Vaikka reaalitalous on Euroopassa kunnossa, raha- ja finanssisektorit eivät ole.
Olen aiemminkin kirjoittanut, että pankkien pyrkimystä luoda rahaa luottoekspansion kautta pitäisi rajoittaa. Kehittyneet ja innovatiiviset rahoitusinstrumentit pitäisi kieltää. Ne on kehitetty vain kiertämään luottoekspansiota säätelevää lainsäädäntöä. Jatka lukemista “Raha ja finanssipolitiikka ajavat kurimukseen”
Kategoria: _
Miten käy Euroopan?
Euroopan ja myös Yhdysvaltain taloustilanne näyttää lievästi sanottuna huolestuttavalta. Kysymys on pohjimmaltaan, miten Euroopan käy maailmantalouden myllerryksessä, kun talouden painopiste näyttää palaavan muutaman sadan vuoden välivaiheen jälkeen Aasiaan.
Miten meidän käy, kun Eurooppa häviää kilpailukyvyssä Aasialle ja joillekin muillekin nouseville teollisuusmaille? Jatka lukemista “Miten käy Euroopan?”
Tiedonvälityksen pirstoutuminen johtaa arvojen eriytymiseen
Olen jotenkin joutunut Yhdysvaltain Teekutsuliikkeen postituslistalle. Viestit tuntuivat parodialta eikä niille voinut kuin nauraa. Hymy kuitenkin hyytyi, kun näki, mitä tämä lähinnä kiihkomielisten typerysten touhulta vaikuttanut liikehdintä on saanut aikaan Yhdysvaltain kongressissa. Heidän ideologisen hurmoksen värittämä halunsa supistaa julkista kulutusta suhdannekehityksen kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan saattaa suistaa läntisen maailman itse aiheutettuun lamaan. Mitä amerikkalaisille on tapahtumassa?
Minulta kysyttiin, mihin suuntaan oletan eurooppalaisen arvomaailman kehittyvät. Ensin sanoin, että en todella tiedä. Vähän mietittyäni vastasin, että se pirstoutuu. Jatka lukemista “Tiedonvälityksen pirstoutuminen johtaa arvojen eriytymiseen”
Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa
Hallitusohjelmassa on kaksi merkittävää kannanottoa ulkomaalaispolitiikasta. Toisen mukaan perheenyhdistämiskäytäntöjä tiukennetaan niin, että sillä, joka haluaa perheensä Suomeen, on oltava edellytykset elättää perheensä ilman yhteiskunnan tukia, ilmeisesti asumistuki mukaan luettuna. Toinen kannanotto on demarien vaatimuksesta mukaan otettu lause, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto estetään lukuun ottamatta tapauksia, joissa kotimaista työvoimaa ei ole saatavissa. Humanitaarisin perustein maahan tulleet sentään saavat tehdä työtä, sitä pidetään jopa toivottavana. Jatka lukemista “Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa”
Jäitä hattuun, Jungner
Demarien puoluesihteeri, kansanedustaja Mikael Jungner, on lehtitietojen mukaan vaatinut Jussi Halla-ahon erottamista hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
Hei haloo! Jatka lukemista “Jäitä hattuun, Jungner”
Poliittisesta terrorismista ja aatesuuntien syyllisyydestä
Moni loukkaantui, kun kirjoitin, että Norjan ampuja oli perusnorjalainen, paikallinen ”hommafoorumilainen”. Moni luki sen syytöksenä hommalaisia kohtaan, mutta ei sitä sellaiseksi ollut tarkoitettu, kuten ei norjalaisia kohtaan sitäkään, että hän oli norjalainen tai ev.lut. kirkkoa kohtaan sitä, että hän sanoi puolustavansa kristillisiä arvoja. Koska minulle on selvää, ettei mikään poliittinen aatesuunta voi olla vastuussa sen nimissä toimivista sekopäistä, en tullut edes ajatelleeksi, että asia voitaisiin tulkita syytökseksi. Jatka lukemista “Poliittisesta terrorismista ja aatesuuntien syyllisyydestä”
Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?
Kun perjantain järkytyksestä alkaa pikkuhiljaa palata työkykyiseksi, on katsottava, mitä Oslon kammottavista tapahtumista opimme. On paljon tärkeämpää etsiä syitä kuin syyllisiä.
On tunnetasolla aivan eri asia, jos viattomat ihmiset kuolevat tarkoituksellisen väkivallan uhreina kuin jos he kuolisivat onnettomuudessa. Vanhempien ja meidän kaikkien olisi ollut helpompi hyväksyä, jos sata demarinuorta olisi ollut tilauskoneella matkalla demarileirille Itävaltaan ja kone olisi syöksynyt matkalla maahan. Yhtä kuolleita he silti olisivat olleet. Nuori elämä olisi päättynyt ennenaikaisesti.
Jatka lukemista “Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?”
Asuuko meissä kaikissa pieni islamofobisti?
Minun on myönnettävä, että kun eilen klo 17 pyöräillessäni Sipoosta kohti Helsinkiä kuulin, että Oslon keskustassa on räjähtänyt pommi, olin jokseenkin varma, että kyse oli islamilaisesta terrorismista. En ollut ainoa. Samaan halpaan meni myös Ylen uutistoimitus. Hommafoorumilla otettiin tietysti tästä pelkkiin ennakkoluuloihin perustuneesta oletuksesta kaikki ilo irti, kunnes kävikin ilmi. että tekijä ei ollutkaan islamilainen terroristi vaan perusnorjalainen, paikallinen ”hommafoorumilainen”.
Jälkeenpäin tilastotieteilijä minussa kysyi, miten voin veikata noin huonosti. Ja miten kaikki muutkin voivat. Jos ajattelemme Euroopassa viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjä järjettömiä tuhotekoja, islamistien osuus niissä on aivan mitätön. Jos vastaavista teoista vähintään 95 prosenttia on ”kristittyjen” tekemiä ja korkeintaan viisi prosenttia islamistien, olisi tietysti loogista veikata ”kristittyjä”, ainakin, jos vedonlyönnissä pitää panna peliin omaa rahaa. Myös uskontokuntien välisessä lahtaamisessa kristityt johtavat islamilaisia murskaluvuin.
Islamilainen terrorismi on onnistunut tavoitteessa yli odotusten, jos se on saanut meidät noin irrationaalisten pelkojen valtaan.
Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta
Ketjussa ”Köyhäily on eri asia kuin köyhyys” nimimerkki Paju esitti merkittävän näkökohdan siitä, miksi asuntoja on tyhjillään. En ollut tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin.
Kun vanhus siirtyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, häneltä jää usein asunto tyhjäksi, joskus jopa vuosiksi. Vanhus ei halua myöntää itselleen, ettei vanhaan kotiin enää palata, eikä hänellä ole voimia myydä tai vuokrata asuntoa. Nimimerkki Paju kertoi syyn siihen, mikseivät myöskään lapset ryhdy toimiin tyhjän asunnon vuokraamiseksi.
Pitkäaikaishoidossa hoitomaksu on 82 prosenttia vanhuksen tuloista, mukaan luettuna vuokratulot. Asuntoa ei kannata vuokrata, kun vuokratulo menee lähes lyhentämättömänä kunnalle. Jatka lukemista “Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta”
Kannattaako euro pelastaa?
Maailman valuuttajärjestelmät ovat ylipäänsä epäonnistuneet. Alun perin koko touhun runkona oli kultakantaan sidottu Yhdysvaltain dollari, jossa jokaisessa setelissä luki, että ne saa vaihtaa kultaan hintaan 35 $ unssilta. Tosin tätä oikeutta ei ollut yksityishenkilöillä, vaan pelkästään muilla valtioilla. Yhdysvallat ilmoitti vuonna 1971 yksipuolisesti, ettei lupaus enää päde. Asiaa edesauttoi Ranska, joka vaihtoi kultaan jokaisen dollarin, jonka se käsiinsä sai. Eilinen kullan unssihinta oli 1600 $.
Kiinteitten valuuttakurssien järjestelmä sortui spekulaatioon 1990-luvun alussa. Tämä seikkailu tuli myös Suomelle erittäin kalliiksi. Järjestelmä ei vain voinut toimia, joten piti siirtyä uuteen, kelluvien valuuttakurssien järjestelmään. Jatka lukemista “Kannattaako euro pelastaa?”