Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.

Sain aikaan suu­ren häs­sä­kän twit­te­ris­sä ohei­sel­la viestillä

Ker­too jotain EU:sta, että Irlan­ti on voi­nut ilmoit­taa kuol­leen kie­len Iirin EU:n viral­li­sek­si kie­lek­si. Mak­saa vähin­tään sato­ja miljoonia.

Ensim­mäi­sek­si on sanot­ta­va, että hin­ta-arvio­ni oli aivan pie­les­sä, kos­ka iiri ei tosia­sias­sa ole samas­sa ase­mas­sa kuin muut EU:n 23 viral­lis­ta kiel­tä. Sil­le ei kään­ne­tä lain­kaan kaik­kia asia­kir­jo­ja eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taa­ni­tulk­kaus­ta iirin­kie­lel­le. Kyse ei siis oikeas­taan ole­kaan EU:n viral­li­ses­ta kie­les­tä vaan sii­tä, että iiril­le on annet­tu erään­lai­nen sym­bo­li­nen tun­nus­tus. Jos Hel­sin­ki ostaa rati­koi­ta, ei tar­jous­asia­kir­jo­ja tar­vit­se jul­kais­ta iiriksi.

EU ei siis ole toi­mi­nut täs­sä asias­sa niin höl­mös­ti kuin kuvit­te­lin jul­ki­suu­des­sa ollees­ta tie­dos­ta, että iiri oli­si EU:n viral­li­nen kie­li sii­nä mis­sä vaik­ka­pa saksa.

Toi­sek­si iiri ei ole viral­li­ses­ti kuol­lut kie­li, kos­ka sitä puhuu äidin­kie­le­nään 30 000 ihmis­tä. Tämän­kin tie­sin, mut­ta vies­tii­ni ei 140 mer­kin puit­teis­sa mah­tu­nut ”lähes kuollut”.

Kie­len mer­ki­tyk­ses­tä ker­toi­si eni­ten se, kuin­ka moni lap­si saa iirin­kie­lis­tä ope­tus­ta – siis niin, että esi­mer­kik­si mate­ma­tiik­kaa ope­te­taan iirin kie­lel­lä. Sen tie­dän, että Irlan­nis­sa kiel­tä yri­te­tään elvyt­tää niin, että sen opis­ke­le­mi­nen on pakol­lis­ta, mut­ta iirin­kie­len opis­ke­lu on eri asia kuin iirin­kie­li­nen opiskelu.

En pidä sil­ti jär­ke­vä­nä, että iiri on viral­li­nen kie­li. Minun käsi­tyk­se­ni jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta on, että sen tulee tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon yhteis­tä hyvää mah­dol­li­sim­man kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti. Tuhan­sien sivu­jen kään­tä­mi­nen vain tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä iirik­si ilman että kukaan nii­tä kos­kaan lukee, on aika haas­kaa­vaa. Luu­len­pa, että jos Irlan­nil­le tar­jot­tai­siin puol­ta sitä sum­mas­ta, joka nyt tähän tur­haan kään­tä­mi­seen menee käy­tet­tä­väk­si tei­den paran­ta­mi­seen – tai iirin­kie­len ase­man kohen­ta­mi­seen ­- Irlan­ti ottai­si rahat mielellään.

Minul­le tul­leis­sa vas­tauk­sis­sa sanot­tiin, että ihmis­ten oikeus oman äidin­kie­len käyt­töön on perus­oi­keus, joka ei voi olla kiin­ni sii­tä, kuin­ka moni tätä kiel­tä puhuu. Täs­sä ei olla lain­kaan loo­gi­sia. EU:n viral­li­sis­ta kie­lis­tä puut­tuu iiriin ver­rat­tu­na hyvin suu­ria kie­liä, esi­mer­kik­si kata­laa­ni, bas­ki ja roma­ni­kie­li. Mis­sä hei­dän perus­oi­keu­ten­sa on? Tai­taa­pa saa­men kiel­tä puhu­via­kin olla enem­män kuin iirin kiel­tä puhu­via, mut­ta saa­me ei ole viral­li­nen kie­li edes Suo­mes­sa tai Ruot­sis­sa.  Saa­me­lai­sa­lueil­la sitä on oikeus käyt­tää, mut­ta lain­sää­dän­töä ei jul­kais­ta koko­nai­suu­des­saan saameksi.

Eihän se niin­kään voi olla, että EU-kan­sa­lais­ten perus­oi­keus käyt­tää omaa äidin­kiel­tään EU:n puit­teis­sa riip­puu sii­tä, sor­taa­ko oma maa tätä kiel­tä vai ei.

Tosin tämä asia saat­taa rat­ke­ta hel­pos­ti­kin. Jos Skot­lan­ti ei onnis­tu itse­näis­ty­mään Englan­nin alai­suu­des­ta, englan­ti puto­aa EU:n viral­lis­ten kiel­ten jou­kos­ta – ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kie­lek­si, jon­ka se voi ilmoit­taa. Englan­tia äidin­kie­le­nään puhu­via on Irlan­nis­sa sata ker­taa enemmän.

 

46 thoughts on “Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.”

    1. Tie­dot sii­tä, kuin­ka moni puhuu koti­kie­le­nä iiriä näyt­tä­vät ole­van hyvin vaih­te­le­via ja riip­pu­van mit­taus­ta­vas­ta. Luo­tet­ta­va mit­ta­ri kie­len ylei­syy­del­le on se, kuin­ka moni osal­lis­tuu iirin­kie­li­seen ope­tuk­seen koulussa.
      Sil­lä kuin­ka moni osaa puhua iiriä (pakol­li­nen kie­li kou­lus­sa) ei ole sanot­ta­vas­ti teke­mis­tä sen kans­sa, pitää­kö kie­len olla viral­li­nen kie­li EU:ssa. Par­hai­ten ihmi­set kui­ten­kin otta­vat asia­kir­jois­ta sel­vää omal­la kielellään. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  1. Nyt kyl­lä ammut edel­leen ohi.
    Kus­tan­nuk­sis­ta: EU:n kään­nös­kus­tan­nuk­set ovat koko­nai­suu­des­saan jota­kuin­kin mil­jar­din luok­kaa, joten iiriin ei sato­ja mil­joo­nia uppoai­si, vaik­ka se oli­si­kin täy­sin samas­sa ase­mas­sa kuin muut kielet. 

    Kuol­leis­ta kie­lis­tä: Puhu­jien luku­mää­rä on todel­la kink­ki­nen jut­tu, mut­ta 30 000 on käsit­tääk­se­ni ala­kant­tiin. Rea­lis­ti­sem­pi arvio oli­si jos­sain 50 000 paik­keil­la. Lisäk­si kiel­tä puhuu moni muu­ten kuin äidinkielenä.
    Iiri ei ole val­tai­sa kie­li­ryh­mä, mut­ta kau­ka­na kuol­lees­ta, ei “lähes kuollut”.
    Iirin­kie­li­siä on myös uskoak­se­ni enem­män kuin saa­men­kie­li­siä (aina­kin, jos huo­mioi­daan, että saa­men­kie­liä on mon­ta), mut­ta tuo on sivuseikka. 

    Irlan­ti tar­jo­aa hyvää pal­ve­lua vähem­mis­tö­ryh­mäl­le, kos­ka sil­lä on tuo­hon mah­dol­li­suus. Mik­si tuo­ta pitäi­si käsi­tel­lä huo­no­na tuh­lauk­se­na? Eikö kan­nat­tai­si olla tyy­ty­väi­nen, että edes tämä vähem­mis­tö­kie­li saa tuke­van jalan­si­jan Euroo­pas­sa, ja kie­len puhu­jia palvellaan?
    Pitäi­si siis miet­tiä, miten esi­mer­kik­si bas­kin ja kata­laa­nin puhu­jia huo­mioi­tai­siin parem­min, ei nyr­pis­tel­lä sil­le, että iiriä koh­del­laan hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minun huo­le­ni oli siis pit­käl­ti aihee­ton, kos­ka tosia­sias­sa iiri ei itsaa­sias­sa ole­kaan EU:n viral­li­nen kie­li samal­la taval­la kuin Rans­ka ja Sak­sa. Vain mur­to-osa aineis­tos­ta kään­ne­tään iirik­si, eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taa­ni­tulk­kaus­ta iiril­le. Viral­li­sis­ta kie­lis­tä aiheu­tuu mui­ta­kin kulu­ja kuin kään­nös­ku­lut, onhan myös yri­tys­ten tuo­tet­ta­va tar­jous­asia­kir­jat viral­li­sil­la kielillä.
      Edel­leen, simual­taa­ni­tulk­kauk­ses­sa työn mää­rä- lisään­tyy kiel­ten mää­rän neliös­sä, tar­kem­min sanot­tu­na tulk­kauk­sia kiel­ten välil­lä on n(n‑1)/2. Tämän takia usein tulk­kaus menee jon­kin toi­sen kie­len kaut­ta, mut­ta lop­pu­tu­los­ta ei kyl­lä enää kan­na­ta kuun­nel­la. Mut­ta iiril­le ei siis tulkata.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Iiri on luul­ta­vas­ti ollut ihan hyvä veto Irlan­nil­ta. Joka tapauk­ses­sa he ovat kyen­neet var­mis­ta­maan (EU:n rahoilla!)sen, että iirin kie­lis­tä kir­joi­tet­tua mate­ri­aa­lia on riit­tä­väs­ti ole­mas­sa ja sitä var­jel­laan hyvin. Sen varal­ta, jos kävi­si niin huo­nos­ti että puhut­tu kie­li kuo­li­si ja jos­kus tule­vai­suu­des­sa kiel­tä halut­tai­siin elvyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Irlan­ti ja iirin kie­li on suo­ma­lai­sit­tain mie­len­kiin­toi­nen tapaus kos­ka sii­nä saman­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta ja samoi­hin aikoi­hin irlan­ti­lai­nen kie­li­po­li­tiik­ka teki päin­vas­tai­set pää­tök­set kuin suo­ma­lai­nen ja pää­tyi mel­ko tar­kal­leen päin­vas­tai­seen lopputulokseen.

    1800-luvun alus­sa val­tao­sa Irlan­nin väes­tös­tä puhui sivis­tyk­sel­li­ses­ti kehit­ty­mä­tön­tä iiriä mut­ta kaik­ki yhteis­kun­nan “kor­keam­mat” toi­min­not tapah­tui­vat ylä­luo­kan käyt­tä­mäl­lä englan­nin kie­lel­lä. Eli kuten Suo­mes­sa suo­mi ja ruotsi.

    Päin­vas­toin kuin Suo­mes­sa, siel­lä pai­kal­li­nen Snell­man (en nyt muis­ta nimeä) argu­men­toi 1800-luvul­la että tie Irlan­nin nousuun vie sen kaut­ta että rah­vaal­le ope­te­taan englan­tia, niin että se pää­see osal­li­sek­si kai­kes­ta aikan­sa edis­tyk­ses­tä. Eroa­vai­suuk­sia Suo­men tilan­tee­seen on tie­tys­ti se että meil­lä oltiin kah­den mörön välis­sä (Venä­jä ja Ruot­si), kun taas irlan­ti­lai­sil­la vain se yksi.

    Jo 1800-luvun lopul­la jot­kut Irlan­nin elii­tis­tä tuli­vat katu­ma­pääl­le ja ryh­dyt­tiin toi­miin iirin kie­len nos­ta­mi­sek­si suos­ta mut­ta lii­an myö­hään; var­sin­kin mas­sii­vi­nen USA-emi­graa­tio peru­na­ru­ton aikoi­hin 1840-luvul­la oli kat­kai­se­mas­sa iirin kie­len sel­kä­ran­kaa. Näl­käi­set emi­gran­tit nimit­täin oli­vat juu­ri nii­tä joil­la iiri vie­lä oli aito äidinkieli.

    Nyt sit­ten Irlan­nis­sa tilan­ne on jos­sain mää­rin juu­ri päin­vas­tai­nen kuin Suo­mes­sa. On kak­si kan­sal­lis­kiel­tä jois­ta sel­keäs­ti hal­lit­se­va on enti­sen emä­maan kie­li, ja alku­pe­räi­sem­pi ja enti­nen val­ta­kie­li on ahdin­gos­sa. Iirin kiel­tä yri­te­tään edel­leen nos­taa suos­ta mut­ta vain osa irlan­ti­lai­sis­ta on innol­la juo­nes­sa mukana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Se että joku vaa­tii omal­le­kin kie­lel­leen viral­lis­ta ase­maa EU:ssa on ihan ok. Se on höl­möä, jos EU vaa­tii, että kaik­ki pape­rit pitää kir­joit­taa kai­kil­la kie­lel­lä (tai kaik­ki pala­ve­rit simul­taa­ni­tul­ka­ta kai­kil­le kielille).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mats: Sen varal­ta, jos kävi­si niin huo­nos­ti että puhut­tu kie­li kuo­li­si ja jos­kus tule­vai­suu­des­sa kiel­tä halut­tai­siin elvyttää. 

    Mitä ihmeen jär­keä on elvyt­tää kuol­lut­ta kiel­tä? Kie­li­muu­ri on sanan­sa mukainen. 

    Maa­il­ma oli­si aivan var­mas­ti pal­jon rau­hal­li­sem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmi­set puhui­si­vat samaa kiel­tä. Jäi­si aika mon­ta tur­piin­ve­toa­kin tapahtumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Irlan­nis­sa osa viral­li­ses­ta sanas­tos­ta on iirik­si eikä englan­nik­si, esim polii­si­au­to­jen kyl­jes­sä lukee “Gar­da”.

    Saa­me­lai­sia on yli­voi­mai­se­ti eni­ten Nor­jas­sa, n 60.000, (joka ei ole EU-maa), sen jäl­keen eni­ten Ruot­sis­sa n 20.000 ja sit­ten vas­ta Suo­mes­sa, n 6000. Lisäk­si aika suu­ri osa saa­me­lai­sis­ta puhuu koti­maan­sa val­ta­kiel­tä äidinkielenään.

    Mun mie­les­tä­ni oli­si ihan oikein jos englan­ti lak­kai­si ole­mas­ta viral­li­nen kie­li EU:n hal­lin­nos­sa. Alkai­si­vat nuo­ret kiin­nos­tua muis­ta kie­lis­tä kuin vain “ral­lienglan­nis­ta”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Onko tuo tar­jous­pyyn­tö­asia tosi­aan noin? Olen ollut käsi­tyk­ses­sä, että esim. Hel­sin­ki saa jul­kais­ta tar­jous­pyyn­tön­sä mil­lä tahan­sa EU:n viral­li­sis­ta kie­lis­tä (siis esim. suo­mek­si) ja samal­la vaa­tia vas­tauk­sia itse mää­rää­mil­lään EU:n viral­li­sil­la kie­lil­lä (eli esim. vain suo­mek­si, jos se vaik­ka­pa kar­si­si pois ei-halut­tu­ja kilpailijoita!).

    Ei kai sen­tään jokais­ta tar­jous­pyyn­töä pidä jokai­sen kun­nan kään­nät­tää paril­le­kym­me­nel­le kielelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra unoh­taa täs­sä artik­ke­lis­sa sen että iirin­kie­li ei ole kos­kaan ollut vähem­mis­tö­kie­li Irlan­nis­sa vaan englan­nin­kie­li oli pit­kään val­taa pitä­jien hal­lit­se­ma kie­li joka oli ainoa ope­tuk­sen ja hal­lin­non kie­li ennen kun Irlan­nin tasa­val­ta itsenäistyi.Iirinkieli oli käy­tän­nös­sä kiel­let­ty. Kun Irlan­ti sai itse­näi­syy­den vuon­na 1922 iirin­kie­les­tä tuli viral­li­nen kieli.

    Iirin­kie­li on myös tun­nus­tet­tu Poh­jois-Irlan­nis­sa viral­li­sek­si kie­lek­si englan­nin­kie­len rin­nal­le. Myös hyvin pie­ni vähem­mis­tö­kie­li nimel­tään uls­te­rins­kot­ti jota puhuu vain 30 000 ihmis­tä Poh­jois-Irlan­nis­sa ja Irlan­nin tasa­val­las­sa 100 000. 

    Itse asias­sa Irlan­nin tasa­val­lan perus­tus­lain 8 pykä­lä mää­rit­te­lee iirin­kie­len seuraavaksi;

    1. The Irish lan­gua­ge as the natio­nal lan­gua­ge is the first official language.

    2. The English lan­gua­ge is recog­ni­sed as a second official language.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kie­lek­si, jon­ka se voi ilmoittaa”

    Onko Suo­mi­kin siis ilmoit­ta­nut ainoak­si viral­li­sek­si kie­lek­sen­sä suomenkielen?

    En halua vii­sas­tel­la kos­ka en tie­dä mut­ta iiri ja englan­ti ovat kum­pi­kin Irlan­nin viral­li­sia kie­liä samoin kuin suo­mi ja ruot­si Suo­mes­sa, tääl­lä jopa iiri tulee aina ensim­mäi­se­nä, kyl­teis­sä sun muissa.

    Joku 50K enem­pi tahi vähem­pi natii­via puhu­jaa tääl­lä asus­te­lee, Galwayn suun­nal­la suu­rin kes­kit­ty­mä. Sii­nä mie­les­sä sama jut­tu kuin Suo­mes­sa että iirin­pu­hu­jat ovat käy­tän­nös­sä lähes jokai­nen bilin­gual, niin­kuin suo­men­ruot­sa­lai­set­kin (ehkä När­piö­tä lukuunottamatta).

    Mut­joo, ei se kie­li tääl­tä Irlan­nis­sa vuo­si­kym­me­nen asu­neen näkö­kul­mas­ta kuol­lut ole. Ei sitä juu­ri­kaan Dubli­nis­sa kuu­le (muu­ta­ma ker­ta tänä aika­na jon­ka tääl­lä viet­tä­nyt) mut­ta län­nes­sä kyl­lä­kin, siel­lä se elää ja voi jos nyt ei hyvin niin aina­kin kohtuullisesti.

    Kävä­se Osmo (kun­nioi­tan sua polii­tik­ko­na, ei vit­tui­lua lii­ty tähän avau­tu­mi­see­ni, äänes­tä­nyt­kin muis­taak­se­ni ker­ran sua) tosi­aan jos­kus Galways­sa niin saat päi­vi­tet­tyä pik­ka­sen näke­myk­siä­si, ran­nik­ko­kie­li niin­kuin Suomessakin 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olen ymmär­tä­nyt asian niin, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­te­loon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­ta­nut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tar­vin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroai­si EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoai­si pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Tosin tämä asia saat­taa rat­ke­ta hel­pos­ti­kin. Jos Skot­lan­ti ei onnis­tu itse­näis­ty­mään Englan­nin alai­suu­des­ta, englan­ti puto­aa EU:n viral­lis­ten kiel­ten jou­kos­ta – ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kie­lek­si, jon­ka se voi ilmoit­taa. Englan­tia äidin­kie­le­nään puhu­via on Irlan­nis­sa sata ker­taa enemmän.”

    En tie­dä kuin­ka kyseis­ten mai­den asuk­kaat suh­tau­tu­vat asi­aan, mut­ta toi­nen rat­kai­sut voi­si kai olla se, että Bel­gia tai Itä­val­ta ilmoit­tai­si englan­nin. Tai sit­ten englan­ti pois­tui­si viral­lis­ten kiel­ten luet­te­los­ta, mut­ta toi­mi­si sit­ten muu­ten vaan lin­gua francana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen ymmär­tä­nyt asian niin, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­te­loon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­ta­nut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tar­vin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroai­si EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoai­si pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Mie­len­kiin­tois­ta mikä­li asia menee todel­la­kin noin. Jos nyt brexit tapah­tuu (itse en tämän­het­ki­sen tie­tä­myk­se­ni perus­teel­la usko sii­hen, bri­tit osaa­vat poli­tii­kan) niin täs­sä­hän saat­taa käy­dä sit­ten niin jot­ta englan­ti tip­puu EU:n kie­li­lis­tal­ta pois, sii­hen on lain­sää­dän­nöl­li­set syyn­sä mik­si iiri tulee tääl­lä kyl­teis­sä ensimmäisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tääl­lä ei vai­ku­ta pak­ko­ruot­si vaan pak­koii­ri, jou­tu­vat jopa luke­maan sitä kuu­den vuo­den sijas­ta kym­me­ni­sen vuot­ta, kaik­ki kou­lu­tusas­teet huo­mioi­den, jot­kut jopa 12 vuot­ta (har­va sitä sii­tä huo­li­mat­ta suju­vas­ti puhuu, fak­ti­ses­ti aika iden­ti­nen tilan­ne suo­ma­lais­ten ruot­sin­kie­len opet­te­lun kans­sa, et pää­se tree­naa­maan puhu­mis­ta joten kie­li ei jää aktiiviseksi).

    Nää ei tee tääl­lä kaik­kia asioi­ta todel­la­kaan fik­sus­ti, iirin koh­dal­la voi­daan puhua resurs­sien huk­kaa­mi­ses­ta per excel­lence. Poliit­ti­nen tah­to kui­ten­kin on ollut sen­ver­ta vank­ka että iirin ase­ma on koh­tuul­li­sen semen­toi­tu pai­kal­li­seen lain­sää­dän­töön, sii­nä mie­les­sä täs­sä ei todel­la­kaan puhu­ta mis­tään kuriositeetista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ei pidä unoh­taa Mal­taa, jon­ka viral­li­set kie­let ovat Mal­ta ja Englan­ti. Mal­ta on EU:n viral­li­nen kieli. 

    Tosia­sias­sa Englan­nin kie­li ei ole läh­dös­sä mihin­kään, kos­ka pois­ta­mi­nen vaa­ti­si yksi­mie­li­sen pää­tök­sen Euroop­pa-neu­vos­tos­sa, eikä ehkä Rans­kaa lukuu­not­ta­mat­ta kie­len pois­ta­mi­seen ole haluja. 

    Irlan­ti ja Mal­ta luon­nol­li­ses­ti äänes­täi­si­vät vas­taan. Suo­mi­kin varmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokin EU-elin kään­tää tar­jous­pyyn­nön kai­kil­le viral­li­sil­le kielille. 

    Tar­jous­pyyn­tö ja han­kin­tail­moi­tus ovat kak­si eri asi­aa. Aina­kaan tar­jous­pyyn­töä ei mikään EU-elin kään­nä mil­le­kään kie­lel­le. Var­si­nais­ta tar­jous­pyyn­töä ei tar­vit­se edes mil­le­kään EU-eli­mel­le lähettää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen ymmär­tä­nyt asian niin, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­te­loon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­ta­nut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tar­vin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroai­si EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoai­si pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Juu­ri noin.
    Englan­ti on viral­li­nen kie­li Mal­tal­la ja Irlan­nis­sa, mut­ta ne ovat ilmoit­ta­neet EU:lle toi­sen viral­li­sen kielensä. 

    Englan­ti ei muu­ten tule katoa­maan EU:sta. EU:n vir­ka­mie­het ovat jo toden­neet, että englan­nin koh­dal­la vään­net­täi­siin joku poik­keus, vaik­kei sitä kukaan viral­li­ses­ti kie­lek­si ilmoit­tai­si­kaan. Se on niin mones­sa koh­taa käy­tän­nön työ­kie­le­nä EU:ssa, ettei sii­tä halu­ta luopua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­ta tai­taa olla englanninkielinen.

    Kyl­lä mal­tan kie­li on ihan oikeas­sa arki­käy­tös­sä Mal­tan kan­sal­lis­kie­li ja samal­la ainoa kie­li, jota kaik­ki syn­ty­pe­räi­set mal­ta­lai­set yli­pään­sä osaa­vat. Englan­tia osaa 85–90 % ja ita­li­aa­kin yli puo­let, mut­ta lähes kaik­kien äidin­kie­li on sil­ti malta.

    Ja hei te kaik­ki innok­kaat kie­lis­tä huo­leh­ti­jat: suo­men kie­les­sä kiel­ten nimet kir­joi­te­taan pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la ja erik­seen, siis sana­lii­toik­si. Siis esi­mer­kik­si englan­ti tai englan­nin kie­li, mut­ta ei Englan­ti, englan­nin­kie­li, Englan­nin kie­li tai Englan­nin­kie­li. Ihme­tel­lä täy­tyy tätä kiin­nos­tus­ta kie­liai­hei­seen kes­kus­te­luun, kun näin monel­la näyt­tää ole­van (ole­tet­ta­vas­ti) oman äidin­kie­len­sä perus­asiat näin pahas­ti hukassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tom­mi Uscha­nov: Ja hei te kaik­ki innok­kaat kie­lis­tä huo­leh­ti­jat: suo­men kie­les­sä kiel­ten nimet kir­joi­te­taan pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la ja erik­seen, siis sana­lii­toik­si. Siis esi­mer­kik­si englan­ti tai englan­nin kie­li, mut­ta ei Englan­ti, englan­nin­kie­li, Englan­nin kie­li tai Englanninkieli.

    En tun­nus­ta ole­va­ni kovin­kaan inno­kas kie­les­tä huo­leh­ti­ja, ja minun kie­li­kor­vaa­ni on sel­väs­ti oikein sanoa englan­nin kie­li eikä englan­nin­kie­li. Mut­ta onko oikeas­ti englan­nin­kie­li­nen vää­rin? Kyl­lä minun kielikorvaani/silmääni kals­kah­taa vähän omi­tui­sel­ta ja nenäs­sä hai­see yhdys sana-vir­he ja elä­mäm kou­lu jos joku kir­joit­taa “ruot­sin kie­li­nen kirja”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kuol­lei­den kiel­ten elvyt­tä­mi­seen ei tuli­si käyt­tää jul­kis­ta rahaa, ei myös­kään pien­ten kiel­ten kei­no­te­koi­seen yllä­pi­tä­mi­seen. Tule­vien suku­pol­vien näkö­kul­mas­ta on sitä parem­pi, mitä vähem­män kie­liä ja mitä parem­min ihmi­set ymmär­tä­vät toi­si­aan. Val­ta­van kie­li­se­ka­mels­kan yllä­pi­tä­mi­sel­lä ja tuke­mi­sel­la ei ole mui­ta kuin sen­ti­men­taa­li­sia perusteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Sylt­ty: Mitä ihmeen jär­keä on elvyt­tää kuol­lut­ta kiel­tä? Kie­li­muu­ri on sanan­sa mukainen. 

    Maa­il­ma oli­si aivan var­mas­ti pal­jon rau­hal­li­sem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmi­set puhui­si­vat samaa kiel­tä. Jäi­si aika mon­ta tur­piin­ve­toa­kin tapahtumatta.

    Vies­tin­tä oli­si eit­tä­mät­tä tehok­kaam­paa jos kaik­ki suos­tui­si­vat opet­te­le­maan yhden yhdes­sä sovi­tun lin­gua francan — mut­ta onko tämä lain­kaan toden­nä­köis­tä? Vas­taan itse: ei. 

    Maa­il­ma oli­si kyl­lä huo­mat­ta­vas­ti vähem­män mie­len­kiin­toi­nen mes­ta jos jokai­nen ei sai­si LISÄKSI mokel­taa kie­lel­lä — tai kie­lil­lä — jonka/jotka hyväk­si kokee..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. R.Silfverberg:
    Irlan­nis­sa osa viral­li­ses­ta sanas­tos­ta on iirik­si eikä englan­nik­si, esim polii­si­au­to­jen kyl­jes­sä lukee “Gar­da”.

    Saa­me­lai­sia on yli­voi­mai­se­ti eni­ten Nor­jas­sa, n 60.000, (joka ei ole EU-maa), sen jäl­keen eni­ten Ruot­sis­sa n 20.000 ja sit­ten vas­ta Suo­mes­sa, n 6000. Lisäk­si aika suu­ri osa saa­me­lai­sis­ta puhuu koti­maan­sa val­ta­kiel­tä äidinkielenään.

    Mun mie­les­tä­ni oli­si ihan oikein jos englan­ti lak­kai­si ole­mas­ta viral­li­nen kie­li EU:n hal­lin­nos­sa. Alkai­si­vat nuo­ret kiin­nos­tua muis­ta kie­lis­tä kuin vain “ral­lienglan­nis­ta”.

    Eivät nuo­ret — ihmi­set yli­pää­tään — ole “kiin­nos­tu­nei­ta” englan­nis­ta sik­si että EU vaan sik­si että se on tämän ajan latina. 

    Bro­ken English on maa­il­man eni­ten puhut­tu kie­li ja huo­nos­ti tai vält­tä­väs­ti ymmär­ret­ty englan­ti maa­il­man, noh, ymmär­re­tyin kieli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tom­mi Uscha­nov: Kyl­lä mal­tan kie­li on ihan oikeas­sa arki­käy­tös­sä Mal­tan kan­sal­lis­kie­li ja samal­la ainoa kie­li, jota kaik­ki syn­ty­pe­räi­set mal­ta­lai­set yli­pään­sä osaa­vat. Englan­tia osaa 85–90 % ja ita­li­aa­kin yli puo­let, mut­ta lähes kaik­kien äidin­kie­li on sil­ti malta.

    Ja hei te kaik­ki innok­kaat kie­lis­tä huo­leh­ti­jat: suo­men kie­les­sä kiel­ten nimet kir­joi­te­taan pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la ja erik­seen, siis sana­lii­toik­si. Siis esi­mer­kik­si englan­ti tai englan­nin kie­li, mut­ta ei Englan­ti, englan­nin­kie­li, Englan­nin kie­li tai Englan­nin­kie­li. Ihme­tel­lä täy­tyy tätä kiin­nos­tus­ta kie­liai­hei­seen kes­kus­te­luun, kun näin monel­la näyt­tää ole­van (ole­tet­ta­vas­ti) oman äidin­kie­len­sä perus­asiat näin pahas­ti hukassa.

    Touché. Toi­saal­ta monel­le­kaan pil­kun­vii­laus ei ole se tär­kein point­ti vies­ti­mi­ses­sä. Useim­mil­le riit­tää, että vies­ti menee peril­le. Vaik­ka täällä(kin) on pal­jon tahal­lis­ta vää­ri­nym­mär­tä­mis­tä. Sii­tä­kin moni saa­nee iloa omaan päiväänsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Olen ymmär­tä­nyt asian niin, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­te­loon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­ta­nut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tar­vin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroai­si EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoai­si pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.”

    Kom­men­toin jo toi­saal­le, mut­ta sel­vi­tet­tyä­ni asi­aa näin ilmei­ses­ti ei käy. Se viral­lis­ten kiel­ten mää­rit­te­ly on teh­ty sopi­muk­ses­sa, jos­sa ne kie­let lis­ta­taan. Sopi­mus­ta, ja siis lis­taa voi­daan muut­taa ainoas­taan yksi­mie­li­ses­ti (eli yhden­kin maan vas­tus­tus estää muu­tok­sen). Englan­nin pois­ta­mi­nen tus­kin käy Irlan­nil­le, joten han­ke kaa­tuu jo siihen.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Laa­jem­min täs­sä on kyl­lä sel­lai­nen huo­les­tut­ta­va seik­ka Suo­men kan­nal­ta, että jos englan­nin ase­ma heik­ke­nee, niin se han­ka­loit­taa myös mei­dän asioi­den hoi­toa. Mei­dän polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het puhu­vat yleen­sä vähin­tään koh­tuul­lis­ta englan­tia, mut­ta sak­san ja rans­kan kans­sa on hiljaisempaa. 

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Sik­si­kin hyvä oli­si liit­to­val­tio. Viral­li­set kie­let: englan­ti, sak­sa ja ranska. 

    Ensim­mäis­tä osaa jokai­nen vir­ka­mies ja polii­tik­ko ja jos ei osaa niin töis­tä pois tai opet­te­lee ASAP

    Sak­sa on Oiroo­pan mah­ta­vin val­tio, myös väki­rik­kain. Enti­sen itä­blo­kin mais­sa moni pait­si ymmär­tää myös puhuu edel­leen vält­tä­väs­ti tai perä­ti hyvin. 

    Rans­ka sik­si kos­ka his­to­rial­li­ses­ti diplo­ma­tian kie­li ja jota bam­la­taan monis­sa osis­sa Afrik­kaa edel­leen­kin. Myös sik­si että EY/EU pit­käl­ti Rans­kan aloit­ta­ma projekti. 

    Done.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. erk­ki nii­ni:
    Suo­men vien­ti syök­syy ja tääl­lä mie­ti­tään jotain kum­mal­lis­ta kiel­tä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa.

    Tuo erk­ki nii­nin kom­ment­ti on täl­lä het­kel­lä voit­ta­va. Sar­jan saat­te arvata. 

    Onko joku tosi­aan sitä miel­tä, että täl­lä Osmon pals­tal­la on jotain mer­ki­tys­tä Suo­men vien­nil­le? Tai yleen­sä mihin­kään asi­aan? Näper­te­lyä tämä on ja aivan har­mi­ton­ta. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja ottaa nok­kiin­sa sil­loin täl­löin ja blo­gin pitä­jä on inha kun ei jul­kai­ses kaik­kia kommentteja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. erk­ki nii­ni:
    Suo­men vien­ti syök­syy ja tääl­lä mie­ti­tään jotain kum­mal­lis­ta kiel­tä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa. 

    Suo­men ongel­mat ovat ihan koti­ku­toi­sia. Lii­an kor­kea veroas­te ja lii­kaa sään­te­lyä yhdis­tet­ty­nä lii­an hyvään sosi­aa­li­tur­vaan. Ilman EU-jäse­nyyt­tä meni­si vie­lä huonommin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. erk­ki nii­ni:
    Suo­men vien­ti syök­syy ja tääl­lä mie­ti­tään jotain kum­mal­lis­ta kiel­tä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa.

    Kyl­lä­hän kun­nal­lis­po­lii­ti­kon pitä­si aivan ehdot­to­mas­ti blo­gis­saan miet­tiä vain ja ainoas­taan Suo­men val­tion kan­san­ta­laou­den kun­toon lait­ta­mis­ta vien­tiä kehit­tä­mäl­lä, eikä mitään tyh­jän­päi­väi­syyk­siä kuten EU:ta taik­ka kaava-asioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kari: Mei­dän polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het puhu­vat yleen­sä vähin­tään koh­tuul­lis­ta englan­tia, mut­ta sak­san ja rans­kan kans­sa on hiljaisempaa. 

    Mikäs ongel­ma tuos­sa on? Mei­dän polii­tik­komm­me­han ovat ope­tel­leen kou­lu­ruot­sin ja kos­ka kaik­kien polii­tik­ko­jen mie­les­tä ruot­si on port­ti mui­hin kie­liin, niil­lä poh­jil­la oppii sak­san ja rans­kan paris­sa viikossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mikäs ongel­ma tuos­sa on? Mei­dän polii­tik­komm­me­han ovat ope­tel­leen kou­lu­ruot­sin ja kos­ka kaik­kien polii­tik­ko­jen mie­les­tä ruot­si on port­ti mui­hin kie­liin, niil­lä poh­jil­la oppii sak­san ja rans­kan paris­sa viikossa.”

    LOL

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Kal­le: Suo­men ongel­mat ovat ihan koti­ku­toi­sia. Lii­an kor­kea veroas­te ja lii­kaa sään­te­lyä yhdis­tet­ty­nä lii­an hyvään sosi­aa­li­tur­vaan. Ilman EU-jäse­nyyt­tä meni­si vie­lä huonommin.

    Höpö höpö, suo­sit­te­len ver­taa­maan eri mai­den talous­kas­vua, työl­li­syy­sas­tet­ta, brut­to­kan­san­tuo­tet­ta ja veroas­tet­ta. Täs­sä vaik­ka aluk­si työllisyysaste:
    http://www.stats.govt.nz/~/media/Statistics/browse-categories/income-work/employment-unemployment/employment-rate-article/hlf-sep11-wkng-popn-empl-rate-oecd-cntry4.gif?w=522&h=617&as=1 http://ek.fi/wp-content/uploads/vko41_kokonaisveroaste.jpg

    Huo­maam­me, että näi­den kah­den välil­lä ei ole korrelaatiota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Englan­nin­kie­li­nen on adjek­tii­vi. Aivan kuten suo­ma­lai­nen, jean­paul­sart­re­lai­nen tai cris­tia­no­ro­nal­do­mai­nen. Ne kir­joi­te­taan yhteen ilman väli­vii­vo­ja. Sit­ten taas yleis­ni­met eli subs­tan­tii­vit kuten englan­nin kie­li kir­joi­te­taan noin.

    tcrown: En tun­nus­ta ole­va­ni kovin­kaan inno­kas kie­les­tä huo­leh­ti­ja, ja minun kie­li­kor­vaa­ni on sel­väs­ti oikein sanoa englan­nin kie­li eikä englan­nin­kie­li. Mut­ta onko oikeas­ti englan­nin­kie­li­nen vää­rin? Kyl­lä minun kielikorvaani/silmääni kals­kah­taa vähän omi­tui­sel­ta ja nenäs­sä hai­see yhdys sana-vir­he ja elä­mäm kou­lu jos joku kir­joit­taa “ruot­sin kie­li­nen kirja”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen ymmär­tä­nyt asian niin, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­te­loon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­ta­nut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tar­vin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroai­si EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoai­si pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Sitä ei tar­vit­si­si sie­tää kovin pit­kää. Kyl­lä kan­sa pakot­tai­si Suo­men­kin eroa­maan EU:sta sen jäl­keen, kun päät­tä­jäm­me oli­si­vat sopi­neet ruo­ti­sin­kie­len EU:n viral­li­sek­si kieleksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sylt­ty:

    Maa­il­ma oli­si aivan var­mas­ti pal­jon rau­hal­li­sem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmi­set puhui­si­vat samaa kiel­tä. Jäi­si aika mon­ta tur­piin­ve­toa­kin tapahtumatta.

    Olen elä­väs­sä elä­mäs­sä huo­man­nut, että kun joku kir­joit­taa “aivan var­mas­ti” (tai “tie­ten­kin” tms.) kan­nat­taa kohot­taa het­kek­si pysäh­tyä juu­ri sii­hen. Se on usein samaa kuin jos kir­joit­ta­ja ilmoit­tai­si: “Enhän minä täs­tä oikeas­ti voi olla var­ma. Toi­von että tämä niel­täi­siin pureksimatta. ”

    Näin halu­taan sanoa jota­kin jämäk­kää joka kor­vaa pit­kät perus­te­lut. Vähän kuin otet­tai­siin vauh­tia, jol­la hurau­te­taan hei­kon sil­lan yli.

    Siis usein, ei aina. En väi­tä, että nuo pari pik­kusa­naa itses­sään todis­tai­si­vat mitään. Sanon itse jämä­käs­ti vain ettei “var­muu­den” väit­tä­mi­sel­le minun mie­les­tä­ni ole min­kään­lai­sia perusteita.

    Hutut ja tut­sit? (Puhu­vat samaa kiel­tä.) Ser­bit, kro­aa­tit ja bosn­ja­kit? (Yrit­tä­vät nyt väit­tää puhu­van­sa eri kie­liä, vaik­ka eroa on vähem­män kuin savol­la ja suo­mel­la.) Preus­si ja Itä­val­ta tai Chi­le, Peru ja Boli­via ennen mui­noin? Kato­li­set ja pro­tes­tan­tit Poh­jois-Irlan­nis­sa vie­lä äsken? (En ole kuul­lut että kysees­sä oli­si ollut kieliriita.)

    Suo­mi vuon­na 1918? Eri­hen­ki­set tur­kin­pu­hu­jat juu­ri nyt?

    Käsit­tääk­se­ni iso­ve­nä­jä ja ukrai­na eivät eroa aivan kau­heas­ti. Naa­pu­rim­me Vlad P. yrit­tä­nee pyyh­käis­tä sen­kin esteen rau­haa ja ystä­vyyt­tä hait­taa­mas­ta. (Täs­sä on nyt hitu ival­li­suut­ta. Sekin on usein kei­no tekey­tyä var­mem­mak­si kuin on. Myönnetään.)

    Oli­si minus­ta­kin kivaa jos ei ketään vedet­täi­si nak­ki­kis­kal­la tur­piin. Mut­ta jos ehdo­tuk­ses­sa­si on rat­kai­sun avain, en usko, että se riit­tää. Myös pukeu­tu­mi­nen, hius­ten­pi­tuus, ilmeet, puo­lue­kan­ta ja ihon­vä­ri oli­si vakioitava. 

    Ja mah­tai­si­ko oxford-enk­ku puhe­kie­le­nä olla öisen tur­val­li­suu­den kan­nal­ta kai­kis­sa olois­sa paras vaih­toeh­to sit­ten­kään? Jos ei, mikä enkku?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Rogue:
    Kuol­lei­den kiel­ten elvyt­tä­mi­seen ei tuli­si käyt­tää jul­kis­ta rahaa, ei myös­kään pien­ten kiel­ten kei­no­te­koi­seen yllä­pi­tä­mi­seen. Tule­vien suku­pol­vien näkö­kul­mas­ta on sitä parem­pi, mitä vähem­män kie­liä ja mitä parem­min ihmi­set ymmär­tä­vät toi­si­aan. Val­ta­van kie­li­se­ka­mels­kan yllä­pi­tä­mi­sel­lä ja tuke­mi­sel­la ei ole mui­ta kuin sen­ti­men­taa­li­sia perusteita.

    Olet vää­räs­sä. Ymmär­tä­mi­nen on hyvä asia, mut­ta ulko­nai­ses­ti saman kie­len käyt­tä­mi­nen ei takaa sitä. Pikem­min­kin päin­vas­toin, se har­haut­taa. Perhepiirissäkin.

    Käsit­tääk­se­ni Jenk­ki­läs­sä puhu­taan var­sin ylei­ses­ti enk­kua. Jos­tain syys­tä ne pel­kää­vät ja ampu­vat toi­si­aan. Jokin ei täsmää.

    Kyl­lä minun­kin puo­les­ta­ni kaup­pa- ja mui­ta sopi­muk­sia – joi­den ei tar­vit­se sisäl­tää mitään vivah­tei­ta – voi­si teh­dä jol­la­kin yksin­ker­tais­te­tul­la puo­li-kei­no­te­koi­sel­la kie­lel­lä, jon­ka osa­puo­let hyväk­sy­vät. Var­maan­kin myös for­ma­lin logii­kan kysy­myk­siä voi­tai­siin käsi­tel­lä sel­lai­sel­la. Ehdo­tan inter­lin­gu­aa. Kokei­lin juu­ri äsken. Tun­tuu aika hel­pol­ta ymmär­tää heti ja var­maan­kin hel­pol­ta oppia paremmin.

    =

    Mitä ns. hyö­tyä luon­nol­lis­ten kiel­ten moni­nai­suu­des­ta on? Samaa kuin rin­nak­kais­ten ja sisäk­käis­ten kult­tuu­rien moninaisuudesta.

    Yhtääl­tä se on tur­val­li­suus­ky­sy­mys samal­la tavoin kuin ihmis­ten ja muun eliö­kun­nan geneet­ti­nen diver­si­teet­ti. Eri kiel­ten raken­teet ja käsi­te­va­ras­tot anta­vat eri­lai­sia näkö­kul­mia asioi­hin. Arvaa­mat­to­miin haas­tei­siin on hel­pom­paa joten­kin sopeu­tua, jouk­ko­na­kin, jos kaik­ki eivät ole aivan saman­lai­sia tavoil­taan ja ajattelultaan. 

    Toi­sek­si asia­si­säl­tö­jen kään­tä­mi­nen kie­lel­tä toi­sel­le – var­sin­kin jos näi­den raken­ne on eri­lai­nen – pakot­taa päte­vän kään­tä­jän miet­ti­mään, mitä jos­sa­kin todel­la sano­taan. Se pal­jas­taa auk­ko­ja ja hämä­ryyk­siä yhtä hyvin arkia­jat­te­lus­sa kuin laki­teks­teis­sä. Näen­näi­ses­ti suju­van tai hie­nol­ta kuu­los­ta­van teks­tin tyh­jyys, epä­sel­vyys tai tul­kin­nan­va­rai­suus tulee näky­väk­si, kun huo­ma­taan, että kään­nök­sen täy­tyi­si noja­ta arvailuun. 

    Eri­tyyp­pi­sis­sä kie­lis­sä ja eri asiois­sa ilmai­sun tark­kuus voi vaih­del­la, ja suku­lais­kiel­ten­kään käsit­teet eivät vält­tä­mät­tä ole yksi-yhteen tois­ten­sa vas­ti­nei­ta. Kään­net­täes­sä on siis aja­tel­ta­va. Sama tapah­tuu, jos osaa usei­ta kie­liä ja käyt­tää nii­tä. Omat aja­tuk­set voi­vat kirkastua.

    Kol­man­nek­si kysy­mys on sii­tä, huka­taan­ko suul­li­sen tai kir­jal­li­sen perin­nön monet kie­leen sido­tut vivah­teet tai oival­luk­set kai­kil­ta muil­ta pait­si muu­ta­mil­ta tut­ki­joil­ta, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä enää miten­kään pys­ty välit­tä­mään nii­tä pie­nen pii­rin­sä ulko­puo­lel­le. Nel­jän­nek­si on kysy­mys sii­tä, onko tämä maa­il­ma kiva ja kieh­to­va paik­ka elää. Siis onko tääl­lä oikeas­taan mitään muu­ta jän­nää kuin ham­pu­ri­lai­sa­te­ria, lot­toar­von­ta, katu­tap­pe­lu tai maailmansota.

    Varaus: eri­lais­ten ala‑, ylä- valta‑, osa‑, tms. kult­tuu­rien sal­li­mi­sel­la ja vaa­li­mi­sel­la on kyl­lä minun­kin mie­les­tä­ni rajan­sa. Tämä kai täy­tyy aina sanoa. Väki­val­tai­suut­ta, alis­ta­mis­ta, räi­ke­ää eriar­voi­suut­ta, ihmi­soi­keuk­sien kiel­tä­mis­tä, hyök­kää­vyyt­tä tai jul­muut­ta ei pidä hyväk­syä. Paho­ja asioi­ta on yri­tet­tä­vä muut­taa sekä sisäl­tä että ulkoa­päin, mut­ta se ei luul­ta­vas­ti kum­mal­la­kaan taval­la juu­ri kos­kaan onnis­tu siten, että tor­ju­taan koko kult­tuu­ri yhte­nä möyk­ky­nä. Lähes kaik­ki ihmi­set tah­to­vat pitää kiin­ni jos­ta­kin jat­ku­vuu­des­ta. Jol­lei­vät tie­toi­ses­ti niin tie­tä­mät­tään. Jokin voi muut­tua, kun kai­ken ei tar­vit­se. Eri kiel­ten ole­mas­sao­lon kans­sa täl­lä ei ehkä ole muu­ta teke­mis­tä kuin se, että ne, joil­ta vie­dään oma kie­li, voi­vat taker­tua johon­kin ikävämpään.

    =

    Edel­lä sanot­tu oli vas­taus­ta nim. Roguel­le, joka tus­kin tätä enää lukee. Läm­pi­mik­se­ni kir­joi­tan. Jat­kan vielä.

    Ei minun­kaan mie­les­tä­ni ole fik­sua kään­tää iirik­si sel­lais­ta teks­tiä, jota kukaan ei lue. Eikä kolt­ta­saa­me­lai­nen yli­opis­to kaik­ki­ne tie­de­kun­ti­neen ole mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa, vaik­ka miten haluttaisiin. 

    Toi­saal­ta: tilas­toi­tui­hin pää­lu­kui­hin vetoa­mi­nen ikään kuin ehdot­ta­man oikeu­den tai vii­sau­den lopul­li­se­na mit­ta­ri­na on minus­ta tym­peä­tä. Ikään kuin tämä oli­si pelk­kää nollasummapeliä. 

    Äidin­kie­le­ni on suo­mi, ja sen säi­ly­mi­nen – ei museos­sa eikä naf­ta­lii­nis­sa vaan elä­vä­nä, itse­tun­toi­se­na, mukau­tu­va­na, kehit­ty­vä­nä ja (yhtei­sen nor­mi­kie­len osal­ta) hyvin hoi­det­tu­na kuin kun­non kur­pit­sa­maa – on minul­le … no miten mä sen sanoi­sin: huo­mat­ta­vas­ti tär­keäm­pää kuin oma jäl­jel­lä ole­va elä­mä­ni tai edes valtionvelka. 

    Samaan aikaan ran­nik­ko­ruot­si on osa minuut­ta­ni, mai­se­maa­ni ja koti­maa­ta­ni. Pak­ko­ruot­sis­ta en jank­kaa – jos se ei toi­mi, se ei toi­mi. Vaan jos kadul­la­kin ruot­sia puhu­van väes­tön­osa kutis­tuu, itse ilmoit­tau­dun väes­tö­re­kis­te­riin ruot­sin­kie­li­sek­si. En ole ainoa.

    Jos tämä on hem­peän sen­ti­men­taa­lis­ta, jee, kai­kin moko­min. Tar­vit­taes­sa voin sanoa saman myös karkeammin.

    Aivan perim­mäl­tään näis­sä jutuis­sa ei minus­ta ole kysy­mys oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta vaan ihmis­kun­nan ja myös tämän maa­il­man­kol­kan vau­raus­va­ran­nos­ta, tie­to­pan­kis­ta tai rik­kau­des­ta sel­lai­se­na kuin minä sen käsi­tän – ja sel­lai­ses­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta jos­sa väl­te­tään lyt­tää­mäs­tä lopul­li­ses­ti sel­lais­ta mis­tä vie­lä elä­jäk­si­kin oli­si. Elä­mi­nen ei siis tar­koi­ta ummik­kout­ta eikä ummehtumista.

    Minus­ta tuon rin­nal­la työ­voi­man täy­del­li­nen vaih­det­ta­vuus, maa­il­man­laa­juis­ten mark­ki­noi­den näp­pä­ryys tms. on nel­jän­nen tär­keys­luo­kan asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Xerxes Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.