Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa

145 vastausta artikkeliin “Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa”

1. “Kiin­tiö­pako­lais­ten osalta Suomen tulisi etsiä sivistyneitä keino­ja vali­ta tänne tule­viksi enem­män niitä, joil­la on men­estymisen edel­ly­tyk­siä maassamme.”

   Minne pää­tyvät ne ihmiset, joil­la ei ole men­estymisen edel­ly­tyk­siä esim. sairau­den, iän tai koulu­tuk­sen puut­teen vuok­si? Kai he jäävät pyörimään pako­laisleireille, lop­ul­ta kuolevat.

   Ei ole ole­mas­sa sivistyneitä keino­ja valikoi­da ihmi­sistä ne, jot­ka saa­vat mah­dol­lisu­u­den inhimil­liseen elämään.

   Vira­nomais­ten on pakko tehdä näitä päätök­siä, kyl­lähän sen ymmär­rän, mut­ta ei siinä ole mitään sivistynyt­tä. Raadol­lisu­ut­ta paljonkin.

   Men­estymisen vaa­timus kos­kee myös syn­type­r­äisiä suo­ma­laisia. Pitäisi kai löytää sivistynyt keino valikoi­da hyvät veron­mak­sa­jat ja uno­htaa masen­tuneet ja narkkar­it jollekin leirille.

   Vastaa

2. Mikä on se työvoima­pu­la, johon työperäistä maa­han­muut­toa tarvitaan?

   Mie­lenki­in­toinen kysymys. Ainakin neljäkym­men­tä vuot­ta sitä työvoima­pu­laa on julis­tet­tu. Oli­si­vat jo kaik­ki eläk­keel­lä jos alus­sa olisi ryhdyt­ty toimiin. 

   Esimerkik­si Espan­jas­sa on työt­tämyysprosen­nti pääle 20:n ja nuoriso­työt­tömyys päälle 40%. Paljonko pitäisi olla, että niistä riit­täisi Suomellekin (EU-sään­tö­jen mukaises­ti he saisi­vat tul­la Suomeen työtä tekemään kos­ka vaan)? (EU ja EKP var­maan tekee parhaansa noiden luku­jen kas­vat­tamisek­si entis­es­tään) Raken­nusalakaan ei tuol­la kovin hyvin siel­lä vedä. 

   Toise­na vai­h­toe­htona olisi ollut nos­taa bus­sikuskien palkkaa. Palkat oli­si­vat parem­mat ja bus­si­matkat kalliimpia.

   -ja nyt sit­ten mak­se­taan niille koti­maisille työt­tämyysko­r­vaus­ta ja toimeen­tu­lo­tukea — vai esitätkö, että maas­sa on toedel­la pula työvoimas­ta, joka kykenisi kään­tämään bussin rat­tia (ihan lehtien perus­teel­la ulko­ma­laisille kuskeille tar­jo­taan näköjään koulu­tus ajoko­rtista alkaen)? 

   Muut­toli­ike kor­jaa ela­tus­suhdet­ta vain, jos maa­han tulo tapah­tuu siirtolaiskriteerein.

   Tilas­tokeskuk­sen luvuista voi tark­istaa, että ain­oas­takaan sir­rto­lais­ryh­mästä ei työikäis­es­tä väestöstä (pois­lukien myös opiske­li­jat) suurem­pi osu­us ole töis­sä kuin kan­taväestöstä. Pienen van­husväestön takia pienehköl­lä osal­la kieli/kansalaisuusryhmistä työssäkäyvien osu­us koko henkilömäärästä on suurem­pi kuin kan­taväestön, mut­ta van­henevat hekin aikanaan — pysyvä etu huolto­suh­teeseen saadaan vain jos työvoimaa tuote­taan jatku­vasti kas­vavaa vauhtia.
   Muis­taak­seni Vihreät oli joskus ympäristöpuolue, mihinkä malli­in minus­ta sopii äärim­mäisen huonos­ti teollisuusmaiden(kin) jatku­van väestönkasvun puoles­ta propagoiminen.

   (On tietysti kaikkien kannal­ta parem­pi, että ne ulko­maalaiset jot­ka joka tapauk­ses­sa tääl­lä ovat ja pysyvät oli­si­vat mah­dol­lisim­man run­saslukuis­es­ti työmarkkinoilla.)

   Vastaa

3. Pauli­na:

   Minne pää­tyvät ne ihmiset, joil­la ei ole men­estymisen edel­ly­tyk­siä esim. sairau­den, iän tai koulu­tuk­sen puut­teen vuok­si? Kai he jäävät pyörimään pako­laisleireille, lop­ul­ta kuolevat.

   Kaikille heistä ei riitä paikkaa tääl­lä kuitenkaan. 

   Jos on kiin­teä määrä paikko­ja, mitä eri­ty­istä moraal­ista hyö­tyä on vali­ta mah­dol­lisim­man kalli­ik­si tule­via pako­laisia tänne? Leir­ille jäävät ei (mitään) yhteiskun­taa kuitenkaan paljoa hyödytä, vaik­ka oli­si­vat fik­su­ja, ter­veitä ja ahk­e­ria. Ei se ole reilua sairai­ta ja rai­h­naisia kohtaan, mut­ta maail­ma ei ole reilu, eikä meil­lä ole resursse­ja maail­man mit­takaavas­sa asi­aa muuttaa.

   Jos taas ajatel­laan, että olisi kiin­teä määrä euro­ja käytet­tävis­sä, voisi samal­la rahal­la ottaa paljon suure­maan määrän työkun­toisia kuin pitkäaikaissairaita.

   Vastaa

4. Työvoima­pu­la näkyy nopeana palkan nousuna. Mil­lä aloil­la palkkake­hi­tys on ollut eri­tyisen nopea­ta tuot­tavu­us samal­la huomioiden. Nuo tilas­tokeskuk­sen ilmaiset tiedot ovat hiukan ylimalkaisia.

   Vastaa

5. Suomes­sa ei ole pulaa työvoimas­ta pait­si muu­tamil­la aloil­la ajoit­tain. Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta tulisi tehdä ennem­minkin entistä han­kalam­paa. Täl­lä tarkoi­tan, että tuli­joil­la pitäisi olla valmi­ik­si työe­hto­lain­säädän­nön mukaiset työ­sopimuk­set ja suo­ma­lainen veroko­rt­ti. Tästä toki saa hie­man vään­tää EU:ssa. Täl­lä het­kel­lä val­tio menet­tää saamisia veroeu­roina ja toiseen maa­han lähetet­tynä rahana. Tähän on saata­va stop­pi. Jos Soin­in­vaar­al­la on keino­ja, niin ker­ro ihmeessä. Paras tiet­ty olisi, jos saataisi­in kehitet­tyä tuot­tavaa työtä, mut­ta sen­hän tietää kaik­ki ja sitä on yritetty.

   Demarei­den on laitet­ta­va jotain suo­ma­laisen työn­tek­i­jän etu­ja ajavaa ohjel­maan; muuten per­sut hakkaa ne 6–0.

   Vastaa

6. Pauli­na:
   Jokaista pako­laisleir­ille joutunut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa voi­da ottaa. Tästä seu­raa, että val­in­ta on tehtävä joil­lain kri­teereil­lä. Kumpi on parem­pi: val­i­taan tuli­jat Suomen etua silmäl­läpitäen vai val­i­taan tuli­jat sat­un­nais­es­ti? Kumpikin tilanne on keskimääräiselle pako­laiselle yhtä hyvä, mut­ta ensim­mäi­nen on lisäk­si hyvä myös Suomelle.

   Vastaa

7. Maa­han­muu­toa ja maas­ta­mut­toa koske­vat päätök­set liit­tyvät väestönkasvu­un keskeis­es­ti. Itsekkäästi tai yksilön aut­tamisen halus­ta tehdyt huomiosi kiihdyt­tävät suur­in­ta ongel­maamme eli liikakan­soi­tus­ta. Kaik­ki väestönkasvu­un liit­tyvät päätök­set pitää tehdä sen hillit­semisen puolesta.
   liikakan­soituk­ses­ta johtu­va elin­ta­so pako­laisu­us on aikamme hyväksy­ty­in­piä ja pahin­pia vääryyksiä.
   Aasian ylikiehuneesta kat­ti­las­ta ei pitäisi pyyhk­iä tänne.

   Vastaa

8. Työperäistä maa­han­muut­toa (EU:n ulkop­uoli­sista maista) ollaan estämässä myös Ran­skas­sa. SDP on siis samoil­la lin­joil­la kuin Nico­las Sarkozyn hal­li­tuk­sen sisämin­is­teri Claude Guéant (Kansan­li­ik­keen Union­in eli UMP:n riveistä). UMP on hyvin keskus­taoikeis­to­lainen liike, enkä voi taju­ta, mik­si ide­ol­o­gis­es­ti eri laitaa edus­ta­va SDP on samoil­la lin­joil­la sen kanssa?!

   Jos Vihreät ja Perus­suo­ma­laiset ovat nyt kan­nat­ta­mas­sa yhdessä työperäistä maa­han­muut­toa, niin alkaa vih­doinkin löy­tyä se yhteinen säv­el. Voitaisi­inko asioi­ta sit­tenkin hoitaa maan eduk­si niis­sä kohden, kun ollaan samal­la kannalla?

   http://www.vihreat.fi/maahanmuutto/tyo

   Istuuko Soin­in­vaara eduskun­nas­sa Pietari Jääskeläisen (joka oli Vihrei­den ehdokkaana europar­la­ment­ti­vaaleis­sa 1999) vier­essä? Pistäkää nyt äijät viisaat päänne yhteen ja puhukaa järkeä niille nuo­rille kuumakalleille! On paljon, mikä erot­taa, mut­ta on sitäkin paljon, mikä yhdistää.

   Soi­ni teki väärin, kun otti Vihreät vaaleis­sa päävi­hol­lisek­si pelk­istä dem­a­gogi­sista syistä. Se nos­tat­ti aivan turhaa vihaa puoluei­den välillä.

   Nyt olisi aika rak­en­taa eikä rikkoa. Pyy­dän. Ihan vaan näin niin kuin äänestäjänä…

   Vastaa

9. Pauli­na:

   Ei ole ole­mas­sa sivistyneitä keino­ja valikoi­da ihmi­sistä ne, jot­ka saa­vat mah­dol­lisu­u­den inhimil­liseen elämään. 

   Pako­laisleireil­lä on var­masti paljon nuo­ria, koulutet­tu­ja ihmisiä. On ilmeis­es­ti joillekin epäeet­tistä valikoi­da näitä nuorem­pia ja jät­tää van­hat ja sairaat heitteille. 

   Voisiko täl­laisille poten­ti­aal­isille län­si­mais­sa pär­jääville henkilöille tar­jo­ta pääsyn Suomeen niin, että he sitou­tu­isi­vat esim. 3 vuo­den koulu­tuk­seen, esim. hoita­jak­si, kor­jaa­jak­si tai sähköasen­ta­jak­si ja sen jäl­keen 3 vuo­den työhön jos­sain kri­isialueel­la? Voisiko tuol­laiseen koulu­tuk­seen ja kri­isi­työhön käyt­tää kehitysapuvaroja?

   Kan­nat­taa huomioi­da että pako­laisia on joka tapauk­ses­sa miljoonit­tain, pako­laisia syn­tyy aina vain lisää, ja ne muu­ta­mat mitä Suo­mi ottaa ovat lähin­nä pis­ara mer­essä. Pitkäl­lä tähtäimel­lä myös kri­isialuei­den täy­tyy kehit­tyä, ja nähdäk­seni paras muu­tosvoima kehi­tys­maille ovat län­si­mais­sa koulute­tut nuoret, jot­ka palaa­vat takaisin entiselle kotiseudulleen.

   Vastaa

10. Minkäs­laista työtä maah­na­muut­ta­jal­la voisi teettää?
    Jos maa­han­muut­ta­ja palkataan hyvin palkat­tuun ammat­ti­taitoa vaa­ti­vaan työhön, Suo­mi on ulkois­tanut koulu­tuk­sen kol­man­nen maail­man mai­hin. Jos taas toisen­laiseen työhön,Suomi teet­tää paskadu­u­nia maa­han­muut­ta­jil­la. Niin tai näin, niin se on epistä.

    Vastaa

11. Point­ti pako­lai­sista ja näi­den valikoimis­es­ta on tärkeä, ja ymmär­retään (tahal­laan tai tyh­myyt­tään, en tiedä, kum­mas­ta edel­lä on kyse) väärin.

    Maat­alous­val­taises­sa kehi­tys­maas­sa voi pär­jätä vuokrav­il­jeli­jänä tms. hom­mas­sa, jol­la Suomes­sa ei ole mitään tekoa.

    Vastaa

12. Muut­toli­ike kor­jaa ela­tus­suhdet­ta vain, jos maa­han tulo tapah­tuu siirtolaiskriteerein.

    Tuo on lyhyt­näköistä poli­ti­ikkaa. Maa­han­muut­ta­jat saa­vat myös lap­sia, ja näi­denkin työl­listymi­nen pitää ottaa huomioon. Esim. Sak­saan ja Ran­skaan muut­ti aikoinaan paljon afrikkalaisia ja län­si­aasialaisia siir­to­työläisiä, jot­ka työl­listyivät hyvin, mut­ta hei­dän jälkikasvun­sa työl­lisyysaste on paljon heikom­pi. Siten tämän työperäisen maa­han­muu­ton pitkän aikavälin vaiku­tus huolto­suh­teeseen taitaa olla negatiivinen.

    Muutenkin poli­itikko­jen lyhyt­näköisyys tässä kysymyk­sessä pistää silmään. Väestöpyra­mid­ion­gel­ma on ollut hyvin tun­net­tu jo vuosikym­meniä, mut­ta ainakaan Suomes­sa ei ole tehty mitään sen kestäväk­si ratkaisemisek­si. Kestävä ratkaisu on tietenkin syn­tyvyy­den lisäämi­nen. Maa­han­muut­to on hyvin epä­var­ma ratkaisu, ja sitä pitää jatkaa lop­ut­tomasti, jos peru­songel­maa eli riit­tämätön­tä syn­tyvyyt­tä ei ratkaista. 

    Tätä asi­aa voidaan kor­ja­ta edis­tämäl­lä maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä ja kotoutumista.

    Miten se tapah­tuu? Olet itse kir­joit­tanut siitä, miten tuot­tavu­udeltaan heikolle työvoimalle ei ole käyt­töä nyky­taloudessa. Jois­sakin maa­han­muut­ta­jaryh­mis­sä täl­laista työvoimaa on eri­tyisen paljon, ja ongel­ma näyt­tää siir­tyvän sukupolvelta toiselle. Kos­ka sen myön­tämi­nen, että joil­lakin ryh­mil­lä on san­gen pysyvänä omi­naisuute­na keskimääräistä heikom­pi inhimilli­nen pääo­ma, on kiel­let­tyä, maa­han­muut­toa ei voi­da järkiperäistää. Maa­han­muu­ton onnis­tu­mises­sa ei ole tärkeää vain se, että tuli­jat ovat työperäisiä, vaan myös se, mis­tä he tulevat.

    Vastaa

13. Maa­han­muu­ton tärkeim­män kri­teer­inä olisi olta­va siitä koitu­va konkreet­ti­nen rahalli­nen ja las­ket­tavis­sa ole­va hyö­ty suo­ma­laisille kokonaisuutena. 

    Onko bus­sikus­ki edes net­toveron­mak­sa­ja kun las­ke­taan uran ylitse? Kaikille pitäisi olla päivän­selvää, että ainakaan 50-vuo­ti­aana tänne saa­punut bus­sikus­ki ei ole net­toveron­mak­sa­ja, kos­ka ehtii olla töis­sä max 13–15 vuot­ta ja sit­ten eläk­keel­lä saman verran. 

    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on viritet­ty siten, että ylivoimais­es­ti suurin osa kansas­ta on enem­män tai vähem­män saama­puolel­la vähin­tään puo­let elämästään. Tämä aiheut­taa ongelmia myös työperäisessä maa­han­muu­tossa, kos­ka ei ole mitään järkeä ottaa maa­han niin pieni­palkkaisia ihmisiä, että hei­dän mak­samat vero­tu­lot eivät riitä kat­ta­maan tarvit­tavia palveuita.

    Vastaa

14. Maa­han­muut­ta­jat saa­vat tosi­aan lap­sia. Ei mitenkään yllättävää.

    Ope­tushal­li­tus selvit­ti, että Suomes­sa maa­han­muut­ta­jaop­pi­laiden osaami­nen on heikom­paa kuin suomenkielis­ten oppi­laiden. Mutta! 

    Kos­ka Suomes­sa ei ole slum­me­ja ja koul­u­laitok­semme on kaikille yhtäläis­es­ti maail­man huip­pu­lu­okkaa (toisin kuin vaikka­pa siel­lä Ran­skas­sa), niin todis­tusten keskiar­vo­ja ver­rat­taes­sa toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat (jot­ka siis oikeas­t­aan ovat jo suo­ma­laisia) men­estyvätkin jo kan­taväestöä parem­min. Eivätköhän nuo suju­vasti suomea puhu­vat lapset aikuisi­na sijoitu työelämään oikein hyvin. Kos­ka he toden­näköis­es­ti puhu­vat myös van­hempi­en­sa kieltä, saat­taa siitä olla heille (ja työ­nan­ta­jalleen) jopa etua.

    Vastaa

15. Suo­ma­lainen on työelämässä keskimäärin vajaan kol­menkymme­nen elät­tivuo­den jäl­keen. Mamu on net­tomak­sa­ja keskimäärin viiden maas­saolovuo­den jälkeen.

    Vastaa

16. Toinen kan­nan­ot­to on demarien vaa­timuk­ses­ta mukaan otet­tu lause, jon­ka mukaan työperäi­nen maa­han­muut­to estetään luku­un otta­mat­ta tapauk­sia, jois­sa koti­maista työvoimaa ei ole saatavissa

    Mitenköhän demar­it määrit­telee sen, onko koti­maista työvoimaa “saatavis­sa”? Tarkot­taaks ne et tyyli­in jos yhtään suo­ma­laista alalle koulutet­tua tyyp­piä ei oo työt­tömänä ni sit vas­ta saa ottaa maa­han­muut­ta­jia? Vai mikä niil­lä on ajatuksena?

    Homma­han menee niin, et joi­hinkin duunei­hin ei oo oikeesti halukkai­ta suo­ma­laisia duunare­i­ta vaik ne näen­näis­es­ti “etsii” alan töitä kortis­tossa. Lisäks on aloja(esim it-ala), joil­la riit­tävän päteville tyypeille on käytän­nössä aina kysyn­tää, vaik työkkärin sivu­jen perus­teel­la näyt­täis et avoimia paikko­ja ei kauheesti olis. Se, et meil olis vaik suo­ma­laisia datanome­ja työt­töminä, ei tarko­ta etteikö oikeesti pätevää koodaa­ja­ma­mua kan­nat­tais ottaa, jos sel­l­a­nen tänne haluis jostain syys­tä tul­la. Paskadu­u­nien osalta tilanne on vähän eri, kun esim. ulko­maisen ja koti­maisen siivoo­jan tuot­tavu­udessa tuskin on hirveetä eroa ja siivouk­sen kysyn­tä on vähän kiin­teem­pi ku vaik it-osaamisen. Ulko­maisen siivoo­jan pitäis tehä hom­ma aika hal­val­la, jot­ta koti­maista kan­nat­tais pitää kortis­tossa samanaikaises­ti. Toisaal­ta jos kukaan suo­ma­lainen ei suos­tu jotain duu­nia tekemään sel­l­asel­la pal­ka­lla joka on mahol­lista mak­saa, niin pakko­han sille on joku tek­i­jä saada.

    Vastaa

17. Työperäi­nen muut­to kehi­tys­maista esim. Suomeen on tule­vaisu­u­den, etenkin väestönkasvun hillit­semisen kannal­ta eri­no­mainen asia. Onhan se poikkeuk­sel­lisen tehokas­ta kehi­tys­a­pua (mutkan kaut­ta) ja kehi­tys­tä nimeno­maan tarvi­taan jot­ta lap­siluku putoaisi pari­in kolmeen lapseen per nainen ja pysy­isi siellä.

    Suomen kannal­ta työperäi­nen maa­han­muut­to on tietysti myös tärkeää, jos ei sit­ten tavoitel­la mii­nus­merkkistä kasvua (riit­tävän vahvo­ja keino­ja työn kor­vaamisek­si esimerkik­si tuot­tavu­u­den lisäämisel­lä ei yksinker­tais­es­ti ole) ja työ­paikko­jen kiihtyvää ulosliput­tamista sel­l­aisi­in mai­hin, joista sitä työvoimaa löytyy. 

    Demar­it siis pyrkivät, jos hiukkasen kär­jistän, kiihdyt­tämään maail­man­lop­pua ja tuhomaan sitä ennen Suomen talouden.

    Vastaa

18. Osmo:

    Töi­hin saisi tul­la, mut­ta oikeut­ta Suomen sosi­aal­i­tur­vaan ei ole ennen kuin on ollut ansio­työssä riit­tävän kauan.

    Just näin ja vero­helpo­tuk­set kans, ku eivät ker­ta saa sosi­aal­i­tur­vaa + rajat auki joka puolelle. Sit jos näyt­tää siltä, että ne äänestää liian huonoo poli­ti­ikkaa, niin voi lait­taa jonkun rajan äänioikeudelle samal­la taval­la ku sosiaaliturvallekin.

    Onko tämä oikein vain väärin? 

    Nii, et onks jol­lakin demareil­la oikeus estää mui­ta vapaae­htois­es­ti tekemästä vai­h­tokaup­po­ja ja samal­la tuomi­ta meitä huonom­mas­sa ase­mas­sa ole­via köyhyyteen?

    Ulko­maisen työvoiman tar­jon­ta pitää matalia palkko­ja matali­na ja toisaal­ta hyödykkei­den hin­to­ja halpoina.

    Jonkun ver­ran var­maan, mut­ta tätä vaiku­tus­ta ei kan­na­ta yliarvioi­da. Se nyt on ainakin var­maa, että maa­han­muut­ta­jien palkkoi­hin vaiku­tus on huima.

    Ris­to:

    maas­sa on toedel­la pula työvoimas­ta, joka kykenisi kään­tämään bussin rattia

    No tot­takai on!

    Vastaa

19. Särähti vain silmään tuo ilmaisu “sivistynyt keino”.

    Sitä ei kyl­lä löydy.
    On arvioita­va tänne pää­se­vien tai joutu­vien ihmis­ten taloudelli­nen arvo. Siinä ei ole mitään sivistynyt­tä, se on yksinker­tais­es­ti hirvittävää. 

    Tak­er­ru­in siis tuo­hon yhteen sanaan, pahoittelen.

    Viime aikainen maa­han­muu­tokeskustelu on vaan melkois­es­ti pahen­tanut maail­man­tuskaani. Tyh­määhän se toki on.
    Ei kan­na­ta sotkea tun­tei­ta mukaan kun puhutaan ihmisistä.

    Vastaa

20. Eikös aasista ja eri­tyis­es­ti itä-aasi­as­ta tulleet pako­laiset (vai siir­to­laiset?) ole työl­listyneet hyvin. Sieltä tulleet voisi­vat täyt­tää maa­han­muu­ton “kak­so­is­funk­tion” (olla sekä human­i­taarisia että hyödyk­si uudessa maassa).

    Aikaisem­paan sivistyskeskustelu­un: kumpi on sivistyneempää

    1) “kylmän” (eli puh­taasti) ratio­naa­li­nen oman edun (tai jopa util­i­taristi­nen, vrt. sairaas­ta pako­lais­es­ta hyö­tyä vain itselleen/terveestä sama hyöty(tai suurem­pi kos­ka työllistyy)itse pako­laiselle ja MYÖS vas­taan­ot­tavalle yhteiskun­nalle) tavoittelu

    vai

    2) tun­teisi­in perus­tu­va (vais­ton­va­rainen) päätöksenteko?

    Vai onko sivistys ken­ties ratio­naal­ista tois­t­en etu­un tähtäävää päätök­sen­tekoa? Ei kai sen­tään. Ken­ties sivistys on pauli­nen mukaan hänen oman moraalis-poli­it­tisen ide­olo­gian mukaista toimintaa?

    Vastaa

21. Mainio kir­joi­tus, Osmo. On vähän irvokas­takin, että kaik­ista huolto­suh­teen heikken­e­mistä lieven­tävistä keinoista jätetään nyt käyt­tämät­tä se ain­oa, joka taa­tusti toimisi ja jos­ta ei olisi kenellekään mitään harmia. Min­un vaikutel­mani on, että mon­et päät­täjätkin todel­la kuvit­tel­e­vat, että siir­to­laisen saa­ma työ­paik­ka on jotenkin kan­ta­suo­ma­laiselta pois. Täl­laista aja­tus­ta ei kuitenkaan tue yksikään uskot­ta­va talous­teo­ria tai ‑tutkimus. Ruot­sis­sa­han on luovut­tu tästä imag­i­naaris­es­ta “tarve­harkin­nas­ta”, ja EU:n ulkop­uolelta tule­va saa työlu­van peri­aat­teessa automaat­tis­es­ti jos Ruot­sis­sa toimi­va yri­tys ilmoit­taa aloit­ta­vansa työ­suh­teen. Tosin tääl­lä Ruot­sis­sakin yrit­täjät kyl­lä valit­ta­vat että prose­du­uri vie aikaa. Silti tämäkin tek­i­jä tulee pitämään Ruotsin talouskasvua Suomea nopeampana.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä mei­dän työl­lisyytem­me­hän on yhtä kuin työikäi­nen väestö ker­taa osal­lis­tu­misas­te ker­taa (1‑rakennetyöttömyys). Sik­si työl­lisyys kas­vaa kun työikäi­nen väestö kas­vaa, vaik­ka maas­sa olisikin työt­tömyyt­tä (tuo tulo kas­vaa kun­han jokin sen tek­i­jä kas­vaa). Monil­la näyt­tää kuitenkin ole­van sel­l­ainen harhalu­u­lo että jotenkin “ensin” pitäisi työl­listää nykyiset työt­tömät ennen kuin suosi­taan työperäistä maa­han­muut­toa. Tosi­asi­as­sa suo­ma­laisen työl­listymi­nen ei riipu siitä tuleeko maa­han työperäisiä siir­to­laisia. Mitä enem­män täl­lä on työvoimaa, sitä enem­män tänne tulee tietysti yri­tyk­siä investoin­tei­neen, mut­ta suo­ma­laiset päät­täjät eivät tule edes ajatelleek­si että työvoiman saatavu­us olisi keskeinen tek­i­jä yri­tys­ten houkuttelemisessa. 

    Näil­lä pal­stoil­la rapor­toidaan myös usein havain­to jon­ka mukaan ulko­maalaisil­la on alhaisem­mat osal­lis­tu­mis- ja työl­listymisas­teet kuin kan­taväestöl­lä — ja täl­lä perus­teel­la vas­tuste­taan työperäistä siir­to­laisu­ut­ta. Mut­ta julk­istalouden kannal­ta osal­lis­tu­misas­teet voivatkin olla aika paljon alhaisem­pia ja diili on silti julk­istaloudelle hyvä, kos­ka lap­su­u­den koulu­tus- ja hoitoku­lut jäävät pois. Ihan niin kuin suo­ma­lainen joukkosi­ir­to­laisu­us Ruot­si­in oli aikoinaan Ruot­sille val­ta­va onnen­potku ja Suomelle kamala suo­nenisku, ker­takaikki­nen pol­i­cy failure.

    Stan­dard­i­talous­teo­ria ennus­taa myös, että siir­to­laisu­udel­la ei pitkäl­lä aikavälil­lä ole mitään vaiku­tus­ta annetun valmius­ta­son henkilön palkkata­soon. Pitkäl­la aikavälil­lä palkat vas­taa­vat henkilön tuot­tavu­ut­ta eikä tätä siir­to­laisu­us tai muut tar­jon­ta- ja kysyn­täshok­it heilu­ta. Julki­nen sek­tori on tietysti monop­son­is­tise­na työ­nanan­ta­ja vähän eri jut­tu, ja bus­sikuski­ta­paus on sekin aivan win-win. Tänne tulee bus­sikuskeik­si ihmisiä omas­ta halus­taan, joten hei­dän ase­mansa para­nee, ja me saamme bus­sikuskipalvelu­ja edullisem­min kuin mitä muuten saisimme.

    Vastaa

22. Kiin­tiö­pako­lais­ten osalta Suomen tulisi etsiä sivistyneitä keino­ja vali­ta tänne tule­viksi enem­män niitä, joil­la on men­estymisen edel­ly­tyk­siä maassamme. 

    Eikös Päivi Räsä­nen ehdot­tanut, jot­ta valikoidaan tänne kris­tit­tyjä. Mikä on sin­un ehdo­tuk­sesi sivistyneestä keinosta?

    Vastaa

23. JL, luinko ihan oikein, että yhdessä kap­paleessa ensin tor­jut työperäisen maa­han­muu­ton, kos­ka se, että maa­han­muut­ta­jat saa­vat lap­sia huonon­taa huolto­suhdet­ta. Seu­raavas­sa kap­paleessa sit­ten taas tar­joat ratkaisuk­si syn­tyvyy­den kasvattamista?

    Yritätkö sanoa, että maa­han­muut­ta­japer­heen lap­si työl­listyy van­hempiaan ja kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sia huonom­min? Mitä arvelet syyk­si? Suo­ma­laista koulu­jär­jestelmää, joka kyl­lä tekee kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sista kelpo veron­mak­sajia? Meinaatko, että maa­han­muut­ta­jista pär­jäävät parhait­en ne, jot­ka ovat saa­neet koulu­tuk­sen­sa jos­sain muual­la kuin Suomes­sa? Mitä tämä ker­too suo­ma­lais­es­ta koululaitoksesta?

    Vastaa

24. “Min­un vaikutel­mani on, että mon­et päät­täjätkin todel­la kuvit­tel­e­vat, että siir­to­laisen saa­ma työ­paik­ka on jotenkin kan­ta­suo­ma­laiselta pois. Täl­laista aja­tus­ta ei kuitenkaan tue yksikään uskot­ta­va talous­teo­ria tai ‑tutkimus.”

    Jos vapai­ta työ­paikko­ja on rajalli­nen määrä ja niihin hakee sekä suo­ma­laisia että ulko­maalaisia, niin mitenköhän se ulko­maalaisen saa­ma työ­paik­ka ei sit­ten ole suo­ma­laiselta pois?
    Toki on alo­ja, joiden työ­paikat eivät suo­ma­laisia enää pahem­min kiin­nos­ta, mut­ta tämä lie­nee eri asia. 

    Työperäisen maa­han­muu­ton poten­ti­aal­isil­ta ongelmil­ta ei myöskään kan­na­ta sulkea silmiään. Esim. Sak­san kaupungeis­sa syr­jäy­tyvä turkki­laisväestö ei ole human­itäärisen muut­toli­ik­keen maa­han­tuo­maa. Run­saan työperäisen maahanmuuton/siirtotyövoiman luo­mat työ­nan­ta­jan markki­nat eivät myöskään ole suo­raan suo­ma­laisen työväestön etu, epä­suo­rasti toki duu­narikin hyö­tyy mut­ta tämä riip­puu mon­es­ta muus­takin tekijästä.

    Vastaa

25. “Eikös Päivi Räsä­nen ehdot­tanut, jot­ta valikoidaan tänne kris­tit­tyjä. Mikä on sin­un ehdo­tuk­sesi sivistyneestä keinosta?”

    “Kris­tit­ty” tuskin on “toden­näköis­es­ti men­estyvän” synonyymi?

    Idea “sivistyneistä keinoista” on nähdäk­seni täysin hyväksyt­tävä, tietyt reunae­hdot täyt­täen. Pako­laiset val­i­taan — ja tulee vali­ta — ensisi­jais­es­ti sen perus­teel­la kenel­lä on suurin hätä. Mut­ta jos meil­lä on kak­si henkilöä joil­la on yhtä suuri suo­jelun­tarve, mut­ta joista toisel­la on koulu­tus­po­h­jaa ja asiantun­te­mus­ta, ei liene mitenkään moraalis­es­ti arve­lut­tavaa vali­ta hän­tä. Yksi henkilö saa apua kum­mas­sakin tapauk­ses­sa. Ja tämän valin­nan myötä myös aut­ta­jata­ho saat­taa saa­da etua valinnasta.

    Vastaa

26. Juhana Var­ti­ainen:

    “Näil­lä pal­stoil­la rapor­toidaan myös usein havain­to jon­ka mukaan ulko­maalaisil­la on alhaisem­mat osal­lis­tu­mis- ja työl­listymisas­teet kuin kan­taväestöl­lä — ja täl­lä perus­teel­la vas­tuste­taan työperäistä siirtolaisuutta.”

    Niin var­maan vas­tuste­taankin, mut­ta ketkä tarkkaan ottaen vastustavat?

    Ei esimerkik­si seu­raa­va pätkä mis­tään sosi­aalidemokraat­tis­es­ta maa­han­muut­to-ohjel­mas­ta ole. Muis­taisin esimerkik­si että demar­it halu­si­vat pitää ovea kiin­ni Viron suun­taan niin pitkään kuin se vain oli mahdollista.

    “Suomen on olta­va avoin sel­l­aiselle maa­han­muu­tolle, jon­ka vaiku­tuk­set ovat neu­traalit tai myön­teiset. Tämä merk­it­see sitä, että maa­han­muut­ta­ja, joka sopeut­taa ja elät­tää itse itsen­sä, on tervetullut.”

    Ei tuo vihrei­den ohjel­mas­takaan ole. Tai ehkä se pian on, jos Osmo pääsee vaikut­ta­maan siihen. Tämä oli erit­täin myön­teinen ja lupaa­va postaus.

    Vastaa

27. Siirtämäl­lä yhden työikäisen ihmisen kehi­tys­maas­ta nol­latuot­tavu­ud­es­ta Suomeen tekemään järkevää työtä huip­pu­lu­okan infran pääl­lä lisäämme maail­man brut­tokansan­tuotet­ta ja hyv­in­voin­tia, joka puolestaan mah­dol­lis­taa mah­dol­lisim­man mon­elle ihmiselle parem­man elämän. Jos vero­tus on suh­teellinsen mata­la, jää val­taosa tuot­tavu­ud­es­ta vieläpä mamulle itselleen käytet­täväk­si miten itse tykkää. Osa val­uu var­masti niille jot­ka eniten apua tarvit­se­vat ja voin luva­ta, että avus­tus menee parem­min per­ille kuin avus­tusjär­jestön tai kehi­tysy­hteistyön kautta.

    Siirtämäl­lä yhden eläkeläis­mum­mon nol­latuot­tavu­ud­es­ta Suomeen elämään hirvit­tävästi kalli­im­min ja ympäristöä kulut­tavam­min nol­latuot­tavu­u­teen, kulu­tamme omia ja ympäristön resursse­ja ilman samo­ja posi­ti­ivisia kerrannaisvaikutuksia.

    Vastaa

28. Kiitok­set Soin­in­vaar­alle maa­han­muut­tokeskustelu­un osal­lis­tu­mis­es­ta. Osoi­tat ainakin väärik­si väit­teet siitä, ettei “hyysäre­itä” edes kiin­nos­ta ongelmi­in puut­tumi­nen eikä kansan kuunteleminen.

    Mikä on suo­ma­laisen kor­vaa­maan tule­van mamubus­sikuskin kokon­aishyö­ty ja kenelle?
    ‑Vääristää maan sisäisiä työ­markki­noi­ta, joil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan lakien mukaan yksi­toikkois­es­ta, vaar­al­lis­es­ta ja alhaisen sosi­aalisen arvos­tuk­sen työstä pitäisi mak­saa enem­män. Mis­sä bus­sikuskien / siivoa­jien palkko­jen polkemisen rajat tule­vat vas­taan? Onko bus­sikuskin lop­ul­ta elet­tävä intialaisel­la elin­ta­sol­la samal­la kun lääkäri saa 100x lik­saa? Palkan­nousun pysäyt­tämi­nen toisil­la aloil­la samal­la kun muil­la palkat nou­se­vat, tarkoit­taa pitkässä juok­sus­sa palkko­jen polkemista.

    Entä mitä teemme työt­tömille? Elätämme yhä kas­vavaa ulko­laisen hal­patyövoiman syr­jäyt­tämää joukkoa? Miten estämme nyt innois­saan mata­la­palkkatöi­hin tule­via mamu­ja siir­tymästä sos­sun leipi­in tule­vaisu­udessa? Sil­lä voisi kuvitel­la, että työn mata­la kan­nus­tavu­us vs. työt­tömän elin­ta­so ei motivoi pitkän päälle mamua sen enem­pää kuin nyky­isiäkään työt­tömyy­den valin­nei­ta poten­ti­aal­isia siivoajia.
    Olisi siis pol­jet­ta­va työt­tömien etuuk­sia vielä enem­män kuin matalapalkkaisten.

    Vastaa

29. Stan­dard­i­taloustiede on sano mitään siitä, mil­laista yhteiskun­taa ihmiset tavoit­tel­e­vat. Juhana Var­ti­ainen ja co voi rauhas­sa tavoitel­la bus­sikuskeille ja monille muille ihmisille alhaisem­pia palkko­ja, mut­ta tämän ei tarvitse olla ihmis­ten enem­mistön tah­to. Mik­si se on niin vaikea sanoa ääneen, että koulutet­tuna ihmisenä halu­aa itselleen halpo­ja lapsen­vahte­ja, pesu­la­palvelu­ja, tak­sikyyte­jä, niskahierontaa yms.

    Vastaa

30. Rogue, sitä tarve­hark­in­taa tekee Työkkäri. Tuo on suur­in­pi­irtein yhtä järkevää kuin se että Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö päät­täisi paljonko maitoli­tra maksaa.

    Ris­to, jos Suomes­sa on kymme­nen absur­dis­tani­laista joista neljä on pako­laisia ja kuusi suo­ma­laisen kanssa naimi­sis­sa, niin hei­dän työl­lisyysas­teen­sa ei ker­ro yhtään mitään siitä miten Suomes­ta siivoo­jan­hom­mia etsivä yhdestoista absur­dis­tini­lainen työl­listyy. Vrt. että luul­tavasti Suomes­sa asu­vien Yhdys­val­tain kansalais­ten työl­lisyysaste on san­gen alhainen, mut­ta tämä tuskin on
    yhdys­val­ta­lais­ten ominaisuus.

    Vastaa

31. Kos­ka työperäisen maa­han­muu­ton kieltämi­nen demarien ja siten hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mal­la taval­la (jos Soin­in­vaara on oike­as­sa) on siis vahin­gol­lista. Hal­li­tuk­sen pitää vesit­tää han­ke tai siis oma hankkeensa.

    Bri­ta­ni­as­sa EU:n ulkop­uoliset maa­han­muut­toa hala­ja­vat pisteytetään työ­paikan ja osaamisen perusteella.
    1) Huip­pu­osaa­jat (high­ly skilled) pää­sevät maa­han ilman muuta.
    2) Sel­l­aiset työn­tek­i­jät joiden taidoista on pulaa ohit­ta­vat myös jonon, mut­ta toisin kuin huip­pu­osaa­jil­la, heil­lä pitää olla työ­paik­ka tiedossa.
    3) Vähän koulutet­tu­ja, joil­la on työ­paik­ka tiedos­sa ote­taan tiet­ty määrä vuosit­tain paikka­maan sat­un­naista työvoimapulaa.
    4) Opiskelijat
    5) Sekalainen ryh­mä tilapäistä työtä tekemään tuleville esim. maid­en­välis­ten vai­h­tosopimusten nojalla.

    Tarkem­min esim: http://www.workpermit.com/uk/uk-immigration-tier-system.htm

    Vesit­tämi­nen tapah­tuu nyt niin, että pistey­tysjär­jestelmä tehdään sen ver­ran väljäk­si, että työvoimaa voidaan han­kkia juuri sen ver­ran kuin järkevää on työvoima­pu­lan vält­tämisek­si ja riit­tävän huolto­suh­teen ylläpitämiseksi.

    (Tosin Suomen on vaikea noin vain “han­kkia” halu­a­maansa työvoimaa toisin kuin Bri­tan­ian. Tarvi­taan eri­ty­isiä porkkanoi­ta ykkös- ja kakkos­ryh­mille, jot­tei tarvitse yrit­tää paika­ta vajet­ta kol­mosryh­mäl­lä. Suomen kan­nat­taisi harki­ta vaikka­pa veroe­tu­ja tai ilmaisia lentolip­pu­ja, jotain uut­ta ja inno­vati­ivista joka tapauk­ses­sa, ehkä suosia tiet­ty­jen maid­en kansalaisia niin, että sana lev­iäisi: tonne kantsii yrit­tää … mut­ta tämä on eri juttu.)

    Vastaa

32. Minäkin ihmette­len, miten huolto­suh­teen paran­tamises­sa jätetään pois akti­ivi­nen per­he­p­oli­ti­ik­ka. Kaikkein parhait­en työl­listyvää työvoimaa Suomes­sa ovat keskilu­okkaiset kan­ta­suo­ma­laiset, joi­ta pitää saa­da lisää. Tähän on kak­si keinoa: assim­iloidaan maa­han­muut­ta­jat ja ryysyköy­hälistö kan­ta­suo­ma­laisen keskilu­okan kult­tuuri­in tai lisätään syn­tyvyyt­tä. Molem­pi­in tarvi­taan sosiaali‑, ei maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa: korkeam­mat lap­sil­isät, lap­siper­heit­ten suosimi­nen vero­tuk­ses­sa, halvem­pi päivähoito, yleis­es­ti lap­si­in myön­teisem­min suh­tau­tu­va kult­tuuri. Jos keskimääräi­nen lap­siluku saadaan nos­tet­tua vaikka­pa 2,2 lapseen/nainen, on väestörakenne ter­ve eikä maa­han­muut­toa tarvita.

    Etu­na natal­is­tises­sa poli­ti­ikas­sa on se, että lap­si­in myön­teis­es­ti suh­tau­tu­vas­sa ja ryysyköy­hälistön keskilu­okan tasolle nos­tavas­sa Suomes­sa on kaikkien parem­pi elää.

    Vastaa

33. Koko tämä kiehunta maa­han­muu­ton ympäril­lä pitäisi nyt saat­taa ter­ve­järk­isten toimen­pitei­den piiri­in. Sen­suroin­ti, pro­pa­gan­da ja jopa keskustelun kieltämi­nen tai leimaami­nen rasis­mik­si on jo syn­nyt­tänyt kansalais­ten protestili­ik­keen eli perussuomalaiset,Suomen suurin puolue nykyään.

    Kan­nat­taako tuo­ta lin­jaa siis jatkaa ??

    Ain­oa oikea keino on ottaa käyt­töön Aus­tralian tai Kanadan malli , eli pistey­tyk­set osaamisen ja kieli­taidon mukaan muiden kuin ns kiin­tiö­pako­lais­ten osalta.

    Ei luulisi ole­van vaikea­ta , toki kaiken­laiset poli­it­tiset into­hi­mot kun astu­vat piiri­in, tun­tuu jär­ki katoa­van asian tiimoil­ta. Ja se sataa tiet­tyyn laari­in maail­man tap­pi­in asti..

    Vastaa

34. Osmon kom­men­tit ovat yhteiskun­nan töis­sä lev­eälle leivälle päässeen spe­sial­istin kir­joituk­sia. Osmo kat­soo papereis­taan työt­tömyy­den kehi­tys­tä, työt­tömyysko­r­vausten suu­ru­ut­ta ja kestoa ja työvoimamin­is­ter­iön luet­teloista tieto­ja avoimista työ­paikoista. Käytän­nön koke­mus­ta hänel­lä on ehkä Helsin­gin seudun palvelu­iden käyt­täjänä ruuhka­suomes­sa. Näil­lä perusteil­la Osmu päät­tää, että Suo­mi tarvit­see kaikille aloille ulko­maista työvoimaa. 

    Osmo ei ymmär­rä mitään suo­ma­laisen työn­tek­i­jän arjes­ta. Arki (ja ehkä työvoima­pu­lakin) on täysin eri­lainen ruuhka­suomes­sa ja Suomen syr­jäseudul­la. Osmol­la ei selkeästi ole aav­is­tus­takaan niistä jokapäiväi­sistä ongelmista, joi­ta täl­läisel­lä syr­jäseudun työ­paikan etsi­jäl­lä on. Mut­ta Osmolle­han riit­tää hyvin teo­reet­ti­nen käsi­tys asi­as­ta ja asi­akkaan koke­mus Helsin­gin seudulta. 

    Olisi toiv­ot­tavaa, että ennen kan­nan ottoa Osmo tutus­tu­isi myös syr­jäseudun nuoren tule­vaisu­u­den näkymi­in. Kok­isi epä­toivon, kun yhteiskun­nan avul­la maa­han­muut­ta­jalle annetaan ne har­vat työ­paikat, joi­hin syr­jäseudun nuorel­la olisi mah­dol­lisu­us sijoit­tua. Kok­isi omako­htais­es­ti vira­nomais­ten esen­teel­lisu­u­den ja valin­nat huonos­ti koulutet­tua työn etsi­jää kohtaan. Ehkä täl­läisel­lä koke­muk­sel­la Osmonkin asen­teet muut­tuisi­vat työvoiman tarpeesta ja sen täyt­tämiseen soveli­aista menetelmistä.

    Vastaa

35. real­isti, olisiko sin­ul­la jostain päin Euroop­paa esimerkkiä siitä kuin­ka vaikka­pa pisteyt­tämi­nen tai ylipään­sä mikä tahansa toteutet­tu maa­han­muut­topoli­ti­ikan kiristys olisi vähen­tänyt meuhkaamista maa­han­muu­ton vaaroista? Maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa kan­nat­taa kehit­tää parem­mak­si siinä kuin mitä tahansa muu­takin, ja toki tämä voi tarkoit­ta myös kiristämistä tai löysäämistä. Väärä syy, vääri­in toimi­in johta­va ja lähtöko­htais­es­ti epäre­al­is­tista on kuitenkin tehdä tämä joidenkin huutelijoiden takia. Kuten Mäki-Ketälä diagnosoi:

    Viimeisen puo­len­toista vuo­den aikana olen vaku­ut­tunut siitä, että Suomes­sa on paljon ihmisiä, jot­ka oikeas­t­aan pelkäävät sitä, että maa­han­muut­to-ongel­mat saataisi­in ratkaistua. Jos keskei­sistä ongelmista päästäisi­in eroon, hei­dän elämässään ei olisi enää mitään.

    Mitä voi jatkaa niin että mikään ratkaisu ei tietenkään sit­ten voi olla oikea.

    Vastaa

36. Puoluee­ton tarkkailija:
    Työperäi­nen maa­han­muut­to kohdis­tuu lähin­nä vain kasvukeskuk­si­in, eikä vie kenenkään työhaluisen ja työkun­toisen suo­ma­laisen työ­paikkaa. Ammat­ti­taitoinen raken­nus­mies pääsee kyl­lä rak­salle töi­hin ja bus­sikuskik­sikin pääsee, jos vain haluaa.
    Ulko­mainen työvoima sijoit­tuu syr­jäseuduil­la lähin­nä vain maat­aloustöi­hin. Kyl­lä mar­jan­poim­i­jak­si silti suo­ma­lainenkin pääsee. Ulko­maisia poim­i­joi­ta palkataan, kos­ka koti­maisia ei saada.

    Vastaa

37. tpyy­lu­o­ma:

    sitä tarve­hark­in­taa tekee Työkkäri. Tuo on suur­in­pi­irtein yhtä järkevää kuin se että Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö päät­täisi paljonko maitoli­tra maksaa

    Mut siis kai Työkkäri nyt lähin­nä ilmot­taa, miltä niit­ten data näyt­tää ja sit poli­itikot vetää siitä johtopäätök­sen­sä? Eli Työkkäri voi esim. ilmot­taa, et nyt on paljon datanome­ja työt­tömänä ja tän perus­teel­la SDP sit vaik sanoo, ettei saa ottaa mamukoodaa­jia ollenkaan ja joku muu sanoo et kan­nat­taa silti ottaa päte­viä mamukoodaajia? 

    Vai meinaatko et Työkkäril­lä olis jokin suorem­pikin vaiku­tuskana­va maahanmuuttopolitiikkaan?

    Vastaa

38. OS:
    >Ammat­ti­taitoinen raken­nus­mies pääsee kyllä
    >rak­salle töi­hin ja bus­sikuskik­sikin pääsee, jos
    >vain haluaa.

    Näin minäkin olen ajatel­lut, mut­ta olen seu­ran­nut tässä juuri ammat­tik­oulus­ta kelpo arvosanoin valmis­tuneen, ahk­er­an, varsin sosi­aalisen ja käsistäänkin kätevän 19-vuo­ti­aan rak­en­ta­jan työn­hakua. Ei irtoa paikkaa.

    Menee nyt sit­ten vartijakurssille.

    Mis­tä mah­taa johtua? Onko suo­ma­laisil­la niin huono huu­to, ja ulko­maalaisil­la rak­en­ta­jil­la työtäpelkäämätön maine?

    Tämä on tietenkin yksit­täistapauk­sen yleistämistä, mut­ta joka tapauk­ses­sa kummastuttaa.

    Vastaa

39. (Lisäyk­senä edel­liseen: tämä työn­haku siis pääkaupunkiseudulla.)

    Vastaa

40. “Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on helpot­tanut merkit­tävästi työvoima­pu­laa pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teessä. Onko tämä oikein vain väärin? ”

    Kul­jet­ta­pu­lan syynä on se, että työe­hdot eivät ole kil­pailukelpoisia eli pääkaupunkiseudun liiken­ten kil­pailu­tuk­sen tuo­ma hyö­ty on vedet­ty kul­jet­ta­jien selkänahasta.
    Osmokin kan­nat­taa markki­na­t­alout­ta mut­ta ei ymmär­rä, että se kos­kee myös pieni­palkkaisia duunare­itakin. Hänen mielestään duu­nar­in työe­hdot ovat Jumalan määräämiä eikä ihmi­nen saa niihin puuttua

    Vastaa

41. “Ulko­mainen työvoima sijoit­tuu syr­jäseuduil­la lähin­nä vain maat­aloustöi­hin. Kyl­lä mar­jan­poim­i­jak­si silti suo­ma­lainenkin pääsee. Ulko­maisia poim­i­joi­ta palkataan, kos­ka koti­maisia ei saada.”

    Mar­jan­pomi­joitakin löy­tyy , jos vain poim­i­jan saa­ma hin­ta on kohdallaan.
    Lupasin juuri poim­i­jalle hillas­ta 12 euroa kilo­sta ja sain oitis ämpäril­lisen vaik­ka muuten mar­jaa on ollut vaikea saada.

    Mut­ta väl­i­tysy­htiöt eivät halua mak­saa kuin mur­to-osan ja tuo­vat sik­si ulko­maista työvoimaa 0 ‑palkoil­la.

    Ulko­maista työvoimaa käytetään lähin­nä palkko­jen ja työe­hto­jen polkemiseen.

    Erit­täin isän­maal­lista ja kansaa yhdis­tävää politiikkaa

    Vastaa

42. Aika vähän ulko­maisia paper­im­iehiä tulee van­han Kymen alueelle hait­taa­maan lakkautet­tu­jen tehtaiden koti­mais­ten paper­im­i­esten työl­listymistä paperite­htaisi­in, joi­ta ei enää ole olemassa.

    Pääkaupunkiseudul­la puolestaan on hyvin paljon palevlu­aloille sijoit­tuvaa osin kausilu­on­toista, heikosti palkat­tua työtä, jota kotop­eräi­nen pitkäaikaistyötön väestön osa ei joko halua tai kykene hoita­maan. Osa ongel­maa on toki työn heikko palkkaus suh­teessa saavutet­tui­hin etu­i­hin, eli asum­is­tuki­in, sos­sun luukku­un jne. Mut­ta tämä tuskin on maa­han­muut­ta­jien vika?

    Samaan aikaan, kun koti­mainen työt­tömyys on mitä on, työ­nanan­ta­jat rekry­toi­vat akti­ivis­es­ti esim. Tallinnas­ta työkyky­istä porukkaa. Niin, työkyky­istä — mil­lä en tarkoi­ta vih­ja­ta kaikkien työt­tömien ole­van juop­po­ja tai hul­lu­ja, mut­ta kiitet­tävä osa on. Ja sit­ten ne loju­vat kaupun­gin puis­to­ja täyt­tämässä ja kiroa­vat ählämeitä, jot­ka muka ovat hei­dän työn­sä vieneet.

    Samal­la ei ole epäilystäkään, etteikö ulko­mainen työvoima aut­taisi polke­maan palvelu­alo­jen palkko­ja alas päin. Tai pitämään sil­lä mata­lal­la tasol­la, johon se on joskus aikoinaan aset­tunut. Esim. kokin palk­ka tyyp­il­lisessä bonusko­rt­ti­paikas­sa on brut­tona 1400–1800€/kk täysil­lä tun­neil­la. Tämä huomioiden työa­joista aiheutu­vat lisät. Ja näin alal­la “jon­ka suurin kus­tan­nus on työvoima ja kat­teet tavat­toman pienet”.

    Jos olisi se kuu­luisa kansalais­palk­ka, kan­taväestönkin saat­taisi kan­nat­taa lähteä muu­ta­mak­si tun­niksi päivässä tiskaa­maan (toki kokkia huonom­mal­la pal­ka­lla) ilman pelkoa kaikkien tukien automaat­tis­es­ta eliminoitumisesta. 

    Tätä ongel­maa ei voi erot­taa maahanmuutokeskustelusta.

    Vastaa

43. “os vapai­ta työ­paikko­ja on rajalli­nen määrä ja niihin hakee sekä suo­ma­laisia että ulko­maalaisia, niin mitenköhän se ulko­maalaisen saa­ma työ­paik­ka ei sit­ten ole suo­ma­laiselta pois?
    Toki on alo­ja, joiden työ­paikat eivät suo­ma­laisia enää pahem­min kiin­nos­ta, mut­ta tämä lie­nee eri asia. ”

    Hesari julka­isi alkukesästä tutkimuk­sen , minkä mukaan mamun palk­ka on 60% vas­taa­van koti­maisen työn­tek­i­jän palkasta.
    Ja ne 50000 lähet­te­tyä työn­tek­i­jää, jot­ka eivät mak­sa vero­ja ja sos­mak­su­ja mihinkään eivät paran­na huoltosuhdetta

    Vastaa

44. Syr­jäseudul­la itse asu­vana tiedän että tääl­läkin on pulaa soveli­aas­ta työvoimas­ta. Siis sel­l­ais­es­ta joka on motivoitunut tekemään työtä, oppi­maan (ja opiskele­maan). Lukuisil­la työt­tömil­lä on jonk­i­nasteisia työra­joit­tei­ta, joi­ta ei työvoimati­las­tois­sa näy (erään arvioin mukaan n. 50% työtä vail­la olisi suo­raan kurant­tia työvoimaa). Yri­tys­ten kasvun ja alueelle sijoit­tumisen täh­den olisi tärkeää että tääl­lä olisi työvoimaa tar­jol­la. Aidosti. 

    Täl­lä het­kel­lä kaik­ki tar­jolle tule­va (nuoriso) työvoima tulisi koulut­taa sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden palveluk­seen. Se ei liene mah­dol­lista ja eikä järkevää. 

    Bri­tann­ian kaltainen valikoi­va maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka kuu­lostaa erit­täin perustel­lulle täältä järvi­suomes­ta käsin. Haas­teena on, kuten aiem­min todet­tu, kuin­ka saamme ulko­maisia työn­tek­i­jöitä houkutel­tua saa­pumaan ja jäämään tänne haja-asutusalueillekin.

    Vastaa

45. tpyy­lu­o­ma, uskoisin, että esimerkik­si pistey­tysjär­jestelmän käyt­töönot­to antaisi hyvin mon­elle maa­han­muut­to­jär­jestelmän epäko­htia miet­ti­neelle hyvän syyn äänestää jotain mui­ta kuin perussuomalaisia. 

    Ehkä meuhkaami­nen ei niin suun­nat­tomasti vähenisi — eihän siihen tarvi­ta kuin muu­ta­ma äänekäs yhden asian meuhkaa­ja — mut­ta hei­dän tuk­i­joukkon­sa har­veni­si­vat kyllä.

    Vastaa

46. Ulko­laisia mar­jan­poim­i­joi­ta palkataan, kos­ka koti­maisia ei saa­da tar­jo­tul­la hin­nal­la. Työnos­ta­jan märkä uni on aina se, että palkkaa ei mak­se­ta lainkaan tuot­tavu­u­den kär­simät­tä. Työvoima­pu­lan merkkinä saat­taa olla se, että palkat nou­se­vat alal­la mui­ta alo­ja nopeam­min. Työvoima­pu­lan merkkinä ei ole se, että ulko­mail­ta löy­tyy aina joku epä­toivoinen, joka on valmis tekemään töitä halvem­mal­la kuin kan­taväestö, ellei sit­ten työvoima­pu­la ymmär­retä pelkästään työan­ta­jan näkövinkkelistä.

    Vastaa

47. Olin kesäl­lä Skot­lannis­sa ja siel­lä ihme­tyt­ti lip­pu­jen alahiset hinnat:Edinburghissa ker­tal­ip­pu mak­soi 1,3 pun­taa eli n 1,5 euroa,päivälippu 3,2 eli n 3,8 euroa.
    Eding­burgh on samankokoinen kuin Helsin­ki ja julki­nen liikenne näyt­ti ole­van kulkemisen pääväline.
    Kul­jet­ta­jat sai­vat palkkaa n 8–11 pun­taa ja työvuorot oli­vat pääasi­as­sa yhtenäisiä.Eli palk­ka oli samaa tasoa kuin Suomes­sa , mut­ta työai­ka pääosin yhet­näistä ilman hyppytunteja.
    etu­i­hin kuu­lui tietysti eläke ‚lomat vapaaliput,vakuutukset etc , en tul­lut kysyneek­si lomien pituutta.

    Pitää ihme­tel­lä mihin Suomes­sa rahat tuh­lataan kun lipun hin­ta on läh­es tupla ?
    Ilmeis­es­ti se mene kil­pailut­tamisen pyörit­tämiseen, se työl­listää paljon kallispalkkaisia virkamiehiä ja enne kaikkea konsultteja.

    Skotit osaa­vat ilmeis­es­ti hoitaa kil­pailu­tuk­sen pienen virkamiesjoukon avulla ??

    Vastaa

48. Mäki-Ketelän uhkaku­va

    “Viimeisen puo­len­toista vuo­den aikana olen vaku­ut­tunut siitä, että Suomes­sa on paljon ihmisiä, jot­ka oikeas­t­aan pelkäävät sitä, että maa­han­muut­to-ongel­mat saataisi­in ratkaistua. Jos keskei­sistä ongelmista päästäisi­in eroon, hei­dän elämässään ei olisi enää mitään.”

    on sikäli ihan perustel­tu, että täl­lainen­han ihmis­lu­on­to on. Se on nähty fem­i­nis­teistä ja arvolib­er­aaleista. Kun tasa-arvo ja arvolib­er­al­is­mi on toteu­tunut, pitää esit­tää jotain niin päätön­tä, että var­masti saadaan esi­in (pelkästään ratio­naal­ista) vas­tus­tus­ta, joka voidaan tulki­ta tasa-arvon / lib­er­al­is­min vas­tus­tuk­sek­si. Suomen suurin rasis­mion­gel­ma on jo pitkään ollut se, että (punav­ihrei­den oman iden­ti­teetin polt­toaineek­si tarvit­ta­van) rasis­min kysyn­tä on ylit­tänyt suuresti rasis­min (oikeis­to­laisen) tarjonnan.

    Lupaan työsken­nel­lä rajusti ajaak­seni maa­han­muut­tokri­it­tistä liiket­tä alas sit­ten kun se on tehnyt itsen­sä tarpeet­tomak­si — jos elän vielä sil­loin (olen nyt 43v).

    Vastaa

49. Ope­tushal­li­tus selvit­ti, että Suomes­sa maa­han­muut­ta­jaop­pi­laiden osaami­nen on heikom­paa kuin suomenkielis­ten oppi­laiden. Mutta! 

    Kos­ka Suomes­sa ei ole slum­me­ja ja koul­u­laitok­semme on kaikille yhtäläis­es­ti maail­man huip­pu­lu­okkaa (toisin kuin vaikka­pa siel­lä Ran­skas­sa), niin todis­tusten keskiar­vo­ja ver­rat­taes­sa toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat (jot­ka siis oikeas­t­aan ovat jo suo­ma­laisia) men­estyvätkin jo kan­taväestöä paremmin.

    Viit­taat tähän tutkimuk­seen. Lainaan artikkelista:

    Toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat pär­jäävät koulus­sa jopa kan­taväestöä parem­min. Tämä ryh­mä on kuitenkin vielä tois­taisek­si varsin pieni.

    Ope­tushal­li­tuk­sen tutkimuk­sen mukaan maa­han­muut­ta­jien opin­tomen­estys vai­htelee huo­mat­tavasti kult­tuu­ri­taus­tan, Suomes­sa olon ajan ja suomen kie­len taidon mukaan.

    Matemaat­ti­sis­sa aineis­sa maa­han­muut­ta­jat pär­jäävät siinä mis­sä suomenkielisetkin, mut­ta heil­lä on kan­taväestöä use­am­min tarvet­ta tukiopetuk­seen äidinkielessä ja kirjallisuudessa.Tois

    Heikoim­mat keskiar­vot oli­vat EU:n ulkop­uolelta tulleil­la maa­han­muut­ta­jil­la. Heistä yli 15 pros­ent­tia jät­ti hake­mat­ta toisen asteen koulu­tuk­seen, jäi sen ulkop­uolelle tai keskeyt­ti sen.

    Nuo toisen sukupol­ven oppimis­tu­lok­set viit­taisi­vat siihen, että Suomes­sa, toisin kuin useim­mis­sa län­si­mais­sa, maa­han­muut­to ei olisi heiken­tänyt väestön keskimääräistä inhimil­listä pääo­maa. Vilka­isin itse tutkimus­ta, mut­ta en äkkiseltään löytänyt tietoa siitä, mil­lais­ten oto­sten perus­teel­la toisen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien oppimis­tu­lok­sia tutkit­ti­in ja mil­laisia ryh­mäero­ja mah­dol­lis­es­ti löydettiin. 

    Olet­taisin, että eri maa­han­muut­ta­jaryh­mien välil­lä on suuria ero­ja. Venäläiset ja viro­laiset, jot­ka ovat suurim­mat maa­han­muut­ta­jaryh­mät, pär­jän­nevät hyvin, mut­ta esim. human­i­taaris­ten ryh­mien tulok­set eivät liene samaa tasoa. Kuten SK:n artikke­lis­sa huo­maute­taan, tulok­set vai­htel­e­vat huo­mat­tavasti kult­tuu­ri­taus­tan mukaan.

    Kan­sain­välis­es­ti maa­han­muut­ta­jien koulumen­estys­tä voi ver­tail­la PISA-tutkimuk­sen avul­la. Seu­raavas­sa taulukos­sa ovat vuo­den 2009 PISA-tutkimuk­sen matem­ati­ikan kokeen tulok­set jaotel­tuna siten, että ensim­mäisessä sarak­keessa on kan­taväestön keskimääräi­nen tulos, toises­sa sarak­keessa TOISEN pol­ven maa­han­muut­ta­jien keskim. tulos ja kol­man­nes­sa sarak­keessa ENSIMMÄISEN pol­ven maa­han­muut­ta­jien keskim. tulos. Keski­ha­jon­ta on noin 100 pistettä.

    Aus­tralia 513 532 519
    Aus­tria 507 450 431
    Bel­gium 529 459 454
    Cana­da 531 519 523
    Czech Repub­lic 494 452 490
    Den­mark 510 447 426
    Esto­nia 516 479 N/A
    Fin­land 542 N/A 479
    France 507 443 430
    Ger­many 527 469 464
    Greece 472 446 407
    Ice­land 510 N/A 440
    Ire­land 492 N/A 467
    Israel 452 455 441
    Italy 487 450 420
    Lux­em­bourg 511 456 466
    Mex­i­co 423 330 328
    Nether­lands 534 477 479
    New Zealand 523 494 524
    Nor­way 502 463 445
    Por­tu­gal 490 450 461
    Slove­nia 507 459 416
    Spain 491 456 425
    Swe­den 504 447 428
    Switzer­land 550 494 475
    Unit­ed King­dom 497 486 460
    Unit­ed States 494 464 477

    Kuten huo­mataan, lähin­nä Kanadaa ja Aus­trali­aa luku­un otta­mat­ta toisenkin sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien oppimis­tu­lok­set ovat selvästi heikom­pia kuin kan­taväestön kaikissa län­si­mais­sa. Suomen osalta PISA-aineis­tossa ei ole toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jien keskim. tulosta, kos­ka näitä on niin vähän.

    JL, luinko ihan oikein, että yhdessä kap­paleessa ensin tor­jut työperäisen maa­han­muu­ton, kos­ka se, että maa­han­muut­ta­jat saa­vat lap­sia huonon­taa huolto­suhdet­ta. Seu­raavas­sa kap­paleessa sit­ten taas tar­joat ratkaisuk­si syn­tyvyy­den kasvattamista?

    Yritätkö sanoa, että maa­han­muut­ta­japer­heen lap­si työl­listyy van­hempiaan ja kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sia huonom­min? Mitä arvelet syyk­si? Suo­ma­laista koulu­jär­jestelmää, joka kyl­lä tekee kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sista kelpo veron­mak­sajia? Meinaatko, että maa­han­muut­ta­jista pär­jäävät parhait­en ne, jot­ka ovat saa­neet koulu­tuk­sen­sa jos­sain muual­la kuin Suomes­sa? Mitä tämä ker­too suo­ma­lais­es­ta koululaitoksesta?

    Point­ti­ni on se, että inhimil­lisen pääo­man (älykkyys, ahkeru­us jne.) taso vai­htelee maa­han­muut­ta­jaryh­mit­täin. Koulu­tus ei ainakaan kan­sain­välisen datan perus­teel­la pysty elim­i­noimaan ryh­mäero­ja, vaan ne säi­lyvät sukupolves­ta toiseen. Tämä tulisi ottaa huomioon maa­han­muut­toa pohdittaessa. 

    Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa, joi­hin viit­tasin aiem­min, oli vuosikym­meniä sit­ten kysyn­tää ulko­maalaiselle teol­lisu­ustyövoimalle. Näi­den työperäis­ten muut­ta­jien lapset eivät ole työl­listyneet yhtä hyvin, kos­ka hei­dän van­hempi­en­sa sukupol­ven aikaisten kaltaisia työ­paikko­ja on paljon aiem­paa vähemmän.

    Vastaa

50. Puoluee­ton tarkkailija

    Mar­jo­ja jää met­si­in mätänemään, kun suo­ma­laiset eivät viit­si niitä poimia, vaik­ka tulo on vero­ton­ta. Kan­nat­taa vaik­ka poimia mar­jo­ja ja kerätä sil­lä poh­jakas­sa, ja opetel­la sen turvin jokin taito jolle on kysyn­tää. Esimerkik­si lähi­hoita­jista, bus­sikuskeista ja raken­nus­miehistä on pulaa. Kan­nat­taa yrit­tää oppisopimusk­oulu­tuk­seen, niin voi tien­ata samal­la kun opiskelee ja eril­listä poh­jakas­saa ei täl­löin tarvita. 

    Jos oppisopimusk­oulu­tuk­seen ei ole vielä päässyt, poh­jakas­saa kan­nat­taa kuitenkin var­muu­den vuok­si kerätä. Oppisopimusk­oulu­tuk­seen ei panos­te­ta tarpeek­si, sil­lä jär­jet­tömän suuri osa ikälu­okas­ta halu­taan “korkeak­oulut­taa”, kos­ka se näyt­tää tilas­tois­sa hyvältä oli työt sit­ten lop­ul­ta mitä vaan;-)

    Vastaa

51. “Mainio kir­joi­tus, Osmo. On vähän irvokas­takin, että kaik­ista huolto­suh­teen heikken­e­mistä lieven­tävistä keinoista jätetään nyt käyt­tämät­tä se ain­oa, joka taa­tusti toimisi ja jos­ta ei olisi kenellekään mitään harmia.”

    Eniten tässä on kyl­lä ajet­tu eläkeiän nos­toa eli 60–70-vuotiaan työvoiman tar­jon­nan lisäämistä eli sel­l­isen työvoiman lisäämistä, johon ei kohdis­tu kysyntää.

    Toi­enn mikä Juhanan ja Osmon pitäsi päät­tää on se,että menivätkö suuret ikälu­okat Ruot­si­in vai jäävätkö he Suomes­ta eläkkelle ??
    Ja jos jäävät­ki eläkkelle Suomes­sa niin osan tai kokon­aan kan­taa ruotsin valtio.
    Yritin selvit­tää asi­aa, mut­ta Ruotsin vas­tu­u­o­su­ut­ta Suomen eläke­menosi­at ei ole selvitet­ty. ETK , hal­li­tus eivätkä mitkään eläke­toimikun­natkaan ole asi­aa selvit­täneet vaan perus­ta­neet käsi­tyk­ses­nä mitu-menetelmään , mikä sopii pro­pa­gan­da­pain­ot­teiseen tiedot­tamiseen, jota eli­it­ti harjoittaa.

    Verot­ta­jal­la tieto on m,utta verot­ta­jan mukaan sitä ei ole kukaan tarvinnut.
    Sen sijaan tiede­tään minne eläk­keet mak­se­taan: Suurim­mat eläk­keet mak­se­taan Marokkoon, sen kanssa kun 0‑verosopimus eli eläkkeistä ei mak­se­ta veroa Suomeen eli hyvä­palkkiset muut­tavt eläkkelle jää­tyään Marokkon ja kun jäl­jet ovat häipyneet, Espan­jaan ja saa­vat Suomen kus­tan­ta­man ilmaisen terveydenhoidon
    Eli sel­l­ainen on suo­ma­laisen eli­itin moraali, mik­si kansal­la pitäisi olla parempi ??

    Ja mitä tulee suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsyyn niin Vihreät ovat aja­neet lin­jaa ‚jos­sa niidenkin, jot­ka eivät ole päivääkään työtä tehneet tääl­lä tai vero­ja mak­sa­neet pitää päästä suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiriin.

    Vastaa

52. Rogue, työlu­paa joka tarvi­taan oleskelulu­paan haetaan Työkkäriltä, jon­ka sit­ten on tarkoi­tus tutkia että löy­ty­isikö ko. tehtävään suo­ma­laista työtön­tä. Ja tämä siis min­un käsit­tääk­seni tapausko­htais­es­ti eikä alakohtaisesti.

    Jos­sain fan­tasi­aby­rokra­ti­as­sa asia var­maan menisi niin että Työkkärin tietokan­nas­sa on vain oikeasti työkyky­isiä ihmisiä, asi­aa käset­televä valikoi niistä muu­ta­man työlu­van hak­i­jalle haas­tat­telu­un, ja jos nämä eivät sovel­lu niin sit­ten myön­tää työlu­van. Byrokraat­tises­sa ark­i­todel­lisu­udessa luvan käsit­telijä luul­tavasti vaan vilkaisee että onko sopivia hak­i­joi­ta tilas­tol­lis­es­ti ja arvaa jotain päätök­seen. Jollekin Nokialle joil­la on HR-osas­tot jot­ka tekee täl­laisia hake­muk­sia työk­seen tämä on lähin­nä vaivaa, pienem­mälle yri­tyk­sel­lä käytän­nössä mahdotonta.

    Ja en minä nyt oikein ymmär­rä mik­si vaikka­pa HSL tai HUS haal­isi työvoimaa ulko­mail­ta jos lähempääkin löy­tyy. Vierastyövoima kuitenkin teet­tää työ­nan­ta­jalle lisätöitä, kielion­gelmi­akin on, jne. Eli mihin tätä sääte­lyä edes tarvi­taan? Työ­suhde- ja palkkavalvon­ta on eri asia.

    Enkä syytä tässä työvoimavi­ra­nomaisia mis­tään, tuom­moinen tarve­hark­in­ta on vaan real­is­tisin resurs­sein liikaa vaa­dit­tu virkamiehiltä.

    Vastaa

53. Liian van­ha:

    Kul­jet­ta­pu­lan syynä on se, että työe­hdot eivät ole kil­pailukelpoisia eli pääkaupunkiseudun liiken­ten kil­pailu­tuk­sen tuo­ma hyö­ty on vedet­ty kul­jet­ta­jien selkänahasta. 

    HelB:n tapauk­ses­sa kul­jet­ta­pu­la taisi tosin johtua siitä, että paikalli­nen ay-osas­to oli kaa­pan­nut itselleen työ­nan­ta­jalle kuu­lu­van työhön määräämisoikeu­den. Seu­rauk­se­na van­hat ay-jer­mut saat­toi­vat jär­jestel­lä itselleen yht­enäiset työvuorot ja omia parhaiden pyhäko­r­vausten vuorot — jol­loin vas­ta taloon tulleille jäivät vain mah­dot­tomat rääte­vuorot. Tilanne saati­in vielä huipen­net­tua tekemäl­lä osa-aikatyön teet­tämi­nen mah­dot­tomak­si, mil­lä karkoitet­ti­in viimeisetkin halukkaat rääte­vuoro­jen tekijät.

    Vastaa

54. B.J:

    Suo­ma­lainen on työelämässä keskimäärin vajaan kol­menkymme­nen elät­tivuo­den jäl­keen. Mamu on net­tomak­sa­ja keskimäärin viiden maas­saolovuo­den jälkeen

    A) Tuo rii­ip­pu radikaal­isti lähtömaasta

    B) Kuten yllä toteesin minkään maa­han­muut­ta­jakansalaisu­u­den joukos­sa ei suurem­pi osa työikäis­es­tä väestöstä käy työssä kuin kan­taväestön keskuudesta

    C) Niidenkin maa­han­muut­ta­jaryh­mien osalta, joil­la kohtu­ulli­nen työssäkäyn­ti­aste yhdis­tet­tynä (nyt) suo­tuiseen ikärak­en­teeseen paran­taa nyky­istä huolto­suhdet­ta, pysyvää etua saadaan vain jatku­vasti kas­vaval­la pysyväl­lä maa­han­muu­tol­la (jos­ta päästään kysymyk­seen, voisi­vatko vihreät taas vai­h­teek­si kokeil­la ympäristöpuoleena olemista(, mihin jatku­van väestönkasvun oppi sopii erit­täin huonosti)…)

    Vastaa

55. “Per­heeny­hdis­tämiskäytän­nön tiuken­t­a­mi­nen oli perustel­tua ja odotet­tua, kos­ka tapauk­sia alkoi olla aika paljon eikä lop­pua ollut näkyvissä.”

    Minä vaan ihmettelen:
    Mik­sei ylläol­e­van kaltaista voin­ut sanoa ääneen ennenkuin iso­ja puoluei­ta tuli kol­men tilalle neljä…?

    Vastaa

56. Art­turi B:

    Ris­to:

    maas­sa on toedel­la pula työvoimas­ta, joka kykenisi kään­tämään bussin rattia

    No tot­takai on!

    Meil­lä todel­la ei ole ollenkaan työt­tömiä ihmisiä, jot­ka voisi koulut­taa bus­sikuskeik­si, vai meil­lä vain ei ole heitä tarpeek­si (ja sosi­aal­i­tur­va on sen ver­ran hyvä), että heistä ei ole paina­maan kuskien palkkata­soa nyky­istä alhaisemmaksi?

    Jos tarkoi­tat jälkim­mäistä, niin kai kuitenkin ole huo­man­nut, että lib­er­taris­tisen ihan­nemaail­man rikkoo ikävästi se, että nuo suo­ma­laisetkin työt­tömät saa­vat verovaroista ruuan ja katon pään­sä päälle?. Kuvion kokon­aistaloudel­lisu­us edes hyvä­tu­loisen veron­mak­sa­jan kannal­ta on minus­ta aika kyseenalainen.

    Vastaa

57. tvaara:

    Pääkaupunkiseudul­la puolestaan on hyvin paljon palevlu­aloille sijoit­tuvaa osin kausilu­on­toista, heikosti palkat­tua työtä, jota kotop­eräi­nen pitkäaikaistyötön väestön osa ei joko halua tai kykene hoita­maan. Osa ongel­maa on toki työn heikko palkkaus suh­teessa saavutet­tui­hin etu­i­hin, eli asum­is­tuki­in, sos­sun luukku­un jne. Mut­ta tämä tuskin on maa­han­muut­ta­jien vika?

    Nähdäk­seni ketjun aihe oli mitä hal­li­tuk­sen (ja poli­itikko­jen & suo­ma­lais­ten yleen­sä) kan­nat­taisi tehdä. Kukaan ei kai ole maa­han­muut­ta­jil­ta itseltään tässä toivonut muu­ta, kuin että jos he tääl­lä ovat niin mieluiten tek­i­sivät parhaansa työl­listyäk­seen, jos eivät työssä jo ole. 

    Sieltä Viros­ta, Bal­ti­as­ta ja koko EU alueelta saa tul­la jo nykyäänkin aivan vapaasti työhön, jos vain työ­paikan löytää — ja merkit­tävässä osas­sa tätä EU-aluet­ta on menos­sa täysimit­tainen lama. Kuvit­telisi työvoimaa pääsään­töis­es­ti löy­tyvän, jos sille on tarvet­ta, ilman että sitä EU:n ulkop­uolelta pitää haalia.

    Vastaa

58. “Kuten huo­mataan, lähin­nä Kanadaa ja Aus­trali­aa luku­un otta­mat­ta toisenkin sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien oppimis­tu­lok­set ovat selvästi heikom­pia kuin kan­taväestön kaikissa länsimaissa.”

    Jos aineis­tossa on mukana kaiken­lais­ten maa­han­muut­ta­jien (human­itääriset, työperäiset) osu­us, tämä tuskin ketään yllättää.

    “Koulu­tus ei ainakaan kan­sain­välisen datan perus­teel­la pysty elim­i­noimaan ryh­mäero­ja, vaan ne säi­lyvät sukupolves­ta toiseen.”

    Havait­sithan, että melkein jokaises­sa maas­sa­han se 2. mamusukupolvi pär­jäsi 1. sukupolvea parem­min. Kah­den sukupol­ven matkalta tuskin voidaan tode­ta että erot säi­lyvät “sukupolves­ta toiseen”. Tämä on toki peri­aat­teessa mah­dol­lista, mut­ta ym. datas­ta ei moista voi­da sen sup­peu­den takia päätellä.

    Sinäl­lään kiin­nos­tavaa, että mik­si Tsek­ki ja Uusi See­lan­ti oli­vat noinkin selviä poikkeuk­sia tilastossa.

    Vastaa

59. Soma­lian kuole­manken­tiltä Suomeen ?

    Eikö human­i­taarista maa­han­muut­toa voisi nyt selvästi lisätä, jos koti­maista työtä halvem­paa työperäistä maa­han­muut­toa tieten jarrutetaan ?
    Soma­lian kuole­manken­tiltä, joil­la nyt asei­den lisäk­si 60 vuo­teen pahin kuiv­u­us tap­paa kuin Neu­vos­toli­iton suurhyökkäys Kan­naksel­la 70 kesää sitten.
    Nos­ta­mal­la pako­laiski­in­tiötä rin­nan paikalle jo luvatun ruoka-avun ?
    Humaani hal­li­tus myös edis­täisi eikä tiuken­taisi vireil­lä ole­vien tuhan­sien soma­lialais­ten per­hei­den yhdis­tämishake­musten käsit­te­lyä Suomessa.
    Vihreä kehi­tys­a­pumin­is­teri saisi var­masti apua “oper­aa­tio Soma­lialle” Suomes­sa jo asuvil­ta tuhan­sil­ta somalilaisilta.

    Vastaa

60. Hami­lo, voi olla että olet tuon­puoleisille keskustelu­pal­stoille (ehkä siel­lä puhutaan tois­puoleis­ten hal­lit­se­mat­tomas­ta vir­ras­ta tuon­puoleen, mikä pakko niiden on kuol­la, häh) ennen kuin mamumäkä­tys tekee itsen­sä tarpeet­tomak­si, kos­ka ei nää nui­v­at tun­nu tekevän mitään. Ilkeämpi voisi epäil­lä ettei ole tarkoituskaan.

    He ilmai­se­vat mielip­iteitään joka on ihan eri asia, noin voi käy­dä asen­nekeskustelua ja pyrk­iä vaikut­ta­maan niihin. Mikä on se mitä vaik­ka ne lib­er­aalit tekevät, kos­ka lain­säädän­tö on olen­naisin osin valmis, työsyr­jin­tä esimerkik­si ei ole siitä kiin­ni. Maa­han­muu­ton lain­säädän­tö ei ole valmis.

    Tvaara on oikeil­la jäljil­lä, jos ei niihin kan­nustin­loukkui­hin puu­tu­ta niin työl­lisyysaste jää mata­lak­si, varsinkin pako­lais­ten muuten, ja kyl­lä mamuil­la joil­la ei ole tukia ei ole täm­möisiä pidäkkeitä.

    Vastaa

61. Help­po on Osmon ym. ottaa kan­taa, kun ei tiede­tä, mitä hal­li­tu­so­hjel­ma käytän­nössä tarkoittaa.
    Demar­it ovat toki kaut­ta aiko­jen olleet sitä mieltä, että työl­lis­tetään ensin suo­ma­laisia, sit­ten mui­ta — tämä ei ole käytän­nössä estänyt yhtään mitään, tuskin jatkos­sakaan estää esim. huip­pu­osaa­jien palkkaamista Nokialle, jos sinne nyt joskus joku otetaan.
    No, löysää puhet­ta mah­tuu maailmaan…

    Vastaa

62. Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa, joi­hin viit­tasin aiem­min, oli vuosikym­meniä sit­ten kysyn­tää ulko­maalaiselle teol­lisu­ustyövoimalle. Näi­den työperäis­ten muut­ta­jien lapset eivät ole työl­listyneet yhtä hyvin, kos­ka hei­dän van­hempi­en­sa sukupol­ven aikaisten kaltaisia työ­paikko­ja on paljon aiem­paa vähemmän. 

    Toinen seli­tys voisi ehkä olla, että toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat eivät enää tyy­dy sen “huonom­pi­in” töi­hin, mitä entiset koulu- ja opiskelukaverinsa.

    Vastaa

63. Nykyisessä maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa har­mit­taa eniten sen teo­reet­ti­nen poh­ja. Koko touhu perus­tuu usko­muk­sille, joiden todel­lisu­us­po­h­ja on kyseenalainen. Usein jopa todis­te­tusti vas­takkainen yleis­es­ti todek­si näyte­ty­ille asioille.
    ‑Usko­taan, että Suomes­sa on tai joskus tulee työvoimapula.
    — Usko­taan, että Suomen lake­ja työe­htosopimuk­sen toteut­tamis­es­ta nou­date­taan myös maa­han muu­ta­jien palkkauk­ses­sa ja sopimusehdoissa.
    — Usko­taan, että maa­han lähete­tyt mak­sa­vat samat verot ja mak­sut, jot­ka työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan koti­maisen työvoiman käytöstä.
    — Nyky­isin niin suosi­tun yrit­teliäisyy­den var­jol­la vaikeutetaan tarkoituk­sel­lis­es­ti yri­tyk­sien har­joit­ta­man vero‑, palk­ka ja työ­suhde­lain­säädän­nön toteu­tu­misen valvontaa.

    Tästä liki sys­temaat­tis­es­ta koti­maisen työvoiman kil­pailu­ase­man huonon­tamis­es­ta seu­raa se, että ulko­maoinen maa­han tuo­tu työn­tek­i­jä on paljon kil­pailukykyisem­pi kuin kotimainen.

    Vastaa

64. Itse asi­as­sa meil­lä on menos­sa kehi­tys, jos­sa nuorten työl­lisyyaste las­kee ja ikään­tynei­den nousee.Valitettavasti Tilas­tokeskuk­sen sivuil­la ei ollut enää työl­lisyyastei­ta ennen vuot­ta 1990, mut­ta 80-luvul­la 15–24-vuotaiden työl­lisyysaste oli n 15 % korkeampi ja 60-luvul­la peräti 20 % suurem­pi kuin nyt.

    Tämä merk­it­see, että nuoret lep­äävät ja van­hat raatavat.

    Nuo nuoret muo­dosta­vat n 100000 hen­gen työvoimareservin
    Tämän pälle meil­lä on 400000 työtön­tä työn­hak­i­jaa TEM tilas­to­jen mukaan.

    Suomes­ta puut­tuu poli­it­ti­nen tah­to ja kyky työl­listää kaik­ki oikeisi­in työsuhteisiin.
    Lep­pä­nen oli ain­oa työmin­is­teri, joka onnis­tui siinä, sen jäl­keen on tul­lut vain toinen tois­taan huonom­pia työmin­is­tere­itä ja haaveil­i­joi­ta, joiden siniset ajatuk­set eivät ole tuot­ta­neet kuin lisää paperipinoja

    http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/01/tyokay_2009_01_2010-12–28_tau_001_fi.html

    Puheet työvoima­pu­las­ta ovat pelkkää pro­pa­gan­daa eikä sitä edes mikään tutkimus edes todista ellei nyt puhuta lääkäreistä.
    Se , että jotkin yri­tyk­set valit­ta­vat johtuu näi­den yri­tys­ten johtamisjär­jestelmien kehnoud­es­ta ja huonos­ta maineesta työn­tek­i­jöi­den keskuudessa

    Vastaa

65. “HelB:n tapauk­ses­sa kul­jet­ta­pu­la taisi tosin johtua siitä, että paikalli­nen ay-osas­to oli kaa­pan­nut itselleen työ­nan­ta­jalle kuu­lu­van työhön määräämisoikeuden.”

    Eipä ole vielä tul­lut vas­taan työ­paikkaa, jos­sa van­hoil­la ei olisi joitain etuoikeuk­sia ja aivan sopimuk­si­in kir­joitet­tuna eli johto on ollut mukana sopi­mas­sa ehto­ja, ei niitä kir­joite­ta yksipuolisesti.

    Kysymys ei ole työn­tek­i­jöi­den tekemästä kaap­pauk­ses­ta kos­ka sel­l­aista ei voi lain mukaan tehdä vaan korkein­taan huonos­ta ja lep­sus­ta johtamisesta 

    Osa-aikaisu­u­ta vas­tustet­ti­in lähin­nä sen vuok­si, että kokoaikaisia pyrit­ti­in muut­ta­maan osa-aikaisikai vastentahtoisesti .

    Vastaa

66. “Vierastyövoima kuitenkin teet­tää työ­nan­ta­jalle lisätöitä, kielion­gelmi­akin on, jne. Eli mihin tätä sääte­lyä edes tarvi­taan? Työ­suhde- ja palkkavalvon­ta on eri asia.”

    Oulus­sa oli jonkin ver­ran tutkit­tu per­su­jen vaa­timuk­ses­ta maah­n­muu­ton kulu­ja. Eri­tyis­es­ti las­ten koulu­tus tulee kalli­ik­si moniuskon­nol­lisen ja ‑kielisen opetuk­sen vuok­si. Myöskin maah­n­muut­t­jan kielik­oulu­tus on pitkä ja kallis prosessi

    Vastaa

67. Ris­to:

    Meil­lä todel­la ei ole ollenkaan työt­tömiä ihmisiä, jot­ka voisi koulut­taa bus­sikuskeik­si, vai meil­lä vain ei ole heitä tarpeek­si (ja sosi­aal­i­tur­va on sen ver­ran hyvä), että heistä ei ole paina­maan kuskien palkkata­soa nyky­istä alhaisemmaksi?

    Meil­lä ei oo työt­tömiä ihmisiä, jot­ka koulut­tau­tu­is bus­sikuskeiks nykymeiningillä ihan samal­la taval­la ku meil­lä on nykyään alko­holis­te­ja, jot­ka ei lope­ta juomit­sa nykymeiningillä.

    Mitä välii sil­lä seman­ti­ikalla on, että pystyskö ne koulut­tau­tu­maan tai pystyskö alko­holisti lopetat­ta­maan juomisen. Tot­takai pystyis, jos maail­ma olis eri­lainen kuin se nyt on.

    Var­maan me saatas lisää suo­ma­laisia bus­sikuske­ja, jos tulon­si­ir­to­ja vähen­net­täis työt­tömille tai vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja kas­vatet­tais bus­sikuskeille. Tulon­si­ir­to­ja työt­tömille vaan ei halu­ta vähen­tää ja bus­sikuskeille ei halu­ta mak­saa enem­män. (Enkä tiiä kan­nat­taisko edes. Miten paljon bus­sikus­ki tuot­taa hyvinvointia?)

    Vastaa

68. Joku kir­joit­ti aiem­min: “Kestävä ratkaisu on tietenkin syn­tyvyy­den lisääminen.”
    Syn­tyvyy­den lisäämi­nen on kestämät­tömin ratkaisu etenkin ns. kehit­tyvis­sä mais­sa, sil­lä kulut­ta­jien ja samal­la kulu­tuk­sen määrän lisäys ei ole järkevää ilman, että jaet­tavaa kakkua saadaan kasvatetuksi.
    Kestävä ratkaisu on tuot­tavu­u­den nos­to, eli lisään­tyvä automa­ti­soin­ti jne. ratio­nal­isoin­ti, jon­ka avul­la samalle määrälle (tai mielel­lään jopa pienenevälle määrälle) ihmisiä saadaan tuote­tuk­si sama (tai jopa kasvava/paraneva) palve­lu­ta­so vähem­mäl­lä (ihmis)työvoimalla.

    Vastaa

69. Mie:

    Havait­sithan, että melkein jokaises­sa maas­sa­han se 2. mamusukupolvi pär­jäsi 1. sukupolvea parem­min. Kah­den sukupol­ven matkalta tuskin voidaan tode­ta että erot säi­lyvät “sukupolves­ta toiseen”. Tämä on toki peri­aat­teessa mah­dol­lista, mut­ta ym. datas­ta ei moista voi­da sen sup­peu­den takia päätellä. 

    Tästä ei tai­da olla mitään kovin mon­taa eri maa­ta kat­tavaa aineis­toa, mut­ta Yhdys­val­to­jen (jos­sa älykkyys­tutkimus­ta on ehkä inten­si­ti­ivisim­min har­joitet­tu) osalta näyt­tä siltä, että ryh­mäko­htaiset erot oli­si­vat enem­män tai vähem­män pysyviä use­ampi­en sukupolvien yli. Esim. afroamerikkalais­ten ja euroop­palais­peräis­ten pop­u­laa­tioiden älykkyy­sero on pysynyt hyvin samana luotet­ta­van mit­taushis­to­ri­an aikana.

    Toki Fly­n­nin (tai Flynn-Lynn:n) ilmiö on vaikut­tanut molem­pi­in ryh­mi­in, mut­ta se ei näytä kuitenkaan kaven­ta­neen etnis­ten ryh­mien välisiä eroja.

    Tukkan­uot­tasille voidaan toki lähteä siitä, että onko syynä tähän havain­toon per­in­tötek­i­jät, sosioekonomi­nen ase­ma vaiko yhteiskun­nalli­nen syr­jin­tä. Nämä erot ovat kuitenkin todel­lisia myös mm. APAn (Amer­i­can Psy­cho­log­i­cal Assosi­a­tion) The Bell Curve ‑kir­jan näke­myk­siä kumoa­maan asete­tun komitean kon­sen­sus­näke­myk­sen mukaan http://www.gifted.uconn.edu/siegle/research/Correlation/Intelligence.pdf

    Vastaa

70. Jos aineis­tossa on mukana kaiken­lais­ten maa­han­muut­ta­jien (human­itääriset, työperäiset) osu­us, tämä tuskin ketään yllättää.

    Kyl­lä se yllät­tää mon­en, kos­ka esimerkik­si aja­tus huolto­suh­teen kor­jaamis­es­ta maa­han­muu­tol­la nojaa usko­muk­seen, että kan­taväestö voidaan kor­va­ta muual­ta, yleen­sä köy­histä maista, tuo­dul­la väestöl­lä ilman että mikään muut­tuu olen­nais­es­ti. Taloustiede perus­tuu ajatuk­seen, että kaik­ki ihmis­ryh­mät ovat samanlaisia.

    Havait­sithan, että melkein jokaises­sa maas­sa­han se 2. mamusukupolvi pär­jäsi 1. sukupolvea parem­min. Kah­den sukupol­ven matkalta tuskin voidaan tode­ta että erot säi­lyvät “sukupolves­ta toiseen”. Tämä on toki peri­aat­teessa mah­dol­lista, mut­ta ym. datas­ta ei moista voi­da sen sup­peu­den takia päätellä.

    Ensin­näkin jos maa­han­muut­toa aio­taan käyt­tää huolto­suh­teen kohen­tamiseen ja totu­tun­laisen yhteiskun­nan ylläpitämiseen, niin sil­loin maa­han­muut­ta­jien pitää heti olla yhtä tuot­tavia kuin kan­taväestö. Ei auta, jos se tapah­tuu vas­ta viiden­nessä sukupolvessa.

    Toisek­seen väit­teeni ryh­mäero­jen säi­lymis­es­tä yli sukupolvien ei perus­tu niinkään PISA-aineis­toi­hin, vaan lähin­nä USA:sta saatavis­sa ole­vaan, use­ampia sukupolvia käsit­tävään tutkimusti­etoon. Esimerkik­si USA:n latinopop­u­laa­tios­ta tiede­tään, että se ei vielä viiden­nessäkään sukupolves­sa läh­eskään saavu­ta kan­taväestön (lähin­nä valkois­t­en) koulu­tus- ja tulota­soa. Sitä vas­toin use­at aasialaiset ryh­mät ylit­tävät kan­taväestön tason jo ensim­mäisessä sukupolves­sa ja etu vain kas­vaa jälkipolvien myötä. Tämän takia kan­nat­taa mielestäni kiin­nit­tää huomio­ta ryh­mäeroi­hin maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa suunniteltaessa.

    Vastaa

71. Tääl­lä kuulee usein mainit­ta­van, että pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat (tai maa­han­muut­ta­jat yleis­es­ti) lähet­tävät eri­tyisen paljon rahaa koti­mai­hin­sa suku­laisille. Min­ulle herää usein epäilys tästä. Tiedän, että jos­sain lehtiar­tikke­lis­sa san­ot­ti­in, että Yhdys­val­lois­sa maa­han­muut­ta­jat lähet­tävät paljon rahaa koti­maa­hansa ja se on sen maan kehi­tys­a­pu­un näh­den suuri raha. Miten on asia Suomes­sa tai muual­la Euroopas­sa? Onko asi­aa tutkittu?

    Vastaa

72. Henkilo­ko­htais­es­ti pisteytet­ty­na uskallan vait­taa, etta pistey­tys ei taa­tusti ratkaise kaikkia maa­han­muu­ton ongelmia, mut­ta aut­taa yhteen epako­htaan — epareilu­u­den tun­teeseen. Olen taal­la Aus­tralias­sa asues­sani vih­doin alyn­nyt, mika niis­sa maa­han­muut­ta­jis­sa kiikas­taa. Taal­la koko maa perus­tuu maa­han­muu­tolle, joten har­va vas­tus­taa maa­han­muut­toa tai “mamu­ja” sinal­laan. Epareilu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­u­den puutet­ta sen sijaan vas­tus­taa lah­es jokainen. 

    Pistey­tys aiheut­taa sen, etta kaikki_voivat_olla_varmoja, etta kuka tahansa ei marssi rajo­jen yli hyoty­maan eduista, jot­ka pidem­paan maas­sa olleet koke­vat omik­seen. Toisin sanoen tyop­eraisen maa­han­muu­ton perus­teet on tehty lap­inaky­vak­si ja julk­isik­si. Tyop­erainen maa­han­muut­to on puh­taasti pistey­tyk­sen, seka nuo­rille rep­pureis­saa­jille tarkoite­tun tila­paisvi­isum­in varas­sa (hedel­man­poim­inta ym.) 

    Human­i­taari­nen maa­han­muut­to eli pako­lais­ten vas­taan­ot­to on erik­seen, kiin­tioitu­na. Kumpaakaan maa­han­muu­ton tapaa ei taal­la varsi­nais­es­ti vas­tuste­ta tai kri­ti­soi­da, mut­ta venepako­lai­sista eli lait­tomasti rajan yli yrit­ta­jista puhutaan yleis­es­ti hal­ven­tavasti jono­hyp­peli­joina. Hei­dat koetaan etu­il­i­joina ja saan­to­jen rikkojina. 

    Luulen, etta maa­han­muut­tokri­it­tisyys lask­isi Suomes­sa huo­mat­tavasti, jos tyop­erainen maa­han­muut­to alis­tet­taisi­in pistey­tyk­selle ja human­i­taarisen maa­han­muu­ton osalta avat­taisi­in pelisaan­not eli ker­rot­taisi­in SELKOKIELELLA kansalle, mil­la perustein pako­laisia otetaan.

    Olen var­ma, etta kri­ti­soi­jien koke­ma epareilu­u­den tunne lievenisi ja pako­lais­ten epainhimil­liset lah­to-olo­suh­teetkin toden­nakois­es­ti her­at­taisi­vat edes jotain sympatiaa.

    Vastaa

73. aja­tus huolto­suh­teen kor­jaamis­es­ta maa­han­muu­tol­la nojaa usko­muk­seen, että kan­taväestö voidaan kor­va­ta muual­ta, yleen­sä köy­histä maista, tuo­dul­la väestöllä. 

    Kuka täl­laista on väit­tänyt? Työperäistä maa­han­muut­toa pyritään edis­tämään eri­tyis­es­ti maista, jois­sa on hyvä koulu­tus­ta­so. Tässä on onnis­tut­tukin. Suurim­mat maa­han­muut­tomaat Suomeen ovat Viro ja Venäjä. Tosin myös Thaimaas­ta ja Fil­ip­pi­ineiltä on yritet­ty värvätä. 

    Vastaa

74. Liian van­ha HBL:n sopimuksista:
    >Eipä ole vielä tul­lut vas­taan työ­paikkaa, jossa
    >van­hoil­la ei olisi joitain etuoikeuk­sia ja aivan
    >sopimuk­si­in kir­joitet­tuna eli johto on ollut
    >mukana sopi­mas­sa ehto­ja, ei niitä kirjoiteta
    >yksipuolis­es­ti.

    Kysymys onkin siitä, minkälaiset edut van­hoille ja sisäpi­ir­ille ovat kohtu­ullisia, ja mitä on järkevää olla sopimuk­sis­sa ja mitä kan­nat­taisi jät­tää direk­tio-oikeu­den piiriin.

    Johto on toki mukana sopi­mas­sa ehto­ja siinä mielessä, että jos lakol­la oikein kovasti uhataan, niin Liian van­hankin mielestä johdon pitää antaa perik­si. Itse en kuitenkaan lait­taisi lakonuhal­la toteutet­tu­jen vaa­timusten seu­rauk­sia HBL:n toimin­nas­sa uhat­tu­jen vaan uhkaa­jien syyksi.

    Vastaa

75. “Suurim­mat maa­han­muut­tomaat Suomeen ovat Viro ja Venäjä. Tosin myös Thaimaas­ta ja Fil­ip­pi­ineiltä on yritet­ty värvätä.”

    Kuten myös Viet­namista ja Kiinas­ta. Jonkin­lainen sään­nön­mukaisu­us alkaa ilmetä?

    Vastaa

76. Par­to:
    >Yhdys­val­lois­sa maa­han­muut­ta­jat lähet­tävät paljon
    >rahaa koti­maa­hansa ja se on sen maan kehitysapuun
    >näh­den suuri raha. Miten on asia Suomes­sa tai
    >muual­la Euroopas­sa? Onko asi­aa tutkittu?

    On tutkit­tu, haku­sana Googleen “remit­tances”.

    http://ec.europa.eu/economy_finance/international/development_policy/remittance/index_en.htm

    Tääl­lä raha on viral­liseen kehi­tys­a­pu­un ver­rat­tuna pienem­pi, mut­ta merk­i­tys on ollut pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä kasvus­sa. Mie­lenki­in­toista on muuten se, että laman tullen koti­in lähetet­ty rahamäärä putosi, mut­ta köy­himpi­in mai­hin lähetet­ty putosi vähiten. Mikähän tälle on seli­tys? Se, että lähet­täjät pri­or­isoi­vat rahaa tarpeen mukaan herkem­min, vai se, että köy­himpi­in mai­hin rahaa lähet­tänei­den tulot vähenivät vähem­män kuin muiden?

    Vastaa

77. Ris­to: A) Tuo rii­ip­pu radikaal­isti lähtömaasta

    Huonoim­mat lähtö­maat oli­vat tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­ti­las­ton mukaan Ruot­si, Usa ja Australia.

    Paras oli Kenia

    Vastaa

78. Ris­to:

    “B) Kuten yllä toteesin minkään maa­han­muut­ta­jakansalaisu­u­den joukos­sa ei suurem­pi osa työikäis­es­tä väestöstä käy työssä kuin kan­taväestön keskuudesta”

    Kan­ta­suo­ma­lainen ei mah­du kymme­nen parhaan joukkoon tässä listassa. 

    1. Kenia
    2. Alankomaat
    3. Nigeria
    4. Iso-Britannia
    5. Ghana
    6. Filippiinit
    7. Romania
    8. Nepal
    9. Puola
    10. Italia

    Vastaa

79. OS: “Työperäistä maa­han­muut­toa pyritään edis­tämään eri­tyis­es­ti maista, jois­sa on hyvä koulutustaso.”

    EU pois­lukien, mitä käytän­nössä tarkoit­taa “pyritään edis­tämään” val­tion­hallinnon kannal­ta ? Kuka edis­tää jos hal­li­tus jar­rut­taa, ja miten konkreettisesti ?

    Miten val­tion­hallinto on vaikut­tanut tai pyrkinyt vaikut­ta­maan siihen että yri­tyk­set rekry­toi­vat kaukoidästä ? Ole­mal­la tietois­es­ti han­kaloit­ta­mat­ta prosessia ?

    Vastaa

80. OS:
    >Työperäistä maa­han­muut­toa pyritään edistämään
    >eri­tyis­es­ti maista, jois­sa on hyvä koulutustaso.
    >Tässä on onnis­tut­tukin. Suurim­mat maahanmuuttomaat
    >Suomeen ovat Viro ja Venäjä. 

    Viro ja Venäjä eivät tosin ole suurimpia maa­han­muut­tomai­ta minkään koulu­tus­ta­soon perus­tu­van edis­tämisen ansios­ta, vaan sik­si että ne ovat lähim­mät naa­purimme. Sieltä voi tul­la Suomeen töi­hin, mat­ka on lyhyt eikä mak­sa paljon, ja välil­lä voi käy­dä näp­pärästi kotona ter­ve­htimässä suku­laisia (ja osta­mas­sa tarpeel­lisia asioi­ta kohtu­ullisem­mal­la hin­nal­la). Best of both worlds, kuten sanotaan.

    Suomes­sa on valitet­ta­van vähän koulutet­tu­ja muut­ta­jia eri­tyis­es­ti OECD-maista. Venäläiset ja viro­laiset toki ovat usein osaavia ja tuot­tavia, joten sikäli muut­toli­ike on onnis­tunut­ta. Henkilöko­htaisel­la peukalo­tun­tu­mal­la arvelisin tosin, että koulute­tu­impia tänne muut­ta­jia ovat intialaiset maahanmuuttajat.

    Vastaa

81. Ker­rankin olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa, sil­lä kir­joituk­ses­sa osut­ti­in todel­la asian ytimeen.

    On hienoa, jos kir­joit­ta­ja todel­la tun­nus­taa, että lei­jo­nan lail­la kar­ju­val­la ja jo 1980-luvun lop­ul­ta man­at­ul­la työvoima­pu­lal­la ja human­i­taarisel­la maa­han­muu­tol­la ei ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. 

    Suomel­la ei ole varaa mil­jar­di­en kokeilu­un, jos­sa Suur­pään logi­ikalla pyritään vaku­ut­tele­maan lähin­nä has­su­ja asioi­ta ajautuen samaan katas­trofi­in, jos­sa Euroop­pa on. 

    “Kestää parikym­men­tä vuot­ta ennen kuin suo­ma­lainen lap­si alkaa kulut­tamisen sijas­ta tuot­taa yhteiskun­nalle jotain. Pako­laisen kohdal­la kyse on luul­tavasti parista vuodes­ta. Sik­si pidän puhei­ta pako­lais­ten aiheut­tamista kansan­taloudel­li­sista rasit­teista melko kohtuuttomina.”
    Johan­na Suur­pää, HS 21.4.1991”

    Vastaa

82. Ris­to: “C) Niidenkin maa­han­muut­ta­jaryh­mien osalta, joil­la kohtu­ulli­nen työssäkäyn­ti­aste yhdis­tet­tynä (nyt) suo­tuiseen ikärak­en­teeseen paran­taa nyky­istä huolto­suhdet­ta, pysyvää etua saadaan vain jatku­vasti kas­vaval­la pysyväl­lä maahanmuutolla”

    Ryh­mien?

    Ihmiset ovat yksilöitä. Ja sel­l­aise­na heitä käsitel­lään koko ajan. Ain­ut ryh­mäk­si menevä poruk­ka voisi olla mei­dän itse val­it­se­mat ja tänne hake­mat kiintiöpakolaiset. 

    Maa­han / maas­ta­muut­to ei muutenkaan ole mikään ain­utk­er­tainen tapah­tu­ma ihmisen elämässä. 

    Meil­lä jokaisel­la on var­maan suvus­sa / tut­tava­pi­iris­sä ihmisiä, jot­ka ovat aikoinaan men­neet tai ovat nyt ulko­mail­la “rikas­tut­ta­mas­sa” hei­dän “mul­ti­kul­tia”. Kallis lap­su­us ja koulu­tus on täältä, työu­ra muual­la ja van­hu­us tul­laan elämään tänne tut­tui­hin maisemi­in. Nau­ret­ta­van kalli­ita kansalaisia, mut­ta kukaan ei koskaan mis­sään tilanteessa halu­aisia rajot­taa suo­ma­lais­ten maas­ta­muut­toa. Tilanne tähän suun­taan ei juuri poikkea.

    Vastaa

83. Art­turi B> “Tulon­si­ir­to­ja työt­tömille vaan ei halu­ta vähen­tää ja bus­sikuskeille ei halu­ta mak­saa enem­män. (Enkä tiiä kan­nat­taisko edes. Miten paljon bus­sikus­ki tuot­taa hyvinvointia?)”

    Oli­pas kum­masti muo­toil­tu. Erit­tain toden­nakois­es­ti bus­sikus­ki tuot­taa enem­man hyv­in­voin­tia kuin tyoton, seka itselleen etta kans­saih­misilleen. Mik­sei sita voisi hyvin huomioi­da palkkas­sa? Joukkoli­iken­teessa aje­taan vuosit­tain miljoo­nia matko­ja, ota­pa bus­sikuskit pois ja kat­so­taan, paljonko hyv­in­voin­ti lisaan­tyi — tai pysyiko edes samana — esim. tyomatkalais­ten keskuudessa.

    Vastaa

84. B) Kuten yllä toteesin minkään maa­han­muut­ta­jakansalaisu­u­den joukos­sa ei suurem­pi osa työikäis­es­tä väestöstä käy työssä kuin kan­taväestön keskuudesta” 

    Pait­si, että tieto on väärä, yritetään vielä mita­ta väärää asi­aa. Olen­naista on ela­tus­suhde ja siinä tulee mita­ta työikäis­ten osu­ut­ta koko porukas­ta. Juuri sik­si maa­han­muut­toa tarvi­taan, että saataisi­in enem­män työikäisiä.

    Aja­tus, että viro­laiset ja venäläiset eivät ole oikeaa maa­han­muut­toa, kos­ka siihen ei liity ongelmia, johtaa kehäpäätelmään. Viro­laiset saa­vat tul­la tänne vapaasti, eivätkä edes demar­it pysty sitä enää estämään, mut­ta Venäläi­nen tarvit­see työlu­van ja työlu­paan tarvi­taan työ­paik­ka. Saadak­seen työ­paikan, on olta­va sel­l­ainen koulu­tus, että saa työ­paikan. Työlu­paa ei siis kuitenkaan saa, jos koti­maista työvoimaa on tar­jol­la riittävästi.

    Vastaa

85. “Pait­si, että tieto on väärä, yritetään vielä mita­ta väärää asi­aa. Olen­naista on ela­tus­suhde ja siinä tulee mita­ta työikäis­ten osu­ut­ta koko porukas­ta. Juuri sik­si maa­han­muut­toa tarvi­taan, että saataisi­in enem­män työikäisiä.”

    Oikea ela­tusuhde tulee luvus­ta työssäkäyvät/väestö.
    Työikäiset työt­tömät tai työelämän ulkop­uolel­la ole­vat eivät paran­na elatussuhdetta.

    Myöskään viro­laiset ja venäläiset eivät juurikaan paran­na ela­tus­suhdet­ta, kos­ka tekevät työtä tääl­lä pääasi­as­sa ns lähetet­ty­inä työn­tek­i­jöinä eli eivät mak­sa vero­ja ja sos­tur­va­mak­su­ja Suomeen

    Vastaa

86. Mei­dän maa­han­muut­topoli­ti­ikan suurin ongel­ma on se, että tääl­lä ei ole val­tion kon­trol­loimalle toimin­nalle mitään järkevää vai­h­toe­htoa. Virkail­i­ja sanoo tääl­lä mañana ja mitään vai­h­toe­htoa ei ole. 

    Suomes­sa inter-jotain pariskun­tien mah­dol­lisu­us seu­rustelu­un tulee avi­o­li­iton kaut­ta. Jos naimisi­in ei ryn­nätä niin se tarkot­taa maas­ta pois.

    Suo­mi saisi pitää kiin­ni koulut­ta­mas­taan, työikäis­es­tä väestöstä. Jokainen rajat ylit­tävä seu­rustelusuhde tut­tava­pi­iris­säni on pää­tynyt siihen, että per­he ja elämä peruste­taan ulkomaille.

    Vastaa

87. tpyy­lu­o­ma:

    työlu­paa joka tarvi­taan oleskelulu­paan haetaan Työkkäriltä, jon­ka sit­ten on tarkoi­tus tutkia että löy­ty­isikö ko. tehtävään suo­ma­laista työtön­tä. Ja tämä siis min­un käsit­tääk­seni tapausko­htais­es­ti eikä alakohtaisesti

    Eli tääkö kos­kee myös tapauk­sia, jois­sa joku fir­ma on löytäny EU:n ulkop­uolelta työn­tek­i­jän ja haluu tuo­da sen Suomeen duu­ni­in? Aika älytön­tä set­tiä jos näin on.

    Ja en minä nyt oikein ymmär­rä mik­si vaikka­pa HSL tai HUS haal­isi työvoimaa ulko­mail­ta jos lähempääkin löy­tyy. Vierastyövoima kuitenkin teet­tää työ­nan­ta­jalle lisätöitä, kielion­gelmi­akin on, jne. Eli mihin tätä sääte­lyä edes tarvitaan?

    No just sitä mäkin ihmette­len. Jos markki­nat on työkkärin datan kanssa eri mieltä siitä, onks sopivia työn­tek­i­jöitä Suomes­sa tar­jol­la, lie­nee aika selvää kumpi on yleen­sä oikeessa. Ei kai fir­mal­la olis yhtään mitään syytä rekry­toi­da ketään ulko­mail­ta, jos koti­maas­sa olis sopivia tar­jol­la. Siis olet­taen nyt et työe­htosopimuk­sia kuitenkin nou­datet­tais. Mata­la­palk­ka-aloil­la on tiet­ty ongel­mana, et täysin työkyky­sel­lä suo­ma­laisel­la ei vält­tämät­tä oo kan­nustin­ta ottaa duu­nia vas­taan, jol­loin ulko­maalaisen otta­mi­nen tarkot­taa sitä, et sille mak­se­tun palkan lisäks val­tio elät­tää taval­laan turhaan yhtä työkykys­tä. Mut tää ei varsi­nais­es­ti rat­kee estämäl­lä ulko­mais­ten duun­in­tekoa vaan se pitäis ratkas­ta perus­teel­lisel­la sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­sel­la. Mikä ei myöskään tai­da olla demarei­den mieleen.

    Vastaa

88. “Itse en kuitenkaan lait­taisi lakonuhal­la toteutet­tu­jen vaa­timusten seu­rauk­sia HBL:n toimin­nas­sa uhat­tu­jen vaan uhkaa­jien syyksi.”

    Eivät ammat­tili­iton jäsenet ole kaik­ki van­ho­ja vaan useim­miten ns nuoret ovat enemmistönä.
    Nuoret vain ovat nykyään pass­si­ivisia eivätkä hoi­da akti­ivis­es­ti omia asioitaan.
    Eli jos kokee työe­htosopimuk­sen epäedullisek­si niin voi huu­dat­taa itsen­sä päät­tävi­in elimiin.
    Näin me nuo­ri­na kap­paasimme val­lan omas­sa ammat­tili­itossa 70-luvulla

    Vastaa

89. Tuo­ta, kuka on ollut sitä mieltä, että viro­laiset ja venäläiset eivät ole “oikeaa maahanmuuttoa”? 

    (Onko siis “oikea” tässä vas­tako­htana “väärälle”, “vasem­malle”, “nur­jalle”, vai “ei-varsi­naiselle”? )

    Vastaa

90. Liian van­ha:
    >Nuoret vain ovat nykyään pass­si­ivisia eivätkä
    >hoi­da akti­ivis­es­ti omia asioitaan.

    Kyl­lä he tässäkin tapauk­ses­sa hoiti­vat — men­emäl­lä töi­hin muualle kuin HBL:lle, jol­la sit­ten oli kuskip­u­laa, ja kil­pail­i­jat veivät markkinaa.

    Vastaa

91. Lähete­tyt työn­tek­i­jät ovat jatku­vasti Liian van­han hampaissa:
    >Myöskään viro­laiset ja venäläiset eivät juurikaan
    >paran­na ela­tus­suhdet­ta, kos­ka tekevät työtä täällä
    >pääasi­as­sa ns lähetet­ty­inä työn­tek­i­jöinä eli eivät
    >mak­sa vero­ja ja sos­tur­va­mak­su­ja Suomeen

    Kyl­lähän hei­dän työ­panok­sen­sa edelleen paran­taa ela­tus­suhdet­ta ja hyö­dyn­tää maatamme, kos­ka he ker­ran tekevät ne työt, jot­ka pitäisi saa­da tehdyksi. 

    Myös työn aikaansaan­nok­sel­la ja tulok­sel­lisu­udel­la on merk­i­tys­tä, ei ain­oas­taan sil­lä, saadaanko siitä kupat­tua rahaa julkiselle sek­to­rille. Kär­jistäen: kumpi onkaan hoita­jan työn tarkoi­tus, se, että hoita­ja vai­h­taa van­huk­sen vaipan, vai se, että hoita­jan palka­n­mak­sus­ta mak­se­taan x‑niminen vero?

    Vastaa

92. Pekka Taipale kysyy:

    “Tuo­ta, kuka on ollut sitä mieltä, että viro­laiset ja venäläiset eivät ole “oikeaa maahanmuuttoa”?

    (Onko siis “oikea” tässä vas­tako­htana “väärälle”, “vasem­malle”, “nur­jalle”, vai “ei-varsi­naiselle”? )”

    Oikean ja ei-varsi­naisen maa­han­muu­ton seman­ti­ikkaa aut­taa ymmärtämään tieto siitä, että maa­han­muu­tokri­it­tisessä slangis­sa on käsite “varsi­nainen” (joka siis ei ole adjek­ti­ivi vaan sub­stan­ti­ivi), ja sen ety­molo­gia löy­tyy täältä:

    http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttopolitiikan_hahmottelua_osa1.html

    Vastaa

93. Laitoin tuon työteliäimpi­en lis­tan aiem­min. Joku voi tietysti valit­taa, että siinä vierään suo­ma­laiselta työ­paik­ka nenän edestä.

    Lai­tan sik­si perään lista yrit­teliäim­mistä. Jos ulko­mail­ta tule­va perus­taa suomeen yri­tyk­sen, niin sil­loin­han hän työl­listää itsensä.

    Ja suo­ma­lainen ei mah­du täl­läkään listal­la kymme­nen parhaan kansalaisu­u­den joukkoon. Lai­tan kansalaisu­u­den perään pros­ent­tio­su­u­den yrittäjistä.

    Turk­ki 30,9
    Irak 18,2
    Thaimaa 16,5
    Iran 16
    Bangladesh 15
    Tan­s­ka 14,5
    Britit 13,4
    Sak­sa 11,9
    Japani 11,5
    Kiina 11,4

    Vastaa

94. Amae:

    Erit­tain toden­nakois­es­ti bus­sikus­ki tuot­taa enem­man hyv­in­voin­tia kuin tyoton, seka itselleen etta kans­saih­misilleen. Mik­sei sita voisi hyvin huomioi­da palkkassa? 

    Niin siis mä en väit­täny, että bus­sikuskeille ei pitäs mak­saa palkkaa ollenkaan. Mä väitin, että bus­sikuskeille ei vält­tämät­tä pidä mak­saa enem­män palkkaa.

    Vastaa

95. Mol.fi sivuil­ta löy­tyy 418 ilmoi­tus­ta Uudelle maalle ter­vey­den- ja sairau­den­hoitoon. Osas­sa ilmoituk­sis­sa on haet­ta­vana use­ampi kuin yksi paikka.

    Kiin­teistön­hoi­dos­sa ja siivouk­ses­sa vas­taa­va luku on 203.

    Tieli­iken­teessä 379.

    Tavaroiden myyjis­sä 316.

    Siitä vaan koti­maisin voimin täyt­tämään, jos onnis­tuu. Toisaal­ta nämä kaik­ki ovat jo alo­ja, jois­sa pääkaupunkisudul­la maa­han­muut­ta­jat alka­vat olla enemmistönä. 

    Tämä demarien toivo­ma lisät­ty byrokra­tia saat­taa vaikeut­taa ulko­mais­ten ihmis­ten työn­hakua alueil­la, joista he eivät muutenkaan hak­isi töitä, tai sit­ten aloil­la, joil­la on kysyn­tää ns. huip­pu­osaa­jista. Kum­mankaan vaikeut­tamises­sa ei liene mitään mieltä. Vielä vähem­män mieltä on lisätä byrokraat­ti­nen hidaste aloille ja alueille, joil­la pode­taan kroon­ista työvoima­pu­laa. Ja silti demarien aja­tus on var­maan tehty puh­tain sydäm­min ja tyhjin päin.

    Vastaa

96. BJ:

    hmiset ovat yksilöitä. Ja sel­l­aise­na heitä käsitel­lään koko ajan. Ain­ut ryh­mäk­si menevä poruk­ka voisi olla mei­dän itse val­it­se­mat ja tänne hake­mat kiintiöpakolaiset. 

    Ihmiset ovat yksilöitä, mut­ta lain­säädän­töä ja poli­ti­ik­ka on pakko tehdä jonkin­laisi­in ryh­mi­in perustuen. Itse asi­as­sa yksit­täiselle ihmiselle räätälöi­tyjä lake­ja yleen­sä kai pide­tään jopa län­si­maisen oikeusjärjestyk­sen vastaisina.

    Ris­to:

    “B) Kuten yllä toteesin minkään maa­han­muut­ta­jakansalaisu­u­den joukos­sa ei suurem­pi osa työikäis­es­tä väestöstä käy työssä kuin kan­taväestön keskuudesta”

    Kan­ta­suo­ma­lainen ei mah­du kymme­nen parhaan joukkoon tässä listassa.

    Ei mah­du. On help­po tark­istaa tilas­tokeskuk­sen datoil­la, että olet lis­tan­nut kansalaisu­udet sen mukaan kuin­ka suuri osa koko väestöstä käy työssä. Lis­taa­pa nyt uud­estaan työikäis­es­tä väestöön suh­teutet­tuna (siis pois eläkeläiset, lapset ja koululaiset/opiskelijat)

    Minä itsekin kir­joitin, että suo­tuisen väestörak­en­teen takia joidenkin kansalaisuuk­sien osalta koko väestöön suh­teutet­tu työl­lis­ten osu­us on suuri, mut­ta ei täl­lä saa­da pysyvää etua, jollei maaa­han­muut­to ole sekä jatku­vaa, että jatku­vasti kiihtyvää.

    Vastaa

97. B.J kir­joit­ti 3.8.2011 kel­lo 14:31

    ”
    Laitoin tuon työteliäimpi­en lis­tan aiem­min. Joku voi tietysti valittaa …
    Lai­tan sik­si perään lista yritteliäimmistä …

    Turk­ki 30,9
    Irak 18,2
    ”

    Johtuuko­han turkki­lais­ten suurin osu­us lis­tas­sa sen takia, että Suomes­sa aikoinaan haikailti­in per­in­teis­ten lähiöit­ten kal­jabaarien sijaan ulko­maisia ruokar­avin­toloi­ta ja näin turkki­laiset jol­lakin selitet­täväl­lä syyl­lä tuli­vatkin Suomeen käyn­nistämään rav­in­toloitaan meikälais­ten baarien paikoille. Har­mit­taa vaan, että ain­oas­taan lagero­lut­ta saa edelleenkin lähikup­pi­las­ta mut­ta lihapyörykät peruna­muusil­la kato­si­vat ruokalis­toil­ta menneisyyteen.

    Vastaa

98. tvaara: “Tämä demarien toivo­ma lisät­ty byrokra­tia saat­taa vaikeut­taa ulko­mais­ten ihmis­ten työn­hakua alueil­la, joista he eivät muutenkaan hak­isi töitä, tai sit­ten aloil­la, joil­la on kysyn­tää ns. huippuosaajista.”

    No eipä ole aikaisem­minkaan ollut mitään vaikutusta.

    Kyl­lä tässä on kyse siitä erikois­es­ta asi­as­ta, että poli­itikoil­la on joskus pakot­ta­va tarve tehdä poli­ti­ikkaa — siis sil­lä, joka hal­li­tu­so­hjel­maan tuon uit­ti ja nyt sit­ten Osmol­la. Osmo voisi odot­taa, että tästä tulee jotakin konkreet­tista eduskun­taan (tuskin tulee) ja vas­tus­taa sitten.
    Ja EUsta­han saa tul­la vapaasti, muut ovat marginaalissa.

    Vastaa

99. Osmo voisi odot­taa, että tästä tulee jotakin konkreet­tista eduskun­taan (tuskin tulee) ja vas­tus­taa sitten.

    Ei tulke mitään eduskun­taan. Siinä se vika juuri on. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee, että van­haa käytän­töä ei kopr­ja­ta vaan sitä jatketaan.

    Vastaa

100. On help­po tark­istaa tilas­tokeskuk­sen datoil­la, että olet lis­tan­nut kansalaisu­udet sen mukaan kuin­ka suuri osa koko väestöstä käy työssä. Lis­taa­pa nyt uud­estaan työikäis­es­tä väestöön suh­teutet­tuna (siis pois eläkeläiset, lapset ja koululaiset/opiskelijat)

     Ris­to: etkö sinä osaa lukea. Työperäistä maa­han­muut­toa perustel­laan juuri ikä­jakau­man vinoudel­la. Maa­han tarvi­taan suurten ikälu­okkien muo­dosta­man — ja siis aikanaan pois sula­van vääristymän — vuok­si työikäistä joukkoa. Yrität kumo­ta tämän sil­lä, että maa­han muut­ta­jien edullisu­us johtuu vain siitä, että he ovat työikäisiä.

     Joskus hekin tule­vat van­hu­usikään, mut­ta se tapah­tuu aikana, jol­loin suuret ikälu­okat eivät enää ole vääristämässä ikä­jakau­maa. Moni myös muut­taa takaisin koti­maa­hansa, jos­sa suo­ma­lainen työeläke on kovaa val­u­ut­taa. Eläke­menot syn­tyvät, mut­ta ei hoivamenoja.

     Samas­ta syys­tä aja­tus, että maa­han muut­ta­jien sijas­ta syn­nytet­täisi­in suo­ma­laisia vau­vo­ja. Jos tänään pan­naan toimek­si, työelämään he tule­vat vas­ta 25-vuo­ti­aina vuon­na 2037, jol­loin suurten ikälu­okkien muo­dosta­ma ongel­ma on nopeasti väistymässä. Siihen asti he vain alen­ta­vat elatussuhdetta.

     Vastaa

101. En tiedä onko SDP : n vas­tus­tus työperäisen maa­han­muu­ton suh­teen vain Ammat­tiy­hdis­tyspoli­ti­ikkaa , “saavute­tu­ista eduista kiin­nip­itämistä” ja mono­li­it­ti ajal­ta jol­loin suh­dan­teet Työl­listämiseen määriteltiin
     Sisä­markki­noil­la mm.Hakaniementorin saunaosastolla.
     Työperäisen maa­han­muu­ton suit­simi­nen ja ehdol­lis­t­a­mi­nen on kuvaan­nol­lis­es­ti kuin Kotop­eräisen ellis-ailandin perus­tamista Suomenlinnaan.
     Havain­toni mukaan Hoitoalal­la on lisään­tyvässä määrin Ulko­maalaisia töis­sä ja toiv­ot­tavasti se pysäyt­tää nopean Työvoiman vai­h­tu­vu­u­den , jol­laista oli havait­tavis­sa kun Ulko­maalaisia ei ollut samas­sa määrin.
     Kyse on oikeasti raskaista töistä , jois­sa Laadun ylläpi­to ei ole itsestäänselvyys.
     Uuti­nen että Fil­ip­pi­iniläisiä koulute­taan Hoitoalan töi­hin Suomeen ker­too kai selkeästi mis­sä tilanteessa ollaan ?
     “Nykypäivän työnor­jat” taita­vat istua Tehtaiden ja Valvo­moiden nahkais­tu­imil­la ja Lennon­jo­hto­tornien korkeuk­sis­sa jois­sa työn vaa­tivu­ud­es­ta ja tärkey­destä saa Elan­non ja vähin­täinkin kohtu­ullisen korvauksen.
     Eikä niis­sä ole poisotettavaa.
     Kuitenkin Työperäisen maa­han­muu­ton vas­tus­tus on outoa kun tule­vat hom­mi­in jois­sa yleis­es­ti ottaen Koti­mainen Työvä­ki ei viihdy.

     Vastaa

102. OS:

     Ris­to: etkö sinä osaa lukea. Työperäistä maa­han­muut­toa perustel­laan juuri ikä­jakau­man vinoudel­la. Maa­han tarvi­taan suurten ikälu­okkien muo­dosta­man – ja siis aikanaan pois sula­van vääristymän – vuok­si työikäistä joukkoa. Yrität kumo­ta tämän sil­lä, että maa­han muut­ta­jien edullisu­us johtuu vain siitä, että he ovat työikäisiä. 

     Olin ymmärtäv­inäni, että Ris­to olisi tarkoit­tanut pidem­män tähtäi­men vaikutuksia?

     Jos mais­sa, jois­sa työperäistä maa­han­muut­toa on suosit­tu voimakkaasti jo 1960 ja 70 ‑luvuil­ta alka­en, on huo­mat­tu, että 2. ja 3. pol­ven maa­han­muu­ta­jil­la on työl­listymis- ja syr­jäy­tymisongelmia, niin eikö tämä kan­nat­taisi huomioi­da meil­läkin vaik­ka täl­lä het­kel­lä työperäisen maa­han­muu­ton vaiku­tuk­set oli­si­vatkin läh­es yksi­no­maan positiivisia?

     Vastaa

103. Tun­nen erään intialaista rav­in­to­laa pitävän yrit­täjän sen ver­ran pitkältä ajal­ta, että jut­telemme joskus niitä näitä, kun käyn hänen asi­akkaanaan. Hän on per­heen Suomes­sa perus­tanut maa­han­muut­ta­ja, ja hänel­lä on kak­si rav­in­to­laa, joista yksi on lounas­rav­in­to­la ja toises­sa on tar­jol­la sekä lounas­ta että iltaisin lista-annoksia.

     Ker­ran hän aikoi laa­jen­taa lounas­rav­in­tolansa auki­oloa iltaan, mut­ta ammat­ti­taitoisen kokin saami­nen Inti­as­ta Suomeen on kuulem­ma vaikeaa. Työvoimavi­ra­nomainen ei tah­tonut ymmärtää intialaisen a la carte ‑rav­in­tolan ja turkki­laisen dön­er-kioskin eroa. Sat­tumal­ta juuri työt­tömänä olleen Özmanin olisi siis pitänyt kel­va­ta Singh­in tehtävään, ovathan he täältä kat­soen samas­ta ilman­su­un­nas­ta kotoisin ja molem­mil­la on tum­ma tuk­ka. Eivät silti sen­tään koulukeit­täjä Möt­töstä tarjonneet.

     Tarve­harkin­nas­sa on oma logi­ikkansa, mut­ta ei sen hom­man kai ihan näinkään nyt pitäisi men­nä. No, onnek­si intialaisil­la expateil­la on var­maan ainakin toisen käden tietoa englan­ti­lais­es­ta byrokra­ti­as­ta, sil­lä var­maan tun­tuu helpom­mal­ta kestää tämä Suomen touhu, kun tietää että vielä pahem­minkin voisi­vat asi­at olla…

     SDP pelaa tässä maa­han­muut­toasi­as­sa kyl­lä niin härskisti kak­sil­la kor­te­il­la että ei ole tosikaan. En enää edes tiedä, mitä siel­läpäin oikeasti halut­taisi­in, jos äänestäjien tah­toa ei tarvit­sisi kysel­lä. No, ehkä per­sun pelko on viisauden alku kaikissa työväen­puolueis­sa. Jungn­erkin näitä asioi­ta var­maan miet­tii, kun ajaa avoau­tol­laan rakkau­den puolueen puolue­toimis­tol­ta kotiin.

     Vaan enpä tosin minäkään halua lisää kil­pailua omaan työhöni. Tekopy­hä olisin, jos muu­ta väit­täisin. Pysykööt siis pois­sa kil­paile­mas­ta min­un kanssani kaik­ki suo­ma­laiset ja muut, ja kil­pailkoot jonkun toisen työstä, että voin sit­ten ostaa hei­dän hyödykkeitään edullisesti.

     Vastaa

104. “Kyl­lä se yllät­tää mon­en, kos­ka esimerkik­si aja­tus huolto­suh­teen kor­jaamis­es­ta maa­han­muu­tol­la nojaa usko­muk­seen, että kan­taväestö voidaan kor­va­ta muual­ta, yleen­sä köy­histä maista, tuo­dul­la väestöl­lä ilman että mikään muut­tuu olennaisesti.”

     Ensin­näkin, riip­punee siitä keneltä kysyy. Itse en ole koskaan ajatel­lut noin. Ja vähän epäilen, että myös moni moista esit­tänyt saat­taa sisim­mässään kyseenalais­taa tuon.
     Toisek­seen, kan­taväestön “kor­vaami­nen” tuskin on myöskään koskaan ollut kel­lään tavoitteena. 

     “Taloustiede perus­tuu ajatuk­seen, että kaik­ki ihmis­ryh­mät ovat samanlaisia.”

     Yksinker­tai­s­tat. Kyl­lä talousti­eteil­i­jät osaa­vat tarkastel­la tilas­to­ja siinä mis­sä muutkin.

     “Ensin­näkin jos maa­han­muut­toa aio­taan käyt­tää huolto­suh­teen kohen­tamiseen ja totu­tun­laisen yhteiskun­nan ylläpitämiseen, niin sil­loin maa­han­muut­ta­jien pitää heti olla yhtä tuot­tavia kuin kantaväestö.”

     Kutakuinkin. Tämäkin onnis­tuu kyl­lä maa­han­muut­topoli­ti­ikan sääte­lyl­lä, vrt. vaik­ka pistejärjestelmämaat.

     “Toisek­seen väit­teeni ryh­mäero­jen säi­lymis­es­tä yli sukupolvien ei perus­tu niinkään PISA-aineis­toi­hin, vaan lähin­nä USA:sta saatavis­sa ole­vaan, use­ampia sukupolvia käsit­tävään tutkimustietoon.”

     Ok. Kom­men­toin viestiäsi ihan siltä poh­jal­ta mitä se sisälsi.

     Vastaa

105. Soin­in­vaara:

     Ris­to: etkö sinä osaa lukea. Työperäistä maa­han­muut­toa perustel­laan juuri ikä­jakau­man vinoudel­la. Maa­han tarvi­taan suurten ikälu­okkien muo­dosta­man – ja siis aikanaan pois sula­van vääristymän – vuok­si työikäistä joukkoa

     Työperäistä maa­han­muut­toa ensi ker­ran kai­vat­ti­in (ainakin) 1970-luvun alus­sa, jol­loin vinous oli taloudel­lis­es­ti vain posi­ti­ivista sorttia.

     Sinän­sä mitä san­ot kuu­lostaa loogiselta, mut­ta tilas­tokeskuskin tun­tee suuret ikälu­okat ja lie­nee laskenut asi­at tarkem­min kuin meistä kumpikaan — ja he eivät näe tässä mitään eri­ty­sem­min väliaikaista:
     http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/01/vaerak_2009_01_2010-09–30_kuv_002_fi.html

     Pitkälti kyse on kai siitä, että huolto­suhde oli pitkään “luon­not­toman” hyvä kun tietyt työssä ole­vat ikälu­okat oli­vat suurem­pia kuin sen enem­pää las­ten kuin van­hus­tenkaan ikäluokat. 

     Jos ilmiö olisi väli­aikainen, niin nythän mukavasti kak­si katas­trofia kom­pen­soisi toisi­aan. Muis­te­len että itse täl­lä blogilla kir­joitit joskus, kuin­ka mil­tei luon­non­lain verois­es­ti tiet­ty vuo­tu­inen talouskasvu tarvi­taan (tuot­tavu­u­den kom­pen­soimisek­si) pitämään työl­lisyys edes ennal­laan. Kol­men viimeisen vuo­den kumu­lati­ivi­nen talouskasvu Suomes­sa on kai juuri saavut­ta­mas­sa nol­laa (sieltä huonom­mal­ta puolelta) ja jos olet itse lukenut päivän talousuutiset eivät­pä tule­vatkaan vuodet kovin ruusu­isil­ta näytä.

     Vastaa

106. Sivu­men­nen san­ot­tuna, kun edel­lä san­ot­ti­in että Ruot­sista muut­ta­neet ovat eri­tyisen vähän työssäkäyviä, niin mis­tä tämä johtuu? Eräs mieleen tule­va mah­dol­lisu­us on, että he ovat Ruot­si­in muut­tanei­ta suo­ma­laisia, jot­ka ovat saa­neet Ruotsin kansalaisu­u­den, ja sit­ten taas muut­ta­vat eläkeikäis­inä Suomeen.

     Muutenkin eri­lai­sis­sa tilas­tois­sa kansalaisu­u­den myön­tämi­nen johtaa toisi­naan väärinymmär­ryk­si­in. Tääl­lä meil­lä ei toi­mi ihan sama sanon­ta kuin Yhdis­tyneessä Kuningaskun­nas­sa, jos­sa “you can become British, but you can­not become an Englishman”.

     Vastaa

107. Osmo: “Ei tule mitään eduskun­taan. Siinä se vika juuri on. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee, että van­haa käytän­töä ei kor­ja­ta vaan sitä jatketaan.”

     Niin että suuria, vas­tustet­tavia muu­tok­sia on tulos­sa — kuten avauk­ses­sasi tote­sit. Ehkä jar­rute­taan lukki­u­tu­mat­tomil­la jar­ruil­la kuten tähän saakka.

     Vastaa

108. Pekka Taipale
     Tulk­in­tasi Ruot­sista muut­tavista on oikea, mut­ta se ei poista sitä, että he tule­vat kovin kalli­ik­si Suomen julkiselle taloudelle. Suo­mi on mak­sanut hei­dän koulu­tuk­sen­sa, työikäis­inä he ovat olleet Ruot­sis­sa ja mak­sa­neet sinne verot. Eläkeläis­inä he muut­ta­vat Suomeen, saa­vat toki eläk­keen­sä Ruot­sista, mut­ta mak­sa­vat pääosin veron­sa Ruot­si­in (mar­mat­ta­vat siitäkin, että joutu­vat mak­samaan Suomeenkin edes jotain) ja saa­vat kaik­ki van­hus­palve­lut Suomesta.
     Tämä osoit­taa senkin, että Ruot­sille suo­ma­laiset maa­han­muut­ta­jat ovaty olleet kovin edullista. 

     Vastaa

109. Muutenkin eri­lai­sis­sa tilas­tois­sa kansalaisu­u­den myön­tämi­nen johtaa toisi­naan väärinymmär­ryk­si­in. Tääl­lä meil­lä ei toi­mi ihan sama sanon­ta kuin Yhdis­tyneessä Kuningaskun­nas­sa, jos­sa “you can become British, but you can­not become an Englishman”.

     Tämä on muuten todel­li­nen ongel­ma jär­jestäy­tyneen yhteiskun­nal­lisen suun­nit­te­lu­työn kannal­ta. On vaikea tehdä toimen­piteitä vähem­mistö­jen ase­man paran­tamisek­si, kun vähem­mistöjä ei saa löy­det­tyä tilas­toista. Täl­löin eri­laiset mutu-tun­tu­mat iskevät päälle.

     Suomen­ruot­salaiset ja saame­laiset on help­po erot­taa ja heistä voi tehdä yksinker­tais­es­ti kun­tako­htaisia tilas­tol­lisia yhteen­ve­to­ja. Saame­laiset löytää saame­laiskäräjien vaaliluet­telosta ja suomen­ruot­salaiset erot­taa väestöti­eto­jär­jestelmässä “äidinkieli”-merkinnästä. Olisiko syytä lail­la säätää täm­möi­nen tapa yleisem­mäk­si: annetaan ihmiselle lupa määritel­lä väestöti­eto­jär­jestelmään kent­tä “kansalli­nen tai heimo­taus­ta”. Siihen saa sit­ten lait­taa esim. “savolainen”, “eteläpo­h­jalainen”, “al-Anbar” tai “hutu”. Jos ei ilmoi­ta mitään, laite­taan ole­tuk­se­na “suo­ma­lainen”.

     Vastaa

110. Kuten Soin­in­vaara jo tote­si, ylivoimais­es­ti suurim­mat maa­han­muut­ta­jakansal­lisu­udet ovat venäläiset ja viro­laiset. Hei­dän vaiku­tuk­sen­sa väestöpyra­midi­in on jo tun­tu­va, ainakin isoim­mis­sa kaupungeissa.

     Arvelisin, että parin kol­men sukupol­ven aikana he sulau­tu­vat läh­es täysin kan­taväestöön ja erot työl­lisyy­dessä ja koulu­tus­ta­sos­sa ovat käytän­nössä hävinneet.

     Maa­han­muut­toti­las­to­ja löy­tyy täältä:
     http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=1945

     Vastaa

111. “Kyl­lä he tässäkin tapauk­ses­sa hoiti­vat – men­emäl­lä töi­hin muualle kuin HBL:lle, jol­la sit­ten oli kuskip­u­laa, ja kil­pail­i­jat veivät markkinaa.”

     Työe­htosopimus on min­i­mi, joten HBL olisi voin­ut mak­saa lisää palkkaa nuorille.Tosin HBL työe­htosopimus taisi periy­tyä kun­ta-alan virkae­htosopimuk­set ovat palkko­jen suh­teen jäykkiä.Toisaalta HBL on ollut tap­pi­o­ta tuot­ta­va yhtiä, joten ylimääräisi­in palkkoi­hin ei ole ollut varaa.

     Van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den työn helpot­ta­mi­nen taas edis­tää työu­ran piden­tämistä, mut­ta ilmeis­es­ti HBL:kin halu­aa siir­tyä nor­maali­in suo­ma­laiseen käytän­töön, jos­sa työn­tek­i­jä aje­taan +50-vuo­ti­aana sos­sun luukul­ta ruokittavaksi.

     Busse­ja on Suomes­sa n 12000 (Tilas­tokeskus 2006) ja kul­jet­ta­jia n 15000 (TEM)
     Uusia kul­jet­ta­jia tarvi­taan n 700 vuodessa, joten kovin mit­tavas­ta tarpeesta ei ole kysymys.
     Mut­ta kun kort­ti mak­saa 4000 euroa ja ammt­tipätevyysk­oulu­tuk­sen jäl­keen 6000–7000 euroa niin har­val­ta 18-vuo­ti­aal­ta täl­laista rahaa löytyy.
     Esim kuor­ma-autoko­rt­tien suorit­ta­mi­nen on tip­punut 2009 38000 nykyiseen n 7000:een

     Se selit­tää enem­mänkin tuo­ta nuorten kuskien pulaa.Ammattioppilaitoksissa toki valmis­tuu kul­jet­ta­jia, mut­ta ei riittävästi.Tärkein väylä on aikuisk­oulu­tus, mut­ta valmis­tuneet ovat jo +30-vuo­ti­ai­ta eivätkä he tyy­dy har­joit­teli­jan palkkoihin.
     Myöskään jatkok­oulu­tusvelvoite eli n viikon kurssi viiden vuo­den välein oma­l­la ajal­la ja kus­tan­nuk­sel­la ei houku­ta alalle. Jotkut työ­nan­ta­jat mak­savt kurssi­mak­sun, mut­ta se ede­lyt­tää sitou­tu­mista yönantajaan

     Virossa todis­tuk­sen voi ostaa pikkurahalla
     Virossa ja Venäjäl­lä kortin voi muuutenk­i­nos­taa vira­nomaiselta ilman koulu­akin ja se kel­paa Suomes­sa. Balt­ti­as­sa ollessa paikalliset ker­toi­vat, että tutk­in­toon ei kan­na­ta men­nä ellei ole 100 euroa mukana. Tosin jos mak­saa niin ei tarvitse autokouluakaan.

     Todel­li­nen työvoima­pu­lan aiheut­ta­ja­han meil­lä on, että +50-vuo­tias työvoima ei kel­paa suo­ma­laiselle työ­nan­ta­jalle ‚vaan +50-vuo­tias potk­i­taan kortis­toon ja maa­han on tuo­ta­va kor­vaavaa työvoimaa.

     Vastaa

112. “Tulk­in­tasi Ruot­sista muut­tavista on oikea, mut­ta se ei poista sitä, että he tule­vat kovin kalli­ik­si Suomen julkiselle taloudelle. Suo­mi on mak­sanut hei­dän koulu­tuk­sen­sa, työikäis­inä he ovat olleet Ruot­sis­sa ja mak­sa­neet sinne verot. Eläkeläis­inä he muut­ta­vat Suomeen, saa­vat toki eläk­keen­sä Ruotsista,”

     Heh, suurin osa Ruot­si­in men­neistä oli käynyt vain kansak­oulun ja osal­la sekin jäi kesken. Sil­lois­t­en +40 kokois­t­en luokkien ja vähäis­ten opet­t­jamäärien vuok­si se ei ollut kovin kallis koulutus.

     Har­va muut­taa enää takaisin Suomeen kovan lisävero­tuk­sen täh­den , Haa­paran­nas­sa on suuri eläkeläis­get­to, jos­ta pistäy­dytään Suomessa.

     Ja Suomes­sa tapah­tu­vas­ta kulu­tuk­ses­ta he mak­sa­vat veron­sa Suomeen ja Suomes­sa asu­vat lisä­ki sv ym maksut

     Vastaa

113. “Vielä vähem­män mieltä on lisätä byrokraat­ti­nen hidaste aloille ja alueille, joil­la pode­taan kroon­ista työvoimapulaa.”

     Työvoima­pu­la ei johdu hak­i­joit­ten put­teesta, liki 75 % tapauk­sista tar­jol­la olleet hak­i­jat eivät ole kel­van­neet työantajille.

     Muutenkin työvoima­pu­la on enem­män koet­tu tila kuin todel­li­nen, todel­lista työvoima­pu­laa ei ole sil­lä 2008 vaikesti täytet­täviä työ­paikko­ja oli vain 3,5 %

     http://docs.google.com/gview?url=http://www.tem.fi/files/19257/TEM-raportti_rekrytointiongelmat_150408.pdf

     http://docs.google.com/gview?url=http://www.tem.fi/files/21134/Rekrytointiongelmat_seka_tyovoiman_kysynta_ja_tarjonta_tyovoimatoimistoissa_syys_08.pdf

     Sitä rekry­toin­nin ongelmi­in ovat

     1. Työ­nan­ta­jan osaa­mat­to­muus rekry­toin­nis­sa ja pas­si­ivi­su­us, kuvitel­laan että riit­tää yksi soit­to työkkäriin

     2. Väärin asete­tut osaamistavoitteet

     3. Muiden työn­tek­i­jöi­den huonot koke­muk­set firmasta

     4. Liian hätäi­nen työvoiman tarve

     5. Alan muut­tumi­nen ns läpijuoksualaksi

     Vastaa

114. “Kär­jistäen: kumpi onkaan hoita­jan työn tarkoi­tus, se, että hoita­ja vai­h­taa van­huk­sen vaipan, vai se, että hoita­jan palka­n­mak­sus­ta mak­se­taan x‑niminen vero?”

     Sil­loin ela­tusushde vain huononee kun veror­a­situs jakaan­tuu yhä harvemmille

     Vastaa

115. Jos nyt puhutaan Ruot­si­in 60- ja 70-luvuil­la töi­hin muut­taneista, niin eipä noil­la mitään eri­ty­istä koulu­tus­ta ollut. Suuri osa pelkästään kansak­oulua käyneitä. Toki moni muut­ti takaisin Suomeen ja työssäop­pi­neena var­masti hyödyt­ti Suomea enem­män kuin mitä kansak­oulu­tus maksoi.

     Vastaa

116. Kol­mas merkit­tävä maa­han­muut­ta­ja ryh­mä ovat Suomeen avioituneet. Hei­dän osaltaan tilanne on huo­mat­tavasti han­kalampi kuin työperäisen ja human­i­taarisen maa­han muu­ton osalta.

     Ensin­näkin avioi­tu­mi­nen on henkilöko­htainen val­in­ta. Keskustelu siitä kenen puoliso mis­täkin syys­tä saa olla maas­sa on mahdotonta.

     Toisek­seen ulko­maalaisia puolisoi­ta varten ole­mas­sa vähän tukea, ainakin ver­rat­tuna työperäiseen maa­han muut­ton ja human­i­taarisen maa­han­muu­ton organ­ioitu­un toimintaan.

     Kol­man­nek­si avi­o­li­itot syn­nyt­tävät monikult­tuurisia per­heitä, joiden osalta on omia eri­ty­isongelmia, pahim­mil­laan las­ten juuret­to­muut­ta ja syr­jin­tää kah­den kult­tuurin taholta.

     Kun rakkau­teen tulee ryp­py, ongel­ma on sekä henkilöko­htainen että yhteiskunnallinen.
     Seu­rauk­se­na on yleen­sä eron jäl­keen aika vara­ton ihmi­nen, jol­la on huol­letaa­vana tei elä­tys­mak­set­ta­vana yksi tai use­ampi lap­si. Kieli­taito ja työl­listymiskyky voi olla heikohko ja sosi­aaliset verkos­tot vain oamssa kulttuurissa.

     Maa­han puoli­isona tullei­den ihmis­ten osalta kyse on myös per­heen yhdis­tämi­sistä, aiem­mista lap­sista ja iso­van­hem­mista. Lisäk­si kyse on kie­len oppimis­es­ta ja vas­taavas­ta, johon liit­tyviä palvelui­ta on vain olta­va tarjolla.

     Tun­netusti ongel­mat ovat myös saman­su­un­ta­ia maas­ta riip­pumat­ta, sisi onko tul­tu USA.sta, Venäjältä, Thaimaas­ta tai Tunisisasta.

     Maa­han­muut­ta­jia on joka tapauk­ses­sa mon­en­laisia — yleen­sä jokaises­ta muus­ta myös tulee kovin eri­laisia ihmisiä. Tämäkin keskustelu olisi rak­en­tavam­paa, jos edes tämä pieni asia hyväksyttäisiin.

     “Maa­han­muut­ta­jaon­gel­ma” tak­sikuskikielel­lä tarkoi­ta­ta ostoskeskuk­sis­sa malek­sivia väärän näköisiä ihmisiä. Se taas on ihan eri ongelma.

     Vastaa

117. Palkkata­so määräy­tyy ttyön tyuot­tavu­u­den perus­teel­la enem­män kuin maa­han­muut­ta­jien määrän perustella.

     Bus­sikuskin työn tuot­tavu­ut­ta on hie­man nakala nos­taa muuten kuin ison­ta­mal­la busse­ja. Sik­si alku­peräi­nen ver­tausku­va oli vähän kehnohko — käsit­tääk­seni suo­ma­laisi­akin pääsee bussin rat­ti­in, jos kyvyt ja halu riittävät.

     Keskustelus­sa ylipäätään kan­nat­taisi arvostaa enem­män maa­han­muut­ta­jien työ­panos­ta ja merk­it­sytä kansakun­nan varau­den luomisessa.

     Ikävä aisaton kesustelu ja muukalaisvi­hamiee­li­nen ilmapi­iri käyvät kalli­ik­si, se hait­taa sekä tur­is­mia että ulko­mais­ten huip­pu­osaa­jien saamista maa­han. Kuka ero­ta­ta tur­istin kadul­la kelle huutelee? Huip­pu­osaa­jal­la taas voi olla hyvinkin mukanaan per­het­tä, jol­loin työ­paikan val­in­taan vaikut­taa maan viihtyvyys kaikille.

     SDP ei oikein ole osan­nut selit­tää mitä työ­paikko­ja ulko­maalaiset ovat vie­neet suo­ma­laisil­ta — siis kun työ­nan­ta­ja nor­maal­isti halu­aa jokaiseen hom­maan osaa­van ihmisen pas­sista riippumatta. 

     Perus­suo­ma­laiset taas eivät ole ekr­toneet mon­es­sako päivässä ulko­maiseen olisi olta­va työssä maa­han­tu­lon jäl­keen — suo­ma­laiselle vau­valle kun aikaa kuluu se 25 vuot­ta ennen työelämässä oloa.

     Vastaa

118. Suo­ma­lainen työvoima­pu­la on sitä, että töitä olisi, mut­tei halua mak­saa sen tekemisestä.

     Vastaa

119. Liin van­ha:

     Sil­loin ela­tusushde vain huononee kun veror­a­situs jakaan­tuu yhä harvemmille

     Siinähän oli kyse hoita­jista. Jos hoita­jan palk­ka tulee val­tion kas­sas­ta, on ihan sama mikä pros­en­tu­aa­li­nen osu­us siitä tulee veroina takas. Merk­i­tys­tä on ain­oas­taan sil­lä, mikä on hoita­jan kokon­aiskus­tan­nus val­ti­olle. Jos val­tio kip­paa lisää mas­sia hoit­su­jen lik­soi­hin ja saa kip­paa­mas­taan sum­mas­ta 20% takas, se tuskin paran­taa val­tion taloutta. 

     Ela­tus­suhde para­nee näen­näis­es­ti kun val­tio palkkaa uuden hoit­sun, mut oikeesti tietenkään ei parane, kos­ka yhtään mak­sa­jaa ei oo tul­lu sys­teemi­in lisää. Ain­oo mikä on lisään­tyny on hoit­su­palvelu­jen kulutus.

     Vastaa

120. Edessä on ajat, jol­loin uusia työ­paikko­ja on korkein­taan velka­ra­hal­la eläväl­lä julkisel­la sek­to­ril­la ja siel­läkin mata­la­palk­ka-aloil­la. Mitä muu­ta täl­lainen työvoiman tuon­ti on kuin kau­nis­tel­tua orjakauppaa.

     Ruot­si ja Nor­ja saanevat jälleen Suomes­ta korkeasti koulutet­tua työvoimaa ilmaisek­si eli Suo­mi on Pohjolan korkeasti koulutet­tu­jen työvoimareser­vaat­ti. Palaa­vat ehkä Suomeen eläkepäivinään.

     Vastaa

121. Suomes­sa on todel­la reipas työvoima­pu­la, siis _työ_ ja _voima-. Osaa­mat­to­mia tenukeppe­jä ja itses­tään liiko­ja kuvit­te­liv­ia wannabe-pomo­ja toki on liikaa.

     Lääkäreistä, ham­maslääkäreistä, eläin­lääkäreistä ja joka alan hoita­jista on pulaa.

     Met­säkoneen kul­jet­ta­jia ei löy­dy mis­tään, ei ainakaan sel­l­aisia joille voisi antaa edes sadan­tuhan­nen euron laitten.

     Met­al­lim­iehistäkin on pulaa, siis hyvistä.

     AMK-kuvataitelijoi­ta ja amk-muusikoi­ta on riit­tävästi eikä näi­den alo­jen koulu­tus ole tuot­tanut mitään kul­takau­den taidet­ta ja maail­man menestystä.

     Poli­i­seista on pulaa, ainakin kansalais­ten mielestä, mut­ta virko­ja ei ole. Poli­isik­oulus­sa on panos­tet­tu ruotsin kie­len taito­jen hiomiseen, kos­ka suomen­ruot­salaiset nuoret eivät ymmär­rä mitä kotibileisi­in tul­lut poli­isi­par­tio käskyt­tää. Sen sijaan ser­bian, turkin tai roman­ian kieli­ta­to ei paljoa paina.

     Poli­it­ti­nen ongel­ma on, että koulu­tusjär­jestelmä ja yhteiskun­nan tarpeet eivät kohtaa. Nopeim­mil­laan koulu­tusjär­jestlmästä saadaan ihmisiä ulos noin viidessä vuodessa — siis kun ensin suun­nitel­laan koulu­tus ja sit­ten kolme vuot­ta koulutetaan.

     Toinen tun­net­tu poli­it­ti­nen ongel­ma on, että jos sin­ul­la on evljo­ja ulos­mit­tauk­ses­sa ja saat toimeen­tu­lo­tukea, niin verol­lis­ten töi­den tekem­i­nen on vain täysin tyhmää.

     Palkanko­ro­tusten perus­teena voi olla joko inflaa­tio tai tuot­tavu­u­den lisään­tymi­nen. Muu­tamil­la aloil­la demar­it ovat jo oppi­neet, että muun­lainen ulos­mit­taus ei ole ainakaan kovin pitkäjän­teistä politiikkaa.

     Vastaa

122. “todis­tusten keskiar­vo­ja ver­rat­taes­sa toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat (jot­ka siis oikeas­t­aan ovat jo suo­ma­laisia) men­estyvätkin jo kan­taväestöä paremmin. ”

     Kyseisessä tutkimuk­ses­sa erotelti­in toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat hei­dän äidinkie­len­sä perus­teel­la suomenkieli­sistä ja ruotsinkieli­sistä. Asi­aa ei oltu mietit­ty ihan lop­pu­un asti, jol­loin kävi niin että saame­laiset sisäl­lytet­ti­in maa­han­muut­ta­ji­in. Saame­laiset muo­dos­ti­vatkin isoim­man “maa­han­muut­ta­jaryh­män”, ja kos­ka he men­estyivät keskiver­to­suo­ma­laista parem­min, antoi tutkimus ymmärtää että tämä kos­kee oikei­ta toisen pol­ven mamu­ja. Joku saat­taa ihme­tel­lä miten saame­laiset voivat olla iso osa tuo­ta ryh­mää. Syy siihen on, että TOISEN POLVEN maa­han­muut­ta­jia ei ole Suomes­sa vielä kovin paljon.

     Lain­aus kyseis­es­tä tutkimuk­ses­ta, joka jätet­ti­in hyvin huomioimat­ta asi­as­ta aikoinaan uutisoitaessa.

     “Silmi­in­pistävää on kuitenkin, että kie­len perus­teel­la toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jik­si luokitel­luista läh­es joka neljäs asui Lapis­sa. Useim­mat näistä suh­teel­lisen pie­neen ryh­mään kuu­lu­vista nuorista lienevätkin saa­menkielisiä ja kuu­luisi­vat siten kantaväestöön.”

     Vastaa

123. Liian van­ha
     Työvoima­pu­la ei johdu hak­i­joit­ten put­teesta, liki 75 % tapauk­sista tar­jol­la olleet hak­i­jat eivät ole kel­van­neet työantajille.

     Hak­i­jamääril­lä ei tee mitään, ellei sieltä löy­dy oikei­ta taito­ja. Esimerkik­si jos etsitään kokenut­ta luju­us­lask­i­jaa, kaikkien vas­tavalmis­tunei­den haku­pa­per­it voi heit­tää samantien roski­in. Ylivoimais­es­ti suurin osa insinööreistä _ei_ osaa tehdä vaa­ti­vaa lujuuslaskentaa.

     Aivan sama jut­tu muidenkin ammat­timi­esten kohdal­la. Jos tarvi­taan paineas­t­i­ahit­saria, niin sil­loin valit­taval­la työn­tek­i­jäl­lä on olta­va koke­mus­ta kysei­sista hommista.

     Teol­lisu­udessa virherekry­toin­ti on todel­la kallista, siinä palk­ka- ja irti­sanomisku­lut eivät paina mitään, kun ale­taan asen­nu­s­paikalla kor­jaile­maan virheitä tai menetetään asiakassuhteita.

     Vastaa

124. ‘Olisiko syytä lail­la säätää täm­möi­nen tapa yleisem­mäk­si: annetaan ihmiselle lupa määritel­lä väestöti­eto­jär­jestelmään kent­tä “kansalli­nen tai heimo­taus­ta”.’ (Eras­totenes)
     Ei olisi. Minkään muun iden­ti­teetin kuin ‘suo­ma­lainen’ (merk­i­tyk­sessä Suomen kansalainen) viral­lis­t­a­mi­nen olisi paha virhe. Viral­lis­te­tu­ista etni­sistä ryh­mistä, joi­hin kohdis­te­taan poikkeusko­htelua, on lähin­nä huono­ja tai hyvin huono­ja kokemuksia.

     Vastaa

125. Esimerkik­si jos etsitään kokenut­ta luju­us­lask­i­jaa, kaikkien vas­tavalmis­tunei­den haku­pa­per­it voi heit­tää samantien roski­in. Ylivoimais­es­ti suurin osa insinööreistä _ei_ osaa tehdä vaa­ti­vaa lujuuslaskentaa.

     Aivan sama jut­tu muidenkin ammat­timi­esten kohdal­la. Jos tarvi­taan paineas­t­i­ahit­saria, niin sil­loin valit­taval­la työn­tek­i­jäl­lä on olta­va koke­mus­ta kysei­sista hommista.

     Työ­paikka­men­toroin­ti on ilmeis­es­ti tätä nykyä tun­tem­aton käsite suomalaisfirmoille.

     Vastaa

126. Mik­si ulko­maiset luju­us­lask­i­jat menevät Suomes­sa töi­hin siivoojiksi?

     Vastaa

127. “Kiin­tiö­pako­lais­ten osalta Suomen tulisi etsiä sivistyneitä keino­ja vali­ta tänne tule­viksi enem­män niitä, joil­la on men­estymisen edel­ly­tyk­siä maassamme.”
     Tuo­han muis­tut­taa vah­vasti tyyp­il­listä hom­ma-foo­ru­mil­la esi­in­tyvää “viha­puhet­ta”.

     Human­itääri­nen maa­han­muut­to on äärim­mäi­nen tabu, mis­tä ei saa esit­tää minkään­laista kri­ti­ikkiä. Kaik­ki kri­ti­ik­ki on vihapuhetta! 

     Onko kansal­la oikeus päät­tää mihin sen mak­samat verora­hat käytetään? Vai päät­tääkö siitä kaikki­ti­etävä moraalis­es­ti yliv­er­tainen eliitti? 

     Kansalle ei saa ker­toa mitä se mak­saa ja mil­laisia lieveilmiöit­tä siihen liit­tyy. Tämä Oden blo­gi on siitä ihmeelli­nen, että tääl­lä menee kri­ti­ik­ki läpi. Helsin­gin Sanomat kar­sii suo­rasanaisim­man kri­ti­ikin pois. Media on aina poli­it­tis­es­ti värit­tynyt­tä, ainakin koskien tiet­tyjä herkkiä aihei­ta. Tavalli­nen kansa luot­taa sokeasti mitä lehdis­sä san­o­taan, vaik­ka epäilys holtit­tomas­ta maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta kytee pin­nan alla. Se real­isoituu seu­raavis­sa vaaleissa.

     Työperäi­nen maa­han­muut­to edis­tää suo­ma­laista hyv­in­voin­tia tarkasti säädeltynä.

     Vastaa

128. OS:
     >Tulk­in­tasi Ruot­sista muut­tavista on oikea, mutta
     >se ei poista sitä, että he tule­vat kovin kalliiksi
     >Suomen julkiselle taloudelle. Suo­mi on maksanut
     >hei­dän koulu­tuk­sen­sa, työikäis­inä he ovat olleet
     >Ruot­sis­sa ja mak­sa­neet sinne verot

     Puhe siis on niistä lähin­nä suurten ikälu­okkien jäsenistä, jot­ka muut­ti­vat Ruot­si­in 1960–1970-luvuilla ja ovat nyt tulos­sa eläkeikään. Hei­dän koulu­tuk­ses­taan Suo­mi ei mak­sanut suuria: Ruot­si­in lähdet­ti­in paljolti kansak­oulupo­h­jal­ta, takana 6–8 vuot­ta vuorolukua täy­teenahde­tuis­sa kouluis­sa. Mon­et pala­si­vat jo aiem­min, Ruot­sis­sa lisää koulu­tus­ta ja työkoke­mus­ta (ja var­al­lisu­ut­ta) kerän­neen­nä. Jos he eivät olisi läht­e­neet Ruot­si­in, olisi Suomes­sa luul­tavasti ollut sitäkin suurem­pi asuntopula. 

     Työvoima­pu­la meil­lä olisi joka tapauk­ses­sa, kos­ka mitä tahansa maail­mas­sa tapah­tuukin, tääl­lä tun­tuu ole­van juuri päälle kaatu­va työvoimapula.

     Vastaa

129. tämä sama leg­en­da taas:
     >Asi­aa ei oltu mietit­ty ihan lop­pu­un asti, jolloin
     >kävi niin että saame­laiset sisällytettiin
     >maa­han­muut­ta­ji­in. Saame­laiset muodostivatkin
     >isoim­man “maa­han­muut­ta­jaryh­män”

     Onko tämä ihan tot­ta? Jos on, niin melko käsit­tämätön­tä tutkimista — ja hyvä osoi­tus siitä, miten tarpeel­lista Hal­la-ahon jne. hom­malais­ten kär­jistävä kri­ti­ik­ki maallemme on. Muuten päätök­sen­tekomme ja julki­nen keskustelumme perus­tu­isi pelkästään täl­laiseen löperehtimiseen.

     Vastaa

130. JTS kir­joit­ti: “Bus­sikuskin työn tuot­tavu­ut­ta on hie­man nakala nos­taa muuten kuin ison­ta­mal­la busse­ja. Sik­si alku­peräi­nen ver­tausku­va oli vähän kehnohko – käsit­tääk­seni suo­ma­laisi­akin pääsee bussin rat­ti­in, jos kyvyt ja halu riittävät.”

     Bus­sikuskin työn tuot­tavu­ut­ta voi nos­taa nykykalus­tol­lakin mm. vähen­tämäl­lä polt­toaineen kulu­tus­ta, ehkäisemäl­lä kolare­i­ta ja kor­jaus­tarvet­ta ja jär­jestelemäl­lä työvuorot niin että “tyhjäkäyt­tö” vähe­nee. Jälkim­mäi­nen on työe­htosopimus ja ‑suun­nit­telukysymys, muut ajo-ohjausjär­jestelmien ja ‑seu­ran­nan käyttöönottoa.
     Oma vaiku­tuk­sen­sa on myös työilmapi­irin ja asi­akas­palvelun laadun paran­tamisel­la. Jos sen sortin tuot­tavu­us ei mittareis­sa näykään, palvelu­jen käyt­täjät sen kyl­lä huo­maa­vat. Väitän, että vaikut­taa se työvoiman saatavu­u­teenkin — sekä maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten että use­am­man­pol­ven suomalaisten.
     Että sikäli.

     Vastaa

131. Asi­aa ei oltu mietit­ty ihan lop­pu­un asti, jolloin
     kävi niin että saame­laiset sisällytettiin
     maa­han­muut­ta­ji­in. Saame­laiset muodostivatkin
     isoim­man “maa­han­muut­ta­jaryh­män”.

     Tätä sinän­sä tärkeää hypo­teesia ei nyt ylipään­sä voi tutkia noin.

     Tutkimus pitäisi tehdä yksilö­ta­sol­la ja vakioi­da van­hempi­en koulu­tus­ta­so ja myös älykkyys, jos se on mitat­tu. Tämän jäl­keen pitäisi selvit­tää, para­neeko huonoista lähtöko­hdista tule­vien las­ten tilanne, kun he muut­ta­vat teol­lisu­us­maa­han; miten koulu­tus­ta­so nousee ja miten Fly­nn-efek­ti vaikuttaa. 

     Suomes­sa ainakin asi­as­ta on paljon koti­maista näyt­töä. Satavi­isikym­men­tä vuot­ta sit­ten suo­ma­laisia pidet­ti­in vähälah­jaise­na ja sivistymät­tömänä kansana, jos­ta Venäjän kuvernööri sanoi, ettei suo­ma­laisil­la tule koskaan ole­maan sijaan Euroopan sivistyskan­so­jen joukos­sa. Nyt me olemme “valkoisen rodun älykkäin kansa”, siis jonkin meille sopi­van tutkimuk­sen mukaan. Mitat­tu älykkyys on nous­sut yhden keski­ha­jon­nan verran. 

     Slum­meis­sa asu­vien afroamerikkalais­ten huono suori­tuskyky ei sekään todista mitään lah­jakku­u­den periy­tyvyy­destä ja tai Fly­nn-efek­tin heikkoud­es­ta. Toinen seli­tys havain­nolle ovat ne slummit.

     Vastaa

132. Pekka Taipale:

     Puhe siis on niistä lähin­nä suurten ikälu­okkien jäsenistä, jot­ka muut­ti­vat Ruot­si­in 1960–1970-luvuilla ja ovat nyt tulos­sa eläkeikään. Hei­dän koulu­tuk­ses­taan Suo­mi ei mak­sanut suuria: Ruot­si­in lähdet­ti­in paljolti kansak­oulupo­h­jal­ta, takana 6–8 vuot­ta vuorolukua täy­teenahde­tuis­sa kouluissa. 

     Hmmm… eikös tuo ole ainakin osit­tain myyt­ti, että Ruot­si­in oltaisi­in lähdet­ty pelkästään tai edes etupäässä jostain syr­jäkylien pien­tiloil­ta vähäisen tai olemat­toman koulu­tuk­sen varassa?

     Muis­telisin, että asi­as­ta olisi jokin aika sit­ten tul­lut joku doku­ment­tio­hjel­ma, jos­sa osoitet­ti­in, että muut­to iski pahiten mm. ran­nikon pieni­in teol­lisu­uskaupunkei­hin, joista Ruotsin teol­lisu­us imuroi läh­es kaiken ammat­ti­taitoisen työvoiman (mm. hit­sar­it, koneis­ta­jat jne.). Tämä syn­nyt­ti monille suo­ma­laisille yri­tyk­sille suuria ongelmia, kos­ka tilalle ei saanut mui­ta kuin maal­ta muut­tanei­ta ammat­ti­taidot­to­mia ihmisiä, jot­ka piti koulut­taa kädestä pitäen teol­lisu­ustöi­hin — ja sil­lä riskil­lä, että hom­mat opit­tuaan hekin muut­ta­vat Ruotsiin.

     Kekko­slo­va­kialaises­sa todel­lisu­udessa täl­laista ammat­ti­taitoisen työvoiman mas­si­ivista maas­ta­muut­toa ja sen ongelmia ei tietysti voin­ut tun­nus­taa, joten kek­sit­ti­in tari­na vain kansak­oulun käyneistä pien­ti­lal­li­sista, jot­ka naula­si­vat lau­dat ikkunoi­hin ja läh­tivät volvolle töihin.

     Vastaa

133. OS:

     Slum­meis­sa asu­vien afroamerikkalais­ten huono suori­tuskyky ei sekään todista mitään lah­jakku­u­den periy­tyvyy­destä ja tai Fly­nn-efek­tin heikkoud­es­ta. Toinen seli­tys havain­nolle ovat ne slummit. 

     No, on ole­mas­sa amerikkalaisia tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan valkoiset slum­mi­lapset hyö­tyvät huonos­sa sosio-ekonomises­sa ase­mas­sa ole­vien per­hei­den lap­sille suun­na­tu­ista eri­tysope­tu­so­hjelmista enem­män kuin samas­sa ase­mas­sa ole­vat afroamerikkalaiset slum­mi­lapset. Lisäk­si posi­ti­iviset vaiku­tuk­set ovat “white trash” lap­sil­la yleen­sä pysyviä, kun taas afroamerikkalaisil­la lap­sil­la vaiku­tuk­set taan­tu­vat koulun jälkeen.

     Pelkkä ase­ma slum­mi­lapse­na ei siis liene riit­tävä selitystekijä.

     Vastaa

134. MTV:n uuti­sis­sa oli kuvaa avo­vanki­las­ta, joka todel­li­nen luk­sus-kar­tano. Van­gin asun­to oli kodikas ja siisti kuin mikä.

     Ennen muinoin, jos töitä ei saanut ja oli kur­jaa, men­ti­in luostari­in. Nykýa­jan työt­tömät voisi­vat men­nä avo­vanki­laan ja käy­dä sieltä val­tion tar­joamis­sa töissä.

     Onhan se väärin, että kun avo­vanki­las­ta vapau­tu­un, niin työt­tömyys on edessä ja palu­u­ta avo­vanki­laankaan ei ole.

     Vastaa

135. Vihaatko todel­la niin paljon mata­la­palk­ka työläisiä että ennem­min kun sal­lit hei­dän palkko­jen­sa nos­tet­ta­van tuot vaik­ka orja työvoimaa maa­han? Tuol­lainen ajat­telu on omi­aan lisäämään tulo­ero­ja yhteiskun­nas­sa, mut­ta toisaal­ta vihreät ovat olleet ennenkin hal­li­tuk­ses­sa jon­ka aikana tulo­erot ovat räjähtäneet käsiin.

     Entäpä sit­ten tuo ikä­jakau­man kor­jaus, onko sin­un mielestäsi kestävä ratkaisu se että tänne tuo­daan kokoa­jan expo­nen­ti­aalis­es­ti enem­män ja enem­män työikäistä väkeä. Toisaal­ta etkö juuri puhunut sen puoles­ta että per­heen­tuomista tänne pitäisi helpot­taa, miten siis huolto­suhde kor­jaan­tuu kun joka tapauk­ses­sa tänne tule­va tuo per­heen­sä mukanaan? 

     Voisit pohtia ajatuk­si­asi vähän pitem­mälle kuin vain jäädä ensim­mäiselle por­taalle julis­ta­maan niitä.

     Vastaa

136. esa aal­las:

     Soma­lias­sa nälän­hädästä kär­sivät ja Suomeen tule­vat soma­lit ovat melko lail­la eri porukkaa. 

     Ensin­näkin Euroop­paan han­kki­u­tu­miseen vaa­di­taan paikallisel­la mit­ta­pu­ul­la hyvin suuri var­al­lisu­us. Ihmissalakul­jet­ta­jien tak­sat per henkilö ovat luokkaa 10–15 tuhat­ta euroa. Täl­laisen sum­man omis­ta­jalle löy­tyy isom­mankin nälän­hädän aikana käytän­nössä var­masti ruokaa.

     Toisek­seen suuri osa Suomeen tulleista soma­leista on oleskel­lut Etiopi­as­sa tai Keni­as­sa ennen tänne tuloaan. Per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta tuleville soma­leille tämä on jopa vält­tämätön­tä, kos­ka per­heside­haas­tat­telu­un Suomen suurlähetys­töi­hin Nairo­bis­sa ja Addis Abebas­sa ei pääse ilman Ken­ian tai Etiopi­an myön­tämää oleskelulupaa.

     Vaik­ka soma­le­ja lähdet­täisi­in hake­maan kiin­tiö­pako­laisi­na suo­raan niiltä pako­laisleireiltä, joil­la nälkäon­gel­maa esi­in­tyy, on se silti erit­täin teho­ton tapa aut­taa nälän­hädästä kär­siviä. Sil­lä sum­mal­la, minkä yhden soma­lin ylöspi­to ja kotou­tus mak­saa Suomes­sa, voitaisi­in antaa ruo­ka-apua use­am­malle sadalle ihmiselle paikan päällä.

     Vastaa

137. “Työvoima­pu­la meil­lä olisi joka tapauk­ses­sa, kos­ka mitä tahansa maail­mas­sa tapah­tuukin, tääl­lä tun­tuu ole­van juuri päälle kaatu­va työvoimapula.”

     Kun ale­taan puhua työvoima­pu­las­ta niin se on var­ma merk­ki tulev­as­ta lamas­ta ja suurtyöttömyydestä.
     Muis­tan itse his­to­ri­aa 50-luvun puo­livälin tienoil­ta, sil­loinkin puhut­ti­in työvoima­pu­las­ta, kun väki lähti USA:aan, Aus­trali­aan ja Ruot­si­in. Tulikin lama ja suurtyöttömyys.
     Seu­raavak­si 60–70-lukujen tait­teessa puhut­ti­in työvoima­pu­las­ta, kun väki siir­tyi Ruotsiin.
     Tulikin ener­giakri­isi, lama ja suurtyöttömyys.

     Ja kun 80-luvul­la alet­ti­in puhua työvoima­pu­las­ta päädyt­ti­in taas lamana ja jättityöttömyyteen

     Ja sma tois­tui 2008,työttömyys jäi vähän pienem­mäk­si ‚mut­ta työt­tömiä on edellen n 400000

     Ja nyt kun puhutaan työvoima­pu­las­ta niin muu maail­ma valmis­tu­tuu jo uuteen lamaan.…

     Mitä tulee­huolto­suh­teeseen niin siinä vain palataan 50–60-lukujen tasolle.

     Täy­tyy ihmetl­lämiten moninker­tais­es­ti rikkaampi Suo­mi kykene smaan kuin rutiköy­hä sodan­jälkeinen Suomi.
     Nykyn­uoret ja vähän van­hem­matkin lienevät aivan oikeasti pullamössösukupolvia.….

     Vastaa

138. “Hak­i­jamääril­lä ei tee mitään, ellei sieltä löy­dy oikei­ta taito­ja. Esimerkik­si jos etsitään kokenut­ta luju­us­lask­i­jaa, kaikkien vas­tavalmis­tunei­den haku­pa­per­it voi heit­tää samantien roski­in. Ylivoimais­es­ti suurin osa insinööreistä _ei_ osaa tehdä vaa­ti­vaa lujuuslaskentaa.”

     Heh , ei kukaan syn­ny luju­us­lask­i­jak­si, kyl­lä siihen opi­taan koulus­sa ja työelämässä.
     Sin­un mielip­i­teesi mukaan meil­lä on käytössä viimeinen luju­uslski­ja­sukupoalvi, kos­ka valmista uuut­ta ei tule, kun ketään ei voi palkata

     Vastaa

139. On var­maan tot­ta, että Ruot­si­in muut­ti myös koulute­tumpaa, ammat­ti­taitoista väkeä. Silti sitä muut­ti myös takaisin. Mon­et nyky­i­sistäkin, eläkeikää lähen­tele­vistä kol­le­go­is­tani (tietoli­iken­nete­ol­lisu­udessa) aloit­ti­vat osaamista vaa­tivis­sa tehtävis­sä juuri Ruot­sis­sa, ja pala­si­vat sit­ten Suomeen muu­ta­man vuo­den päästä hie­man rahaa ja paljon osaamista tien­an­neina, vaikut­taen sit­ten elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den nousu­un 1980–1990-luvuilla.

     Ruot­si­in muut­to oli siis laa­ja ilmiö, jol­la oli mon­en­laisia vaiku­tuk­sia. Osa hyviä kaikille osa­puo­lille, osa ei niinkään. Nykyisessä maail­man asen­nos­sa osa työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta toimii samal­la taval­la, osa ei. Sen sijaan human­i­taari­nen puoli ja siihen liit­tyvät sään­nöt on myl­lät­ty uusik­si perusteellisemmin.

     Vastaa

140. Vuo­den 1945 jäl­keen on Ruot­si­in muut­tanut n 570000 henkeä ja palan­nut 340000 joten sille tielle on jäänyt n 230000 henkeä.Pääasiassa suuria ikäluokkia
     Suurin paluu tapah­tui jo 80-luvun alussa .

     Muut­toli­ike Ruot­sista on n 2000 henkeä vuodessa joten suurten ikälu­okkien palaamista viet­tämään eläkepäiviä ei ole nähtävis­sä . Vasti­neek­si suurin piirtein saman ver­ran muut­taa Ruotsiin.
     Muut­to myös hitaas­sa laskussa

     http://docs.google.com/gview?url=http://users.utu.fi/joukork/tiedostot/5_Uudempi_siirtolaisuus.pdf

     Vastaa

141. Liian van­ha
     “Esimerkik­si jos etsitään kokenut­ta luju­us­lask­i­jaa, kaikkien vas­tavalmis­tunei­den haku­pa­per­it voi heit­tää samantien roskiin.”

     “Heh , ei kukaan syn­ny luju­us­lask­i­jak­si, kyl­lä siihen opi­taan koulus­sa ja työelämässä.”

     Niin, mitä sitten? 

     Jos fir­maan haetaan sitä ensim­mäistä luju­us­lask­i­jaa tai proe­jk­ti­aikataulu on sel­l­ainen ettei mikään oppipoi­ka siitä selviä, niin edelleenkin vas­tavalmis­tunei­den paper­it lentävät roskiin.

     Insinööri­toimis­tossa ei voi olla ker­ral­laan määrään­sä enem­pää apumiehiä ja työtä vas­ta har­joit­tele­via tekijöitä. 

     Sin­un mielip­i­teesi mukaan meil­lä on käytössä viimeinen luju­uslski­ja­sukupoalvi, kos­ka valmista uuut­ta ei tule, kun ketään ei voi palkata

     Roskaa. Reunae­hdok­si laitoin tuos­sa koke­neen luju­us­lask­i­jan. Yri­tyk­set nyt vain eivät voi palkata koke­ma­ton­ta kave­ria jos tar­jol­la on vain itsenäistä työtä. Vas­ta-alka­jat tarvit­se­vat vas­ta-alka­jien hommia.

     Ihan sama jut­tu on niis­sä hit­sar­i­hom­mis­sa. Jos työnä on paineas­t­i­ahit­saami­nen ja hak­i­jal­la ei ole siihen vaa­dit­tavia pätevyyk­siä eikä niitä ehditä tähän hätään han­kkia, niin mitä ihmettä työ­nan­ta­ja sil­lä hak­i­jal­la tekee?

     Vastaa

142. Työvoiman saatavu­usharkin­nas­ta kiin­ni pitämi­nen on perustel­tua siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että täl­lä het­kel­lä se on paras ja läh­es­tulkoon ain­ut keino löytää ja ehkäistä ulko­maisen työvoiman hyväk­sikäyt­töä ja ihmiskaup­paa. Saatavu­ushark­in­ta­jär­jestelmään kuu­luu ensim­mäisen työlu­van myön­tämi­nen vuodek­si ja luvan uus­in­taan sisäl­tyvä palk­ka- työeläke- jne. doku­ment­tien tarkas­tus. Suurin osa työvoiman hyväk­sikäyt­tö­ta­pauk­sista löy­de­tään tässä vai­heessa, kun paper­it eivät olekaan kun­nos­sa. Niin kauan kuin vira­nomaisil­la ei ole resursse­ja eikä koulu­tus­ta varsi­naiseen etsivään työhön ihmiskaup­pa-asiois­sa, saatavu­ushark­in­ta on toimivin tapa estää väärinkäytöksiä.

     Vastaa

143. Joskus taan­noin kun olin nuorem­pi, ymmärsin pako­laisu­udel­la ihmisiä jot­ka joutu­vat koti­maas­taan lähtemään usein henken­sä kau­pal­la. Tänä päivänä keskustelua seu­rates­sa ei oikein meinaa tun­nistaa tuo­ta alku­peräistä aihet­ta, ellei ensin rap­sut­tele puol­ta metriä kuona-ainei­ta pois.

     Nykyään kukaan ei puhu tämänkaltai­sista pako­lai­sista, vaan koko keskustelu on muut­tunut ker­takaikkisen kuvot­tavak­si kinasteluk­si neljän umpimielisen klikin välillä.

     Yhdet mure­hti­vat pelkästään siitä mis­tä työ­nan­ta­jat saa­vat itsen­sä kannal­ta edullisia resursse­ja mah­dol­lisim­man paljon, mah­dol­lisim­man vähin kus­tan­nuksin, toinen ryh­mä vas­tus­taa kaikkea työperäistä siir­to­laisu­ut­ta kos­ka se (aivan oikein) heiken­tää tääl­lä jo ole­vien työläis­ten neu­vot­telu­ase­maa, kol­mas poruk­ka on sit­ten käytän­nössä avoimen rasisti­nen (vaikkakin siis­tivät kie­lenkäyt­töään puhu­mal­la maa­han­muut­ta­jista, sen sijaan että sanois­i­vat suo­raan “soma­lit”), ja neljäs ryh­mä on sit­ten tämä suun­taus joka toiv­ot­taa ihan kaik­ki ter­ve­tulleik­si naut­ti­maan vastik­keet­ta suo­ma­laisen yhteiskun­ta­järjestyk­sen hedelmistä.

     Nuo neljä eivät edes yhteen­las­ket­tuna edus­ta mielestäni suur­in­ta osaa suo­ma­lai­sista, mut­ta pää­tyvät domi­noimaan keskustelua. Olen aika var­ma että dialo­gi olisi hedelmäl­lisem­pää jos tämä “maa­han­muut­to” ter­mi hau­dat­taisi­in ja alet­taisi­in tarkem­min määrit­telemään ken­estä puhutaan. Ehkä täl­löin val­ot­tuisi parem­min myös keskustelijoiden todel­liset vaikuttimet.

     Lopuk­si pieni main­in­ta: työperäisen siir­to­laisu­u­den hallinnoin­ti jol­lain byrokraat­tisel­la tarvemäärit­te­lyl­lä on täysin kuolleena syn­tynyt aja­tus. Ellei sit­ten puolueil­la ole ide­ol­o­gise­na päämääränä sys­temaat­tis­es­ti alen­taa suo­ma­laisen työvoiman yleistä hin­tata­soa. Menetelmänä se on niin epä­tark­ka ja jäykkä, että pää­tyy väk­isinkin aiheut­ta­maan vakavia häir­iöitä työ­markki­noille, ja oletet­tavasti hyödyt­tää suuria työ­nan­ta­jia huo­mat­tavasti pieniä enemmän.

     Vastaa

144. Nuo neljä eivät edes yhteen­las­ket­tuna edus­ta mielestäni suur­in­ta osaa suo­ma­lai­sista, mut­ta pää­tyvät domi­noimaan keskustelua.

     Ongel­ma on siinä, että nelos­ryh­mä lähti domi­noimaan julk­ista keskustelua ja tämä oli kabi­neteis­sa toimi­van ykkös­ryh­män mielestä kätevää, joten siitä tuli viralli­nen totu­us. Vastareak­tiona syn­tyi kakkos- ja kol­mosryh­mät, kos­ka keskustelu ei vas­tan­nut todellisuutta.
     Nyt keskustelu sit­ten on polar­isoitunut­ta eikä kukaan kehtaa myön­tää olleen­sa väärässä.

     Vastaa

145. Ris­to 3.8.2011

     Kol­men viimeisen vuo­den kumu­lati­ivi­nen talouskasvu Suomes­sa on kai juuri saavut­ta­mas­sa nollaa

     Kolme kuukaut­ta myöhem­min voi viimeis­ten uutis­ten perus­teel­la tode­ta, että yllä lainat­tu oli yltiöop­ti­mistista: http://www.stat.fi/til/ktkk/2011/09/ktkk_2011_09_2011-11–15_tie_001_fi.html
     — ja Ollila Hesarin kir­joituk­ses­saan tänään valit­teli, että työn­tek­i­jöi­den määrä ei ole vähen­net­ty tuotan­non kehi­tys­tä vastaavasti.
     http://www.hs.fi/talous/Jorma+Ollila+Suomessa+liikaa+tehottomia+ty%C3%B6ntekij%C3%B6it%C3%A4/a1305549454984

     Vieläkö näet, että hal­li­tuk­sen pitäisi haalia tänne tuo­ta työvoimare­serviä EU:n ulkoupolelta?

     Vastaa