En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen päät­tä­nyt jää­dä pois edus­kun­nas­ta seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Mie­len­kiin­to­ni on siir­ty­nyt vai­heit­tain puo­lue­po­li­tii­kas­ta muun­lai­seen vai­kut­ta­mi­seen. Sik­si kat­son, että on hyvä teh­dä edus­kun­nas­sa tilaa jol­le­kin motivoituneemmalle.

Yhteis­kun­nal­lis­ta vai­kut­ta­mis­ta en aio lopet­taa, vaan jat­kan Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na, blog­gaa­ja­na, ammat­ti­luen­noi­ja­na, kolum­nis­ti­na ja tietokirjailijana.

Minua kiin­nos­taa myös hal­li­tus­työs­ken­te­ly yri­tyk­sis­sä, joi­den toi­mia­la vas­taa osaa­mi­sa­luei­ta­ni ja maa­il­man­ku­vaa­ni. Olen täl­lä het­kel­lä jät­teen­kä­sit­te­lyn ja bio­ener­gian alal­la toi­mi­van BMH Tech­no­lo­gy Oy:n hallituksessa.

En ole aikeis­sa hakea kan­san­edus­ta­jan sopeu­tu­mi­se­lä­ket­tä. Kan­san­edus­ta­jil­la on aina­kin tois­tai­sek­si kiin­teä elä­kei­kä, 65 vuotta.

 

= = =

Oden vaa­lioh­jel­man val­mis­te­lu täl­lä blo­gil­la jat­kuu häi­riöt­tä. Ehdo­tuk­set ovat vapaas­ti kaik­kien käytettävissä.

60 vastausta artikkeliin “En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa”

  1. Vali­tet­ta­va pää­tös. Edus­kun­nas­sa on pula omil­la aivoil­laan ajat­te­le­vis­ta kansanedustajista.

  2. Toi­vot­ta­vas­ti puo­lue­po­li­tii­kas­ta etäi­syyt­tä otta­va­na ja osin irtau­tu­va­na voit lopul­ta ilmais­ta rehel­li­sen kan­ta­si ener­gia­po­li­tii­kas­ta. Et voi olla yhtä hul­lu (anteek­si tämän sanan käyt­tö, mut­ta en löy­dä parem­min kuvaa­vaa­kaan) kuin useim­mat puo­lue­to­ve­ri­si, jot­ka todel­la ajat­te­le­vat, että muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­tä Suo­mi pys­tyi­si pyö­ri­mään täy­sin ilman fos­sii­li- tai ydin­e­ner­gi­aa. Saa­ti, että täl­lai­nen siir­ty­mä ei tuli­si val­ta­van kal­liik­si ja vaa­ran­tai­si säh­kön tur­vat­tua saatavuutta.

    Jär­ke­vät, rea­lis­ti­set, luvuin ja las­kel­min perus­tel­lut koko­nais­nä­ke­myk­set ja jul­ki­set kes­kus­te­lu­na­vauk­set tule­vai­suu­den ener­gia­ra­ken­tees­ta oli­si­vat pai­kal­laan. Grahn-Laa­so­nen nimit­täin vih­ja­si juu­ri kos­kien suo­je­lun avaa­mi­ses­ta ja tur­peen tuke­mi­ses­ta. Ehkä vihiä sii­tä, mitä voi olla luvas­sa seu­raa­van por­va­ri­hal­li­tuk­sen toi­mes­ta, jos­sa vih­reät eivät ole mukana.

  3. Onhan tämä toi­saal­ta surul­lis­ta, kos­ka olet ollut ehdot­to­mia valo­pilk­ku­ja suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa. Odo­tan kui­ten­kin innol­la luen­to­ja­si, kolum­ne­ja­si ja kir­jal­li­sia julkaisujasi.

    Kii­tok­sia Osmo hyväs­tä työstäsi!

  4. Vih­reät alkaa olla pulas­sa ensi vaa­leis­sa, kun isot nimet siir­tyy mui­hin teh­tä­viin. Saas näh­dä kuin­ka käy ääni­saa­liin. Nuo­ril­la on nyt näy­tön paikka.

  5. Aikan­sa kuta­kin, sanoi päs­si kun pää­tä lei­kat­tiin. Oli­pa­han sii­nä kui­ten­kin yri­tys­tä, mut­ta ei se kos­kaan läh­te­nyt lentoon. 

    Vih­reil­lä kova työ pitää edes nykyi­set ase­man­sa tule­vis­sa vaa­leis­sa, vaik­ka vaa­li­jär­jes­tel­mä demo­kra­ti­soi­tui osin ja Hel­sin­ki sai lisä­pai­kan. Oulu lie­nee kaa­ok­ses­sa yhä ja Tam­pe­reel­la ei ole isoa nimeä. Puna­po­pu­lis­mi vie lisäk­si kan­na­tus­ta, kovat nimet jät­tä­vät ja puo­lue ei ero­tu muis­ta edes ympä­ris­tö­asiois­sa, eikä media var­si­nai­ses­ti auta asias­sa. Onpa­han aina­kin Hel­sin­gis­sä tilaa uusil­le, mut­ta todel­la näky­vät nousuk­kaat ovat aika vähis­sä. Kan­na­tus tus­kin nousee yli 8,5 % mis­sään tilan­tees­sa ja voi olla yhtä huo­no kuin edel­li­nen. Sinän­sä ikä­vä huo­ma­ta, että edus­kun­nas­ta ei ole apua mis­sään isos­sa asiassa.

    Huvit­ta­vaa, että joku luu­lee ydin­voi­man suo­je­le­van kos­kia tai soi­ta. Kyl­lä nekin tuho­taan ihan vain sen takia, että talous­kas­vua pitää saa­da. Polii­ti­kot yrit­tää kai­vaa työ­paik­ko­ja ja kas­vua mis­tä hyvän­sä. Jat­ku­vaa kas­vua tai kort­ti­ta­lo romah­taa. Kos­ket voi men­nä sit­ten kai­vos­ten takia ilman pato­ja­kin, ja suot näyt­täy­ty­vät Suo­men öljy­dol­la­rei­na aika monel­le jat­kos­sa­kin, vaik­ka ydin­voi­maa tuli­si­kin. Lopul­ta talous­kas­vu­pak­ko vaa­tii otta­maan kai­ken irti mitä lähtee.

  6. Polii­tik­ko­ja kuten vaip­po­ja on syy­tä vaih­taa ja samas­ta syys­tä” (Robin Wllliams)

    Vaik­ka polii­tik­ko­na ole­mi­nen on ammt­ti­mais­tu­nut, on erin­omais­ta, että ihmi­seiä siir­tyy niin uusi­na Edus­kun­taan kuin koke­nei­na pois Edus­kun­nas­ta teke­mään jotain muuta. 

    Toi­vot­ta­vas­ti edus­ta­ma­si lin­ja Vih­reis­sä ei katoa vaan pikem­min­kin vhvis­tuu, Vasem­mis­to­lii­ton hör­hö­jen kans­sa on ihan tur­ha kil­pail­la samoil­la ideoil­la. Kun SDP suun­taa koh­ti Pers­suo­ma­lai­sia ja ay-lii­ket­tä ja Kokoo­mus hölk­kää sel­fiei­tä ottaen reup­pas­ti oikeal­la, libe­raa­leil­le ja jon­kin­lai­seen älyl­li­seen rehel­li­syy­teen pai­not­tu­val­le puo­lu­eel­le lie­nee yhä laa­je­ne­va äänes­tä­jä­kun­ta tarjolla.

    Ehkä myös ympä­ris­töl­le riit­tää useam­pi aja­tus jatkossa.

    Vih­reät tosin ovat aina onnis­tu­neet ole­maan puo­lee­na itse itsen­sä vihol­li­nen ja höl­möi­le­mään oman menes­tyk­sen. Sää­li, että epä­pä­te­vät avus­ta­jat lait­toi­vat minis­te­rin kier­toon — ja nurk­kaan maa­lat­tu­na tuli läh­tö hallituksesta.

    Samal­la ter­ve­tu­loa poli­tiik­kaa uusi suku­pol­vi politiikkaan!

    Kun­noi­tet­ta­vaa, että jak­sat yllä­pi­ää tätä blogia.

  7. napan­der:

    Huvit­ta­vaa, että joku luu­lee ydin­voi­man suo­je­le­van kos­kia tai soi­ta. Kyl­lä nekin tuho­taan ihan vain sen takia, että talous­kas­vua pitää saa­da. Polii­ti­kot yrit­tää kai­vaa työ­paik­ko­ja ja kas­vua mis­tä hyvän­sä. Jat­ku­vaa kas­vua tai kort­ti­ta­lo romah­taa. Kos­ket voi men­nä sit­ten kai­vos­ten takia ilman pato­ja­kin, ja suot näyt­täy­ty­vät Suo­men öljy­dol­la­rei­na aika monel­le jat­kos­sa­kin, vaik­ka ydin­voi­maa tuli­si­kin. Lopul­ta talous­kas­vu­pak­ko vaa­tii otta­maan kai­ken irti mitä lähtee.

    Minus­ta taas on huvit­ta­vaa on monen vih­reän har­ras­ta­ma perus­te­le­ma­ton talous­kas­vun vas­tus­ta­mi­nen. Tai, no, moni huo­nos­ti ajat­te­le­va, kuvit­te­lee, että perus­te­luk­si kel­paa: raja­ton kas­vi rajal­li­ses­sa tilas­sa on mah­do­ton­ta vai miten huo­non ajat­te­lun mes­ta­ri, Lin­ko­la, sen muotoilikaan.

    Yrit­tä­kää ymmär­tää, että talous­kas­vu on monel­la­kin tapaa ei pel­käs­tään pel­käs­tään mah­dol­lis­ta vaan tie­tyin ehdoin toi­vot­ta­vaa, kos­ka se toi­nen tun­ne­tuis­ta meka­nis­meis­ta, joka näil­lä näky­min pysäyt­tää väes­tö­rä­jäh­dyk­sen. Kau­pun­gis­tu­mi­nen on toi­nen mut­ta sekin riip­puu talous­kas­vus­ta. Jotain nais­ten kou­lu­tus­ta voi­daan toki suo­sia, mut­ta ilman työ­paik­ko­ja, jota mark­ki­nat tuot­ta­vat, sen vai­ku­tus jää aivan lii­an vähäiseksi.

  8. Toi­vo­taan, että pro­pel­li­pää-vih­rei­den äänet eivät hajau­du lii­kaa Hel­sin­gin vaa­li­pii­ris­sä. Osmon pai­kan voi saa­da vain yksi eivät­kä pai­kat var­mas­ti lisään­ny ääni­ha­ra­van pois­jään­nin takia. 

    Nel­jä paik­kaa ja Otso Kive­käs tuli nel­jän­nek­si Hel­sin­gin Vih­rei­den jäse­nää­nes­tyk­ses­sä. Että sil­leen. Tie­dät­te mitä tehdä.

  9. napan­der:Huvit­ta­vaa, että joku luu­lee ydin­voi­man suo­je­le­van kos­kia tai soita.

    Ener­gi­aa tar­vi­taan se mikä tar­vi­taan. Jos se tuo­te­taan ydin­voi­mal­la, ei kos­kia ja soi­ta tarvita.

    Jos vih­rei­den takia suo­pul­jaa­mi­nen lisään­tyy, en anna sitä vih­reil­le kos­kaan anteek­si. Sen ver­ran on intii­mi suh­tee­ni suo­ma­lai­siin vesistöihin.

  10. Huo­no juttu.

    OSs­ta oli­si var­mas­ti ollut pal­jon hyö­tyä Edus­kun­nas­sa jatkossakin.

    Kun OS ei Edus­kun­nas­sa ole, toden­nä­köi­ses­ti sen kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys­osa­mää­rä las­kee merkittävästi.

    Siel­lä on nimit­täin lii­kaa sel­lais­ta poruk­kaa, joi­den läh­dös­tä ÄO vaan nousee…

    Hyvää jat­koa OSl­le kui­ten­kin uusis­sa haasteissa!

    Sep­po Korppoo
    Joka toi­voo, että viih­dyt enem­män ja pidem­pään tääl­lä yrit­tä­jien jou­kos­sa, jos­sa on pöhinää

  11. Ihmet­te­lin­kin Vih­reän Lan­gan pää­kir­joi­tus­ta “mör­kö­hal­li­tuk­ses­ta”.

    Ei lie­ne epä­sel­vää, että Oden vetäy­tyes­sä vih­reät kaar­taa vasem­mal­le, ilmei­ses­ti esi­ku­va­na Ruot­sin Mil­jö­par­tiet. Kaar­rok­sen jyrk­kyys jää nähtäväksi.

  12. Elik­käs näin. Mites se apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan paikka?

  13. dio­di:
    Nel­jä paik­kaa ja Otso Kive­käs tuli nel­jän­nek­si Hel­sin­gin Vih­rei­den jäse­nää­nes­tyk­ses­sä. Että sil­leen. Tie­dät­te mitä tehdä.

    Otso Kivek­kään blo­gil­ta ei oikein saa kuvaa sii­tä, mitä hänen nykyi­set yhteis­kun­nal­li­set kan­tan­sa laa­jem­min ovat ja mik­si. Hän kan­nat­taa pyö­räi­lyn hel­pot­ta­mis­ta ja ede­saut­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, se tulee sel­väk­si ja jul­ki­sen sek­to­rin IT-rat­kai­su­jen teke­mis­tä jär­jel­li­sem­min, mut­ta niis­tä ei ole vie­lä oikein vaaliohjelmaksi.

    Aat­teel­li­nen taus­ta hänel­lä on anar­kis­mis­sa, talon­val­tauk­ses­sa, vapaas­sa liik­ku­vuu­des­sa, tot­te­le­mat­to­muu­des­sa, kai­ken­lai­ses­sa yhteis­kun­nal­li­ses­ti naii­vis­sa ja hai­hat­te­le­vas­sa. No saa­han jokai­nen meis­tä olla eri tavoin idioot­ti pari­kymp­pi­se­nä, ja on ollut­kin, se ei ole mikään syn­ti, mut­ta äänes­tä­jän oli­si kiva tie­tää, mis­sä mää­rin hän nyky­ään on irtau­tu­nut nois­ta taus­tois­ta, ja mil­lais­ta ajat­te­lua edus­taa ja mil­lai­sin perustein.

  14. az:
    Et voi olla yhtä hul­lu (anteek­si tämän sanan käyt­tö, mut­ta en löy­dä parem­min kuvaa­vaa­kaan) kuin useim­mat puo­lue­to­ve­ri­si, jot­ka todel­la ajat­te­le­vat, että muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­tä Suo­mi pys­tyi­si pyö­ri­mään täy­sin ilman fos­sii­li- tai ydinenergiaa.
    —-
    Jär­ke­vät, rea­lis­ti­set, luvuin ja las­kel­min perus­tel­lut koko­nais­nä­ke­myk­set ja jul­ki­set kes­kus­te­lu­na­vauk­set tule­vai­suu­den ener­gia­ra­ken­tees­ta oli­si­vat paikallaan. 

    Kan­nat­tai­si tutus­tua mui­den­kin kuin vih­rei­den mie­li­pi­tei­siin, esim. fil tri Pek­ka Peu­ran vii­me vuon­na jul­kais­tuun väi­tös­kir­jaan, jos­sa osoi­te­taan kuin­ka Suo­mi hel­pos­ti pys­tyy ole­maan ener­giao­ma­va­rai­nen uusiu­tu­vil­la energiamuodoilla.


    Tuo jäl­kim­mäi­nen osa on kan­na­tet­ta­va mut­ta sii­hen kan­nat­taa ottaa mukaan (etablis­he­man­gis­ta vapai­ta) riip­pu­mat­to­mia tut­ki­joi­ta. Esim. Pek­ka Peura.

  15. Posi­tii­vis­ta tuos­sa ilmoi­tuk­ses­sa on, että tämä blo­gi kes­kit­tyy enem­män Hel­sin­gin haas­tei­den rat­ko­mi­seen. Toi­saal­ta, mitä jää…

  16. Vali­tet­tavs­ti jäl­leen yksi kär­ki­po­lii­tik­ko ilmoit­taa vetäy­ty­vän­sä eduskuntavaaleista.

    Suo­mi onko polit­tii­ses­sa krii­sis­sä. Vaa­lit ovat men­neet pel­lei­lyk­si, jos­sa jokai­nen ehdo­kas puo­lu­ees­ta riip­pu­mat­ta vetää omaa lin­jaan­sa. Ja kun on tul­lut vali­tuk­si, sano­taa april­lia. Hal­li­tus­oh­jel­ma seka­me­te­li­sop­pa. Jokai­sel­la minis­te­ril­lä saa olla oma poliit­ti­nen ohjelma.

    Suo­mes­sa pitäi­si pikai­ses­ti men­nä blok­ki- tai lin­ja­vaa­lien suun­taan, jol­loin kol­mi­loik­kaa­jien, tv-juon­ta­jien ja kau­ko­pa­ran­ta­jien pitää tie­tää jotain polii­tii­kas­ta­kin, kun aset­tu­vat tai vali­taan ehdolle.

    Ruot­sin kal­tai­sia tyy­lik­käi­tä blok­ki­vaa­le­ja Suo­meen ei saa­da, kun siel­lä vali­taan samal­la val­tuu­te­tut kun­tiin, maa­kä­rä­jil­le ja val­tio­neu­vos­toon. Poli­tiik­ka on kor­kea­ta­sois­ta ja kohe­rent­tia eikä pel­käl­lä pärs­täl­lä pää­se mihinkään.

    Edus­kun­ta­vaa­leis­sa “blok­ki­vaa­lit” voi­si­vat tek­ni­ses­ti toteu­tua puo­luei­den val­ta­kun­nal­lis­ten vaa­li­liit­to­jen kaut­ta. Onnis­tui­si­vat­ko­han puo­lu­eet kokoa­maan rivin­sä kah­den ja mil­lai­sen vaa­li­lii­ton taakse?

  17. Kii­tos edus­ta­mi­ses­ta­ni! Äänes­tä­mi­nen oli aina niin helppoa…
    Ihai­len pää­tös­tä­si. Puo­lue­po­li­tiik­ka ei ole ainoa eikä ehkä paras­kaan kei­no vai­kut­taa. Muu­ten­kin ajat­te­len, että kuu­lut puo­lue­po­li­tii­kan laa­ti­koi­den ulko­puo­lel­le. Kir­ja­si ja kir­joi­tuk­se­si ovat olleet tär­kei­tä ajat­te­lu­ni kehi­tyk­sel­le. Mie­len­kiin­nol­la tule­vaa odottaen.

  18. Ruot­sin kal­tai­sia tyy­lik­käi­tä blok­ki­vaa­le­ja Suo­meen ei saada

    No Ruot­si saat­toi juu­ri­kin jou­tua umpi­ku­jaan tyy­lik­käi­den jyt­ky­vaa­lien­sa päät­teek­si. Saa nähdä.

    Sinän­sä olen samaa miel­tä sii­tä, että ruot­sa­lais­mal­li­set ennen vaa­le­ja muo­dos­te­tut koa­li­tiot ja sel­väs­ti ilmais­tut ohjel­mat teki­si­vät Suo­men nykyi­ses­sä päät­tä­mät­tö­myys­ti­las­sa hyvää.

  19. Evert The Neve­Rest: Ruot­sin kal­tai­sia tyy­lik­käi­tä blok­ki­vaa­le­ja Suo­meen ei saa­da, kun siel­lä vali­taan samal­la val­tuu­te­tut kun­tiin, maa­kä­rä­jil­le ja val­tio­neu­vos­toon. Poli­tiik­ka on kor­kea­ta­sois­ta ja kohe­rent­tia eikä pel­käl­lä pärs­täl­lä pää­se mihinkään. 

    Sii­nä olet oikeas­sa että pel­käl­lä pärs­täl­lä ei pää­se vie­lä mihin­kään mut­ta muu­ten en pitäi­si Ruot­sin poli­tiik­kaa kovin­kaan korkeatasoisena. 

    Hal­li­tus on käy­tän­nös­sä toi­min­ta­ky­vy­tön kos­ka se ei suos­tu teke­mään yhteis­työ­tä radi­kaa­lin vasem­mis­ton Väns­te­rin kans­sa, kukaan oikeis­to­blo­kis­ta (Allian­sen) ei suos­tu teke­mään yhteis­työ­tä hal­li­tuk­sen kans­sa ja mikään puo­lue ei suos­tu teke­mään yhteis­työ­tä Ruot­si­de­mo­kraat­tien kanssa.

    Suo­mes­sa oli­si skan­daa­li jos jotain puo­luet­ta koh­taan har­joi­tet­tai­siin poliit­tis­ta väki­val­taa eikä pää­mi­nis­te­ri suos­tui­si tuo­mit­se­maan tätä sel­vä­sa­nai­ses­ti, mut­ta Ruot­sis­sa tämä ei het­kau­ta ketään. Val­tio­päi­vien puhe­mies kät­te­lee kaik­ki muut puo­lue­joh­ta­jat pait­si yhden, eikä tämä­kään het­kau­ta ketään. Kan­san­edus­ta­ja pitää pääl­lään pai­taa val­tio­päi­vien istun­nos­sa, jos­sa eräs­tä puo­luet­ta nimi­te­tään rasis­teik­si. Toi­nen kan­san­edus­ta­ja lataa Ins­ta­gra­miin kuvan, jos­sa hän on repi­nyt tie­tyn puhe­mie­seh­dok­kaan vaa­li­li­pun kah­tia. Nämä­kään eivät het­kau­ta ketään.

    Haluan­kin nyt täs­sä kiit­tää suo­ma­lai­sia poli­tiik­ko­ja sii­tä ettet­te ole vajon­neet yhtä lap­sel­li­sel­le tasol­le kuin Ruot­sin poli­tii­kot. Pitä­kää kor­ke­aa tasoa yllä, vaik­ka oli­sit­te eri miel­tä jon­kin puo­lu­een kanssa.

  20. Tapio Osa­la: Kan­nat­tai­si tutus­tua mui­den­kin kuin vih­rei­den mie­li­pi­tei­siin, esim. fil tri­Pek­ka Peu­ran vii­me vuon­na jul­kais­tuun väi­tös­kir­jaan, jos­sa osoi­te­taan kuin­ka Suo­mi hel­pos­ti pys­tyy ole­maan ener­giao­ma­va­rai­nen uusiu­tu­vil­la energiamuodoilla.

    Sii­nä ei osoi­te­ta mis­sään tapauk­ses­sa mitään tuol­lais­ta. Mut­ta olen taval­laan kii­tol­li­nen, että mai­nit­sit tämän. Link­ki väi­tös­kir­jaan, jota tie­teel­li­ses­sä yhteis­kun­nas­sa ei oli­si iki­nä pitä­nyt hyväk­syä: http://www.vei.fi/files/pdf/926/isbn_978-952–476-448–3.pdf

    Pika­luin sen lävit­se saa­den tun­tu­man sisäl­lös­tä ja pysäh­tyen tar­kem­min kaik­kiin koh­tiin, jois­sa oli luku­ja. Nii­tä ei ollut mon­taa. Yhdes­sä tau­lu­kos­sa bio­ener­gia kat­toi anne­tuil­la rii­taut­ta­mat­to­mil­la luvuil­la Poh­jan­maan maa­seu­dun ener­gia­tar­peen, mut­ta ei enää Vaa­san ja Pie­tar­saa­ren kans­sa. Bio­ener­gia myös edel­lyt­ti rii­taut­ta­mat­to­mil­la­kin luvuil­la mit­ta­via tukiaisia.

    Pää­osa “väi­tös­kir­jas­ta” oli outoa filo­so­fis­ta maa­lai­lua (itse asias­sa dia­lek­tis­ta mate­ria­lis­mia 2000-luvul­la, joh­to­pää­tös­ten alus­sa sitee­rat­tiin Friedrich Engel­sia!), jos­sa vili­si­vät evo­luu­tio, sosi­aa­li­nen kehi­tys, rasis­mi, Ores­ke­sin nol­la­tut­ki­mus skep­ti­sis­tä tie­de­mie­his­tä suu­ren rahan misin­for­maa­tion syöt­tä­ji­nä, Euroo­pan tar­ve tuot­taa ener­gias­taan 100% uusiu­tu­vil­la vuon­na 2050, jot­ta 2C läm­pe­ne­mi­nen voi­daan vält­tää, bio­kaa­su, ydin­jä­teon­gel­man rat­kai­se­mat­to­muus, bio­kaa­su vaik­ka tar­vit­ta­va tek­niik­ka on vas­ta kehi­ty­sas­teel­la, teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen his­to­ria, läh­de­viit­tei­tä line­aa­ri­siin kas­vu­käy­riin, vaik­ka skaa­lau­tu­vuus on alun kas­vua pal­jon suu­rem­pi haas­te, läh­de­viit­tei­tä löy­täen toki kaik­keen, mitä halu­aa väit­tää, vas­tak­kais­ta väit­tä­vät läh­teet pois jät­täen, kult­tuu­ris­ten muu­tos­ten tar­ve, Malt­hus ja Bose­rup, rajat­to­muu­den ja tek­no­lo­gia-opti­mis­min illuusiot, uusiu­tu­van ener­gian yhtei­söl­li­nen hyväk­syn­tä, väes­tön­kas­vu ja vaa­dit­tu väes­tön­las­ku ja pal­jon vas­taa­vaa, käsit­teet mikä mitä­kin tar­koit­taen, mah­dot­to­mi­na tavoi­tet­ta­vi­na, eivät nume­roin las­ket­ta­vi­na, outo­na post­mo­der­nis­mi­na, jos­sa hypit­tiin kate­go­riois­ta ja aiheis­ta toi­seen vali­tun dia­lek­ti­sen ja holis­ti­sen lähes­ty­mis­ta­van ohjaa­ma­na tai pikem­min ohjaamattomana.

    Tuo väi­tös­kir­ja ei iki­maa­il­mas­sa ole tie­det­tä. Se on yksi esi­merk­ki lisää sii­tä, miten tie­tei­den peh­me­tes­sä tie­teel­li­nen meto­di menee län­si­mai­ses­sa aka­te­mias­sa rik­ki, hyvin usein, ja sen pai­kan ottaa ideo­lo­gi­nen, mie­li­val­tai­nen maa­lai­lu, joka vapau­tuu kai­kis­ta perus­te­lu­vas­tuun rajoit­teis­ta maa­lail­la “tutkimus“kohdettaan aivan halu­jen­sa mukaan. Läh­teen­sä etu­kä­teen pää­te­tyn vas­tauk­sen ohjaa­ma­na käsin­poi­mi­va seka­va mie­li­pi­de­kir­joi­tus tie­teen nimen alla.

    Vas­ta­väit­te­li­jän pitäi­si tuo­da jokin pönt­tö ja tuli­tik­ku­ja mukaan väi­tös­ti­lai­suu­teen, joka pidet­täi­siin yli­opis­ton ulkopihalla.

    Tuo “väi­tös­kir­ja” ärsyt­ti, kos­ka se jäl­leen ker­ran toden­si sitä pes­si­mis­tis­tä käsi­tys­tä, mikä minul­la on sosi­aa­lis­ten ja yhteis­kun­nal­lis­ten “tie­tei­den” tilasta.

    Jos jäi epä­sel­väk­si, mitä tar­koi­tan, niin vas­taa­via tun­te­muk­sia koke­nei­ta suo­sit­te­len kat­so­maan nor­ja­lai­sen doku­ment­ti-sar­jan Hjer­ne­vask, niil­le, ket­kä eivät ole sitä vie­lä näh­neet: http://www.youtube.com/watch?v=cVaTc15plVs (englan­nin­kie­li­nen teks­ti­tys, useam­pi osa, lin­kit oikeas­sa reunassa)

    Jos halu­taan osoit­taa, kuin­ka Suo­mi (tai EU, tai maa­il­ma) ener­gian­sa tuot­taa jol­la­kin arvioi­dul­la taval­la, niin ensin­nä­kään talou­del­li­set huo­miot vir­he­mar­gi­naa­lei­neen ja epä­var­muuk­si­neen ovat aivan kes­kei­sen tär­kei­tä. Kos­ka todel­la pal­jon on kyl­lä mah­dol­lis­ta teo­rias­sa, jos olem­me vas­ti­neek­si val­miit tiput­ta­maan elin­ta­soam­me. Mitä emme ole.

    Vas­taa­vas­ti on otet­ta­va huo­mioon vaih­te­lu­vä­li säh­kön­ku­lu­tuk­sen muu­tok­sil­le. Toki voi teh­dä tut­ki­muk­sen kor­keim­mal­la poi­mit­ta­val­la arvol­la ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vus­ta ja säh­kön kysyn­nän las­kus­ta, eli vih­rei­den meto­di, mut­ta sil­loin mal­li tus­kin on rea­lis­ti­nen. Säh­kön tar­ve voi päin­vas­toin kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti­kin, jos esi­mer­kik­si säh­kö­au­tot lisään­ty­vät tai 3D-tulos­tus palaut­taa tuo­tan­toa Aasias­ta takai­sin Euroop­paan, mitä moni asian­tun­ti­ja pitää todennäköisenä.

    Lisäk­si on arvioi­ta­va muut oheis­vai­ku­tuk­set. Pien­hiuk­ka­set mas­sii­vi­ses­ta puun­pol­tos­ta, melu- ja mai­se­ma­hai­tat mas­sii­vi­ses­ta tuu­li­voi­mas­ta. Myös saa­ta­vuu­den kat­kok­set ja sää­tö­voi­man tarve.

    Mut­ta ennen kaik­kea hin­ta ja sen talous‑, kil­pai­lu­ky­ky- ja työl­li­syys­vai­ku­tuk­set. Sub­ven­toi­tu työ­paik­ka ei ole pidem­män pääl­le var­si­nai­ses­ti uusi luo­tu työ­paik­ka, ellei se muu­tu mark­ki­naeh­toi­ses­ti kannattavaksi.
    Epä­var­muus­te­ki­jät ja vir­he­mar­gi­naa­lit ovat kes­kei­sen tär­kei­tä ottaa huo­mioon. Lai­naus väitöskirjasta:

    The­re are very litt­le real­ly nega­ti­ve fac­tors in a more compre­hen­si­ve use of RES in the pro­duc­tion of energy.

    Seu­ra­ten välittömästi:

    The­se nega­ti­ve fac­tors could inclu­de for ins­tance the pres­su­re for more efficient har­ves­ting of forests and resis­tance to the trans­for­ma­tion of pro­duc­ti­ve agricul­tu­ral land to ener­gy pro­duc­tion, and the­se are both now issues for serious social and poli­tical discus­sion in Fin­land. It is also clear that the tech­no­lo­gy is not yet ful­ly deve­lo­ped and still has many shortco­mings and deficiencies, and the efficiency from many pers­pec­ti­ves (e.g. per­for­mance by eco­no­mic, ener­gy, and envi­ron­men­tal para­me­ters) may be poor. Many people are also concer­ned that inc­rea­sing the inte­gra­tion of RES might requi­re too much and con­ti­nuo­us public sup­port. Howe­ver, it is neces­sa­ry to remem­ber that the pre­vai­ling ener­gy infra­struc­tu­re has always been con­struc­ted by public sup­port, and the public inte­rest has tra­di­tio­nal­ly been cent­ral in deve­lo­ping ener­gy mana­ge­ment in Finland.

    Jos CO2-tal­kois­ta tulee val­ta­va talou­del­li­nen las­ku tukiais­ten, kohon­neen säh­kön­hin­nan, kohon­nei­den polt­toai­ne­kus­tan­nus­ten, kar­kaa­vien työ­paik­ko­jen ja vas­taa­vien muo­dos­sa, niin on aivan sel­vä, että vaih­toeh­don toteut­ta­jat äänes­te­tään pois val­las­ta ja mal­li peruu­te­taan ja kor­va­taan sil­lä, mil­lä nopeas­ti voi­daan. Eli kivihiilellä.

    Joten alhai­nen sosi­aa­li­nen kyn­nys on tär­keä. Dia­lek­ti­nen filo­so­fioin­ti ihmis­ten sosi­aa­li­ses­ta evo­luu­tios­ta ei pal­joa auta. Mal­lin pitää olla rea­lis­ti­nen myös ilman täl­lais­ta eso­tee­ris­ta herä­tys­tä. Eli sen pitää olla mah­dol­li­sim­man edul­li­nen. CO2-leik­kauk­set pitää teh­dä mah­dol­li­sim­man edul­li­sik­si ja sosi­aa­li­sil­ta kyn­nyk­sil­tään alhai­sik­si, jot­ta täs­sä voi­daan onnistua.

    CO2-pääs­tö­jä leik­kaa­va palet­ti ilman ydin­voi­maa, lius­ke­kaa­sua (jon­ka suh­teen Euroop­pa voi­si hyvin olla oma­va­rai­nen, jos frak­kauk­seen ei koh­dis­tui­si voi­ma­kas­ta poliit­tis­ta vas­tus­tus­ta) ja gee­ni­muun­nel­tua bio­ener­gi­aa (jäl­leen vas­tus­tus) ei ole rea­lis­ti­nen. Näi­den ohes­sa kil­pai­lu­ky­kyi­sess­sä mää­rin aurin­koe­ner­gi­aa ja kil­pai­lu­ky­kyi­ses­sä ja sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vis­sä mää­rin tuu­lie­ner­gi­aa. Väi­tän, ettei toi­sen­lai­nen läh­tö­koh­ta ole rea­lis­ti­nen, niin kau­an, kun­nes näen uskot­ta­vas­ti nume­roin toi­sin todis­tet­ta­van. Tämän todis­ta­mi­sen luu­li­si ole­van monen tahon kes­kei­sen int­res­sin. Se oli­si kovaa poliit­tis­ta valuut­taa onnistuessaan.
    Todis­tei­den ja mal­lien puu­te, tai nii­den viit­tei­den tar­koi­tus­ha­kui­nen käsin­poi­min­ta sil­loin, kun nii­tä yri­te­tään tuot­taa, ja pal­jon ylei­sem­min mal­lien kor­vau­tu­mi­nen haa­vei­lul­la, puhuu erit­täin vah­vaa kieltään.

    Kaik­ki vih­re­ää ener­gi­aa Euroo­pas­sa run­saas­sa mitois­sa käyt­tä­mään pyr­ki­neet maat ovat pää­ty­neet myös lisää­mään hii­len­käyt­töään ja vih­reän ener­gian las­ku on ollut vih­rei­den asian­tun­ti­joi­den arvioi­ta suu­rem­pi ja saa­tu hyö­ty arvioi­ta pie­nem­pi ja epä­var­mem­pi. Niin Sak­sas­sa, Tans­kas­sa kuin eten­kin Espanjassa.
    Sen sijaan ydin­voi­maa suu­res­ti hyö­dyn­tä­väl­lä Rans­kal­la on län­si­maak­si poik­keuk­sel­li­sen alhai­nen hiilijalanjälki. 

    Näin koko­nai­suu­te­na, mitä kuvaa ei muu­ta se, että joku Ylen vih­reä toi­mit­ta­ja halu­aa teh­dä kohu-uuti­sen sii­tä, miten aurin­ko­säh­kö kes­kel­lä kesää oli Sak­sas­sa sopi­van het­ken aikaa ja sopi­vas­ti mää­ri­tel­ty­nä fos­sii­li­sia hal­vem­paa, pie­nes­sä skaa­lau­tu­mat­to­mas­sa mitassaan. 

    Jos halu­taan osoit­taa vaih­toeh­to­jen ja ske­naa­rioi­den perus­tel­ta­vuus, niin se on esi­tet­tä­vä nume­roin, laa­jas­sa kon­teks­tis­saan talou­den ja sosi­aa­li­set ja demo­kraat­ti­set kyn­nyk­set huo­mioi­den, ja objek­tii­vi­suu­teen pyr­kien; vir­he­mar­gi­naa­lei­neen, ei käsin­poi­mien ja haa­veil­len. Kar­kean nume­raa­li­sen perus­te­lu­vas­tuun pitäi­si olla ehdo­ton perus­e­del­ly­tys, jon­ka poh­jal­ta kes­kus­te­lua raken­taa ja mal­le­ja edel­leen kehittää.

    Jos iki­nä Osmo tähän haas­tee­seen jul­ki­se­na kes­kus­te­li­ja­na tar­tut, niin tämä toi­ve; vähem­män haa­vei­lua, enem­män, pal­jon enemm­män, numeroita.

  21. Yllä on pal­jon kehu­ja. Nii­hin on help­po yhtyä. Kos­ka vaik­ka miten kriit­ti­ses­ti jois­ta­kin Osmon näke­myk­sis­tä ja aihei­den vai­ke­ne­mi­ses­ta ajat­te­li­si, niin ei tar­vit­se kuin het­ken miet­tiä, miten jouk­koa­jat­te­le­vaa poruk­kaa aina­kin 190 muu­ta edus­ta­jaa edus­kun­nas­sa ovat, ja Osmo näyt­täy­tyy­kin heti pal­jon parem­mas­sa valos­sa. Yksi­löl­li­set poliit­ti­set avauk­set ja poh­din­ta ylei­ses­ti­kin on hyvin vähäis­tä. Tämä on oikeas­taan ainut laa­tu­aan täl­lai­sia vuo­ro­vai­kut­tei­sia blogeja.

    Sil­ti­kin kysyn, yllä ole­vaa pidem­pää vies­tiä ja sen väsyk­siin tois­tu­nut­ta aihe­pii­riä vas­ten. Vaik­ka et ole jät­tä­mäs­sä poliit­tis­ta vai­kut­ta­mis­ta, vain edus­kun­nan, niin miten näet poliit­ti­sen aat­teel­li­sen ja teo­reet­ti­sen perin­tö­si tätä kysy­mys­tä kos­kien, kysy­mys­tä, jota pidät maa­il­man tärkeimpänä?
    Entä vih­rei­den suh­teen tähän kysy­myk­seen ja miten olet sii­hen pyr­ki­nyt ja onnis­tu­nut vai­kut­ta­maan? Haluai­sit­ko suh­teen ole­van hyvin toisenlaisen?
    Median mukaan edus­kun­ta­ryh­män­ne pää­tös läh­teä hal­li­tuk­ses­ta oli yksi­mie­li­nen. Entä jos tämä joh­taa hal­li­tus­poh­jaan — jos­sa vih­reät oli­si­vat muu­ten olleet muka­na, mut­ta eivät nyt tule ole­maan — joka viher­pe­see tur­peen ja koskivoiman?

    Tie­dän, että aihees­ta int­tä­mi­nen var­mas­ti ärsyt­tää monia ja saman kir­joit­ta­mi­nen pit­käs­ti eri muo­doin on rasit­ta­vaa. Mut­ta jär­jen voi­mat­to­muus poli­tii­kan sosi­aa­li­sen puo­len edes­sä on ulkoa­päin erit­täin vai­kea hyväk­syä. Se on kuin pysäh­dys­ku­va sii­tä, mik­si on vai­kea uskoa poli­tii­kan rationalisoitumiseen.

    Yksi yhden maa­il­man kehit­ty­neim­mis­tä mais­ta ja kou­lu­te­tuim­mis­ta yhteis­kun­nis­ta älyk­käim­mis­tä polii­ti­kois­ta ei ole kyen­nyt pit­kän uran­sa aika­na tuot­ta­maan perus­tel­tua koko­nais­hah­mo­tel­maa ongel­mas­ta, jota pitää maa­il­man ja maa­il­man osa­na maan­sa tär­keim­pä­nä, kos­ka poli­tii­kan sosi­aa­li­nen puo­li on men­nyt sen edelle.
    Jos tämä on toden­mu­kai­nen ja siten hyvin mah­dol­li­nen ja ylei­nen­kin kuva lähel­tä ihmi­sen poliit­ti­sen toi­min­nan huip­pua, ja alas­päin on val­ta­va kui­lu pudo­tus­ta, niin mitä perus­tei­ta on olla opti­mis­ti­nen sen suh­teen, että ihmis­kun­ta kyke­nee tämän vuo­si­sa­dan haas­teet onnis­tu­nees­ti navigoimaan?

    Hyvin voi­ma­ton kuva politiikasta.

  22. Har­mi sinän­sä että osaa­va libe­raa­li ja humaa­ni hen­ki­lö pois­tuu poli­tii­kan suu­rim­mal­ta aree­nal­ta, mut­ta toi­saal­ta ymmär­rän pää­tök­sen aina­kin omal­ta kantiltani.
    On var­mas­ti tus­kas­tut­ta­vaa teroit­taa ihmi­sil­le sii­tä mis­tä ei tie­de­tä, kun päät­tä­jien ja äänes­tä­jien ske­naa­riois­sa kate­taan kaik­ki tar­peel­li­sek­si koet­tu. Tätä libe­ra­lis­min eli­neh­toa kun on mah­do­ton­ta käsi­tel­lä niin kuin kaik­kea muu­ta ole­vais­ta. Tar­koi­tan tie­ten­kin yksiselitteisyyttä.

    Toi­vo­tan onnea ja menes­tys­tä sinul­le Osmo.

  23. Olen­ko­han ainoa, joka haa­vai­lee puo­lu­eet­to­mas­ta demo­kra­tias­ta? Puo­lue­po­li­tiik­ka sot­kee mie­les­tä­ni var­si­nais­ten asioi­den käsit­te­lyä aika­lail­la, kes­kit­tää val­taa PJ:lle, puhu­mat­ta­kaan ulko­mai­den sisar­puo­luei­den vai­ku­tuk­sis­ta. Toki päättäjillä/ ihmi­sil­lä yli­pään­sä tulee aina ole­maan ideo­lo­gioi­ta, mut­ta nii­tä koros­ta­vat, kan­keat jär­jes­tel­mät tun­tu­vat ikä­vil­tä. Myös äänes­tä­jän kan­nal­ta voi olla hie­man haas­ta­vam­paa etsiä sopi­va ehdo­kas pulu­eet­to­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä, kun ehdok­kai­siin pitäi­si oikeas­ti tutus­tua. Ehdok­kaat voi­si­vat kui­te­kin vapaas­ti esi­tel­lä ideo­lo­gian­sa ja tavoit­teen­sa poli­tii­kas­sa, niin kuin ennen­kin, hei­tä ei vaan enää sitoi­si puoluepolitiikka.

  24. Olen samaa miel­tä Mak­ka­ra­ta­lon hau­tuu­maan kans­sa, että Ruot­si­de­mo­kraat­tien kiusaa­mi­nen oli lap­sel­lis­ta ja se toi­mi­kin itse­ään vas­taan ja puo­lue kak­sin­ker­tais­ti äänimääränsä.

    Mut­ta sitä miel­tä olen, että Ruot­sis­sa poli­tiik­kaa on lin­ja­kas­ta. Siel­lä ei vaa­li­ten­teis­sä kek­si­tä vas­tauk­sia hatus­ta vetäen kuten Suo­mes­sa. Poli­tii­kan ennus­ta­mat­to­muu­den sano­taan vie­neen jopa inves­toi­ni­ha­lut Suomeen.

  25. Tomi:
    Minus­ta taas on huvit­ta­vaa on monen vih­reän har­ras­ta­ma perus­te­le­ma­ton talous­kas­vun vas­tus­ta­mi­nen. Tai, no, moni huo­nos­ti ajat­te­le­va, kuvit­te­lee, että perus­te­luk­si kel­paa: raja­ton kas­vi rajal­li­ses­sa tilas­sa on mah­do­ton­ta vai miten huo­non ajat­te­lun mes­ta­ri, Lin­ko­la, sen muotoilikaan.

    Yrit­tä­kää ymmär­tää, että talous­kas­vu on monel­la­kin tapaa ei pel­käs­tään pel­käs­tään mah­dol­lis­ta vaan tie­tyin ehdoin toivottavaa..

    Sitaa­tis­sa myön­ne­tään, että talous­kas­vu on suo­ta­vaa TIETYIN EHDOIN

    Tie­de voi löy­tää uut­ta loput­to­mas­ti ja näin ollen on mah­dol­lis­ta kehit­tää yhä uusia sovel­lu­tuk­sia tava­roi­den ja pal­ve­lui­den. tuottamiseen.Talouskasvun edel­ly­tyk­sil­lä ei näyt­täi­si ole­van rajo­ja. Meil­le on kui­ten­kin ope­tet­tu, että raja­ton kas­vu rajal­li­sel­la maa­pal­lol­la on mah­dot­to­muus. Jos tois­tai­sin tätä hoke­maa, oli­sin yksi aikam­me kiemurtelijoista.

    Kui­ten­kaan talous­kas­vu ei kos­kaan voi olla riit­tä­vä, sil­lä pää­osin mark­ki­noi­den mani­pu­loi­mi­na ihmis­ten tar­peet kas­va­vat aina vie­lä nopeam­min kuin talous. Sik­si talous­kas­vun hyväk­si ”täy­tyy” tin­kiä vas­tuul­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta. Jot­ka tämän yrit­tä­vät kiis­tää, ovat myös aikam­me kiemurtelijoita.

    Vaik­ka talous­kas­vu oli­si kuin­ka hur­jaa tahan­sa, syn­ty­vät yli­mää­räi­set resurs­sit ihmi­nen pys­tyy sii­tä huo­li­mat­ta koh­den­ta­maan niin, että uusiin inno­vaa­tioi­hin jää aina vain vähem­män rahaa ja mui­ta edel­ly­tyk­siä. Sit­ten hur­ja­kin talous­kas­vu hii­puu ja vii­mein talous­kas­vu lop­puu kokonaan.

    Rea­lis­tin on läh­det­tä­vä sii­tä, että kulut­ta­mis­ta on pak­ko jat­kaa, kos­ka se on niin oleel­li­nen osa nyky­kult­tuu­riam­me. Kult­tuu­rin muut­ta­mi­nen on sitä pait­si äärim­mäi­sen vai­ke­aa, mut­ta kulu­tuk­sen sisäl­töä on sen sijaan ollut mah­dol­lis­ta uudis­taa ja tähän tar­vi­taan vih­rei­tä. Kulut­ta­mis­ta on jo voi­tu ohja­ta sel­lai­seen, min­kä tuot­ta­mi­nen ei tuh­laa ener­gi­aa, saas­tut­taa vähän, sääs­tää luon­non­va­ro­ja ja tapah­tuu eet­ti­ses­ti oikein. Apua sii­hen ei tule ydin­voi­mas­ta eikä sii­tä luopumisesta.

  26. Eräs Vih­rei­tä tun­te­va ystä­vä­ni tote­si Soi­nin­vaa­ran uuti­ses­ta, että van­hem­mat vih­reät on savus­tet­tu pois ja “sta­li­nis­ti­vih­reät” ovat jääneet.

  27. Osmo tilit­tää motii­ve­jaan. Mit­kä ovat polii­ti­kon motiivit?

    Minus­ta vas­tauk­sek­si ei rii­tä, että polii­tik­ko on ammat­ti ammat­tien jou­kos­sa ja poli­tii­kan teko on vain kei­no saa­da parem­pi elan­to. Sekään ei tun­nu hyväl­tä, jos polii­tik­ko sanoo ja tun­tee, että hän tekee poli­tiik­kaa, kos­ka se on kivaa ja sii­tä voi saa­da kuu­lui­suut­ta, mai­net­ta ja kun­ni­aa. Toki näin­kin saa olla, mut­ta vain jos se aut­taa hyvien asioi­den aja­mi­ses­sa ja niin­hän se usein aut­taa­kin, jol­lei mene överiksi.

    Oikea vas­taus kuu­lui­si olla, että poli­tii­kan kei­noin tun­tee pys­ty­vän­sä paran­ta­maan tiet­ty­jä asioi­ta tai jopa maa­il­maa. Sekin on kel­vol­li­nen syy läh­teä ehdol­le vaa­leis­sa, jos on pyy­det­ty aut­ta­maan puo­lu­een kas­vua ja näin var­mis­ta­maan päte­vän hen­ki­lön vali­tuk­si tuloa. Jos näil­lä motii­veil­la tulee itse­kin vali­tuk­si, ei hait­taa vaik­ka on vain nöy­rä äänes­tys­na­pin painaja.

    Kai aika moni tul­tu­aan valituksi
    kun­nan­val­tuus­toon, vas­ta sen jäl­keen löy­tää motii­vin­sa puo­lu­een oppi-isil­tä. Jos tun­tee tai uskoo tois­ten väit­tei­tä, että oli­si poli­tiik­kaan päte­vä, sil­loin ehdok­kaak­si aset­tu­mi­sen tuli­si olla vel­vol­li­suus, joka syr­jäyt­tää kivo­ja har­ras­tuk­sia ja jopa työkiireitä. 

    Polii­ti­kon on myös osat­ta­va luo­pua, mut­tei lii­an her­käs­ti, jol­lei ole kor­vaa­jia, joil­la on mah­dol­li­suus tul­la vali­tuik­si. Onko Osmon ajat­te­lul­le kor­vaa­jia? Osmo on ennen­kin luo­pu­nut eikä ole ilmes­ty­nyt parem­pia kor­vaa­jia. Hän väis­tyi vih­rei­den pj.-paikalta, kun syyt­ti itse­ään puo­lu­een­sa vaa­li­tap­pios­ta. Täl­lai­nen logiik­ka on vaa­ral­lis­ta, sil­lä kuka pys­tyy mää­rit­te­le­mään, mis­tä oikeas­ti huo­no vaa­li­me­nes­tys johtui.

    Ymmär­rän kui­ten­kin, että on syy­tä antaa tilaa muil­le, mut­ta Osmol­ta se ei onnis­tu kuten vaik­ka­pa Jut­ta Urpi­lai­sel­ta (pakol­la) SDP:ssä. Jos Osmo on muka­na, media kysyy hänel­tä eikä puheen­joh­ta­jal­ta. Ei sil­ti, Osmol­ta kysy­tään vih­rei­den mie­li­pi­det­tä, vaik­ka hän oli­si vetäy­ty­nyt ulkomaille.

    Toki on tilan­tei­ta, jois­sa pitää väis­tyä, jos näyt­tää syyl­li­sel­tä, oli syyl­li­nen tai ei. Kes­kus­tan Ant­ti Kaik­ko­nen ei väis­ty­nyt, vaik­ka lei­mat­tiin syyl­li­sek­si. Se löi lei­man koko puo­lu­ee­seen ja puo­lue kär­si. Kui­ten­kaan Kaik­kos­ta ei voi­tu menet­te­lys­tä moit­tia, sil­lä sii­tä vahin­ko oli­si vain paisunut.

    Jos Osmo muu­al­la kuin kan­san­edus­ta­ja­na kokee mah­dol­li­suu­ten­sa parem­mik­si edis­tää tär­kei­tä asioi­ta, se on kel­po syy vetäy­ty­mi­sel­le. Vähän kui­ten­kin säräh­tää, kun hän valit­taa motii­vien puu­tet­ta kansanedustajana.

    1. Moti­vaa­tion puu­te joh­tuu sii­tä, että en kat­so saa­nee­ni riit­tä­väs­ti aikaan edus­kun­nas­sa. Lisäk­si kan­san­edus­ta­juus on estä­nyt minua toi­mi­mas­ta tehok­kaas­ti muil­la tavoil­la. (huo­mat­ta­koon, että pidin tätä hal­li­tus­ta his­to­rial­li­sen huo­no­na.) Minus­ta vähäi­set aikaan­saan­nok­set ovat hyvä syy jää­dä pois.

  28. Hyvä Osmo Soininvaara,

    Toi­vot­ta­vas­ti jak­sat jat­kaa tätä blo­gia vie­lä pit­kään. En ole ihan aina ollut käsit­te­le­mis­tä­si asiois­ta samaa miel­tä kans­sa­si, mut­ta olen oppi­nut luot­ta­maan sii­hen, että tääl­tä löy­tyy paras­ta tie­toa ajan­koh­tais­ten suur­ten yhteis­kun­na­lis­ten kysy­mys­ten taus­tois­ta ja koko­nai­suuk­sis­ta. Tar­ve täl­lai­sel­le tie­don­vä­li­tyk­sel­le vain kas­vaa kun enti­set laa­tu­me­diat­kin rea­goi­vat ahdin­koon­sa hake­mal­la suu­rem­pien ylei­sö­jen suo­sio­ta koros­ta­mal­la hen­ki­löi­tä, tun­tei­ta ja konflik­te­ja asia­tie­don kustannuksella.

  29. Kari:
    Olen­ko­han ainoa, joka haa­vai­lee puo­lu­eet­to­mas­ta demo­kra­tias­ta? Puo­lue­po­li­tiik­ka sot­kee mie­les­tä­ni var­si­nais­ten asioi­den käsit­te­lyä aika­lail­la, kes­kit­tää val­taa PJ:lle—

    Siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­pa.

    Se radi­kaa­li idea, että rah­vaan, ei puo­lue­toi­mis­to­jen, tuli­si päät­tää kenel­lä on mah­dol­li­suus pääs­tä läpi. Mitä sii­tä­kin tulisi?

  30. Voi har­mi. Ketä minä jat­kos­sa äänes­tän? Ehdok­kais­ta vain mur­to-osa on riit­tä­vän älyk­käi­tä, laa­ja-alai­sia ja suh­teel­li­suu­den­ta­jui­sia, jot­ta hei­tä voi­si hyväl­lä mie­lel­lä äänes­tää ja sit­ten vie­lä seu­ra­ta tyy­ty­väi­se­nä hei­dän toi­min­taan­sa edus­kun­nas­sa. Ja täs­tä pie­nes­tä jou­kos­ta pitäi­si vie­lä löy­tää suun­nil­leen saman arvo­maa­il­man jaka­va ehdo­kas. Osmo Soi­nin­vaa­ra on nämä kovat ehdot täyt­tä­nyt, mut­ta eipä tule heti mie­leen ketään muu­ta joka samal­le tasol­le yltäisi.

    Ymmär­rän sil­ti tätä rat­kai­sua. Kun poli­tiik­ka ker­ran on mitä on, täy­tyy sen olla hyvin tur­haut­ta­vaa ajat­te­le­val­le, vil­pit­tö­mäs­ti hyvään pyr­ki­väl­le ihmi­sel­le. On siis syy­tä lausua suu­ret kii­tok­set Osmo Soi­nin­vaa­ral­le kai­kis­ta näis­tä vuo­sis­ta edus­ta­ja­na­ni. Toi­von todel­la har­taas­ti, että tämän rat­kai­sun myö­tä jak­sat entis­tä parem­min mui­ta toi­mia­si, tämän blo­gin yllä­pi­to mukaan lukien. Suo­men paras blogi?

  31. Blo­gin kan­nal­ta parem­pi näin, kuten tote­sin jo nel­jä vuot­ta sit­ten. Lis­sää höyryä!

  32. Vih­reis­sä­hän on tulos­sa suku­pol­ven vaih­dos jos aina­kin Brax ja Soi­nin­vaa­ra jää­vät pois.

    Mites Sin­ne­mä­ki? Ja Hautala?

  33. ter­ve,

    olen vuo­sien mit­taan kir­joit­ta­nut monen­lais­ta kom­ment­tia sivuil­la­si. Aina lopul­ta kan­nat­ta­nut ja aanes­ta­nyt. HYvaa jatkoa.

    t. Mik­ko

  34. Pahoit­te­len Osmo, että sivuil­la­si käy­dään täl­lais­ta kes­kus­te­lua itse aiheen ohi. Kos­ka kui­ten­kin tämä nime­tön oli jul­keas­ti ja tör­keäs­ti aset­tu­nut aka­tee­mi­sen tar­kas­tus­pro­ses­sin ylä­puo­lel­le, niin onhan sitä pik­kui­sen pak­ko kommentoida.
    Hän jos kuka on jo etu­kä­teen päät­tä­nyt mie­li­pi­teen­sä. Nyt­hän oli puhe uusiu­tu­van ener­gian riit­tä­vyy­des­tä, mut­ta asia tai­si men­nä vähän muu­al­le. Mones­ti­han on tapa­na, että toi­sen mie­li­pi­teet ja teke­mi­set yli­mal­kaan ensin mol­la­taan, niin sit­ten saa­daan omal­le kan­nal­le ikään kuin parem­pi painoarvo.
    Itse väi­tös­tä arvioi­taes­sa kan­nat­taa muis­taa, että minul­la oli 2 esi­tar­kas­ta­jaa, molem­mat ulko­mail­ta ja toi­nen USA:sta, Jour­nal of Clea­ner Pro­duc­tion sar­jan pää­toi­mit­ta­ja. Juu­ri hän ehdot­ti väik­kä­rin arvo­sa­nak­si lau­da­tu­ria, eli kor­kein­ta mah­dol­lis­ta; hän on tar­kas­ta­nut sato­ja väi­tös­kir­jo­ja uran­sa aika­na. Toi­nen­kin kan­nat­ti exi­mi­aa, mikä oli lopul­li­nen arvo­sa­na. Se hyväk­syn­näs­tä. Lisäk­si näyt­tää sil­tä, että luki­ja on otta­nut kan­taa ns. yhteen­ve­toar­tik­ke­liin, kun perus­tie­dot ovat nel­jäs­sä erik­seen jul­kais­tus­sa artik­ke­lis­sa — niis­tä kol­me on jul­kais­tu kor­kean impact fac­to­rin jour­na­lis­sa ja ne ovat käy­neet ver­tai­sar­vioin­nin, kuten kuu­luu­kin. Kaik­ki ovat kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu­ja sar­jo­ja, joi­hin on tun­kua ja pyr­kyä, joten sii­tä hyväk­syn­näs­tä ei ole epä­sel­vyyt­tä. Täs­sä­kin mie­les­sä kir­joit­ta­jan tol­vai­sut ovat kovas­ti louk­kaa­via mut­ta ennen kaik­kea type­riä ja asi­aa tuntemattomia.
    Muu­ten väi­tös­kir­jois­sa on var­mas­ti mones­ta­kin näkö­kul­mas­ta “tur­hia” osia, jot­ka kuu­lu­vat opin­näyt­tee­seen. Niis­tä ei voi vetää mitään joh­to­pää­tök­siä eikä var­sin­kaan nyt puhut­tuun aihee­seen eli uusiu­tu­van ener­gian poten­ti­aa­lei­hin. Sehän oli muu­ten­kin vain osa väi­tös­kir­jan koko­nai­suu­des­sa. Tämä kave­ri kui­ten­kin töl­vii niil­lä­kin tyy­liin että evo­luu­tion poh­din­noil­la ei voi­da nii­tä ja näi­tä asio­ta rat­kais­ta … kuin­ka type­rää, kuin­ka lapsellista!

    Tär­keäm­pi ero lie­nee sii­nä, että — kuten yleen­sä­kin — maa­li­man­ku­vat ja tie­de­kä­si­tys ylei­sel­lä tasol­la tör­mää­vät. Eräs usko­vai­nen pro­fes­so­ri mol­la­si teos­ta ihan toi­ses­ta syys­tä, täs­sä sel­väs­ti posi­ti­vis­ti­nen nume­ro­nik­ka­ri arvos­te­lee ymmär­tä­vää ja holi­sis­ta ja laa­jas­ti asioi­ta ymmär­tä­vää tie­teen otet­ta. Mones­ti­han on his­to­rias­ta tut­tua, että juu­ri tek­nis­ten tie­tei­den edus­ta­jat rakas­ta­vat luku­ja eivät­kä oikein mitään muu­ta ymmär­rä­kään. Täs­tä syy­tä tähän kes­kus­te­luun on tur­ha men­nä laa­jem­min. Vali­tet­ta­van har­voin vain näkee sel­lai­sia väi­tös­kir­jo­ja, jois­sa oli­si jon­kin­lai­nen laa­jem­pi kehys, maa­il­man­kua­vas­ta kum­pua­va ja filo­so­fi­seen­kin koko­nai­suu­teen sijoit­ta­va ote — ylei­sem­pää on vain ladel­la dataa ja nume­roi­na ilmais­ta­via tut­ki­mus­tu­lok­sia, kaa­vo­ja ja tek­ni­siä detaljeja.

    Yhdes­sä asias­sa hän on oikeas­sa: en ole väik­kä­ris­sä ja nume­roil­la suo­raan osoit­ta­nut, että Suo­mi voi­si olla oma­va­rai­nen uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Se väi­te on syn­ty­nyt yli 10 vuo­den tut­ki­muk­sis­ta, osit­tain omis­ta aineis­tois­ta, jois­ta osa on täs­sä nimen­omai­ses­sa jul­kai­sus­sa ja osa myö­hem­min saa­tu­ja, osit­tain kan­sain­vä­li­ses­tä ver­tai­le­vas­ta kir­jal­li­suu­des­ta. Tätä asi­aa on toki sivut­tu discus­sion osas­sa väik­kä­ris­sä. Kun tie­däm­me, että pel­käl­lä bio­ener­gial­la ja sii­tä­kin vain sel­lai­sel­la frak­tiol­la joka jää kai­kes­ta muus­ta käy­tös­tä yli, pääs­tään monen maa­kun­nan tasol­la ylio­ma­va­rai­suu­teen, ja kun tähän lisä­tään pel­käs­tään nyt lupa­kä­sit­te­lys­sä ja oikeas­ti vireil­lä ole­vat tuu­li­voi­ma­hank­keet, niin pääs­tään sel­lai­siin lukui­hin, että ne eivät jätä arvai­lu­jen varaa. Näis­tä kai­kis­ta luvuis­ta puut­tuu edel­leen mer­kit­tä­viä uusiu­tu­van ener­gian läh­tei­tä (aurin­ko, maa­pe­rään ja veteen sitou­tu­nut ener­gia jne.). Nämä kaik­ki asiat yhteen­ve­täen syn­tyy väitteeni.

    Talou­des­ta esi­te­tyt huo­miot ovat todel­la ama­töö­ri­mäi­siä, niis­sä ole­te­taan suo­raan että uusiu­tu­va ener­gia ei tule toi­meen ilman tukia. Hän unoh­taa (aktii­vi­ses­ti), että fos­sii­lie­ner­gi­aa tue­taan glo­baa­lis­ti 10-ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na uusiu­tu­vaan ener­gi­aan, ja vas­ta uuti­soi­tiin että las­ku­ta­vas­ta riip­puen luvut Suo­mes­sa ovat tät­kin dra­maat­ti­sem­mat — eli jos kaik­ki tuet pois­tet­tai­siin saman tien, fos­sii­lie­ner­gia ei kos­kaan enää oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen! Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon ja eri­tyi­ses­ti tule­vai­suut­ta poh­ties­sam­me, että sekä tek­niik­ka että talous ovat koko ajan muut­tu­via sys­tee­me­jä, jois­sa on ihan tur­ha tui­jot­taa vii­van alle jää­vää lukua het­kel­lä t0. On myös tur­ha väit­tää, että ener­gia-alal­la val­lit­si­si joten­kin mark­ki­naeh­toi­nen ja vapaa kila­pi­lu­ti­lan­ne, kun tosia­sias­sa lait ja ase­tuk­set ja muut yhtei­set pelin­sään­nöt sane­le­vat alan kan­nat­ta­vuu­den, täl­lä het­kel­le ne sane­le­vat, että nykyi­nen tuo­tan­to­ta­pa on kannattava.

    Me taas tie­däm­me, mil­lai­nen alue­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys ener­gial­la on ja mil­lai­set raha­sum­mat voi­tai­siin jät­tää omil­le alueil­le pel­käs­tään uusiu­tu­vaa ener­gi­aa käyt­tä­mäl­lä — sii­nä on meil­le pysy­viä ja ilman tukia luo­tu­ja työ­paik­ko­ja, rahas­sa mitat­tu­na muu­ta­man kes­tä­vyys­va­jeen ver­ran. Hyvä esi­merk­ki on Jepuan bio­kaa­su­lai­tos, sel­lai­sia sai­si 800‑1000 Olki­luo­to 3:n hin­nal­la, ener­gi­aa yhtä pal­jon vaik­ka­kin pik­kui­sen vähem­män säh­köä — paris­sa vuo­des­sa, ilman 15 vuo­den odo­tusai­kaa, ja kai­ken lisäk­si rahat pysyi­si­vät kotia­maas­sa. Se oli­si oike­aa oma­va­rai­suut­ta, päin­vas­toin kuin esi­mer­kik­si ydin­voi­ma, jos­sa raa­ka-aineet ja tek­niik­ka tule­vat ulko­maas­ta, usein myös osaa­mi­nen ja pää­oma, ainoas­taa tuo­tan­to on omal­la maa­pe­räl­lä kuten kivihiilituotannossakin.

    1. Pek­ka Peura,
      Tuo tar­koit­ta­ma­si kir­joi­tus väi­tös­kir­jas­ta­si oli niil­lä rajoil­la, että jul­kai­sen­ko vai en. Ajat­te­lin, että vää­rät käsi­tyk­set eivät sii­tä katoa, että ne sen­su­roi­daan. Täl­lä blo­gil­la vää­rä väi­te kumo­taan nopeas­ti, joten ne on paras julkaista.

  35. Kari:
    Olen­ko­han ainoa, joka haa­vai­lee puo­lu­eet­to­mas­ta demo­kra­tias­ta? Puo­lue­po­li­tiik­ka sot­kee mie­les­tä­ni var­si­nais­ten asioi­den käsit­te­lyä aika­lail­la, kes­kit­tää val­taa PJ:lle, puhu­mat­ta­kaan ulko­mai­den sisar­puo­luei­den vai­ku­tuk­sis­ta. Toki päättäjillä/ ihmi­sil­lä yli­pään­sä tulee aina ole­maan ideo­lo­gioi­ta, mut­ta nii­tä koros­ta­vat, kan­keat jär­jes­tel­mät tun­tu­vat ikä­vil­tä. Myös äänes­tä­jän kan­nal­ta voi olla hie­man haas­ta­vam­paa etsiä sopi­va ehdo­kas pulu­eet­to­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä, kun ehdok­kai­siin pitäi­si oikeas­ti tutus­tua. Ehdok­kaat voi­si­vat kui­te­kin vapaas­ti esi­tel­lä ideo­lo­gian­sa ja tavoit­teen­sa poli­tii­kas­sa, niin kuin ennen­kin, hei­tä ei vaan enää sitoi­si puoluepolitiikka.

    Uskoi­sin että suu­rin ongel­ma puo­lu­eet­to­mas­sa mal­lis­sa oli­si että neu­vot­te­le­mi­nen on vai­ke­aa jos on lii­kaa neuvottelijoita.
    Mut­ta toi­saal­ta se ei lie­ne ylit­se­pää­se­mä­tön ongel­ma, kan­san­edus­ta­jat voi­tai­siin vaik­ka jakaa eri ryh­miin jot­ka kes­ke­nään päät­täi­si­vät jos­tain tie­tys­tä poli­tii­kan osasta.
    Suu­rem­pi vai­keus lie­nee että val­tiai­ta on yleen­sä han­ka­la yli­pu­hua luo­pu­maan vallastaan.

  36. Pek­ka Peu­ra: Kun tie­däm­me, että pel­käl­lä bio­ener­gial­la ja sii­tä­kin vain sel­lai­sel­la frak­tiol­la joka jää kai­kes­ta muus­ta käy­tös­tä yli, pääs­tään monen maa­kun­nan tasol­la yliomavaraisuuteen,

    Mitä rele­vans­sia sil­lä on, että jos­sain perä-pih­ti­pu­taal­la kas­vaa enem­män met­sää kuin mitä siel­lä perä-pih­ti­pu­taal­la asu­vat ihmi­set ja teol­li­suus käyt­tä­vät, kun Suo­men laa­juu­des­sa koko bio­mas­san vuo­si­kas­vu ei rii­tä kat­ta­maan pri­mää­rie­ner­gian käyt­töä (mer­kit­tä­vä osa tuos­ta vuo­si­kas­vus­ta menee täl­lä het­kel­lä muu­al­le kuin ener­gian­tuo­tan­toon)? Ja jos kysy­mys ase­te­taan glo­baa­liin mit­ta­kaa­vaan, ongel­mat vain kas­va­vat (sivis­ty­nyt arvaus, ei lähdeviitettä). 

    Jos joku väit­tää, että Suo­men pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus voi­daan kat­taa (suo­ma­lai­sil­la) uusiu­tu­vil­la, haluai­sin näh­dä nume­rot. Edes kar­keal­la tasolla.

  37. Kes­kus­te­lun siir­täi­si mie­luus­ti toi­seen ket­juun, jos sel­lai­nen oli­si käy­tän­nöl­li­ses­ti avoin­na. Tun­tuu hie­man ilkeäl­tä ja tun­kei­le­val­ta tal­loa Osmon edus­kun­tau­ran muis­te­lua ja kiit­te­lyä. Mut­ta blo­gi­han on poliit­ti­nen ja aihe, ener­gia­po­li­tiik­ka, Osmon maa­il­man tär­keim­mäk­si kuvaa­ma, joten men­köön sil­lä veruk­keel­la. New Yor­kis­sa oli juu­ri glo­baa­li kokous ja pal­jon puhei­ta ja vähän sitou­muk­sia, vih­reät läh­ti­vät ener­gia­po­li­tii­kan takia hal­li­tuk­ses­ta ja Grahn-Laa­so­nen vih­jai­li tur­pees­ta ja kos­ki­voi­mas­ta. Ehdo­tan yleis­tä ket­jua täs­tä tär­keäs­tä aihees­ta, min­ne tämän­kin kom­men­tin voi­si sil­loin siirtää.

    .
    .
    .

    Pek­ka Peu­ra:
    tämä nime­tön oli jul­keas­ti ja tör­keäs­ti aset­tu­nut aka­tee­mi­sen tar­kas­tus­pro­ses­sin yläpuolelle

    Kuu­los­taa jol­ta­kin muul­ta kuin tie­teel­li­sel­tä ins­tans­sil­ta. En nyt kui­ten­kaan aio pyy­tää tör­keyt­tä­ni ja jul­keut­ta­ni anteek­si, kos­ka on mie­les­tä­ni täy­sin sel­vää, että tie­teen ja tie­teen käy­tän­tö­jen, meto­dien, sisäl­tö­jen pitää olla avoi­mes­ti kritisoitavissa.

    Hän jos kuka on jo etu­kä­teen päät­tä­nyt mie­li­pi­teen­sä. Mones­ti­han on tapa­na, että toi­sen mie­li­pi­teet ja teke­mi­set yli­mal­kaan ensin mol­la­taan, niin sit­ten saa­daan omal­le kan­nal­le ikään kuin parem­pi painoarvo.

    Minul­la todel­la on vah­va ennak­ko­kä­si­tys, että meto­dit ja käy­tän­tö mene­vät ylei­ses­ti rik­ki tie­tei­den ‘peh­me­tes­sä’, takao­ven avau­tues­sa kai­ken­lai­sel­le ideo­lo­gi­sel­le, näke­myk­sel­li­sel­le, ver­tais­ryh­mäl­li­sel­le ja itsen­sä toden­ta­mi­sel­le tie­teen objek­tii­vi­suu­teen pyr­ki­vien arvo­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tämä käsi­tys kyl­lä­kin on muo­dos­tu­nut usei­den vuo­sien kulues­sa ja näen sen ole­van erit­täin perustellun.

    Itse väi­tös­tä arvioi­taes­sa kan­nat­taa muis­taa, että minul­la oli 2 esi­tar­kas­ta­jaa, molem­mat ulko­mail­ta ja toi­nen USA:sta, Jour­nal of Clea­ner Pro­duc­tion sar­jan pää­toi­mit­ta­ja. Juu­ri hän ehdot­ti väik­kä­rin arvo­sa­nak­si lau­da­tu­ria, eli kor­kein­ta mah­dol­lis­ta; hän on tar­kas­ta­nut sato­ja väi­tös­kir­jo­ja uran­sa aika­na. Toi­nen­kin kan­nat­ti exi­mi­aa, mikä oli lopul­li­nen arvo­sa­na. Se hyväk­syn­näs­tä. Lisäk­si näyt­tää sil­tä, että luki­ja on otta­nut kan­taa ns. yhteen­ve­toar­tik­ke­liin, kun perus­tie­dot ovat nel­jäs­sä erik­seen jul­kais­tus­sa artik­ke­lis­sa – niis­tä kol­me on jul­kais­tu kor­kean impact fac­to­rin jour­na­lis­sa ja ne ovat käy­neet ver­tai­sar­vioin­nin, kuten kuu­luu­kin. Kaik­ki ovat kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu­ja sar­jo­ja, joi­hin on tun­kua ja pyr­kyä, joten sii­tä hyväk­syn­näs­tä ei ole epäselvyyttä. 

    Alan auk­to­ri­teet­tei­hin ja jul­kai­sui­hin vetoa­mi­set eivät vakuu­ta. Jos kat­son meto­dien ja käy­tän­tö­jen ole­van rik­ki, niin vas­taa­van suun­tai­sia käy­tän­tö­jä ja meto­de­ja käyt­tä­vien auk­to­ri­teet­ti ja tit­te­lit eivät tätä muu­ta. Käsi­tys sii­tä, että on koko­nai­sia ‘peh­meän’ tie­teen alo­ja, jot­ka ovat tie­teel­li­ses­ti rik­ki, eivät­kä siten juu­ri tie­det­tä, ei ole miten­kään harvinainen.

    Täs­sä­kin mie­les­sä kir­joit­ta­jan tol­vai­sut ovat kovas­ti louk­kaa­via mut­ta ennen kaik­kea type­riä ja asi­aa tuntemattomia.

    Tun­nut otta­van asian kovin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Olen yhä sitä miel­tä, ettei väi­tös­kir­ja­si ole tie­det­tä, ja että tie­teel­li­sem­mäs­sä yhteis­kun­nas­sa sitä ei pitäi­si hyväk­syä. Tämä on kan­ta väi­tös­kir­jaa­si ja sen sisäl­töön. Tämän pitäi­si pysyä eril­lään sii­tä, että hyök­käi­sin sinun hen­ki­löä­si vastaan.

    Muu­ten väi­tös­kir­jois­sa on var­mas­ti mones­ta­kin näkö­kul­mas­ta “tur­hia” osia, jot­ka kuu­lu­vat opin­näyt­tee­seen. Niis­tä ei voi vetää mitään joh­to­pää­tök­siä eikä var­sin­kaan nyt puhut­tuun aihee­seen eli uusiu­tu­van ener­gian poten­ti­aa­lei­hin. Sehän oli muu­ten­kin vain osa väi­tös­kir­jan koko­nai­suu­des­sa. Tämä kave­ri kui­ten­kin töl­vii niil­lä­kin tyy­liin että evo­luu­tion poh­din­noil­la ei voi­da nii­tä ja näi­tä asio­ta rat­kais­ta … kuin­ka type­rää, kuin­ka lapsellista!

    Sain pika­lu­kea tuo­ta kuvat­tua sisäl­töä kym­me­niä sivu­ja ennen kuin tör­mä­sin ensim­mäi­siin nume­roi­hin. Sel­lai­nen “poh­din­ta”, mitä väi­tös­kir­ja­si sisäl­lös­tä suu­ri osa on, on minus­ta tie­teel­li­ses­ti hyvin vähä­ar­vois­ta tai arvo­ton­ta. Vas­taa­vaan lähes­ty­mis­ta­paan ja käy­tän­töi­hin tör­mää esi­mer­kik­si nais­tut­ki­muk­ses­sa. Sil­loin­kin minus­ta yksi sivul­li­nen van­kas­ti perus­tel­tu­ja numee­ri­sia tulok­sia esi­mer­kik­si kak­sos­tut­ki­muk­sis­ta on tie­teel­li­ses­ti pal­jon arvok­kaam­paa kuin sata sivua poh­din­taa suku­puo­li­suuk­sis­ta. Tämä on näke­mys kos­kien tie­det­tä. Se voi olla jon­kun mie­les­tä type­rä ja lap­sel­li­nen, se on sil­ti kos­kien tie­det­tä. Se ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen hyökkäys.

    Tär­keäm­pi ero lie­nee sii­nä, että – kuten yleen­sä­kin – maa­li­man­ku­vat ja tie­de­kä­si­tys ylei­sel­lä tasol­la tör­mää­vät. Eräs usko­vai­nen pro­fes­so­ri mol­la­si teos­ta ihan toi­ses­ta syys­tä, täs­sä sel­väs­ti posi­ti­vis­ti­nen nume­ro­nik­ka­ri arvos­te­lee ymmär­tä­vää ja holi­sis­ta ja laa­jas­ti asioi­ta ymmär­tä­vää tie­teen otet­ta. Mones­ti­han on his­to­rias­ta tut­tua, että juu­ri tek­nis­ten tie­tei­den edus­ta­jat rakas­ta­vat luku­ja eivät­kä oikein mitään muu­ta ymmär­rä­kään. Täs­tä syy­tä tähän kes­kus­te­luun on tur­ha men­nä laajemmin. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta men­nä sii­hen kes­kus­te­luun ja näh­dä, miten vas­ta­ky­sy­mys­ten ja perus­te­lu­vas­tuun edes­sä perus­te­li­sit kan­taa­si uusiu­tu­vis­ta ja bio­ener­gias­ta numee­ri­ses­ti. Hin­nan ohel­la poten­ti­aa­lis­ta­kin on mui­ta arvioi­ta kuin käyt­tä­mä­si. Eikö esi­mer­kik­si täl­lai­nen vir­he­mar­gi­naa­li ole sinus­ta tär­keä? Kos­ka sit­ten, jos todel­la ruve­taan jotain vaih­toeh­toa toteut­ta­maan, niin käy­tän­nön luvut ovat ne, mil­lä on merkitystä.

    Vali­tet­ta­van har­voin vain näkee sel­lai­sia väi­tös­kir­jo­ja, jois­sa oli­si jon­kin­lai­nen laa­jem­pi kehys, maa­il­man­kua­vas­ta kum­pua­va ja filo­so­fi­seen­kin koko­nai­suu­teen sijoit­ta­va ote – ylei­sem­pää on vain ladel­la dataa ja nume­roi­na ilmais­ta­via tut­ki­mus­tu­lok­sia, kaa­vo­ja ja tek­ni­siä detaljeja.

    Toi­vo­mia­si väi­tös­kir­jo­ja näkee peh­meis­sä tie­teis­sä loput­to­miin. Mis­sä mää­rin eri­lai­set meto­dit ja käy­tän­nöt, lähes­ty­mis­ta­vat ovat perus­tel­tu­ja riip­puu toki aiheesta.

    Uusiu­tu­van ener­gian poten­ti­aa­lin ja sii­hen siir­ty­mi­sen kus­tan­nus­ten pitäi­si mie­les­tä­ni olla erit­täin numee­ri­sia kysymyksiä.

    Yhdes­sä asias­sa hän on oikeas­sa: en ole väik­kä­ris­sä ja nume­roil­la suo­raan osoit­ta­nut, että Suo­mi voi­si olla oma­va­rai­nen uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Se väi­te on syn­ty­nyt yli 10 vuo­den tut­ki­muk­sis­ta, osit­tain omis­ta aineis­tois­ta, jois­ta osa on täs­sä nimen­omai­ses­sa jul­kai­sus­sa ja osa myö­hem­min saa­tu­ja, osit­tain kan­sain­vä­li­ses­tä ver­tai­le­vas­ta kir­jal­li­suu­des­ta. Tätä asi­aa on toki sivut­tu discus­sion osas­sa väik­kä­ris­sä. Kun tie­däm­me, että pel­käl­lä bio­ener­gial­la ja sii­tä­kin vain sel­lai­sel­la frak­tiol­la joka jää kai­kes­ta muus­ta käy­tös­tä yli, pääs­tään monen maa­kun­nan tasol­la ylio­ma­va­rai­suu­teen, ja kun tähän lisä­tään pel­käs­tään nyt lupa­kä­sit­te­lys­sä ja oikeas­ti vireil­lä ole­vat tuu­li­voi­ma­hank­keet, niin pääs­tään sel­lai­siin lukui­hin, että ne eivät jätä arvai­lu­jen varaa. 

    Ne jät­tä­vät hyvin pal­jon arvai­lu­jen varaan. Eten­kin muu­tok­sen hin­nan osal­ta, mikä on erit­täin kes­kei­nen kysy­mys muu­tok­sen rea­lis­min kannalta.

    Näis­tä kai­kis­ta luvuis­ta puut­tuu edel­leen mer­kit­tä­viä uusiu­tu­van ener­gian läh­tei­tä (aurin­ko, maa­pe­rään ja veteen sitou­tu­nut ener­gia jne.). Nämä kaik­ki asiat yhteen­ve­täen syn­tyy väitteeni.

    Niis­tä luvuis­ta puut­tu­vat myös epä­var­muus­te­ki­jät, vir­he­mar­gi­naa­lit ja kus­tan­nusar­vio. Hin­nan, skaa­lau­tu­vuu­den, säh­kön­saan­nin tasai­suu­den ja luo­tet­ta­vuu­den lisäk­si voi luvuis­sa epäil­lä ole­van sel­lais­ta ilmaa, mikä tuli­si ilmi vas­ta yri­tet­täes­sä ener­gi­aa suu­res­sa mitas­sa tuot­taa. Ruo­ko­hel­ves­tä esi­tet­tiin mitä suu­rim­pia luku­ja poten­ti­aa­lis­ta, myös ns. asian­tun­ti­joi­den toi­mes­ta, kun­nes käy­tän­nös­sä ilme­ni, että se tuk­ki konei­ta, ei tuot­ta­nut toi­vo­tus­ti ener­gi­aa ja oli kär­rät­tä­vä kaatopaikalle.

    Sinun­kin arvioi­hi­si liit­tyy pal­jon sel­lai­sia muut­tu­jia kuten “tek­niik­ka edel­lyt­tää vie­lä pal­jon kehittämistä”.

    Talou­des­ta esi­te­tyt huo­miot ovat todel­la ama­töö­ri­mäi­siä, niis­sä ole­te­taan suo­raan että uusiu­tu­va ener­gia ei tule toi­meen ilman tukia. 

    Väit­täi­sin (ehkä vesi­voi­maa lukuun otta­mat­ta) empi­rian hyvin vah­vas­ti tätä jul­kean ama­töö­ri­mäis­tä huo­mio­ta tuke­van. Jos näin ei oli­si, niin näki­sim­me val­ta­van yksi­tyi­sen rahan vir­ran kan­nat­ta­vaan uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Mut­ta usei­den mai­den koke­mus­ten perus­teel­la sii­tä on vai­kea saa­da kan­nat­ta­vaa tukiais­ten avul­la­kaan. Hii­len hin­nan pitäi­si nous­ta val­ta­vas­ti, mikä edel­lyt­täi­si glo­baa­lia sopi­mus­ta, mitä ei ole ole­mas­sa, ja hyvin vai­kea näh­dä ole­van tulossakaan.

    Hän unoh­taa (aktii­vi­ses­ti), että fos­sii­lie­ner­gi­aa tue­taan glo­baa­lis­ti 10-ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na uusiu­tu­vaan ener­gi­aan, ja vas­ta uuti­soi­tiin että las­ku­ta­vas­ta riip­puen luvut Suo­mes­sa ovat tät­kin dra­maat­ti­sem­mat – eli jos kaik­ki tuet pois­tet­tai­siin saman tien, fos­sii­lie­ner­gia ei kos­kaan enää oli­si kilpailukykyinen!

    Tuon vii­mei­sen kun vie­lä perus­te­li­sit niil­lä jul­keil­la nume­roil­la. Väit­tee­si on hie­man saman­lai­nen kuin, että kos­ka maa­ta­lou­den teho­tuo­tan­toa tue­taan run­saas­ti jul­ki­sin varoin, ei maa­ta­lou­den teho­tuo­tan­to omil­laan oli­si enää kos­kaan kil­pai­lu­ky­kyis­tä luo­mu­tuo­tan­non kans­sa! Tuis­ta huo­li­mat­ta teho­tuo­tan­to tuot­taa ruo­an hal­vem­mal­la kuin luo­mu­tuo­tan­to. Kuten tuot­ta­vat fos­sii­li­set ener­gi­aa pal­jon hal­vem­mal­la ja var­mem­min kuin uusiu­tu­va ener­gia. Argu­ment­ti­si, joka myös väi­tös­kir­jas­sa­si tois­tuu, on mit­ta­suh­tee­ton ja nii­den mit­ta­suh­tei­den hah­mot­ta­mi­seen ei oikein ole muu­ta kei­noa kuin numerot.

    Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon ja eri­tyi­ses­ti tule­vai­suut­ta poh­ties­sam­me, että sekä tek­niik­ka että talous ovat koko ajan muut­tu­via sys­tee­me­jä, jois­sa on ihan tur­ha tui­jot­taa vii­van alle jää­vää lukua het­kel­lä t0. 

    Ei se ole tur­haa. Jos vii­van alle jää­vä luku välil­lä t0-tx on kovin nega­tii­vi­nen talou­del­li­sil­ta ja sosi­aa­li­sil­ta vai­ku­tuk­sil­taan, niin koko yhtä­lö hei­te­tään demo­kra­tias­sa poliit­ti­ses­ti romu­kop­paan. Näki­hän sen vuo­den 2008 talous­krii­sis­sä ja sitä seu­ran­nees­sa euro­krii­sis­sä, kuin­ka talou­del­li­nen kupru pai­noi heti ympä­ris­tön kal­tai­sia huo­lia taa­em­mak­si. Eivät­kä euro­krii­sin muu­ta­mat pro­sen­tit BKT:sta ole toden­nä­köi­ses­ti mitään ver­rat­tu­na sii­hen, mikä oli­si todel­li­nen talou­del­li­nen kus­tan­nus ja sen kes­to ja pysy­vyys, jos koko Suo­mea todel­la yri­tet­täi­siin saa­da pyö­ri­mään pel­kil­lä uusiutuvilla.
    Glo­baa­lin sopi­muk­sen­kin alai­suu­des­sa kyn­nys oli­si hyvin kor­kea; ilman glo­baa­lia sopi­mus­ta mahdoton.

    On myös tur­ha väit­tää, että ener­gia-alal­la val­lit­si­si joten­kin mark­ki­naeh­toi­nen ja vapaa kila­pi­lu­ti­lan­ne, kun tosia­sias­sa lait ja ase­tuk­set ja muut yhtei­set pelin­sään­nöt sane­le­vat alan kan­nat­ta­vuu­den, täl­lä het­kel­le ne sane­le­vat, että nykyi­nen tuo­tan­to­ta­pa on kannattava.

    Lait, ase­tuk­set ja muut peli­sään­nöt vai­kut­ta­vat. Ne eivät muu­ta sitä, että fos­sii­li­set ovat pal­jon edul­li­sem­pi ja var­mem­pi tapa tuot­taa ener­gi­aa kuin uusiu­tu­vat, laeis­ta, ase­tuk­sis­ta ja peli­sään­nöis­tä riip­pu­mat­ta. Eivät­kä muu­ta sitä, että nämä edul­li­suus ja var­muus ovat talou­del­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti hyvin tär­kei­tä muut­tu­jia. Sik­si hin­ta-arviot ovat tär­kei­tä, sik­si muu­tos­kyn­nys­ten arvioi­mi­nen on tär­ke­ää, ja mah­dol­li­sim­man mata­laan kyn­nyk­seen pyr­ki­mi­nen, sik­si eri­lai­set epä­var­muus­te­ki­jät ja vir­he­mar­gi­naa­lit ovat vält­tä­mät­tö­miä mal­leil­le. Kos­ka pape­ril­ta todel­li­suu­teen siir­ret­täes­sä todel­li­nen kapa­si­teet­ti, saan­nin var­muus ja muo­dos­tu­va hin­ta ja ulkois­vai­ku­tuk­set ovat ne, mil­lä on merkitystä.

    Me taas tie­däm­me, mil­lai­nen alue­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys ener­gial­la on ja mil­lai­set raha­sum­mat voi­tai­siin jät­tää omil­le alueil­le pel­käs­tään uusiu­tu­vaa ener­gi­aa käyt­tä­mäl­lä – sii­nä on meil­le pysy­viä ja ilman tukia luo­tu­ja työ­paik­ko­ja, rahas­sa mitat­tu­na muu­ta­man kes­tä­vyys­va­jeen verran. 

    Ilman tukia luo­tu­ja työ­paik­ko­ja 15 mil­jar­din euron ver­ran? Ovat­ko sijoit­ta­jat siis vain tyh­miä? Vie­lä­kö ihme­tel­lään, mik­si nii­tä numee­ri­sia esi­tyk­siä pyydetään?

    Hyvä esi­merk­ki on Jepuan bio­kaa­su­lai­tos, sel­lai­sia sai­si 800‑1000 Olki­luo­to 3:n hin­nal­la, ener­gi­aa yhtä pal­jon vaik­ka­kin pik­kui­sen vähem­män säh­köä – paris­sa vuo­des­sa, ilman 15 vuo­den odo­tusai­kaa, ja kai­ken lisäk­si rahat pysyi­si­vät kotiamaassa.Se oli­si oike­aa oma­va­rai­suut­ta, päin­vas­toin kuin esi­mer­kik­si ydin­voi­ma, jos­sa raa­ka-aineet ja tek­niik­ka tule­vat ulko­maas­ta, usein myös osaa­mi­nen ja pää­oma, ainoas­taa tuo­tan­to on omal­la maa­pe­räl­lä kuten kivihiilituotannossakin. 

    Uskot­ko, että ihmi­set, päät­tä­jät, sijoit­ta­jat ovat vain tyh­miä, kun eivät huo­maa mah­dol­li­suut­ta, jos­sa ei ilmei­ses­ti ole mitään huo­noa tai epä­var­maa esi­mer­kik­si skaa­lau­tu­vuu­den osal­ta tai kan­nat­ta­vuu­den, kun syöt­tö­ta­rif­fe­ja ei enää ole? Nykyi­sin bio­kaa­sul­la tuo­te­taan säh­köä parin has­sun pro­sen­tin ver­ran yhden ydin­voi­ma­lan säh­kön­tuo­tan­nos­ta, vaik­ka bio­kaa­sul­le on takuu­hin­ta 83,5 euroa/MWh.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pek­ka Peura,
    Tuo tar­koit­ta­ma­si kir­joi­tus väi­tös­kir­jas­ta­si oli niil­lä rajoil­la, että jul­kai­sen­ko vai en. Ajat­te­lin, että vää­rät käsi­tyk­set eivät sii­tä katoa, että ne sen­su­roi­daan. Täl­lä blo­gil­la vää­rä väi­te kumo­taan nopeas­ti, joten ne on paras julkaista.

    Mie­len­kiin­nol­la odo­tan, että näi­tä ‘vää­riä väit­tei­tä’ ener­gia­po­li­tii­kas­ta vie­lä jos­kus kumoat.

  38. Puo­li­so­ni oli erit­täin pahoil­laan luet­tu­aan täs­tä pää­tök­ses­tä, äänes­tet­ty­ään sinua useam­mis­sa vaa­leis­sa, mut­ta tote­si sit­ten het­ken kulut­tua ilah­tu­nee­na, että onnek­si on vie­lä Pek­ka Haavisto.

    Kii­tos teke­mäs­tä­si työs­tä, seu­raam­me jat­kos­sa­kin blo­gia­si ja kun­nal­lis­po­li­tii­kan kiemuroita.

  39. Pek­ka Peu­ra: niis­tä kol­me on jul­kais­tu kor­kean impact fac­to­rin jour­na­lis­sa ja ne ovat käy­neet ver­tai­sar­vioin­nin, kuten kuuluukin.

    Meni­hän tuo Alan Soka­lin tut­ki­mus ”Transgres­sing the boun­da­ries: Toward a trans­for­ma­ti­ve her­me­neu­tics of quan­tum gra­vi­ty” läpi vertaisarvioinneista.

  40. az: Kar­kean nume­raa­li­sen perus­te­lu­vas­tuun pitäi­si olla ehdo­ton perus­e­del­ly­tys, jon­ka poh­jal­ta kes­kus­te­lua raken­taa ja mal­le­ja edel­leen kehittää.

    Aamen!

  41. Pek­ka Peu­ra, ennen­kuin jat­kat pro­pa­gan­daa “fos­sii­lis­ten tuis­ta”, kan­nat­taa tutus­tua läh­tei­siin tar­kem­min. Suu­rin osa nois­ta on sitä, että öljyn­tuot­ta­ja­maan kan­sal­lii­nen öljy-yhtiö myy öljyä koti­maa­han­sa alle maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan. Glo­baa­lil­la mark­ki­nal­la tämä lähin­nä nos­taa öljyn hintaa.

  42. Täl­lä “tie­teen­fi­lo­so­fian” rie­pot­te­lul­la on lähin­nä kapak­ka­jo­ri­nan arvo. Kun ama­töö­rit puut­tu­vat filo­so­fi­aan, kon­sep­tu­aa­li­seen inte­graa­tioon, tie­to­teo­ri­aan tms. niin se on kaa­mee­ta kat­tel­la, se on kau­ka­na kes­kus­te­lus­ta. Ikään kuin täs­sä ja nyt voi­si rat­kais­ta, mikä on tie­det­tä, mikä ei, ikään kuin tra­di­tioil­la ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä, ymmär­rys­tä ei kai­va­ta kun­han saa­daan pelk­kiä nume­roi­ta. Tätä rataa en aio jat­kaa, se ei ole vai­van väärtti.

    Itse aihees­sa pysyäk­se­ni, kukaan ei ole tois­tai­sek­si las­ke­nut täy­del­li­ses­ti ja aukot­to­mas­ti näi­tä uusiu­tu­van ener­gian poten­ti­aa­le­ja koko val­ta­kun­nas­ta. Olen toki tör­män­nyt moniin kal­kyy­lei­hin. Nii­tä ovat suol­ta­neet mil­loin kon­sul­tit, mil­loin vir­ka­mies­ten jou­kot, jos­kus tut­ki­jat­kin. Yhteis­tä näil­le las­ku­har­joi­tuk­sil­le on, että niil­lä on kovin vähän yhteis­tä. Las­ken­ta­me­ne­tel­mät joko puut­tu­vat tai ne ovat vain aikaan ja paik­kaan sopi­vas­ti rää­tä­löi­ty­jä. Useim­mi­ten ne sisäl­tä­vät suu­ren jou­kon läh­tö­ole­tuk­sia, jot­ka ker­to­vat enemm­män las­ki­jas­ta ja hänen perus­o­le­tuk­sis­taan ja jopa mie­li­pi­teis­tään kuin las­ket­ta­vas­ta aiheesta.
    Hyvä esi­merk­ki täs­tä on ener­gia­po­ten­ti­aa­lin mää­rit­te­ly. Usein­han las­ke­taan ns. tek­nis­tä tai talou­del­lis­ta tai tek­nis-talou­del­lis­ta poten­ti­aa­lia. Täl­lä tar­koi­te­taan jon­kin­sor­tin (usein hyvin sub­jek­tii­vis­ta) arvio­ta sii­tä, mikä oli­si jol­la­kin mit­ta­ril­la mitat­tu­na rea­lis­ti­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­va uusiu­tu­van ener­gian mää­rä. Ja kuin var­muu­den mak­si­moi­mi­sek­si usein tämä poten­ti­aa­li on mur­to-osa tar­kas­tal­ta­van koh­teen ns. mak­si­mi­po­ten­ti­aa­lis­ta. Oleel­lis­ta on, että las­ki­ja on itse mää­ri­tel­lyt tämän luvun – esi­mer­kik­si niin, että hänen mie­les­tään vaik­ka­pa met­sien tuo­tos­ta vain 10 pro­sent­tia voi­daan rea­lis­ti­ses­ti käyt­tää ener­giak­si. Samas­ta syys­tä kaik­kien poten­ti­aa­lien koko­nais­sum­mak­si saa­daan hyvin vaa­ti­mat­to­mia luku­ja. Vaik­ka näi­tä tun­nu­taan käy­tet­tä­vän val­ta­kun­nan tason ohje­nuo­ri­na, en itse luo­ta niihin.

    Kuten aiem­min viit­ta­sin, minun näke­myk­se­ni perus­tuu omiin aineis­toi­hin, jot­ka ovat val­ta­kun­taa pie­nem­mil­tä alueil­ta. Niis­sä päte­vät ne peri­aat­teet joi­hin aiem­min viit­ta­sin enkä nii­tä täs­sä enää tois­ta. Oleel­lis­ta kui­ten­kin on, että kaik­kien las­ke­mie­ni kun­tien, kylien ja maa­kun­tien tasol­la poten­ti­aa­lit ja ener­gia­ta­seet ovat juu­ri sitä mitä olen “luvan­nut” — pelk­kä bio­ener­gia ja sii­tä­kin se frak­tio joka jää kai­kes­ta muus­ta käy­tös­tä yli riit­tää usein ylio­ma­va­rai­suu­teen säh­kös­sä ja läm­mös­sä vuo­si­ta­sol­la las­ket­tu­na, lii­ken­ne­polt­toai­neet mukaan­lu­kien tar­vi­taan jo mui­ta­kin uusiu­tu­van ener­gian frak­tioi­ta. Tuu­len ja aurin­gon poten­ti­aa­le­ja on hiu­kan han­ka­la ilmoit­taa, kos­ka ne ovat sen ver­ran suu­ret, että niil­lä spe­ku­loi­mi­nen ei tun­nu mie­lek­kääl­tä. Enem­pi­kin kan­nat­taa kuta­kin yksit­täis­tä koh­det­ta tar­kas­tel­taes­sa las­kes­kel­la, että kuin­ka mon­ta tur­bii­nia tms. tar­vi­taan, että juu­ri tämän alu­een ener­gian tar­ve voi­daan tyydyttää.

    Lopul­ta mikään arvio tai las­kel­ma ei mis­sään olois­sa ja var­mas­ti las­ke oike­aa tulos­ta, ne perus­tu­vat kuhun­kiin tilan­tee­seen ja sen het­ki­siin prio­rit­teet­tei­hin esim. sii­tä mitä mate­ri­aa­le­ja mihin­kin voi eet­ti­ses­ti tai muil­la perus­teil­la käyt­tää — las­kel­mat voi­vat olla vain suun­taa-anta­via par­haim­mil­laan­kin. Täs­tä­kin syys­tä tar­kat lukuar­vot eivät ole kovin tär­kei­tä, vaik­ka toki ymmär­rän että nume­roi­den kans­sa on help­po seu­rus­tel­la. Oli­vat­pa uusiu­tu­van ener­gian mah­dol­li­suu­det mit­kä tahan­sa, niin täl­lä het­kel­lä on oleel­lis­ta se, halu­taan­ko nii­den käyt­töä vai ei — vai halu­taan­ko odo­tel­la jotain idän ihmet­tä 10 vuo­den raken­nus­vai­heen ajan noin ensial­kuun­sa. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa on tar­jol­la niin pal­jon, että sen kans­sa riit­tää teke­mis­tä ihan riit­tä­väk­si ajak­si lähitulevaisuudessa.

    Joku toi­nen puut­tui tukia­si­aan. IEA:n tilas­tot lie­ne­vät ihan suo­raan suo­ris­ta tuis­ta eri ener­gia­muo­doil­le, tai­si­vat­pa olla noin 500 mil­jar­dia fos­sii­lie­ner­gial­le, rei­lus­ti alle 100 mil­jar­dia uusiu­tu­vil­le, niis­sä ei pitäi­si olla epä­sel­vyyt­tä läh­tees­sä­kään. Koti­maan uuti­soin­nis­sa oli tosi­aan epä­tark­kuut­ta, enkä ole ihan kaik­kia luku­ja tar­kis­ta­nut — sik­si lausuin­kin, että “las­ku­ta­vas­ta riip­puen”. Kui­ten­kin minus­ta on sel­vää, että fos­sii­lie­ner­gi­aa tue­taan dra­maat­ti­ses­ti enem­pi kuin uusiu­tu­vaa, vaik­ka yleen­sä puheen sävy on että uusiu­tu­vaa ei sai­si tukea mark­ki­noi­den tasa­pai­non vuoksi.

    Ja vie­lä lopuk­si näis­tä sijoit­ta­jien ym. tyh­myy­des­tä: aikoi­naan kän­ny­köi­den esiin­mars­sia edel­tä­vä­nä aika­na oli myös nii­tä tyh­miä, jot­ka eivät nii­hin sijoit­ta­neet — on jouk­ko inno­vaa­tioi­ta, jot­ka syn­ty­vät ajal­laan, ja sijoit­ta­jat alka­vat uskoa nii­hin vas­ta dif­fuusion edet­tyä hei­dän mie­les­tään riit­tä­väs­ti. Juu­ri uuti­soi­tiin USA:sta, että jopa Roc­ke­fel­le­rit ja muut yltiö­rik­kaat sijoit­ta­vat nyky­ään juu­ri ja nime­no­maan uusiu­tu­van ener­gian hyö­dyn­tä­mi­seen, ja vetä­vät sijoi­tuk­si­aan pois fos­sii­lie­ner­gial­ta … miten­käs sit­ten suu pannaan!?
    Koti­mai­nen esi­merk­ki on mones­ti mai­nos­ta­ma­ni Jepua bio­kaa­su­lai­tos, jon­ka kaa­sul­la Snell­ma­nin ruo­ka­ta­lo on nyt täy­sin fos­sii­lie­ner­gia­va­paa oman alu­een omal­la uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Leh­ti­tie­don mukaan Snell­ma­nin inves­toin­ti on noin 300000 €, ja sil­lä he saa­vat noin 200000 €:n sääs­tön vuo­sit­tain, eli koko toi­men­pi­teen takai­sin­mak­suai­ka on alle 2 vuot­ta. Joku siis uskoo asi­aan, ja useam­mat alka­vat niin teh­dä, kun täl­lai­sia esi­merk­ke­jä ilmaan­tuu ja ne tule­vat ylei­seen tietoisuuteen.

    az:
    Kes­kus­te­lun siir­täi­si mie­luus­ti toi­seen ket­juun, jos sel­lai­nen oli­si käy­tän­nöl­li­ses­ti avoin­na. Tun­tuu hie­man ilkeäl­tä ja tun­kei­le­val­ta tal­loa Osmon edus­kun­tau­ran muis­te­lua ja kiit­te­lyä. Mut­ta blo­gi­han on poliit­ti­nen ja aihe, ener­gia­po­li­tiik­ka, Osmon maa­il­man tär­keim­mäk­si kuvaa­ma, joten men­köön sil­lä veruk­keel­la. New Yor­kis­sa oli juu­ri glo­baa­li kokous ja pal­jon puhei­ta ja vähän sitou­muk­sia, vih­reät läh­ti­vät ener­gia­po­li­tii­kan takia hal­li­tuk­ses­ta ja Grahn-Laa­so­nen vih­jai­li tur­pees­ta ja kos­ki­voi­mas­ta. Ehdo­tan yleis­tä ket­jua täs­tä tär­keäs­tä aihees­ta, min­ne tämän­kin kom­men­tin voi­si sil­loin siirtää.

    .
    .
    .

    Kuu­los­taa jol­ta­kin muul­ta kuin tie­teel­li­sel­tä ins­tans­sil­ta. En nyt kui­ten­kaan aio pyy­tää tör­keyt­tä­ni ja jul­keut­ta­ni anteek­si, kos­ka on mie­les­tä­ni täy­sin sel­vää, että tie­teen ja tie­teen käy­tän­tö­jen, meto­dien, sisäl­tö­jen pitää olla avoi­mes­ti kritisoitavissa.

    Minul­la todel­la on vah­va ennak­ko­kä­si­tys, että meto­dit ja käy­tän­tö mene­vät ylei­ses­ti rik­ki tie­tei­den ‘peh­me­tes­sä’, takao­ven avau­tues­sa kai­ken­lai­sel­le ideo­lo­gi­sel­le, näke­myk­sel­li­sel­le, ver­tais­ryh­mäl­li­sel­le ja itsen­sä toden­ta­mi­sel­le tie­teen objek­tii­vi­suu­teen pyr­ki­vien arvo­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tämä käsi­tys kyl­lä­kin on muo­dos­tu­nut usei­den vuo­sien kulues­sa ja näen sen ole­van erit­täin perustellun.

    Alan auk­to­ri­teet­tei­hin ja jul­kai­sui­hin vetoa­mi­set eivät vakuu­ta. Jos kat­son meto­dien ja käy­tän­tö­jen ole­van rik­ki, niin vas­taa­van suun­tai­sia käy­tän­tö­jä ja meto­de­ja käyt­tä­vien auk­to­ri­teet­ti ja tit­te­lit eivät tätä muu­ta. Käsi­tys sii­tä, että on koko­nai­sia ‘peh­meän’ tie­teen alo­ja, jot­ka ovat tie­teel­li­ses­ti rik­ki, eivät­kä siten juu­ri tie­det­tä, ei ole miten­kään harvinainen.

    Tun­nut otta­van asian kovin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Olen yhä sitä miel­tä, ettei väi­tös­kir­ja­si ole tie­det­tä, ja että tie­teel­li­sem­mäs­sä yhteis­kun­nas­sa sitä ei pitäi­si hyväk­syä. Tämä on kan­ta väi­tös­kir­jaa­si ja sen sisäl­töön. Tämän pitäi­si pysyä eril­lään sii­tä, että hyök­käi­sin sinun hen­ki­löä­si vastaan.

    Sain pika­lu­kea tuo­ta kuvat­tua sisäl­töä kym­me­niä sivu­ja ennen kuin tör­mä­sin ensim­mäi­siin nume­roi­hin. Sel­lai­nen “poh­din­ta”, mitä väi­tös­kir­ja­si sisäl­lös­tä suu­ri osa on, on minus­ta tie­teel­li­ses­ti hyvin vähä­ar­vois­ta tai arvo­ton­ta. Vas­taa­vaan lähes­ty­mis­ta­paan ja käy­tän­töi­hin tör­mää esi­mer­kik­si nais­tut­ki­muk­ses­sa. Sil­loin­kin minus­ta yksi sivul­li­nen van­kas­ti perus­tel­tu­ja numee­ri­sia tulok­sia esi­mer­kik­si kak­sos­tut­ki­muk­sis­ta on tie­teel­li­ses­ti pal­jon arvok­kaam­paa kuin sata sivua poh­din­taa suku­puo­li­suuk­sis­ta. Tämä on näke­mys kos­kien tie­det­tä. Se voi olla jon­kun mie­les­tä type­rä ja lap­sel­li­nen, se on sil­ti kos­kien tie­det­tä. Se ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen hyökkäys.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta men­nä sii­hen kes­kus­te­luun ja näh­dä, miten vas­ta­ky­sy­mys­ten ja perus­te­lu­vas­tuun edes­sä perus­te­li­sit kan­taa­si uusiu­tu­vis­ta ja bio­ener­gias­ta numee­ri­ses­ti. Hin­nan ohel­la poten­ti­aa­lis­ta­kin on mui­ta arvioi­ta kuin käyt­tä­mä­si. Eikö esi­mer­kik­si täl­lai­nen vir­he­mar­gi­naa­li ole sinus­ta tär­keä? Kos­ka sit­ten, jos todel­la ruve­taan jotain vaih­toeh­toa toteut­ta­maan, niin käy­tän­nön luvut ovat ne, mil­lä on merkitystä.

    Toi­vo­mia­si väi­tös­kir­jo­ja näkee peh­meis­sä tie­teis­sä loput­to­miin. Mis­sä mää­rin eri­lai­set meto­dit ja käy­tän­nöt, lähes­ty­mis­ta­vat ovat perus­tel­tu­ja riip­puu toki aiheesta.

    Uusiu­tu­van ener­gian poten­ti­aa­lin ja sii­hen siir­ty­mi­sen kus­tan­nus­ten pitäi­si mie­les­tä­ni olla erit­täin numee­ri­sia kysymyksiä.

    Ne jät­tä­vät hyvin pal­jon arvai­lu­jen varaan. Eten­kin muu­tok­sen hin­nan osal­ta, mikä on erit­täin kes­kei­nen kysy­mys muu­tok­sen rea­lis­min kannalta.

    Niis­tä luvuis­ta puut­tu­vat myös epä­var­muus­te­ki­jät, vir­he­mar­gi­naa­lit ja kus­tan­nusar­vio. Hin­nan, skaa­lau­tu­vuu­den, säh­kön­saan­nin tasai­suu­den ja luo­tet­ta­vuu­den lisäk­si voi luvuis­sa epäil­lä ole­van sel­lais­ta ilmaa, mikä tuli­si ilmi vas­ta yri­tet­täes­sä ener­gi­aa suu­res­sa mitas­sa tuot­taa. Ruo­ko­hel­ves­tä esi­tet­tiin mitä suu­rim­pia luku­ja poten­ti­aa­lis­ta, myös ns. asian­tun­ti­joi­den toi­mes­ta, kun­nes käy­tän­nös­sä ilme­ni, että se tuk­ki konei­ta, ei tuot­ta­nut toi­vo­tus­ti ener­gi­aa ja oli kär­rät­tä­vä kaatopaikalle.

    Sinun­kin arvioi­hi­si liit­tyy pal­jon sel­lai­sia muut­tu­jia kuten “tek­niik­ka edel­lyt­tää vie­lä pal­jon kehittämistä”.

    Väit­täi­sin (ehkä vesi­voi­maa lukuun otta­mat­ta) empi­rian hyvin vah­vas­ti tätä jul­kean ama­töö­ri­mäis­tä huo­mio­ta tuke­van. Jos näin ei oli­si, niin näki­sim­me val­ta­van yksi­tyi­sen rahan vir­ran kan­nat­ta­vaan uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Mut­ta usei­den mai­den koke­mus­ten perus­teel­la sii­tä on vai­kea saa­da kan­nat­ta­vaa tukiais­ten avul­la­kaan. Hii­len hin­nan pitäi­si nous­ta val­ta­vas­ti, mikä edel­lyt­täi­si glo­baa­lia sopi­mus­ta, mitä ei ole ole­mas­sa, ja hyvin vai­kea näh­dä ole­van tulossakaan.

    Tuon vii­mei­sen kun vie­lä perus­te­li­sit niil­lä jul­keil­la nume­roil­la. Väit­tee­si on hie­man saman­lai­nen kuin, että kos­ka maa­ta­lou­den teho­tuo­tan­toa tue­taan run­saas­ti jul­ki­sin varoin, ei maa­ta­lou­den teho­tuo­tan­to omil­laan oli­si enää kos­kaan kil­pai­lu­ky­kyis­tä luo­mu­tuo­tan­non kans­sa! Tuis­ta huo­li­mat­ta teho­tuo­tan­to tuot­taa ruo­an hal­vem­mal­la kuin luo­mu­tuo­tan­to. Kuten tuot­ta­vat fos­sii­li­set ener­gi­aa pal­jon hal­vem­mal­la ja var­mem­min kuin uusiu­tu­va ener­gia. Argu­ment­ti­si, joka myös väi­tös­kir­jas­sa­si tois­tuu, on mit­ta­suh­tee­ton ja nii­den mit­ta­suh­tei­den hah­mot­ta­mi­seen ei oikein ole muu­ta kei­noa kuin numerot.

    Ei se ole tur­haa. Jos vii­van alle jää­vä luku välil­lä t0-tx on kovin nega­tii­vi­nen talou­del­li­sil­ta ja sosi­aa­li­sil­ta vai­ku­tuk­sil­taan, niin koko yhtä­lö hei­te­tään demo­kra­tias­sa poliit­ti­ses­ti romu­kop­paan. Näki­hän sen vuo­den 2008 talous­krii­sis­sä ja sitä seu­ran­nees­sa euro­krii­sis­sä, kuin­ka talou­del­li­nen kupru pai­noi heti ympä­ris­tön kal­tai­sia huo­lia taa­em­mak­si. Eivät­kä euro­krii­sin muu­ta­mat pro­sen­tit BKT:sta ole toden­nä­köi­ses­ti mitään ver­rat­tu­na sii­hen, mikä oli­si todel­li­nen talou­del­li­nen kus­tan­nus ja sen kes­to ja pysy­vyys, jos koko Suo­mea todel­la yri­tet­täi­siin saa­da pyö­ri­mään pel­kil­lä uusiutuvilla.
    Glo­baa­lin sopi­muk­sen­kin alai­suu­des­sa kyn­nys oli­si hyvin kor­kea; ilman glo­baa­lia sopi­mus­ta mahdoton.

    Lait, ase­tuk­set ja muut peli­sään­nöt vai­kut­ta­vat. Ne eivät muu­ta sitä, että fos­sii­li­set ovat pal­jon edul­li­sem­pi ja var­mem­pi tapa tuot­taa ener­gi­aa kuin uusiu­tu­vat, laeis­ta, ase­tuk­sis­ta ja peli­sään­nöis­tä riip­pu­mat­ta. Eivät­kä muu­ta sitä, että nämä edul­li­suus ja var­muus ovat talou­del­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti hyvin tär­kei­tä muut­tu­jia. Sik­si hin­ta-arviot ovat tär­kei­tä, sik­si muu­tos­kyn­nys­ten arvioi­mi­nen on tär­ke­ää, ja mah­dol­li­sim­man mata­laan kyn­nyk­seen pyr­ki­mi­nen, sik­si eri­lai­set epä­var­muus­te­ki­jät ja vir­he­mar­gi­naa­lit ovat vält­tä­mät­tö­miä mal­leil­le. Kos­ka pape­ril­ta todel­li­suu­teen siir­ret­täes­sä todel­li­nen kapa­si­teet­ti, saan­nin var­muus ja muo­dos­tu­va hin­ta ja ulkois­vai­ku­tuk­set ovat ne, mil­lä on merkitystä.

    Ilman tukia luo­tu­ja työ­paik­ko­ja 15 mil­jar­din euron ver­ran? Ovat­ko sijoit­ta­jat siis vain tyh­miä? Vie­lä­kö ihme­tel­lään, mik­si nii­tä numee­ri­sia esi­tyk­siä pyydetään?

    Uskot­ko, että ihmi­set, päät­tä­jät, sijoit­ta­jat ovat vain tyh­miä, kun eivät huo­maa mah­dol­li­suut­ta, jos­sa ei ilmei­ses­ti ole mitään huo­noa tai epä­var­maa esi­mer­kik­si skaa­lau­tu­vuu­den osal­ta tai kan­nat­ta­vuu­den, kun syöt­tö­ta­rif­fe­ja ei enää ole? Nykyi­sin bio­kaa­sul­la tuo­te­taan säh­köä parin has­sun pro­sen­tin ver­ran yhden ydin­voi­ma­lan säh­kön­tuo­tan­nos­ta, vaik­ka bio­kaa­sul­le on takuu­hin­ta 83,5 euroa/MWh.

    Mie­len­kiin­nol­la odo­tan, että näi­tä ‘vää­riä väit­tei­tä’ ener­gia­po­li­tii­kas­ta vie­lä jos­kus kumoat.

  43. Pek­ka peu­ra, kyl­lä toh­to­ris­mie­hen pitäi­si ymmär­tää itse tutus­tua tilas­toon, eikä viit­tail­la nii­hin green­peacen yms. uuti­soin­nin perus­teel­la. Tois­tan, ennen kuin jat­kat tuon “fos­sii­lis­ten tuet” pro­pa­goin­tia, tutus­tu sii­hen mitä IEA:n tilas­tos­sa oikeas­ti on.

  44. Tot­ta puhuen en muis­ta mis­tä tämän tie­don olen alun­pe­rin otta­nut, IEA:n tilas­to­ja kyl­lä tut­kai­lin ja saat­toi­pa olla että läh­de oli Mic­hael Jef­fer­so­nin artik­ke­lis­sa, hän­hän oli “Chief Eco­no­mist of The Roy­al Dutch / Shell Group” ja sit­tem­min “Depu­ty Sec­re­ta­ry-Gene­ral of the World Ener­gy Council”. niin että ihan fos­sii­lie­ner­gian yti­mes­tä. Juu­ri äsken katsoin:
    http://www.iea.org/publications/worldenergyoutlook/resources/energysubsidies/
    Luvuis­sa voi olla jotain eilai­suut­ta, täs­sä vuo­den 2010 tilastoja.
    En ymmär­rä mis­tä moi­nen sävy argu­men­tojn­nis­sa, voit­ko suo­men­taa? Green­peacen uuti­siin en ole tutus­tu­nut ollenkaan.

  45. Pek­ka Peu­ra:
    Tot­ta puhuen en muis­ta mis­tä tämän tie­don olen alun­pe­rin otta­nut, IEA:n tilas­to­ja kyl­lä tut­kai­lin ja saat­toi­pa olla että läh­de oli Mic­hael Jef­fer­so­nin artik­ke­lis­sa, hän­hän oli “Chief Eco­no­mist of The Roy­al Dutch / Shell Group” ja sit­tem­min “Depu­ty Sec­re­ta­ry-Gene­ral of the World Ener­gy Council”. niin että ihan fos­sii­lie­ner­gian ytimestä.Juuri äsken katsoin:
    http://www.iea.org/publications/worldenergyoutlook/resources/energysubsidies/
    Luvuis­sa voi olla jotain eilai­suut­ta, täs­sä vuo­den 2010 tilastoja.
    En ymmär­rä mis­tä moi­nen sävy argu­men­tojn­nis­sa, voit­ko suo­men­taa? Green­peacen uuti­siin en ole tutus­tu­nut ollenkaan.

    Argu­ment­ti on pit­käl­ti sama kuin gp:n. Uusiu­tu­van tukien puo­lus­te­lus­sa vii­ta­taan fos­sii­lis­ten tukiin, jot­ka eivät asial­li­ses­ti ole yhteismitallisia.

  46. Kari:
    Olen­ko­han ainoa, joka haa­vai­lee puo­lu­eet­to­mas­ta demo­kra­tias­ta? Puo­lue­po­li­tiik­ka sot­kee mie­les­tä­ni var­si­nais­ten asioi­den käsit­te­lyä aika­lail­la, kes­kit­tää val­taa PJ:lle, puhu­mat­ta­kaan ulko­mai­den sisar­puo­luei­den vai­ku­tuk­sis­ta. Toki päättäjillä/ ihmi­sil­lä yli­pään­sä tulee aina ole­maan ideo­lo­gioi­ta, mut­ta nii­tä koros­ta­vat, kan­keat jär­jes­tel­mät tun­tu­vat ikä­vil­tä. Myös äänes­tä­jän kan­nal­ta voi olla hie­man haas­ta­vam­paa etsiä sopi­va ehdo­kas pulu­eet­to­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä, kun ehdok­kai­siin pitäi­si oikeas­ti tutus­tua. Ehdok­kaat voi­si­vat kui­te­kin vapaas­ti esi­tel­lä ideo­lo­gian­sa ja tavoit­teen­sa poli­tii­kas­sa, niin kuin ennen­kin, hei­tä ei vaan enää sitoi­si puoluepolitiikka.

    Et tosi­aan­kaan.

    Puo­lue­po­li­tii­kas­sa ei ole mitään jär­keä moder­nis­sa maa­il­mas­sa, jos­sa tilan­teet ja olo­suh­teet muut­tu­vat jat­ku­vas­ti. Paras tapa toi­mia täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä on moni­puo­li­sen tie­don hank­ki­mi­nen ja omien kan­to­jen jat­ku­va ja jous­ta­va muok­kaa­mi­nen saa­dun tie­don valos­sa. Puo­lue­po­li­tiik­ka taas perus­tuu jämäh­tä­nei­syy­teen ja pysäh­ty­nei­syy­teen, ts. ideo­lo­gioi­hin, jot­ka on muo­dos­tet­tu vii­me vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la, mikä on nopea tie tuhoon.

    Lisäk­si, kun puo­lue­ak­tii­ve­ja on toi­mi­vas­sa puo­lu­ees­sa olta­va suu­reh­ko mää­rä, mikään puo­lue ei aina­kaan itsel­le­ni näyt­täy­dy hou­kut­te­le­va­na, kos­ka jokai­ses­sa yli 50% aktii­vi­jä­se­nis­tä on ihmi­siä, joil­le en haluai­si ään­tä­ni antaa. Se, että löy­dän yksi tai kak­si äänes­tä­mi­sen arvois­ta hen­ki­löä, on työn taka­na, ja tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä että heil­le annet­tu ääni voi­kin tosia­sias­sa nyky­jär­jes­tel­mäs­sä valua aivan toi­sel­le saman puo­lu­een edus­ta­jal­le. Näin poliit­ti­sen vai­kut­ta­mi­sen tehok­kuus vai­kut­tai­si intui­tii­vi­ses­ti arvioi­den lähes­ty­vän nol­laa. Olem­me­ko me äänes­tä­jät oikeas­ti niin type­riä, että mei­dän ei voi antaa vai­kut­taa yhtään tämän tehokkaammin? 

    Minä haluai­sin äänes­tää ehdo­kas­ta, jon­ka pää­tök­sen­te­ko­ky­kyyn, moraa­liin, tie­don­han­kin­ta­tai­toi­hin, yhteis­työ­tai­toi­hin ja elä­män­vii­sau­teen minul­la on kor­kea luot­ta­mus. En vält­tä­mät­tä ehdo­kas­ta, joka on kans­sa­ni eni­ten samaa miel­tä asia­ky­sy­myk­sis­tä. Minul­la kun ei miten­kään voi olla paras­ta mah­dol­lis­ta käsi­tys­tä kai­kis­ta asia­ky­sy­myk­sis­tä, ja jos oli­si, mie­li­pi­tee­ni niis­tä saat­tai­si­vat olla aivan muu­ta kuin ne ovat täl­lä het­kel­lä. Toi­voi­sin, että minua edus­tai­si hen­ki­lö, joka pyr­ki­si opti­moi­maan suu­ria koko­nai­suuk­sia ja yhteis­tä hyvää jon­kin pie­nen etu­ryh­män edun aja­mi­sen sijaan, kos­ka etu­ryh­mien tais­tel­les­sa kes­ke­nään maan sisäl­lä, koko maa lopul­ta hävi­ää kan­sain­vä­li­ses­sä kilpailussa.

    En ymmär­rä mihin pysy­viä puo­luei­ta oikeas­taan edes tar­vi­taan. Mik­si edus­ta­jat eivät voi muo­dos­taa blok­ke­ja kun­kin asian koh­dal­la erik­seen, sen mukaan mitä lop­pu­tu­los­ta kukin pyr­kii aja­maan? Poliit­ti­sia leh­män­kaup­po­ja oli­si han­ka­lam­paa teh­dä, mut­ta entä sit­ten? Nykyi­set puo­lu­eet vai­kut­ta­vat sil­kal­ta savu­ver­hol­ta, jon­ka sisäl­tä­mien pin­nal­lis­ten ja yli­mal­kais­ten puo­lueoh­jel­mien ja mark­ki­noin­ti­bud­jet­tien avul­la äänes­tä­jät har­hau­te­taan usko­maan edus­ta­jis­ta sel­lais­ta, mitä nämä tosia­sias­sa eivät edes ajat­te­le tai aja. Kenen etua täl­lai­nen palvelee?

    Puo­lu­eet nurin ja jokai­nen edus­ta­jak­si halua­va tie­dot­ta­koon arvois­taan ja ansiois­taan netit­se val­tion yllä­pi­tä­mäs­sä mak­sut­to­mas­sa por­taa­lis­sa. Jos sen kehit­tä­jäk­si voi­si vali­ta jon­kin pie­nen inno­va­tii­vi­sen it-yri­tyk­sen (ei siis sitä T:llä alka­vaa, joka nämä yleen­sä sös­sii heti alkuun­sa), sii­hen voi­si kehit­tää some-toi­min­nal­li­suuk­sia, jot­ka nos­ta­vat käyt­tä­jien mie­les­tä kuumimmat/tärkeimmät aiheet par­hai­ten näky­vil­le. Siis inno­va­tii­vi­set, asian­sa osaa­vat ja aktii­vi­set edus­ta­jaeh­dok­kaat sai­si­vat par­haan näky­vyy­den. Nykyi­nen rahal­la mai­nos­ti­lan osta­mi­nen ei tuo edus­kun­taam­me par­hai­ta päät­tä­jiä, mut­ta kos­ka mai­non­taa tus­kin voi kiel­tää­kään, toi­mi­vin rat­kai­su oli­si kil­pail­la mak­set­tua mai­non­taa vas­taan alus­tal­la, joka on aktii­vis­ten äänes­tä­jien näkö­kul­mas­ta yksin­ker­tai­ses­ti mai­nok­sia kiin­nos­ta­vam­pi. Vaa­li­ko­neis­ta ei sii­hen (yksin) ole; kysy­myk­set ovat yleen­sä lii­an huo­no­ja ja yksiu­loit­tei­sia välit­tä­mään todel­lis­ta kuvaa ehdok­kaan arvois­ta, ja eten­kin tai­dois­ta ja asen­tees­ta. Tv:n vaa­lioh­jel­mis­sa ehdi­tään vain raa­pais­ta pin­taa, osal­lis­tu­jat ovat toi­mit­ta­jien valit­se­mia, siis pää­osin van­has­taan tun­net­tu­ja kehä­raak­ke­ja, ja aiheet­kin yleen­sä samaa kym­me­niä ker­to­ja läpi­käy­tyä vii­me vuo­si­tu­han­nen para­dig­man mukais­ta höt­töä, jol­ta on tosie­lä­män rele­vans­si kadon­nut vuo­sia sit­ten. Ehdok­kaan itsen­sä tuot­ta­ma sisäl­tö some-toi­min­noil­la pal­ve­li­si jo huo­mat­ta­vas­ti paremmin.

    Läpi­pääs­seet edus­ta­jat voi­si­vat sit­ten käyt­tää samaa alus­taa aktii­vi­seen kom­mu­ni­koi­mi­seen äänes­tä­jien­sä kans­sa, kun teke­vät var­si­nais­ta työ­tään. Mm. jokai­nen äänes­tys ja miten edus­ta­ja äänes­ti, voi­si ilmes­tyä auto­maat­ti­ses­ti edus­ta­jan pro­fii­lis­sa reaa­liai­kai­ses­ti. Edus­ta­ja voi­si jo istun­to­sa­lis­ta napu­tel­la pää­tök­sen alle kom­ment­tin­sa ja ottaa vas­taan palau­tet­ta jne (mie­lui­ten toki kes­kus­te­lua tär­keis­tä aiheis­ta jo ennen istun­toa). Näin äänes­tä­jän kulut­ta­jan­suo­ja oli­si huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parempi.

  47. Pek­ka Peu­ra: Täl­lä “tie­teen­fi­lo­so­fian” rie­pot­te­lul­la on lähin­nä kapak­ka­jo­ri­nan arvo. Kun ama­töö­rit puut­tu­vat filo­so­fi­aan, kon­sep­tu­aa­li­seen inte­graa­tioon, tie­to­teo­ri­aan tms. niin se on kaa­mee­ta kat­tel­la, se on kau­ka­na kes­kus­te­lus­ta. Ikään kuin täs­sä ja nyt voi­si rat­kais­ta, mikä on tie­det­tä, mikä ei, ikään kuin tra­di­tioil­la ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä, ymmär­rys­tä ei kai­va­ta kun­han saa­daan pelk­kiä nume­roi­ta. Tätä rataa en aio jat­kaa, se ei ole vai­van väärtti.

    Täs­sä sitä vain entis­tä suu­rem­mal­la kau­hul­la odot­te­lee, mitä tuu­baa… eikun­siis… maa­il­man­ku­vien ins­pi­roi­maa huip­pu­tut­ki­mus­ta onkaan odo­tet­ta­vis­sa, kun val­tio­neu­vos­ton nimit­tä­mä stra­te­gi­sen tut­ki­mus­neu­vos­ton shop­pai­le­ma “yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä” “tut­ki­mus” pää­see kun­nol­la vauh­tiin. Kaik­ki kri­tiik­ki tul­laan aina­kin ilmei­ses­ti lei­maa­maan ama­töö­rien kapakkajorinaksi…

  48. Ker­toi­sit­ko mil­lä taval­la ne eroa­vat toi­sis­taan. Minul­le ei tuo­ta tus­kaa tun­nus­taa jos olen hako­teil­lä, mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan tuet joka tapauk­ses­sa koh­dis­tu­vat samaan arvo­ket­juun ja sil­lä taval­la vai­kut­ta­vat koko­nais­ta­lou­teen oleellisesti.

    Rol­le: Argu­ment­ti on pit­käl­ti sama kuin gp:n. Uusiu­tu­van tukien puo­lus­te­lus­sa vii­ta­taan fos­sii­lis­ten tukiin, jot­ka eivät asial­li­ses­ti ole yhteismitallisia.

  49. Pek­ka Peu­ra: Ikään kuin täs­sä ja nyt voi­si rat­kais­ta, mikä on tie­det­tä, mikä ei, ikään kuin tra­di­tioil­la ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä, ymmär­rys­tä ei kai­va­ta kun­han saa­daan pelk­kiä numeroita.

    Nime­no­maan verifioitavien/falsifioitavien nume­roi­den ja kaa­vo­jen aikaan­saan­ti vaa­tii asian ymmär­tä­mis­tä, ei toi­sin päin.

  50. Pek­ka Peu­ra:
    Ker­toi­sit­ko mil­lä taval­la ne eroa­vat toi­sis­taan. Minul­le ei tuo­ta tus­kaa tun­nus­taa jos olen hako­teil­lä, mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan tuet joka tapauk­ses­sa koh­dis­tu­vat samaan arvo­ket­juun ja sil­lä taval­la vai­kut­ta­vat koko­nais­ta­lou­teen oleellisesti.

    1) Uusiu­tu­van tuet ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­ria tuo­tan­to­tu­kia, mak­se­taan jon­kin­lais­ta pree­mio­ta tie­tyil­le suo­si­tuil­le tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin eri­tyyp­pi­sis­sä mais­sa. Ei kan­na­ta ver­ra­ta län­si­mai­sen demo­kra­tian mark­ki­na­ta­lou­den rat­kai­su­ja diktatuuriin. 

    3) IEA:n kuvaa­mia fos­sii­lis­ten tukia käy­te­tään eri­tyi­ses­ti öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa, IEA ymmär­tää fos­sii­lis­ten tuek­si öljyn myyn­nin koti­mark­ki­nal­le alle maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan. Öljy pide­tään näin edul­li­se­na polt­toai­nee­na ja kan­sa tyy­ty­väi­se­nä. Tämä ei edes oli­si mah­dol­lis­ta Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minul­la tie­dos­sa ole­va saman­kal­tai­nen tuki Suo­mes­sa on tur­peen kivi­hiil­tä alem­pi vero, KEMERA on jotain saman­tyyp­pis­tä RES-tukien puolella.

  51. rol­le: 1) Uusiu­tu­van tuet ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­ria tuo­tan­to­tu­kia, mak­se­taan jon­kin­lais­ta pree­mio­ta tie­tyil­le suo­si­tuil­le tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin eri­tyyp­pi­sis­sä mais­sa. Ei kan­na­ta ver­ra­ta län­si­mai­sen demo­kra­tian mark­ki­na­ta­lou­den rat­kai­su­ja diktatuuriin. 

    3) IEA:n kuvaa­mia fos­sii­lis­ten tukia käy­te­tään eri­tyi­ses­ti öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa, IEA ymmär­tää fos­sii­lis­ten tuek­si öljyn myyn­nin koti­mark­ki­nal­le alle maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan. Öljy pide­tään näin edul­li­se­na polt­toai­nee­na ja kan­sa tyy­ty­väi­se­nä. Tämä ei edes oli­si mah­dol­lis­ta Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minul­la tie­dos­sa ole­va saman­kal­tai­nen tuki Suo­mes­sa on tur­peen kivi­hiil­tä alem­pi vero, KEMERA on jotain saman­tyyp­pis­tä RES-tukien puolella.

    Kuin­ka selit­tyy Suo­mes­sa teh­ty uuti­soin­ti, että (suo­ra) tuki uusiu­tu­val­le ener­gial­la oli (muis­taak­se­ni) 70–90 mil­joo­naa, mut­ta fos­sii­lie­ner­gial­le yli 2 mrd? Siel­lä on var­maan myös yhteismitattomuutta…

  52. rol­le: 1) Uusiu­tu­van tuet ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­ria tuo­tan­to­tu­kia, mak­se­taan jon­kin­lais­ta pree­mio­ta tie­tyil­le suo­si­tuil­le tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin eri­tyyp­pi­sis­sä mais­sa. Ei kan­na­ta ver­ra­ta län­si­mai­sen demo­kra­tian mark­ki­na­ta­lou­den rat­kai­su­ja diktatuuriin. 

    3) IEA:n kuvaa­mia fos­sii­lis­ten tukia käy­te­tään eri­tyi­ses­ti öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa, IEA ymmär­tää fos­sii­lis­ten tuek­si öljyn myyn­nin koti­mark­ki­nal­le alle maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan. Öljy pide­tään näin edul­li­se­na polt­toai­nee­na ja kan­sa tyy­ty­väi­se­nä. Tämä ei edes oli­si mah­dol­lis­ta Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minul­la tie­dos­sa ole­va saman­kal­tai­nen tuki Suo­mes­sa on tur­peen kivi­hiil­tä alem­pi vero, KEMERA on jotain saman­tyyp­pis­tä RES-tukien puolella.

    Täs­sä lai­naus IEAn metodisivulta:

    Esti­ma­ted based on the price-gap approach the­re­fo­re unders­ta­te total fos­sil-fuel sub­si­dies as well as their impact on eco­no­mic efficiency and trade.”
    … ja jatkaa:
    “Des­pi­te the­se limi­ta­tions, the met­hod is a valuable tool for esti­ma­ting sub­si­des and for under­ta­king com­pa­ra­ti­ve ana­ly­sis of sub­si­dy levels across eco­no­mies to sup­port policy development.”

  53. Pek­ka Peu­ra: Kuin­ka selit­tyy Suo­mes­sa teh­ty uuti­soin­ti, että (suo­ra) tuki uusiu­tu­val­le ener­gial­la oli (muis­taak­se­ni) 70–90 mil­joo­naa, mut­ta fos­sii­lie­ner­gial­le yli 2 mrd? Siel­lä on var­maan myös yhteismitattomuutta…

    Tätä voi­si jat­kaa jos­kus myö­hem­min jos­sain toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, ja omal­ta osal­ta­ni jätän vas­taa­mi­sen nyt tähän vies­tiin (saat vii­mei­sen sanan:)).

    Tuo uuti­soin­ti todel­la­kin kai­pai­si taus­toi­tus­ta. Joko se on suo­ra val­he tai tilas­to-väki­val­taa. Jot­kut tahot käyt­tä­vät huo­let­to­mas­ti ter­miä “ympä­ris­töl­le hai­tal­li­set tuet”, johon tuo vii­tan­nee. Täs­sä­kin taus­to­jen sel­vi­tys on kes­keis­tä. Las­kel­man teki­jät las­ke­vat ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sek­si tuek­si mm. teol­li­suu­den koti­ta­louk­sia alem­man säh­kö­ve­ron. Tähän sisäl­tyy vähin­tään kak­si kummallisuutta:
    1) tuek­si las­ke­taan se, että jotain vero­te­taan vähem­män kuin tois­ta ja
    2) säh­kön­käyt­tö ole­te­taan de fac­to ympä­ris­töl­le vahin­gol­li­sek­si teoksi.
    Lisäk­si on hyvä muis­taa, että kan­sain­vä­li­ses­ti Suo­men ener­gian­tuo­tan­to on ver­ra­ten vähä­pääs­töis­tä, ympä­ris­tö­nor­mit tiu­kat ja teol­li­set pro­ses­sit tehok­kai­ta (en etsi tähän lähdettä).

    Lai­nauk­se­si IEA:n meto­di­si­vul­ta menee ohi kes­kus­te­lun tee­mas­ta. Meto­dii­kas­ta riip­pu­mat­ta sit­ruu­noi­den ja pää­ry­nöi­den ver­tai­lu ei ole järin hedel­mäl­lis­tä. Sil­lä että öljyn­tuot­ta­ja­maa myy koti­maas­sa öljyä alle mark­ki­na­hin­to­jen ei voi perus­tel­la uusiu­tu­van tukia Euroo­pas­sa. Molem­mat ovat mark­ki­na­häi­riöi­tä, jäl­kim­mäi­sen koh­dal­la voim­me yrit­tää antaa mark­ki­nan toi­mia, mut­ta öljyn­tuot­ta­ja­maan sub­ven­tiol­le emme oikein voi teh­dä mitään. Ver­taus on vähän sama kuin, että kos­ka tuo pot­kai­si itse­ään nilk­kaan, pitää mei­dän kolaut­taa kyy­när­pääm­me ovenkarmiin.

    Eli kun viit­taa tilas­toi­hin, pitää myös ymmär­tää, mitä nii­hin tilas­toi­hin on otet­tu mukaan.

  54. rol­le: Tätä voi­si jat­kaa jos­kus myö­hem­min jos­sain toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, ja omal­ta osal­ta­ni jätän vas­taa­mi­sen nyt tähän vies­tiin (saat vii­mei­sen sanan:)).

    Tuo uuti­soin­ti todel­la­kin kai­pai­si taus­toi­tus­ta. Joko se on suo­ra val­he tai tilas­to-väki­val­taa. Jot­kut tahot käyt­tä­vät huo­let­to­mas­ti ter­miä “ympä­ris­töl­le hai­tal­li­set tuet”, johon tuo vii­tan­nee. Täs­sä­kin taus­to­jen sel­vi­tys on kes­keis­tä. Las­kel­man teki­jät las­ke­vat ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sek­si tuek­si mm. teol­li­suu­den koti­ta­louk­sia alem­man säh­kö­ve­ron. Tähän sisäl­tyy vähin­tään kak­si kummallisuutta:
    1) tuek­si las­ke­taan se, että jotain vero­te­taan vähem­män kuin tois­ta ja
    2) säh­kön­käyt­tö ole­te­taan de fac­to ympä­ris­töl­le vahin­gol­li­sek­si teoksi.
    Lisäk­si on hyvä muis­taa, että kan­sain­vä­li­ses­ti Suo­men ener­gian­tuo­tan­to on ver­ra­ten vähä­pääs­töis­tä, ympä­ris­tö­nor­mit tiu­kat ja teol­li­set pro­ses­sit tehok­kai­ta (en etsi tähän lähdettä).

    Lai­nauk­se­si IEA:n meto­di­si­vul­ta menee ohi kes­kus­te­lun tee­mas­ta. Meto­dii­kas­ta riip­pu­mat­ta sit­ruu­noi­den ja pää­ry­nöi­den ver­tai­lu ei ole järin hedel­mäl­lis­tä. Sil­lä että öljyn­tuot­ta­ja­maa myy koti­maas­sa öljyä alle mark­ki­na­hin­to­jen ei voi perus­tel­la uusiu­tu­van tukia Euroo­pas­sa. Molem­mat ovat mark­ki­na­häi­riöi­tä, jäl­kim­mäi­sen koh­dal­la voim­me yrit­tää antaa mark­ki­nan toi­mia, mut­ta öljyn­tuot­ta­ja­maan sub­ven­tiol­le emme oikein voi teh­dä mitään. Ver­taus on vähän sama kuin, että kos­ka tuo pot­kai­si itse­ään nilk­kaan, pitää mei­dän kolaut­taa kyy­när­pääm­me ovenkarmiin.

    Eli kun viit­taa tilas­toi­hin, pitää myös ymmär­tää, mitä nii­hin tilas­toi­hin on otet­tu mukaan.

    OK — täs­sä se vii­mei­nen sana, eikä kan­na­ta var­maan jat­kaa jau­ha­mis­ta. Var­maan tot­ta mitä kir­joi­tat, vaik­kain hai­tal­li­sis­ta tuis­ta uuti­soi­taes­sa näi­tä mai­nit­se­mia­si vero­hel­po­tuk­sia oli vain osa, ehkä noin puo­let ilmoi­te­tus­ta sum­mas­ta. Enkä ihan ymmär­tä­nyt mik­si IEA pitää arvio­taan jopa lii­an alhai­se­na, kyl­lä­hän aina­kin osa tuis­ta koh­dis­tuu samaan arvo­ket­juun, oli­vat ne sit­ten luu­mu­ja tai man­si­koi­ta — meto­di­viit­taus liit­tyi nime­no­maan tuen laskentaan.
    Mut­ta otan opik­se­ni: kaik­ki ei ole kul­taa mikä kiil­tää, eikä päinvastoinkaan!

  55. Uusiu­tu­van ener­gian arvioi­dut poten­ti­aa­lit Suo­mes­sa, etu­pääs­sä alan etu­jär­jes­tö­jen omien arvioi­den mukaan.

    Bio­mas­sa: SYKE:n arvion mukaan kes­tä­vä poten­ti­aa­li on noin 109 TWh läm­pö­ener­gi­aa vuon­na 2030. Lund et al. 2007 arvioi­vat maan äärim­mäi­sek­si poten­ti­aa­lik­si 428 TWh läm­pö­ener­gi­aa jos aivan kaik­ki kas­va­va bio­mas­sa (ruo­ka mukaan­lu­kien) rii­vi­tään kat­ti­loi­hin. Bio­mas­san suu­ri ongel­ma on sen hii­li­ta­see­seen liit­ty­vät kysy­mys­mer­kit: tähä­nas­ti­nen tut­ki­mus on aika sel­vää sii­tä, että pääs­tö­jä bio­mas­sal­la vähen­ne­tään vain jos sil­lä kor­va­taan fos­sii­li­sia tai ehkä tur­vet­ta. Sii­tä on vie­lä kiis­taa, kuin­ka pal­jon pääs­tö­jä vähen­ne­tään ja ovat­ko vähen­nyk­set todel­li­sia vai yksin­ker­tais­tet­tui­hin ole­tuk­siin perustuvia.

    Vesi­voi­ma: Tuo­tan­to kes­ki­mää­rin 13 TWh, Kaup­pa- ja Teol­li­suus­mi­nis­te­riön 2005 teke­män sel­vi­tyk­sen mukaan tek­nis­tä (ei vält­tä­mät­tä talou­del­lis­ta) lisä­po­ten­ti­aa­lia 9,7 TWh jos vesien­suo­je­lu lope­te­taan. Jos vesien­suo­je­lus­ta pide­tään kiin­ni ja Vuo­tos­ta ei raken­ne­ta, lisäys­mah­dol­li­suus — pien­ve­si­voi­ma mukaan­lu­kien — 0,99 TWh.

    Tuu­li­voi­ma: Suo­men tuu­li­voi­mayh­dis­tyk­sen mukaan (2011) “jopa” 30 TWh vuon­na 2050. Green­peacen mie­les­tä 75 TWh. 

    Aurin­ko­säh­kö: Arvioi­ta välil­lä 4–20 TWh säh­köä, “jos­kus.” Green­peacen arvion mukaan pien­tuo­tan­non mak­si­mi on noin 14 TWh; tämä edel­lyt­täi­si kaik­kien sovel­tu­vien raken­nus­pin­to­jen eli sekä kat­to­jen että sei­nä­no­sien paneloimista.

    Aurin­ko­läm­pö: Suu­rin osa arviois­ta tote­aa poten­ti­aa­lik­si “muu­ta­mia” terawat­ti­tun­te­ja vuo­des­sa. Green­peace uskoo tämän syr­jäyt­tä­vän kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­ta, jol­loin tuo­tan­toa saa­daan 23 TWh vuon­na 2050.

    Läm­pö­pum­put: läm­mi­tyk­seen jol­lain aika­vä­lil­lä 20–30 TWh Sal­men (2012) kan­di­työn las­kel­mis­ta ekstra­po­loi­den. Green­peacen mie­les­tä 58 TWh vuon­na 2050. 

    Jäte­poh­jai­nen bio­kaa­su: Suo­men Bio­kaa­su­yh­dis­tyk­sen mukaan tek­ni­nen poten­ti­aa­li 14 TWh, todel­li­nen tuo­tan­non­li­säys­mah­dol­li­suus noin 9 TWh. 

    Suo­mes­sa kulu­te­taan ener­gi­aa ennen kaik­kea läm­pö­nä, säh­kö­nä, ja lii­ken­ne­polt­toai­nei­na. Läm­pöä tar­vi­taan vuo­des­sa (hie­man sää­olois­ta riip­puen) noin 90 TWh. Kau­ko­läm­pö­tuo­tan­to on noin 37 TWh, jos­ta täl­lä het­kel­lä puo­let fos­sii­li­sil­la. Säh­köä tar­vi­taan noin 85 TWh vuo­des­sa. Lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta kuluu arviol­ta 50 TWh. Täs­tä voi sit­ten itse kukin teh­dä omia arvioi­taan ener­gia­te­hok­kuu­den kehit­ty­mi­ses­tä ja kon­ver­sio­tar­pees­ta eri ener­gian­kul­je­tus­muo­dos­ta toiseen.

    Ener­gia voi­daan tuot­taa joko läm­pö­nä, säh­kö­nä, tai kau­ko­läm­pö­voi­ma­lois­sa molem­pi­na. Läm­mös­tä saa­daan säh­köä suun­nil­leen niin, että kol­me yksik­köä läm­pöä tuot­taa yhden yksi­kön säh­köä. Yli­jää­vä kak­si yksik­köä läm­pöä voi­daan käyt­tää kau­ko­läm­mön teke­mi­seen, mut­ta ei juu­ri muu­hun. Vii­meis­tään kun kau­ko­läm­mön tar­ve, eli täl­lä het­kel­lä 37 TWh (tren­di on las­ke­va) on tyy­dy­tet­ty, yli­jää­mä­läm­möl­le ei ole käyt­töä ja se käy­tän­nös­sä jou­du­taan huk­kaa­maan; ts. mak­si­mi säh­kön­tuo­tan­to kau­ko­läm­pö­voi­ma­lois­sa oli­si noin 19 TWh. Läm­pöä voi­daan teh­dä myös säh­kös­tä, jol­loin yhdes­tä yksi­kös­tä säh­köä saa­daan aika lähel­le yksi yksik­kö lämpöä. 

    Jos ilmas­to­ta­voit­teet halu­taan ottaa tosis­saan, myös lii­ken­ne­polt­toai­neet pitää kor­va­ta. Sopi­vas­ta ener­gian ja hii­len läh­tees­tä, kuten bio­mas­sas­ta, voi­daan teh­dä lii­ken­ne­polt­toai­net­ta (esim. bio­kaa­sua tai bio­die­se­liä), kar­keas­ti sanoen suun­nil­leen samal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin säh­köä­kin eli kol­mes­ta yksi­kös­tä läm­pöä yksi yksik­kö lii­ken­ne­polt­toai­net­ta. Mut­ta täl­löin huk­ka­läm­pöä ei yleen­sä saa­da tal­teen. Kaik­kien hen­ki­lö­au­to­jen muut­ta­mi­nen säh­kö­käyt­töi­sek­si vähen­täi­si lii­ken­ne­polt­toai­ne­tar­vet­ta noin 25 TWh, mut­ta lisäi­si säh­kön­tar­vet­ta 7–10 TWh. Kus­tan­nus­te­ho­kas­ta tek­niik­kaa koko auto­kan­nan säh­köis­tä­mi­seen ei tosin ole vie­lä olemassa.

  56. Tapio: Meni­hän tuo Alan Soka­lin tut­ki­mus ”Transgres­sing the boun­da­ries: Toward a trans­for­ma­ti­ve her­me­neu­tics of quan­tum gra­vi­ty” läpi vertaisarvioinneista.

    Ei men­nyt. Social Text ei ollut ver­tai­sar­vioi­tu lehti.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.