Supistettu koulutus vai valikoiva asevelvollisuus

Kun aika moni lehti on siteer­an­nut blokikir­joi­tus­tani siitä, että asevelvol­lisu­us on tarkoi­tus lyhen­tää pien­im­mil­lään neljään kuukau­teen ja reserviä supis­taa olen­nais­es­ti, lie­nee syytä täs­men­tää asiaa.

Tulk­in­tani päätök­ses­tä on omani, mut­ta ei vain omani. Varsin moni paikalla ollut tulk­it­si epämääräis­es­ti kir­joitet­tua kom­pro­mis­sia näin, kos­ka muut vai­h­toe­hdot rajat­ti­in pois muu­ta kautta.

Lähtöko­htana ovat 200 miljoo­nan euron leikkauk­set menoista. Tämä voidaan toteut­taa joko lyhen­tämäl­lä palvelu­aikaa, vähen­tämäl­lä koulutet­tavien määrää tai luop­umal­la joukko­jen aseis­tamis­es­ta. Ymmärtääk­seni ken­raalien tah­to olisi ollut koulut­taa armei­jan käyt­töön vain tarpeelli­nen määrä varus­miehiä, mut­ta antaa näille sit­ten kun­non koulu­tus ja jopa aseet. Tämä järkevä – ja vihrei­denkin pitkään aja­ma — vai­h­toe­hto kar­sit­ti­in pois kan­nan­otol­la yleisen asevelvol­lisu­u­den säi­lyt­tämis­es­tä. Jos on tarkoi­tus, että armei­jal­la on myös asei­ta eikä vain hyvin koulutet­tu­ja miehiä, jäl­jelle jää vain vai­h­toe­hto lyhen­tää asevelvollisuutta.

Vai­h­toe­htona tämä on huono. Olisi parem­pi koulut­taa vain tarpeelli­nen määrä mut­ta hei­dät kun­nol­la. Asi­aan voidaan toiv­ot­tavasti pala­ta, vaik­ka sil­loin joudu­taankin tulk­it­se­maan luo­vasti tuo­ta hal­li­tu­so­hjel­man kohtaa yleisen asevelvol­lisu­u­den säilyttämisestä.

Anek­doot­ti­na ker­rot­takoon, että muu­ta­ma vuosi sit­ten kysyin hyvin korkeal­ta soti­lashenkilöltä, paljonko hän kut­su­isi miehiä palveluk­seen, jos olisi kyse vain armei­jan tarpeista, ei miesten koulus­ta eikä maan­puo­lus­tushen­gen ylläpitämis­es­tä. Hän sanoi, että noin puo­let miespuolis­es­ta ikälu­okas­ta (15 000). Kun kat­soin vähän epälu­u­lois­es­ti, hän koki tarpeel­lisek­si täs­men­tää, ettei maan­puo­lus­tus tuol­laista mies­määrää tarvitse, mut­ta olisi hyvä, että kan­sain­välisi­in tehtävi­in olisi kun­non rekrytointipohja.

104 vastausta artikkeliin “Supistettu koulutus vai valikoiva asevelvollisuus”

  1. Jos sisäänot­to olisi 5 — 10 000 ja päivära­ha niin paljon korkeampi, että sen ver­ran naisia ja miehiä suos­tu­isi, var­maan ne kv-tyyp­it tuli­si­vat sil­loinkin mukaan. On epistä mak­saa vähem­män niille, jot­ka int­ti­in joutuvat.

  2. Koulutet­tavien määrän vähen­tämiski­in­nos­tusten takana voi eri ihmisil­lä olla monia eri syitä.

    1) rahaa säästyy

    2) vähem­män soti­lai­ta => vähem­män sotia

    3) varus­mies­palvelus ei miel­lytä kaikkia, joten vain halukkaat joutu­vat / saa­vat osallistua

    4) näin päästään ammat­tiarmei­jaan ja ehkä myös Natoon ja/tai kan­sain­välisi­in soti­la­sop­er­aa­tioi­hin ja/tai “niihin pöyti­in, jois­sa asioista päätetään”

    5) sodan teknistymisen ja rajal­lis­ten resurssien vuok­si voimavarat eivät riitä koko ikälu­okan kun­nol­liseen koulut­tamiseen ja aseistamiseen

    Ainakin kakko­nen ja nelo­nen ovat keskenään ris­tiri­itaisia, joten kai ainakin osa näistä väit­teistä on huuhaa­ta (tai näkökul­mal­taan yhteensopimattomia).

    Koulutet­tavien vähen­tämi­nen rapaut­taa per­in­teistä yleiseen asevelvol­lisu­u­teen per­stu­vaa mallia kor­vaa­mal­la “koko kansan asian” “joidenkin kansalais­ten asial­la”. Aika yleinen käsi­tys on, että vapaae­htoisu­us ei yleen­sä toi­mi ainakaan ilman vapaae­htoisille mak­set­tavaa kun­non kor­vaus­ta / palkkaa, ja tämä tyyp­il­lis­es­ti johtaa edelleen ammattiarmeijaan.

    Onko­han vihrei­den ja OS:n tavoite pienen­tää puo­lus­tus­bud­jet­tia pysyvästi tämän taan­tu­man var­jol­la vai vain tilapäis­es­ti tämän taan­tu­man selät­tämisek­si? Jotkut kan­nan­otot, kuten uusien palvelu­saiko­jen käyt­töönot­to, ja viit­taus vihrei­den pitkään ajami­in tavoit­teisi­in viit­taa­vat jo pysyvi­in jär­jeste­ly­i­hin. Entä muut puoluet? (Huo­maa että nelosko­h­ta voi myös nos­taa meno­ja seu­raavis­sa vaiheissa.)

  3. Leikkauk­sia saa myös aikaan vetämäl­lä joukot pois Afgan­istanista, Poh­jan­maat pois merirosvo­jahdista, lopet­ta­mal­la kaik­ki “kan­sain­väliset tehtävät” ja keskit­tymäl­lä maanpuolustukseen.

    Säästöjä saa myös roimasti, jos irti­sanoudumme Ottawan sopimuk­ses­ta. Miinat ovat hyvä ase venäläisiä vas­taan ja niiden kor­vaami­nen on kallista.

    Has­sua miten nämä kak­si päivän selvää ehdo­tus­ta lip­sah­ti­vat pois listaltasi.

    Lopuk­si hie­man kepeämpi ehdo­tus säästö­jen kar­tut­tamisek­si: Ote­taan tähän oikeuk­si­in perus­tu­vaan sosi­aalidemokraat­tiseen yhteiskun­taan mukaan aja­tus vas­tu­us­ta. Vas­tu­us­ta puo­lus­taa maatamme. Sal­li­taan totaa­likieltäy­tymi­nen, mut­ta evätään näiltä henkilöiltä sosi­aal­i­tur­va, ilmainen ter­vey­den­huolto ja muut em. kaltaiset palve­lut. Säästöjä suo­ras­taan ropisee, kun nämä vakaa­muk­sien­sa takana seiso­vat ihmiset eivät enään kuor­mi­ta yhteiskun­tamme mui­ta osia.

  4. Jak­san aina ihme­tel­lä, mik­si armei­jaa perustel­laan miesten koulu­na. Mik­si, oi mik­si, juuri suo­ma­laiset miehet tarvit­se­vat jonkun eri­tyisen koulun ollak­seen miehiä? Mik­si suo­ma­lais­naiset pär­jäävät ilman? Mik­si kaikkien niiden maid­en miehet, jois­sa ei ole asevelvol­lisu­ut­ta, osaa­vat olla miehiä ja aikuisia ihan ilman “miesten koulu­akin”? Ihmette­len, eivätkö miesten koul­ul­la perustel­e­vat tajua, miten hal­ven­ta­va ole­tus suo­ma­lais­miehistä logi­ikas­sa on taustalla. 

    Minus­ta asevelvol­lisu­u­teen voitaisi­in ottaa täysin uusi ja luo­va läh­estymistapa, esim. että se olisi mah­dol­lista suorit­taa pari­na vuote­na peräkkäin, eism. kesälomil­la 2,5 kk ker­ral­laan. Kum­masti var­masti vetäisi opiskeluikäisiä miehiä JA naisia, jos olisi mah­dol­lisu­us pal­ka­lliseen kesä­työhön val­tion leivis­sä, ja matkaan saisi vieläpä hyvät suosi­tuk­set ‘kansalaisvelvol­lisu­u­den’ suorit­tamisen vuoksi.

  5. “ettei maan­puo­lus­tus tuol­laista mies­määrää tarvitse, mut­ta olisi hyvä, että kan­sain­välisi­in tehtävi­in olisi kun­non rekrytointipohja.”

    Mie­lenki­in­toista kuul­la että oman maan puo­lus­tamista varten rekry­toin­tipo­h­ja voidaan rapaut­taa, mut­ta kv-tehtäviä varten ei.

    Tämä ehkä ker­too noiden Oden syväkurkkuken­raalien todel­lis­es­ta sitou­tu­mis­es­ta varsi­naisen maan­puo­lus­tuk­sen onnis­tu­miseen tosi­tilka­n­teesta. Vai onko uskomi­nen että sota voisi tul­la oikeasti liial­lista jämähtämistä talvisodataan.

  6. Armei­jan, kuten muunkin koulu­tuk­sen, laa­jamit­taisen men­estyk­sen edel­ly­tyk­senä on, että sen suorit­tavia voidaan etukä­teen seu­loa. 1900-luku­lainen egal­i­taari­nen aja­tus, jon­ka mukaan ken­estä 18-vuo­ti­aas­ta voidaan koulut­taa mitä tahansa, kirur­gi, insinööri, upseeri, taide­maalari tms on täysin älytön. 

    Jos yksilön halu­taan koke­van vas­tu­u­ta ja vas­tu­ullisu­ut­ta yhteiskun­nas­ta, niin tämähän on oikein hieno tavoite. En vain oikein näe, mitä puolen vuo­den — tai aikanaan 8 kuukau­den — löhöämi­nen kasarmil­la mitenkään täl­laista edis­tää. Halvem­mak­si tulisi jär­jestää joku muu jen­gi-ini­ti­aa­tio, vaik­ka pakot­taa syömään eläviä sam­makoi­ta tms, jos­sa olisi enem­män mielekkyyt­tä, ja joka ei tulisi niin kalli­ik­si. Toinen mitä voisi harki­ta, olisi soti­lask­oulu­tuk­sen antamista, sen­si­jaan että maku­ute­taan kasarmil­la keräämässä ns. V‑käyrää. Väit­täisin, että koulu­tuk­ses­ta on nykyisel­läänkin ns. tehokas­ta aikaa miehistöl­lä pari kuukaut­ta ja päällystöl­lä ehkä neljä. En oikein näe, mikä sen lop­pu­osan funk­tio on, sem­minkin kun suurin osa ei sit­ten palveluk­sen jäl­keen käy edes kertaamassa.

  7. Jari: mein­a­sitko samal­la pois­taa sosi­aal­i­tur­van, ter­vey­den­huol­lon ja muut vas­taa­vat palve­lut kaik­il­ta naisil­ta, jot­ka eivät käy asepalveluksessa?

  8. Soin­in­vaarakin näyt­tää menevän hal­paan siinä, että supis­tet­tu asevelvol­lisu­us toisi säästöjä. Soti­laiden visiona on se, että Suomeen saataisi­in amerikkalais­malli­nen ammattisotilasjärjestelmä.

    Siinä mallis­sa luo­daan uusi ammat­tikun­ta, jon­ka palkat ja soti­las- ym. mate­ri­aa­liku­lut sido­taan kan­sain­väliseen kehi­tyk­seen. Kulusi­don­naisu­us on nytkin ole­mas­sa tiet­tyyn rajaan asti, mut­ta tule­van Nato-liit­tou­tu­misen myötä piik­ki on auki . Suomen hal­li­tus ja eduskun­ta ovat näi­den meno­jen kohdal­la vain kumileimasi­men asemassa.

    Amerikkalainen sota­te­ol­lisu­us ja sodankäyn­nin ammat­ti­laiset tarvit­se­vat jatku­vasti uusia pro­jek­te­ja , (kommunismin/terrorismin ehkäisyä)tuotekehityksen ja elinkeinon kasvun turvaamiseksi.

    Suo­ma­laiset Nato-kiimaiset halu­a­vat mukaan tähän koalitioon.

  9. Uusi tieto min­ulle oli, että ken­raalit tah­to­vat vähen­tää varus­miehien määrää. Yleistä asevelvol­lisu­ut­ta puo­lus­te­taan ennen kaikkea sil­lä, että se on vält­tämätön­tä Suomen puo­lus­tuskyvyn ylläpitämisek­si. Ilmeis­es­ti tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

    Kuka tuo­ta yleistä asevelvol­lisu­ut­ta oikeas­t­aan sit­ten väk­isin halu­aa ja mil­lä perusteilla?

  10. Jari, tuo sosi­aal­i­tur­van pois­to naisil­ta tuot­taisi var­maan isot säästöt, mut­ta minus­ta on paljon helpom­piakin tapo­ja toteut­taa vapaae­htoinen asepalvelus. 

    Peri­aat­teessa voi minus­ta lyödä kiin­ni sen, kuin­ka paljon soti­lai­ta tarvi­taan (tai on varaa aseis­taa nykyaikaisin asein) ja sit­ten nos­taa ja laskea varus­mies­palveluk­ses­ta mak­set­tavaa kor­vaus­ta niin, että tuo määrä saadaan kasaan. Touhu on siinä mielessä reilua, että jokainen saa päät­tää halu­aako olla mak­sa­ja vai mak­su­jen saa­ja. Mitä korkeampi palk­ka sitä suurem­pi määrä siir­tyy varus­miehek­si ja päinvastoin.

  11. Mikko: en.

    Toisaal­laa jär­jestelmää tulisi muut­taa niin, että asev­el­lvol­lisu­us tulee naisille pakol­lisek­si. Asepa­lveluk­sen saa toki edelleenkin vai­h­taa sivi­ili­palveluk­si. Sivi­ili­palveluk­sen pitu­us määräy­tyy siten. että juuri halut­tu osa ikälu­okas­ta käy armei­jan. Mikäli armei­jaan tuli­joi­ta on liian vähän, sivi­ili­palveluk­sen pitu­ut­ta kas­vate­taan ja vice versa.

  12. Neljän kuukau­den palvelu­sai­ka sot­kee ikävästi yhden opiskelu­vuo­den. Päästetään mielu­um­min nuo 4 kk miehet ja samal­la sivi­ivipalvelus­miehet opiskele­maan ja valmis­tu­maan vuot­ta aiemmin.

  13. Onko nyky­maail­mas­sa edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että kaik­ki miehet ja asevelvol­lisu­den suorit­ta­neet naiset komen­net­taisi­in sodan tullen palveluk­seen kuten viime sodiss­sa. Nykyaikainen yhteiskun­ta halvaantuisi.

    Viime sodas­sa muu­ta­maa käpykaar­ti­laista luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki asevelvol­liset pan­ti­in rin­ta­malle ja naiset jäivät hoita­maan maatilo­ja ja ruokahuoltoa. Jos näin tehtäisi­in nykyaikana sota olisi sil­lä hävit­ty, kos­ka yhteiskun­ta hal­vaan­tu­isi eli pysähtyisi.

  14. “Suo­mi sotii paraikaa Afgan­istanis­sa – palk­ka-armei­jan voimin.”

    Aikamoista sanal­lista vääntöä.

    Kai Suomen toimet ovat kuitenkin rauhan­tur­vaamis­toimia — tosin aika epä­selvässä yhtey­dessä liit­tou­tu­maan, joka käy myös selvää sotaa nyky­istä hal­li­tus­ta vas­tus­tavia voimia vastaan.

    Ja korvauksia/palkkaa Afgan­istanis­sa oleville suo­ma­laisille kai mak­se­taan, vaik­ka eivät olekaan palk­ka-armei­ja. Toisaal­ta Suomen nopean toimin­nan joukot ovat jo lähel­lä palk­ka-armei­jaosas­toa yleiseen asevelvol­lisu­u­teen perus­tu­vien puo­lus­tusvoimien sisällä.

  15. Tiedemiehel­lä on kovin var­mo­ja käsi­tyk­siä nykyisen koulu­tuk­sen tehokku­ud­es­ta ja mielekkyy­destä. En väitä, ettei Tiedemiehen kuvaamia apaat­tisia varuskun­tia ole ole­mas­sa, mut­ta meil­lä on myös kovin toisen­laisia palvelu­s­paikko­ja. Sel­l­aisi­akin on, että niihin erik­seen pyritään ankaran karsin­nan kautta. 

    Voisiko olla niin, että lyhy­im­män palvelusa­jan lyhen­tämi­nen olisi valikoin­nin naamio: Ne, joi­ta armei­ja ei tarvitse palvel­e­vat 4 kk ja ne, joille on järkevää käyt­töä palvel­e­vat 9 tai 12 kk + ker­tauk­set päälle. Väit­täisin kuitenkin, että taval­la tai toisel­la ylläpi­det­ty yleinen (miesten) asevelvol­lisu­us on paras keino saa­da palveluk­seen ne, joi­ta oikeasti tarvi­taan. Lie­nee utopis­tista ajatel­la, että varus­mi­esten taloudel­liset etu­udet voisi­vat nous­ta sel­l­aiselle tasolle, että vapaae­htoiseen palveluk­seen niiden avul­la saataisi­in puolet/kolmannes/neljännes ikälu­okas­ta ja vielä niin, että halukkaat oli­si­vat niitä hyväkun­toisia ja nopeaop­pisia. Heil­lä kun ei yleen­sä ole tarvet­ta kek­siä välivu­osien täytet­tä tms.

  16. Halut­tomat ja kyvyt­tömät voi mielestäni hyvin päästää 4 kuukaudel­la. Siinä ajas­sa ehtii saa­maan perus- ja asek­oulu­tuk­sen. Sen jäl­keen­hän ‘perus­soti­las­ta’ tarvi­taan enää mate­ri­aa­lik­si varus­mieses­imi­esten oper­aa­tiok­oulu­tuk­seen. Esi- ja eriko­is­mi­esten koulu­tus­ta ei kai ole kuitenkaan tarkoi­tus lyhentää.

  17. Jär­jestetään niin että puo­lus­tusvoimat määrit­telee mitä tulee reserviläisen osa­ta ja jär­jestää tarvit­ta­van koulu­tuk­sen ja kokeet. Kun osaa kaiken tarpeel­lisen pääsee reservi­in ja saa määritel­lyn könt­tä­sum­man palkkiok­si (sum­ma voi vai­hdel­la koulu­tuk­ses­ta riippuen).

    Oleel­lista on että kokeis­sa voi käy­dä ilman koulu­tus­ta, siis käytän­nössä opiskel­la itse tai käyt­tää vaik­ka puo­lus­tusvoimien ulkop­uolista koulut­ta­jaa. Jokaista kokeen läpäis­syt­tä kohti voidaan mak­saa koulut­ta­jalle palkkio jot­ta syn­tyy riit­tävästi kouluttajia.

    Jot­ta saadaan kasaan myös har­joituk­sia jois­sa toim­i­taan joukkona voidaan niitä jär­jestää viikon leireinä ympäri vuo­den ja yllä mainit­tu könt­tä­sum­ma mak­saa vas­ta kun on ollut mukana men­estyk­sekkäässä har­joituk­ses­sa tai use­assa. Har­joi­tu­s­paikat voidaan vaik­ka huu­tokau­pa­ta verkos­sa jot­ta niihin tulee riit­tävästi oikean­laista porukkaa.

    Tämä tietysti vaatii sen että nykyiseen koulu­tuk­seen mah­dol­lis­es­ti liit­tyvä melkein ilmaisen työvoiman käyt­tö oper­ati­ivisi­in tehtävi­in täy­tyy erotel­la oikeas­ta koulu­tuk­ses­ta, mut­ta sel­l­aista se on jos halu­aa toimia tehokkaasti.

    Esitän röyhkeän veikkauk­sen että kun motivoituneet har­joit­tel­e­vat taitavien opas­ta­mana ei hom­man mah­dut­ta­mi­nen tuo­hon neljään kuukau­teen, koulutet­ta­van itse val­it­sem­i­na pätk­inä, ole mikään ongelma.

  18. Peri­aat­teessa voi minus­ta lyödä kiin­ni sen, kuin­ka paljon soti­lai­ta tarvi­taan (tai on varaa aseis­taa nykyaikaisin asein) ja sit­ten nos­taa ja laskea varus­mies­palveluk­ses­ta mak­set­tavaa kor­vaus­ta niin, että tuo määrä saadaan kasaan. Touhu on siinä mielessä reilua, että jokainen saa päät­tää halu­aako olla mak­sa­ja vai mak­su­jen saa­ja. Mitä korkeampi palk­ka sitä suurem­pi määrä siir­tyy varus­miehek­si ja päinvastoin.

    Jos raha on houkut­ti­me­na, saadaan palk­ka-armei­ja. Se taas yleen­sä sisältää — anteek­si ikävä ilmaus — yhteiskun­nan alem­pia ker­roksia. Muut kek­sivät itselleen miel­lyt­tävämpiä rahalähteitä. 

    Jois­sakin mais­sa (esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa) armei­jal­la tosin on se valt­ti, että se voi tar­jo­ta soti­laille yliopis­to­tutk­in­to­jen rahoit­tamista. Tämä voi houkutel­la jonkin ver­ran köy­hiä mut­ta fik­su­ja. Suomes­sa ei ole tätä mah­dol­lisu­ut­ta, kun tutkin­not ovat käytän­nössä ilmaisia.

    Armei­ja tarvit­see teknisem­pi­in tehtävi­in teknis­es­ti suun­tau­tunei­ta varus­miehiä. Johta­jak­oulu­tuk­seen tarvi­taan johta­jak­si sopivia ja kohtu­ullisen fik­su­ja varus­miehiä. Kumpikin poruk­ka sat­tuu ole­maan juuri niitä, joil­la on sivi­ilis­säkin kysyntää.

    Vapaae­htoinen varus­mies­palvelus johtaa ainek­sen polar­isoi­tu­miseen. Joukos­sa on upseerin uralle halu­avia ja sit­ten niitä, jot­ka eivät saa toimeen­tu­loaan muuten. Ja ehkä muu­ta­ma pyssy­hul­lu mausteeksi.

    Toinen vai­h­toe­hto mies­vahvu­u­den pienen­tämiseen on arpomi­nen. Sitäkään ei ihan oikeu­den­mukaisek­si voi sanoa.

    Palveluk­sen lyhen­tämi­nen tai keven­tämi­nen ovat nekin huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Tässä olisi kuitenkin arvokeskustelun paik­ka niiltä osin, mitä halu­taan. Minkälainen armei­ja meil­lä pitäisi olla? Aivan selvästi puo­lus­tusvoimat kil­pail­e­vat samoista ihmi­sistä kuin kansantalouskin.

  19. Ville kir­joit­ti: “Uusi tieto min­ulle oli, että ken­raalit tah­to­vat vähen­tää varus­miehien määrää.”

    Ei kai se, että OS ker­too jonkun ken­raalin joskus sanoneen jotain, joka voidaan ehkä tulki­ta myös tuo­hon suun­taan vielä sano, että ken­raalit yleis­es­ti tah­toisi­vat vähen­tää varus­mi­esten määrää.

    “Kuka tuo­ta yleistä asevelvol­lisu­ut­ta oikeas­t­aan sit­ten väk­isin halu­aa ja mil­lä perusteilla?”

    Mainit­se­masi puo­lus­tuskykysyyt ovat yksi paljon käytet­ty peruste. On myös mui­ta syitä, kuten esimerkik­si se, että asevelvol­lisu­usarmei­ja tur­vaa enem­män rauhaa, kun taas valikoi­va asevelvol­lisu­us ja siitä tyyp­il­lis­es­ti seu­raa­va ammat­tiarmei­ja voi taas johtaa akti­ivisem­paan sodankäyntiin.

  20. Mitä NATO- kulu oikeasti on keskimääräisessä nato maassa? 

    Muis­telisin, että suosi­tus on 2% bkt:sta, mut­ta juuri kukaan ei niin paljon laita. 

    Suomes­sa nykyi­nen kus­tan­nus on jotain 2,5–3,5%

    Paljonko nato toisi todel­lisu­udessa säästöjä?

  21. Kun­non työstä on mak­set­ta­va oikea palk­ka ja työn­tek­i­jöil­lä pitää olla myös kun­nol­liset työvälineet.

    Ain­oas­taan soti­lai­ta voidaan pakot­taa palkat­ta ja surkeil­la vehkeil­lä kuole­man­vaar­al­liseen työhön. Yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta tulisi luop­ua ja maan­puo­lus­tuk­sen määrära­ho­ja vas­taavasti nos­taa, jot­ta saadaan armei­jan mate­ri­aali sem­moi­selle tasolle, mitä nykyso­dankäyn­ti vaatii.

    Ihmette­len myös ainakin net­tikeskusteluis­sa esi­in­nou­se­vaa afgan­istan-fan­ta­sioin­nin määrää. Ker­tokaa­pa totaalisen sodan kan­nat­ta­jat, mitä hienoa on Afgan­istanis­sa? Meneekö siel­lä parem­min kuin Tsekko­slo­va­ki­as­sa, joka luovut­ti joudut­tuaan saman maan miehit­tämäk­si? Entä mitä kuu­luu Tset­sen­ian itsenäisyy­delle tänä päivänä?

    Kyl­lä se on niin että sota voite­taan tai hävitään ihan kon­ven­tion­aal­isil­la joukoil­la. Johan sen näkee Libyas­takin, Gaddafin mas­sa-armei­ja ensin murskasi rät­ti­varuste­tut kap­inal­liset, jon­ka jäl­keen liit­toutunei­den ilmamahti murskasi Gaddafin van­hen­tuneen armei­jan ja vielä nol­lat­ap­pi­oil­la. Eli muu­ta­mal­la kymmenel­lä nykyaikaisel­la hävit­täjäl­lä laitet­ti­in kokon­aisen maan maavoimat polvilleen.
    (nykyi­nen pat­ti­ti­lanne taas johtuu siitä, että lentokoneil­la ei voi miehit­tää maata)

    Näistä pitäisi voi­da vetää johtopäätöset sen suh­teen, miten sodat voite­taan tai hävitään.

  22. Libya, polvil­laan ennenkuin enti kissaa sanomaan.

    Ilmavoimat 18 000 ihmistä, 227 hävit­täjää ja 35 taisteluhelikopteria.

    Laivas­tos­sai pari sukel­lusvenetä ja 8000 ihmistä.

    Aseis­sa 50 000 jalka­väk­isoti­las­ta ja 2205 panssari­vaunua ja 945 panssaroitua ajoneuvoa.

    Lisäk­si 10–12 tuhan­nen erikoisk­oulutet­tu joukko jon­ka koulu­tuk­ses­sa käytet­ty paljon kan­sain­välistä eri­ty­isosaamista ja aseis­tet­tu parhaal­la län­si­maisel­la tekniikalla.

    Libyal­la oli myös talvi­so­dan henki

  23. Toim­intaym­päristön muu­toskin kan­nat­taa ottaa huomioon resurssoitaes­sa puo­lus­tus­ta. Lähiym­päristössä ainakin Venäjä on lisän­nyt voimakkaasti panos­tus­taan 😉 ja Ruot­sis­sakin on jo painet­tu paniikkinappulaa.

    Uskot­tavaan ammat­tiarmei­jaan perus­tu­vaan puo­lus­tuk­seen Suomes­sa ei usko kukaan. Meil­lä ei rahat riitä siihen. Vai­h­toe­hdot ovat siis käytän­nössä mili­isi- ja/tai nor­maali asevelvol­lisu­usjär­jestelmä terästet­tynä ammat­tikom­po­nen­teil­la, kuten lentäjät.

  24. Kuten joku jo tote­sikin, varus­mies­palveluk­ses­sa on paljon tyhjäkäyn­tiä. Esimerkik­si 9kk:n miehet viet­tävät sen ylimääräisen neljän­nesvuo­den tekemäl­lä ylläpi­tote­htäviä, ettei niihin tarvit­sisi palkata kantahenkilökuntaa. 

    Palveluk­sen täy­tyy olla vähin­tään sen 6kk pitkä, kos­ka varus­miehiä ei ole varaa koulut­taa iltaisin tai viikon­lop­puisin. Skap­pareil­la on kohtu­ullisen korkeat palkat: voinette kuvitel­la mil­laiset ker­toimet, lisät ja päivära­hat saadaan kun aka­teemis­es­ti korkeak­oulute­tut joutu­vat tekemään töitä sun­nun­taisin jäisessä met­sässä kel­lon ympäri kehnol­la ruual­la, olemat­tomil­la tauoilla.

    Kos­ka puo­lus­tusvoimat eivät mak­sa varus­miehistä kuin ruokaku­lut ja vaa­ti­mat­tomat päivära­hat, tulee halvem­mak­si seisot­taa heitä viikon­lop­ut porteil­la ja varuskun­ta­sairaalois­sa ja pan­na lop­ut lomille. Koulu­tus on hei­dän näkökul­mas­ta tehokkain­ta jär­jestää siten että työn­tek­i­jät tekevät nor­maale­ja 8–16 päiviä.

  25. Ensin­näkin muu­ta­ma fakta.
    Suomen BKT on paut­tiar­al­laa 180 mrd. Vuo­den 2011 bud­jet­tiesi­tyk­sen mukaan puo­lus­tusvoimien päälu­okalle olisi tästä tulos­sa 2,4627 mrd. Eli siis alle 1,4 %, paljon alle tuon NATO:n suosit­ta­man 2 %:n. Johon tosin ei tähän tavoit­teeseen pääse monikaan NATO-maa. 

    Sit­ten se, että säästet­täisi­in vain KV toimin­nas­ta. KV toim­intaan on bud­je­toitu PV:n rahaa 58,6 miljoon­aa. Eli 2,4 % PV:n menoista. Jonkin ver­ran lisäku­lu­ja tulee var­masti koti­maan johtamis­valmi­ud­es­ta ja koulu­tuk­ses­ta, mut­ta säästö­tavoitet­ta ei todel­lakaan täl­lä tavoite­ta. Ja ei se nyt pelkkää fik­tioi­ta ole, että sekä miesten, mate­ri­aalien että toim­intat­apo­jen sovel­tuvu­ud­es­ta todel­liseen toim­intaan saa enem­män oppia, kun oper­aa­tion suurin uhka ei ole sotku-auton myöhästyminen. 

    Ja ei siel­lä viime sodis­sakaan ollut kaikkia miehiä rin­ta­mal­la, suurim­mil­laan n. 500.000, joka oli alle 30 % miespuolis­es­ta väestöstä. Toki niistä 20–40 vuo­ti­aista siel­lä oli enem­mistö, ja naisia joudut­ti­in mobil­isoimaan tehtaisi­in ihan eri­lail­la kuin ennen. Mut­ta jos nyt tulisi niin tiuk­ka paik­ka, että liikekan­nallepano olisi edessä, niin uskon kyl­lä että foku­soimal­la hom­mia ja luop­umal­la piha­su­un­nit­telus­ta, korkeak­oulu­jen toimin­nan koor­di­naat­tor­eista ja kän­nykkäpelien kehit­tämis­es­tä tois­taisek­si olisi mah­dol­lista huole­htia oikeasti yhteiskun­nalle elin­tärkeistä toimin­noista. Sota on siinä määrin äärim­mäi­nen yhteiskun­nan selviy­tymiskam­pailu, että sil­loin todel­lakin määrätään ihmiset työte­htävi­in, niitä ei saa vali­ta. Kan­nat­taa kat­soa vaik­ka siitä valmius­laista työvelvol­lisu­ut­ta ja irti­sanou­tu­misoikeu­den rajoit­tamista koske­vat koh­dat; puo­lus­tusti­lalaista puhumattakaan. 

    Sit­ten itse asiasta:
    PV ei tietenkään tarvitse kaikkia ikälu­okas­ta. Nythän määrä on n. 75 %, jot­ka suorit­taa intin lop­pu­un asti. Point­ti onkin siinä, että reservi­in täy­tyy saa­da myös aimo joukko niitä penaalin terävämpiä kyniä. Niitä saadaan juuri sil­lä, että on voimas­sa yleinen asevelvol­lisu­us, jos­ta joukos­ta seu­lotaan parhai­ta johta­jak­oulu­tuk­seen ja erikoisa­loille. Ja kan­sain­vä­li­nen esimerk­ki jo ihan tuos­ta län­si-naa­purista osoit­taa että har­va teekkari läh­tee vuodek­si vapaae­htoise­na palveluk­seen, vaik­ka siitä jotakin mak­set­taisi­inkin. Sen sijaan kun ker­ran int­ti kuitenkin kut­suu, niin nämä kaver­it löytävät usein itsen­sä RUK:sta ja suo­ras­taan pyrkivät sinne. Tästä olen Viherinssin kanssa samoil­la lin­joil­la. Tosin juuri sik­si, että mon­et näistä pää­tyvät sel­l­aisille paikoille, joista oikeasti taas ei voi irrot­tau­tua sodankaan aikana (niitäkin töitä toki on), niin pitää koulut­taa hie­man ekstraa.

    Pelkäl­lä ammat­tiarmei­jal­la ei kukaan ole onnis­tunut puo­lus­ta­maan maataan mod­ern­i­na aikana käy­dyis­sä laa­jamit­taisem­mas­sa sodas­sa. Edes teo­ri­as­sa se voisi onnis­tua USA:lta ja Kiinal­ta, niil­lä on riit­tävät resurssit. Ei se tietenkään tarkoi­ta että asevelvol­lisu­usarmei­ja aina takaa voiton. Mut­ta jos käytetään nyt esimerkkeinä Irakia ja Libyaa, niin huo­mataan yksi merkit­tävä piirre. Toisin kuin väitet­ti­in, niin se talvi­so­dan hen­ki oli kyl­lä kaukana. Molem­mis­sa mais­sa oli/on nimit­täin käyn­nis­sä myös sisäl­lis­so­ta. Irakissa shi­iat ja kur­dit nousi­vat hallintoa vas­taan, ja Libyan kap­inal­lisethan hal­lit­se­vat noin puol­ta val­tios­ta. Asevelvol­lisu­usarmei­ja ei tietenkään toi­mi, jos iso osa asevelvol­li­sista kään­tyy val­tio­taan vas­taan. Tilanne olisi sama, kuin jos Suomeen hyökät­täisi­in niin Uuden­maan Prikaati alka­isi tulit­taa Porin Prikaatin pataljoo­nia ja jakaisi kivääre­jä när­piöläisille. Ja jos joku ihan oikeasti pitää tätä uhkaku­vana, niin sil­loin siihen folio­hat­tuun pitää lait­taa use­ampi ker­ros lisää. 

    Eli: asevelvol­lisu­us toimii mais­sa, jois­sa asevelvol­liset lähtöko­htais­es­ti koke­vat toimin­nan legi­t­i­imik­si ja tuke­vat val­tio­taan. Muu­ta­ma käpykaar­ti­lainen joukkoon mah­tuu, mut­ta ei mas­si­ivista kap­inaa. Ainakin viime­tutkimuk­sien mukaan suo­ma­lais­ten maan­puo­lus­tus­tah­to on varsin hyvä. Toisaal­ta taas juuri yleinen asevelvol­lisu­us paran­taa maanpuolustustahtoa.

  26. Libya, polvil­laan ennenkuin enti kissaa sanomaan.

    Ilmavoimat 18 000 ihmistä, 227 hävit­täjää ja 35 taisteluhelikopteria. 

    Eipäs nyt liioitel­la — varsi­naisia hävit­täjiä oli kir­jan­pidon mukaan luokkaa 130, mut­ta huol­lon puut­teen vuok­si lentokun­nos­sa ole­via konei­ta oli vain ehkä 30–50. Lisäk­si uusim­matkin koneet oli­vat 60/70-luku­jen vai­h­teen neu­vos­totekni­ikkaa ja niiden asei­tus Neu­vos­toli­iton rom­ah­tamista edeltävää “apina­mallis­toa” (ts. Varso­van liiton ulkop­uolisille maille tarkoitet­tua ei-niin-viimeisen tekni­ikan tavaraa).

    Aseis­sa 50 000 jalka­väk­isoti­las­ta ja 2205 panssari­vaunua ja 945 panssaroitua ajoneuvoa.

    Akti­ivikäytössä oli kuitenkin vain n. 500 panssari­van­ua, joista parhaat (n. kol­mannes) oli­vat mod­ernisoimat­to­mia “apina­mallis­ton” T‑72:ia ja lop­ut van­hempaa mallis­toa. Varas­tois­sa oli toki reilu 1000 T‑54/55 van­ua, mut­ta niiden kun­to — taas ker­ran huol­lon puut­teessa — lie­nee arvoitus.

    Minä en ainakaan pidä minään ihmeenä Libyan armei­jan nopeaa rom­ah­dus­ta ilmaisku­jen alettua.

  27. Jo nyt valikoituu suuri osa kyvykkäistä pois johto ja muista tehtävistä, joil­la sivi­ilis­sä ei tee mitään (se että armei­jan johta­jak­oulu­tus olisi arvostet­tua lie­nee viralli­nen tornihuhu). 

    Syynä se 6kk pidem­pi palvelu­sai­ka. Paper­il­la var­maan näyt­tää ettei se 6kk poruk­ka ole kovin kyvykästä. Todel­lisu­udessa moni vas­taa testeis­sä tahal­laan väärin jot­tei “pääse” (ali)upseeriksi.

    Jostain syys­tä tosi­aan se 6 kk on tul­lut itseis­ar­vok­si, ja ainakin tyk­istössä palvel­lessani koulu­tus­ta oli 6kk ajas­ta ehkä vajaa 2kk, lop­ut oli lähin­nä ajan tuh­laus­ta (toki suuri osa porukas­ta oli niin huonos­sa kun­nos­sa ettei kovem­paan tahti­in olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta). Koulu­tus oli lisäk­si todel­la huonoa, kun opet­ta­jana oli kaikkea muu­ta kuin motivoitunei­ta ali­upseere­i­ta, joista osa ei osan­nut opetet­tavaa asi­aa itsekään.

    Jos ensim­mäi­nen kuukausi käytetään siihen että rapakun­toi­sista saadaan huonokun­toisia (ja samal­la hyväkun­tois­es­ta keskinker­taisia), rahaa palaa aivan turhaan.

    Jospa vaik­ka armei­ja edel­lyt­täisi tiet­tyä fyy­sistä kun­toa, jol­la palvelus saadaan mah­tu­maan 3kk mit­taan (onnis­tusi var­masti hyvin, jos poruk­ka on kunnossa). 

    Jos et täytä normia, niin sit­ten palvelu­sai­ka olisi 6 kk, jol­loin van­han mallin mukaan 1kk ohjat­tua käve­lyä ja 5kk johta­jien har­joi­tus­ma­te­ri­aali­na oloa.

    Voisi tul­la kun­toilu­un moti­vaa­tio­ta ennen armei­jaa varsin mon­elle. (ja siitä kun­toilus­ta olisi sit­ten hyö­tyä pait­si armei­jalle, myös yhteiskun­nalle ja yksilölle itselleen)

  28. Neljässä kuukaudessa ei tosi­aan ehdit­täisi mitään. Tuvan siivouk­ses­sa ja punkan teossa päästäisi­in ehkä jo kelvol­liselle tasolle. Aamu­toimet — pesey­tymi­nen ja asen­nos­sa seisoskelu jäi­sivät aut­ta­mat­ta vajavaisiksi.

    Olisin ehkä harkin­nut asepa­lvelus­ta, jos se kestäisi max 3 kk eli kesän.

  29. On myös kol­mas tapa ratkaista asepa­lveluskysymys: soti­lasaris­tokra­tia eli asepa­lveluk­sen yhteiskun­nalli­nen ihan­noin­ti. Jos yhteiskun­nas­ta raken­netaan sel­l­ainen, että kaikki­in hyvin palkat­tui­hin tehtävi­in vaa­di­taan suoritet­tu varus­mies­palvelus, varus­mies­palveluk­seen hakeudu­taan vapaaehtoisesti.

    Esimerkik­si voitaisi­in ottaa lin­ja, jos­sa puo­let ikälu­okas­ta suorit­taa varus­mies­palveluk­sen ja toinen puolisko mak­saa pro­gres­si­ivista lisäveroa 60-vuo­ti­aak­si saak­ka: alin vero­por­ras 5% 15000 euron tuloi­hin, siitä tasais­es­ti nousten 20 % ylimääräiseen mar­gin­aaliv­eroon sadas­sa tuhan­nes­sa eurossa. Täl­löin asevelvol­lisu­u­den suorit­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä ran­gais­taan niin suh­teet­tomasti, että asepa­lveluk­seen suo­ras­taan vaa­di­taan päästä. Palkkaa voidaan siis mak­saa myös sil­lä, että kaikkien muiden ostovoimaa las­ke­taan radikaalisti.

    Käytän­nössä asepa­lveluk­sen suorit­tamis­es­ta saata­va hyö­ty voidaan antaa esimerkik­si edel­lyt­tämäl­lä suoritet­tua asevelvol­lisu­ut­ta ehtona val­tion ja kun­nan virkoi­hin sekä yliopis­toi­hin pääsemisek­si. Sil­loin armei­jaan hakeu­tu­isi nimeno­maan paras aines.

  30. Viherinssi:

    Jos raha on houkut­ti­me­na, saadaan palk­ka-armei­ja. Se taas yleen­sä sisältää – anteek­si ikävä ilmaus – yhteiskun­nan alem­pia ker­roksia. Muut kek­sivät itselleen miel­lyt­tävämpiä rahalähteitä. 

    Ensin­näkin tääl­lä jo joku uhosi, että DIt ja lääkärit tykkäävät käy­dä armei­jan. Noin siis ilman mitään taloudel­lisia houkut­timia, vaan siis armei­jan itsen­sä vuok­si. Itse uskon, että tämä jos­sain määrin pitää paikkaansa. Ainakin itse näin juuri RUK:ssa koko int­ti­aikani motivoitunein­ta porukkaa ja var­maan ainakin osa heistä olisi men­nyt int­ti­in ilman pakkoakin. 

    Toisek­si, sotimi­nen on se, mis­sä “yhteiskun­nan alem­mil­la ker­roksil­la” on suh­teelli­nen etu (ainakin siis kun puhutaan riv­imiehistä, eikä upseereista). Yhteiskun­nan resurssien kannal­ta onkin siis tehokkain­ta, että insinöörit suun­nit­tel­e­vat puhe­lim­ia, lääkärit hoita­vat poti­lai­ta ja perusk­oulupo­h­jaiset menevät har­joit­tele­maan tappamista. 

    Jos ollaan sitä mieltä, että sotimis­touhu on niin vaa­ti­vaa, etteivät sitä nämä “yhteisku­nan alem­mat ker­rokset” pysty oppi­maan, niin mik­si meil­lä ylipäätään on asevelvol­lisu­usarmei­jaa, jon­ka perusa­ja­tus on se, että soti­maan voi opet­taa jokaisen ter­veen miehen?

  31. Irakin ja Libyan esimerk­it osoit­tanevat lähin­nä sen, että Suomenkin on syytä vält­tää sotimista USA:n kanssa. Senkin johtopäätök­sen voi kai vetää, että dik­tatu­urien demor­al­isoituneet joukot eivät pysty tehokkaaseen toim­intaan. Toisaal­ta jos täl­laisia esimerkke­jä haetaan, niin kai Israelin soti­laalli­nen ylivoima naa­purei­hin­sa näh­den perus­tuu sit­ten maan asevelvollisuusjärjestelmään. 

    Kaiken fan­ta­sioin­nin keskel­lä on ehkä syytä muis­taa, että Suomel­la on tasan yksi laa­jamit­tainen soti­laalli­nen uhka ja tuon “A2 keltaisen” joukot kalus­toi­neen ja toim­inta­pe­ri­aat­tei­neen ovat varsin hyvin tiedos­sa. Ihan kaik­keen ei siis tarvitse varustautua.

  32. Juho Laatu:

    Kai Suomen toimet [Afgan­istanis­sa] ovat kuitenkin rauhanturvaamistoimia

    Minkä rauhan tai edes tuli­taukosopimuk­sen toteu­tu­mista siel­lä valvotaan? 

    Afgan­istanis­sa on sota, ja suo­ma­laiset joukot tuke­vat sen toista osa­puol­ta, olkoonkin, että tilanteessa ilman selkeitä rin­ta­ma­l­in­jo­ja, tais­te­lut pääosin tapah­tu­vat muuaal­la, kuin mis­sä suo­ma­laiset ovat.

    Sodan tai suo­ma­lais­ten siihen osal­lis­tu­misen mielekkyy­destä voi olla mon­taa perustel­tua mieltä, mut­ta mikään rauhan­tur­vaamisop­er­aa­tio se ei ole tai ole koskaan ollutkaan.

  33. Kom­ment­ti­na tuo­hon “sosi­aal­i­tur­va pois asepa­lvelus­ta suorit­ta­mat­tomil­ta”. Olen ollut siinä luu­los­sa, että sosi­aal­i­tur­va on vas­tine mak­samis­tani veroista. Ja toisaal­ta se on sivistys­val­tion tapa pitää kaik­ki mukana samas­sa veneessä, jot­ta väl­tytään Kolumbian mallil­ta, jos­sa rikkaat asu­vat muurien sisäl­lä ja köy­hät ja/tai huumeri­ip­pu­vaiset epä­toivoiset ryöstelevät ja kid­nap­paa­vat varakkaampia. 

    Tuskin tääl­lä kukaan tosis­saan kyseistä ideaa ehdot­taakaan, mut­ta har­vas­sa lienevät ne maat, jois­sa yhteiskun­nan täysjäsenyys pitää ostaa suos­tu­mal­la aseisiin.

  34. Minus­ta ongel­man keskiössä pitäisi olla tarkoituk­sen­mukaisu­us, eikä joku epämääräi­nen mieliku­vahöt­tö, jol­la perustel­laan “arvo­ja”. Pakot­ta­mal­la ei saa­da syn­nytet­tyä mitään arvo­maail­maa nyky-yhteiskun­nas­sa, kos­ka tiedo­tusvä­li­neet ovat vapai­ta ja ihmiset nyt vaan voivat omak­sua toisen­laiset arvot. Päin­vas­toin, pakol­la saadaan aikaan täysin päin­vas­taisia tulok­sia kuin tavoitel­laan, aivan niinkuin pakko­ruotsinkin kohdal­la. Joo, ruotsin ase­ma vähem­mistökie­lenä pitää tur­va­ta, mut­ta ei se pakko­ruot­si sitä tee; aivan samaan tapaan, maan­puo­lus­tus pitää hoitaa, mut­ta ei se asevelvol­lisu­us ainakaan sel­l­aise­naan sitä toteu­ta parhaal­la tavalla. 

    Asevelvol­lisu­u­den voisi val­lan hyvin toteut­taa niin, että on muu­ta­ma viikon tai kah­den mit­tainen aseenkäyt­tö- yms. leiri niin, että opin­not ja työt eivät kohtu­ut­tomasti häiri­in­ny. Erikoisas­e­la­jei­hin omat vähän pidem­mät koulu­tuk­sen­sa. Säästyneil­lä rahoil­la voisi sit­ten antaa mielekkään koulu­tuk­sen sille oikeasti tarpeel­liselle joukolle. Siis niille paikoille, joi­hin ihmiset oikeasti halu­a­vat men­nä ja jois­sa oikeasti koulute­taan johonkin muuhunkin kuin kasarmil­la makoilemiseen ja siivoamiseen (tai pikem­min sen välttelyyn). 

    En tajua argu­ment­tia, jon­ka mukaan on maan­puo­lus­tushen­gelle jotenkin olen­naista nysvätä pinkkaa ja luu­tu­ta kasarme­ja puoli vuot­ta. Minus­ta se on yksi­no­maan vahingollista.

  35. Pasi
    Toisaal­ta jos täl­laisia esimerkke­jä haetaan, niin kai Israelin soti­laalli­nen ylivoima naa­purei­hin­sa näh­den perus­tuu sit­ten maan asevelvollisuusjärjestelmään.

    Häh? Kyl­lähän kaikil­la Israelin naa­pureil­lakin on asevelvollisuusarmeija. 

    Israelin ylivoima perus­tuu siihen etä hei­dän joukot ovat sekä teknis­es­ti että koulu­tuk­seltaan ylivoimaisia ja kär­jis­te­tysti pari sotaakin he ovat voit­ta­neet han­kki­mal­la ensim­mäisek­si ilmaylivoiman ja sit­ten ryn­näköimäl­lä vas­tus­ta­jan joukot mata­lak­si. Eli kyl­lä siel­lä käytetään paljon rahaa mate­ri­aal­i­hank­in­toi­hin ja se kyl­lä näkyy.

    Se mikä min­ua ihme­tyt­tää on suo­ma­lais­ten korkea maan­puo­lus­tus­ta­to. Korkea tah­to kuitenkin man­i­festoituu siinä, että asei­ta ei oste­ta hyvän sään aikana, vaan luote­taan että ne mei­dän 20-vuo­ti­aat ovat valmi­ita kuole­maan mei­dän kaikkien puoles­ta. Mitä ihmeen maan­puo­lus­tus­tah­toa se sel­l­ainen on? 

    Minus­ta tuo on pikem­minkin maan­puo­lus­tuk­sen vält­te­lyä, kun suurin osa kansas­ta ei halua osal­lis­tua mitenkään maan­puo­lus­tuk­seen, ei sodan, eikä varsinkaan rauhan aikana.

  36. ‘kai Israelin soti­laalli­nen ylivoima naa­purei­hin­sa näh­den perus­tuu sit­ten maan asevelvol­lisu­usjär­jestelmään’ (Pasi)
    Naa­pureil­la on myös asevelvol­lisu­us, toteu­tus on vain heikom­pi. Ja ydi­nase on lop­pu­peleis­sä kova sana sekin.

  37. Jos päivära­haa nos­te­taan tarpeek­si, parhaat pyrkivät varus­mies­palveluk­seen kuten kadet­tik­oulu­unkin. Parhaista pois jäävät lähin­nä halut­tomim­mat ja ne, joille on eniten tarvet­ta muus­sa yhteiskunnassa.

    Prof­fat ja tutkimus­laitok­set ovat laske­neet, että jos samal­la pienen­netään sisäänot­toa, saadaan paljon net­tosäästöä kansan­taloudel­lis­ten hyö­ty­jen vuok­si. Vihreän mies­li­ik­keen mallis­sa tämä yhdis­ty­isi tule­vaa iskukykyisem­pään armeijaan.

  38. Valikoi­va asevelvol­lisu­us on has­su käsite. “Me val­it­semme, että juuri sin­ul­la on velvol­lisu­us”. Kuka täm­möistä mieli­v­al­taan perus­tu­vaa velvol­lisu­ut­ta ottaa mitenkään tosissaan? 

    Arvon­ta ei paran­na tilan­net­ta: se on rawl­si­laisit­tain tas­a­puo­li­nen, mut­ta arvan nap­sah­taes­sa kohdalle moni valit­taa, että miks just minä. Kuka täl­laista arpaan perus­tu­vaa velvol­lisu­ut­ta ottaa mitenkään tosissaan?

    Asevelvol­lisu­us tuot­taa noin peri­aat­teessa maan­puo­lus­tus­tah­toa. Sitä ei voi ostaa. Van­ha tasaval­ta­laisi­hanne on, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on jokin steik­ki siinä. Jos koko ikälu­okkaa koskev­as­ta velvol­lisu­ud­es­ta luovu­taan, katkeaa insti­tuu­tio, jota ei kri­isin yhtey­dessä käyn­nis­tetä enää mitenkään tehokkaasti. Aja­tus siitä, että val­tio voi velvoit­taa ketään mihinkään, katoaa. 

    Olemme siir­tymässä kansalaisy­hteiskun­nas­ta kulut­ta­jay­hteiskun­taan, jos­sa kansalaiset koke­vat ole­vansa val­tion asi­akkai­ta. Velvol­lisu­udet ovat todel­la passé. “Jos ei dig­gaa, ei tartte syödä. Mähän tän kuitenkin maksan”.

    Turha on kuol­lut­ta ihan­net­ta ylläpitää. Annetaan aseet niille, jot­ka halu­a­vat niitä kan­taa! Talouskasvu jatkuu eikä ongelmia tule.

    NATO:kin voi olla hyvä ker­ho, joka ajaa län­si­maista ihan­net­ta, mut­ta kan­nat­taa tark­istaa, mis­tä kaa­su- ja öljy­putket tule­vat ja mitä vai­h­toe­hto­ja niille on.

  39. Sylt­ty, olen täs­mälleen samaa mieltä. Yleen­sä maan­puo­lus­tus­tah­toa kai Suomes­sa mitataan kysymyksellä:“Pitäisikö maan aseel­liseen puo­lus­tuk­seen ryhtyä, vaik­ka siinä onnis­tu­mi­nen olisi epä­var­maa”. Tähän tot­ta kai vas­taa­vat ne, jot­ka eivät sodas­sa rin­ta­malle jou­tu­isi (n 95% kansas­ta), että tietenkin pitää, kos­ka sinne voidaan lähet­tää pakol­la niitä nuo­ria miehiä. 

    Paljon parem­pi kysymys olisi minus­ta, paljonko olet valmis kiristämään omaa vero­tus­tasi, jot­ta maan­puo­lus­tuk­sen sin­un puolestasi hoitaville saadaan a) han­kit­tua kun­non varus­teet ja b) voidaan mak­saa touhus­ta kun­non korvaus. 

    Yleen­sä ihmisil­lä ei juuri ole pidäkkeitä pakot­taa toisia johonkin tai kiristää tois­t­en vero­taakkaa. Kysymyk­set, jot­ka koske­vat tätä, eivät siis ker­ro oikeas­t­aan yhtään mistään.

  40. Spoi­leri:

    Asevelvol­lisu­us tuot­taa noin peri­aat­teessa maan­puo­lus­tus­tah­toa. Sitä ei voi ostaa. Van­ha tasaval­ta­laisi­hanne on, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on jokin steik­ki siinä. 

    Minkälaista maan­puo­lus­tus­tah­toa asevelvol­lisu­us sinus­ta tuot­taa? Asevelvol­lisu­udessa­han on kyse siitä, että 95% kansas­ta pakot­taa 5% (n. 250 000 miehen sodan ajan armei­ja) pane­maan henken­sä alt­ti­ik­si mui­ta puo­lus­taak­seen. Mitä hyö­tyä meille on siitä, että niistä 95%:sta on oikein hyvä tilanne? Eikö oleel­lisem­paa olisi, että ne 5%, jot­ka sen maan­puo­lus­tuk­sen tosi­ti­lanteessa hoita­vat, oli­si­vat halukkai­ta siihen eivätkä vain tun­tisi, että tekevät sitä sik­si, että muuten yhteiskun­ta heit­tää hei­dät vankilaan? 

    Ja itse rauhan ajan asepa­lveluk­ses­ta sanois­in, että int­ti on yksi niitä tehokkaimpia insti­tu­ut­te­ja tuhoa­maan nuorten miesten maanpuolustustahtoa. 

    Aja­tus siitä, että val­tio voi velvoit­taa ketään mihinkään, katoaa. 

    Ei tietenkään katoa. Vapaae­htois­armei­jan kus­tan­nuk­set kus­tan­net­taisi­in pakol­la kerät­tävil­lä verora­hoil­la ihan siinä, mis­sä kaik­ki muutkin val­tion toimet.

  41. Asevelvol­lisu­uskeskustelus­sa vääriä johtopäätök­siä aiheut­taa outo induk­ti­ivi­nen päät­te­ly. Suurin osa mielip­iteistä koskien johta­jak­oulu­tus­ta tai asevelvol­lisu­usarmei­jan tehokkuutta/koulutuksen laat­ua perus­tuu henkilöko­htaiseen koke­muk­seen. Tämä koke­mus saat­taa käsit­tää kuu­den kuukau­den palveluk­sen tykki­jaok­sen haupitsin lataa­jana. Tältä poh­jal­ta ja int­tikave­r­ien jut­tu­jen perus­teel­la lähde­tään arvioimaan kokon­aisia suori­tuskykyjä. Halu­aisinkin nähdä Tiedemiehen tai Lau­rin todel­lisen kos­ke­tus­pin­nan ja tiedon syvyy­den koskien puolustusjärjestelmää…

    Asevelvol­lisu­usarmei­jan todel­li­nen teho lep­ää reservin osaamises­sa. Kuten “Maltil­la” jo kir­joit­ti, tarvi­taan täl­laises­sa jär­jestelmässä val­takun­nan parhaat aiv­ot tuot­ta­maan se tulos. On eri­no­maisen tärkeää rekry­toi­da (joku viit­taa pakkoon) fik­suim­mat johta­jik­si ja teknisim­mät käyttäjiksi. 

    Me yhteiskun­tana määritämme, mitkä ovat uhkaku­vat ja miten niihin varaudu­taan. Luulisi kaikille meille ole­van siis tärkeää se, että meil­lä on uskot­ta­va puo­lus­tus, joka nojaa parhaaseen mah­dol­liseen osaamiseen. Upseeris­ton osaamisen ydin on johtamises­sa ja suurten kokon­aisuuk­sien organ­isoimises­sa. Reservi on se, jon­ka mukana eletään tai kaadutaan.

    Maan­puo­lus­tus­tah­to on abstrak­tio, joka ei syn­ny tai jota ylläpi­de­tään asepa­lveluk­ses­sa, kuten monas­ti näis­säkin keskusteluis­sa väärin ajatel­laan. Maan­puo­lus­tus­tah­to on tah­to puo­lus­taa val­lit­se­vaa yhteiskun­ta­jär­jestelmää ja kult­tuuria. Se syn­tyy koulun, kodin, taiteen, urheilun, sosi­aal­is­ten suhtei­den ja kan­sain­välisen per­spek­ti­ivin kaut­ta. Halu, että asi­at ovat näin ja että me saamme päät­tää niistä itse. Maan­puo­lus­tus on äärim­mäisin osoi­tus tästä tahdosta. 

    Asevelvol­lisu­u­den suorit­ta­mi­nen on mitä suurim­mis­sa määrin sub­jek­ti­ivi­nen asia. Moti­vaa­tio voi syn­tyä kyvys­tä nähdä uhkaku­vat real­is­tisi­na tai se voi hukkua syvän rauhan tilan aiheut­ta­maan tarpeet­to­muu­den tun­teeseen. Yhteiskun­nan on kollek­ti­iv­ina ajatelta­va paljon laa­jem­min. Yhteiskun­ta ei voi lähteä ajat­telus­saan lib­er­al­is­tis­es­ti sil­loin, kun kollek­ti­ivista kykyä tarvi­taan. Yksilö saat­taa jäädä täl­löin tun­temaan itsen­sä kaltoin kohdel­luk­si. Hän­tä ja hänen vahvuuk­si­aan ja toiveitaan ei huomioi­da tarpeek­si. Näin se vaan on. Kenenkään resurssit eivät riitä siihen. 

    Valin­nan vapaus on hieno asia, mut­ta joskus siitä on tin­git­tävä, jot­ta kokon­aisu­us toimii. Onnek­si jotain tehdään vielä muidenkin kuin Minän hyväksi.

  42. Ris­to kir­joit­ti: “Minkä rauhan tai edes tuli­taukosopimuk­sen toteu­tu­mista siel­lä valvotaan?”

    Afgan­istanis­sa ollaan rauhan­tur­va­toimis­sa siinä hyvin per­in­teisessä mielessä, että suo­ma­laiset joukot yrit­tävät rauhoit­taa ja sta­bil­isoi­da tilan­net­ta, eivät hyökkää kenenkää kimp­pu­un, käyt­tävät voimaa vain itsepuo­lus­tus­tarkoituk­si­in, ja pyrkivät tasapuolisuuteen.

    “Afgan­istanis­sa on sota, ja suo­ma­laiset joukot tuke­vat sen toista osa­puol­ta, olkoonkin, että tilanteessa ilman selkeitä rin­ta­ma­l­in­jo­ja, tais­te­lut pääosin tapah­tu­vat muuaal­la, kuin mis­sä suo­ma­laiset ovat.”

    Suo­ma­laiset ovat kai oma­l­la alueel­laan neu­traalei­ta. Suo­ma­lais­ten voidaan var­maankin tulki­ta toimi­van tal­iba­nia vas­taan ja nykyisen hal­li­tuk­sen tuke­na. Mut­ta eivät he var­maankaan pyri aut­ta­maan hal­li­tus­ta tai mui­ta oper­aa­tion joukko­ja niiden sota­toimis­sa tal­ibane­ja vas­taan, vaan pyrkivät vält­tämään ja estämään niitä. Lail­lisen hal­li­tuk­sen käsite ei ole aivan niin selvä kuin (Afgan­istani­in ver­rat­tuna) ulkoi­sista voimista riip­pumat­tomam­mis­sa maissa.

    “Sodan tai suo­ma­lais­ten siihen osal­lis­tu­misen mielekkyy­destä voi olla mon­taa perustel­tua mieltä, mut­ta mikään rauhan­tur­vaamisop­er­aa­tio se ei ole tai ole koskaan ollutkaan.”

    Mielestäni se on teknis­es­ti vielä selvästi suo­ma­lais­ten osalta rauhan­tur­va­op­er­aa­tio. Oper­aa­tio kokon­aisu­udessaan oli alun­perin yhden maan val­loi­tus, eli ei todel­lakaan periteistä rauhan­tur­vaamista, jos­sa yleen­sä men­nään jo rauhaa halu­avien osa­puolten väli­in takaa­maan rauhaa. Siir­tymä sodas­ta rauhan­ti­laan ja rauhan tur­vaamiseen, ja eri oper­aa­tioiden väliset rajat ovat olleet hyvin epäselviä.

    Suo­ma­laiset poli­itikot ovat ehkä osin ajau­tuneet tilanteeseen, kun ovat halun­neet aut­taa rauhan tur­vaamises­sa, tai kun eivät ole halun­neet poike­ta muista vas­taav­ista maista ja muiden merkit­tävien taho­jen toiveista Suomen osal­lis­tu­misen suh­teen. Yksi moti­ivi on joil­lain ollut var­masti myös halu siirtää Suomen aktivi­teet­te­ja peri­s­teis­es­tä rauhan­tur­vaamis­es­ta akti­ivisem­paan toim­intaan, kuten rauhaan pakot­tamiseen tai jopa akti­iviseen sotimiseen. Myös yhteistyö Naton kanssa voi olla syy joillekin.

  43. On ihan se ja sama, mitä asevelvol­lisu­udel­la halu­taan saavut­taa, jos sil­lä ei sitä oikeasti saavute­ta. Emme me anna eläin­uhre­ja tms. sään hengillekään, vaik­ka se kuin­ka osoit­taisi että todel­la halu­amme hyvät säät.

  44. Osmos­ta ja tav­jaevkeistä yleen­sä hel­posti huo­maa, etteivät he oikeasti pidä mitään asi­aa sodal­la puo­lus­tamisen arvoise­na. Maan­puo­lus­tuk­ses­ta pitää puhua suo­peasti, kun äänioikeutetut jun­tit näyt­tävät pitävän siitä (hehheh), mut­ta että ihan oikeasti vaik­ka kuol­la puo­lus­taak­seen punav­ihreää hyv­in­voin­ti­val­tio­ta (wel­fare state) ja Gay Pride paraate­ja plus sukupuo­lineu­traale­ja avi­o­li­it­to­ja ja ilmas­tovero­ja… Ei kai sentään?

    Meil­lä punaniskoil­la on paljon helpom­paa. Me vain halu­amme visker­aalis­es­ti suo­let pel­lolle niistä, jot­ka työn­tävät nenän­sä mei­dän asioi­himme emmekä hirveästi piit­taa vaik­ka siinä itsellekin huonos­ti kävisi.

    Mut­ta ker­ro Osmo ihan konkreet­tis­es­ti vaik­ka vain yksi asia, jon­ka puoles­ta sinä itse olisit valmis vaik­ka kuole­maan. Onko sel­l­aista ylipäätänsäkään?

    Ain­oa aspek­ti joka näyt­tää saa­van punav­ihreän tässä aidosti kos­tu­maan, on mah­dol­lisu­us päästä huseer­aa­maan maail­man­poli­isin eksten­siona pakot­ta­mas­sa ihmisiä Hyvi­in ja Oikeisi­in Asio­hin, mut­ta sil­loinkin sen tietysti käytän­nössä tekevät muut, ja tietenkin verorahoilla.

  45. Anu T:
    >Olen ollut siinä luu­los­sa, että
    >sosi­aal­i­tur­va on vas­tine mak­samis­tani veroista. 

    Ei ole. Melkoinen väärinkäsi­tys. Onhan sosi­aal­i­tur­vaan oikeus sel­l­aisil­lakin, jot­ka eivät tee työtä, eivätkä ole koskaan edes kyen­neet tekemään työtä. Niin kehi­tys­vam­maisil­la kuin työtävieroksuvillakin.

    Sosi­aal­i­tur­vaa ei voi ottaa pois asevelvol­lisu­ut­ta suorit­ta­mat­tomil­ta, mut­ta sosi­aal­i­tur­vas­sakin voi olla eri taso­ja, ja asevelvol­lisu­u­den suorit­taneille voisi antaa jotain sopivia etu­ja. Toisaal­ta esimerkik­si elinikäi­nen pros­entin koro­tus henkilöko­htaiseen vero­pros­ent­ti­in velvol­lisu­ut­taa suorit­ta­mat­tomille voisi olla yksi tapa hoitaa asia. (Tässä voisi kan­nat­taa tasaveroa niille, jot­ka eivät suori­ta sitä tasakuukausina.)

  46. Syl­tyn ja Lurkin kom­ment­tien perus­teel­la en saanut aja­tus­tani ymmär­ret­täväk­si. Rauta­lankaver­sio: Irakin esimerk­istä ei voi päätel­lä, että asevelvol­lisu­usarmei­ja on aina huono ja Israelin esimerk­istä ei voi päätel­lä, että se on aina hyvä. Oli­pa sotavoima palkat­tua tai asevelvoitet­tua riip­puu sen tehokku­us samoista asioista: koulu­tuk­ses­ta, välineistä, tais­te­lu­tah­dos­ta ja johtamis­es­ta — järjestys ei ole vält­tämät­tä tämä.

    Parhaiden valikoi­tu­mis­es­ta: Väitän, että nyky­isinkään ammat­ti­soti­laik­si eivät valikoidu parhaat. Esim. RUK:n kurs­seil­la tule­vat ammat­tiupseer­it lienevät sel­l­aista hyvää keski­ta­soa. Sotil­laal­lis­ten tiedot ja taidot eivät edel­lytä mitään eri­ty­istä lah­jakku­u­den lajia. Lah­jakkai­ta soti­lai­ta ovat ne, jot­ka ovat muutenkin lahjakkaita.

  47. On myös kol­mas tapa ratkaista asepa­lveluskysymys: soti­lasaris­tokra­tia eli asepa­lveluk­sen yhteiskun­nalli­nen ihan­noin­ti. Jos yhteiskun­nas­ta raken­netaan sel­l­ainen, että kaikki­in hyvin palkat­tui­hin tehtävi­in vaa­di­taan suoritet­tu varus­mies­palvelus, varus­mies­palveluk­seen hakeudu­taan vapaaehtoisesti.

    Jos nyt ei kuitenkaan sor­rut­taisi hein­leini­laiseen fasismiin.

  48. Catili­na:

    Mut­ta ker­ro Osmo ihan konkreet­tis­es­ti vaik­ka vain yksi asia, jon­ka puoles­ta sinä itse olisit valmis vaik­ka kuole­maan. Onko sel­l­aista ylipäätänsäkään? 

    Ei sit­ten käynyt mielessä, ettet ehkä ole aivan reilu? Tietääk­seni Osmo on valanasa van­nonut siinä kuin muutkin. Lisäk­si mies on ainakin pyrkinyt tekemään asioi­ta Suomen (tai suo­ma­lais­ten) eduk­si enem­män kuin moni muu. Jos on asioista eri mieltä, niin siitä sit­ten vaan, mut­ta kri­ti­soidaan sit­ten niitä asioi­ta. Eiks je?

    Juho Laatu:

    Valin­nan vapaus on hieno asia, mut­ta joskus siitä on tin­git­tävä, jot­ta kokon­aisu­us toimii. Onnek­si jotain tehdään vielä muidenkin kuin Minän hyväksi. 

    Aivan, ja tämä toimisi hel­vetisti parem­min, jos vanki­lan uhal­la ei pakotet­taisi ihmisiä (tai tiet­tyä osaa heistä) “yhteisen hyvän” puolelle. Pakolli­nen asevelvol­lisu­us oli ainakin min­ulle ensim­mäi­nen koh­ta, jol­loin jouduin kysymään: “onko täl­laista orju­ut­tamista har­ras­ta­va val­tio todel­lakin puo­lus­tamisen arvoinen”. No, minus­ta joo, mut­ta aika paha kolaus se oli.

    Kuten on mon­een ker­taan san­ot­tu jo miljoonas­ta lähtöko­hdas­ta: nykyi­nen jär­jestelmä heiken­tää halua puo­lus­taa mei­dän yhteiskuntaamme.

    Samuli:

    Paljon parem­pi kysymys olisi minus­ta, paljonko olet valmis kiristämään omaa vero­tus­tasi, jot­ta maan­puo­lus­tuk­sen sin­un puolestasi hoitaville saadaan a) han­kit­tua kun­non varus­teet ja b) voidaan mak­saa touhus­ta kun­non korvaus. 

    No tuo nyt on vähän has­susti asetet­tu tuo kysymys, kun kyse on aika paljon siitä, miten tuo­hon käytet­ty raha ylipäätään toimii.

    Mut­ta avataan nyt peliä. Suomen läh­es var­mas­ta suverini­teetin ylläpi­dos­ta olisin ehkä valmis mak­samaan noin 40 000 euroa ker­tako­r­vauk­se­na (tai 2000 euroa per vuosi). Tämä siis rauhanaikana.

    Sit­ten jos tuos­ta huoli­mat­ta asi­at menevät pahasti met­sään, pitänee miet­tiä asia uudelta pohjalta.

    Kari

  49. Käsit­tääk­seni Naton suosi­tus — puo­lus­tus­määrära­hat 2% BKT:stä on annet­tu entisille sosial­is­tisille maille ohjeek­si armei­joiden­sa saat­tamisek­si johonkin jär­jel­liseen kun­toon. Aikaisem­min­han menot saat­toi­vat olla suurem­piakin, mut­ta piilotet­tu­ja eri bud­jet­tei­hin. Silti armei­joiden tila oli aika heppoinen.

  50. @Samuli Saarel­ma

    Sota on tilanne, jos­sa jois­tain moraaliperi­aat­teista on jo luovut­tu. Yksilöä vaa­di­taan pait­si vaaran­ta­maan itsen­sä myös toim­i­maan yleis­es­ti hyväksy­tyn eti­ikan vas­tais­es­ti, so. toim­i­maan väärin. Pitäisit siis parem­pana tilan­net­ta, jos­sa sotaa käyvät vain ne, jot­ka halu­a­vat toimia väärin? 

    Maan­puo­lus­tus­tah­toa syn­tyy luot­ta­muk­ses­ta armei­jan välineisi­in ja kykyyn käyt­tää niitä (aseet yms), menetelmi­in (ruti­init, mitä tehdään jos, johtamisjär­jestelmät, tätä on mietit­ty) ja muuhun porukkaan (vas­tavuoroisu­us). Maail­ma ei ole täy­delli­nen, kaik­ki eivät ole tyy­tyväisiä, mut­ta minus­ta lop­putu­los on kohtuullinen. 

    Tom­mi Kan­gas­maal­la oli hyvä point­ti lah­jakku­u­den saamis­es­ta heikosti palk­it­se­valle alalle. Yleisen asevelvol­lisu­u­den etu on minus­ta myös velvol­lis­ten eri­laisu­us (mielip­i­teet, taidot).

  51. Pekka Taipale: >“Anu T: Olen ollut siinä luu­los­sa, että >sosi­aal­i­tur­va on vas­tine mak­samis­tani veroista.” Ei ole. Melkoinen väärinkäsi­tys. Onhan sosi­aal­i­tur­vaan oikeus sel­l­aisil­lakin, jot­ka eivät tee työtä, eivätkä ole koskaan edes kyen­neet tekemään työtä.>

    Yhteiskun­tamme nyt kuitenkin perus­tuu ole­tuk­selle, että KAIKKI kyn­nellekykenevät tekevät töitä, ja SEN LISÄKSI on moraalis­es­ti oikein pitää huol­ta myös niistä, jot­ka eivät pysty töihin.

    Työn­vieroksu­jia, alko­holis­te­ja ym. yritetään pakottaa/velvoittaa/paheksua töi­hin (karenssit, työl­listymiskurssit, yhteisön paine). Eli pidän argu­men­tista kiin­ni ja väitän, että sosi­aal­i­tur­va on ensisi­jais­es­ti vas­tine mak­se­tu­ista veroista. Sehän on yhteiskun­nan jär­jestämä vaku­u­tus sen var­alle, että itse kunkin elämä voi myller­tyä ja huono-osaisek­si voi päätyä. 

    Toki yhteiskun­ta voi rak­en­tua muunkin­laiselle poh­jalle, esim. vielä laa­jem­min ole­tuk­seen, että työ+verot eivät ole ihmis­ar­von ja sosi­aal­i­tur­vaoikeu­den mit­ta, jol­loin kaikil­la olisi oikeus perus­tu­loon (kansalais­palkkaan) ihan vain yhteiskun­nan jäsenyy­den perusteella. 

    Vai­h­toe­htois­es­ti yhteiskun­ta voi rak­en­tua vaik­ka sille ole­tuk­selle, että kukin jär­jestää omat sosi­aal­i­tur­vavaku­u­tuk­sen­sa itse, ja jot­ka eivät siihen pysty, tip­pu­vat verkos­ta ulos (kuten USAssa). 

    Toki asevelvol­lisu­us voidaan ajatel­la vero­jen­mak­sun kaltaise­na panok­se­na yhteiskun­nalle, mak­su vain tapah­tuu rahan sijaan työnä. Mut­ta vas­taako 6–12kk työtä tosi­aan lop­puelämän veroista yhtä prosenttia?

  52. Tom­mi Kangasmaa
    Luulisi kaikille meille ole­van siis tärkeää se, että meil­lä on uskot­ta­va puolustus

    Niin luulisi ja niin­hän sitä aina mantrana toistellaan.

    Kun tulee tosi­paik­ka, armei­jal­ta kuitenkin leikataan ensim­mäisek­si eikä siihen muutenkaan kukaan ole koskaan valmis panos­ta­maan. Pait­si tietenkin 95% kansas­ta on valmis lait­ta­maan sen 5% suo­jele­maan itseään surkeila aseil­la. Siinäpä puo­lus­tus­tah­toa kerrakseen!

    Kovasti Suomes­sa puhutaan uskot­tavas­ta puo­lus­tuk­ses­ta, joka sit­ten kuitenkin todel­lisu­udessa tarkoit­taa nykya­jan molo­tovin coc­taile­ja ja malli cajanderia. 

    Teot ja puheet eivät oikein kohtaa.

  53. Jos ns. maan­puo­lus­tus­tah­don luomisen ja ylläpitämisen kat­so­taan lankea­van varus­mies­palveluk­sen ja yleisen asevelvol­lisu­u­den tehtäväk­si, niin me ollaan jo menetet­ty tämä peli.

    Suo­mi on hyvä maa elää. Edelleen, voisin jatkaa, vaik­ka paho­jakin uhkaku­via on ilmas­sa. Tääl­lä on vakaa yhteiskun­ta, tosi­asialli­nen tasa-arvo on hyväl­lä mallil­la sukupuolten lisäk­si myös yhteiskun­tak­er­rosten välil­lä, demokra­tia, hallintokoneis­to ja oikeuslaitos toimi­vat pääosin hyvin, meil­lä on puh­das ja siisti ympäristö, aineelli­nen ja pääosin henk­i­nenkin hyv­in­voin­ti ovat kun­nos­sa. Kansa on koulutet­tua ja yhteen hiileen puhal­t­a­mi­nen onnis­tuu tarvit­taes­sa, mis­tä todis­teena on viimeisen noin sadan vuo­den aikana tapah­tunut kehi­tys, joka on nos­tanut mei­dät yhdek­si maail­man kehit­tyneim­mistä val­tioista, niin tek­nol­o­gis­es­ti kuin yhteiskunnallisesti.

    Min­ulle maan­puo­lus­tus­tah­to syn­tyy yllä mainit­semieni asioiden tiedostamis­es­ta, eikä armei­jan käyn­nil­lä ole ollut siihen osaa eikä arpaa. Päin­vas­toin, auk­tori­teet­tikam­moi­se­na varus­mies­palvelus oli suo­raan san­ot­tuna yksi elämäni ikävimpiä koke­muk­sia tähän saak­ka. Hukkaan heit­et­ty vuosi, tai oikeas­t­aan 9kk, jon­ka olisi asi­a­sisäl­lön puoles­ta pystynyt hel­posti puris­ta­maan 2–3kk aikaan, teknis­es­tä erikoisalas­ta huoli­mat­ta. Tämä on luon­nol­lis­es­ti taas vain yhden ihmisen koke­mus, mut­ta väitän että näke­myk­seni jakavia on armei­jan käyneis­sä paljon.

    Toisaal­ta jos halu­taan nähdä että armei­jan käymi­nen syn­nyt­tää ja ylläpitää maan­puo­lus­tus­tah­toa, niin entäs naiset? Jos puo­let kansas­ta halu­aa puo­lus­taa maa­ta ja toinen puoli ei voisi näin kär­jis­te­tysti armei­jaa käymät­töminä vähempää välit­tää, niin mah­dol­lisu­u­udet eivät ole kovin hyvät. Tietysti jos maan­puo­lus­tus­tah­don ilmen­tymäk­si las­ke­taan vain se, että on valmis otta­maan aseen kouraan ja käymään suo­raan vihol­lista päin niin eihän naisil­la (teo­ri­as­sa) ole sil­loin merk­i­tys­tä, mut­ta tämä on hyvin kapea ja todel­lisu­ut­ta uhmaa­va näkemys.

    Ja tosi­ti­lanteesta vielä, kun tuol­la joku kysyi Osmol­ta minkä puoles­ta tämä olisi valmis kuole­maan. Kysymys ei mielestäni ole oikein asialli­nen, kos­ka suurin osa ihmi­sistä ei toden­näköis­es­ti kykene vas­taa­maan tuo­hon perustel­lusti ja rehellis­es­ti sil­loin kun asia ei ole aku­ut­ti. Itse vas­taisin, että täl­lä het­kel­lä ei sel­l­aista asi­aa min­ulle olekaan. Paino on kuitenkin sanoil­la _tällä hetkellä_, kos­ka en ole joutunut tuol­laista val­in­taa tekemään enkä edes kovin vakavasti miet­timään. Moni voi sanoa ykskan­taan ole­vansa valmis kuole­maan las­ten­sa tai puolison­sa ja joku jopa maansa tai ties minkä muun puoles­ta, mut­ta asian todel­lisu­us pun­ni­taan vas­ta siinä het­kessä kun val­in­ta on tehtävä, ei ennen.

  54. Spoi­leri:

    Sota on tilanne, jos­sa jois­tain moraaliperi­aat­teista on jo luovut­tu. Yksilöä vaa­di­taan pait­si vaaran­ta­maan itsen­sä myös toim­i­maan yleis­es­ti hyväksy­tyn eti­ikan vas­tais­es­ti, so. toim­i­maan väärin. Pitäisit siis parem­pana tilan­net­ta, jos­sa sotaa käyvät vain ne, jot­ka halu­a­vat toimia väärin? 

    Se sota, johon Suomes­sa varaudu­taan (oman maan puo­lus­t­a­mi­nen aseel­liselta hyökkäyk­seltä), on kyl­lä moraalipe­rusteil­taan ihan pitävä. Itsepuo­lus­tuk­ses­sa ei ole mitään yleis­es­ti hyväksy­tyn eti­ikan vastaista. 

    Kyse asevelvol­lisu­udessa on kuitenkin siitä, että yksi poruk­ka pakot­taa toisen porukan vas­toin tämän tah­toa tekemään tuon puo­lus­tuk­sen ja pane­maan siinä henken­sä alt­ti­ik­si. Tämä on eet­tis­es­ti varsin huter­al­la pohjalla. 

    Jos siir­ryt­täisi­in vapaae­htoiseen sys­teemi­in, tästä ongel­mas­ta päästäisi­in. Osa porukkaa suos­tu­isi vapaae­htois­es­ti siihen, että he a) rauhan aikana käyt­tävät aikaansa soti­lask­oulu­tuk­sen han­kkimiseen ja b) sodan aikana heitä käytetään maan­puo­lus­tuk­ses­sa käytet­tävän armei­jan rak­en­tamiseen. Muut sit­ten mak­sa­vat heille tästä rahal­lisen kor­vauk­sen. Kos­ka on kyse vapaae­htoisu­ud­es­ta, tuo­ta asevelvol­lisu­usarmei­jaan liit­tyvää eet­tistä ongel­maa ei ole. Tietenkin jäl­jelle jää vielä lib­er­taari­nen ongel­ma yleen­säkin siitä, että val­tio saa demokraat­tisel­la päätök­sel­lä kerätä edes vero­ja, mut­ta minus­ta tämä on huimasti pienem­pi ongel­ma kuin se, että val­tio saa pakot­taa ihmisiä pane­maan henken­sä alt­ti­ik­si vas­toin tahtoaan. 

    Tom­mi Kan­gas­maal­la oli hyvä point­ti lah­jakku­u­den saamis­es­ta heikosti palk­it­se­valle alalle. 

    Minus­ta tämä on vain rahakysymys. Jos armei­jal­la on sel­l­aisia tehtäviä, johon todel­la tarvi­taan päte­viä ihmisiä, niin mak­se­taan niistä sit­ten kun­non palkkaa. Niin­hän val­tio tekee muutenkin. Se mak­saa pro­fes­sor­eille, korkeille virkamiehille, jne. ihan kil­pailukyky­isiä palkko­ja ja siten saa niihin hom­mi­in tarpeek­si hyviä tyyppejä. 

    Kuten jo aiem­min sanoin aja­tus, että armei­jan koulu­tus­ta ei voi­da antaa kaikille, vaan halu­taan juuri ne parhaat, puhuu asevelvol­lisu­ut­ta _vastaan_. Vapaae­htois­armei­jal­la on mah­dol­lisu­us tehdä val­in­taa. Asevelvol­lisu­usarmei­jas­sa hyvät tyyp­it voivat joko sluibail­la alku­vai­heessa niin, että eivät tule lähete­tyk­si johta­jak­oulu­tuk­seen, joka käytän­nössä tarkoit­taa puolen vuo­den lisä­palvelus­ta tai men­nä sivari­in, jos koke­vat sen palk­it­se­vam­mak­si kuin intin. 

    Asevelvol­lisu­u­teen perus­tu­val­la intil­lä ei ole mitään keino­ja tar­jo­ta mitään houkut­tel­e­vaa heille (vaan ennem­minkin se siis rankaisee siitä, että on hyvä, tuplaa­mal­la palvelusa­jan). Vapaae­htois­armei­jal­la on. 

    Mikään ei asevelvollisuus

  55. Kari, en ollut tarkoit­tanut kysymys­täni ihan noin konkreet­tis­es­ti, mut­ta kiitos kun vas­t­a­sit. Ajoin ennem­minkin takaa sitä, että mille tasolle vapaae­htois­t­en varus­mi­esten palkan olisit valmis nos­ta­maan ja miten hyvän varus­tuk­sen heille han­kki­maan, jos tämä kaik­ki tarkoit­taa sin­un vero­je­si kiristystä. 

    Ok, tässä kysymyk­sessä tietenkin vero­ja mak­samat­tomat voivat olla hyvinkin “maan­puo­lus­tushenkisiä”, mut­ta tämä on minus­ta pienem­pi ongel­ma kuin se 95% vs. 5% asetel­ma, joka nyky­isin val­lit­see (ja vielä pahempi, jos ajatel­laan täysikäi­sistä niitä, joil­la on intti/sivari suorit­ta­mat­ta, ja ver­rataan tätä niihin, joil­la se on jo suoritet­tu, tai, jot­ka eivät sinne edes joudu).

  56. Anu T:
    Yhteiskun­tamme perus­tuu yhä vähenevässä määrin ole­tuk­selle, että kaik­ki tekevät töitä. Vrt. esim. perustuloideat.

    Mut­ta vas­taako 6–12kk työtä tosi­aan lop­puelämän veroista yhtä prosenttia? 

    6–12 kk työtä, aikuisiän noin 40–50 työvuodes­ta, vas­taa suun­nilleen yhtä-kah­ta pros­ent­tia kokon­aistyöa­jas­ta. Sikäli oikeas­t­aan enem­mänkin, että intis­sä päivit­täi­nen palvelu­sai­ka on usein pidem­pi kuin nor­mi­työai­ka. Lisäk­si on syytä ottaa huomioon, että asevelvol­lisu­us on vaku­u­tus, jon­ka yhteiskun­ta ottaa pahan päivän var­alle, ja sen suurim­man riskin kan­ta­vat sit­ten asevelvol­liset ja reserviläiset. Eli he ovat muu­ta väestöä paljon suurem­mas­sa vaaras­sa, jos aseisi­in pitää tosi paikan tullen tart­tua. Tästäkin olisi kohtu­ullista kom­pen­soi­da jotenkin.

    (Näi­den riskien konkreti­soi­tu­mista mietin tässä juuri eilen, kun saati­in kehys­tämöstä ja laitet­ti­in pojan huoneen seinälle kart­ta, jota isäni kan­niske­li Itä-Kar­jalas­sa ja Kan­naksel­la ilman Neu­vos­toli­iton viisum­ia liikkues­saan; poi­ka menee ensi viikol­la inttiin.)

    Sekä sosi­aal­i­tur­va- että veroe­tu­udet voisi­vat olla sopi­va kan­nuste palk­it­se­maan aseel­lis­es­ta (ja sovel­tuvin osin muus­takin) maanpuolustuksesta.

  57. Samuli Saarel­ma (ym):

    Vapaae­htois­armei­jal­la on mah­dol­lisu­us tehdä valintaa.

    Ulko­maid­en koke­muk­set eivät kyl­lä tue tätä teo­ri­aa. Kaikil­la Yhdys­val­to­ja vähäisem­mil­lä mail­la on ollut merkit­täviä vaikeuk­sia rekry­toin­nis­sa. Käytän­nössä rivi­in ote­taan jokainen min­imi­vaa­timuk­set täyt­tävä halukas, ja silti vaa­timuk­sista joudu­taan jous­ta­maan. Tietysti jos palk­ka olisi kohdal­laan… mut­ta se taitaa real­is­tis­es­ti puhuen jäädä haaveeksi.

    Ylipäätään koko argu­ment­ti “ammat­tiarmei­ja on tehokkaampi tapa jär­jestää maan­puo­lus­tus” on minus­ta vähän outo, kun ei puhuta siitä, mitä se tehokku­us käytän­nössä tarkoit­taa. Kurskin panssar­i­tais­telun toisin­nos­sa tai Ful­dan aukos­ta vyöryvien neu­vos­toarmei­joiden pysäyt­tämisessä huip­putekniset ammat­ti­laiset oli­si­vat var­maan erit­täin ete­viä. Kumpikaan ei vaan tai­da olla Suomelle kovin ajanko­htainen tur­val­lisu­usuh­ka. Ammat­ti­laiset ovat myös oikein hyviä vieraiden maid­en alkua­sukkaiden kurkut­tamiseen. Joskus sekin on tarpeen, mut­ta pääsään­töis­es­ti se ei ole sitä, mitä halu­aisin tukea.

    Sen sijaan kri­isit, joi­hin kansalais­mili­isi sopii kuin nenä päähän — esimerkik­si eri­laiset mus­ta jout­sen-tyyp­piset yhteiskun­nan rak­en­tei­den ja totut­tu­jen kuvioiden järkkymiset — taita­vat olla niitä enem­män luul­tavia. Niis­sä ammat­tiarmei­jas­ta on vähän­lais­es­ti hyö­tyä, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vain haittaa.

    Mielel­läni näk­isin kyl­lä puo­lus­tusvoimien ja varus­mies­palveluk­sen muut­tuvan tuol­laiseen kansan­suo­je­lu­mili­isin suun­taan. Sitä odotel­lessa, melko nyky­muo­toinen asevelvol­lisu­us on minus­ta huonoista vai­h­toe­hdoista kar­van ver­ran vähiten huono. Yksilön vapauk­sien mak­si­moin­ti kun ei vält­tämät­tä tuo­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta paras­ta lop­putu­losta, ja viime kädessä siitä voi kär­siä yksilökin.

  58. J.M Korho­nen
    Tietysti jos palk­ka olisi kohdallaan… 

    Mik­si­hän tuo­ta samaa ongel­maa ei ole val­tion muis­sa virois­sa? Jos ker­ran palkkaa pitää tark­istaa, ratkaisu ei ole pakottaminen.

    Sitä­pait­si kos­ka suomen kansa on niin maan­puo­lus­tushenkistä, niin maan­puo­lus­tushenkistä, niin var­maan niitä vapaae­htoisia löy­tyy pienel­läkin palkalla.

    Ylipäätään koko argu­ment­ti “ammat­tiarmei­ja on tehokkaampi tapa jär­jestää maan­puo­lus­tus” on minus­ta vähän outo, kun ei puhuta siitä, mitä se tehokku­us käytän­nössä tarkoit­taa. Kurskin panssar­i­tais­telun toisin­nos­sa tai Ful­dan aukos­ta vyöryvien neu­vos­toarmei­joiden pysäyt­tämisessä huip­putekniset ammat­ti­laiset oli­si­vat var­maan erit­täin eteviä.

    NL:n suurhypökkäys kesäl­lä ‑44 pysähtyi sil­loisel­la huip­putekni­ikalla eli sak­salais­ten lento-osas­tol­la ja senaikaisel­la high-techiä hyö­dyn­täväl­lä tyk­istöl­lä, ei molo­tovin cov­taileil­la ja kivääreillä.

    Ammat­ti­laiset ovat myös oikein hyviä vieraiden maid­en alkua­sukkaiden kurkuttamiseen. 

    Toisaal­ta ain­oas­taan asevelvol­lisu­usarmei­jat kykenevät mobil­isoimaan tarpeek­si miehiä miehi­tysjoukkoi­hin kun puhutaan samaa kokolu­okkaa ole­vien suur­val­to­jen miehittämisestä.

    Sen sijaan kri­isit, joi­hin kansalais­mili­isi sopii kuin nenä päähän – esimerkik­si eri­laiset mus­ta jout­sen-tyyp­piset yhteiskun­nan rak­en­tei­den ja totut­tu­jen kuvioiden järkkymiset – taita­vat olla niitä enem­män luul­tavia. Niis­sä ammat­tiarmei­jas­ta on vähän­lais­es­ti hyö­tyä, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vain haittaa.

    Mikä ihme olisi sel­l­ainen ei-sodalli­nen kri­isi, jos­sa 250 000 miehen suk­sil­la ja polkupyöril­lä liikku­va asevelvol­lisu­usarmei­ja selviä­sisi parem­min kuin mekanisoitu palk­ka-armei­ja? Öljyn lop­pumi­nen? Mut­ta mihin sitä armei­jaa oikein sil­loin tarvi­taan, polt­topuiden tekoon?

  59. J M Korho­nen, rekry­toin­tion­gel­mat liit­tyvät tietenkin siihen, mitä armei­jal­la on tar­jo­ta. Jos palk­ka on surkea, niin ei kai ole mikään ihme, ettei armei­jan leipi­in lähtem­i­nen kiinnosta. 

    Tämä havain­to (halukkai­ta armei­jaan meni­jöitä on vaikea löytää) muuten puhuu jälleen ker­ran asevelvol­lisu­usarmei­jaa vas­taan. Se ker­too, että armei­jaan pakot­tamises­sa kyse on suurem­mas­ta yksilön­va­pau­den loukkaamis­es­ta kuin jos vapaae­htoisia olisi yllin kyllin tar­jol­la, vaikkei touhu olisikaan pakollista. 

    Yleen­sä asevelvol­lisu­usarmei­jan puo­lus­ta­jat käyt­tävätkin päin­vas­taista argu­ment­tia ja sanovat, että vapaae­htoiseen int­ti­in menisii nii­i­in suuri osa ikälu­okas­ta, että ei se muidenkin sinne pakot­ta­mi­nen mikään hirvit­tävä vääryys ole. 

    En tiedä, mitä tarkoi­tat mus­ta jout­sen ‑jutu­il­lasi, mut­ta kyl­lä minus­ta armei­jan ensisi­jainen tehtävä edelleen on maa­han kohdis­tu­van aseel­lisen uhan tor­jun­ta. Kuten toisaal­la ehdotin, en mitenkään pitäisi huonona, jos kaikille perusk­oulun päät­täville jär­jestet­täisi­in joku parin kuukau­den kurssi, joka tähtäisi juuri jonkin­laiseen kri­isi­ti­las­sa toim­imiseen. Tämä koskisi siis ihan kaikkia naisia ja Jehovia myöten. 

    Nykyi­nen armei­jak­oulu­tus, joka keskit­tyy juuri ennen kaikkea siihen “A2 keltainen on tehnyt mai­hin­nousun itära­jal­la” ‑tyyp­piseen sodankäyn­ti­in, ei koulu­ta mitään kansan­suo­je­lu­mili­isiä, vaan sym­metristä mekanisoitua sodankäyn­tiä käyvän armei­jan ja tämän tuot­tamiseen minus­ta vapaae­htoisk­oulu­tus, jos­ta mak­set­taisi­in reilu palk­ka, olisi paljon parempi.

  60. Toimisiko osa-aikainen asevelvollisuus?

    Kun­topo­h­ja voi muo­dos­tua esteek­si yht­enäisen palveluk­sen tiivistämisek­si. Idea mallis­sani olisi jakaa tehokas palvelu­sai­ka niin, että raskaiden muu­ta­man tun­nin tai päivän har­joi­tusten välisen vält­tämämän palau­tu­misa­jan voisi käyt­tää työn­tekoon tai opiskelu­un kasarmil­la puuhastelun sijasta. 

    Näin säästet­täisi­in asevelvol­lis­ten aikaa sekä ruo­ka- ja majoi­tusku­lu­ja. Sään­nölli­nen liikun­ta olisi myös kansan­ter­vey­delle eduksi.

  61. Kaik­ki keskimäärin lah­jakkaat eivät ole kovin hyviä armei­jas­sa ja kaik­ki armei­jaan sopi­vat, edes hyvät, eivät ole muual­la elämässä lah­jakkai­ta. Lau­ri Törni taisi ääries­imerk­ki super­suorit­ta­jas­ta, joka olisi sivi­ilis­sä ehkä pää­tynyt rikolliseksi.

    On parem­pi vali­ta parhaat pyrk­i­jät eikä pakottaa.

    Turha miet­tiä, mikä on oikea kor­vaus varus­miehille — oikea on se, jol­la suos­tu­vat palveluk­seen pakottamatta.

  62. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti: “Tämä havain­to (halukkai­ta armei­jaan meni­jöitä on vaikea löytää) muuten puhuu jälleen ker­ran asevelvol­lisu­usarmei­jaa vastaan.”

    Asevelvol­lisu­usarmei­ja ja ammat­tiarmei­ja nou­dat­ta­vat tuos­sa suh­teessa täysin eri logiikkaa.

    Asevelvol­lisu­usarmei­jas­sa mon­et ihmiset koke­vat palveluk­sen kansalaisvelvol­lisu­udek­seen, ja sik­si hakeu­tu­vat jopa innol­la palveluk­seen, vaik­ka tietävätkin, että hom­ma ei tule ole­maan kovin mukavaa. Moni menee mukaan, kos­ka kaver­itkin menevät, ja palvelus­ta kieltäy­tymi­nen voitaisi­in tulki­ta vas­tu­un pakoiluk­si. Asevelvol­lisu­ut­ta voi ver­ra­ta myös veroi­hin. Ei ole kiva mak­saa, mut­ta useim­mat mak­sa­vat silti vapaae­htois­es­ti, ymmärtäen, että yhteiset palve­lut pitää mak­saa yhdessä.

    Ammat­tiarmei­jas­sa mitään tuol­laista velvol­lisu­ut­ta ei ole. Joillekin armei­ja on sopi­va ja muka­va työ­paik­ka, mut­ta use­am­mille ehkä ei. Moni menee sinne vain jos saa riit­tävästi etuuk­sia (kuten rahaa) kom­pen­soimaan vaikean tehtävän hait­ta­puo­let. Kukaan tuskin menee päivära­hoil­la (kuten asevelvol­lisu­usarmei­jaan). Aika usein ammat­tiarmei­jaan taide­taan men­nä tilanteessa, jos­sa mui­ta parem­pia ja helpom­pia työ­paikko­ja ei ole löy­tynyt. Yhdysaval­lois­sa houkut­ti­me­na on ollut esim. hyvä koulu­tus halvalla.

    Voi siis hyvin olla niin, että asevelvol­lisu­usarmei­jaan riit­tää vapaae­htoisia tai palvelun hyväksyviä pil­vin pimein ilman palkkaakin, mut­ta har­va viit­sisi lähteä jos noi­hin hom­mi­in haalit­taisi­in ihmisiä rahaa vas­taan, ilman aja­tus­ta siitä, että maan puo­lus­t­a­mi­nen on koko kansan velvol­lisu­us. Vapaae­htoisu­us ja yleinen kaikkia koske­va asevelvol­lisu­us kulke­vat siis käsi kädessä ja tuke­vat toisi­aan. Jo valikoin­ti palveluk­seen tai vain vapaae­htois­t­en ilmoit­tau­tunei­den otto voi rikkoa tuon yhteisen vas­tu­un poh­jalle rak­en­tu­van kuvion (ja tämä reak­tio johtaa usein täy­teen amma­tiarmei­jaan). Har­va varsi­nais­es­ti pitää varus­mies­palveluk­ses­ta, mut­ta useim­mat ovat silti vapaae­htoisia — enem­män tai vähem­män innokkai­ta, mut­ta vapaae­htoisia silti.

  63. J. M. Korhonen,

    Niin, mitä enem­män “valioi­ta” siihen ihmis­ten tap­pamiseen keskit­tyy, sitä huonom­pi. Olisi tääl­lä hyviäkin asioi­ta edistettävissä.

    Jos Suomeen ale­taan hyökkäilemään, niin eiköhän sitä ehditä jär­jestämään, tuskin se aivan puskas­ta tulee?

    Kari

    Kari

  64. J M Korhonen,

    Ja ker­ro­hen nyt toki sel­l­ainen hypo­teet­ti­nen tilanne, jos­sa me tarvit­sisimme nyky­istä määrää varus­miehiä ja/tai reserviä.

    Täysin yllät­täviä tilantei­ta, esimerkik­si sitä vas­taan ettei Suomea miehitetä par­il­la isku­joukol­la huom­e­naa­mu­na kel­lo seit­semän, vas­taan tietenkin pitää olla jotain — ja tähän toimii aivan hyvin jo ammat­ti­soti­laat + kohtu­ullisen pieni reserviläisjoukko.

    Isom­paan hässäkkään tarvit­ta­neen noin 6 kk — vuosi — varus­mies­palvekua tahi ei. Mut­ta tuskin nekään ihan puun takaa tule­vat? Ja jos tule­vat, niin eipä nykysys­teemil­läkään tai­da olla paljoa tehtävissä.

    Kari

  65. On tosi­aan syytä korostaa, että Osmon kom­menteista ei todel­lakaan voi vetää johtopäätöstä että hän olisi edes maan­puo­lus­tus­vas­tainen isän­maal­lisu­u­den puut­teesta puhu­mat­takaan. Osmo epäilemät­tä tosi­aan halu­aa käytet­tävis­sä olevil­la resurs­seil­la parhaan ratkaisun. Itse en usko että Osmon malli olisi maan­puo­lus­tuk­selle paran­nus, mut­ta ei se nyt voi tarkoit­taa että miehen moti­iv­it pitäisi kyseenalais­taa. Osmon suuri vahvu­us poli­itikkon­a­han juuri on se, että hän altistaa itsen­sä julkiselle keskustelulle jos­sa vas­tus­ta­vatkin argu­men­tit tule­vat esille. 

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na: mie­lenki­in­toista muuten, että ilmeis­es­ti lehtien pal­stoille tämä 4 kk:n palvelu­saikakeskustelu tuli tosi­aan juurikin tästä blo­gista. No ei siinä mitään, hyvä kun Suomen paras­ta yhteiskun­nal­lista blo­gia seu­rataan, mut­ta kun toimit­ta­jat ilmeis­es­ti tulk­it­si että näin on nimeno­maan sovit­tu tuon blogimerkin­nän perus­teel­la selvit­tämät­tä asi­aa edes aut­tavasti muil­ta neu­vot­te­lu­ta­hoil­ta. Kun todel­lisu­udessa kait lähin­nä saati­in sovit­tua siitä että tarkastelua jatke­taan ja 4 kk:n vai­h­toe­htoa jotkut piti oikeana, mut­ta mitään sop­ua siitä ei ole. Osmon vika­han tämä tulk­in­ta ei tietenkään ole, mut­ta ker­too minus­ta jotakin nykyisen jour­nal­is­min kyvys­tä itsenäiseen tiedonhank­in­taan. Onko toim­i­tuk­sis­sa nyt niin kiire saa­da jut­tu­ja verkkoon, että perus toimit­ta­jan jalkatyölle ei riitä aikaa? Kun ei tuo kohu perus­tur­van koro­tuk­sen ”katoamis­es­ta” toimeen­tu­lotuen saa­jien osaltakaan nyt ihan hirveän ana­lyyt­tiselta vaikuttanut.

    1. Helsin­gin Sanomien toimit­ta­ja soit­ti min­ulle kysyen tiedon toden­peräisyyt­tä. Kehotin hän­tä soit­ta­maan kyseisessä työryh­mässä olleille ja tark­ista­maan tulk­in­tani, kos­ka tulk­in­tani on niin vah­va, että sen voi julka­ista blogilla, mut­ta ei niin vah­va, että sen voisi julka­ista hesaris­sa. Näin hän selvästi teki — ja kir­joit­ti, että 4 kk:n asevelvol­lisu­ut­ta pohdi­taan vakavasti.
      Tämä neljä kuukautt­ta kos­kee siis vain tyk­in­ruokaa. Sotimiseen tarpeelli­nen määrä asevelvol­lisia saa pidem­män koulutuksen.
      Kun on ihme­tel­ty valikoivan asevelvol­lisu­u­den oikeu­tus­ta, sel­l­ainen­han meil­lä jo on. Osa käy 6 kk ja osa pakote­taan palvele­maan 12 kk. Eikö tämäkin ole selvä epäko­h­ta, jos ajatel­laan tasapuolisuutta.

  66. Tämä havain­to (halukkai­ta armei­jaan meni­jöitä on vaikea löytää) muuten puhuu jälleen ker­ran asevelvol­lisu­usarmei­jaa vas­taan. Se ker­too, että armei­jaan pakot­tamises­sa kyse on suurem­mas­ta yksilön­va­pau­den loukkaamis­es­ta kuin jos vapaae­htoisia olisi yllin kyllin tar­jol­la, vaikkei touhu olisikaan pakollista.

    Asevelvol­lisu­us on yksilön­va­pau­den loukkaamista kuten kovin moni muukin asia yhteiskun­nas­sa. Eri­tyisen asevelvol­lisu­ud­es­ta tekee se, että jos asi­at menevät huonos­ti, yksilön­va­paut­ta loukataan hen­gen­menoon asti.

    Kaikille asevelvol­lisille avoime­na vai­h­toe­htona on sivi­ili­palvelus, jos­sa peri­aat­teessa ei ole samaa uhkaa. Se ei kuitenkaan ole kovin suosit­tu vai­h­toe­hto, joten ilmeis­es­ti asevelvol­liset eivät koe tuo­ta hen­gen­mene­tyk­sen uhkaan liit­tyvää yksilön­va­pau­den loukkaamista kovin suureksi.

    sym­metristä mekanisoitua sodankäyn­tiä käyvän armei­jan ja tämän tuot­tamiseen minus­ta vapaae­htoisk­oulu­tus, jos­ta mak­set­taisi­in reilu palk­ka, olisi paljon parempi.

    Nyt ei tarvi­ta enää kuin hin­ta­lap­pu tälle teolle.

    Kus­tan­nus­lisä yhtä palkat­tua varus­mi­estä kohden olisi muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni vuodessa, kaikki­aan muu­ta­ma sata miljoon­aa euroa vuodessa. Lisäk­si voi olla, että ainek­sen vinou­tu­man vuok­si tarvi­taan vähän enem­män kan­ta­henkilökun­taa johto- ja asiantun­ti­jate­htävi­in, mut­ta suu­ru­us­lu­okkaa se ei heilauta.

    Maan­puo­lus­tushen­ki lie­nee hoidet­tavis­sa koko kansalle pakol­lisil­la lyhyem­mil­lä kurs­seil­la. Ja voidaan­han nekin hoitaa vaik­ka koulu­tusalan mukaises­ti; lääketi­eteen opiske­li­joille soti­laslääketi­eteen kurssi, tekni­ikan luk­i­joille sopi­vaa erikoisalaa, jne. Tämäkin mak­saa jotain, mut­ta sekin menee pyöristysvirheisiin.

    Eiköhän se tässäkin ole niin, että asevelvol­lis­armei­jaa ylläpi­de­tään pääosin sik­si, että se on halvin tapa hoitaa halut­tu puo­lus­tus­ta­so oletet­tu­ja uhkaku­via vastaan.

    Jos tilanteeseen halu­taan muu­tos­ta, täy­tyy joko tin­kiä puo­lus­tuk­sen tasos­ta, mut­taa sen fokus­ta tai löytää lisää rahaa.

    Min­un ehdo­tuk­seni on se, että hyökätään Nor­jaan ja antaudu­taan ehdoit­ta, jon­ka jäl­keen Suomes­ta tulee Nor­jan maakunta…

  67. Samuli Saarel­man ja Syl­tyn logi­ik­ka, että asevelvol­lisu­us on moraalis­es­ti kestämätön kos­ka siinä 95 % käs­kee 5 % puo­lus­ta­maan itseään, nyt vain on yksik­er­tais­es­ti väärä, vähänkään kun asi­aa avataan. 

    Suomes­sa siis miespuolis­es­ta ikälu­okas­ta ker­ral­laan 20–35 ‑vuo­ti­aat ovat ”valmi­udessa”, että jos pahin tapah­tuu niin juuri hei­dät lähetetään rin­ta­malle. Ne nyt 50-kymp­piset oli­vat omana aikanaan samas­sa tilanteessa. Mut­ta ennen kaikkea asevelvol­lisu­us jakaa tämän äärim­mäisen velvoit­teen aset­tua hen­gen­vaaraan koko yhteisölle. Tuo­hon neljän­nesmiljoon­aan kuu­luisi läh­es jokaiselta suo­ma­laiselta joku läheinen; poi­ka, veli, isä lapsen­lap­si, aviomies. On täy­del­lisen absur­di aja­tus, että van­hem­mat noin vain kepeästi pakot­taisi­vat lapsen­sa kuole­man­vaaraan ja toteaisi­vat tyy­tyväisenä ”Ei koske min­ua”. Juuri tämä asevelvol­lisu­u­den vaiku­tus, että kaik­ki, myös yhteiskun­nan päät­täjät, riskeeraisi­vat omat poikansa tarkoit­taa mm. sitä että asevelvol­lisu­usarmei­jaa ei käytetä ellei hätä ole kova. Esimerkik­si USA:ssa 535:stä senaat­torista ja kon­gressiedus­ta­jas­ta vain 10:llä oli suku­laisia jot­ka osal­lis­tu­i­v­at Irakin sotaan. Alem­mista sosi­aalilu­ok­ista luvut oli­si­vat ihan toista. 

    Lähtö merten taa toteut­ta­maan val­tion ulkopoli­ti­ikkaa hen­gen­vaaras­sa on sel­l­ainen tehtävä, johon pitää saa­da vapaae­htoisia kun­non pal­ka­lla. Ja juuri näin tehdään niin Afgan­istanis­sa kuin per­in­teisem­mis­säkin kri­is­in­hallinta­op­er­aa­tiois­sa, kuten Balka­nil­la. Mut­ta yhteiskun­nan puo­lus­t­a­mi­nen sen tuhou­tu­mista vas­taan on jotakin muu­ta, sitä ei voi ulkois­taa. Ainakin minus­ta on sen­tään edelleen mah­dol­lista sanoa, että yhteiskun­nan jäsenel­lä on velvol­lisuuk­sia, ei pelkkiä oikeuk­sia. Kunkin tulee osal­lis­tua yhteiskun­tansa toim­intaan, mitä varten meil­lä on vero­tus. Ja perus­tus­lais­sa mainit­tu­jen peru­soikeuk­sien lisäk­si siitä löy­tyy myös yksi perusvelvol­lisu­us: Jokainen Suomen kansalainen on velvolli­nen osal­lis­tu­maan isän­maan puo­lus­tuk­seen tai avus­ta­maan sitä sen mukaan kuin lais­sa sääde­tään. Ja tuo ei edes ole mitään arkaaista muinaisjään­net­tä, vaan uud­es­ta vuo­den 2000 perus­tus­laista. Tämä on ihan muu­ta kuin palk­ka-armei­jan kuluista huolehtimista.

  68. Kun on ihme­tel­ty valikoivan asevelvol­lisu­u­den oikeu­tus­ta, sel­l­ainen­han meil­lä jo on. Eikö tämäkin ole selvä epäko­h­ta, jos ajatel­laan tasapuolisuutta.

    Et kai ole sitä mieltä, että kun ker­ran epäko­h­ta on ole­mas­sa ja jos­sain määrin hyväksyt­ty, siitä voi huo­let­ta tehdä vielä pahemman?

  69. Maltil­la
    Ainakin minus­ta on sen­tään edelleen mah­dol­lista sanoa, että yhteiskun­nan jäsenel­lä on velvol­lisuuk­sia, ei pelkkiä oikeuksia.

    Minä nyt vaan en mitenkään käsitä, miten tämänkin lausah­duk­sen nyt sit­ten lop­ul­ta voi vään­tää siihen, että velvol­lisu­us on sit­ten kuitenkin ain­oas­taan niil­lä 20-vuo­ti­ail­la ja että muiden ei tarvitse osal­lis­tua (=aseisi­in ei laite­ta verora­ho­ja rauhan aikana)?

    Minus­ta asevelvol­lisu­u­den kaikkein pahin ongel­ma on siinä, että suo­ma­laiset oikeasti kuvit­tel­e­vat mies + rk + suk­set-yhdis­telmäl­lä saata­van uskot­ta­van puo­lus­tuk­sen ja tämän kaiken “maan­puo­lus­tus­in­toilun” ja “maan­puo­lus­tushen­gen” lop­putu­lok­se­na meil­lä nyt sit­ten kuitenkin on yhtäaikaa epäuskot­ta­va puo­lus­tus, asevelvol­lisu­us eikä edes minkään­laista soti­lasli­it­toa takana.

    Eli vaik­ka meil­lä on asevelvol­lisu­us, niin olisi edes uskot­ta­va puo­lus­tus. Israelin malli­in asevelvol­lisu­usarmei­ja pitäisi varus­taa ja koulut­taa kunnolla.

  70. Olen jo pitkään kan­nat­tanut asevelvol­lisu­u­den kor­vaamista jonkin­laisel­la varautu­misvelvol­lisu­udel­la, jos­sa nyky­istä lyhyem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la (ehkäpä se kesäkurssi viimeisenä koulu­vuon­na? Ehkä osana oppivelvol­lisu­ut­ta?) luo­taisi­in sukupuoleen kat­so­mat­ta jonkin­lainen valmius ja ymmär­rys kri­isi­olois­sa toim­imisen ja koti­maas­sa tapah­tu­van sivi­ilikri­is­in­hallinnan perusteisi­in. Osalle halukkaista ja sopivista voitaisi­in jär­jestää aseelli­nen maan­puo­lus­tusk­oulu­tus vaik­ka sit­ten jatkokurssi­na, ehkäpä parem­mil­la kor­vauk­sil­la kuin nyt. 

    En tiedä tarkkaan, mil­laisia kri­ise­jä varten täl­läistä varautu­mista tarvit­taisi­in. Se lie­nee näi­den “mustien jout­se­nien” ongel­ma, kun emme tiedä. Mut­ta uskon, ettei olisi ollenkaan haitak­si, jos jokainen kansalainen tietäisi osaa­vansa selviy­tyä (edes joten kuten) muu­tamia viikko­ja ilman sähköjä tai yhteiskun­nan 24/7 huolen­pitoa. Pelkkä EA2-tason ensi­a­pukurssikin olisi jo paran­nus nykyti­laan. Asei­den kanssa leikkimistä tähän ei tarvit­sisi tai edes kan­nat­taisi ympätä ollenkaan, ja se soti­laalli­nen reservi voisi olla niin pieni kuin uskalletaan/halutaan vain pitää.

    Jos sit­ten näyt­täisi kaikkea toden­näköisyyt­tä vas­taan siltä, että se veli V. sit­tenkin aikoo tunkea maa­han panssaridi­vi­sioonil­la ja Tali-Ihan­ta­las­ta joudu­taan otta­maan uus­in­ta­mat­si, täl­läisen koulu­tusjär­jestelmän ole­mas­sao­lo voisi nyt ainakin vähän helpot­taa laa­jamit­taisen asevelvol­lisu­u­den tuomista takaisin. No, Tali-Ihan­ta­laa, Kursk-Kymen­laak­soa tai edes Ful­dan aukkoa ei tai­da olla enää tulossa.

    Eipä täl­läiselle toden­näköis­es­ti olisi todel­lisu­udessa tarvet­ta. Toisaal­ta, eipä minkään­laiselle armei­jallekaan (palkat­tu tai palkaton) ole luul­tavasti mitään todel­lista tarvetta. 

    Mitä soti­laal­liseen maan­puo­lus­tuk­seen tulee, en ole ihan var­ma, onko sym­metriseen sotaan sekä teknis­es­ti että mate­ri­aalis­es­ti ylivoimaista vihol­lista vas­taan varautu­mi­nen vält­tämät­tä se fik­suin strate­gia. Venäjähän varus­tau­tuu koko ajan uusim­mal­la kalus­tol­la ja 1990-luvul­la lievästi Suomen puolel­la ollut tekni­nen etevyys hävin­nee 2020-luvulle tul­taes­sa kokon­aan, ellei han­k­in­to­ja tehdä ihan urakalla. Vuan empä tiiä näistä, kun­han leuko­jani louskutan.

  71. Ihmiset eivät mak­sa vero­ja vapaae­htois­es­ti. Nyt vero­ja mak­se­taan 38 000 euroa/vuosi palka­nsaa­jaa kohden, käteen jää vähem­män. Useim­mat mak­saisi­vat pienem­män sum­man, jos se olisi sal­lit­tua, vaik­ka poli­itikot vetoaisi­vat kansaan koko sum­man maksamiseksi.

    Jos päivära­haa korote­taan ja pako­tus lopete­taan, teo­ri­as­sa mikään muu ei muu­tu kansan­taloudessa kuin että sivar­it ja totaalit pää­si­sivät verora­ho­ja kulut­ta­mas­ta oikeisi­in töihin. 

    Lisäk­si päte­vim­mistä nai­sista use­ampi hak­isi ja sopi­mat­tomam­mista tai halut­tomam­mista miehistä use­ampi tek­isi jotain, mis­sä on hyödyllisempi.

    Lisäk­si palvelusa­jat, koulu­tuk­sen määrä, varus­tus ym. voitaisi­in mitoit­taa tarpei­den mukaan eikä annetun työvoiman ja “tas­a­puolisu­u­den” mukaan. Vaar­al­liset voitaisi­in tehokkaam­min kar­sia pois kuten kadiksestakin.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti nämä seikat tuot­taisi­vat suuria hyö­tyjä. Pakko-ottovero tosin kor­vat­taisi­in muul­la verol­la, mut­ta pakko-ottovero onkin haitallisimpia vero­tuk­sen muo­to­ja. Maini­tut kansan­taloudel­liset tehos­tu­miset tek­i­sivät tämän lisäveronkin osit­tain tarpeet­tomak­si — kokon­aan, jos samal­la pienen­netään sisäänottoa.

  72. Muu­ta­ma tääl­lä tun­tuu tietävän, että suo­ma­lainen asevelvolli­nen = huono koulu­tus + mies + rk + suk­set. Epä­selväk­si jää perus­tu­vatko nämä käsi­tyk­sen joi­hinkin omi­in koke­muk­si­in vuodelta miek­ka ja kilpi, johonkin muuhun vai pelkki­in asen­teisi­in. Itsel­läni ei ole kokon­aiskäsi­tys­tä varus­mi­esten koulu­tuk­ses­ta, mut­ta sen ver­ran tiedän, että mon­et varus­miehet koulute­taan asian­mukaises­ti käyt­tämään ajan­mukaista välineistöä. On tot­ta, että meiltä puut­tuu monil­ta joukoil­ta ne ihan viimeis­in­tä mallia ole­vat vim­paimet, mut­ta tilanne ei ole lainkaan toiv­o­ton, kun ver­tailuko­htana on Venäjän län­tisen soti­laspi­irin pohjoinen lohko tai Itämeren laivasto. 

    Tietenkin on niin, että asevelvol­lis­ten etulin­ja muo­dos­tuu kunakin het­kenä melko kapeas­ta kaistaleesta väestöä. Itse astu­in palveluk­seen vuon­na 1989 ja ker­tasin viimeisen ker­ran 2005. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua vuorossa on poikani. Näin se menee, enkä ymmär­rä mitä epäreilua tuos­sa on.

  73. J. M. Korhonen,

    Juu, minus­takin tuo liit­tämi­nen osak­si oppivelvol­lisu­ut­ta voisi olla hyvä idea. Ja minus­ta on ihan selvää, ettei mihinkään täy­teen palk­ka-armei­jaan ole syytä men­nä (siis paljon suurem­mas­sa mitä nyt tapah­tuu). Reservi­in nyt pitää vain koulut­taa tiet­ty (nyky­istä paljon pienem­pi) määrä, ja se saadaan aikaan mak­samal­la riit­tävä kor­vaus. En usko sen tule­van merkit­tävästi nyky­istä kalliimmaksi.

    Kri­is­in­hallinnan kannal­ta var­maan kan­nat­taisi jonk­in­muo­toisel­la kurssit­tamisel­la tms. sitout­taa myös sivi­ilipuolen väkeä enem­män mukaan. Poli­isit ja rajavar­ti­jat nyt ovat varsin ilmeisiä (ja näin var­maan tapah­tuukin jo?), mut­ta onhan meil­lä lääkäre­itä, var­ti­joi­ta, lennon­jo­hta­jia ja vaik­ka mitä ammat­tiryh­miä, joi­ta voisi tähän vetää mukaan.

    Lisäk­si eri­laisi­in tutk­in­to­vaa­timuk­si­in voitaisi­in, alas­ta tietenkin riip­puen, lisätä kri­isi­na­jan toim­intaan valmis­tavia kursse­ja, tyyli­in: “kri­isi- ja sota-ajan tietoli­ikenne, 3 opin­topis­tet­tä” (sähköinsinööreille) tai “sairaan­hoidon jär­jestämi­nen poikkeu­solois­sa, 2 opin­topis­tet­tä” (sairaan­hoita­jat)

    Kari

  74. Juho Laatu:

    Asevelvol­lisu­usarmei­jas­sa mon­et ihmiset koke­vat palveluk­sen kansalaisvelvol­lisu­udek­seen, ja sik­si hakeu­tu­vat jopa innol­la palveluk­seen, vaik­ka tietävätkin, että hom­ma ei tule ole­maan kovin mukavaa. 

    Min­un puolestani voidaan pitää jatkos­sakin yllä myyt­tiä siitä, että int­ti­in meno on joku mysti­nen kansalaisvelvol­lisu­us (tosin ei se sitä ole ollut tähänkään asti, kos­ka naiset on siitä vapautettu).

    Tuleep­a­han sit­ten halvem­mak­si, kun sinne menevät eivät vaa­di touhus­ta edes täyt­tä palkkaa, vaan osa rahal­lis­es­ta kor­vauk­ses­ta kor­vau­tuu täl­lä tun­teel­la “kansan puo­lus­tamis­es­ta”. Mitään syytä ei kuitenkaan ole siihen, että niitä, jot­ka eivät noin tunne, olisi järkeä sinne int­ti­in pakottaa. 

    mut­ta har­va viit­sisi lähteä jos noi­hin hom­mi­in haalit­taisi­in ihmisiä rahaa vas­taan, ilman aja­tus­ta siitä, että maan puo­lus­t­a­mi­nen on koko kansan velvollisuus. 

    Onko tuo aja­tus sit­ten nyt jotenkin val­las­sa? Kuten jo kir­joitin, Suomen sodan ajan armei­jan vahvu­us on pyöreästi 5% kansas­ta. Muutkin var­maan jotenkin osal­lis­tu­isi­vat sotati­lanteessa maan puo­lus­tuk­sen edis­tämiseen, mut­ta kyl­lä pää­vas­tuu kaa­tu­isi ehdot­tomasti tuon pienen vähem­mistön niskaan. 

    Miten asia oleel­lis­es­ti muut­tuisi, jos tuo­ta määrää vielä las­ket­taisi­in jonkun ver­ran (nytkään tuolle määrälle ei ole kun­non nykyaikaista varus­tus­ta) mut­ta ne kaik­ki oli­si­vat vapaae­htoisia? Mikä siitä pakot­tamis­es­ta (joka siis kuitenkin kohdis­tuu hyvin pie­neen ja valikoitu­un väestön­ryh­mään) tekee touhus­ta “koko kansan” osallistumista?

  75. Viherinssi:

    Kaikille asevelvol­lisille avoime­na vai­h­toe­htona on sivi­ili­palvelus, jos­sa peri­aat­teessa ei ole samaa uhkaa. Se ei kuitenkaan ole kovin suosit­tu vai­h­toe­hto, joten ilmeis­es­ti asevelvol­liset eivät koe tuo­ta hen­gen­mene­tyk­sen uhkaan liit­tyvää yksilön­va­pau­den loukkaamista kovin suureksi. 

    Teet väärän johtopäätök­sen. Sivari­in ei men­nä intin sijaan ennen kaikkea sik­si, että se on pidem­pi kuin int­ti, etenkin ne lyhim­mät palvelusajat. 

    Et voi siis päätel­lä, että kos­ka noin moni käy intin, niin niin moni olisi sit­ten valmis pane­maan itsen­sä kuole­malle alt­ti­ik­si, kos­ka intin käymisen syy voi hyvinkin olla siinä, että sivari on rauhan aikana vielä v‑mäisempi vai­h­toe­hto. Käytän­nössä tuo­ta itsen­sä likoon pane­misen halukku­ut­ta voisit selvit­tää vain sil­lä, että sit­ten jos sotaan joudut­taisi­in, asevelvol­lisil­ta kysyt­täisi­in, että halu­atko nyt vai­h­taa itsesi sivarik­si. Näin ei ainakaan tehty 1939 tai 1941, enkä oikein usko, että tehtäisi­in hypo­teet­tisessä tule­vaisu­u­den tilanteessakaan. 

    Eiköhän se tässäkin ole niin, että asevelvol­lis­armei­jaa ylläpi­de­tään pääosin sik­si, että se on halvin tapa hoitaa halut­tu puo­lus­tus­ta­so oletet­tu­ja uhkaku­via vastaan. 

    Se on näen­näis­es­ti halvin, kos­ka kulut on sälytet­ty nuorten miesten niskaan suuren enem­mistön päätök­sel­lä. Kyse olisi siis vähän samas­ta kuin siinä, että valit­taisi­in joku joukko ihmisiä ja hei­dän veron­sa nos­tet­taisi­in 90%:in ja sit­ten todet­taisi­in, että kap­pas, onpa val­tion toim­into­jen kus­tan­t­a­mi­nen hal­paa veron­mak­sajille (ja veron­mak­sajil­la tarkoitet­taisi­in niitä, joiden vero­ja ei olisi nos­tet­tu). Pakko­työn todel­lista halpu­ut­ta ei siis voi mita­ta vain kat­so­ma­l­la rahavirtoja.

    Jos tilanteeseen halu­taan muu­tos­ta, täy­tyy joko tin­kiä puo­lus­tuk­sen tasos­ta, mut­taa sen fokus­ta tai löytää lisää rahaa. 

    Minus­ta lisära­han löytämi­nen olisi se oikeu­den­mukainen vai­h­toe­hto. Täl­löin maan­puo­lus­tuk­sen ylläpi­toon osal­lis­tu­isi tosi­aan koko kansa (tai no, ainakin kaik­ki veron­mak­sa­jat), eikä touhua revit­täisi pakol­la pienen porukan selkänahasta. 

    Tämä voi tietenkin tun­tua vähän väärältä min­un­laisil­leni van­hem­mille miehille, jot­ka ovat jo int­tin­sä aiko­ja sit­ten suorit­ta­neet, mut­ta paskan kaat­a­mi­nen nuorem­pi­en niskaan vain sik­si, että itselle niin tehti­in aiem­min, on huono perustelu.

  76. Maltil­la:

    Ne nyt 50-kymp­piset oli­vat omana aikanaan samas­sa tilanteessa. 

    Mut­ta oleel­lista on, että eivät ole enää (ja että naiset eivät koskaan ole olleet). Tämän vuok­si he surut­ta kaata­vat taakan maan­puo­lus­tuk­ses­ta huole­htimis­es­ta nuorten niskaan ja sit­ten puhu­vat “koko kansan maanpuolustuksesta”. 

    Mut­ta ennen kaikkea asevelvol­lisu­us jakaa tämän äärim­mäisen velvoit­teen aset­tua hen­gen­vaaraan koko yhteisölle. Tuo­hon neljän­nesmiljoon­aan kuu­luisi läh­es jokaiselta suo­ma­laiselta joku läheinen; poi­ka, veli, isä lapsen­lap­si, aviomies. 

    Ei jaa. Kaik­ki naiset on vapautet­tu. Samoin Jeho­vat. Samoin ter­vey­del­li­sistä syistä vapautetut. 

    Ja mitä tuo­hon jälkim­mäiseen lauseeseesi tulee, niin tuo tietenkin pätee, vaik­ka siir­ryt­täisi­in vapaae­htoiseen systeemiin. 

    Esimerkik­si USA:ssa 535:stä senaat­torista ja kon­gressiedus­ta­jas­ta vain 10:llä oli suku­laisia jot­ka osal­lis­tu­i­v­at Irakin sotaan. Alem­mista sosi­aalilu­ok­ista luvut oli­si­vat ihan toista. 

    USA:ssa tilanne on luon­nol­lis­es­ti aivan eri­lainen kuin Suomes­sa, kos­ka armei­jaa käytetään koko ajan ulkopoli­ti­ikan työkalu­na. Suomes­sa sen tehtävä on ja olisi ennen kaikkea oman maan puo­lus­tus, kuten se on pie­nil­lä mail­la aina erona suurvaltoihin.

  77. Pasi:

    Muu­ta­ma tääl­lä tun­tuu tietävän, että suo­ma­lainen asevelvolli­nen = huono koulu­tus + mies + rk + suk­set. Epä­selväk­si jää perus­tu­vatko nämä käsi­tyk­sen joi­hinkin omi­in koke­muk­si­in vuodelta miek­ka ja kilpi, johonkin muuhun vai pelkki­in asenteisiin. 

    Ei vaan Suomen ETYJille ym. tahoille julkises­ti ilmoit­tami­in armei­jan varustelu­lukui­hin. Niiden perus­teel­la on mah­dol­lista laskea kuin­ka isolle osalle armei­jas­ta riit­tää niitä kun­non asei­ta ja kuin­ka moni joutuu tyy­tymään tuo­hon nykya­jan malli Kajanderiin. 

    Ei se ehkä noin huono ole, mut­ta panssaroitu­ja kulku­vä­lineitä ei ole, tyk­istö on vedet­tävää, pst-aseis­tus van­hanaikaista, nykyaikaisia it-asei­ta ei ole, jne. Näin kaikil­la, jot­ka nykyti­lanteessa on sijoitet­tu ns. paikallisjoukkoi­hin. Koulu­tus on siinä määrin huono, ettei ker­tauk­sis­sa ole käy­ty vuosikausi­in. Tuon porukan käyt­tö nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä mekanisoitua voimakkain ilmavoimin tuet­tua vihol­lista vas­taan olisi edesvas­tu­u­ton­ta ihmis­ten tapattamista. 

    Jos sin­ul­la on jotain tuon kanssa ris­tiri­itaista tietoa oper­ati­ivis­ten joukko­jen ulkop­uolel­la ole­vien joukko­jen aseis­tuk­ses­ta, niin ker­ro ihmeessä.

  78. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti: “Min­un puolestani voidaan pitää jatkos­sakin yllä myyt­tiä siitä, että int­ti­in meno on joku mysti­nen kansalaisvelvol­lisu­us (tosin ei se sitä ole ollut tähänkään asti, kos­ka naiset on siitä vapautettu).”

    Oleel­lista tässä “yleisessä kansalaisvelvol­lisu­udessa” on se, että noin 100% riit­tävän ter­veistä miespuoli­sista kansalai­sista on joutunut osal­lis­tu­maan tuo­hon pros­es­si­in taval­la tai toisel­la — osa vuo­den, osa puoli vuot­ta, osa aseet­tomana, osa siva­ri­na, osa kieltäy­tyjänä osa vakinaisenakin.

    “Mikä siitä pakot­tamis­es­ta (joka siis kuitenkin kohdis­tuu hyvin pie­neen ja valikoitu­un väestön­ryh­mään) tekee touhus­ta “koko kansan” osallistumista?”

    Pakot­ta­mi­nen kohdis­tuu siis taval­la tai toisel­la kaikki­in miespuolisi­in, ei viiteen pros­ent­ti­in. Mah­dol­lises­sa sodas­sa kaik­ki eivät joudu ase kouras­sa juok­suhau­toi­hin, mut­ta sil­loinkin ole­tus kai on, että kaik­ki kan­ta­vat kor­ten­sa kekoon taval­la tai toisella.

  79. OS kir­joit­ti: “Kun on ihme­tel­ty valikoivan asevelvol­lisu­u­den oikeu­tus­ta, sel­l­ainen­han meil­lä jo on. Osa käy 6 kk ja osa pakote­taan palvele­maan 12 kk. Eikö tämäkin ole selvä epäko­h­ta, jos ajatel­laan tasapuolisuutta.”

    Se ensim­mäi­nen 6kk on oleel­lisem­pi kuin se toinen. Kaik­ki joutu­vat palvele­maan. Ja myös 6kk:n palvelul­la voi päästä rin­ta­malle hen­gen­vaar­al­lisi­in olo­suhteisi­in, jos sota syttyy.

    Koulute­tum­mat varus­miehet ohjataan usein 12kk:n palveluk­seen, mikä on mie­lenki­in­toinen ilmiö yleisen velvol­lisu­u­den näkökul­mas­ta. Tämä ilmiö voi rak­en­taa mieliku­vaa siitä, että rikkaam­mat ja koulute­tum­mat eivät ainakaan pääse helpom­mal­la. Käsit­tääk­seni 12:kk:n palvelu­un on tarpeek­si halukkai­ta, eli sen edut kai kor­vaa­vat pidem­män palvelun hai­tat riit­tävästi. Asi­aa voi siis tarkastel­la jopa siitä näkökul­mas­ta, että pidem­män ja lyhyem­män palvelus­lu­okan käyt­tö lisää mieliku­vaa riit­tävän tas­a­puolis­es­ta kohtelus­ta ihmis­ten mielissä.

  80. Sivi­ili­palvelus­mies on rauhan aikana vapautet­tu palveluk­ses­ta, jos omaa jonkin­laisia maan­puo­lus­tuk­selle hyödyl­lisiä taito­ja niin kyl­lä niille paik­ka kek­sitään, vielä siitä kätevää liikku­vaa reserviä ettei ole jyvitet­ty joukko-osas­toi­hin. Eli vaikka­pa sinän­sä sisäsi­is­tis­sä bunkkeris­sa ruudun ääressä, eli­na­jan odot­teen kannal­ta ei hyvä sijain­ti sotatilanteessa.

  81. Joku tääl­lä viit­tasikin Isre­ali­in, joka on hyvä esimerk­ki pien­estä maas­ta, jol­la on uskot­ta­va puolustuskyky.

    Täy­tyy muis­taa, että Suomen puo­lus­tus nojaa ennen kaikkiea diplo­ma­ti­aan ja onnekkaaseen maanti­eteel­liseen ase­maan. Eli olemme niin syr­jäi­nen länt­ti, että vihol­lisel­la ei ole peri­aat­teel­lista mie­lenki­in­toa mei­dän maatamme kohtaan.

    Lisäk­si puo­lus­tusvoimamme ovat aika köykäiset rel­e­vant­tien vihol­lis­ten voimi­in ver­rat­tuna. Emme myöskään ole määräti­etois­es­ti panos­ta­neet puo­lus­tuk­seen, vaan varus­tau­tu­mi­nen on hyvinkin vaatimatonta.

    Tässä tilanteessa suo­ma­lait­en sokea piste onkin asevelvol­lisu­usarmei­ja, jota ylläpi­de­tään per­in­tei­den ja poli­tikan vuok­si. Varsinkin suo­ma­laisen reservin tais­te­lu­taito on heikko. Kyl­lkä tästä voidaan luop­ua ja siir­tyä ammat­ti­maisem­paan järjestelmään.

  82. “Muu­ta­ma tääl­lä tun­tuu tietävän, että suo­ma­lainen asevelvolli­nen = huono koulu­tus + mies + rk + suk­set. Epä­selväk­si jää perus­tu­vatko nämä käsi­tyk­sen joi­hinkin omi­in koke­muk­si­in vuodelta miek­ka ja kilpi, johonkin muuhun vai pelkki­in asen­teisi­in. Itsel­läni ei ole kokon­aiskäsi­tys­tä varus­mi­esten koulu­tuk­ses­ta, mut­ta sen ver­ran tiedän, että mon­et varus­miehet koulute­taan asian­mukaises­ti käyt­tämään ajan­mukaista välineistöä. On tot­ta, että meiltä puut­tuu monil­ta joukoil­ta ne ihan viimeis­in­tä mallia ole­vat vim­paimet, mut­ta tilanne ei ole lainkaan toiv­o­ton, kun ver­tailuko­htana on Venäjän län­tisen soti­laspi­irin pohjoinen lohko tai Itämeren laivasto.”

    Itse tiedän, että puo­lus­tusvoim­il­ta löy­tyy myös varsin kurant­tia kalus­toa, esimerkik­si juuri oman ase­la­ji­ni ryn­näkkö­panssari­vaunut ja niitä tuke­vat liikku­vat kranaat­in­heit­timet (AMOS-jär­jestelmä). Tiedän myös koke­muk­ses­ta, että käytän­nössä kaik­ki lop­ut ovat helisemässä omaa ase­la­jiani vas­taan (tai ainakin oli har­joituk­sis­sa), jota keltaisen vihol­lisen kär­ki käytän­nössä kokon­aan edustaa.

    Suurin ongel­ma onkin meis­sä, jot­ka olemme siel­lä kalus­ton toisel­la puolel­la. Itsel­läni ei ainakaan ole minkään­laisia harhaku­vitelmia kyvykkyy­destäni toimia “Suomen armei­jan teräk­sisen kei­hään timant­tise­na kärkenä” (joka oli ainakin omana palvelu­saikanani komp­pa­ni­amme main­oslause pv:n net­ti­sivuil­la), ihan jo kun­topo­h­jankin vuok­si, moti­vaa­tios­ta puhumattakaan.

    Yksi ker­tauskut­su on tul­lut, mut­ta onnek­si pystyin jär­jestämään opiskelu­ja sen ajak­si, niin ei men­nyt enem­pää aikaa hukkaan met­sässä larppaamiseen.

  83. Teet väärän johtopäätök­sen. Sivari­in ei men­nä intin sijaan ennen kaikkea sik­si, että se on pidem­pi kuin int­ti, etenkin ne lyhim­mät palvelusajat.

    En ihan tuol­la sanomisel­la usko, että johtopäätök­seni olisi loogis­es­ti väärä.

    Väitän siis, että: “Se [sivi­ili­palvelus] ei kuitenkaan ole kovin suosit­tu vai­h­toe­hto, joten ilmeis­es­ti asevelvol­liset eivät koe tuo­ta hen­gen­mene­tyk­sen uhkaan liit­tyvää yksilön­va­pau­den loukkaamista kovin suureksi.”

    En ottanut tuos­sa minkään­laista kan­taa siihen, mik­si nuoret miehet eivät val­itse sivi­ili­palvelus­ta. Mut­ta ote­taan lähtöko­hdak­si esit­tämäsi hypo­teesi: sivi­ili­palvelus­ta ei vali­ta, kos­ka se on pidem­pi kestoltaan kuin varusmiespalvelus. 

    Selvästi suurin osa kokee, että 6–12 kk varus­mies­palvelus­ta ja hen­gen­vaara kau­pan päälle on pienem­pi ongel­ma kuin 12 kk sivi­ili­palvelus­ta. Jos kri­teer­inä on puh­taasti aika, niin sil­loin min­imi­varus­mies­palveluk­sel­la ver­rat­tuna tulok­sek­si saadaan, että asevelvol­lis­ten mielestä 6 kk ajan­hukkaa on suurem­pi yksilön­va­pau­den loukkaami­nen kuin hen­gen­vaara. Ei siis kovin suuri loukkaus.

    Ymmär­rän hyvin näke­myk­sesi hen­gen­vaaraan aset­tamiseen liit­tyvästä yksilön­va­pau­den loukkaamis­es­ta filosofi­an ja eti­ikan kannal­ta. Ongel­ma vain on, että ylläol­e­van mukaan siitä rikko­muk­ses­ta poten­ti­aal­isti kär­sivät täy­si­val­taiset kansalaiset eivät koe sitä kovin merkittävänä.

  84. Ajal­lisen uhrauk­sen lisäk­si armei­jan käymi­nen sivarin sijaan on helpom­paa myös sosi­aalisen paineen suh­teen. Armei­jan käymistä ei tarvitse selitel­lä yhtään kenellekään, sivarei­hin sen sijaan suh­taudu­taan edelleen paikoitellen toisen luokan kansalaisi­na. Sivari­in hakeu­tu­mi­nen vaatii myös huo­mat­ta­van määrän omaa akti­ivi­su­ut­ta palvelu­s­paikan löytämisessä, kun taas armei­jas­sa riit­tää että menee sinne minne käs­ketään. Aiv­ot voi tur­val­lis­es­ti jät­tää koti­in (mis­tä seu­raa merkit­tävää laiskistu­mista ja tyh­mistymistä, joka on nykyisen jär­jestelmän kus­tan­nuk­sista ehkä kaikkein suurin).

    Hen­gen­vaaraa tuskin yksikään asevelvol­lisu­ut­taan suorit­ta­va ajat­telee. Ainakaan itse en näe aseel­lista kon­flik­tia omana akti­ivire­servi­aikana (nyky­isil­lä koulu­tus­lu­vuil­la noin 10 vuot­ta, omas­sa ase­la­jis­sa kalus­ton vähäisyy­den vuok­si muis­taak­seni 5) edes teo­reet­tise­na mah­dol­lisuute­na, ja jos olen väärässä, vakaa aiko­muk­seni on livistää maas­ta pois hyvis­sä ajoin. Enkä usko ole­vani ajatuksi­neni yksin.

  85. Viherinssi:

    Jos kri­teer­inä on puh­taasti aika, niin sil­loin min­imi­varus­mies­palveluk­sel­la ver­rat­tuna tulok­sek­si saadaan, että asevelvol­lis­ten mielestä 6 kk ajan­hukkaa on suurem­pi yksilön­va­pau­den loukkaami­nen kuin hen­gen­vaara. Ei siis kovin suuri loukkaus.

    Haus­ka tietää, että jos viherinssi orju­utet­tas kuudeks kuukaudeks se ei olis sen mielestä mikään kovin suuri yksilön­va­pau­den loukkaus. Noh meil­lä on tuol­la keit­tiössä tiskivuori… pitäsköhän tul­la pakul­la hake­maan inssi hommiin.

  86. Jos meitä pakkointin käyneitä halu­taan hyvit­tää, niin meille voidaan antaa päivära­hakus­tan­nuk­sia vas­taa­va veroale. Ihan sama, kun­han sosial­isti­nen orja­jär­jestelmä kor­vataan markki­natyöl­lä, niin saadaan tehokkaampi armei­ja ja kaik­ki voittavat.

    Ekat 6 kk eivät ole tärkeim­mät. Meitä reserv­in­upseere­i­ta kuoli eniten edel­li­sis­säkin sodissa.

  87. Viherinssi, tun­tuu siltä, että et tajun­nut argu­ment­tiani. Siitä, miten nuoret miehet val­it­se­vat rauhan aikana, ei voi vetää johtopäätök­siä sen suh­teen, miten halukkai­ta he oli­si­vat pane­maan sodan aikana henken­sä alttiiksi. 

    Rauhan aikana sivi­ili­palveluk­sen käymi­nen­hän ei juridis­es­ti vapau­ta tuos­ta mah­dol­lis­es­ta hen­gen­vaaraan val­tion tekemästä pakot­tamis­es­ta (sivar­it ovat nos­toväen ensim­mäistä luokkaa). Toki käytän­nössä toden­näköis­es­ti sivare­i­ta ei tul­taisi sodas­sa käyt­tämään, kun reserviläisiäkin on ihan liian kanssa aseisi­in verrattuna. 

    Joka tapauk­ses­sa se sivari val­i­taan ennen kaikkea rauhan ajan olo­suhtei­den mukaan. Jos sit­ten sota syt­ty­isi, niin vas­ta siinä tilanteessa nähtäisi­in, kuin­ka halukkai­ta asevelvol­liset ovat pane­maan henken­sä alt­ti­ik­si (jos asi­aa siis heiltä kysyt­täisi­in ja siinä tilanteessa annet­taisi­in vielä mah­dol­lisu­us ryhtyä sivariksi). 

    Tai edes jos san­ot­taisi­in avoimesti, että val­it­se­mal­la sivarin takaat, ettet sodas­sa joudu armei­jaan, niin tuo rauhan ajan val­in­ta ker­toisi vähän enem­män siitä, miten kovas­ta yksilön­va­pau­den loukkaamis­es­ta tuos­sa hen­gen­vaaraan pakot­tamises­sa on kyse. Mut­ta näin­hän ei san­o­ta, vaan ennem­minkin ylläpi­de­tään myyt­tiä, että “jos pil­li­in vihel­letään, niin sit­ten sivar­it pan­naan sinne ensim­mäisenä miino­ja polke­maan” tms.

  88. Kor­jat­takoon ilmeisen van­hen­tunut tieto:
    Vuodes­ta 2008 alka­en sivi­ili­palveluk­seen hakeu­tu­mi­nen nimeno­maan takaa, että sodankaan aikana ei ole velvolli­nen men­emään armei­jaan. Sen sijaan sivi­ili­palvelus­miehille on luot oma liikekan­nallepano­jär­jestelmä, jon­ka puit­teis­sa hei­dät voidaan velvoit­taa tasaval­lan pres­i­dentin määräyk­sel­lä terveydenhuolto‑, pelastus‑, VSS yms. tehtävi­in. Ja mitään hyö­tyähän ei koulut­ta­mat­tomista armei­jalle olisi, tot­ta kai on parem­pi lait­ta rin­ta­malle reserviläisiä. Ja tämä kaik­ki kyl­lä ker­ro­taan kut­sun­taikäisille nuorukaisille; kokon­aan eri asia sit­ten on se kuin­ka paljon he aina kuuntelevat…

    Suuri ongel­ma asevelvol­lisu­u­den lopet­tamises­sa on, että se on käytän­nössä peru­ut­tam­a­ton päätös. Kun viisi­toista vuot­ta on kulunut, meil­lä ei enää ole merkit­tävää reserviä. Jos sil­loin huo­mat­taisi­in, että tilanne alkaa heiketä, niin ei ker­ral­la mitenkään voitaisi koulut­taa 100.000 miestä. Puhu­mat­takaan siitä, että tuol­lainen koulu­tuk­sen aloit­ta­mi­nen olisi niin pro­vokati­ivi­nen toi­mi, että siihen tuskin uskallet­taisi­in ruve­ta ennen kuin on jo myöhäistä. Asevelvol­lisu­usjär­jestelmä siis takaa riit­tävän reservin, mut­ta vain niin kauan kuin se pide­tään voimas­sa ja uusia ikälu­okkia koulute­taan kokoa­jan reservi­in. Pelkkää kri­isi­aikaa koske­va asevelvol­lisu­us olisi todel­li­nen paperitiikeri. 

    Koulu­tusa­jan on myös olta­va sen ver­ran pitkä, että siinä ehditään opet­taa pait­si henkilöko­htaista aseenkäsit­te­ly myös har­joit­taa ko. joukon toim­imista yhtymänä. Sik­si mikään kuukau­den par­ti­oleiri kesäl­lä ei tuo­ta sodana­jan joukkoa, vaan parhaim­mil­laankin ampumataitoisia amatööre­jä. Suo­ma­laisen asevelvol­lisu­u­den lop­putuote kun ei ole se varus­mies joka hihkuu pas­si kädessä ohi on, vaan se ker­taushar­joitet­tu joukko, johon on sijoitet­tu sopivi­in tehtävi­in parhaat reserviläiset. Ja kun tääl­lä usein muis­tel­laan omaa int­ti­aikaa, niin olisi myös syytä muis­tel­la niitä ker­tauk­sia. Toki niis­säkin ongelmia voi olla, mut­ta huo­mat­ta­va enem­mistö kokee ker­tauk­sen paljon nor­maali­palvelus­ta mielekkäämpinä.

  89. Maltil­la
    Puhu­mat­takaan siitä, että tuol­lainen koulu­tuk­sen aloit­ta­mi­nen olisi niin pro­vokati­ivi­nen toi­mi, että siihen tuskin uskallet­taisi­in ruve­ta ennen kuin on jo myöhäistä. 

    Tästä taas päästään siihen, että asevelvol­lisu­usarmei­jan mobil­isoin­ti on niin pro­vokati­ivi­nen toi­mi, ettei paska­housu­jen nyky-Suo­mi siihen toden­näköis­es­ti uskalla ryhtyä ennenkuin on joutunut miehitetyksi.

  90. “–Suo­ma­laisen asevelvol­lisu­u­den lop­putuote kun ei ole se varus­mies joka hihkuu pas­si kädessä ohi on, vaan se ker­taushar­joitet­tu joukko, johon on sijoitet­tu sopivi­in tehtävi­in parhaat reserviläiset.–” 

    Näin­hän se on. Nykyisel­lä kohtu­ullisen kat­taval­la koulu­tus- ja seu­lon­ta­jär­jestelmäl­lä saadaan kokoon ehkä se 150 000 tais­te­lute­htävi­in sovel­tuvaa miestä (ja muu­ta­ma nainen). Reserviläis­ten määrä on tietysti suurem­pi, mut­ta puheet etulin­jan “miinapolk­i­joista” tai “tyk­in­ruoas­ta” ovat humpuukia. Yli-ikäisille ja kent­täkelpoisu­udeltaan heikom­mille reserviläisille on enem­pi sisä­maan suun­nas­sa tar­jol­la vähem­män vaa­tivia tehtäviä.

  91. Maltil­la:

    Suuri ongel­ma asevelvol­lisu­u­den lopet­tamises­sa on, että se on käytän­nössä peru­ut­tam­a­ton päätös. Kun viisi­toista vuot­ta on kulunut, meil­lä ei enää ole merkit­tävää reserviä. 

    Mikä olisi se “merkit­tävä reservi”? Jos siis vapaae­htoises­sa sys­tee­mis­sä koulutet­taisi­in vaikka­pa 8000 varus­mi­estä vuodessa ja hei­dän oletet­taisi­in pysyvän reservis­sä 15 vuot­ta, niin tuos­ta syn­ty­isi siis 120 000 soti­laan reservi. Eikö tämä ole aika merkit­tävä reservi 5 miljoo­nan asukkaan maalle? 

    Mitä tuo­hon sivaripuoleen tulee, niin reservis­sä ollessaan­han voi ryhtyä sivarik­si (ja sil­loin, kun itse olin intis­sä, niin 8kk:n kohdal­la lähti joukko 11kk:n vies­timiehiä sivarik­si, kos­ka tuon jäl­keen ei enää itse sivi­ili­palvelu­un tarvin­nut men­nä). Jos siis kv-tilanne kiristy­isi, eikä kiin­nos­taisi joutua val­tion pakottmak­si hen­gen­vaaraan rin­ta­malle, niin voisiko tosi­aan ryhtyä reservin sivarik­si ja siten vält­tyä armei­jaan kut­sul­ta (mut­ta tietenkin voisi joutua niihin työ­palvelui­hin, joista kirjoitit)?

  92. Samuli: Arveletko ihan tosis­sasi, että jokainen soti­laak­si koulutet­tu säi­ly­isi tais­te­lute­htävi­in sopi­vana 15 vuo­den ajan. Eiköhän hävik­ki ala kas­vaa suun­nilleen 25 ikävuo­den jäl­keen aika rajusti. Yli­pain­oa, selkävikaa, pol­vi­vaivaa, kri­isi­aikanakin vält­tämätön­tä sivi­il­i­työtä yms. alkaa sen jäl­keen olla yhdel­lä jos toisellakin. 

    Jos oltaisi­in opti­mistisia ja arvioitaisi­in reserviläisen säi­lyvän käyt­tökun­nos­sa keskimäärin 7 vuot­ta, niin jo 100.000 soti­laan reservi vaatisi yli 14.000 koulutet­tavaa vuodessa. Tätä määrää soti­laik­si kel­paavia täysin vapaae­htoisia ei tule löy­tymään. Nykyi­nen puoli­pakolli­nen sys­tee­mi sen sijaan toimii, kos­ka nuorista miehistä suurin osa tietää, mis­tä kohdas­ta kart­taa Suo­mi löy­tyy ja ymmärtää sen vuok­si myös asevelvol­lisu­u­den tarkoituk­sen — muu­ta­ma loukat­tu lib­er­taristi ei tätä kuvaa muu­ta miksikään.

  93. S.Saarelmalle:
    Ole­tusar­vois­es­ti 15 vuo­den mit­taan hiha­lyysil­lä n. 10 % putoaa palveluskelvot­tomik­si (sairaudet, rikol­lisu­us, niin ker­ta kaikkisen huono kun­to ettei met­säkeik­ka onnis­tu tms. ) ja about 15 % on yhteiskun­nalle niin tärkeis­sä tehtävis­sä (palomiehiä, sairaalaväkeä, kri­it­tistä teol­lisu­u­den avain­henkilöstä tms.) että sitä ei voi­da kut­sua palveluk­seen. Jos siis saataisi­in 8.000 henkeä palveluk­seen vuodessa, niin todel­li­nen vahvu­us pil­li­in puhal­let­taes­sa olisi n. 90.000. 120.000 efek­ti­iviseen reservi­in tarvit­taisi­in vuodessa yli 10.000 henkeä.

    Sinän­sä tuol­lainen 120.000 voisikin nip­pa nap­pa riit­tää ensi lin­jan tais­telu­joukoik­si. Mut­ta kun tähän tarvi­taan lisäk­si iso pump­pu pyörit­tämään tuki- ja logis­ti­ik­ka organ­isaa­tioi­ta sinne taaem­mas. Ei ne kranaatit itses­tään saavu tuliase­maan. Ja pitäisi olla täy­den­nyskykyäkin tap­pi­oiden var­al­ta. Tähän tarvi­taan itse asi­as­sa enem­män väkeä kuin tais­telu­joukkoi­hin, Suomen kaltainen maa voisi selvitä suh­teel­la 1:2, teol­lisu­us­mail­la se on hel­posti 1:3–5, jenkeil­lä 1:7. Toki osa näistä voi olla van­hempia ikälu­okkia väliltä 35–50, mut­ta silti väkeä vain tarvi­taan lisää. Osa tästä voidaan ulkois­taakin, mut­ta ei poista peru­songel­maa. Mikäli halu­taan vara­ta niin paljon joukko­ja, että Suo­mi selviy­tyy kon­ven­tion­aalis­es­ta hyökkäyk­ses­tä, tarvi­taan iso reservi. Ja siihen ei nyt oikein ole muu­ta järkevää meto­dia kuin se asevelvol­lisu­us. Voisiko olla, että syynä ken­raalien halut­to­muu­teen luop­ua asevelvol­lisu­ud­es­ta ei olekaan vain talvi­so­dan meto­di­en ihan­noin­ti, vaan yksinker­tais­es­ti ammat­ti­lais­ten ana­lyysi, että annet­tua tehtävää (Suomen puo­lus­t­a­mi­nen), ei saa­da tehtyä muu­toin? Jos taas muute­taan tehtäväk­si vain KV-toim­inta, niin asevelvol­lisu­us voidaan ajaa alas vuo­den kuluessa. 

    Tuos­ta sivi­ili­palveluk­ses­ta, siinä 2008 uud­is­tuk­ses­sa on tukit­tu tuo por­saan­reikä sil­lä, että kri­isi­ti­lanteessa sivi­ili­palveluk­seen ei pääsekään reservistä enää ilmoit­tau­tu­mal­la. Sil­loin joutuu tutk­in­ta­lau­takun­nan eteen, joka kyse­lee että mitenkäs nyt yhtäkkiä on löy­det­ty pasi­fisti­nen vakau­mus. Ja pros­essin ajan ollaan rin­ta­mal­la. Eli vält­tääk­seen rin­ta­man niin kyl­lä sinne sivi­ili­palveluk­seen pitää hakeu­tua ihan hyvis­sä ajoin rauhan aikana.

  94. Oliko sat­tuma, että nimeno­maan puo­lus­tus­min­is­terin posti meni RKP:n Ste­fan Wallinille?

    Onko sat­tuma, että tuoreessa tiedot­teessaan Wallin aset­tuu vas­tus­ta­maan var­sum­i­esten koulu­tus­ja­jan lyhentämistä.

    Wallinin julk­isanoo perusteluk­si, että neljässä kuukaudessa ei opi tarpeel­lisiä sotilastaitoja. 

    Palvelusa­jan lyhen­tämi­nen tarkoit­taisi, ettei ruotsinkieliseen Dragsviki­in ei enää riit­täisi tarpeek­si ruotsinkielisiä alokkaita. 

    Jot­ta Dragsvik saisi tarpeek­si ruotsinkielisiä alokkai­ta, Wallin on valmis piden­tämänään palvelusa­jan vaik­ka neljään vuoteen.

    Mik­si? Sik­si, että ruotsinkieliset alokkaat oppi­si­vat tarpeel­lisia sotilastaitoja.

  95. Maltil­la
    Sinän­sä tuol­lainen 120.000 voisikin nip­pa nap­pa riit­tää ensi lin­jan taistelujoukoiksi.

    USS miehit­ti Irakin 150 000 miehen voimin.

  96. Pasi:

    Arveletko ihan tosis­sasi, että jokainen soti­laak­si koulutet­tu säi­ly­isi tais­te­lute­htävi­in sopi­vana 15 vuo­den ajan. 

    En, osa olisi käyt­tökelvo­ton tuo­ta nuorem­pana, osa taas olisi kelvolli­nen tuo­ta van­hempanakin. Nyky­isin miehistö pysyy reservis­sä 50-vuo­ti­aak­si ja upseer­it 60-vuo­ti­aak­si. Mitä järkeä nois­sa ikära­jois­sa on, jos ei ajatel­la, että yli 35-vuo­ti­ai­ta voisi sotati­lanteessa käyt­tää armeijassa?

    Eli kun heitin tuon 15 vuot­ta, niin ajat­telin, että se olisi sel­l­ainen keskimääräi­nen lasken­nalli­nen raja. Todel­li­nen reserviläis­armei­ja koos­t­u­isi luon­nol­lis­es­ti niistä paraskun­toisim­mista ikään kat­so­mat­ta (tai no, tietenkin nuo nyt lais­sa ole­vat ikära­jat voi säilyttää). 

    Toisek­si, vapaae­htoiseen armei­jaan toden­näköis­es­ti hakeu­tu­isi keskimäärin enem­män sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka pitäi­sivät itsen­sä kun­nos­sa parem­min kuin asevelvol­lisu­usarmei­jaan. Niin­pä asevelvol­lisu­usarmei­jan luvut nuorten miesten muut­tumis­es­ta sohvape­runoik­si eivät toden­näköis­es­ti vas­taisi sitä, miten vapaae­htoisil­la kävisi. Ja asi­as­ta voidaan tietenkin vielä tehdä houkut­tel­e­vaa reserviläisille. Jos reservis­sä olemis­es­ta mak­set­taisi­in, mikä minus­ta olisi ihan reilua, niin tämän mak­sun voisi tehdä ehdol­lisek­si siitä, että on sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että on hyödylli­nen armeijalle. 

    Tuol­la sin­un 7:n vuo­den rajal­la ja ottaen huomioon, että 80% ikälu­okas­ta nyky­isin käy varus­mies­palvelun, nykyisen armei­jan sodana­jan vahvu­us olisi 182 000. Puo­lus­tusvoimien mukaan Suomen nykyi­nen sodan ajan vahvu­us on kuitenkin 350 000. PV siis itse käyt­tää lähempänä min­un kuin sin­un lukuasi ole­vaa arvoa sille, miten uskoo reserviläis­ten pysyvän sille käyttökelpoisina.

  97. Maltil­la, arvioni 15:sta vuodes­ta perus­tuu siihen, miten PV arvioi reserviläis­ten ole­van sille käyt­tökelpoisia. Sen mukaan armei­jan sodan ajan vahvu­us on 350 000 ja vuosit­tain koulute­taan 25 000 varus­mi­estä. Nuo kun jakaa keskenään saa luvun 14. Jos sal­lii sen ole­tuk­sen, että vapaae­htois­es­ti int­ti­in menevä toden­näköis­es­ti tulee pitämään itsen­sä armei­jalle kelvol­lise­na jonkun ver­ran parem­min kuin sinne pakotet­tu, niin saadaan aika tarkkaan se 15 vuotta. 

    Kuten Sylt­ty mainit­si, USA selvisi Iraki­in hyökkäyk­ses­tä suun­nilleen tuon kokoisel­la armei­jal­la (ja siinä siis niiden Com­bat Briga­di­en osu­us ei ollut mitenkään huima, vaan siel­läkin oli väkeä juuri niitä kranu­ja raa­haa­mas­sa etulin­jaan). Tuskin­pa pienen Suomen voi olet­taa pystyvän­sä varus­taa edes tuon kokoista armei­jaa kun­non nykyaikaisel­la varustuksella. 

    Mitä siihen ammat­ti­lais­ten ana­lyysi­in tulee, niin jos kat­so­taan, että maan­puo­lus­tus­ta ei mitenkään Suomen kaltainen maa saa aikaisek­si sil­lä 120 000 soti­laal­la (vaik­ka moni muu maa saa), niin nos­te­taan sit­ten palkkaa siitä intin käymis­es­tä niin paljon, että sinne saadaan tarpeek­si väkeä. Ongel­ma nykyti­lanteessa on se, että soltut ovat armei­jalle “ilmaisia”, joten se ei luon­nol­lis­es­tikaan ota huomioon niis­sä “Suomen maan­puo­lus­tuk­seen tarvit­ta­va mies­määrä” niiden miesten int­ti­in pakot­tamisen koko kansan­taloudel­lista vaiku­tus­ta, vaan ain­oas­taan sen, mitä touhu mak­saa sille itselleen. Jos varus­miehiä alet­taisi­in arvot­ta­maan vähän lähempänä todel­lisia kus­tan­nuk­sia, niin voisi mieli muut­tua ja todet­taisi­inkin, että rau­dal­la voisi kor­va­ta aika lail­la lihaa. 

    Mikä Suomen armei­jas­sa on niin eri­laista kaikki­in mui­hin maail­man armei­joi­hin ver­rat­tuna, että siel­lä ei pätisi se tren­di, että armei­jaa teknis­tetään ja samal­la sen väkimäärää vähen­netään ja tästä seu­raa tehokkaampi taistelujoukko?

  98. Har­va taitaa tietää, että USA:ssa, vaik­ka siel­lä onkin palk­ka-armei­ja, kaikkien 18–25 ‑vuo­ti­aiden pitää rek­isteröi­tyä Selec­tive Ser­vice-jär­jestelmään mah­dol­lisia kut­sun­to­ja varten. Ilmoit­tau­tu­mi­nen kos­kee myös mui­ta kuin kansalaisia, jopa lait­tomasti maas­sa ole­via (mikä sinän­sä on aika outoa). Rek­isteris­sä on nyt n. 14 miljoon­aa miestä (ei tietenkään koske naisia, go fig­ure). Tämä vain tuli mieleen kun jotkut ovat sitä mieltä, että asevelvol­lisu­usarmei­jan lopet­tamisen myötä ei saa­da sopi­vaa porukkaa koulu­tuk­seen ja reservi katoaa. Soti­laan perus­taito­jen omak­sumiseen ei tosi­aankaan tarvi­ta pitkää aikaa ja suuria mas­so­ja on koulutet­tavis­sa nopeastikin kun­han ne vain saadaan kerät­tyä. Muuten­han tuos­sa rek­isteröimisjär­jestelmässä ei ole mitään järkeä.

    Tuo­ta Selec­tive Ser­vice ‑jut­tua varten on muuten oma koh­ta pysyvän viisum­in haku­lo­mak­keessa USA:han. Joskus on kiva olla yli 25 🙂

  99. Sodan käyn­ti on muut­tunut niin paljon, että miesten määrä ilman muu­ta ajan­mukaista aseis­tus­ta ei auta.

    Suomen val­loi­tushan käytän­nössä tehtäisi­in siten, että suo­raan helsinki­in ja sit­ten hom­ma olisikin ohi mei­dän puoleltamme.

    Emme enää voi puo­lus­tau­tua pistämäl­lä 200 000 miestä metrin välein rk kainalos­sa välille Ham­i­na-Helsin­ki. Nykyaikaisil­la aseil­la heikosti aseis­tau­tunut suo­ma­lainen armei­ja voidaan tuho­ta hel­posti ja nopeasti tältä alueelta.

    Eli siis. Jos halu­taan oikeaa uskot­tavaa puo­lus­tuskykyä, niin tarvi­taan huikeasti lisää ja parem­pia nykyaikaisia asei­ta. Tähän ei käsit­tääk­seni ole kuitenkaan halukku­ut­ta. On siis edelleen luotet­ta­va dil­op­ma­ti­aan ja onnekkaaseen maanti­eteel­liseen asemaan.

  100. Muu­ta­ma huomautus:

    1. Sivari on palvelus­tun­teina mitat­tuna 13 kk:nkin pituise­na _lyhyempi_ kuin lyhin mah­dolli­nen asepa­lvelus, yksinker­tais­es­ti sik­si että sivarista pääsee pois päivän pää­tyt­tyä sivil­isaa­tion pari­in, jopa koti­in. Kasarmis­sa olet 24 tun­tia päivässä käytet­tävis­sä, samas­sa hal­vaan­nut­tavas­sa ais­ti­ty­hjiössä, samo­jen vas­ten­mielis­ten urpo­jen keskel­lä, ja jopa nukku­mis­esi tapah­tuu sil­loin kun käsketään.

    2. Yksit­täistapauk­ses­ta ei tietenkään voi muo­dostaa yleistä sään­töä, mut­ta oma 12 kk asepa­lveluk­seni ilmavoimien teknisem­mäl­lä puolel­la oli puudut­tavaa, tap­pa­van tyl­sää, ja tietomäärältään vaa­ti­ma­ton­ta. En näe mitään tapaa mil­lä se olisi toimin­ut huonom­min 8 kk:n pituise­na. Sotimi­nen ylipäätään ei vaiku­ta vaa­ti­van merkit­tävästi älyä tai tietoa.

    3. Suo­ma­laisel­la tapaa olla uhkaku­vana jokin hol­ly­wood­i­lainen yli-inhimilli­nen tap­pamisen ammat­ti­lainen tai lop­puma­ton kasvot­tomien stormtroop­erei­den vir­ta, ei niinkään mikään tosielämästä löy­tyvä joukko-osas­to. Olen kuul­lut var­moina tietoina väit­teitä että rakas itä­naa­purimme val­taisi Helsin­gin 24 tun­nis­sa jos niik­seen tulisi. En suo­raan san­ot­tuna pidä sitä mah­dol­lise­na vaik­ka koko maa olisi tyhjä ja kaik­ki suo­ma­laiset Tener­if­fal­la biit­sil­lä, sen ver­ran rem­pal­laan Venäjä on.

    4. Mikään maa jol­la on yli tuhat kilo­metriä maara­jaa Venäjän kanssa ei ole “onnekkaas­sa maanti­eteel­lisessä asemassa”.

  101. Koko maail­man sota- ja puo­lus­tusstrate­gia tarvit­sisi väl­itön­tä uudelleen­mi­et­intää. Ydin­pom­mit kehitelti­in vuosikym­meniä sit­ten, ja aseke­hit­te­ly on tuonut lasera­sei­den lisäk­si ainakin val­tavia maan­järistyk­siä aiheut­ta­maan kykenevän HAARP:in

    http://en.wikipedia.org/wiki/High_Frequency_Active_Auroral_Research_Program

    Toisaal­ta myös eri­laiset täs­mäen­er­gia aseet, kuten mikroaal­toaseet joil­la voi muut­taa minkä tahansa raken­nuk­sen pölyk­si alle minuutissa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Directed-energy_weapon

    Joka tapauk­ses­sa kyse on kauhun tas­apain­os­ta, ja paras tapa lievit­tää tätä pitem­män päälle olisi infor­maa­tion levittäminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.