Kirjoitan sarjan Suomen suurimmista puolueista, niiden heikkouksista ja vahvuuksista. Ydinajatuksenani on, että demokratia voi sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa ovat puolueet. Vaikka kuulun vihreisiin, minun silmissäni ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa politiikkaa. Paras tulos saavutetaan sillä, että eri näkemyksiä edustavat puolueet ovat jonkinlaisessa tasapainossa keskenään ja hoitavat oman tonttinsa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyttäjä ja puolustusasianajaja panevat molemmat parastaan edustaakseen omaa näkemystään.
Se, että meillä menee monessa asiassa huonommin kuin Ruotsissa, johtuu paljolti siitä, että päätöksentekokyky ei ole meillä yhtä hyvä kuin Ruotsissa. Suurena syynä tähän on, että puolueet toimivat meillä huonosti.
Kokoomus
Olen sanonut aikaisemminkin, että kokoomus on Suomessa paha alisuoriutuja. (Katso tästä) Jos se hoitaisi asiansa kunnolla, sen kannatus alkaisi kolmosella. Onhan jotenkin outoa, että suurin porvarillinen puolue on pitkään ollut entinen maalaisliitto.
Kokoomuksen vaikeuksien syyt juontavat Kekkosen aikaan. Kekkonen oli päättänyt pitää kokoomuksen oppositiossa. Pitkä oppositiokausi rapautti puolueen sisäisen koneiston. Hallituksen ulkopuolella valmistelukoneistolle ei ollut käyttöä, ja siksi se pääsi hiipumaan. Sen rakentaminen uudestaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.
Joku toinen sanoi tämän parikymmentä vuotta sitten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaaliorganisaatio. Vasta puoluesihteeri Taru Tujunen rakensi kokoomuksesta jotenkin puoluetta muistuttavan organisaation. Jatka lukemista “Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus”
