Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkiympäristölautakunta 23.1.2018

Koja­mon ton­tin myymiselle “tiskin alta” saatin hyvä seli­tys. Kaik­ki muut asi­at menivät esi­tyk­sen mukaan pait­si kolme, jot­ka jäivät pöydälle.

Toimi­alan toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulosbudjetti

Pöy­dälle viikok­si. Keskustelua herät­ti bud­jetis­sa ole­va sito­va tavoite myy­dä maa­ta sadal­la miljoon­al­la. Kaupun­gin strate­gias­ta tämä oli pois­tet­tu. Ajatuk­se­na on, että vuokraamisen ja myymisen välil­lä valit­taisi­in sen mukaan, kumpi on edullisem­paa. Vuokraamisen luulisi melkein aina ole­van edullisem­paa ihan vain, kos­ka raha mak­saa kaupungille vähem­män kuin ostajilla.

Strate­gias­sa on toisaal­ta aivan hölmö kir­jaus, jon­ka mukaan kaupun­gin brut­tovel­ka ei saa nous­ta asukaslukua nopeam­min. Tämä vähän niin kuin pakot­taa myymään vuokraamisen sijas­ta. Lainaa voi kuitenkin hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ottaa, jos sen vastapain­ona taseessa on tont­ti, jon­ka vuokra on pait­si suurem­pi kuin lainan korko myös sidot­tu indeksiin.

Pat­ter­imäen kaava

Pöy­dälle. Lau­takun­nas­sa esiteti­in huol­ta siitä, vaaran­taako tämä kaa­va lähel­lä ole­vien teol­lisu­usyri­tys­ten toimintaa.

Ton­tin myymi­nen Kojamolle (omaa sukua VVO) Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 23.1.2018”

Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella

Pres­i­dentin­vaali­gallupit näyt­tävät kaik­ki samaa: Niin­istön kan­na­tus las­kee nopeasti, mut­ta vaali näyt­täisi silti ratkea­van ensim­mäisel­lä kier­roksel­la. Viimeisin, HS-gallup  lupasi Niin­istölle 58 %. Yleen­sä peli olisi täl­lä selvä, mut­ta on kolme syytä, mik­si näin ei vält­tämät­tä ole.

Tren­di. Niin­istöl­lä on nopeasti laske­va tren­di. Tämä ei yksin riitä toiseen kier­rokseen, kos­ka puo­let äänistä on jo annet­tu. Niin­istön kan­natuk­sen pitäisi olla vaalipäivänä alle 42 %, jos ennakkoäänistä olisi tulos­sa tuo mitat­tu 58 %, mut­ta se myötä­vaikut­taa asiaan.

Mit­taamisen vaikeus. Eduskun­tavaal­i­t­u­losta osa­taan mita­ta aika tarkasti, mut­ta pres­i­dentin vaali on eri asia. Puolue­gallup­pia ei tehdä niin, että kysytään tuhan­nelta ihmiseltä ja jos näistä 250 kan­nat­taa kokoomus­ta, ennuste­taan kokoomuk­selle 25 pros­entin kan­na­tus­ta. Sel­l­ainen johtaisi aivan met­sään, kos­ka ihmisiä saadaan kiin­ni vai­htel­ev­asti niin, että otok­ses­sa voi olla aivan liikaa tai aivan liian vähän kokoomus­laisia. Otos tas­apain­ote­taan kysymyk­sel­lä, ketä äänestit viimek­si. Jos viimek­si kokoomus­ta äänestäneitä on enem­män kuin kokoomus­ta äänestäneitä oli vaaleis­sa, arvio­ta ruu­vataan alaspäin ja päin­vas­toin. Jat­ka lukemista “Mik­si pres­i­dentin vaali ei vält­tämät­tä ratkea ensim­mäisel­lä kierroksella”

Kaupunkiympäristölautakunta 23.1.2018

Toimi­alan toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulos­bud­jet­ti vuodelle 2018

Tähän pitää vielä tutus­tua ajatuk­sen kanssa tarkem­min. Teen tästä eril­lisen postauk­sen, jos aihet­ta ilmenee.

Pat­ter­imäen asemakaava

Jok­eri­radan var­relle Pajamäen piskuisen asun­toalueen kainaloon 900 uut­ta asukas­ta. Toiv­ot­tavasti Pajamäen palve­lu­ta­so tästä kohe­nee. Jok­eri pus­kee tässä kohdin läpi har­maan kallion. Alueelle tulee myös Staran varikko. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 23.1.2018”

Eikö koulutus kannatakaan?

Julka­is­us­samme Lisää mata­la­palkkatyötä on tämä Juhana Var­ti­aisen kuva palkkata­sos­ta ja työl­lisyysas­teesta koulu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että asteikon yläpäässä parem­pi koulu­tus tuot­taa parem­man ansion, mut­ta ei paljon suurem­paa työl­lisyyt­tä kuin vähän alem­pi koulu­tus, kun taas asteikon alapäässä keski­as­teen ja vain perusas­teen suorit­tanei­den välil­lä ei ole juuri lainkaan eroa palkkata­sos­sa, mut­ta sitä suurem­pi ero työllisyysasteessa.

Halusin erästä tarkoi­tus­ta varten päivit­tää tämän kuvan kir­joit­taak­seni palkkain­flaa­tios­ta. Jos Val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa, merkono­mi vie paikan. Näin koulute­tut ihmiset vievät koulut­ta­mat­tomien nenän edestä nekin työ­paikat, joi­hin pelkän perusk­oulun pitäisi riit­tää. Jat­ka lukemista “Eikö koulu­tus kannatakaan?”

Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?

Helsin­ki päät­ti 15 vuot­ta sit­ten, että tavoit­telemme uud­is­tuotan­nos­sa 75 neliön keskikokoa. Olin tekemässä tätä päätöstä. Espoos­sa keskikoko oli 91 neliötä, joten tavoite ei ollut kovin radikaali.

Lap­siper­hei­den asia on ollut asun­topoli­ti­ikan keskiössä kaut­ta aiko­jen. Emme pitäneet hyvänä, että nuorten per­hei­den on muutet­ta­va pois, kun lap­sia tulee.

Kaupunginkanslian virkamiehet muut­ti­vat asian aivan toisek­si päät­tämäl­lä, että keskikoko kos­keekin saman­laise­na jokaista tont­tia, kun alku­peräi­nen tavoite kos­ki koko kaupunkia keskimäärin isot omakoti­talot mukaan luettuina.

Koko kaupunkia ajatellen 75 neliötä oli järkevä tavoite, mut­ta tont­tiko­htaise­na normi­na hölmö. Asun­to­ja sai olla 1500 neliön ker­rostalos­sa korkein­taan 20. Jos niihin olisi raken­net­tu kymme­nen 25 neliön yksiötä, muiden asun­to­jen olisi olla pitänyt kooltaan keskimäärin 125 neliötä. Ei siis voitu tehdä yksiöitä. Jat­ka lukemista “Kauanko yksiöi­den ylikysyn­tä jatkuu?”

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]    Jat­ka lukemista “Muis­ti­in­pano­ja tekoälytyöpajasta”

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonom­mik­si? Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kir­joit­ta­maan asi­as­ta, jon­ka tun­nen vain sat­u­nais­ten lehti­ti­eto­jen poh­jal­ta. Korvi­i­ni on usein tart­tunut  tieto, että yri­tyk­sil­lä on suuria rekry­toin­tion­gelmia alueil­la, joil­la on korkea työt­tömyys. Tämä johdu työt­tömien työn vält­telystä vaan siitä, että ei löy­dy ammat­ti­taitoista työvoimaa. Viimek­si Lapin matkailuyrit­täjät peruste­liv­at suur­ta ulko­maisen työvoiman määrää sil­lä, että paikalli­sis­sa ei ole vaa­dit­tavien ammat­tien taitajia.

Vähän oikaise­mal­la ongel­man voisi esit­tää näin: moni yri­tys pysty­isi kyl­lä työl­listämään paikallisia työt­tömiä, jos se saisi käyt­töön­sä myös ammat­ti­taitoista työvoimaa, mut­ta ei pysty toim­i­maan pelkkien amat­ti­taidot­tomien varassa.

Muut­toli­ik­keen valikoivu­us on saanut aikaan sen, että on kovin vaikea perus­taa yri­tys­tä muut­to­tap­pioalueille,  sinne mis­sä väestön medi­aani-ikä on pitkälti yli 50 vuotta

Ajat­telka­amme iskelmärunouden kuu­luisak­si tekemää paikkakun­taa Lärvät­sa­lo, jos­sa poten­ti­aa­li­nen yri­tys voisi palkata sata paikallista, jos paikkakun­nalle saataisi­in jotenkin muut­ta­maan 50 osaa­jaa kaupungeista. Onko enem­män väärin velvoit­taa sata lärvät­sa­lo­laista muut­ta­maan työn perässä kaupunkei­hin kuin 50 kaupunki­laista muut­ta­maan työn perässä Lärvät­sa­loon? Jat­ka lukemista “Lärvät­sa­lon työttömyysloukku”

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

Viimeaikaiset kansanäänestyk­set ovat saa­neet mon­et epäilemään kansanäänestys­ten järkevyyt­tä, eniten tietysti Bri­tann­ian Brex­it. Ei niinkään sen takia, että britit äänes­tivät ”väärin”. Nyt jo selvä enem­mistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi ero­ta EU:sta. Epäi­lyk­siä herät­tävät lähin­nä tapah­tu­mat äänestyk­sen aikana. Kam­pan­jas­sa käytet­ti­in täysin val­heel­lisia argu­ment­te­ja, joiden val­heel­lisu­us pal­jas­tui äänestäjille vas­ta, kun äänestys oli ohi.

Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää kuul­la ja moni toinen taas sitä mieltä, että on parem­pi, että kansane­dus­ta­jat päät­täköön, kos­ka näil­lä on fak­tat parem­min hal­lus­saan ja enem­män aikaa paneu­tua asioihin.

On ikävää, jos päätök­set tapah­tu­vat aivan epäolen­nais­ten tai virheel­lis­ten fak­to­jen poh­jal­ta mut­ta on ikävää myös, jos päätök­set eivät lainkaan vas­taa kansan käsi­tyk­siä. Jat­ka lukemista “Kansanäänestyk­si­in kolme vaihtoehtoa”

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Kuvan saa suurem­mak­si napauttamalla.

Tässä on vas­taa­va kuva vuosien 1930 – 50 kohort­eista, jot­ka ovat olleet tarkastelukaudel­la siir­tyneet eläk­keelle. Kuvios­sa on kunkin kohortin medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko väestön medi­aan­i­t­u­loi­hin samana vuonna.

Huo­maamme kak­si efek­tiä.  Eläk­keet ovat nousseet merkit­tävästi (käyrän vaaka­suo­ra osa on nous­sut ylöspäin) ja eläk­keelle siir­tymisikä on nous­sut (käyrän laske­va osa on siir­tynyt oikealle.) Lisäk­si kuvas­sa näkyy viime vuosi­na tehty eläkein­deksin sormeilu. Jokin on nos­tanut eläkeläis­ten ansio­ta­soa tilapäis­es­ti vuon­na 2009. Tähän en keksinyt syytä.

Kuvas­sa alin­pana on vuo­den 1930 kohort­ti. Sen jäl­keen kohor­tit ovat päällekkäin vuo­teen 1950 saak­ka. Vuo­den 1950 kohort­ti puolisoi­neen ei ole vielä kokon­aan eläk­keel­lä. Sen erot­taa toisek­si viimeis­es­tä vuo­den 1945 kohortista siitä, että se päät­tyy aiem­min, 66:n vuo­den iässä. Jat­ka lukemista “Eläkeläis­ten tulota­so on nous­sut merkittävästi”