Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone

Huo­maan, että olen tehnyt mokan vas­tates­sani HS:n vaa­likoneeseen. Mietin pitkään vas­taus­ta kysymyk­seen ”tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palki­ta. Onko tämä jokin hörhöys­testi, kos­ka vas­taa­mal­la kiel­teis­es­ti tulee kan­nat­ta­neek­si yhteiskun­taa, jos­sa ei ole tulo­ero­ja lainkaan. Olisi siis pitänyt vas­ta­ta ole­vansa täysin samaa mieltä, mut­ta kos­ka viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut kovin kiel­teinen asia, vas­tasin vähän epäjo­hdon­mukaises­ti ole­vani vain osit­tain samaa mieltä. Vas­tauk­sen seli­tyk­sek­si laiton ihmette­lyni koko kysymyksestä.

Kun kävin kat­so­mas­sa vaa­likonet­ta, huo­maan, että kysymys onkin kuu­lunut Suuret tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palki­ta.” Ensim­mäi­nen reak­tioni oli, että ovat moko­mat men­neet jälkikä­teen kor­jaa­maan tyh­mää kysymys­tään, mut­ta näin tuskin voidaan tehdä, joten var­maankin olen jostain syys­tä lukenut väärin. Epäilen syyk­si sitä, että olin kas­vat­tanut tek­stikokoa ruudul­la, jol­loin osa tek­stistä on men­nyt näytön ulkop­uolelle tai näyt­tö temp­puil­lut riv­in­si­ir­to­jen kanssa. Kysymys muut­tui järkeväk­si ja min­un vas­tauk­seni jär­jet­tömäk­si. Jos olisin lukenut kysymyk­sen oikein, olisin vas­tan­nut ole­vani täysin eri mieltä. Jat­ka lukemista “Minä, tulo­erot ja Hesarin vaalikone”

Oikealta ohi

Maail­man­pank­ki ja kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to ovat olleet kovan ja jul­man kap­i­tal­is­min maineessa. Ne ovat ryn­nän­neet vaikeuk­si­in joutuneisi­in kehi­tys­mai­hin ja pan­neet maat armot­toma­lle talousku­urille, mis­sä ei ole inhimil­lisiä arvo­ja juuri kun­nioitet­tu. Täl­lainen on ainakin niiden maine. Jat­ka lukemista “Oikeal­ta ohi”

Nyt myös Twitterissä

Sitran kestävän talouden foo­ru­min alkuses­sios­sa min­ut innos­tet­ti­in liit­tymään Twit­teri­in. Olisi pitänyt tehdä tämä ajat sit­ten. Eri­tyis­es­ti seu­raan Paul Krug­ma­nia, joka näyt­tää ole­van vielä min­u­akin uut­ter­ampi bloggaaja/kolumnisti. Ratikka­matkan aikana ehtii hyvin lukea yhden. Linkitän tätä blo­gia myös twit­teri­in, joten myös tätä voi seu­ra­ta twit­terin kautta.

Tunnus on tietysti @osmosoininvaara

Kertooko lapsikiista Suomen ja Venäjän suhteiden huononemisesta?

2) Kyl­lä

Tarkem­min sanoen jotkut pyrkivät tahal­lis­es­ti huonon­ta­maan suhtei­ta: moni venäläi­nen poli­itikko ja yksi suo­ma­lainen dosent­ti. Tässä on ilmeis­es­ti kyse venäjän sisäpoli­ti­ikas­ta, mut­ta ulkop­uolisen on vaikea sanoa asi­as­ta enem­pää. Kansal­liski­ihkoa nos­tate­taan tarkoituk­sel­lis­es­ti, ja se on aina vaar­al­lista. Venäläi­nen tulk­in­ta siitä, että ulko­mail­la Venäjä edus­taa myös ulko­mail­la asu­via venäläisiä ja että nämä ovat taval­laan Venäjän eivätkä asuin­maansa lakien alaisia, on huolestut­ta­va. Eri­tyisen huolestut­ta­va se on Balt­ian maid­en kannal­ta. Jat­ka lukemista “Ker­tooko lap­siki­ista Suomen ja Venäjän suhtei­den huononemisesta?”

Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita

Moni kansalaisjär­jestö tar­joaa hyvää omaatun­toa ilmas­tosyn­tiä tehneille, eri­tyis­es­ti lentokoneel­la matkus­taneille. Jos halu­aa ostaa anei­ta hal­val­la mut­ta tehokkaasti, ostaa markki­noil­ta pois päästöoikeuk­sia. Ei mak­sa paljon: kahdek­san euroa ton­nil­ta. Vaik­ka se on näin hal­paa, se tehoaa, ellei päästökaup­pa kaadu. Jos miljoona ihmistä ostaa markki­noil­ta pois miljoona ton­nia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoon­al­la ton­nil­la. Jat­ka lukemista “Halpo­ja mut­ta tehokkai­ta ilmastoaneita”

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.

Kaupunkisu­un­nit­telu­pam­flet­timme “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” on nyt julka­istu net­tiver­siona. Paper­ille painet­tuna se on saatavis­sa viikon sisällä.

Helsin­gin seudulle ennuste­taan tule­van 25 vuodessa 400 000 asukas­ta lisää. On seudun suurimpia päätök­siä, mihin tälle väestömäärälle raken­netaan asun­not. Kir­ja on voimakas kan­nan­ot­to ehyem­män ja tiivi­im­män yhdyskun­tarak­en­teen puoles­ta, kaupun­gin, jos­sa voidaan liikkua, jalan, pyöräl­lä ja raitiovaunuilla.

Kokeilemme net­tiver­sios­sa mikro­ra­hoi­tus­ta nähdäk­semme, voiko täl­lä peri­aat­teel­la rahoit­taa kir­jan tekemistä Suomes­sa. Kir­jan voi lada­ta ilmaisek­si, mut­ta toivomme vapaae­htoista viiden euron mak­sua lahjoituk­se­na. Tuo­tot jae­taan tekemiseen osal­lis­tunei­den kesken käytet­täväk­si vaa­likam­pan­jan rahoituk­seen. Jat­ka lukemista “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”

Vaaliohjelmani: asukaspysäköintitunnus

Helsin­ki myy asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia kan­takaupungis­sa asuville koti­talouk­sille 105 euron hin­taan vuodessa. Koti­talous voi ostaa niitä yhden jokaista huoneis­tossa asu­vaa ajoko­rtin omis­ta­jaa kohden. Muille pysäköin­ti on mak­sullista ja mak­saa neljä euroa tun­nis­sa. Kan­takaupungis­sa toimiville yri­tyk­sille on omat yrityspysäköintitunnukset.

  • Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on nos­tet­ta­va alueit­tain niin, että liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrä vas­taa tar­jol­la ole­via paikko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta voi vai­hdel­la eri puo­lil­la kaupunkia. Tämä ei ole sen suurem­pi vääryys kuin se, ettei tun­nus­ta vaa­di­ta kaikkial­la kaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: asukaspysäköintitunnus”

Vaalikeskustelu ti 9.10. klo 18–19

Ter­ve­tu­loa osal­lis­tu­maan toiseen vaalitilaisuuteeni,
jon­ka jär­jestän kaupunki­tutk­i­ja Kaarin Taipaleen kanssa 

tiis­taina 9.10.2012 klo 18
rav­in­to­la Oivas­sa (Porthaninkatu 5).

Tilais­usu­udessa puhutaan ainakin paljon kaupunkisuunnittelusta,
joka on molem­pi­en tilaisu­u­den jär­jestäjien mie­lenki­in­non kohde.

Pul­lakahvit.

Terveydenhuollon maakuntamalli

Esitin vaalio­hjel­mas­sani ter­vey­den­huol­lon ottamista pois kun­nil­ta ja totesin, että jos näin tehdään, pienet kun­nat voivat halutes­saan jatkaa. Pien­ten syr­jäis­ten kun­tien ole­mas­saolosta ei ole hait­taa ainakaan muille. Moni niistä toimii melkein talkoope­ri­aat­teel­la ja hyvä niin. Minus­ta ter­vey­den­huol­lon siirtämi­nen maakun­tata­sol­la olisi edelleen paran­nus ver­rat­tuna nykytilaan.

Siinä on kuitenkin myös huonot puolen­sa. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon maakuntamalli”

Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua

(Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen 28.9.2012)

Paran­taa

Tämä kään­tyy ennen pitkää voitok­si. Juuri nyt laatu­jour­nal­is­mi on suuris­sa vaikeuk­sis­sa Inter­net-tar­jon­nan kanssa. Se on vaikut­tanut heiken­tävästi myös jour­nal­is­min tasoon. Onhan Hesarikin alka­nut kosiskel­la yleisöä kovin kevein kon­stein. Lehdis­tön per­in­teinen ansain­ta­logi­ik­ka on hukas­sa. Jat­ka lukemista “Paran­taako medi­an mur­ros tiedonväl­i­tyk­sen laatua”