Vuosi: 2011

Maail­man val­u­ut­ta­jär­jestelmät ovat ylipään­sä epäon­nis­tuneet. Alun perin koko touhun runk­ona oli kul­takan­taan sidot­tu Yhdys­val­tain dol­lari, jos­sa jokaises­sa setelis­sä luki, että ne saa vai­h­taa kul­taan hin­taan 35 $ unssil­ta. Tosin tätä oikeut­ta ei ollut yksi­ty­ishenkilöil­lä, vaan pelkästään muil­la val­tioil­la. Yhdys­val­lat ilmoit­ti vuon­na 1971 yksipuolis­es­ti, ettei lupaus enää päde. Asi­aa edesaut­toi Ran­s­ka, joka vai­h­toi kul­taan jokaisen dol­lar­in, jon­ka se käsi­in­sä sai. Eili­nen kul­lan unssi­hin­ta oli 1600 $.

Kiin­teit­ten val­u­ut­takurssien jär­jestelmä sor­tui speku­laa­tioon 1990-luvun alus­sa. Tämä seikkailu tuli myös Suomelle erit­täin kalli­ik­si. Jär­jestelmä ei vain voin­ut toimia, joten piti siir­tyä uuteen, kel­lu­vien val­u­ut­takurssien jär­jestelmään. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako euro pelastaa?”

Olen use­am­man ker­ran vedonnut täl­lä blogilla siihen, että Suomeenkin saataisi­in liiken­nemerk­ki, joka tarkoit­taisi vapaae­htoista pyöräti­etä. Sitä pitkin saa ajaa, jos ei uskalla ajaa auto­jen joukos­sa, mut­ta ei tarvitse, jos ei halua tai uskalla ajaa koiran­talut­ta­jien ja sat­un­nais­es­ti käyt­täy­tyvien pikku­las­ten keskel­lä. Samaa on esit­tänyt moni muukin, esimerkik­si Helsin­gin kaupun­ki lausun­nos­saan. Kaik­ki pyöräti­et eivät tietenkään olisi vapaae­htoisia, vaan pakol­lisen pyörä­tien merk­ki säi­ly­isi entisin määräyksin. Jat­ka lukemista “Vapaae­htoinen pyörätie – vielä kerran”

Suh­teelli­nen köy­hyys­ra­ja – kuusikym­men­tä pros­ent­tia medi­aan­i­t­u­loista – on nyt noin 1100 euroa yksi­na­su­val­la. 1960-luvul­la hin­tain­dek­sil­lä kor­jat­tuna raja kul­ki jos­sain 380 euron tietämil­lä. Tuol­loin köy­hät oli­vat todel­la köy­hiä. Osit­tain luku­ja sot­kee omavaraistalouden osu­us, joka ei koskaan näy täl­lai­sis­sa luvuis­sa eikä pien­ti­lan pirtistä las­ket­tu asun­tomeno­ja. Hin­tain­dek­sistäkin voi esit­tää mielip­iteitä, kos­ka sitä painaa alas eri­laisen turhan rihka­man hal­ven­tu­mi­nen hal­patuon­ti­maid­en ansios­ta. Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den osalta hin­take­hi­tys voi olla kovin eri­lainen. Oli miten oli, 1960-luvun elämän­ta­paan riit­ti hyvin vähän rahaa. Jat­ka lukemista “Köy­häi­ly on eri asia kuin köyhyys”

Noin vuosi sit­ten aloin kuul­la yhä use­am­min verokon­sul­teista, jot­ka neu­vo­vat suo­ma­laisia per­heyri­tyk­siä vält­tämään veroa kan­sain­välis­ten yri­tysjär­jeste­ly­jen keinoin. Hold­ing-yhtiö Viroon (yri­tyk­sen tulok­ses­ta ei mak­se­ta veroa, ellei sitä jae­ta ulos), osin­got naamioidaan lainan­ly­hen­nyk­sik­si, jokin toinen yri­tys Hol­lan­ti­in ja sit­ten vielä jokin Ruotsin yri­tysvero­tuk­sen por­saan­reikä käyt­töön. En osaa asi­aa kun­nol­la, kos­ka ei näitä tieto­ja ilmaisek­si anneta. 

En tiedä, kuin­ka moni on näi­hin houku­tuk­seen tart­tunut, mut­ta vähän huolestut­taa on tieto, että suo­ma­laiset omis­ta­vat Virossa 16 000 yri­tys­tä. Moni on tar­jouk­sen kuitenkin hylän­nyt, kos­ka pitää täl­laista veronkier­toa eet­tis­es­ti vääränä. Jat­ka lukemista “Paljonko yri­tysvero vuo­taa ulkomaille?”

Edel­lisessä ketjus­sa tuli use­aan otteeseen esille väite, että jos joku on työtön vaik­ka vapaae­htois­es­ti, hänen ansiostaan joku toinen pääsee töi­hin. Väite esi­in­tyy julkises­sa keskustelus­sa taa­jaan. Mielestäni se on pääasi­as­sa virheelli­nen. Paljon totu­u­den­mukaisem­pi on väite, että työ­paikko­jen määrä sopeu­tuu (viipeel­lä) työvoiman tar­jon­taan. Niin­pä, jos sata työkyky­istä ja ammat­ti­taitoista henkilöä jät­täy­tyy työvoiman ulkop­uolelle,  työl­lisyys ale­nee pienen sopeu­tu­mis­vai­heen jäl­keen liki sadal­la. Jat­ka lukemista “Onko työ­paikko­jen määrä vakio?”

Ketjus­sa ”Onko Satasen koro­tus hui­jaus­ta” nim­imerk­ki Az kir­joit­taa 30.6. klo 13:55, että on koko aikuisikän­sä elänyt leikatun toimeen­tu­lotuen avul­la, mut­ta ei ole kokenut köy­hyyt­tä. ”Se, mis­tä olen pitänyt kiin­ni, ja minkä olen aina sanonut suo­raan, on, että mis­sään tilanteessa en aio hakea palkkatyötä, en osal­lis­tua ain­oallekaan kurssille enkä mil­lään muul­lakaan tapaa edis­tää omaa palkkatyöl­listymistäni.”

Olen joskus itsekin kir­joit­tanut, että jos elämän­hallinta on kun­nos­sa, eikä ole lamaut­tavia mie­len­ter­veys- ja päi­hdeon­gelmia, perus­tur­val­la pär­jää oikein hyvin.  Val­taosa maail­man ihmi­sistä tulee toimeen vähem­mäl­lä ja tule­vathan opiske­li­jatkin. Samal­la on san­ot­ta­va, että suurim­mal­la osal­la perus­tur­van varas­sa ole­vista eivät asi­at ole näin hyvin. Jos oli­si­vat, he eivät var­maankaan olisi perus­tur­van varas­sa. Jat­ka lukemista “Houkut­teleeko perus­tur­va pum­mil­la elämiseen?”

En tunne yksi­tyisko­htais­es­ti Kreikan säästöo­hjel­maa, mut­ta ne tiedot, jot­ka siitä ovat tihkuneet, näyt­tävät aika pahoilta. 

1)      Arvon­lisävero kohoaa 13 pros­en­tista 23 prosenttiin

2)      Läm­mi­tysöljyä ale­taan verot­taa kuin dieselöljyä, jot­tei sitä käytet­täisi dieselöljyn sijasta

3)      Maa pakote­taan myymään muun muas­sa moottoritiensä. 

Kreikan tilanteessa on ymmär­ret­tävää, että on ryhdyt­tävä rajui­hin toimi­in, vaik­ka ne vähän sat­tuisi­vat. Sat­tumi­nen ei kuitenkaan saa olla itse­tarkoi­tus. Jat­ka lukemista “Kuo­hi­taanko Kreikkaa liian rajusti?”

Olen aiem­minkin kir­joit­tanut, että oli oikein pois­taa kiin­teistövero vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmästä. Oma perustelu­ni on ollut se, että tulovero­jen tasauk­ses­sa on kyse siitä, että ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret tulot, mak­sa­vat tästä niille kun­nille, joiden asukkail­la on pienet tulot. Kiin­teistöveron osalta ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret asum­is­menot, mak­sa­vat niille kun­nille, jois­sa asum­i­nen on hal­paa. On min­ul­la toinenkin taka-aja­tus. Kaupunkiseuduil­la keskuskun­ta saa tuot­tamis­taan työ­paikoista edes sen kiin­teistöveron, kun ympäröivä repub­likaanivyöhyke kerää vain verot palka­nsaa­jil­ta. Nyt on ilmaan­tunut uusi näköko­h­ta, kesämökkikun­tien kiin­teistövero, jota kom­men­toin alempana.

Kan­tani tuek­si on nyt ilmaan­tunut argu­ment­ti, jota lehtien pääkir­joit­ta­jat tois­ta­vat kuin kuorossa, ja onpa siihen sor­tunut muu­ta­ma kokoomus­poli­itikkokin. Kun kiin­teistövero ei enää osal­lis­tu vero­tu­lo­jen tasauk­seen, on kan­nat­tavam­paa kuin ennen nos­taa kiinteistöveroa.

Virheelli­nen argu­ment­ti on virheelli­nen, vaik­ka sil­lä puo­lus­tet­taisi­in oikeaa asi­aa. Jat­ka lukemista “Väärä tieto kiinteistöverosta”

Kun aika moni lehti on siteer­an­nut blokikir­joi­tus­tani siitä, että asevelvol­lisu­us on tarkoi­tus lyhen­tää pien­im­mil­lään neljään kuukau­teen ja reserviä supis­taa olen­nais­es­ti, lie­nee syytä täs­men­tää asiaa.

Tulk­in­tani päätök­ses­tä on omani, mut­ta ei vain omani. Varsin moni paikalla ollut tulk­it­si epämääräis­es­ti kir­joitet­tua kom­pro­mis­sia näin, kos­ka muut vai­h­toe­hdot rajat­ti­in pois muu­ta kaut­ta. Jat­ka lukemista “Supis­tet­tu koulu­tus vai valikoi­va asevelvollisuus”

Lehdet ovat täyn­nä kir­joituk­sia siitä, että satasen koro­tus työ­markki­natu­keen ote­taan pois toimeen­tu­lotues­ta. Hui­jaus­ta koko jut­tu siis?

Toimeen­tu­lotuen normia nos­te­taan samal­la kuudel­la pros­en­til­la, eli noin 25 eurol­la kuus­sa yksin elävän kohdal­la ja lap­siper­heil­lä vas­taavasti enem­män. Jat­ka lukemista “Onko satasen koro­tus huijausta?”