pyö­ril­le sal­li­tuk­si mut­tei pakol­li­sek­si. Käve­ly­ka­tu liip­paa lähel­tä, mut­ta niil­lä ajo­no­peus on rajoi­tet­tu lais­sa ja lisäk­si jalan­kul­ki­joil­la on oikein lupa kul­kea mis­sä ja miten lys­tää­vät, joten lii­ken­ne­käyt­töön käve­ly­ka­dut eivät sovel­lu. Lisäk­si käve­ly­ka­duk­si mer­ki­tään koko tie eikä vain sen osaa.

    Sään­tö­jen lisäk­si vähin­tään yhtä mer­kit­tä­vä ongel­ma on se, että lii­ken­teen­suun­nit­te­li­ja suun­nit­te­lee jär­jes­te­ly­jä, jois­sa sään­tö­jen tul­kin­ta on jopa pit­kän miet­ti­mi­sen jäl­keen erit­täin vai­ke­aa ellei mah­do­ton­ta. Muu­ten­kaan pyö­räi­li­jöi­tä kos­ke­via lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä tun­nu­taan har­vem­min suun­ni­tel­lun liikennekäyttöön.

    Lopuk­si: Vaik­ka kuin­ka oli­si ollut oikeas­sa, niin sii­tä saa kovin vähän loh­tua tehol­la maa­tes­saan tai pyö­rä­tuo­lis­sa. Aina siis sil­mät ja kor­vat auki, enna­koi­va ajo, kun­nos­sa ole­vat, tehok­kaat jar­rut ja kypä­rä päässä.

  38. Pyö­räi­ly­sään­nöt ovat sel­lai­set, että joka onnet­to­muu­teen saa­daan uhri itse eli pyö­räi­li­jä syyl­li­sek­si jon­kin lii­ken­ne­sään­nön rik­ko­muk­seen, sitä var­mem­min mitä höl­möm­min lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt on teh­ty. Jos ei muu­ten niin totea­mal­la että joku nel­jäs­tä pol­jin­hei­jas­ti­mes­ta puut­tuu tai oli kuran pei­tos­sa, eli pyö­räi­li­jä on aja­nut lait­to­mal­la pelillä.

  39. Yri­tin tuol­la ensim­mäi­ses­sä esit­tää, että täs­tä sään­tö­vii­da­kos­ta ei tule sel­ke­ää, kun­nes laka­taan jaot­te­le­mas­ta kul­ki­joi­ta pyö­räi­li­jöi­hin ja jalan­kul­ki­joi­hin. Ainoa asia, joka rat­kai­see, on nopeus. En näkö­jään onnis­tu­nut, joten yri­tän uudelleen.

    On aivan jär­je­tön­tä ero­tel­la lihas­voi­mal­la kul­ke­via kul­ku­neu­vo­ja pol­ku­pyö­riin ja jalan­kul­ki­joi­hin. Miten esi­mer­kik­si autoi­li­ja pys­tyy lii­ken­ne­ti­lan­tees­sa päät­te­le­mään, onko kysees­sä inva­pyö­rä, eli jalan­kul­ki­ja vai noja­pyö­rä eli pyö­räi­li­jä, puhu­mat­ta­kaan vie­lä han­ka­lam­mis­ta tapauk­sis­ta. Väis­tää­kö vai ei?

    Kevyen lii­ken­teen sään­nös­tö pitäi­si uusia sel­vem­mäk­si seu­raa­vin periaattein:

    1. Autoi­li­ja väis­tää kaik­kea suo­ja­tiel­lä liik­ku­vaa lii­ken­net­tä aina.
    2. Suo­ja­tie on osa jal­ka­käy­tä­vää, jol­la lii­ku­taan kai­kil­la väli­neil­lä jalankulkuvauhtia.
    3. Yhdis­tet­ty jal­ka­käy­tä­vä ja pyö­rä­tie on väy­lä, jol­la pää­sään­töi­nen lii­ken­nöin­ti­no­peus on jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn väli­maas­tos­sa peri­aat­teel­la hitaat liik­ku­vat reu­nas­sa nopeam­mat keskellä.
    4. Kevyen lii­ken­teen väy­län jat­keel­la ole­vat suo­ja­tiet ovat jal­ka­käy­tä­viä = jalankulkunopeus.
    5. Iäs­tä riip­pu­mat­ta pyö­räi­li­jä voi vali­ta ajo­reit­tin­sä edel­lä kuva­tuin nopeut­ta rajoit­ta­vin ehdoin.
    6. Pyö­räi­li­jä on jal­ka­käy­tä­vää ajaes­saan juri­di­ses­ti jalan­kul­ki­ja, kun­han liik­kuu jalankulkunopeutta.
    7. Ajo­ra­dal­la liik­kues­saan pyö­räi­li­jä on ajo­neu­vo, kaik­ki­ne oikeuk­si­neen ja velvollisuuksineen.

    Sään­nös­tö on help­po muut­taa, sil­lä lii­ken­nöin­ti toi­mii juu­ri näin jo nyt. Viral­lis­ta­mi­seen tar­vi­taan vain lii­ken­ne­merk­kien mer­ki­tyk­sen muu­tos, jos­sa alla kuva­tut lii­ken­ne­merk­ki­fi­guu­rit mää­rä­tään­kin tar­koit­ta­maan nopeuksia:
    ‑Jalan­kul­ki­ja = enin­tään 10 km/h vel­voit­teel­la nopeam­pi väis­tää hitaampaa.
    ‑Pie­ni pyö­rän kuva + käve­li­jä = enin­tään 20 km/h peri­aat­teel­la hitaat kul­ke­vat reunassa.
    ‑Vii­val­la ero­tet­tu pyö­rä + käve­li­jä = hidas puo­li 10km/h ja nopea 30 km/h
    ‑Pelk­kä pyö­rän kuva = Kevyet ajo­neu­vot, rul­la­luis­te­li­jat pot­ku­pyö­räi­li­jät ja nopeat juok­si­jat. vähin­tään 15 km/h

  40. Voi­si­ko tele­vi­sio jär­jes­tää tie­to­vi­san näis­tä väis­tä­mis­vel­vol­li­suuk­sis­ta? Ensin oli­si pai­kal­li­set kar­sin­nat ja seu­raa­va­na vuon­na suu­ri finaa­li, jos­sa älyn jät­ti­läi­set mit­te­li­si­vät oikeis­ta vas­tauk­sis­ta kel­lon tikit­täes­sä. Vai­keim­pien sään­tö­jen koh­dal­la miet­ti­mi­sai­kaa voi­si olla vain vii­si minuut­tia. Tosi-tv oli­si kans­sa haus­ka pait­si, että tai­tai­si tul­la lii­kaa ruumiita.

    http://www.aamulehti.fi/extrakuvat/pyorailyvisa.pdf

  41. Nuo nopeu­det tuos­sa edel­lä ovat siis nopeus­ra­joi­tuk­sia, enim­mäis­no­peuk­sia. Hitaam­min saa tie­ten­kin liik­kua, pait­si tuol­la pel­käl­lä pyö­rän kuval­la varus­te­tun mer­kin vai­ku­tusa­lu­eel­la, jos­sa lii­ken­teen suju­vuut­ta paran­ne­taan vähimmäisnopeusrajoituksella.

  42. Eikö näi­tä lii­ken­ne­sään­tö­asioi­ta pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti suun­ni­tel­la EU-tasol­la? Sii­nä oli­si oiva koh­de lain­sää­dän­nön har­mo­ni­soin­nil­le, kos­ka eri­lai­sis­ta sään­nöis­tä eri mais­sa on oikeas­ti vaa­raa ihmi­sil­le. Ja onhan täl­lais­ta näkö­jään suun­ni­tel­tu­kin. Nopeal­la googlet­ta­mi­sel­la löy­tyi: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52004IE1630:FI:HTML

    Koh­ta 6.4 d) suo­sit­te­lee lii­ken­ne­sään­tö­jen yhden­mu­kais­ta­mis­ta mukaan­lu­kien “ylei­nen etua­jo-oikeus ris­teyk­sis­sä, liit­ty­mis­sä, lii­ken­neym­py­röis­sä ja ajo­neu­vo­jen välillä”

  43. Pyö­räi­ly­kult­tuu­ri on jakau­tu­nut vii­me­vuo­si­na niin monek­si, että sään­tö­jen on aika vai­kea pysyä peräs­sä. On nii­tä, jot­ka mene­vät 20–30 kmh ja yli ‘arvon­sa tun­tien’. On taval­lis­ta kul­ki­jaa, jot­ka kesäk­si kai­va­vat pyö­rän varas­tos­ta. On äitiä lap­si­neen ja mum­mo­ja kaup­pa­kas­sei­neen. Sään­tö­jen luon­ti näil­le kai­kil­le ryh­mil­le yhtei­ses­ti ja erik­seen ei ole aivan helppoa.

    Tuo suo­ja­tiel­lä pyö­räi­ly vaik­ka­pa 15 kmh aiheut­taa ongel­mia, ja jo 10-vuo­tias pää­see aika kovaa. Ja jalan­kul­ki­jat yleen­sä pomp­paa­vat sivuun kun kuu­le­vat ään­tä takaa, se lie­nee jokin reflek­si. Miten se niin usein on niin, että kun kes­kel­lä vaik­ka­pa hiek­kais­ta kävely/pyörätietä sau­va­kä­ve­lee kak­si van­hem­paa hen­ki­löä, niin kun tulet pyö­räl­lä takaa ja valit­set puo­len jol­ta ohi­tat, ja kaik­ki meni­si hyvin, jos nämä kak­si käve­li­jää kul­ki­si­vat suo­raan — niin he hyp­pää­vät jom­paan kum­paan reu­naan, yleen­sä eteen, juu­ri vii­me hetkellä.

  44. Nykyi­set “paran­nuk­set ” tie­lii­ken­ne­la­kiin voi­daan tur­val­li­sin mie­lin romut­taa, ja otet­ta­va esi­merk­kiä esim Tans­kas­ta miten pyö­räi­ly saa­daan tur­val­li­sem­mak­si ja sään­nöt hel­pom­min ymmärrettäviksi.
    Pyö­ril­le oma kapeah­ko kais­ta lii­ken­ne­väy­läs­tä sii­nä mis­sä sel­lai­nen mah­tuu, pois jalan­kul­ki­joil­le tar­koi­te­tul­ta katu­käy­tä­väl­tä. Hel­pom­pi toteut­taa yksi­suun­tai­sil­la kaduil­la. Toi­mii esim New Yor­kis­sa ja Ber­lii­nis­sä. Pyö­rä on kul­ku­vä­li­ne ja ris­teyk­sis­sä on eteen­vie­ty­jä “tas­ku­ja” pyörille.
    Pyö­rä­kais­tal­la aja­mi­nen autol­la mer­kit­see auto­maat­ti­ses­ti sakkoja.
    Edel­ly­tyk­se­nä tur­val­li­sel­le pyö­räi­lyl­le on lop­pu­jen lopuk­si lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. Itse pidän sitä merk­ki­nä sivis­tyk­ses­tä kun sään­tö­jen rik­ko­muk­ses­ta seu­raa sank­tio, esim punai­sia vas­taan aja­va saa sakot. Auto, mp tai fil­la­ri. Lii­ken­ne­sään­tö­jä ei voi omak­sua jos nii­tä ei ymmär­rä. Lii­ken­tees­sä ei ole aikaa tul­ki­ta lain ole­mus­ta ja kirjainta.

  45. Enni osuu mie­les­tä­ni asian yti­meen: fil­la­ri on ajo­neu­vo ja sitä tuli­si koh­del­la lii­ken­tees­sä ajo­neu­vo­na. Koko asias­sa on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti men­ty pie­leen, kun on kek­sit­ty käsi­te “kevyt liikenne”.

    Minus­ta asia on juu­ri päin­vas­toin. Kevyen lii­ken­teen ja moot­to­ri­lii­ken­teen ero­na on se, että kevyt­tä lii­ken­net­tä var­ten ei tar­vi­ta ajo­kort­tia eikä sen saa­mi­sek­si vaa­di­tun tes­tin läpäi­se­mi­seen liit­ty­vää tie­lii­ken­ne­sään­tö­jen opiskelua.
    Läh­tö­koh­tai­ses­ti siis kevyt­tä lii­ken­net­tä pitää käsi­tel­lä eri taval­la kuin muu­ta lii­ken­net­tä. Tämän lii­ken­teen pakot­ta­mi­nen muun lii­ken­teen sekaan aiheut­taa vain tur­hia vaaratilanteita.

    Kevyen lii­ken­teen sään­nöt pitää mää­ri­tel­lä mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­sik­si sel­lai­sel­le tasol­le, että ne voi ympä­ris­tös­tään osmoo­si­pe­ri­aat­teel­la kukin saa­da sel­vil­le. Moni­mut­kai­set väis­tä­mis­sään­nöt eivät täm­möi­siä ole. Mui­den tiel­lä­liik­ku­jien oli­si syy­tä muis­taa ja ottaa huo­mioon tämä ero.

  46. Nyky­ajan lain­sää­tä­jän suu­rin vir­he on yrit­tää teh­dä lii­an yksi­tyis­koh­tai­sia mää­räyk­siä, joi­ta ei kum­min­kaan pys­ty­tä käy­tän­nön elä­mäs­sä toe­tut­ta­maan. Eikä tämä ole edes pahim­mas­ta päästä.
    Täs­sä­kin asias­sa riit­täi­si talon­poi­kais­jär­jel­lä sel­vä asia, että pyö­räi­li­jä väis­tää aina ras­kaam­paa lii­ken­net­tä pait­si työn­täes­sään pyö­rään­sä suo­ja­tiel­lä, jol­loin hänet kat­so­taan jalan­kul­ki­jak­si. Tie­tys­ti voi­daan myös teh­dä omia suo­ja­tei­tä pyö­räi­li­jöil­le, mut­ta ne pitää sit­ten mer­ki­tä sel­väs­ti kai­kil­le lii­ken­teen osapuolille.

  47. Minus­ta tuo Jori Mon­to­sen ehdo­tus on aika loo­gi­nen ja ottaa hyvin huo­mioon eri­lai­set kul­ki­jat ja nii­den nopeudet.
    Meil­lä­päin aina­kin on ongel­ma se että välil­lä on vai­kea tie­tää mikä on jal­ka­käy­tä­vä ja mikä pyö­rä­tie, kun merk­ke­jä on käy­tet­ty hyvin sääs­te­li­ääs­ti vähän niin­kuin aluemerkkeinä.

  48. Yksin­ker­tai­sin rat­kai­su oli­si, että suo­ja­tiel­lä pyö­räi­li­jöil­lä ja suo­ja­tien yli oikeal­le kään­ty­vil­lä autoi­li­joil­la oli­si esim. 5 km/h nopeus­ra­joi­tus. Aina­kaan tör­mäyk­sis­tä ei tule hen­gen­vaa­ral­li­sen kovia, kun nii­tä kui­ten­kin tulee. Ja kun ei rajoi­tuk­sia kukaan kui­ten­kaan nou­da­ta, teh­dään sit­ten isot töys­syt sekä ajo­ra­dal­le että pyörätielle…
    Hie­man ongel­mal­li­sia ovat myös esim. bus­si­py­sä­kit joil­le kul­ku tapah­tuu pyö­rä­tien yli, ja piha­liit­ty­mät, joi­den kans­sa pyö­rä­tie ris­te­ää. Nopea pyö­räi­li­jä tör­mää hel­pos­ti pysä­kil­tä tuli­joi­hin tai kadul­le pää­syä odot­ta­vaan autoon.

    1. Hei haloo! Jos ajaa etua­jo-oikeut­te­tua pää­tie­tä fil­la­ril­la, jos­sa kai­kil­la sivu­teil­lä on kol­mio, pitäi­si­ko ihan oikeas­ti las­kea nopeus vii­teen kilo­met­riin tun­nis­sa jokai­ses­sa pik­ku­tien ris­teyk­ses­sä. Sehän teki­si fil­la­ris­ta täy­sin toimintakyvyttömän.

  49. Osmo, ajo­ra­dal­la aja­mi­nen ei ole aina­kaan ran­gais­ta­vaa; tie­lii­ken­ne­lain mukaan jalan­kul­ki­jan tulee käyt­tää jal­ka­käy­tä­vää jos sel­lai­nen on mut­ta pyö­räi­li­jöis­tä sel­lais­ta sään­nös­tä ei ole. Ase­tuk­ses­sa pyö­rä­tien lii­ken­ne­mer­kin koh­dal­la käyt­tö­vel­vol­li­suu­des­ta puhu­taan, mut­ta sen perus­teel­la ei voi ran­gais­ta. Pidän ase­tuk­sen­ta­sois­ta sään­nös­tä lähin­nä suosituksena.

  50. Ano­nyy­mi kir­joit­ti: “Kevyen lii­ken­teen ja moot­to­ri­lii­ken­teen ero­na on se, että kevyt­tä lii­ken­net­tä var­ten ei tar­vi­ta ajo­kort­tia eikä sen saa­mi­sek­si vaa­di­tun tes­tin läpäi­se­mi­seen liit­ty­vää tie­lii­ken­ne­sään­tö­jen opiskelua.”

    Niin, Suo­mes­sa ei tar­vi­ta. Esi­mer­kik­si Viros­sa 10–15-vuotialta vaa­di­taan pol­ku­pyö­rän ajo­kort­ti (jos eivät aja pel­käs­tään pyö­rä­teil­lä), käy­tän­nös­sä kaik­ki suo­rit­ta­vat sen koulussa.
    http://www.eesti.ee/eng/teemad/traffic/right_to_drive
    Ei tuo huo­no sys­tee­mi oli­si Suo­mes­sa­kaan: lii­ken­ne­sään­nöt pitäi­si opet­taa kai­kil­le kou­lus­sa ja var­mis­tua sii­tä, että kaik­ki ne myös osaavat.

  51. Lain­sää­dän­tö­työs­sä­kin KISS on ihan hyvä tapa teh­dä töi­tä. Nyky Suo­mes­sa mopo on karan­nut ja tur­han usein näh­dään laki­uu­dis­tuk­sia, jot­ka toi­mi­vat huo­nom­min kuin edel­tä­jän­sä. Edel­tä­jä on saat­ta­nut olla 1900-luvun alus­ta tai jopa van­hem­pi. Kukaan ei ole pys­ty­nyt selit­tä­mään minul­le, mik­si lain­sää­dän­tö­työn laa­tu on heikentynyt?

  52. @Inka

    Ote­taan­pa tähän klip­pi Köö­pen­ha­mi­nas­ta, jos­sa pyö­räi­ly tiet­tä­väs­ti toimii:

    http://www.youtube.com/watch?v=a_8dGodhGtI

    - Kuvas­sa kul­kee mon­ta fil­la­ria tava­ra­kuor­mas­sa, ei ongel­maa. Vasem­mal­ta pää­see ohi, jos vauh­ti hyytyy.

    - Yhtään suk­ka­housu­mies­tä ei osu­nut minu sil­mii­ni ja otos on suh­teell­sen edustava.

    - Fil­la­ri­jo­no liik­kui suh­teel­li­sen tasa­vauh­ti­ses­ti, mut­ta ne jot­ka liik­kui­vat hitaam­min näyt­ti­vät aja­van oikeas­sa lai­das­sa ts. nopeuse­ro­ja oli, mut­ta se ei tun­tu­nut ole­van ongelma. 

    - Alle kou­lui­käi­se­ten (ja nii­tä oli mon­ta!) kus­kaa­mi­nen tun­tui tapah­tu­van kol­mi­pyö­räi­sil­lä. En tie­dä mis­sä lap­set opet­te­le­vat aja­maan, mut­ta ilmei­ses­ti ei kau­pun­kien keskustoissa.

    @Jori Mon­to­nen: jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den sekoit­ta­mi­ses­ta tämä sot­ku on alka­nut­kin ja sel­vi­ää vas­ta sit­ten kun pyö­räil­jöi­tä ei pide­tä nopei­na jalan­kul­ki­joi­na vaan hitai­na autoi­na (lai­naan tämän Marek Saler­mol­ta) ja suun­ni­tel­laan lii­ken­ne sen mukaan. Tämä sot­ke­mi­nen on jat­ku­nut suo­mes­sa vain niin kau­an, että vain har­va pys­tyy hah­mot­ta­maan ja nämä kom­men­tit todis­ta­vat sen erit­täin kauniisti.

  53. Ricca­do:

    Autoi­li­joil­la on Auto­liit­to, joka ajaa hei­dän asi­aan­sa. Onko ole­mas­sa jon­kin­lais­ta pyö­räi­ly­liit­toa, joka ryh­tyi­si aja­maan ja edis­tä­mään yllä­mai­nit­tu­ja epäkohtia?

    Pyö­rä­liit­to perus­tet­tiin 80-luvun alus­sa, mut­ta se hyy­tyi paris­sa vuo­des­sa, nyt sel­lais­ta ollaan perus­ta­mas­sa uudelleen.

    Kesä­kuun alus­sa oli alus­ta­va kokoon­tu­mi­nen, kehi­tys­tä voi seu­ra­ta ja osal­lis­tua vaik­ka­pa Face­boo­kin kaut­ta tai liit­ty­mäl­lä mei­li­lis­tal­le: bit.ly/bX8yDr

    Kii­tos Osmo lois­ta­vas­ta kirjoituksesta!

  54. Taus­taa: olen aja­nut työ­mat­kat pol­ku­pyö­räl­lä maa­lis­kuus­ta jou­lu­kuu­hun noin vuo­des­ta ‑01. Alkuun 14km/suunta, sit­ten 3km/suunta (pal­jon tuli kävel­tyä­kin tätä lyhyt­tä väliä) ja nyt on menos­sa täl­lai­nen 8km/suunta ‑kausi. Lisäk­si ajan pari tuhat­ta kilo­met­riä vuo­des­sa hupia, vaik­ka kun­toil­la ei tar­vit­se­kaan. On vain monia paik­ko­ja joi­hin vain on käte­väm­pi men­nä fillarilla.

    Prak­tiik­kaa siis on, mut­tei prenikoita.

    Minun koke­muk­se­ni perus­teel­la pyö­räi­li­jä väis­tää — tai aina­kin pyö­räi­li­jän tulee väis­tää — aina, ja mikä paras­ta, pyö­räi­li­jän tulee väis­tää kaik­kia mui­ta tiel­lä liikkuvia.

    Muu­ten tulee sur­ma tai tur­piin. Tai molemmat.

    En suo­sit­te­le pyö­räi­lyä kenel­le­kään. Ajan pel­käs­tään kos­ka pidän jän­ni­tyk­ses­tä, kivus­ta ja äärim­mäi­ses­tä epä­mu­ka­vuu­des­ta enkä luo­ta kehen­kään enää näi­den kilo­met­rien jäl­keen — tuon ystä­väl­li­sen näköi­sen van­han nai­sen auto ajaa pääl­le­ni jos ajan sen eteen. Ja jol­lei se auto, sit­ten minut jyrää auto joka tulee van­han nai­sen auton takaa pysäh­ty­mät­tä suo­ja­tien eteen (niin, AUTO ajoi mie­hen yli, eikös niin).

    Jos pyö­räi­ly pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muut­tuu hel­pok­si, lope­tan sen sii­hen paikkaan.

  55. JM väit­ti:
    “Osmo, ajo­ra­dal­la aja­mi­nen ei ole aina­kaan ran­gais­ta­vaa; tie­lii­ken­ne­lain mukaan jalan­kul­ki­jan tulee käyt­tää jal­ka­käy­tä­vää jos sel­lai­nen on mut­ta pyö­räi­li­jöis­tä sel­lais­ta sään­nös­tä ei ole. Ase­tuk­ses­sa pyö­rä­tien lii­ken­ne­mer­kin koh­dal­la käyt­tö­vel­vol­li­suu­des­ta puhu­taan, mut­ta sen perus­teel­la ei voi ran­gais­ta. Pidän ase­tuk­sen­ta­sois­ta sään­nös­tä lähin­nä suosituksena.”

    Tie­lii­ken­ne­lain 103§ tote­aa, että jol­lei tie­lii­ken­ne­lain tai sen nojal­la annet­tu­jen sää­dös­ten (siis ml. tie­lii­ken­nea­se­tus) rik­ko­mi­nen ole muu­ten ran­gais­ta­vaa, niin rik­ko­ja tuo­mi­taan (jos rike ei ole olo­suh­teet huo­mioi­den vähäi­nen) sakkoon.

    Vaan mitä­pä sanoi­sit­kaan, jos esi­mer­kik­si rek­ka­kus­ki tote­ai­si STOP-mer­kin ole­van lähin­nä suo­si­tuk­sen­omai­nen, sehän on vain asetuksessa…

    Luo­vem­pia nopeu­teen perus­tu­via sään­tö­jä hai­kai­le­van kan­nat­taa mus­taa, että Wie­nin tie­lii­ken­ne­so­pi­mus rajoit­taa mel­ko pal­jon kan­sal­lis­ta pää­tän­tä­val­taa asiassa.

  56. Osmo kirjoitti:“Hei haloo! Jos ajaa etua­jo-oikeut­te­tua pää­tie­tä fil­la­ril­la, jos­sa kai­kil­la sivu­teil­lä on kol­mio, pitäi­si­ko ihan oikeas­ti las­kea nopeus vii­teen kilo­met­riin tun­nis­sa jokai­ses­sa pik­ku­tien ris­teyk­ses­sä. Sehän teki­si fil­la­ris­ta täy­sin toimintakyvyttömän.”

    Ei tie­ten­kään, jos ajat tiel­lä. Jos sen sijaan ajat suo­ja­tiel­lä, nopeut­ta on pudo­tet­ta­va käve­li­jäl­le mah­dol­li­seen nopeu­teen, joka mie­les­tä­ni on 10 km/h (Vil­le piti 5 km/h nopeut­ta parem­pa­na), jot­ta väl­te­tään se tilan­ne, jos­ta tämä älyt­tö­myys aika­naan läh­ti vuon­na 1996.

    Kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä ole­viin suo­ja­tie­paik­koi­hin lai­te­taan aina rot­val­li­ki­vet tai aina­kin kor­keus­e­ro väy­län ja ris­teä­vän tien kes­ken. Nopeut­ta jou­tuu joka tapauk­ses­sa pudot­ta­maan nor­maa­lis­ta mat­ka­no­peu­des­ta. Eikä se ris­teyk­sen koh­dal­la kui­ten­kaan pal­jon tuos­ta 10km/h poikkea. 

    Jos on kovas­ti kii­re, mik­sei sil­loin ajai­si auto­kais­tal­la, jos­ta nämä kor­keus­e­rot ja käve­li­jät puut­tu­vat. Tämä on siis vain ehdo­tus nyky­ti­lan­teen jär­keis­tä­mi­sek­si, ei vie­lä lii­ken­ne­sään­tö­jen mukais­ta, vaik­ka nopeam­mat pyö­räi­li­jät näin toimivatkin.

    1. Jos ajan vaik­ka­pa uut­ta Por­voon­tie­tä pit­kin koh­den Por­voo­ta, tien vier­tä kul­kee hyvä­ta­soi­nen kevyen lii­ken­teen väy­lä, jol­la jopa kil­pa­pyö­räi­li­jät har­joit­te­le­vat. Sen yli kul­kee eri­lai­sia pik­ku­tei­tä, joi­ta siis tul­laan kol­mion takaa. Jokai­sen tuol­lai­sen pik­ku­tien yli kul­kee peri­aat­tees­sa suo­ja­tie. Näis­sä­kö pitäi­si ajaa käve­ly­tah­tia yli? Yhtä hyvin voi­si pyö­räi­lyn kiel­tää suo­raan. Jos sadan met­rin välein pitäi­si nopeus käy­tän­nös­sä pysäyt­tää, mat­ka­pyö­räi­lys­tä ei tuli­si mitään.
      Mitään kor­keus­e­roa ei ole, kos­ka ei näil­lä pik­ku­teil­lä ole jalkakäytäviä.

  57. Olen aja­nut monet monet vuo­det pyö­räl­lä töi­hin ja muu­ten­kin jopa tuhan­sien kilo­met­rien ja viik­ko­jen ret­kiä eri puo­lil­le Euroop­paa. Samaa luok­kaa kuin Oden reis­sut mut­ta omaan lukuu­ni vain suku­ni tieten.

    Nyt ikään­nyt­tyä­ni ajan töi­hi­ni autol­la. Asun Hel­sin­gis­sä. Nou­da­tan seu­ra­vaa sään­töä: pyö­räl­lä en aja kenen­kään alle ja autol­la kenen­kään pääl­le. Sään­nöis­tä en väli­tä yhtään mitään, vaan omas­ta ja tois­ten hen­ges­tä ja terveydestä.

    Molem­mil­la veh­keil­lä liik­kues­sa­ni siis sil­mään mah­dol­lis­ta vaa­ra­ti­lan­net­ta, väis­tän ja varon riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tie­liik­ken­ne­lais­sa lukee ja sii­nä se. Hyvin on men­nyt enkä kes­ki­sor­mea­kaan ole nähnyt.

    Sään­tö­kir­jaan tui­jot­ta­mi­nen auton ja kevyen lii­ken­teen koh­taa­mi­sis­sa on molem­min puo­lin niu­hot­ta­mis­ta ja “kadun­val­taa­mis­ta” laki­kir­ja kou­ras­sa. Se ei joh­da mihin­kään muu­hun kuin sii­hen, mitä Ode ehdot­taa: jon­kun pitäi­si ajaa itsen­sä pyö­rä­tuo­liin, jot­ta saa­tai­siin iha­na ennakkotapaus.

    Ei tämä Osmon ongel­ma näin hoi­du. Ei edes sään­tö­jä hel­pot­ta­mal­la, kos­ka eivät nii­tä kaik­ki opi koskaan.

    Ennem­min kuin juo­paa autoi­li­joi­den ja fil­la­ris­tien välil­le kan­nat­tai­si raken­taa kes­ki­näis­tä kun­nioi­tus­ta ihan vaan ihmis­ten kes­ken ja ilman juristeja.

    1. Olen samaa miel­tä sii­tä, että sään­tö­jen sijas­ta tuli­si käyt­tää ennen kaik­kea jär­keä, mut­ta myös sään­nöt voi­si­vat olla jär­ke­viä. Paras sään­tö­uu­dis­tus oli se, ettei pyö­räi­li­jän tar­vit­si­si käyt­tää vaa­ral­li­sek­si koe­kaamn­sa kevyen lii­ken­teen väy­ulää vaan hän sai­si ajaa ajo­väy­läl­lä. Sil­loin nämä ris­teys­ti­lan­teet tuli­si­vat pal­jon luontevimmiksi.

  58. Muna­man­ke­lis­ti: “Molem­mil­la veh­keil­lä liik­kues­sa­ni siis sil­mään mah­dol­lis­ta vaa­ra­ti­lan­net­ta, väis­tän ja varon riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tie­liik­ken­ne­lais­sa lukee ja sii­nä se. Hyvin on men­nyt enkä kes­ki­sor­mea­kaan ole nähnyt.”

    Jos kaik­ki ovat yhtä ‘altuis­ti­sia’ ja ajat­te­le­vat vain toi­sen paras­ta lii­ken­tees­sä ja väis­tä­vät ‘kaik­kia’, niin tämä mal­li kävi­si ehkä jos­sa­kin maa­lais­ky­läs­sä (jois­ta osaa kut­su­taan nyky­ään myös kau­pun­geik­si). Mut­ta jos siir­ry­tään suur­kau­pun­gin isoil­le väy­lil­le, jos­sa liik­ken­ne on jat­ku­vaa lii­ken­ne­vir­taa, mal­li lait­taa lii­ken­teen äkkiä tuk­koon kun kaik­ki vaan sei­so­vat, odot­ta­vat ja väis­tä­vät kaik­kia. Lii­ken­ne pitää orga­ni­soi­da ja se orga­ni­soi­daan sään­nöil­lä, mie­lel­lään mah­dol­li­sim­man aukot­to­mil­la. Hyvät aiko­muk­set eivät aina joh­da par­haa­seen mah­dol­li­seen lop­pu­tu­lok­seen. Toki kan­na­tan kaik­kien kun­nioit­ta­mis­ta ja huo­mioi­mis­ta lii­ken­tees­sä. Mut­ta sel­vät sään­nöt teke­vät elä­mäs­tä kui­ten­kin yksin­ker­tai­sem­paa. Juris­tit voi­si­vat rat­kais­ta nämä asiat ennen kuin jou­du­taan tuomioistuimeen.

  59. Osmo kirjoitti:“Jos ajan vaik­ka­pa uut­ta Por­voon­tie­tä pit­kin koh­den Por­voo­ta, tien vier­tä kul­kee hyvä­ta­soi­nen kevyen lii­ken­teen väy­lä, jol­la jopa kil­pa­pyö­räi­li­jät har­joit­te­le­vat. Sen yli kul­kee eri­lai­sia pik­ku­tei­tä, joi­ta siis tul­laan kol­mion takaa. Jokai­sen tuol­lai­sen pik­ku­tien yli kul­kee peri­aat­tees­sa suo­ja­tie. Näis­sä­kö pitäi­si ajaa käve­ly­tah­tia yli?…”

    Peri­aat­tees­sa suo­ja­tei­tä” ei ole ole­mas­sa­kaan. Suo­ja­tie mer­ki­tään suo­ja­tien mer­kil­lä. Pik­ku­tei­den ris­teyk­sis­sä ei ole suo­ja­tei­tä. Isom­mis­sa ris­teyk­sis­sä, kuten Knu­ter­sin­tien yli­tyk­ses­sä on. Osas­sa ris­teyk­sis­tä on kär­ki­kol­miot ja siis kevyt­väy­lää kul­ke­val­la on etua­jo-oikeus, osas­sa ei. 

    Niis­sä ris­teyk­sis­sä, jois­sa suo­ja­tien merk­ke­ja ei ole, pitäi­si ehdo­tuk­se­ni mukaan ajaa kevyt­väy­län mer­kis­tä riip­puen, nopeu­del­la alle 20km/h, alle 30 km/h tai vähin­tään 15 km/h. Niis­sä ris­teyk­sis­sä jois­sa suo­ja­tien mer­kit ovat, kuten taa­ja­mis­sa ja suur­ten tei­den ris­teyk­sis­sä, enin­tään 10 km/h. Ei minus­ta koh­tuu­ton vaa­ti­mus ris­ti­rii­dat­to­mas­ta sel­key­des­tä nykyi­sen kaa­ok­sen tilalle.
    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=helsinki+uusi+porvoontie&sll=60.297616,25.342884&sspn=0.001754,0.004882&ie=UTF8&hq=&hnear=Uusi+Porvoontie,+01100+Helsinki&ll=60.260978,25.224996&spn=0.003151,0.019526&z=15&layer=c&cbll=60.260975,25.224975&panoid=oP7qnuh9c-2aPIM6PbpZQQ&cbp=11,41„0,3.55

  60. Minul­la­kin alkaa olla 40 vuo­den koke­mus työ­mat­ka- ym. pyö­räi­lys­tä pk-seu­dul­la ja muu­al­la­kin. Kola­rei­hin en ole jou­tu­nut kuin ker­ran ja sil­loin­kin omaa höl­möyt­tä­ni toi­sen pyö­räi­li­jän kanssa.

    Koke­muk­sen voi­si tii­vis­tää samoin sanoin kuin “Muna­man­ke­lis­ti” tuos­sa edel­lä tekee. Sään­nöt ja juris­tit eivät pal­jon auta ris­teyk­sis­sä ekä muu­al­la­kaa, jos ter­vet­tä jär­keä ja itse­suo­je­lu­vais­toa puut­tuu. Pyö­räi­li­jä hävi­ää autoi­li­jan kans­sa aina riip­pu­mat­ta sii­tä onko pykä­lien mukaan oikeas­sa tai väärässä.

    Koh­taa­mis­ti­lan­teet pitää enna­koi­da ja vauh­ti sää­tää sopi­vak­si. Autoi­li­jan käyt­täy­ty­mi­sen voi enna­koi­da kun kat­soo miten se ajaa ja min­ne kat­soo. Var­mis­tuk­sen yhtei­ses­tä ymmär­ryk­ses­tä voi yleen­sä hakea sekun­nin kes­tä­väl­lä katsekontaktilla. 

    Fik­su­ja­kin autoi­li­joi­ta on yllät­tä­vän pal­jon. Tie­tä anta­via autoi­li­joi­ta voi kiit­tää ja kou­lut­taa käden­hei­lau­tuk­sel­la ja hymyl­lä. Luu­len että se vai­kut­taa pit­kän pääl­le pal­jon enem­män kuin sät­ti­mi­nen ja sään­tö­kir­jo­jen viilaaminen.

    Toki on niin kuin Osmo yllä kir­joit­taa että jär­keä pitäi­si käyt­tää pait­si pyö­räil­les­sä myös sään­tö­jä kir­joi­tet­taes­sa. Mut­ta tär­keäm­pää on pitää jär­ki ja kypä­rä pääs­sä pyö­räil­les­sä. Ei se niin vai­kea­ta ole.

    1. Tie­tys­ti pyö­rä väis­tää mie­luum­min kuin ajaa alle. Väis­tä­mis­sään­nöis­sä ja nii­den kun­nioit­ta­mi­ses­sa on kyse myös ajan varas­ta­mi­ses­ta tai varas­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä. Jos väis­tö­vel­vol­li­nen tun­kee toi­sen eteen, hän tekee aivan saman kuin kii­lai­si jonossa.
      Eni­ten minua rai­vos­tut­taa nii­den van­ho­jen mum­mo­jen puo­les­ta, jot­ka voi­vat jou­tua odot­ta­maan suo­ja­tien edes­sä minuut­ti tol­kul­la ennen kuin tulee ensim­mäi­nen lakia kun­nioit­ta­va autoi­li­ja ja pääs­tää yli.
      Pal­jon on myös autoi­li­joi­ta, jot­ka väis­tä­vät vaik­ka ei pitäi­si. Tänään tuli STOP-mer­kin takaa ja jäin tie­tys­ti odot­ta­maan äöhes­ty­vää autoa, joka kui­ten­kin antoi minul­le tie­tä. Oli­si yksin­ker­tai­sem­paa, että kaik­ki nou­dat­tai­si­vat sään­tö­jä — kun­han vain ne sään­nöt oli­si­vat yksinkertaisia.

  61. Hie­noa että joku kiin­nit­tää huo­mio­ta aina­kin itseä­ni suu­res­ti vai­van­nee­seen asiaan!

    Mie­les­tä­ni pyö­räi­li­jöil­le, var­sin­kin sel­lai­sil­le jot­ka aja­vat kovaa har­joi­tus­mie­les­sä, pitäi­si saa­da lupa ajaa lail­li­ses­ti ajo­ra­dal­la, riip­pu­mat­ta sii­tä kul­kee­ko samaan suun­taan kevyen­lii­ken­teen­väy­lä tai ei. Täl­lä tavoin KLV:stä tuli­si tur­val­li­sem­pi paik­ka ja autoi­li­jat­kin pys­ty­vät havan­noi­maan ajo­ra­dal­la aja­van pyöräilijän. 

    Mil­lä taval­la täl­lai­nen laki­muu­tos saa­tai­siin aikaiseksi?

  62. Sään­tö­jen lisäk­si suun­nit­te­lu tulee saa­da edes tyy­dyt­tä­väl­le tasol­le. Käy­kää pyö­ri­mäs­sä Fin­noon surul­li­sen­kuu­lui­sas­sa lii­ken­neym­py­räs­sä. Se ei toim­mi autol­la ja vie­lä vähem­män fil­la­ril­la. 🙁 Jokin mät­tää lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa todel­la pahasti.

  63. Suo­ja­tie­tä ei tar­vit­se mer­ki­tä mer­kil­lä, maa­laus riit­tää. Pyö­rä­tien jat­keel­le ei edes ole ole­mas­sa liikennemerkkiä.

    Jori, mitä tar­koi­tat tuon lait­ta­ma­si lin­kin tapauk­ses­sa, mikä sii­nä on sel­lai­nen ongel­ma, jota ei voi­si tar­vit­taes­sa rat­kais­ta parem­mal­la lii­ken­teen­suun­nit­te­lul­la? Sivutieltä/pihasta tule­vil­la on kol­mio, ja ris­teä­väl­le tielle/pihaan kään­ty­vä autoi­li­ja väis­tää ris­teä­vää tie­tä ylit­tä­viä pyö­räi­li­jöi­tä ja jalan­kul­ki­joi­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä onko pai­kal­la suo­ja­tie­tä vai ei.

  64. Laki on laki ja tapa on tapa. Arvat­kaa­pa kum­paa autoi­li­jat noudattavat?

    Imat­ral­la tapa toi­mii siten että kaik­ki jalan- ja pyö­räl­lä­kul­ki­jat väis­tä­vät aina autoi­li­joi­ta. Tämän tavan mer­kik­si autoi­li­jat eivät hidas­ta vauh­tia vaik­ka näki­si­vät suo­ral­la tiel­lä sato­jen met­rien pääs­sä suo­ja­tien yli­tys­tä aiko­van kul­ki­jan. Sel­lais­ta­kin tapah­tui että autoi­li­ja pääs­te­li koh­ti täyt­tä kyy­tiä vaik­ka jalan­kul­ki­ja oli jo ylit­tä­mäs­sä suo­ja­tie­tä, ja ilmei­sen yllät­ty­nee­nä väis­tä­mät­tö­myy­des­tä suo­rit­ti luk­ko­jar­ru­tuk­sen pari­kym­men­tä met­riä ennen täysosumaa.

    Hel­sin­gis­sä tapa hie­man vaih­te­lee: kes­kus­tas­sa autoi­li­joi­den käy­tös on lähes esi­mer­kil­lis­tä, mut­ta jo Itä­kes­kuk­sen tie­no­vil­la vil­lin idän tavat alka­vat saa­da sijaa kaasupolkimella…

  65. Itse­kin aje­len Muna­man­ke­lis­tin ja Pek­ka Vaa­ran mal­lil­la Ete­lä-Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa n. 20km päi­väs­sä, eikä ongel­mia ole esiin­ty­nyt. Suu­rin osa autoi­li­jois­ta on oikeas­ti ihan asial­li­sia ja jopa koh­te­liai­ta lii­ken­tees­sä ja itse­kin hei­lu­tan kevyes­ti kii­tok­sek­si kät­tä parem­man ajoil­ma­pii­rin edis­tä­mi­sek­si. En ole havain­nut, että jous­ta­va asen­noi­tu­mi­se­ni oli­si mil­lään tavoin hai­tan­nut omaa ete­ne­mis­tä — päin vastoin. 

    Näis­sä­kin kom­men­teis­sa on havait­ta­vis­sa sel­ke­ää “tais­te­lu­mie­lia­laa” ja omis­ta oikeuk­sis­ta jopa omaa ter­veyt­tä uhmaa­vaa kiin­ni­pi­tä­mis­tä, mikä ei todel­li­suu­des­sa edis­tä mil­lään tavoin lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta tai miel­lyt­tä­vän ajo­ym­pä­ris­tön syn­ty­mis­tä. Olen­kin itsek­se­ni miet­ti­nyt, että kan­nat­taa­ko pyö­rän sel­kään lain­kaan kavu­ta, jos sii­tä seu­raa vain paha mieli. 

    Miten muu­ten seka­va laki­muu­tos on vai­kut­ta­nut onnettomuuksiin?

  66. Paras rat­kai­su pyö­räi­li­jäl­le Hel­sin­gis­sä on ostaa oma auto ja kul­kea sil­lä. Samal­la taval­la autol­la voi siir­tää pyö­rän­sä sin­ne mis­sä on hyvä pyöräillä.

  67. En oikein ymmär­rä mikä näis­sä sään­nöis­sä on niin vai­ke­aa. Pyö­räi­li­jä väis­tää kevyen­lii­ken­teen väy­läl­lä aina pait­si sil­loin kun autoi­li­ja kään­tyy tai tulee kol­mion takaa. Käy­tän­nös­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 90% koh­taa­mi­sis­ta on jom­paa kum­paa em. tyy­peis­tä. Tul­kin­tae­pä­sel­vyyk­siä tie­tys­ti on jos­sain har­vois­sa pai­kois­sa, mut­ta niin har­voin että niis­sä voi pyö­räi­li­jä varoa vähän enemmän.

    Suo­ja­tien yli­tys­sään­nös­sä­kään ei ole mitään ongel­maa: pyö­räi­li­jä saa ylit­tää suo­ja­tien ajaen aina kun suo­ja­tiel­le pyö­räl­lä ajaen pää­see. Tie­tys­ti se jos lap­si ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä, suo­ja­tiel­le ei saa ajaa.

    Iso ongel­ma on tie­tys­ti se että huhut ker­to­vat suo­ja­tie­sään­nöl­le suun­ni­tel­ta­van muu­tos­ta niin että suo­ja­tie­tä sai­si ajaa vain jos maa­lauk­seen oli­si mer­kit­ty pyö­rä­kais­ta. Toteu­tues­saan tuo teki­si pyö­räl­lä aja­mi­sen sään­tö­jen mukaan lähes mahdottomaksi.

  68. Suo­ja­tien osal­ta pyö­räi­li­jöil­lä näyt­tää ole­van erit­täin vali­koi­va sään­tö­tun­te­mus. Toi­saal­ta kyl­lä pide­tään tiu­kas­ti kiin­ni että ajo­neu­von pitää väis­tää sil­loin kun pyö­räi­li­jä ylit­tää suojatietä.

    Toi­saal­ta kun pyö­räi­li­jä ajo­neu­von kul­jet­ta­ja­na lähes­tyy suo­ja­tie­tä, väis­tä­mis­sään­nöt suo­ja­tie­tä ylit­tä­vän jalan­kul­ki­jan suh­teen ovat­kin yhtäk­kiä vai­pu­neet aivan unho­laan, rim­pu­te­taan kel­loa ja huu­del­laan aivan kuin jalan­kul­ki­ja oli­si väistämisvelvollinen. 

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten pyö­räi­li­jä ajoi suo­raan päin fre­dan ja kansakoulunkadun/malminkadun ris­teyk­ses­sä, vaik­ka sii­nä on suo­ja­tie ja kan­sa­kou­lun­ka­dun suun­nal­ta mal­min­ka­dun edes­sä ajo­kiel­to­merk­ki. Puo­min sen­tään osa­si kier­tää, mut­ta kat­soi oikeu­dek­seen ajaa suo­raan päin jalankulkijaa.

  69. Tääl­lä on muu­ta­ma täys­päi­nen­kin pyö­räi­li­jä kir­joi­tel­lut; sel­lai­set kuten “muna­man­ke­lis­ti” ja Pek­ka Vaara.

    Itse ajan var­sin pal­jon pyö­rää, mut­ta myös moot­to­ri­pyö­rää ja autoa­kin, eikä minul­le ole pääs­syt kehit­ty­mään yhden­kään lii­ken­ne­vä­li­neen vii­te­ryh­mään min­kään­lais­ta psy­ko­so­si­aa­lis­ta iden­ti­teet­ti- tai kame­ra­de­rie-suh­det­ta. Nehän ovat lii­ken­ne­vä­li­nei­tä eivät­kä mitään pöhöt­ty­neen egon sää­lit­tä­viä rakennuskappaleita. 

    Pol­ku­pyö­rän etu on juu­ri sii­nä, että sitä ei aje­ta oikeuk­sil­la kouh­kaa­mal­la vaan jaloil­la pol­ke­mal­la ja sil­mil­lä kat­se­le­mal­la. Jos valot ovat punai­set ja ketään ei tule, niin yli vaan. Jos toi­saal­ta lii­ken­ne­ti­lan­tees­sa huo­maa ris­kin, niin pyö­räi­li­jä väis­tää ja varoo. Ani­maa­li­set pedon ja saa­liin vais­tot ovat herk­ki­nä koko ajan. Muu­ta lain­lu­kua ei tar­vi­ta kuin Newtonin.

    Mikä­li neu­ro­lo­gia tai psy­ko­pa­to­lo­gia ei anna täl­lai­seen toi­min­taan edel­ly­tyk­siä, niin on syy­tä vaka­vas­ti har­ki­ta pol­ku­pyö­räi­lyn lopet­ta­mis­ta. Ris­ki­nä on muu­toin pää­tyä vai­na­jak­si, joka oli vii­mei­seen asti oikeas­sa. Se on pateet­ti­nen koh­ta­lo. Onnek­si suku ei kau­an jat­ku heis­tä, ja itse Darwin hymyi­lee lem­peäs­ti jos­tain pil­ven pääl­tä hei­tä katsellen.

  70. Sisä­mi­nis­te­riö lie­nee unoh­ta­nut mik­si tie­lii­ken­net­tä on ole­mas­sa ja mik­si sitä pitää valvoa.
    1) Ihmis­ten pitää pääs­tä liik­ku­maan mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja tur­val­li­ses­ti pai­kas­ta toiseen.
    2) Kevyt lii­ken­ne jär­jes­tyk­ses­sä jalan­kul­ki­jat ja pyö­rät ovat ne hei­koim­mat osa­set, joi­ta kuu­luu suo­jel­la — eikä vas­tuut­taa koko lii­ken­teen virheistä.

  71. Moni pyö­räi­li­jä aina­kin Hel­sin­gis­sä, jos­sa fil­la­ris­tien mää­rä on sel­väs­ti lisään­ty­nyt, on otta­nut mel­koi­sia vapauk­sia kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Usein hir­vit­tää auton ratis­sa, kun pyö­räi­li­jä vaan tiu­kas­ti tun­kee auton eteen, vaik­ka oli­si tilan­tees­sa sel­väs­ti väis­tä­mis­vel­vol­li­nen. Esim suo­ja­tei­den yli aje­taan sumei­le­mat­ta, vaik­ka pyö­rä­tie ei kysei­ses­sä koh­den sitä sal­li ja odo­te­taan myös oikeal­ta tule­vien auto­jen väistävän.

  72. Ter­ve!

    Luin niin Osmon Soi­nin­vaa­ran kuin kom­ment­ti­kir­joi­tuk­set, osin hie­man kursorisesti.

    Jäi vai­ku­tel­ma meka­nis­ti­ses­ta ja pykä­lä­us­koi­ses­ta suh­tau­tu­mi­ses­ta lii­ken­tee­seen, samoin esiin tuli mie­les­tä­ni kum­mal­li­nen ja kei­no­te­koi­nen pyö­räi­li­jöi­den, autoi­li­joi­den jne. vastakkainasettelu.

    Pykä­lis­tä huo­ma­si käsi­tel­tä­vän vain ns. nip­pe­li­koh­tia; lain­sää­tä­jän suu­ret lin­jat ovat vain satun­nai­ses­ti esillä.

    Näi­tä suu­ria lin­jo­ja edus­ta­vat mm:

    ” Tien­käyt­tä­jän on nou­da­tet­ta­va === olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon vält­tä­mi­sek­si.” Tie­lii­ken­ne­lain 3 § 1 mom

    ” Ris­teys­tä lähes­tyes­sään kul­jet­ta­jan on nou­da­tet­ta­va eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta.” TLL 14:1

    ”Ajo­neu­von nopeus on sovi­tet­ta­va sel­lai­sek­si kuin lii­ken­ne­tur­val­li­suus edel­lyt­tää huo­mioon ottaen muun ohel­la tien kun­to, sää, keli, näky­vyys, ajo­neu­von kuor­mi­tus ja kuor­man laa­tu sekä lii­ken­neo­lo­suh­teet.” TLL 23:1

    ” Ajo­neu­voa ei saa kul­jet­taa se, jol­ta sai­rau­den, vian, vam­man tai väsy­myk­sen vuok­si taik­ka muus­ta vas­taa­vas­ta syys­tä puut­tu­vat sii­hen tar­vit­ta­vat edel­ly­tyk­set.” TLL 63 (Tämä kos­kee tie­tys­ti myös pol­ku­pyö­rää, enkä pitäi­si kau­kaa haet­tu­na sitä­kään, että lii­ken­ne­sään­tö­jen kovin puut­teel­li­nen tun­te­mus oli­si TLL:n tar­koit­ta­ma ”muu vas­taa­va syy”.)

    Näi­den peri­aat­tei­den nou­dat­ta­mi­sel­la pär­jää hyvin ilman nip­pe­li­tie­don tai käy­tän­nön menet­te­ly­jen tun­te­mus­ta jok­seen­kin mis­sä tahan­sa, myös mais­sa, joi­den lii­ken­ne­kult­tuu­ri poik­ke­aa suomalaisesta.

    ***

    Em peri­aat­tei­den nou­dat­ta­mi­sen ase­mes­ta esi­te­tään kes­kus­te­lus­sa jopa aja­tuk­sia, että pitäi­si ajaa tahal­li­ses­ti kola­ri (mikä on jyr­käs­ti jär­jen- ja lainvastaista).

    menes­tys­tä liikenteeseen

    Veik­ko Luomi

  73. Alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na ei 0llut rui­kut­taa sii­tä, että pyö­räil­jöi­tä sor­re­taan lii­ken­tees­sä vaan arvos­tel­la sitä, että väis­tä­mis­sään­nöt ovat seka­vat ja että todel­li­suu­des­sa suu­rin osa autoi­li­jois­ta eikä pyö­räi­li­jöis­tä tun­ne nii­tä. Lii­ken­ne sujui­si parem­min, nopeam­min ja tur­val­li­sem­min, jos sään­nöt oli­si­vat sel­keät ja jokai­nen tul­kit­si­si nii­tä samal­la tavalla.
    Hyvin usein käy niin, että sekä autoi­li­ja että pyö­räi­li­jä pysäh­ty­vät väis­tääk­seen tois­ta. Näin ei kävi­si, jos nou­da­tet­tai­siin sään­tö­jä ja ne oli­si­vat yksiselitteiset.
    Aja­tus, että aina pitää väis­tää var­muu­den vuok­si, on aivan absur­di. Miten sujui­si pää­tei­den lii­ken­ne, jos jokai­nen pää­tie­tä aja­va autoi­li­ja aina var­muu­den vuok­si pysäh­tyi­si, kun kol­mion takaa ris­teys­tä lähes­tyy auto?
    Edel­leen kola­rin sat­tues­sa syyl­li­sen mää­rää­mien on lähi­nä arpa­pe­liä. Jos oikeu­des­sa tilan­net­ta mie­ti­tään tun­ti­kausia ja pää­dy­tään kir­jai­mel­li­seen tul­kin­taan, aivan vää­rä osa­puo­li voi­e­daan julis­taa syylliseksi.
    Myön­nän, että oli sai­var­te­lua huo­maut­taa, että monel­la pyö­rä­tien näköi­sel­lä rei­til­lä on lii­ken­ne­merk­ki­nä moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kie­let­ty ja lisä­kil­pe­nä ton­til­le ajo sal­lit­tu. Täl­lä on kui­ten­kin mer­ki­tys­tä, ksoi­ka oikeu­den­käyn­nit ovat sai­var­te­lua. Tuo lii­ken­ne­merk­ki tekee­kin muo­dol­li­ses­ti kevyen­lii­ke­teen väy­läs­tä ajo­tien, joka on ris­teyk­ses­sä tasa-arvoi­nen, mut­ta auto­li­ja ei voi tie­tää tätä miten­kään — eri­tyi­ses­ti kun rat­kai­se­vaa on, mil­lai­nen merk­ki on tien toi­ses­sa pääs­sä, sii­nä pääs­sä, jos­ta pyö­räi­li­jä on tulos­sa. Oikeu­des­sa pyö­räi­li­jää ei kui­ten­kaan voi tuo­mi­ta sii­tä, ettei tämä väis­tä­nyt, jos muo­dol­li­ses­ti ei ollut väistövelvollinen.
    Täy­sin epä­sel­vä tilan­ne on se, mil­loin auton kat­so­taan kään­ty­vän oikeal­le, mil­loin taas jat­ka­van jo suo­raan — siis kuin­ka kau­ka­na pyö­rä­tie saa olla auto­ties­tä ilman, että kään­ty­mi­nen on vanhentunut.
    Van­ha sään­tö, jos­sa oikeal­ta tule­vaa tulee väis­tää ellei ris­teyk­ses­sä ole kol­mio­ta, oli pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi — ja aina sama. Koko sään­tö­sot­ku joh­tui sii­tä, että jos­kus täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa autoi­li­ja oli mää­rät­ty syyl­li­sek­si, vaik­ka ei voi­nut olo­suh­ty­ei­den takia miten­kään havai­ta pyö­räi­li­jää. Noin ei ris­teyk­siä sai­si raken­taa, mut­ta jos niin on pääs­syt käy­mään, lai­tet­ta­koon nii­hin koh­tiin pyö­räi­li­jäl­le kol­mio. Van­ha sään­tö takaisin!
    Jon­kin­lais­ta tie­tois­kua tar­vit­sis­vat autoi­li­jat sii­nä, miten kier­to­liit­ty­mäs­sä aje­taan. Pyö­räi­li­jäl­le sään­tö on yksin­ker­tai­nen: pyö­rä menee kai­kis­sa tapauk­sis­sa ensin (siis jos on eril­li­nen pyö­rä­tie) mut­ta har­va autoi­li­ja tun­tuu tie­tä­vän tätä.
    Pal­jon voi­tet­tai­siin sil­lä, jos meil­lä oli­si oma merk­ki vapaa­eh­toi­sel­le pylö­rä­tiel­le, johon pyö­räi­li­jä voi­si suh­tau­tua kuten mopo pyö­rä­tie­hen, jos­sa lukee sal­lit­tu mopoille.
    Fil­lar­fei­ta on niin kovin eri­lai­sia. On Jopo­ja, joil­la aje­taan ehkä 310 km/h ja on fik­si­pyö­riä, joil­la aje­taan yli neljääkymppiä.
    Hel­sin­gis­sä on lin­jat­tu ohjeel­li­ses­ti, ettei pyö­rä­tei­tä enää teh­dä asun­ka­duil­le, joil­la on kol­men­kym­pin nopeus­ra­joi­tus. Kol­mea kymp­piä aja­va fil­la­ri sopii pal­jon parem­min samaa nopeut­ta aja­vien auto­jen sekaan kuin koi­ra­ta­lut­ta­jien väliin puik­ke­leh­ti­maan. Tämä on taas vää­rin nii­tä arka­jal­ko­ja koh­taan, jot­ka olet­ta­vat, että auto ajaa pääl­le aina kun sii­hen on tilausuus. 

  74. Ote­taan­pa tähän klip­pi Köö­pen­ha­mi­nas­ta, jos­sa pyö­räi­ly tiet­tä­väs­ti toimii

    Huo­mio­nar­vois­ta videos­sa on se, että pyö­rä­tie ei tuol­la ole kym­me­nen sen­tin levyi­nen liu­kas maa­li­rai­ta tien reu­nas­sa, jon­ka vie­rel­lä maa­nan­tai­he­sa­rin pak­suu­den etäi­syy­del­lä autot aja­vat kovaa vauh­tia miten sat­tuu, vaan oikeas­ti tien levyi­nen, aina vähin­tään­kin reu­na­ki­vel­lä eroi­tet­tu kais­ta, jos­sa auto­ja ei tar­vit­se pelä­tä.

    Autoi­li­joi­den osoit­ta­maa “kun­nioi­tus­ta” näyt­ti myös­kin lisää­vän pyö­räi­li­jöi­den suu­ri mää­rä. Sii­hen mas­saan ei yksin­ker­tai­ses­ti voi autol­la ajaa vaan se pitää huo­mioi­da. Tääl­lä­hän pyö­räi­li­jöi­tä on niin vähän, että autol­la saa ajaa miten huvit­taa, kos­ka pyö­rien väliin mah­tuu useam­man auton men­tä­vä auk­ko. Ja kos­ka sii­hen voi ajaa, sii­hen aje­taan. Näkyy­hän täy­sin vas­taa­va käyt­täy­ty­mi­nen park­kee­rauk­ses­sa, vilk­ku­jen­käy­tös­sä ja ylinopeuksissakin.

    jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den sekoit­ta­mi­ses­ta tämä sot­ku on alka­nut­kin ja sel­vi­ää vas­ta sit­ten kun pyö­räil­jöi­tä ei pide­tä nopei­na jalan­kul­ki­joi­na vaan hitai­na autoina

    Jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den välil­lä ole­va “sot­ku” on auto­jen ja pyö­räi­li­jöi­den välis­tä sot­kua ker­ta­luok­kaa pie­nem­pi, ja joh­tu­nee pää­asias­sa sii­tä, ettei näil­le varat­tu tila tah­do aina riit­tää edes jom­mal­le kum­mal­le lii­ken­ne­muo­dol­le saa­ti sit­ten molem­mil­le. Eikä tilaa tosi­aan anne­ta edes vas­taan­tu­li­joil­le vaik­ka tukit­tai­siin­kin koko tie.

    Se mitä nyt tar­vit­tai­siin oli­si lii­ken­ne­sään­tö­jen yksin­ker­tais­ta­mi­nen ja keven­tä­mi­nen kevyen lii­ken­teen ehdoil­la tapah­tu­vak­si sekä polii­sin sak­ko­herk­kyy­den tun­tu­va nousu, että lii­ken­ne­ku­ri saa­tai­siin takaisin.

  75. Tämä on taas vää­rin nii­tä arka­jal­ko­ja koh­taan, jot­ka olet­ta­vat, että auto ajaa pääl­le aina kun sii­hen on tilausuus.

    Minus­ta tämä ei ole arkuut­ta vaan ter­vet­tä jär­keä. Ton­nin pai­noi­nen metal­li­mö­tik­kä tap­pi­tun­tu­mas­sa tai vie­rel­lä kyy­när­pää­tä hipo­mas­sa ei ole muka­va asia.

    Kyse ei muu­ten ole kir­joit­ta­mas­ta­si ole­tuk­ses­ta vaan sii­tä, että autoi­li­jat eivät näe tai huo­mioi pyö­räi­li­jöi­tä edes antaes­saan heil­le tie­tä*. Lihas­voi­mal­la kul­ke­va pie­ni alu­mii­ni­ke­hik­ko ei näkö­eli­mis­sä rekis­te­röi­dy samal­la taval­la kuin auto.

    *) Yleis­tä on tien anta­mi­nen sen jäl­keen, kun juu­ri sil­le autol­le on itse ensin anta­nut tie­tä, ja sit­ten pitäi­si nopeas­ti pai­kal­taan läh­teä räpi­köi­mään tien yli. Jos sen sijaan tämä (yllät­tä­vän usein auto­let­kan vii­mei­nen — eikö kukaan kat­so pei­lei­hin?) Avu­lias Aatu vain ajai­si nor­maa­lis­ti yli eikä hank­ki­si itsel­leen hyvää miel­tä mui­den kus­tan­nuk­sel­la, sai­si­vat muut­kin liik­kua omaan tah­tiin ja lii­ken­net­tä enna­koi­den, her­mo­ja ja lii­ke­mää­rää säästäen.
    Tie­tä ei anne­ta jar­rut­ta­mal­la vii­mei­sel­lä auton­mi­tal­la ennen suo­ja­tie­tä vaan näyt­tä­mäl­lä aiko­muk­sen­sa useam­man kym­me­nen met­rin mat­kal­la, jol­loin ylit­tä­mään uskal­tai­si läh­teä jo ennen kuin auto on kohdalla.

  76. Sään­töi­hin tar­vi­taan yksin­ker­tais­tus­ta, se on sel­vä. Tääl­lä ole­vat kir­ja­vat ehdo­tuk­set, jois­ta osa täy­sin käsit­tä­mät­tö­miä, osoit­ta­vat, ettei hyvien sään­tö­jen laa­ti­mi­nen ole help­poa. Kyl­lä sään­nöt saa­daan yksin­ker­tai­sik­si ja sel­keik­si, mut­ta se ei aina tar­koi­ta hyvää ja hyvin tar­koi­tus­ta palvelevaa.

    Se on mie­len­kiin­tois­ta, että näis­tä asiois­ta pää­te­tään tai sovi­taan Wie­nis­sä (pyö­rä­tien käyt­tö­vel­vol­li­suus ymv.), mut­ta miten saa­tai­siin myös se sovit­tua, miten pyö­rä­tiet raken­ne­taan, ennen­kuin suo­ma­lai­set suos­tu­vat Wie­nis­sä sovit­tui­hin asioihin.

    Har­mit­taa, että on jää­nyt teke­mät­tä jo kou­luai­ka­na poh­ti­ma­ni Auto­liit­toon liit­ty­mi­nen, siel­lä kor­keal­le vai­kut­ta­ja­pal­lil­le kipua­mi­nen ja siel­tä pyö­räi­li­jöi­den asi­aa autoi­lun kus­tan­nuk­sel­la ajaminen.

    Onnek­si Marek Saler­mol­la on näke­mys­tä pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den kehittämisestä.

    t Fil­la­reil­la ympä­ri vuo­den kaik­ki mat­kat ja vauh­dik­kat ajot Wie­nis­tä huo­li­mat­ta mie­lui­ten ajo­ra­dal­la turvallisuussyistä.

  77. Ope­tan parai­kaa tytär­tä­ni aja­maan autoa ja sik­si minul­la lie­nee nor­maa­lia suu­rem­pi tar­ve sel­keil­le säännöille.

    Oli­si­ko mah­do­lis­ta, että esim. lii­ken­ne­mi­nis­te­riö jul­kai­si­si net­ti­si­vun, jos­sa ker­rot­tai­siin, mitä kun­kin lii­ken­tee­seen osal­lis­tu­jan on tie­det­tä­vä: aloi­tet­tai­siin jalan­kul­ki­jois­ta ja pää­dyt­täi­siin rek­koi­hin. (Voi olla, että täm­möi­nen sivu on ole­mas­sa, ja sii­nä tapauk­ses­sa osoi­te riittäisi.) 

    Uskon, että tie­lii­ken­ne­la­ki löy­tyy netis­tä — mut­ta kai­paan sen sel­ko­kie­lis­tet­tyä ver­sio­ta, jos­sa suo­mek­si ker­rot­tai­siin tiel­lä kul­ki­joil­le, kun­ka hei­dän tulee toi­mia. Arvaan kyl­lä, mikä mät­tää: jos viran­omai­nen antaa ohjei­ta lain­tul­kin­nas­ta, hän samal­la ottaa vas­tuun kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta vää­ri­nym­mär­ryk­sis­tä — eli kukaan ei uskal­la ilmais­ta edes help­poa asi­aa eri taval­la kuin laki sen sanoo.

    Käy­tän­nön ope­tus­ti­lan­teis­sa huo­maan tur­hau­tu­va­ni eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun ajo­ra­ta (autoil­le) näyt­tää ole­van vaih­te­le­vas­ti yksi- ja kak­si­kais­tai­nen ja mikään muu kuin “näin täs­tä on tavat­tu men­nä” ei ohjaa kais­to­jen valintoja.

    Tou­ko Mettinen
    viraapeliautokoulupe

  78. Suun­nit­te­lul­la pitäi­si saa­da jär­keä aja­mi­seen. Suo­ja­tien­jat­keet ymmär­rän vain:
    ‑Valo-ohjat­tu pyö­rä­tie ylit­tää kadun taa­ja­mis­sa, kan­ta­kau­pun­gis­sa jat­ke tur­ha kts. alempana
    ‑Käve­ly­ka­dul­ta käve­ly­ka­dul­le on suo­ja­tie ja sii­nä jatke
    ‑yksi­suun­tai­set jat­keet (suo­men tie­lii­ken­ne­la­ki ei vie­lä käsit­tääk­se­ni nii­tä ymmär­rä, mut­ta tuk­hol­mas­sa ylei­nen) Lähin­nä raken­net­tu vas­ta­vir­ta­pyö­rä­tie­hen ja nor­maa­li­vir­ta­pyö­rä­tie­tä ei ole, vaan pyö­rät nor­maa­lis­ti autotiellä.

    Muis­sa tapauk­sis­sa pyö­rä­tie tai pyö­rä­kais­ta päät­tyy aina ennen ris­teys­tä ja jat­kuu vas­ta ris­teyk­sen jäl­keen. Ris­teys­ajo suo­ri­te­taan kadul­la lii­ken­ne- ja väis­tä­mis­sään­tö­jen mukaan. Ei mitään pait­si ‑jut­tu­ja. Ja yli­tys suo­ja­tien vie­res­sä on yhtä lail­li­nen ajaa, sama kuin auto teki­si U‑käännöksen, mut­ta aja­ja luon­nol­li­ses­ti väis­tää muu­ta liikennettä.

    Vain vähen­tä­mäl­lä rei­lus­ti jat­kei­ta suun­nit­te­lus­sa saa­daan jär­keä risteysajoon.

  79. >Aja­tus, että aina pitää väis­tää var­muu­den vuok­si, on aivan
    >absur­di. Miten sujui­si pää­tei­den lii­ken­ne, jos jokai­nen päätietä
    >aja­va autoi­li­ja aina var­muu­den vuok­si pysäh­tyi­si, kun kolmion
    >takaa ris­teys­tä lähes­tyy auto?

    Vai että aivan absur­di.. minä­hän aiem­min sanoin väis­tä­vä­ni pyö­räil­les­sä­ni kaik­kia tiel­lä liik­ku­jia. Tun­nen nyt pis­ton sil­mäs­sä­ni ja tar­vet­ta kommentoida.

    Käy­tät kär­jis­tyk­ses­sä­si kah­den tasa-arvoi­sen ajo­neu­von koh­taa­mis­ta. Eihän sii­nä oli­si­kaan mitään jär­keä. Autol­la kun pamaut­taa tois­ta kyl­keen, se on lähin­nä se kol­mion takaa eteen tuli­ja joka kuo­lee tai vam­mau­tuu. Sii­nä­hän voi vaik­ka pai­naa kaa­sua ettei kukaan vain jää kitu­maan. Pol­ku­pyö­rä vas­taan auto ‑tapauk­ses­sa tilan­ne on kui­ten­kin erilainen. 

    Kun oma koko­nais­mas­sa on noin 100kg, koh­dat­ta­va auto pai­naa 2000kg, pyö­räi­li­jäl­lä vain kal­lo on suo­jat­tu ja koh­dat­ta­van auton kul­jet­ta­jal­la ei ‑var­muu­del­la- ole näkö­ha­vain­toa lähes­ty­väs­tä etua­jo-oikeu­te­tus­ta pol­ku­pyö­räi­li­jäs­tä, saa­ti sel­vyyt­tä väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­taan puhu­mat­ta­kaan halus­ta sitä toteut­taa, var­muu­den vuok­si väis­tä­mi­nen ei ole minus­ta lain­kaan absurdia. 

    Sen sijaan kol­mion takaa tun­ke­van tak­sin tai HSL bus­sin alle paah­ta­mi­nen pol­ku­pyö­räl­lä “laki on puo­lel­la­ni” ‑asen­teel­la tun­tuu hyvin­kin kum­mal­li­sel­ta, täy­sin vie­raal­ta minul­le, mut­ten sil­ti sano sitä “jär­jet­tö­mäk­si”. Kai idea­lis­mis­sa­kin jotain jär­keä on.

    Omal­la koh­dal­la­ni kai­ken muun lii­ken­teen väis­tä­mis­vel­vol­li­suus joh­tuu kui­ten­kin etu­pääs­sä koke­muk­ses­ta eikä niin­kään jär­kei­lys­tä. Olen ollut pyö­räl­lä kak­si ker­taa kola­ris­sa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa syy oli autoi­li­jan. Ensim­mäi­nen tyrk­kä­si auton­sa nopeas­ti huol­toa­se­man pihas­ta pyö­rä­tiel­le, minä etu­kul­maan ja sii­tä kone­pel­lin yli. Toi­nen tuli eteen ala­mäes­sä vasem­mal­ta kol­mion takaa, täl­lä ker­taa tör­mä­sin oike­aan etuo­veen. Kum­pi­kaan “ei ollut näh­nyt” vaik­ka fil­la­ris­sa oli 20W lamppu. 

    Kol­mat­ta en väli­tä kokeilla.

  80. Vähän aihees­ta ja aiheen vie­res­tä. Olen kesäl­lä pyö­räil­lyt asfal­toi­tu­ja tei­tä Suo­men maa­seu­dul­la. Toi­sis­sa tien pien­nar on mel­kein puo­li­met­riä leveä, jos­sa pys­tyy pyö­räi­le­mään, toi­sis­sa vii­si-kym­me­nen sent­tiä, joka on tus­kin pyö­rän levyi­nen. Eikö ole mitään stan­dar­dia, ohjet­ta (aina­kin uusil­le teil­le, mis­sä EU?) miten levei­tä nii­den pitäi­si olla?

  81. @Heikki

    Kol­mat­ta en väli­tä kokeilla.

    Tuol­la asen­teel­la on vaa­ra, että kol­mas­kin sat­tuu koh­dal­le. Mitä enem­män lii­kut sen toden­nä­köi­sem­mäk­si onnet­to­muus käy, ellet samal­la ala aktii­vi­ses­ti sisäis­tä­mään, mal­lin­ta­maan vaa­ro­ja ja aja­maan enna­koi­vas­ti kaik­kia ja kaik­kea ympä­ril­lä­si huomioiden. 

    Ihmi­sen nopea rea­goin­ti lii­ken­tees­sä perus­tuu tilan­tei­den oike­aan mal­lin­ta­mi­seen ja esi­mer­kik­si vaa­ro­jen tie­dos­ta­mi­seen ennen nii­den mah­dol­lis­ta mate­ria­li­soi­mis­ta. Itse ajan pyö­rää ja autoa aivan samal­la taval­la, mie­tin joka sekun­ti mie­les­sä­ni “tuos­ta voi tul­la, toi voi teh­dä, entä jos, onko joku mun taka­na ja voi­si tör­mä­tä jar­rut­taes­sa, jne”. Ei tämä aiheu­ta mitään stres­siä, vaan lähin­nä päin­vas­toin, kos­ka voin olla jo etu­kä­teen val­mis­tu­nut toimimaan. 

    Toi­saal­ta kaik­kein vaa­ral­li­sin tiel­lä liik­ku­ja on se yleen­sä koke­ma­ton hen­ki­lö, joka kuvit­te­lee (vir­heel­li­ses­ti) jo tie­dos­ta­van kaik­ki ris­kit, vaik­ka todel­li­suu­des­sa näin ei vie­lä oli­si, vrt. uudet kul­jet­ta­jat alkuar­kuu­den jälkeen.

    Muis­ta: rul­la­tuo­lis­sa ei enää auta olla oikeassa!

  82. @Stadi Liik­kuu:

    Jopa on usko­ma­ton kom­ment­ti.. kir­joi­tan­ko noin epäselvästi? 

    Vai olet­ko trolli?

    Sil­tä varal­ta ettet ymmär­tä­nyt (vaik­ka ketä tämä oikeas­ti kiin­nos­taa) minä nime­no­maan pidän epä­ra­tio­naa­li­se­na ihmi­siä jot­ka luot­ta­vat tie­lii­ken­ne­la­kiin pyö­rä-auto väis­tä­mis­ti­lan­teis­sa, tai yleen­sä­kään mihin­kään LAKIIN mis­sään TILANTEESSA. Lait ovat jäl­ki­pyyk­kiä var­ten, kai­kis­ta tilan­teis­ta pitää sel­vi­tä ensin. Tie­tys­ti oli­si ihan kiva jos lakia nou­da­tet­tai­siin, mut­ta kun siel­tä vasem­mal­ta joku änkee eteen, ei kan­na­ta ajaa päin vain kos­ka on oikeassa.

    Minä mini­moin koh­taa­mi­set reit­ti­suun­nit­te­lul­la ja enna­koi­mal­la mut­ta jos koh­taa­mi­nen (eli jos tulen pol­ku­pyö­räl­lä samaan aikaan ris­teyk­seen min­kä tahan­sa muun ajo­neu­von kans­sa) kui­ten­kin tapah­tuu, minä väis­tän. Tar­vit­taes­sa nousen pois fil­la­rin pääl­tä ja alan syö­dä hei­nää pien­ta­reel­la, ellei­vät aikee­ni muu­ten val­ke­ne ratin taka­na istu­val­le olmil­le. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti luo­tan ainoas­taan pien­ta­reel­la hei­nää syö­vään autoi­li­jaan jon­ka auto on nurin ojas­sa. Tosin sen­kin kier­rän mah­dol­li­sim­man kaukaa.

    Jos pää­dyn täl­lä asen­teel­la rul­la­tuo­liin, minut sin­ne hoi­ta­nut autoi­li­ja syyl­lis­tyy tahal­li­seen ruu­miin­vam­man tuot­ta­mi­seen. Se nimit­täin jou­tuu kouk­kaa­maan kohdallani.

    Epäi­le­mät­tä sekin on mah­dol­lis­ta. Mut­ta kyse ei ole asenteestani.

  83. Tänään ajoin fil­la­ril­la pyö­rä­tiel­tä suo­ja­tiel­le Hel­sin­gin Munk­ki­vuo­res­sa ja olin näin ollen siis väis­tä­mis­vel­vol­li­nen ja sii­hen myös varau­tun­tut. En siis hol­tit­to­mas­ti ryn­ni­nyt ajoradalle. 

    Mut­ta mitä tapahtuikaan? 

    Polii­si­au­to pysäh­tyi suo­ja­tien eteen. Eivät­kö he tun­ne sään­tö­jä (epä­to­den­nä­köi­nen vaih­toeh­to) vai halusi­vat­ko vain olla koh­te­liai­ta (toden­nä­köi­nen vaih­toeh­to)..? Oli­si ehkä pitä­nyt kysyä käy­tök­sen perim­mäi­siä syitä. 

    Menin kui­ten­kin yli enkä jää­nyt pitä­mään oikeuk­sis­ta­ni kiin­ni seis­ten sit­keäs­ti tien poskessa.

  84. Kir­joi­tin kuvi­te­tun seli­tyk­sen sii­tä, miten pyö­räi­li­jäön ja autoi­li­jan tulee väis­tää koh­da­tes­saan tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä. Täy­tyy sanoa, että Osmo on oikeas­sa: seka­vaa on. 

    Eri tilan­tei­ta tuli 122 kap­pa­let­ta, vaik­ka jätin osan epä­to­den­nä­köi­sem­piä tapauk­sia käsittelemättä.

    http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html”>http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html

    Tii­vis­täen: var­si­nai­nen ongel­ma on pyö­rä­tiet ris­teyk­sis­sä. Mikään lain­sää­dän­tö ei voi teh­dä moi­ses­ta seka­sot­kus­ta sel­ke­ää ja intuitiivista.

  85. Otsol­le:

    Hie­no kir­joi­tus, olet todel­la näh­nyt vai­vaa. Oli muka­va lukea että tuo­ta­kin kaut­ta pää­tyy juu­ri nii­hin sään­töi­hin joi­ta olen nou­dat­ta­nut kola­reit­te­ni jäl­keen (tot­ta puhuen kol­mat­ta myös; tulee­han sitä tilan­tei­ta jois­sa voi luot­taa että toi­nen väis­tää vaik­kei tarvitsisi).

    Ei kukaan voi tun­tea, muis­taa ja kye­tä sovel­ta­maan noi­ta kaik­kia sään­tö­jä. Nyky­ti­lan­ne on seka­va, sii­tä ei ole epäi­lys­tä­kään, eikä vält­tä­mät­tä hel­pos­ti korjattavissa. 

    Pait­si.

    Nii­tä kol­mea yksin­ker­tais­ta sään­töä nou­dat­ta­mal­la asia lähes kor­jau­tuu. Tilan­teis­ta sel­vi­tään, kola­rei­ta sat­tuu vähän tai ei ollen­kaan. Mihin sitä lain­sää­dän­töä täs­sä edes tar­vi­taan, jos jäl­ki­pyyk­kiä ei tule?

    Ai niin, onhan juris­tien­kin elet­tä­vä. Sii­tä­hän tämä lähtikin =)

  86. Eli­na, onko sii­nä Huo­vi­lan­tien suo­raan ylit­tä­väl­lä pyö­rä­tiel­lä muu­ten kol­mio­ta erik­seen pyö­räi­li­jöil­le, vai onko se ihan aito tasa-arvoi­nen risteys?

    Laki ja monen ajat­te­lu kun tun­tuu perus­tu­van sii­hen, että “nor­maa­li­ti­lan­ne” on se, että met­säs­tä tule­va pyö­rä­tie koh­taa kadun tasa-arvoi­ses­ti ja kaik­ki muu on poik­keus. Noi­ta ris­teyk­siä vaan tun­tuu Hel­sin­gis­tä löy­ty­vän ehkä vajaat tusi­na, ja niis­tä­kin mones­sa on kolmiot.

    Ne 10 000 — 20 000 muu­ta pyö­rä­tien ris­teys­tä ovat sit­ten katu­jen yhtey­des­sä, mis­sä sään­nöt ovat erilaisia.

  87. Nor­maa­lin jär­jen käyt­tä­mi­nen, itse­suo­je­lu­vais­to ja mui­den tien­käyt­tä­jien huo­mioin­ti ovat toki lii­ken­tees­sä etusi­jal­la. En kui­ten­kaan pys­ty yhty­mään nii­hin näke­myk­siin, joi­den mukaan tämä vähen­täi­si lii­ken­ne­sään­tö­jen mer­ki­tys­tä, vaan olen Osmon kans­sa voi­mak­kaas­ti samoil­la lin­joil­la sii­tä, että myös sään­nöis­sä oli­si kor­jat­ta­vaa. Toki myös lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt pitäi­si teh­dä niin, että ne toi­mi­si­vat jär­ke­väs­ti yhteen sään­tö­jen kanssa.

    Syy on hyvin yksin­ker­tai­nen. Tur­val­li­nen ja suju­va lii­ken­ne edel­lyt­tää muun lii­ken­teen enna­koin­tia, oli ajo­neu­vo mikä tahan­sa. Tark­kaa­vai­suus ja kom­mu­ni­koin­ti mui­den tien­käyt­tä­jien kans­sa ovat täs­sä vält­tä­mät­tö­miä, mut­ta myös yhtei­set sään­nöt hel­pot­ta­vat mui­den toi­min­nan enna­koin­tia huomattavasti.

    Suu­ri osa käy­tän­nön lii­ken­ne­ti­lan­teis­ta fil­la­rei­den ja muun lii­ken­teen kes­ken toki sujui­si muu­ta­mal­la perus­sään­nöl­lä yhdis­tet­ty­nä jär­jen­käyt­töön ja tark­kaa­vai­suu­teen. Jäl­jel­le­jää­vis­tä han­ka­lam­mis­ta tapauk­sis­ta osa rat­ke­ai­si parem­mil­la liikennejärjestelyillä.

    Eten­kään jäl­jel­le­jää­vis­sä han­ka­lis­sa tilan­teis­sa sään­nöt, jot­ka ovat ole­mas­sa mut­ta joi­ta lähi­main­kaan kaik­ki lii­ken­tees­sä eivät tun­ne, eivät kui­ten­kaan var­mas­ti aina­kaan edis­tä mui­den tien­käyt­tä­jien huo­mioi­mis­ta eivät­kä lii­ken­teen suju­vuut­ta saa­ti tur­val­li­suut­ta. Täl­löin joko osa nou­dat­taa sään­tö­jä ja osa ei, mikä vai­keut­taa lii­ken­teen luke­mis­ta aivan tur­haan, tai sit­ten juu­ri kukaan ei nou­da­ta nii­tä, mikä on sel­keä merk­ki huo­nois­ta säännöistä.

    Toki aina ja sään­nöis­tä riip­pu­mat­ta ihmi­set teke­vät vir­hei­tä tai muu­ten vain eivät toi­mi sään­tö­jen mukaan, ja eten­kin näi­tä tapauk­sia var­ten lii­ken­tees­sä on joka tapauk­ses­sa olta­va tark­kaa­vai­nen ja jous­ta­va. Sään­nöt, jot­ka suu­rin osa edes osai­si, aut­tai­si­vat kui­ten­kin saa­maan edes suu­rim­man osan lii­ken­ne­ti­lan­teis­ta hel­pom­mik­si, suju­vam­mik­si ja turvallisemmiksi.

  88. Ricar­do:
    >Autoi­li­joil­la on Auto­liit­to, joka ajaa
    >hei­dän asi­aan­sa. Onko ole­mas­sa jonkinlaista
    >pyö­räi­ly­liit­toa…

    Itse asias­sa ei ole. Auto­liit­to on pikem­min­kin ylei­nen lii­ken­ne­tur­val­li­suusor­ga­ni­saa­tio kuin autoi­li­joi­den etu­jär­jes­tö. Autoi­li­jat itse asias­sa kai­pai­si­vat etu­jen­sa aja­jaa samal­la taval­la kuin pyö­räi­li­jät. Ja kum­pi­kin kai­pai­si palll­jon enem­män polii­se­ja ja val­von­taa — ei sak­ko­ja, vaan puut­tu­mis­ta epä­so­si­aa­li­seen liikennekäytökseen.

    Auto­liit­to tekee kui­ten­kin yhtä erin­omais­ta asi­aa: Moot­to­ri-leh­teä, jos­sa on joka kuu­kausi lue­tel­tu­na ja kuvat­tu­na kaik­ki kuo­lon­ko­la­rit (myös kevyen lii­ken­teen) ko. kuu­kau­del­ta edel­li­se­nä vuon­na. Tuo joka­kuu­kau­ti­nen kir­joi­tus no erit­täin valai­se­va. Suosittelen. 

    Kir­joi­tin täs­tä blo­giin (englan­nik­si):
    http://ptaipale.blogspot.com/2010/06/documents-of-moronity.html

  89. > Jos­sain täs­sä vii­den sen­tin ja 20 met­rin välis­sä >on raja, jos­sa väis­tä­mis­vel­vol­li­suus muuttuu. 

    Nyky­ään­hän on tapa­na raken­taa ns. pyö­räi­ly­nes­to­ris­teyk­siä. Suo­ja­tie on sijoi­tet­tu jon­ne­kin parin met­rin pää­hän sivuun suo­ral­ta lin­jal­ta, suo­ran lin­jan olles­sa estet­ty vähin­tään kor­keil­la reu­na­ki­vil­lä tai jopa istu­tuk­sil­la. Autoil­le ris­teyk­sien kur­vi taas on loi­ven­net­tu, että voi­daan ajaa kään­tyä­kin tal­la poh­jas­sa. Näin pyö­räi­lyä han­ka­loi­te­taan, autoi­lua hel­po­te­taan, ja saa­daan tämä lain­kin tilan­ne epä­sel­väk­si. Käy­tän­nös­sä pyö­räi­ly­nes­to­ris­teys kui­ten­kin pakot­taa pyö­räi­li­jän pysäh­ty­mään, ja tuo autoi­li­jal­le de fac­to etuajooikeuden.

  90. Näi­tä on ihan kiin­nos­ta­vaa miet­tiä, mut­ta väis­tä­mis­sään­tö­jä tär­keäm­pää oli­si mie­les­tä­ni panos­taa pyö­räi­lyn infraan sekä lii­ken­ne­sään­tö­jen isoi­hin lin­joi­hin (kuten pyö­rän paik­ka liikenteessä).

    Ajo­ra­dal­la on yleen­sä muka­va ajel­la, kun­han ei tur­haan pel­kää auto­ja. Pyö­rä­tien käyt­tö­vel­vol­li­suu­den voi­si Suo­mes­ta pois­taa. Auto­jen kans­sa on hel­pom­pi toi­mia kuin jalan­kul­ki­joi­den. Pyö­rä­kais­tat ovat pyö­rän näky­vyy­den kan­nal­ta pal­jon parem­pi rat­kai­su kuin kevyen lii­ken­teen väylät.

    Ter­vei­set Sak­san Frei­bur­gis­ta! Tämä on Köö­pen­ha­mi­nan ja Ams­ter­da­min veroi­nen kau­pun­ki, panos­tuk­set pyö­räi­lyyn ovat näkyvät.

  91. Tääl­tä­hän tuon lain käsit­te­ly­vaih­tei­ta ja perus­te­lui­ta löytyy:
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960251#idp1259568
    Näh­tä­väs­ti LVM:n vir­ka­mie­het perus­te­li­vat hom­maa onnet­to­muuk­sil­la, mut­ta sitä en ymmär­rä mik­si ajo­kor­tit­to­mien pyö­räi­li­jöi­den pitäi­si taju­ta asioi­ta joi­ta ei tajua edes ajo­kor­til­li­set autoi­li­jat tai pyöräilijät.

  92. Jori: Ei pyö­räi­li­jöi­tä jal­ka­käy­tä­vil­le. Se vas­ta sot­ku oli­si kun sii­nä meni­si las­ten ja van­hus­ten seas­sa pyö­rä 25 kmh.”

    Joten siis lii­ken­net­tä sot­ke­maan kadul­le, bus­si­kais­tal­le? Tyly fak­ta on että Suo­mes­sa jal­ka­käy­tä­vät ovat 90% ajas­ta täy­sin tyh­jiä, on aivan sama suhaa­ko siel­lä joku pol­ku­pyö­räl­lä vai ei.

    iisi: Kypä­rä­pak­ko ei ole has­su var­maan aina­kaan nii­den mie­les­tä, jot­ka makaa­vat kal­lo hal­ki teholla.”

    Silk­kaa jee­sus­te­lua, näi­tä on _vähemmän_ kuin nii­tä ihmi­siä jot­ka ovat saa­neet kal­lon­sa hal­ki ilman pol­ku­pyö­rää. Pal­jon vähem­män, pari­kym­men­tä vuo­des­sa, yhteen­sä. Mut­ta kyl­lä­hän sil­lä perus­tel­laan pak­ko 4 mil­joo­nal­le ihmi­sel­le, eikö niin?

    Kypä­rä­pak­ko on käy­tän­nös­sä iso rahan­siir­to veron­mak­sa­jan tas­kus­ta kypä­rä­val­mis­ta­jan tas­kuun. Temp­pu, joka on Tra­fin eri­kois­toi­mia­laa: Rahan siir­tä­mi­nen veron­mak­sa­jal­ta int­res­si­ryh­mäl­le. Oli se mikä tahan­sa, auto­kou­luis­ta kypärävalmistajiin.

    Autoi­li­joil­la on Auto­liit­to, joka ajaa hei­dän asiaansa. ”

    Ei aja: Auto­liit­to pää­asias­sa ajaa oman hen­ki­lö­kun­tan­sa ja spon­so­rien­sa asi­aa, ei jäse­nien. Vakuu­tus­yh­tiöi­den omis­ta­ma Lii­ken­ne­tur­va onkin vah­vas­sa ase­mas­sa Auto­lii­tos­sa ja se on siis osit­tain suo­raan autoi­li­joi­den etu­ja vas­taan toi­mi­va organisaatio.

    Yllät­täen” jäsen­mää­rä ei ole vuo­si­kym­me­niin juu­ri­kaan noussut.

    Onko ole­mas­sa jon­kin­lais­ta pyö­räi­ly­liit­toa, joka ryh­tyi­si aja­maan ja edis­tä­mään yllä­mai­nit­tu­ja epäkohtia?

    Pyö­räi­li­jöil­lä on oman­sa: Enem­mis­tö ry. Sen toi­min­nas­ta vii­me aikoi­na ei ole havaintoja.

  93. pyö­räi­li­jä: Käy­tän­nös­sä pyö­räi­ly­nes­to­ris­teys kui­ten­kin pakot­taa pyö­räi­li­jän pysäh­ty­mään, ja tuo autoi­li­jal­le de fac­to etuajooikeuden.

    Näi­den vas­tik­keek­si on kek­sit­ty koro­te­tut suo­ja­tiet, jos­sa suo­ja­tie on samal­la tasol­la pyö­rä­tien kans­sa ja autol­la on käy­tän­nös­sä pak­ko lähes pysäh­tyä, oli väis­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta eli ei. Yhteen­kään kun ei voi ajaa lähel­le­kään sal­lit­tua nopeut­ta, edes kor­keal­la autol­la. Rik­ko­mat­ta auto­aan siis.

    Yleen­sä nämä vie­lä ovat lait­to­man kor­kei­ta, tie­lii­ken­ne­lain­sää­dän­tö kun sane­lee mak­si­mi­kor­keu­dek­si 8cm ja vaik­ka­pa Espoo suo­raan ilmoit­taa että koro­tus on 12cm korkea.

    Sii­nä­hän sit­ten ajaa sää­dös­ten mukai­sel­la autol­la joka ei pää­se lait­to­mas­ta estees­tä yli, mil­lään nopeu­del­la. Sii­hen näh­den fil­la­ris­ti sel­vi­ää helpolla.

    Ei sil­ti, Espoo osaa kyl­lä fil­la­ris­tien­kin kyy­kyt­tä­mi­sen: Paras esi­merk­ki on 14cm kor­kea kivey­ty­sym­py­rä jyr­kän ala­mäen alla _keskellä pyörätietä_: Kol­me­met­ri­ses­tä pyö­rä­ties­tä jää alle 50cm molem­min puo­lin väis­tö­va­raa ja jos joku tulee vas­taan samal­ta puo­lel­ta niin kola­ri on var­ma: Ei ole tilaa väis­tää mihin­kään: 14cm kor­kea kiveys molem­min puolin.

    Eikä mitään valais­tus­ta tai varoi­tus­merk­kiä eikä mitään: Aivan tahal­lis­ta pyö­räi­li­jän tap­pa­mis­ta sii­nä yritetään.

    Lie­nee sel­vää että raken­nus­vi­ras­ton vir­ka­mie­het taput­ta­vat itse­ään oma­hy­väi­ses­ti sel­kään “lii­ken­neym­py­rän” (ilman suun­ta­merk­ke­jä) tuo­mi­ses­ta pyö­rä­tiel­le­kin lii­ken­net­tä “ohjaa­maan”.

  94. Ei tun­nu löy­ty­vän int­res­siä koro­ja­ta väis­tä­mi­sään­tö­jä niin, että suo­ja­tie suo­jaa kai­kis­sa tilan­teis­sa pyö­räi­li­jää muun kevyen lii­ken­teen tapaan. Nykyi­sel­lään pyö­räi­li­jän ei voi sanoa kul­ke­van suo­ja­tiel­lä tilan­teis­sa, jois­sa pyö­räi­li­jän on väis­tet­tä autoi­li­jaa. Väis­tä­mis­sään­tö­jen tuli­si olla kul­ku­väy­lä­koh­tai­sia riip­pu­mat­ta sii­tä mik­si luo­ki­tel­tu­na kul­ku­väy­lää käy­te­tään ilman pol­ku­pyö­räi­li­jää kos­ke­via poik­kea­via. Nykyi­sel­lään pyö­räi­li­jän väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on käy­tän­nös­sä ehdol­lis­tet­tu sil­le kul­kee­ko jalan­kul­ki­ja suo­ja­tiel­lä samaan aikaan pyö­räi­li­jän kans­sa. Vaa­ra­na tilan­tees­sa autoi­li­jan ja pyö­räi­li­jän ero­vat tul­kin­nat sii­tä mil­loin autoi­li­ja on väis­tä­nyt jalan­kul­ki­jaa ja voi jat­kaa mat­kaa. Tul­kin­nal­li­nen ongel­ma ja sitä myö­den vaa­ra­ti­lan­teen mah­dol­li­suus liit­tyy myös tie­o­suuk­siin, jois­sa keveyn lii­ken­teen väy­lä ei ole sel­keäs­ti osa ajo­tei­den ris­teys­tä, vaan sijait­see (yleen­sä vihe­ra­lu­ees­ta joh­tuen) sii­nä mää­rin eril­lään ajo­tei­den ris­teyk­ses­tä, että on mah­dol­lis­ta tul­ki­ta kevyen lii­ken­teen väy­län ylit­tä­vän ajo­tien ajo­tei­den ris­tey­sa­lu­een ulko­puo­lel­la. Jos kysei­sen tul­kin­nan tekee, tul­kit­see, ettei autoii­ja enää suo­ja­tien koh­tal­la ole kään­ty­vä, vaan suo­raan aja­va eikä siten väis­tä­mis­vel­vol­li­nen pyö­räi­li­jään näh­den. Lii­ken­ne­tur­val­li­suus hei­ken­tyy myös tilan­teis­sa, jois­sa pyö­räi­li­jän on mah­dol­lis­ta ris­teyk­ses­sä ajaa joko suo­raan suo­ja­tiel­le tai kään­tyä toi­sel­le suo­ja­tiel­le, ja autoi­li­ja aikoo kään­tyä sen suo­ja­tien yli, jol­le myös pyö­räi­li­jä aikoo suo­raan aja­mi­sen sijaan kään­tyä. Suo­raan ajaes­saan pyö­räi­li­jä oli­si väis­tä­mis­vel­vol­li­nen autoi­li­jaan näh­den, mut­ta pyö­räi­li­jän kään­ty­mi­sen seu­rauk­se­na kään­ty­vä autoii­ja on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen. Molem­pien kään­tyes­sä saman­ai­kai­ses­ti, on tilan­tees­sa nok­ka­ko­la­rin vaa­ra. Ongel­ma­na myös se, ettei suo­ja­tien reu­naan pysäh­ty­nees­tä pyö­räi­li­jäs­tä vält­tä­mät­tä pys­ty sano­maan onko hänen tar­koi­tuk­se­naan väis­tää autoi­li­jaa vai pyr­kiä talut­ta­maan pyö­rä suo­ja­tien yli autoi­li­jan väistäessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.