Eikö koulutus kannatakaan?

Jul­kai­sus­sam­me Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä on tämä Juha­na Var­tiai­sen kuva palk­ka­ta­sos­ta ja työl­li­syy­sas­tees­ta kou­lu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että astei­kon ylä­pääs­sä parem­pi kou­lu­tus tuot­taa parem­man ansion, mut­ta ei pal­jon suu­rem­paa työl­li­syyt­tä kuin vähän alem­pi kou­lu­tus, kun taas astei­kon ala­pääs­sä kes­kias­teen ja vain perus­as­teen suo­rit­ta­nei­den välil­lä ei ole juu­ri lain­kaan eroa palk­ka­ta­sos­sa, mut­ta sitä suu­rem­pi ero työllisyysasteessa.

Halusin eräs­tä tar­koi­tus­ta var­ten päi­vit­tää tämän kuvan kir­joit­taak­se­ni palk­kain­flaa­tios­ta. Jos Valin­ta­ta­lon kas­sal­la mer­ko­no­mil­le ja pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neel­le mak­se­taan samaa palk­kaa, mer­ko­no­mi vie pai­kan. Näin kou­lu­te­tut ihmi­set vie­vät kou­lut­ta­mat­to­mien nenän edes­tä nekin työ­pai­kat, joi­hin pel­kän perus­kou­lun pitäi­si riittää.

Jul­ki­sis­ta tilas­tois­ta en saa­nut tätä kuvaa aikai­sek­si. Sain kes­ki­pal­kat ikä­luo­kit­tain, mut­ta en suku­puo­len mukaan jao­tel­tu­na enkä saa­nut työl­li­syy­sas­tet­ta ikä­luo­kit­tain. Halusin tie­dot 30–54 vuo­tiais­ta, jot­ta opis­ke­lu ei vai­kut­tai­si työl­li­syy­sas­tee­seen mut­ta ei myös­kään eläk­keel­le siirtyminen.

Mut­ta kes­ki­pal­kat sain ja se tuot­ti yllä­tyk­sen. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­ki­palk­ka oli parem­pi kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­nei­den. Ero ei ollut suu­ri: 3007 ja 2965 euroa kuus­sa, mut­ta kui­ten­kin. Täs­tä ei nyt voi suo­raan pää­tel­lä, ettei kou­lu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­li­syys on pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa järi­syt­tä­vän huo­no, 43 % kun taas kes­kias­teen tut­kin­nol­la pää­see 67 pro­sen­tin työl­li­syy­sas­tee­seen. Mut­ta siis ne pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­ta, jot­ka pää­se­vät töi­hin, saa­vat samaa palk­kaa kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­neet ja vähän enem­män­kin. Mis­tä tämä voi johtua?

Tar­jok­kai­ta selityksiä:

  • Tilan­ne muut­tui­si, jos muka­na oli­si suku­puo­li. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­sa on enem­män mie­hiä kuin nai­sia ja nais­ten pal­kat taas ovat huonompia.
  • Suo­raan perus­kou­lus­ta töi­hin men­neet ovat hank­ki­neet koke­mus­ta työ­elä­mäs­sä ja päte­vöi­ty­neet sil­lä aikaa, kun toi­set ovat viet­tä­neet aikaa kou­lun penkillä.
  • Työ­nan­ta­jat suh­tau­tu­vat niin epä­luu­loi­ses­ti kou­lu­pu­dok­kai­siin, että vain päte­vim­mät näis­tä pää­se­vät töi­hin ja päte­vim­mät taas ovat päteviä.

73 vastausta artikkeliin “Eikö koulutus kannatakaan?”

  1. Vai­kut­taa­ko osa- vs. täy­sai­kai­nen työs­ken­te­ly näi­hin lukui­hin? Tuli mie­leen, että kou­lu­te­tut jat­kai­si­vat opin­to­ja ja työs­ken­te­li­si­vät ohes­sa sil­loin täl­löin tai kesällä.

    1. Nuo oli­vat kokoai­kai­sen työn palk­ko­ja ja opis­ke­lun via­ku­tus eli­mi­noi­tiin rajaa­mal­la tar­kas­te­lu 30 vuot­ta täyt­tä­nei­siin, mut­ta 55 vuot­ta nuorempiin

    2. Koti­ta­lous­työn osal­ta tama hoi­det­tiin teke­mäl­lä koti­ta­louk­sis­sa teh­tä­vä osto­työ verot­to­mak­si kotitalousväehnnyksellä.

  2. Vie­lä uuden kuvan asi­aan sai­si jos käyt­täi­si tilas­toi­tu­jen kk-palk­ko­jen sijaan (i) käteen jää­viä ja (ii) todel­li­sen työ­ajan mukai­sia tun­ti­palk­ko­ja. Aina­kin asian­tun­ti­ja­työs­sä todel­li­nen työ­teh­tä­vien vie­rel­lä vie­tet­ty aika on jotain ihan muu­ta kuin mitä tyoai­ka­ti­las­tois­sa näkyy. Vero­progres­sio sekin kaven­taa tuloe­ro­ja tai ehkä työ­ai­ka huo­mioi­den jopa kään­tää erot päälaelleen.

    Toki on sekin vai­keus että asian­tun­ti­ja­tös­sä on oma kysy­myk­sen­sä kuin­ka pit­kä on todel­li­nen hyö­ty-työ­ai­ka ja kuin­ka pal­jon menee unel­moin­tiin ja lor­vek­sin­taan. Eri­tyi­ses­ti kun asian­tun­ti­ja pys­tyy usein de fac­to päät­tä­mään itse työ­ajas­taan. Väit­täi­sin jopa että useis­sa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä on de fac­to urakkapalkka.

    Voi olla että työ­pai­kan var­muus ja pysy­vyys, ja työn mie­lek­kyys ovat yhtä tär­kei­tä ellei tär­keäm­piä työ­pai­kan valin­ta­kri­tee­re­jä, mut­ta tätä ja mui­ta moti­vaa­tio­te­ki­jöi­tä voi­si ruo­tia kun ensin oli­si tilas­to. Myön­nän kyl­lä etten heti kek­si miten sem­moi­sen tilas­ton kokoaisi.

  3. Työ­asiat voi oppia myös muu­al­la kuin kou­lus­sa. Äly­käs, ammat­ti­kou­lun käy­nyt kave­ri voi pis­tää fir­man pys­tyyn ja teh­dä mil­joo­nia. Ei sii­hen yli­opis­toa tarvita.

  4. Mul­la oli äskön 72-vuo­tias ikku­nan­kor­jaa­ja, joka siir­tyi takas työ­elä­mään, kos­ka eläk­keel­lä oli tyl­sää. Vitut­ti kyl­lä hie­man, sil­lä 65-vuo­ti­aal­la insi­nöö­ril­lä ei ole mitään mahik­sia työ­elä­mäs­sä, ellei kuu­lu lii­tu­rai­ta­jen­giin. Nyt oli­si enem­män motii­via teh­dä­kin sitä työ­tä, kun taas 40-vuo­ti­aa­na piti ajaa pot­ku­lau­dal­la maa­il­man ympä­ri ja ope­tel­la lentämistä.

  5. Voi tosi­aan olla hyvin pola­ri­soi­tu­nut tuo popu­laa­tio: nii­tä jot­ka tie­tä­vät mitä halua­vat ja jat­ka­vat vaik­ka isän jalan­jäl­jis­sä töis­sä oppien ja sik­si eivät kat­so tar­vit­se­van­sa ammat­ti­kou­lu­tus­ta — ja sit­ten moniongelmaiset. 

    Jos­kus aika­naan tuli tut­ki­mus­tu­lok­sek­si että yli­opis­ton dro­pou­tit sai­vat kes­ki­mää­rin parem­paa palk­kaa kuin val­mis­tu­neet mut­ta voi olla että sekin popu­laa­tio on jakau­tu­nut: osa revi­tään töi­hin ennen tut­kin­toa ja toi­nen osa ei saa edes opin­to­jaan val­miik­si, kun mis­tään ei tule mitään.

  6. Minus­ta oleel­lis­ta on ‚että kou­lu­tus kannattaa:joko työl­lis­ty­mi­nen para­nee ja/tai palk­ka nousee.Kaskustelu paris­ta euros­ta( onko tot­ta vai ei) on epä­oleel­lis­ta ja hävi­ää aineis­ton epävarmuustekijöihin

  7. JV:
    Työ­asiat voi oppia myös muu­al­la kuin kou­lus­sa. Äly­käs, ammat­ti­kou­lun käy­nyt kave­ri voi pis­tää fir­man pys­tyyn ja teh­dä mil­joo­nia. Ei sii­hen yli­opis­toa tarvita.

    Täs­sä oli kyse pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­ta. Hekin voi­vat perus­taa yri­tyk­sen, mut­ta men­nä myös per­hey­ri­tyk­seen töi­hin tai muul­le tutul­le. Ja oppi­vat työs­sä itsel­leen ammatin.

  8. Eikö se ole kau­an ollut näh­tä­vis­sä että “mer­ko­no­mi tai muu­ten rei­pas nuo­ri saa paikan”
    Tämä­hän on tut­tu ilmoi­tus paik­ko­ja tar­jol­la palstalla.
    Palk­ka ei ole ollut eikä ole suo­raan ver­ran­nol­li­nen koulutukseen.

  9. JV:
    Työ­asiat voi oppia myös muu­al­la kuin kou­lus­sa. Äly­käs, ammat­ti­kou­lun käy­nyt kave­ri voi pis­tää fir­man pys­tyyn ja teh­dä mil­joo­nia. Ei sii­hen yli­opis­toa tarvita.

    Tot­ta. Mata­lan kou­lu­tus­ta­son ammat­ti­ka­ve­rit on usein yrit­tä­jiä ja voi­vat tie­na­ta muka­vas­ti. Yrit­tä­jät eivät tai­da olla täs­sä tar­kas­te­lus­sa mukana.

    Onko­han sii­tä tie­toa onko yrit­tä­jyys tasai­sen yleis­tä ja kou­lu­tus­ta­sos­ta riippumatonta?

  10. ..pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­ta, jot­ka pää­se­vät töi­hin, saa­vat samaa palk­kaa kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­neet ja vähän enemmänkin.”
    Oli­ko täs­sä molem­mat suku­puo­let yhteen­sä? Kou­lu­tus­luo­kis­sa voi olla eri mää­rät mie­hiä ja nai­sia. Duu­na­ri­mies ilman tut­kin­toa tai­taa usein tie­na­ta enem­män kuin kes­kias­teen nainen.

  11. Tar­jok­kai­ta selityksiä:

    Tilan­ne muut­tui­si, jos muka­na oli­si suku­puo­li. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­sa on enem­män mie­hiä kuin nai­sia ja nais­ten pal­kat taas ovat huonompia.”

    Selit­täi­si­kö se mitään, kos­ka eihän nai­sil­le mak­se­ta sen vuok­si vähem­män palk­kaa, että ovat nai­sia. Pitäi­si var­maan tut­kia ovat­ko pel­kän perus­kou­lun käy­neet enem­män yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la töis­sä ja teke­vät­kö pitem­pää päi­vää kuin kes­kias­teen suorittaneet.

    1. Olet­ko var­ma, että nais­ten pal­kat ovat huonommat:

      Sil­lä mit­tar­til­la mitat­tu­na, jota täs­sä käy­tet­tiin, ovat

  12. JV:
    Työ­asiat voi oppia myös muu­al­la kuin kou­lus­sa. Äly­käs, ammat­ti­kou­lun käy­nyt kave­ri voi pis­tää fir­man pys­tyyn ja teh­dä mil­joo­nia. Ei sii­hen yli­opis­toa tarvita.

    Äly­käs ei mene ammat­ti­kou­luun räki­mään kat­toon ja kat­so­maan kuin­ka lap­sen tasol­le jää­neet hil­luu räkä poskella.

  13. Voi­si­ko yksi syy olla, että nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa on nyky­sys­tee­mis­sä vai­kea jää­dä pel­kän perus­kou­lun käy­neek­si. Sen vuok­si pel­kän perus­kou­lun käy­neet koko­päi­vä­työn teki­jät ovat suu­rem­mak­si osak­si van­hem­pia ikä­luok­kia ja siten koke­neem­pia ja osaa­vam­pia, jol­loin pal­kan kuu­luu­kin olla korkeampi.

    1. Sen vuok­si pel­kän perus­kou­lun käy­neet koko­päi­vä­työn teki­jät ovat suu­rem­mak­si osak­si van­hem­pia ikä­luok­kia ja siten koke­neem­pia ja osaa­vam­pia, jol­loin pal­kan kuu­luu­kin olla korkeampi.

      No kun ei ollut. Tuo tilas­to oli ikä­luo­kitg­tain ja ilmiö oli jo ikä­luo­kas­sa 30–34, jot­ka kuu­lu­vat sii­hen­ko­hort­tiin, jos­sa perus­kou­lun varaan jää­nei­den osuus oli jo laskle­nut niin alas, ert­tei se ole sii­tä enää laskenut.

  14. > Jos valin­ta­ta­lon kas­sal­la mer­ko­no­mil­le ja pelkän
    > perus­kou­lun suo­rit­ta­neel­le mak­se­taan samaa palkkaa,
    > mer­ko­no­mi vie paikan.

    Kaik­kea hal­pa­työ­tä ei voi teet­tää hal­pa­työ­voi­mal­la. Työ­nan­ta­jan on jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­sek­si pidet­tä­vä reser­vis­sä työ­voi­maa, jon­ka kyke­nee nopeal­la siir­ty­mi­sa­jal­la siir­tä­mään seu­raa­van tason työ­teh­tä­viin, vaik­ka sitä seu­raa­van tason työ­tä ei ole vapaana.

    Täs­tä reser­vis­sä olos­ta on mak­set­ta­va pal­kan lisä. Pal­kan lisä on sen suu­rui­nen kuin min­kä ver­ran alem­mal­la pal­kal­la tuo vähem­män kou­lu­tet­tu oli­si saa­nut paikan.

  15. Pal­kat mää­räy­ty­vät teh­tä­vän mukaan, ei koulutuksen.

    Ale­pan kas­sal­la saa kou­lut­ta­ma­ton ja toh­to­ri saman ver­ran liksaa,
    Tuot­ta­vuu­des­sa ei ole mer­kit­tä­vää eroa, tava­roi­ta lape­taan suu­rin piir­tein samaa tah­tia hih­nal­ta kau­ka­loon ja kone lukee tiedot.

    Var­maan 95 % kan­sas­ta kyke­nee työ­hön perehdyttämisellä.

    Pitää vain ihme­tel­lä nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka valit­se­vat toh­to­rin, hän häi­pyy oitis kun vähän­kin parem­pi paik­ka löytyy.

    Ei yli­kou­lu­tet­tua kan­na­ta vali­ta mihin­kään teh­tä­vään, tur­hau­tu­nut ja pet­ty­nyt työn­te­ki­jä ei ole hyvä.

    Kas­sa voi olla sisään­heit­to­paik­ka, jos­sa ihmis­tä tes­ta­taan ja pereh­dy­te­tään talon tavoil­le ja siir­re­tän parem­piin töi­hin ennen kuin ehtii häi­pyä muualle

  16. Mah­tai­si­ko­han olla, että van­hem­mas­sa ikä­luo­kas­sa on enem­män vain perus­kou­lun käy­nei­tä, ja ovat ehti­neet ede­tä pidem­mäl­le ural­la kes­kias­teen käy­nei­siin verrattuna?

    Eli ikä/asema saat­tai­si olla suu­rem­pi teki­jä kuin koulutusaste.

    1. Mah­tai­si­ko­han olla, että van­hem­mas­sa ikä­luo­kas­sa on enem­män vain perus­kou­lun käy­nei­tä, ja ovat ehti­neet ede­tä pidem­mäl­le ural­la kes­kias­teen käy­nei­siin verrattuna?

      Tämä ei käy­nyt seli­tyk­sek­si, kos­ka ero oli perus­tut­kin­non hyväk­si myös ikä­luo­kas­sa 30–34.

  17. Olen ollut jo vuo­sia sitä miel­tä, että yhteis­kun­nas­sa (ei vain Suo­mes­sa vaan ihan glo­baa­lis­ti) val­lit­see jon­kin­lai­nen koulutusharha.

    Sen näkee niin räi­keäs­ti it-alal­la, jos­sa kou­lu­tuk­sen arvo sinän­sä on lähes­tul­koon nol­la — ainoa hyö­ty kou­lu­tuk­ses­ta on se, että kou­lu­tet­ta­va on ser­ti­fioi­tu ns. hyväk­si tyy­pik­si, eli jos val­mis­tut vaik­ka­pa mate­ma­tii­kas­ta kor­kein arvo­sa­noin on lähes­tul­koon var­maa, että pys­tyt toi­mi­maan myös ohjel­moin­tia­lan tehtävissä.

    Ongel­ma ei niin­kään ole kou­lu­tuk­ses­sa itses­sään vaan sii­nä mitä se edus­taa — kou­lu­tuk­sen tavoi­te kun usein on tut­kin­to vaik­ka oikeas­ti tavoit­teen pitäi­si olla jon­kun asian osaaminen. 

    The Eco­no­mist poh­dis­ke­li tätä samaa asi­aa muu­ta­ma vuo­si sit­ten ja piti yhte­nä kor­kea­kou­luo­pis­ke­lun mer­ki­tyk­sis­tä juu­ri sitä, että ihmi­nen ikään­kuin ser­ti­fioi­daan oppi­mis­ky­kyi­sek­si. Tämä on eri asia kui­ten­kin kuin osa­ta jotain. Moni menes­ty­jä onkin lopet­ta­nut opis­ke­lun välit­tö­mäs­ti pääs­ty­ään sisään johon­kin oppi­lai­tok­seen. Eipä Linus Tor­valds­kaan tain­nut kovin mon­taa vuot­ta aktii­vi­ses­ti opiskella.

    Osaa­mi­sen hank­ki­mi­nen taas onnis­tuu usein par­hai­ten itse työ­elä­mäs­sä (tai teke­mäl­lä jotain, kuten Linus) — työs­sä­op­pi­mi­sen mal­li sopi­si var­mas­ti meil­le­kin hyvin ja tätä tuke­maan voi­si toki olla teo­riao­pin­to­ja, jol­loin teo­ria oli­si pal­jon mielekkäämpää.

    Yli­opis­to­jen roo­li­kin on men­nyt todel­la pahas­ti sekai­sin, kos­ka tut­ki­ja­nu­ra ei ole kovin monel­le enää se tode­li­nen tavoi­te eten­kään tek­nil­li­sil­lä aloilla.

    Ammat­ti­kou­lu­tuk­seen on saa­tu ilmei­ses­ti pal­jon lisää taso­ja myös byro­kra­tian kaut­ta. Vaik­ka­pa lii­ken­ne­mer­kin asen­ta­mi­seen pitää käy­dä työ­tur­val­li­suus­kou­lu­tus, jot­ta osaa asen­taa tik­kaat oikein. Täm­möi­nen itses­tään­sel­vyyk­sien opet­te­lu saa­daan sit­ten näyt­tä­mään kou­lu­tuk­sel­ta, vaik­ka se ei lisää työ­paik­ko­ja tai työ­voi­man tar­jon­taa lainkaan.

  18. Kou­lu­tus ei vält­tä­mät­tä paran­na palk­ko­ja ja työl­li­syyt­tä vaan kor­re­loi. Tun­nol­li­suus ja älyk­kyys paran­ta­vat palk­ko­ja, työl­lis­ty­mis­tä ja koulutusta. 

    Täs­sä talous­tie­tei­li­jä ker­too, että yli­opis­tos­ta val­mis­tu­mi­nen nos­taa palk­ko­ja pal­jon enem­män kuin opis­ke­lu: se, että on opis­kel­lut 1 tai jopa 4 vuot­ta, nos­taa palk­ko­ja vähem­män kuin se, että 4 vuot­ta opis­kel­lut saa tut­kin­non suo­ri­tet­tua. Talous­tie­tei­li­jä päät­te­lee, että yli­opis­tos­sa ei opi kovin­kaan hyö­dyl­li­siä asioi­ta, mut­ta val­mis­tu­mi­nen mit­taa tun­nol­li­suut­ta, ahke­ruut­ta ja älyk­kyyt­tä, joten sii­hen pys­ty­vil­le mak­se­taan iso lisä.
    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/?utm_source=atltw

  19. Olen tavan­nut muu­ta­man­kin itsel­leen hyvän eko­lo­gi­sen loke­ron löy­tä­neen lois­ta­van älyk­kään tyypin.
    He ovat ammat­ti­mie­hiä, var­sin usein kirvesmiehiä,muurareita, put­ki­mie­hiä, jos­kus kaik­kia noi­ta, jot­ka ovat usein vie­lä pakus­ta raken­ta­neet itsel­leen liik­ku­van vers­taan. Hei­dän työn­sä jäl­ki on aina erin­omais­ta. He valit­se­vat asiak­kaan­sa ja hei­dän pal­ve­luis­taan tapel­laan. He eivät ole mitään suu­ta auki lok­sot­ta­via enti­sa­jan seka­työ­mie­hiä. Hei­dän ole­muk­ses­saan on usein jotain kärp­pä­mäis­tä, ja he naut­ti­vat tuol­lai­ses­ta yrit­tä­mi­ses­tä. Ja tie­naa­vat tie­tys­ti todel­la hyvin.

  20. Aina­kin Suo­mes­sa, ehkä muu­al­la­kin, jos työ­hön vaa­di­taan jokin lop­pu­tut­kin­to, ei kait mikään ihme ole että val­mis­tu­neel­le mak­se­taan enem­män kuin opis­ke­li­jal­le? Opis­ke­li­ja ei kai saa toi­mia lää­kä­ri­nä, tuo­ma­ri­na, len­tä­jä­nä jne, aina­kaan samoin val­tuuk­sin kuin oppi­lai­tok­ses­ta valmistunut.

    Osmon gra­fii­kas­sa tai­taa näkyä saman­lai­nen lop­pu­hui­pen­tu­ma, muu­ta­mal­le ammat­ti­ryh­mäl­le nyt vain mak­se­taan kor­kei­ta palk­ko­ja, mut­ta näi­den paik­ko­jen mää­rä aina­kin jul­ki­sen sek­to­rin osal­ta on kui­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si rajallinen.

  21. Onko näi­den eri­lais­ten tilas­to­jen tul­kin­ta sel­lais­ta, kun ei oikein näh­dä min­kä­lai­sia muu­tok­sia on tulos­sa, niin ole­te­taan, että olo­suh­teet ovat saman­lai­set kuin tähän­kin asti ja sen mukaan sit­ten vede­tään joh­to­pää­tök­set tilas­to­jen suh­teen? Kun ei ole parem­paa­kaan tar­jol­la, niin kat­so­taan sit­ten mitä on tähän asti tapah­tu­nut ja ole­te­taan, että saman­lai­se­na ilmiö jatkuu.

    Täl­lai­seen tul­kin­taan otti Mat­ti Viren kan­taa, kun esi­mer­kik­si otti kan­taa huol­to­suh­teen paik­kaa­mi­seen maa­han­muu­ton avul­la. Hän nos­ti esiin sen olet­ta­man mikä on teh­ty 20 vuo­dek­si eteen­päin, ikään kuin mikään ei muu­tu 20 vuo­des­sa nii­den asioi­den osal­ta, joi­den perus­teel­la on nyt näh­ty maa­han­muut­to hyväk­si rat­kai­suk­si huol­to­suh­teen paikkaamiseksi.

    Jul­kai­sus­sam­me Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä on tämä Juha­na Var­tiai­sen kuva palk­ka­ta­sos­ta ja työl­li­syy­sas­tees­ta kou­lu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että astei­kon ylä­pääs­sä parem­pi kou­lu­tus tuot­taa parem­man ansion mut­ta ei pal­jon suu­rem­paa työl­li­syyt­tä kuin vähän alem­pi kou­lu­tus, kun taas astei­kon ala­pääs­sä kes­kias­teen ja vain perus­as­teen suo­rit­ta­nei­den välil­lä ei ole juu­ri lain­kaan eroa palk­ka­ta­sos­sa, mut­ta sitä suu­rem­pi ero työllisyysasteessa.”

    Jos valin­ta­ta­lon kas­sal­la mer­ko­no­mil­le ja pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neel­le mak­se­taan samaa palk­kaa, mer­ko­no­mi vie pai­kan. Näin kou­lu­te­tut ihmi­set vie­vät kou­lut­ta­mat­to­mien nenän edes­tä nekin työ­pai­kat, joi­hin pel­kän perus­kou­lun pitäi­si riittää.”

  22. Tero Tolo­nen:
    … Moni menes­ty­jä onkin lopet­ta­nut opis­ke­lun välit­tö­mäs­ti pääs­ty­ään sisään johon­kin oppi­lai­tok­seen. Eipä Linus Tor­valds­kaan tain­nut kovin mon­taa vuot­ta aktii­vi­ses­ti opiskella.

    Mis­tä­hän täl­lai­nen käsi­tys tulee? Linus Tor­valds val­mis­tui HY:ltä mais­te­rik­si suo­rit­ta­mal­la tar­vit­ta­vat tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen (ja muut vaa­di­tut) opin­not ihan nor­maa­lien vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti. Linus­han sai koko idean Linuxiin sii­tä, kun hän tutus­tui HY:n opin­nois­saan Unixiin ja halusi omaan tie­to­ko­nee­seen­sa sitä muis­tut­ta­van käyttöjärjestelmän.

  23. Yle­tön mais­te­rien kou­lut­ta­mi­nen huo­non­taa vain huol­to­suh­det­ta, moni mais­te­ri on vain kan­san­ta­lou­del­le kus­tan­nuse­rä. Ensin kou­lu­te­taan pit­kään vero­va­roin ja sit­ten työl­lis­te­tään verovaroin.

  24. Tämä­hän on ollut tie­dos­sa jo pit­kään. Perus­duu­na­rien pal­kat ovat Suo­mes­sa aivan älyt­tö­män kor­kei­ta ver­rat­tu­na muu­hun Euroop­paan. Insi­nöö­rit, puhu­mat­ta­kaan joh­ta­jis­ta ovat taas hal­po­ja. Emme voi jat­kaa loput­to­mas­ti täl­lä tiellä.

    1. Kal­le:
      Tämä­hän on ollut tie­dos­sa jo pit­kään. Perus­duu­na­rien pal­kat ovat Suo­mes­sa aivan älyt­tö­män kor­kei­ta ver­rat­tu­na muu­hun Euroop­paan. Insi­nöö­rit, puhu­mat­ta­kaan joh­ta­jis­ta ovat taas hal­po­ja. Emme voi jat­kaa loput­to­mas­ti täl­lä tiellä.

      Ei kor­kei­ta, vaan mata­lia suh­tees­sa hin­ta­ta­soon ja vero­tuk­seen. Suo­mes­sa pitää tie­na­ta brut­to­na tupla­palk­ka muu­hun Euroop­paan ver­rat­tu­na saa­dak­seen edes saman elin­ta­son. Sii­tä har­ha­ku­va kor­keis­ta pal­kois­ta: Suo­mi­duu­na­rin elin­ta­so on alhai­sem­pi kuin mis­sään EU-maas­sa ehkä Roma­ni­aa lukuunottamatta.

      Insi­nöö­rit taas ovat lähes ilmai­sia mas­sii­vi­sen yli­kou­lu­tuk­sen seu­rauk­se­na: Kou­lu­tus ei kas­va­ta palk­kaa eikä juu­ri paran­na työl­lis­ty­mi­sas­tet­ta­kaan ja vie­lä kun huo­mioi­daan kou­lu­tuk­seen kulu­nut aika ja opin­to­ve­lat niin kou­lu­tuk­sen net­to­vai­ku­tus on mii­nus­merk­ki­nen elä­kei­kään asti. Se ihan kir­jai­mel­li­ses­ti ei kannata.

      Joh­ta­jat taas ovat aivan tör­keän yli­pal­kat­tu­ja muun maa­il­man tapaan, täy­sin epä­pä­te­vät­kin kuit­taa­vat kym­me­nien tuhan­sien palk­kaa ja tuhan­sien edes­tä vero­va­pai­ta etu­ja: Kont­ras­ti osaa­vaan väes­tön­osaan on val­ta­va ja palk­kain­flaa­tio lauk­kaa: Joh­don pal­kat nouse­vat tyy­pil­li­ses­ti 10–20% vuodessa.

  25. erk­ki nii­ni:
    Yle­tön mais­te­rien kou­lut­ta­mi­nen huo­non­taa vain huol­to­suh­det­ta, moni mais­te­ri on vain kan­san­ta­lou­del­le kus­tan­nuse­rä. Ensin kou­lu­te­taan pit­kään vero­va­roin ja sit­ten työl­lis­te­tään verovaroin.

    Jaa entäs van­huk­set? Ajat­te­le 28 mil­jar­dia euroa tänä­kin vuon­na van­huk­siin. Ai ai, on se kyl­lä kama­la kulue­rä. Voi­si­ko van­huk­set lah­joit­taa Venä­jäl­le? Sipe­rias­sa voi­si­vat kit­keä pot­tu­maa­ta ja muis­tel­la Tal­vi­so­taa. Kyl­lä kan­san­ta­lous kiittäisi!

    1. Jaa entäs van­huk­set? Ajat­te­le 28 mil­jar­dia euroa tänä­kin vuon­na vanhuksiin.”

      Suu­rin osa tuos­ta­kin rahas­ta menee yli 10 000 euron kuu­kausie­läk­kei­siin joi­ta joh­dol­le mak­se­taan. Ei suin­kaan sil­le kan­sa­ne­läk­keen perus­osan varas­sa elävälle.

      Hal­li­tuk­sen tie­toi­nen valin­ta tämäkin.

      1. ”Jaa entäs van­huk­set? Ajat­te­le 28 mil­jar­dia euroa tänä­kin vuon­na vanhuksiin.”

        Suu­rin osa tuos­ta­kin rahas­ta menee yli 10 000 euron kuu­kausie­läk­kei­siin joi­ta joh­dol­le maksetaan. 

        Tuos­sa sinul­la tai­taa olla suu­ruus­luok­ka­vir­he. Yli 10 000 euron kuu­kausie­läk­keen saa­jia on todel­la vähän.

  26. Jos valin­ta­ta­lon kas­sal­la mer­ko­no­mil­le ja pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neel­le mak­se­taan samaa palk­kaa, mer­ko­no­mi vie pai­kan. Näin kou­lu­te­tut ihmi­set vie­vät kou­lut­ta­mat­to­mien nenän edes­tä nekin työ­pai­kat, joi­hin pel­kän perus­kou­lun pitäi­si riittää. 

    Myös suo­rit­ta­va työ sisäl­tää nyky­sin “aka­tee­mi­sia vaa­ti­muk­sia”. Esi­mer­kik­si kau­pan kas­san oli­si hyvä osa­ta kor­ja­ta itse alen­nuk­set tai syöt­tö­vir­heet, jos kone ei lue nii­tä oikein. Kovin on noloa sivus­ta seu­ra­ta, kun joku ‑30% ei onnis­tu kas­sa­nei­dil­tä ilman esi­mie­hen apua. 

    Mer­ko­no­mit eivät myös­kään auto­maat­ti­ses­ti ole väkeä, joka osai­si pro­sent­ti­las­kun. Tut­kin­to­to­dis­tus iske­tään nyky­sin käteen kai­kil­le (nuo­ri­so­ta­kuu?).

  27. Kepa: Mis­tä­hän täl­lai­nen käsi­tys tulee? Linus Tor­valds val­mis­tui HY:ltä mais­te­rik­si suo­rit­ta­mal­la tar­vit­ta­vat tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen (ja muut vaa­di­tut) opin­not ihan nor­maa­lien vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti. Linus­han sai koko idean Linuxiin sii­tä, kun hän tutus­tui HY:n opin­nois­saan Unixiin ja halusi omaan tie­to­ko­nee­seen­sa sitä muis­tut­ta­van käyttöjärjestelmän.

    Niin siis aktii­vi­nen opis­ke­lu oli se mihin viit­ta­sin. Kau­an­ko Linuk­sel­la kes­ti, 1988–1997? Mut­ta joo Wiki­pe­dias­ta sai sen käsi­tyk­sen että mie­hen itsen­sä puheis­ta saa käsi­tyk­sen että vain eka vuo­si oli aktii­vi­nen. Kor­jaa sin­ne jos on parem­paa tietoa.

  28. Pari lisä­ulot­tu­vuut­ta saat­tai­si aut­taa avaa­maan tilastoa:

    - jakau­mat ikäluokittain.
    — his­to­gram­mit pal­kois­ta per koulutusaste.

  29. Tilas­to­tie­teel­li­sen ymmär­ryk­se­ni mukaan mies­ten oleel­li­ses­ti nai­sia hei­kom­pi kou­lu­tus­ta­so joh­taa toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että hei­kom­min kou­lu­te­tuis­sa on ylie­dus­te­tus­ti lah­jak­kai­ta mie­hiä, kun ole­te­taan kum­man­kin suku­puo­len lah­jak­kuus­ja­kau­ma ident­ti­sek­si. Esi­mer­kik­si säh­kö­mie­hen, put­kia­sen­ta­jan tai auto­na­sen­ta­jan työ on kog­ni­tii­vi­ses­ti vaa­ti­vam­pi kuin moni kor­kea­kou­lu­ta­son työ­teh­tä­vä, joten mie­les­tä­ni on oikeu­den­mu­kais­ta myös mak­saa näil­le ”vähän kou­lu­te­tuil­le” ammat­ti­lai­sil­le hyvin suku­puo­leen katsomatta.

  30. Monil­la aloil­la TES vähim­mäis­pal­kat ovat tuo­ta suu­ruus­luok­kaa. Suo­raan perus­kou­lus­ta läh­te­neil­lä pie­nin tuot­ta­vuus ja usein tuot­ta­vuus on vähim­mäis­pal­kaa pie­nem­pi -> hei­dät on “mää­rät­ty” työt­tö­mik­si. Suo­raan perus­kou­lus­ta töi­hin läh­te­neil­lä ja töis­sä pysy­neil­lä palk­ka­ta­soa pön­kit­tä­nee vähim­mäis­palk­ko­jen lisäk­si tuo muu­ta­man vuo­den etu­mat­ka työ­uras­sa. TES palk­ko­jen vai­ku­tuk­ses­ta sai­si vihiä tut­ki­mal­la kuin­ka suu­ri piik­ki on juu­ri vähim­mäis­palk­kan kokoi­sis­sa pal­kois­sa. Veik­kaan, että syr­jä­seu­duil­la mak­se­taan pal­jon tis­mal­leen pie­nin­tä sal­lit­tua palk­kaa. Etu­mat­ka­hy­po­tee­sia voi­si tut­kia kat­so­mal­la onko vähän iäk­kääm­mäs­sä kohor­tis­sa tilan­ne muut­tu­nut niin, että kou­lu­te­tum­pi tie­naa kou­lut­ta­ma­ton­ta enemmän.

  31. Voi­si­ko olla, että suo­raan ylä­as­teel­ta men­nään usein esim isän tms firmaan/maatilalle/jne (muu­al­le ois aika vai­kea pääs­tä), jol­loin hom­mat osa­taan, mut­tei oppi­mi­nen näy mis­sään tilastoissa?

  32. Mil­lä tilas­ton­te­ki­jä tun­nis­taa kou­lu­tuk­sen ja sen tason? Onko esim. pape­ri­jä­tin kou­lu­tus­put­ken tuot­ta­ma kave­ri edel­leen “kou­lut­ta­ma­ton”, kun for­maa­lis­ta kou­lu­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta yhteis­kun­nan tun­nus­tus­ta täl­le ei ole, vaik­ka kou­lu­tus ei mil­lään muo­toa ole ollut mitään muu­ta kuin suun­ni­tel­mal­lis­ta ja ammat­tiin tähtäävää?

    Nykyi­sin näi­tä vähem­män tai­taa tul­la, kun isot­kin laf­kat sito­vat tuki­ra­ho­jen vuok­si kou­lu­tuk­sen­sa johon­kin yhteis­kun­nal­li­seen osuu­teen kiin­ni. Mut­ta edel­leen jos pitää johon­kin kou­lut­taa, niin oppi­lai­tok­sis­ta osaa­mis­ta ei voi löy­tyä, vaan se on tuo­tet­ta­va ihan itse.

  33. Bill Gates ja Ste­ve Jobs jät­ti­vät muis­taak­se­ni opin­ton­sa kes­ken, halusi­vat innol­la ruve­ta käy­tän­nön töi­hin. He eivät saa­neet kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa palkkaa.

  34. Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa lie­nee aika vähän sel­lais­ta lail­lis­ta työ­tä, jos­ta mak­set­tai­siin aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti alle 1 500 €/kk. Noin 2 000 €/kk tasol­la ole­va kes­kian­sio on var­sin vähän yli alim­man mah­dol­li­sen ansiotason.

    Ole­ma­ton ero kes­kian­siois­sa perus­kou­lun ja kes­kias­teen välil­lä lie­nee täs­sä. Ne, jot­ka yli­pään­sä pää­se­vät täy­siai­kai­siin töi­hin, tie­naa­vat var­sin lähel­le mini­mian­sioi­ta eikä kovin isoa eroa pää­se syntymään.

    Työl­li­syy­sas­tees­sa sit­ten näkyy sel­väs­ti se, että pel­kän perus­kou­lun käy­neis­tä sel­väs­ti pie­nem­mäl­le osal­le kan­nat­taa mak­saa edes täl­lais­ta palk­kaa (tai sit­ten nämä jät­täy­ty­vät vapaa­eh­toi­ses­ti pois työelämästä).

  35. Ainoas­taan perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den ”lii­an hyvät tulot” selit­ty­ne­vät juu­ri yrit­tä­jyy­del­lä tai per­he-/mik­ro­y­ri­tyk­ses­sä työskentelemisellä.

    Tuos­sa, aka­tee­mi­sel­le vähän vie­raas­sa maa­il­mas­sa monil­la on mind­set ”hoi­taa kou­lu pois alta”, ostaa tuo­tan­to­vä­li­neet ja alkaa teh­dä yksin­ker­tais­ta, suo­rit­ta­vaa työ­tä yrit­tä­jä­nä. Usein yri­tyk­seen työl­lis­tyy koko per­he: tuo­tan­to­vä­li­nei­tä kun on kal­lis sei­sot­taa tyh­jän pant­ti­na. For­maa­li kou­lu­tus tuo hei­kos­ti lisä­ar­voa, kun työ­vä­li­nei­den käy­tön oppii nopeas­ti työn kaut­ta­kin. Var­sin­kin maa­seu­dul­la aja­tus­mal­li on voimissaan.

    Mil­tä­hän tulok­set näyt­täi­si­vät, jos rajat­tai­siin tar­kas­te­lus­ta yrit­tä­jät tai mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vät? Oma hypo­tee­si­ni on, että perus­kou­lun varaan jät­täy­ty­nei­den ase­ma näyt­täi­si ker­ta­luok­kaa karummalta.

    1. Ainoas­taan perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den ”lii­an hyvät tulot” selit­ty­ne­vät juu­ri yrit­tä­jyy­del­lä tai per­he-/mik­ro­y­ri­tyk­ses­sä työskentelemisellä.

      Nämä oli­vat palk­ka­tu­lo­ja kokoai­kai­ses­ta työäskentelystä.

  36. Anti­bioo­tin tur­has­ta varul­ta syö­mi­ses­tä yksi­lö hyö­tyy, yhteis­kun­nal­le se lisää riskiä.

    Kan­san­ta­lous hyö­tyy väes­tön kor­keas­ta osaa­mis­ta­sos­ta. Yksi­lön koh­dal­la eko­no­mi­nen las­kel­ma ei ole niin itses­tään­sel­vä. Jos työ mait­taa, voi tie­na­ta opis­ke­lu­vuo­det­kin. Kir­jas­ton­hoi­ta­jan ja pape­ri­ko­neen hoi­ta­jan työn vaa­ti­vuus ja palk­kaus mää­rit­tyy hei­tä edus­ta­vien kor­po­raa­tioi­den voimasuhteilla.

    Yksi­lön omat arvot voi­vat hel­pot­taa pie­nem­pään palk­ka­pus­siin tyytymistä.

    Vii­mei­sim­mät tut­ki­muk­set osoit­ta­vat ettei kou­lu­tus­ta­som­me ole enää kohoa­mas­sa. Oden käp­py­rän perus­teel­la syyl­li­nen ei ole Hal­li­tus, vaan se ettei­vät nuo­ret ole höl­mö­jä. Opis­ke­lu aina kan­nat­taa ‑mant­ra ei näy­tä olleen totta.

    1. Sor­ry, mut­ta tuo oli ansi­ta­so. Työl­li­syy­sas­teit­ta oli jät­ti­mäi­nen ero. Ilman perus­kou­lun jäl­keis­tä tut­kin­toa: työl­li­syy­sas­te hui­mat 43%

  37. Ero ei ollut suu­ri: 3007 ja 2965 euroa kuus­sa, mut­ta kui­ten­kin. Täs­tä ei nyt voi suo­raan pää­tel­lä, ettei kou­lu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­li­syys on pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa järi­syt­tä­vän huo­no, 43 % kun taas kes­kias­teen tut­kin­nol­la pää­see 67 pro­sen­tin työllisyysasteeseen.”

    Mihin he kuu­lu­vat, jot­ka eivät ole suo­rit­ta­neet perus­kou­lua lain­kaan? Elä­kei­kää lähes­tyy iso mää­rä työn­te­ki­jöi­tä, joi­den kou­luiäs­sä sel­lais­ta ei ollut ole­mas­sa­kaan. Ovat­ko he tuos­sa perus­kou­lun suo­rit­ta­neis­sa mukana?

    Joka tapauk­ses­sa luvut ovat kyl­lä kum­mal­li­sen kor­kei­ta, kun vas­taa­vaan tulo­ta­soon ei esi­mer­kik­si vuo­kra­työ­fir­man lei­vis­sä pää­se edes 40 h / vko tuntimäärillä.

    Jos olen vää­räs­sä, niin täl­löin suo­ma­lai­set kes­ki­tu­loi­set ovat ihan hel­ve­til­li­ses­sä palkkakuopassa!

  38. Koh­taan­to-ongel­ma on aika yksinkertainen.

    Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat lii­kaa ja tar­joa­vat lii­an vähän.

    Jos pai­nos­te­taan 60-vuo­tias­ta insi­nöö­riä ras­kaan metal­lin asen­nus­hom­miin niin tus­kin­pa esi­tys kel­paa työ­na­ta­jal­le eikä insinöörillekään

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te-toimistot-katsovat-tyovoimapulan-johtuvan-huonoista-palkoista-ja-tyoajoista-tyonantajat-tyontekijoiden-osaamattomuudesta/2e89e58f-6918–3a54-9f16-7d7079cb2017

  39. Suo­ma­lai­nen paradoksi:
    pika­ruo­ka­paik­ko­jen työ­voi­ma on exmian yli­op­pi­lai­ta, joi­den pitäi­si olla val­men­tau­tu­mas­sa vaa­ti­viin teh­tä­viin. Muu­al­la maa­il­mas­sa se on ammat­ti­tai­dot­to­man työ­voi­man ent­ry-level hom­maa, johon pys­ty­tään kou­lut­ta­maan nopeas­ti kuka tahan­sa kie­li­tai­dos­ta riippumatta. 

    Toki osaa­mi­sen huo­maa maussa.

    Yli­pää­tään osaa­vat ihmi­set pää­ty­vät hom­miin, jois­sa kou­lu­tus­ta ei hyö­dyn­ne­tä ja taas työ­mark­ki­noil­le ei ote­ta ihmi­siä, joil­le hom­ma sopisi.

    Tie­tys­ti jokai­nen palk­kaa par­haan mah­dol­li­sen työn­te­ki­jän, mutta…

  40. Mil­tä tuo “ei perus­kou­lun jäl­keis­tä tut­kin­toa” näyt­tää 20–25 vuo­tiai­den keskuudessa?

    Minul­la on sel­lai­nen mutu tun­tu­ma, että hei­dän 30–54 vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa, joil­la ei ole perus­kou­lun jäl­keis­tä tut­kin­toa (tai perus­kou­lua käy­ty­nä) on pal­jon “perus­duu­na­rei­ta” ja “rau­ta­kou­ria”.

    Nimit­täin vuo­si­kym­me­nien työ­ura esi­mer­kik­si hit­saa­ja­na nos­taa kyl­lä palk­ka­ta­soa muka­vas­ti, ja var­sin­kin näi­nä aikoi­na, kun kan­ta­suo­ma­lai­sia nuo­ria ei kiin­nos­ta esi­mer­kik­si hitsaaminen.

    Pys­tyt­kö teke­mään min­kään­lais­ta ver­tai­lua ammat­tien suh­teen tuon 30–54 vuo­tiai­den jou­kon sisällä?

    Lisäk­si kiin­nos­tai­si, että kuin­ka suu­ri jouk­ko tuo 30–54 vuo­ti­aat, joil­la ei ole perus­kou­lun jäl­keis­tä tut­kin­toa (tai perus­kou­lua­kaan), ja jot­ka ovat työl­lis­ty­neet on?

    Tuos­sa kuva­teks­tis­sä on “alin kor­kea-aste” ja “alem­pi kor­kea-aste”. Ovat­ko nämä käy­tän­nös­sä AMK ja kandi?

    Täs­tä ei nyt voi suo­raan pää­tel­lä, ettei kou­lu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­li­syys on pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa järi­syt­tä­vän huo­no, 43 % kun taas kes­kias­teen tut­kin­nol­la pää­see 67 pro­sen­tin työllisyysasteeseen.”

    Mut­ta kuvaa­jas­sa­han on, että “perus­kou­lu tai vähem­män” 67 %, kes­kias­te hiu­kan yli 80 %, ja kor­kea-asteil­la yli 90 %. Onko sii­nä vir­he vai luen­ko väärin?

  41. LK:
    Jos olen vää­räs­sä, niin täl­löin suo­ma­lai­set kes­ki­tu­loi­set ovat ihan hel­ve­til­li­ses­sä palkkakuopassa!

    Kes­kiar­vo on hämää­vä mit­ta­ri — kokoai­ka­työ­tä teke­vien pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­palk­ka on 2500 €/kk, mut­ta kes­ki­palk­ka on lähes 3400 €/kk. Noin 2/3 pal­kan­saa­jien ansiot jää­vät alle kes­ki­pal­kan, eli medi­aa­ni-kes­ki­tu­loi­set ovat tosi­aan palkkakuopassa.

  42. Vil­le: Kes­kiar­vo on hämää­vä mit­ta­ri – kokoai­ka­työ­tä teke­vien pal­kan­saa­jien medi­aa­ni­palk­ka on 2500 €/kk, mut­ta kes­ki­palk­ka on lähes 3400 €/kk. Noin 2/3 pal­kan­saa­jien ansiot jää­vät alle kes­ki­pal­kan, eli medi­aa­ni-kes­ki­tu­loi­set ovat tosi­aan palkkakuopassa. 

    Meni vää­rin, medi­aa­ni­palk­ka on 3000 ja tuo 2500 oli ylei­sin palkka.

  43. Lii­an van­ha:
    Koh­taan­to-ongel­ma on aika yksinkertainen.

    Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat lii­kaa ja tar­joa­vat lii­an vähän.

    Tämä tai­taa toi­mia myös toi­seen suun­taan: työn­te­ki­jät vaa­ti­vat lii­kaa ja tar­joa­vat lii­an vähän.

    Molem­mis­ta löy­tyy loput­to­mas­ti esi­merk­ke­jä ja syy­tä on molem­mis­sa osa­puo­lis­sa. Sii­tä kinaa­mi­nen kum­pi on enem­män syyl­li­nen, on jok­seen­kin hyö­dy­tön­tä. Itse olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että tar­vi­taan laa­ja koko­nai­suu­dis­tus niin sosi­aa­li­tur­vaan, työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mään kuin verotukseenkin.

  44. LK:
    Nimit­täin vuo­si­kym­me­nien työ­ura esi­mer­kik­si hit­saa­ja­na nos­taa kyl­lä palk­ka­ta­soa muka­vas­ti, ja var­sin­kin näi­nä aikoi­na, kun kan­ta­suo­ma­lai­sia nuo­ria ei kiin­nos­ta esi­mer­kik­si hitsaaminen.

    Hit­saa­jan ammat­ti­tut­kin­to kuu­luu kes­kias­tee­seen. Näin­kö hit­saa­jis­sa on pal­jon­kin ilman ammat­ti­tut­kin­toa? Oppi­so­pi­muk­sel­la hit­saa­jak­si val­mis­tu­nut saa tut­kin­non sii­nä mis­sä ammat­ti­kou­lun käynytkin.

    Tuos­sa kuva­teks­tis­sä on “alin kor­kea-aste” ja “alem­pi kor­kea-aste”. Ovat­ko nämä käy­tän­nös­sä AMK ja kandi?

    Kes­kias­te on ammattikoulu.
    Alin kor­kea-aste on van­ha opis­toas­te. Nykyi­sin en tie­dä mitä sin­ne kuu­luu, eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­to­ja ehkä? Alle AMK-tason kuitenkin.
    Alem­pi kor­kea-aste on sit­ten AMK ja alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to. Kan­di vaih­te­lee aloit­tain onko alem­pi vai ylem­pi, eikä kai­kil­la aloil­la ole alem­paa olemassa.
    Ylem­pi kor­kea-aste on mais­te­ri, dip­painn­si jne.

  45. Tätä ei tai­de­ta lukea Helsingissä.
    Täs­sä on raken­teel­li­nen ongel­ma — tut­ki­ja­kou­lu­tus voi­si sisäl­tää vaa­ti­van pro­jek­tin­hal­li­nan ja talous­hal­lin­non osiot, kos­ka nii­tä tar­vi­taan koko ajan. 

    Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­lis­tä — kun ilmei­ses­ti toh­to­ri on n 30% kuluil­taan ver­rat­tu­na juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

  46. JTS: Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­lis­tä – kun ilmei­ses­ti toh­to­ri on n 30% kuluil­taan ver­rat­tu­na juniori-DI:n palkkaan.

    Sen ver­ran taval­li­sil­la PK-yri­tyk­sil­lä tai­taa olla ennak­ko­luu­lo­ja toh­to­rin­hat­tua koh­taan, että toh­to­ria kiin­nos­ta­van PK-yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jal­le kan­nat­taa teh­dä seu­raa­van kal­tai­nen tar­jous: “Haluan näyt­tää osaa­mi­se­ni, ja tulen töi­hin (esim 12 kk) mää­rä­ai­kai­sel­la työ­so­pi­muk­sel­la, jos­sa palk­ka­ni on sopi­mus­palk­ka ‑10…-20%. Vii­meis­tään kuu­kausi ennen mää­rä­ajan lop­pu­mis­ta sovim­me jatkosta.”

    Taka­vuo­si­na aika har­va toh­to­ri uskal­si hakea yksi­tyi­sen puo­len paik­ko­ja. Nokia toki kel­pa­si, mut­tei­vät PK-yri­tyk­set. Nämä har­vat PK-yri­tyk­siin hakeu­tu­neet luot­ti­vat itseen­sä niin pal­jon, että tuli­vat suu­rin piir­tein eko­no­min tai DI:n pal­koil­la töi­hin. Kun osaa­mi­nen ja aikaan­saa­mi­nen oli näy­tet­ty, toh­to­rien, palk­ka- ja ura­ke­hi­tys ylit­ti nopeas­ti rivi-insi­nöö­rien tai ‑eko­no­mien vas­taa­vat kuviot.

    No, aina on toi­mi­tus­joh­ta­jia, jot­ka eivät halua pal­ka­ta itse­ään fik­sum­pia ihmi­siä. Sel­lai­seen yri­tyk­seen ei kan­na­ta edes yrittää.

  47. Ismo: Hit­saa­jan ammat­ti­tut­kin­to kuu­luu kes­kias­tee­seen. Näin­kö hit­saa­jis­sa on pal­jon­kin ilman ammat­ti­tut­kin­toa? Oppi­so­pi­muk­sel­la hit­saa­jak­si val­mis­tu­nut saa tut­kin­non sii­nä mis­sä ammat­ti­kou­lun käynytkin. 

    Niin nyky­ään, mut­ta ei esi­mer­kik­si 1980-luvul­la ammat­ti­tut­kin­toa tar­vin­nut hit­sa­rin ural­le pääs­täk­seen. Näil­lä alkaa pian olla elä­ke edessä.

  48. JTS:
    Tätä ei tai­de­ta lukea Helsingissä.
    Täs­sä on raken­teel­li­nen ongel­ma – tut­ki­ja­kou­lu­tus voi­si sisäl­tää vaa­ti­van pro­jek­tin­hal­li­nan ja talous­hal­lin­non osiot, kos­ka­nii­tä tar­vi­taan koko ajan. 

    Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­lis­tä – kun ilmei­ses­ti toh­to­ri on n 30% kuluil­taan ver­rat­tu­na juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

    Tuo­ta teh­tä­vää var­ten kou­lu­te­taan tradenomeja. 

    Mik­si tut­ki­jan pitäi­si teh­dä työ­hön­sä kuu­lu­mat­to­mia asioi­ta pas­kal­la palkallaan?

    Jos yli­opis­to ajat­te­li­si kuin yri­tys, niin tut­ki­jat kes­kit­tyi­si­vät tutkimukseen.

    Mut­ta Suo­mes­sa pro­fes­so­rit­kin sii­voa­vat ja hoi­ta­vat it-tuel­le kuu­lu­via asioi­ta “tehos­ta­mi­sen” nimissä.

    Mis­sä yri­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja hoi­taa vaik­ka­pa sii­vous­ta ja myyn­ti­työ­tä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

  49. LK:

    Mis­sä yri­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja hoi­taa vaik­ka­pa sii­vous­ta ja myyn­ti­työ­tä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

    Sii­vous­ta en juu­ri­kaan tee (jos­kin lataan tar­vit­taes­sa pesu­ko­neen ja palau­tan pan­til­li­sia pul­lo­ja ja tölk­ke­jä sil­loin täl­löin), mut­ta myyn­ti­työ­tä kyl­lä­kin: myyn pro­jek­te­ja ja sen jäl­keen olen toteut­ta­mas­sa nii­tä. Var­maan yli­opis­tois­sa jotain yli­lyön­te­jä on sat­tu­nut sii­nä, että miten pal­jon hom­mia pro­fes­so­reil­le on lai­tet­tu, mut­ta ei joku omien mat­ka­las­ku­jen las­kut­ta­mi­nen tai tie­to­ko­neen­sa päi­vi­tyk­sis­tä säh­kö­pos­tit­se saa­tu­jen ohjei­den mukai­ses­ti huo­leh­ti­mi­nen voi olla miten­kään mah­do­ton­ta hoi­taa oman työn ohessa.

    Ihmi­sil­lä yli­opis­to­maa­il­mas­sa tun­tuu ole­van aika vah­vas­sa aja­tus sii­tä, että yri­tyk­sis­sä asian­tun­ti­jat toi­mi­si­vat joten­kin teh­den vain ja ainoas­taan toi­men­ku­van­sa mukai­sia teh­tä­viä, mut­ta se ei pidä paik­kaan­sa. Asian­tun­ti­ja­työ­hön kuu­luu jous­ta­vuus ja on kes­keis­tä kye­tä pitä­mään mon­ta pal­loa ilmas­sa saman­ai­kai­ses­ti. Sik­si JTS:n aja­tus sii­tä, että kai­kes­sa tut­ki­ja­kou­lu­tuk­ses­sa käy­täi­siin läpi vähin­tään pro­jek­tin­hal­lin­nan perus­jut­tu­ja ei ole ollen­kaan huo­no, kos­ka niil­le on käyt­töä niin yri­tyk­sis­sä kuin isom­pia tut­ki­muk­sia vetäes­sä ja nykyi­sin nii­tä ope­te­taan vain pie­nel­le osalle.

    1. Juk­kis: mut­ta ei joku omien mat­ka­las­ku­jen las­kut­ta­mi­nen tai tie­to­ko­neen­sa päi­vi­tyk­sis­tä säh­kö­pos­tit­se saa­tu­jen ohjei­den mukai­ses­ti huo­leh­ti­mi­nen voi olla miten­kään mah­do­ton­ta hoi­taa oman työn ohessa.

      Kir­joit­ta­ja ei ole kos­kaan näem­mä käyt­tä­nyt val­tion­hal­lin­non mat­ka­las­ku­jär­jes­tel­miä. Nii­den hal­lit­se­mi­nen on täys­päi­väi­nen lei­pä­työ yksi­nään ja sen työn­tä­mi­nen alan ama­töö­ril­le on täy­sin jär­je­tön­tä touhua.

      Päi­vi­tys­ten asen­ta­mi­nen vie­lä onnis­tuu mut­ta sit­ten kun joku ei toi­mi (siis kun eikä jos) niin tar­vi­taan heti ammat­ti­lai­sen apua. Yli­mää­räis­ten ihmis­ten sot­ke­mi­nen asi­aan kas­vat­taa vain tehottomuutta.

      Alaan eri­kois­tu­nut ihmi­nen hoi­taa asian nopeam­min, tehok­kaamm­min ja pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kuin pro­fes­so­ri, koko pro­fes­so­ri­kun­nal­le ja siis sääs­tää rahaa mer­kit­tä­viä määriä.

      Mut­ta sitä­hän ei näy mis­sään että pro­fes­so­ril­ta palaa koko­nai­nen työ­päi­vä vii­kos­ta kaik­keen tur­han­ai­kai­seen byro­kra­ti­aan, pro­fes­so­ril­la kun on koko­nais­työ­ai­ka ja ‑palk­ka.

      Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa sääs­tyy: Se ote­taan kaik­ki pro­fes­so­rin tehot­to­muu­te­na. Joka taas yli­opis­ton toi­min­nan kan­nal­ta on täy­sin absur­dia: Ihan puh­das kir­jan­pi­dol­li­nen type­ryys jos­sa kulu, jota ei las­ke­ta suo­raan, näyt­tää säästöltä.

      1. Tuo­mas: Kir­joit­ta­ja ei ole kos­kaan näem­mä käyt­tä­nyt val­tion­hal­lin­non mat­ka­las­ku­jär­jes­tel­miä. Nii­den hal­lit­se­mi­nen on täys­päi­väi­nen lei­pä­työ yksi­nään ja sen työn­tä­mi­nen alan ama­töö­ril­le on täy­sin jär­je­tön­tä touhua.

        Päi­vi­tys­ten asen­ta­mi­nen vie­lä onnis­tuu mut­ta sit­ten kun joku ei toi­mi (siis kun eikä jos) niin tar­vi­taan heti ammat­ti­lai­sen apua. Yli­mää­räis­ten ihmis­ten sot­ke­mi­nen asi­aan kas­vat­taa vain tehottomuutta.

        Alaan eri­kois­tu­nut ihmi­nen hoi­taa asian nopeam­min, tehok­kaamm­min ja pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kuin pro­fes­so­ri, koko pro­fes­so­ri­kun­nal­le ja siis sääs­tää rahaa mer­kit­tä­viä määriä.

        Mut­ta sitä­hän ei näy mis­sään että pro­fes­so­ril­ta palaa koko­nai­nen työ­päi­vä vii­kos­ta kaik­keen tur­han­ai­kai­seen byro­kra­ti­aan, pro­fes­so­ril­la kun on koko­nais­työ­ai­ka ja ‑palk­ka.

        Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa sääs­tyy: Se ote­taan kaik­ki pro­fes­so­rin tehot­to­muu­te­na. Joka taas yli­opis­ton toi­min­nan kan­nal­ta on täy­sin absur­dia: Ihan puh­das kir­jan­pi­dol­li­nen type­ryys jos­sa kulu, jota ei las­ke­ta suo­raan, näyt­tää säästöltä.

        Val­tion­hal­lin­non jär­jes­tel­mää en, mut­ta seu­ra­kun­nan jär­jes­tel­mää olen. M2 oli sen nimi seu­ra­kun­nal­la ja ymmär­tääk­se­ni sama on val­tion­hal­lin­nos­sa­kin käy­tös­sä, mut­ta saa­tan täs­sä olla vää­räs­sä. Toi­voi­sin kui­ten­kin kir­joit­ta­jal­ta, että ihan niin nopeas­ti ei lii­pa­sin­sor­mi pamaut­tai­si ole­tuk­sia, vaik­ka se omaa argu­ment­tia tukisikin.

        Itse tie­to­tek­ni­sen tuen osal­ta niin kan­na­tan ehdot­to­mas­ti sen käyt­tä­mis­tä ja kun­nol­li­sel­la ulkois­tus­so­pi­muk­sel­la sen saa teh­tyä käte­väs­ti ja tehok­kaas­ti, kun kes­ki­te­tys­sä tues­sa työs­ken­te­le­vä tuki­hen­ki­lö ottaa koneen hal­tuun piu­ho­ja pit­kin ja fik­saa ongel­man. Pie­ni oma-aloit­tei­suus ei oli­si monel­la van­hem­mal­la hen­ki­löl­lä pahit­teek­si, kos­ka monet ongel­mat rat­kea­vat pie­nel­lä jet­sut­te­lul­la, mut­ta todel­li­sen ongel­man edes­sä avun pitäi­si olla ripeäs­ti ja käte­väs­ti tarjolla.

        Tämä kui­ten­kin perus­te­lee eri asi­aa kuin mis­tä tämä kysei­nen ket­ju läh­ti liik­keel­le: nimel­li­ses­ti sii­tä aja­tuk­ses­ta, että pro­fes­so­reil­ta sih­tee­rit pois otta­mal­la on teh­ty peruut­ta­ma­ton­ta hal­laa ja joten­kin rikot­tu yksi­tyi­sen puo­len hyviä peri­aat­tei­ta, jois­sa asian­tun­ti­jat kes­kit­tyy vain omaan teke­mi­seen­sä. Todel­li­suu­des­sa nykyi­sin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la mer­kit­tä­vä osuus pie­nis­tä jutuis­ta on teh­ty tie­to­tek­nii­kan avul­la niin hel­pok­si teh­dä, että ne luon­nis­tuu asian­tun­ti­joil­ta oman toi­men ohes­sa. Ne moni­mut­kai­sem­mat ongel­ma­ta­pauk­set taas ovat tyy­pil­li­ses­ti niin moni­mut­kai­sia, että sih­tee­ri ei ole se tehok­kain rat­kai­si­ja vaan se kan­nat­taa jät­tää sen alu­een asian­tun­ti­jan hoi­det­ta­vak­si. En näe mitään syy­tä mik­sei asiat voi­si toi­mia näin myös jul­ki­sel­la puo­lel­la pois lukien se, että jul­ki­nen puo­li tun­tuu jär­jes­täen teke­vän huo­no­ja tie­to­jär­jes­tel­mä­han­kin­to­ja, mut­ta se on taas ongel­ma, jota ei rat­kais­ta sih­tee­rien ja mui­den tuki­hen­ki­löi­den mää­rän kas­vat­ta­mi­sel­la suh­tees­sa asiantuntijoihin.

  50. LK: Mis­sä yri­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja hoi­taa vaik­ka­pa sii­vous­ta ja myyn­ti­työ­tä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

    Heh, asian­tun­ti­jat ovat par­hai­ta myy­jiä aina­kin b2b-sek­to­ril­la. Kyl­lä hei­tä aivan ylei­ses­ti myyn­ti­työs­sä käytetään 🙂

  51. Tapio: Heh, asian­tun­ti­jat ovat par­hai­ta myy­jiä aina­kin b2b-sek­to­ril­la. Kyl­lä hei­tä aivan ylei­ses­ti myyn­ti­työs­sä käytetään 

    Joo, insi­nöö­ri­taus­tai­set ja har­va­par­tai­set koo­da­ri­nör­tit ovat tosi­ko­via myyjiä.

  52. Myy­jän pitäi­si olla oman alan­sa ammat­ti­lai­nen eli myymisen.

    Pro­jek­ti­pääl­li­kön pitäi­si olla pro­jek­tin­hal­lin­nan ammattilainen.

    Asian­tun­ti­jan pitäi­si olla oman alan­sa ammat­ti­lai­nen, mikä iki­nä se onkaan.

    Jos jos­sain yri­tyk­ses­sä näi­tä kol­mea roo­lia sekoi­te­taan, niin ammu­taan omaan jal­kaan ja ris­ti­rii­dat ovat taattuja. 

    Suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä sano­taan, ettei­vät ne osaa myy­dä. No ei ole ihme, jos insi­nöö­rit lai­te­taan myy­mään.. Sii­nä sitä tan­ke­roenglan­nil­la pape­rit täri­see käsis­sä ja slai­dit hei­luu eeestaas.

    Tut­ki­jan voi rin­nas­taa asian­tun­ti­jaan. Yli­opis­tois­sa­kin pitä­si ymmär­tää, että tut­ki­mus­han­ke on pro­jek­ti, jon­ka mark­ki­noin­tiin pitäi­si pal­ka­ta myy­jä, ja jon­ka hal­lin­noin­tiin pitäi­si pal­ka­ta projektipäällikkö.

    Mitä enem­män tut­ki­ja tai asian­tun­ti­ja käyt­tää aikaan­sa muu­hun kuin tut­ki­mi­seen tai oman työn­sä toteut­ta­mi­seen, niin sitä vähem­män tut­ki­mus tai oma työ etenee.

    Esi­mer­kik­si usei­den alo­jen tut­ki­joi­den var­si­nai­ses­ta työs­tä suu­rin osa kuluu tie­don kerää­mi­seen ja pro­ses­soi­mi­seen, ja var­si­nai­nen ana­lyy­si voi olla nopea­kin pro­ses­si. Tuo tie­don kerää­mi­nen ja pro­ses­soi­mi­nen on usein hidas­ta työ­tä tie­to­ko­nei­den­kin aika­kau­del­la ja joka iki­nen tämän työn ulko­puo­li­nen teh­tä­vä hidas­taa tuo­ta työtä.

    Ei ohjel­mis­to­pro­jek­te­ja­kaan mark­ki­noi­da rahoit­ta­jil­le koo­da­ri­nört­tien voi­min vaan mark­ki­noin­ti- ja myyn­tior­ga­ni­saa­tioi­den avul­la. Mik­si yli­opis­tos­sa teh­dään toisin?

    On aivan nau­ret­ta­va aja­tus, että ste­reo­tyyp­pi­nen luon­non­tie­tei­den pro­fes­so­ri muun­tui­si jok­si­kin pöhi­nä­ty­kik­si, joka kaa­taa joka laa­kil­la mil­joo­na euroa rahoi­tus­ta laitokselleen. 

    Vie­lä nau­ret­ta­vam­pi on aja­tus, että kuka tahan­sa osaa myy­dä. Se on myy­jien ja myyn­tia­lan aliarvioimista.

  53. LK: Joo, insi­nöö­ri­taus­tai­set ja har­va­par­tai­set koo­da­ri­nör­tit ovat tosi­ko­via myyjiä.

    No, kyl­lä nois­sa b2b tapaa­mi­sis­sa on aina muka­na myös iso­tit­te­li­nen myyn­ti­pääl­lik­kö/-joh­ta­ja ja tar­vit­taes­sa jopa toi­mi­tus­joh­ta­ja. Asiak­kaan puo­lel­la on aivan vas­taa­va kuvio, muka­na on aina hei­dän asiantuntijoitaan. 

    Uuden kau­pan ensim­mäi­nen ehto on, että asian­tun­ti­joi­den välil­le syn­tyy riit­tä­vä luot­ta­mus. Myyn­nin ammat­ti­lai­set voi­vat sen jäl­keen neu­vo­tel­la hin­nois­ta ja muis­ta ehdoista.

    Vuo­si­so­pi­mus- yms. neuo­vot­te­luis­sa asian­tun­ti­joi­ta ei yleen­sä tarvita.

  54. LK: Myy­jän pitäi­si olla oman alan­sa ammat­ti­lai­nen eli myymisen.

    Pro­jek­ti­pääl­li­kön pitäi­si olla pro­jek­tin­hal­lin­nan ammattilainen.

    Asian­tun­ti­jan pitäi­si olla oman alan­sa ammat­ti­lai­nen, mikä iki­nä se onkaan.

    Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­se­ni on täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Yri­tyk­ses­sä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    LK: Jos jos­sain yri­tyk­ses­sä näi­tä kol­mea roo­lia sekoi­te­taan, niin ammu­taan omaan jal­kaan ja ris­ti­rii­dat ovat taattuja.

    No, täl­lai­sien ris­ti­rii­to­jen ehkäi­syä ja rat­ko­mis­ta var­ten yri­tyk­ses­sä on mm. myyn­ti­joh­ta­ja ja toimitusjohtaja.

    LK:

    Tut­ki­jan voi rin­nas­taa asian­tun­ti­jaan. Yli­opis­tois­sa­kin pitä­si ymmär­tää, että tut­ki­mus­han­ke on pro­jek­ti, jon­ka mark­ki­noin­tiin pitäi­si pal­ka­ta myy­jä, ja jon­ka hal­lin­noin­tiin pitäi­si pal­ka­ta projektipäällikkö.

    Täs­sä olet asian yti­mes­sä. Myy­jän ensi­si­jai­se­na teh­tä­vä­nä on löy­tää poten­ti­aa­li­set asiak­kaat anne­tu­jen reu­naeh­to­jen sisäl­lä, sit­ten ana­ly­soi­da joh­don kans­sa, mihin­kä nois­ta löy­de­tyis­tä halu­taan luo­da asia­kas­suh­de, ja sit­ten, mikä tär­kein­tä, herät­tää asik­kaan kiin­nos­tus sil­le tasol­le, että asin­tun­ti­jat pää­se­vät kes­kus­te­le­maan kes­ke­nään. Sii­hen tar­vi­taa mones­ti rau­tais­ta ammattitaitoa.

    Tapio:

    Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­se­ni on täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Yri­tyk­ses­sä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    No, täl­lai­sien ris­ti­rii­to­jen ehkäi­syä ja rat­ko­mis­ta var­ten yri­tyk­ses­sä on mm. myyn­ti­joh­ta­ja ja toimitusjohtaja.

    Täs­sä olet asian yti­mes­sä. Myy­jän ensi­si­jai­se­na teh­tä­vä­nä on löy­tää poten­ti­aa­li­set asiak­kaat anne­tu­jen reu­naeh­to­jen sisäl­lä, sit­ten ana­ly­soi­da joh­don kans­sa, mihin­kä nois­ta löy­de­tyis­tä halu­taan luo­da asia­kas­suh­de, ja sit­ten, mikä tär­kein­tä, herät­tää asik­kaan kiin­nos­tus sil­le tasol­le, että asin­tun­ti­jat pää­se­vät kes­kus­te­le­maan kes­ke­nään. Sii­hen tar­vi­taa mones­ti rau­tais­ta ammattitaitoa.

    Oma koke­muk­se­ni on b2b maa­il­mas­ta. Sil­lä alu­eel­la Suo­mi ei ole mikään surkimus. 

    Oma koke­muk­se­ni on b2b maa­il­mas­ta. Sil­lä alu­eel­la Suo­mi ei ole mikään surkimus.

  55. Tapio: Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­se­ni on täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Yri­tyk­ses­sä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    Help­po alle­kir­joit­taa myös oman koke­muk­sen poh­jal­ta. Meil­lä myy­jät ja teki­jät ovat samaa poruk­kaa ja se tekee hom­mat mones­ti todel­la pal­jon hel­pom­mak­si, kun myy­jät tie­tä­vät, mitä osa­taan teh­dä ja teki­jät tie­tä­vät, että mitä myy­jät ovat aja­tel­leet pro­jek­tia myydessään.

    Eikä kysees­sä ole mikään eri­tyi­nen piir­re Suo­mes­sa, vaan työ­nan­ta­ja­ni käyt­tää tätä mal­lia ihan glo­baa­lis­ti kaik­kial­la maa­il­mas­sa ja vie­lä ver­rat­tain menestyksekkäästi.

    1. Juk­kis: Meil­lä myy­jät ja teki­jät ovat samaa porukkaa 

      Eri asia: Teil­lä ei ole teki­jät myy­mäs­sä ja myy­jät teke­mäs­sä. Yhteis­työl­lä se kyl­lä onnis­tuu, mut­ta ei niin että on vain jom­mat kum­mat jot­ka yrit­tä­vät teh­dä kai­ken, sii­tä ei tule mitään.

      1. Tuo­mas: Eri asia: Teil­lä ei ole teki­jät myy­mäs­sä ja myy­jät teke­mäs­sä. Yhteis­työl­lä se kyl­lä onnis­tuu, mut­ta ei niin että on vain jom­mat kum­mat jot­ka yrit­tä­vät teh­dä kai­ken, sii­tä ei tule mitään.

        Olet vali­tet­ta­vas­ti täy­sin vää­räs­sä: täl­lä het­kel­lä toteu­tan pro­jek­tia, jota olin myy­mäs­sä ja muut pro­jek­ti­tii­mis­sä ole­vat kol­le­ga­ni oli­vat yhtä lail­la myy­mäs­sä. Edel­leen sama toi­min­ta­pe­ri­aa­te on käy­tös­sä kaik­kial­la omal­la työ­nan­ta­jal­la­ni ja menes­ty­vä­nä kan­sain­vä­li­se­nä suu­ry­ri­tyk­se­nä tämä kom­bo ei voi aivan sur­kea olla. Tie­ten­kin me myym­me asian­tun­ti­ja­työ­tä, joka on sinäl­lään eri­lais­ta kuin moni muu työ niin myyn­nin kuin toteu­tuk­sen­kin osal­ta, mut­ta edel­leen on vää­rin väit­tää, että myy­mi­nen ja teke­mi­nen eivät oli­si mah­dol­lis­ta yhdis­tää samoi­hin hen­ki­löi­hin. Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni se on pikem­min­kin päin­vas­toin: jos en oli­si asiak­kaan kans­sa mää­rit­te­le­mäs­sä täs­mäl­leen, että mitä hän halu­aa ja mitä me lupaam­me hänel­le tuot­taa, minun oli­si toteut­taes­sa pal­jon han­ka­lam­pi tie­tää, mis­sä kon­teks­tis­sa me oikeas­taan olem­me asiak­kaal­le tulleet.

  56. Vii­me vii­kon The Eco­no­mist-leh­des­sä oli mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen inflaa­tios­ta. Leh­ti kuva­si nyky­ti­lan­net­ta osu­vas­ti kil­pa­va­rus­te­luk­si. Joh­to­pää­tök­se­nä oli, että oli­si aloi­tet­ta­va aseistariisunta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.