Tekijä: Osmo Soininvaara

Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kir­joi­tan sar­jan Suomen suurim­mista puolueista, niiden heikkouk­sista ja vahvuuk­sista. Ydi­na­jatuk­se­nani on, että demokra­tia voi sitä parem­min, mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat puolueet. Vaik­ka kuu­lun vihreisi­in, min­un silmis­säni ei ole ole­mas­sa objek­ti­ivis­es­ti oikeaa poli­ti­ikkaa. Paras tulos saavute­taan sil­lä, että eri näke­myk­siä edus­ta­vat puolueet ovat jonkin­laises­sa tas­apain­os­sa keskenään ja hoita­vat oman tont­tin­sa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyt­täjä ja puo­lus­tusasiana­ja­ja panevat molem­mat paras­taan edus­taak­seen omaa näkemystään. 

Se, että meil­lä menee mon­es­sa asi­as­sa huonom­min kuin Ruot­sis­sa, johtuu paljolti siitä, että päätök­sen­tekokyky ei ole meil­lä yhtä hyvä kuin Ruot­sis­sa. Suure­na syynä tähän on, että puolueet toimi­vat meil­lä huonosti.

Kokoomus

Olen sanonut aikaisem­minkin, että kokoomus on Suomes­sa paha alisuo­ri­u­tu­ja. (Kat­so tästä) Jos se hoitaisi asiansa kun­nol­la, sen kan­na­tus alka­isi kol­mosel­la. Onhan jotenkin outoa, että suurin por­var­illi­nen puolue on pitkään ollut enti­nen maalaisliitto.

Kokoomuk­sen vaikeuk­sien syyt juon­ta­vat Kekkosen aikaan. Kekko­nen oli päät­tänyt pitää kokoomuk­sen oppo­si­tios­sa. Pitkä oppo­si­tiokausi rapaut­ti puolueen sisäisen koneis­ton. Hal­li­tuk­sen ulkop­uolel­la valmis­telukoneis­tolle ei ollut käyt­töä, ja sik­si se pääsi hiipumaan. Sen rak­en­t­a­mi­nen uud­estaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.

Joku toinen sanoi tämän parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaalior­gan­isaa­tio. Vas­ta puolue­si­h­teeri Taru Tujunen rak­en­si kokoomuk­ses­ta jotenkin puoluet­ta muis­tut­ta­van organ­isaa­tion. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (1) Kokoomus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.2.2018

Täl­lä ker­taa aika help­po lista.

Hotel­li Jätkäsaa­reen Välimerenkadulle.

Strate­giset mitat: yhdek­sän ker­rosta, 5 400 k‑m2.

Bule­var­di 14 asuinkäyttöön

Van­ha asuin­ta­lo palaute­taan asuinkäyt­töön kuitenkin niin, että kak­si alin­ta ker­rosta jäävät toimitilakäyttöön.

Fil­lari- ja jalankulku­tun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon

Tämä menee ilmeis­es­ti vielä ker­ran pöy­dälle. Mikko Särelä on huo­maut­tanut aivan oikein, että kan­nat­taisi saman tien tehdä kevyen liiken­teen sil­ta Kaisaniemestä Sil­tasaa­reen. Paran­taisi ranto­jen käve­ly-yhteyk­siä ja ratkai­sisi myös kysymyk­sen, miten fil­lar­it jatka­vat Hämeen­tieltä kohti keskustaa.

Lausun­not Tuo­mas Rantasen ja Emma Karin Var­tiosaaren käytöstä ja siltayhteydestä

Nämä ovat tulleet vähän toiseen val­oon sen jäl­keen kun hallinto-oikeus kumosi Var­tiosaaren osayleiskaavan

Jus­si Chy­de­nuk­sen aloite fris­bee­gol­frato­jen lisäämisestä.

Lausun­to puoltaa asi­aa, mut­ta  läh­tee siitä, että täl­laisen alueen pitäisi olla sul­jet­tu muul­ta käytöstä tap­atur­mariskin vuoksi (?)

Harvinaisten tautien kalliit lääkkeet

Helsin­gin Sanomat teki syysku­us­sa jutun geenivirheestä johtu­vaa SMA-tau­tia sairas­tavas­ta Lucas-pojas­ta. Tau­ti vie voimat lihak­sista ja johtaa lop­ul­ta kuole­maan. Per­he pai­ni toivon­sa uuteen lääk­keeseen, nusin­erseeni­in, joka oli alku­vuodes­ta hyväksyt­ty käyt­töön EU:ssa.

Jouluku­us­sa ter­vey­den­huol­lon palvelu­va­likoima­neu­vos­to PALKO päät­ti suositel­la, ettei nusin­ersee­nia mak­se­ta Suomes­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon varoista.

Lääke on todel­la kallis. Ensim­mäisen vuo­den hoito mak­saa puoli miljoon­aa euroa ja seu­raa­vat vuodet neljän­nesmiljoo­nan. SMA-poti­lai­ta on suomes­sa joitakin kym­meniä. Hei­dän lääke­hoiton­sa mak­saisi yli kymme­nen miljoon­aa euroa vuodessa.

Jul­ma mut­ta perustel­tu päätös. Jos raha otet­taisi­in muus­ta ter­vey­den­huol­losta, säästöt tuot­taisi­vat paljon enem­män hait­taa ter­vey­delle kuin nusin­erseeni tuot­taa hyö­tyä. Jos ter­vey­den­hoito­bud­jet­tia korotet­taisi­in, löy­ty­isi tällekin rahalle parem­pia kohtei­ta. Jat­ka lukemista “Harv­inais­ten tau­tien kalli­it lääkkeet”

Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018

Sito­vat tavoit­teet
Keskustelti­in jonkin ver­ran siiä ongel­mas­ta, että nousukau­den aikana urakkahin­nat nou­se­vat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rak­en­t­a­mi­nen viivästyy.

Kaik­ista ajateltavista ratkaisu­ista on huonoin vai­h­toe­hto jät­tää vain ton­tit odot­ta­maan. Pien­i­t­u­loiset kär­sivät eniten siitä, että rak­en­tamisen määrää alen­netaan, kos­ka se nos­taa asumisen hin­taa ja iskee hei­hin pahiten.

Kalasa­ta­man ratik­ka
Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti Kaisa Hern­ber­gin esit­tämä pon­si pysäkkien sijain­nista ja sen hark­it­semis­es­ta vielä. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.2.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018

Toteu­tu­mat­tomat sito­vat tavoitteet

Kaupun­ki on jäänyt jäl­keen tavoit­teis­taan luovut­taa tont­te­ja asun­to­tuotan­toon. Olisi pitänyt luovut­taa noin 9 500 asukkaan ver­ran, mut­ta on saatu luovute­tuk­si vain 6 500 asukkaan ver­ran. Jonkin ver­ran asun­to­tuotan­toa on myös muiden maan­omis­ta­jien mailla.

Niitä on kyl­lä kaavoitet­tu riit­tävästi, mut­ta tont­te­ja ei ole saatu myy­dyk­si tai vuokratuk­si. Kaavavaran­to jopa ylit­tää tavoit­teen. Osasyynä tähän on, että ARA-tuotan­toa ei saa­da käyn­ti­in, kos­ka suh­dan­tei­den kuumen­e­m­i­nen ja työvoima­pu­la ovat nos­ta­neet urakkatar­jouk­sia, ja taloista tulisi liian kalli­it­ta ARA:n normien mukaan. Noin tuhan­nen ihmisen asun­not seiso­vat, kos­ka ton­tin­lu­ovu­tuk­sista on valitettu.

Poikit­tais­li­iken­teessä julkisen liiken­teen matkus­ta­jao­su­us ei ole kas­vanut tavoitel­lul­la taval­la, vaan on jopa laskenut. Raide­jok­e­ria odotel­lessa näin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 6.2.2018”

Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?

Julk­isu­u­teen tuli alku­vi­ikos­ta oheinen punainen käyrä. Se ker­too, mil­lä toden­näköisyy­del­lä työt­tömyys lop­puu viikon sisäl­lä, kun työt­tömyys on jatkunut ansiosi­don­naista on jäl­jel­lä 50 – 1 viikkoa. Kuvas­ta näkee, että toden­näköisyys nousee selvästi, kun 50 viikkoa on tulos­sa täy­teen. Tätä käytet­ti­in perustelu­na sille, että Suomen poikkeuk­sel­lisen pitkää työt­tömyyspäivära­han mak­samista pitäisi lyhen­tää tai ainakin porrastaa.

Jos työt­tömyys lip­sah­taa yli 50 viikon työl­listymisen toden­näköisyys näyt­tää rom­ah­ta­van olemat­tomak­si. On päädyt­ty työt­tömyy­den kovaan ytimeen. Kyse näyt­tää ole­van niistä, joille on todel­la vaikea löytää työ­paikkaa. He ainakaan eivät lusmuile.

Punainen vii­va kuvaa sitä, kuin­ka monel­la niistä, joiden työt­tömyys oli kestänyt tähän asti, työt­tömyys päät­tyi viikon aikana.

Tulk­it­sen kuvaa niin, että niiden kohdal­la, jot­ka ovat nos­ta­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta 46 viikon ajan, noin kuu­den­nek­sel­la työt­tömyys päät­tyy lop­pukirin aikana, mut­ta en ole var­ma, tulk­it­senko kuvaa oikein. Niistä, jot­ka nos­ta­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta 40 viikkoa näyt­tää noin 28% työl­listyvän viimeisen kymme­nen viikon aikana.

(Olen tulkin­nut kuvaa silmämääräis­es­ti. Olisin kiitolli­nen, jos joku ker­toisi, mis­tä tuon kuvan saa taulukkona)

Sini­nen vii­va on Tuo­mo Oikaraisen piirtämä, tai ainakin hän julka­isi sen twit­ter-tilil­lään. Siinä las­ke­taan, kuin­ka suuri osu­us alka­v­ista työt­tömyys­jak­soista päät­tyy mil­läkin viikol­la. Tässä päät­tyvien työt­tömyys­jak­so­jen määrät ovat samat, mut­ta Oikaraiselle on jaka­jana kaik­ki alka­neet työt­tömyys­jak­sot ja punaises­sa viivas­sa viikon alus­sa jäl­jel­lä ole­vat työt­tömät. Sini­nen vii­va on olen­nais­es­ti vähem­män dra­maat­ti­nen kuin punainen.

Kumpikaan vii­va ei vale­htele, mut­ta kumpi johtaa enem­män harhaan? Jat­ka lukemista “Työl­listymis­to­den­näköisyys: kumpaa käyrää uskoa?”

Työehtosopimusten tarpeellisuudesta

Jouduin twit­teris­sä kiis­taan työe­htosopimusten yksi­tyisko­htaisu­ud­es­ta ja jäykkyy­destä. Kos­ka 280 merkki­in ei mah­du kun­non perustelu­ja, kir­joi­tan vähän perustellummin. 

Jut­telin erään kesätöitä tehneen nuoren miehen kanssa hänen koke­muk­sis­taan. Hän oli ollut töis­sä rav­in­to­las­sa tehden aika sat­un­naisia työvuoro­ja. Kun hänelle eräänä iltana oli san­ot­tu, että tänään on niin vähän asi­akkai­ta, että voit lähteä pois, hän etsi tomerasti netistä työe­htosopimuk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.

Nämä sopimusjär­jeste­lyt ovat vält­tämät­tömiä heikolle osa­puolelle, kos­ka työ­nan­ta­jan on neu­vot­teluis­sa vahvem­mas­sa asemassa.

Mut­ta mitä TES tar­joaa ratkaisuk­si iltaan, jos­sa rav­in­to­la on tyhjä? Ain­oa vai­h­toe­hto on, että pyöritetään peukaloi­ta tyhjässä rav­in­to­las­sa. Teo­ri­as­sa omis­ta­ja saisi päästää henkilökun­nan koti­in, mut­ta mik­si hän tek­isi niin, kos­ka aina­han voi tul­la asi­akas ja täysi palk­ka pitää kuitenkin maksaa.

Järkevät ihmiset oli­si­vat sopi­neet vaik­ka, että mak­saa puo­let palka­s­ta tai mitä oli­si­vatkin sopi­neet. Jokin arvo vapaa-ajal­lakin on. Tässä tapauk­ses­sa kaik­ki paikalli­nen sopimi­nen oli kuitenkin kiel­let­tyä. Peri­aat­teessa tes­siä piti nou­dat­taa sen viimeistä pain­ovirhet­tä myöten. Jat­ka lukemista “Työe­htosopimusten tarpeellisuudesta”

Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toimin­ut syksys­tä alka­en TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana. Kävin ker­tomas­sa jaos­tomme työstä pienelle kiin­nos­tunei­den porukalle. Lai­tan pääko­h­dat esi­tyk­ses­täni tähän.

McK­in­seyn Suomelle räätälöi­dyn raportin mukaan nyky­i­sistä työte­htävistä katoaa vuo­teen 2035 men­nessä kokon­aan 15 % ja noin kol­mannes työte­htävistä muut­taa muo­toaan. Nuo 15 pros­ent­tia katoa­vat, vaik­ka tekoä­lyä ei otet­taisi käyt­töön Suomes­sa, kos­ka muualle se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tukin jo.

Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menete­tyt. En ole tästä töi­den muut­tumis­es­ta vaa­ti­vam­mik­si täysin var­ma, kos­ka jotkut työt saat­ta­vat myös helpot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.

Osaamisvi­nouma siis pahe­nee entis­es­tään – se että osaa­jista on pulaa ja huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea päästä töi­hin. Jos mitään ei tehdä, rak­en­teelli­nen työt­tömyys uhkaa nous­ta edelleen.

Paine palkkaeroi­hin kas­vaa. Palkkaero­jen vai­h­toe­htona on kas­va­va työt­tömyys, kun huono-osaisin työvoima hin­noitel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen koheesio on uhat­tuna. Pohjo­is­maid­en tilanne on kuitenkin paljon parem­pi tilanne kuin vaikka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteiskun­nan tur­vaverkko on paljon hatarampi.

Työ­markki­noiden toimin­nan paran­t­a­mi­nen Jat­ka lukemista “Tekoä­ly ja työn tulevaisuus”

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työ­markki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tömiä enem­män kuin oli talvi­so­dan aikana miehiä rintamalla.

Melkein har­mit­taa, että kir­joitin ikävästi akti­ivi­mallista. Pidän sitä edelleen huonona ja köm­pelönä, mut­ta mon­et sitä vas­taan esite­tyt argu­men­tit ovat aivan pöljiä, enkä halu­aisi tul­la rin­naste­tuk­si niihin.

Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka raivoisas­ti vas­tus­ta­vat vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suosii pum­me­ja”, halu­a­vat, että työt­tömyys­tur­va toimisi kuin perustulo.

Krug­manin mielestä pohjo­is­mainen malli ei voi toimia

Sosi­aal­i­sista syistä työt­tömyys­tur­van taso on halut­tu riit­tävän korkeak­si ja taloudel­li­sista syistä mata­lat palkat ovat Suomes­sa huono­ja. Näin syn­tyy yhdis­telmä, joka tekee työt­tömyy­destä houkut­tel­e­van pienel­lä pal­ka­lla raatamiseen ver­rat­tuna. Talousjär­jestelmämme man­neki­i­ni Homo Eco­nom­i­cus siis ainakaan ei vai­h­taisi työt­tömyyspäivära­haa ja vapaa-aikaa pieni­palkkaiseen työhön. Amerikkalais­ten talousti­eteil­i­jöi­den mielestä – myös niiden hyvis­ten kuten Paul Krug­manin mielestä ­– pohjo­is­mainen malli ei ker­ta kaikki­aan voi toimia. Jat­ka lukemista “Suomen työ­markki­nat eivät toimi.”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 30.1.2018

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulos­bud­jet­ti vuodelle 2018

Fokus taitaa olla siinä, sisäl­lytetäänkö tähän velvoita myy­dä maa­ta sadal­la miljoon­al­la vai säi­lyykö vuokraami­nen tasa-arvoise­na vaihtoehtona.

Huo­mat­takoon muuten, että kaupun­gin maan­vuokrat­u­lot ovat 210 miljoon­aa euroa. Tästä voi päätel­lä, että vuokrat­tavien tont­tien arvo on viiden mil­jardin euron luokkaa. Tämä siis vain niitä varten, jot­ka epäilevät kaupun­gin luottokelpoisuutta.

Pat­ter­imäen asemakaava

Pöy­dältä. Minus­ta tämä on kunnossa.

Ratikkalin­ja Nihti – Pasi­la Vallilan­laak­son läpi 

Vuosia sit­ten Vallilan laak­son läpi suun­nitelti­in bus­sikat­ua, tosin kokoomuk­sen paikallisy­hdis­tys halusi ava­ta tämä kadun myös autoli­iken­teelle. Tämä kaa­tui täpärästi, muis­taak­seni paheen­jo­hta­jan äänel­lä. Sitä oli edeltänyt tak­tikoin­ti, joka päät­tyi kaikkien tap­piok­si. Vihreät esit­tivät bus­sikadun sijas­ta ratikkaa, siis tätä, joka on nyt esil­lä. Lisäk­si oli hylkäävä vai­h­toe­hto. Väliäänestyk­sis­sä ratikkavai­h­toe­hto tak­tikoiti­in pois ja jäl­jelle jäi bus­sikatu ja hylkäämi­nen, ja hylkäämi­nen siis voit­ti. Nyt lop­ul­takin on esil­lä ratikkavaihtoehto.

Tämä ratikkalin­ja on hyvin tärkeä. Sil­lä las­ke­taan ole­van aikanaan jopa 50 000 matkus­ta­jaa päivässä. Sik­si on myös tärkeätä, että lin­ja on nopea.

Tämä on nyt vain saata­va läpi.

Anni Sin­nemäen vähän perus­teel­lisem­pi postaus asiasta.

https://www.facebook.com/annisinnemaki/posts/10156034760982974

Ase­makaa­va Mau­nun­nevantie 3

Kak­si huonokun­toista ker­rostaloa pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi. Ker­rosneliömetrimäärä yli tuplaan­tuu. Noin sata uut­ta asukasta

Kah­den talon korot­ta­mi­nen Särkiniementiellä 

Talo­jen korot­ta­mi­nen osit­tain ker­roksel­la hatut­taa naa­pure­i­ta: näköala, var­jos­tus (!) ja muu harmi.

Ton­tin myymi­nen Hen­ri Borgströmin tiellä

Se, että tämä menee ilman tar­jouskil­pailua, johtuu siitä, että tätä yritet­ti­in ensin toiselle, uudelle taholle, mut­ta tämä vetäy­tyi han­kkeesta, kos­ka liian vaikea toteut­taa.  Menköön siis tämän ker­ran. Asun­noil­la on kiire.

= = =

Listal­la on yhteen­sä 22 kohtaa. Olen poimin­ut tähän hark­in­tani mukaan kiin­nos­tavim­mat. Nämä toimi­alalau­takun­nat ovat aika työteliäitä.