Väärä tieto kiinteistöverosta

Olen aiem­minkin kir­joit­tanut, että oli oikein pois­taa kiin­teistövero vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmästä. Oma perustelu­ni on ollut se, että tulovero­jen tasauk­ses­sa on kyse siitä, että ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret tulot, mak­sa­vat tästä niille kun­nille, joiden asukkail­la on pienet tulot. Kiin­teistöveron osalta ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret asum­is­menot, mak­sa­vat niille kun­nille, jois­sa asum­i­nen on hal­paa. On min­ul­la toinenkin taka-aja­tus. Kaupunkiseuduil­la keskuskun­ta saa tuot­tamis­taan työ­paikoista edes sen kiin­teistöveron, kun ympäröivä repub­likaanivyöhyke kerää vain verot palka­nsaa­jil­ta. Nyt on ilmaan­tunut uusi näköko­h­ta, kesämökkikun­tien kiin­teistövero, jota kom­men­toin alempana.

Kan­tani tuek­si on nyt ilmaan­tunut argu­ment­ti, jota lehtien pääkir­joit­ta­jat tois­ta­vat kuin kuorossa, ja onpa siihen sor­tunut muu­ta­ma kokoomus­poli­itikkokin. Kun kiin­teistövero ei enää osal­lis­tu vero­tu­lo­jen tasauk­seen, on kan­nat­tavam­paa kuin ennen nos­taa kiinteistöveroa.

Virheelli­nen argu­ment­ti on virheelli­nen, vaik­ka sil­lä puo­lus­tet­taisi­in oikeaa asiaa.

Vero­tu­lo­jen tasaus, niin kiin­teistövero­jen kuin tulovero­jenkin osalta, perus­tuu keskimääräiseen vero­pros­ent­ti­in. Jos kun­ta nos­taa vero­pros­ent­tin­sa yli tuon keskiar­von, se saa tästä koitu­vat tulot itselleen kokon­aan ja jos kun­nan vero­pros­ent­ti on alle tuon keskiar­von, mene­tys koituu sille itselleen kokon­aan. Argu­ment­ti on siis väärä, mut­ta en voi moit­tia kir­joit­ta­jia. Olisi kohtu­ullista, että val­tiono­su­usjär­jestelmä olisi sel­l­ainen, että nor­maali kadun ihmi­nen ja edes lehden pääkir­joit­ta­ja sen ymmärtäisi.

Ker­rat­takoon nyt, miten vero­tu­lo­jen tasaus toimii. Jokaiselle kun­nalle las­ke­taan lasken­nalli­nen vero­tu­lo, joka perus­tuu lasken­nal­lisi­in vero­tu­loi­hin siitä,. paljonko kun­ta saisi, jos sil­lä olisi keskimääräiset ver­pros­en­tit tuloveron ja kiin­teistöveron kaikkien kom­po­nent­tien osalta.

Ehkä kiin­teistöveron siir­to tasauk­sen ulkop­uolel­la saa jotkin kun­nat suh­tau­tu­maan myön­teisem­min alueel­laan ole­vien kiin­teistö­jen vero­tusar­vonko­ro­tuk­si­in, kos­ka tämän ne saa­vat itselleen kokon­aan. Aika matalia ovat vero­tusar­vot kaupunkien ulkop­uolel­la, mut­ta näistä kun­nat eivät (muka) päätä. Sit­ten on myös tämä kysymys met­sä- ja maat­alous­maan vero­tuk­ses­ta. Jos maalaiskun­nat oikeasti saisi­vat nämä vero­tu­lot itselleen, eivätkä ne menisi yhteiseen tasauskas­saan, maalaiskun­nat voisi­vat olla tästä kiin­nos­tuneem­pia. Minä en olisi. Ainakaan maat­alous­maan verot­tamises­sa ei olisi järkeä, kos­ka toisaal­ta mak­se­taan hehtaaritukea.

Vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta on tehty yksi poikkeus Koskikun­nat saa­vat pitää voimalaitok­sis­taan samansa vero­tu­lot. Jos eivät saisi, ne eivät hyö­tysi koskistaan (juuri) mitään.

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaisen ratkaisun suurimpia voit­ta­jia on Kus­tavi. Ja Kus­tavin mukana kaik­ki kesämökkikun­nat. Hirveää! Tosin näin oli tarkoi­tuskin. Minä oikeasti luulin aiem­min, että kesämökkikun­nat saisi­vat kiin­teistöveron kaut­ta jonkin kom­pen­saa­tion uhrauk­sis­taan loma­lais­ten eteen, mut­ta nyt tiedän että se hajoaa kaikkien kun­tien hyödyksi.

Emme tee suur­ta väki­val­taa todel­lisu­udelle, jos ole­tamme, että kaik­ki kesämökkikun­nat ovat vero­tu­loil­taan alle vero­tu­lo­jen tasaus­ra­jan (92%) Jos joku ei ole, se ei muu­ta lop­putu­losta paljonkaan. Sim­put­takaamme siis tätä mallia.

Jos kesämökkikun­ta (Män­ty­har­ju, Kus­tavi, Padasjo­ki, jne.) kerää mökkiläisiltään saman pros­entin mukaan kuin muutkin, ne eivät hyödy mökkiläi­sistään euroakaan. Kun tulot ovat X euroa suurem­mat, vero­tu­lo­jen tasaus­ta tulee  X euroa vähem­män. Tai siis hyö­tyvät tasaus­ra­jan nousun kaut­ta kuten kaik­ki kun­nat hyötyvät.

Hyvä. Voimme aina neu­voa kesämökkipaikkakun­taa nos­ta­maan loma-asun­to­jen vero­pros­ent­te­jaan yli keskiar­von. Näin moni niistä on tehnytkin. Mut­ta jot­ta jokin kun­nista voisi nos­taa loma-asun­to­jen vero­pros­entin yli keskiar­von, jonkin kun­nan on taas määrät­tävä loma-asun­to­jen vero­pros­ent­ti alle keskimääräisen vero­pros­entin. Tälle jälkim­mäiselle kesäa­sun­not tuot­ta­vat tap­pi­o­ta! Tämän pelin lop­putu­lok­se­na pitäisi olla, että kaik­ki vaikeuk­sis­sa ole­vat kun­nat nos­taisi­vat loma-asun­to­jen vero­pros­ent­tin­sa mak­simei­hin. Kun läh­es kaikkien vero­pros­en­tit ovat mak­simis­saan, ne eivät hyödy loma-asukkaistaan mitään. Muut hyötyvät.

29 vastausta artikkeliin “Väärä tieto kiinteistöverosta”

  1. koite­taan vään­tää rautalangasta.esimerkki:
    Helsingis­sä okt mak­saa 400 000euroa

    Nurmek­ses­sa okt mak­saa 110 000euroa

    niin eikö tämä ole selvää ettei vero­tusar­vo voi olla lähel­läkään Helsinkiä tms.kallista asuinaluetta.

    ja sit­ten verotusarvoihin:Osmo voi tark­istaa veroti­eton­sa kiin­teistöveron osalta,eli onko talosi lähel­läkään käypää arvoa-epäilen.

    siitä se riemu nousisi tääl­lä e‑suomessa(ja muual­lakin) jos vero­tusar­vot nos­tet­taisi­in lähelle todel­lista arvoa->kiinteistöverot nousi­si­vat moninkertaisiksi

    Vastaa

  2. eikö tässä uudessa hal­li­tuk­ses­sa juuri luovut­tu kiin­teistövero­jen osalta tästä tasausmallista?

    eikö sil­loin juuri kesämökkikun­nat ole voittajia,kun mökkiläisethän ovat erit­täin hyvä tulon­lähde kunnille:
    mak­sa­vat kiin­teistöveroa ja tuo­vat rahaa kaupoille ym.palveluille ja eivät käytä kuitenkaan kun­nan julk­isia palvelui­ta kuin satunnaisesti(sairastuminen,josta kai mökkikun­ta saa laskut­taa mökkiläisen asuinkuntaa?)

    oma kiin­teistövero las­ki n600euroa/vuosi muu­ton ansiosta.kuntaveron “kevennys“on näin ollen n.1,5%tai äyriä bruttotulosta,aikas paljon,vai mitä?

    Vastaa

  3. Jos oikein ymmärsin, kun­tien väli­nen tasaus suh­teutetaan asukasluku­un? Kesäa­sukkai­ta ei kuitenkaan huomioi­da? Käytän­nössähän kun­nat jär­jestävät palvelui­ta myös kesäa­sukkaiden käyt­töön — ainakin teitä, jäte­huoltoa ja jois­sain tapauk­sis­sa sähkötkin. Välil­listä hyö­tyä voi tietenkin tul­la siitä, että kesäa­sukkaat työl­listävät paikallisia asukkai­ta, mut­ta kiin­teistöveron saami­nen omaan käyt­töön vaikut­taa ihan oikeutetulta.

    Vastaa

  4. Käytän­nössähän kun­nat jär­jestävät palvelui­ta myös kesäa­sukkaiden käyt­töön – ainakin teitä, jäte­huoltoa ja jois­sain tapauk­sis­sa sähkötkin.

    Jär­jestävätkö jotkin kun­nat sähköä? Min­un käsi­tyk­seni on ollut se, että sähköverkot kuu­lu­vat yksi­ty­isille yri­tyk­sille, jot­ka perivät niistä sään­nöstel­lyn hinnan.

    Kun­nat tosin jär­jestävät vesi­huoltopalvelui­ta, ja mon­et kun­nat vieläpä sub­ven­toi­vat niiden hintaa.

    Vastaa

  5. “Käytän­nössähän kun­nat jär­jestävät palvelui­ta myös kesäa­sukkaiden käyt­töön – ainakin teitä, jäte­huoltoa ja jois­sain tapauk­sis­sa sähkötkin”

    Niin tyh­mää kun­taa ei tai­da löy­tyä mikä ei jäte­huol­losta laskut­taisi, käypää hin­taa tai ylikin. Sähköt tar­joaa sähköy­htiö, ei kun­ta. Sama hin­noit­telu­pe­ri­aate kuin jät­teis­sä. Tei­den ylläpi­dos­ta en ole ihan var­ma, kuu­lunee ennem­min val­ti­olle ja yksi­ty­isille tienhoitokunnille.

    Vastaa

  6. Meneekö ohi aiheesta, mut­ta tuli mieleen kysyä arvoisan kansane­dus­ta­jan mielipi­det­tä YLE:n rahoi­tus­mall­ista. Eikö olisi sopi­vaa ja toimi­vaa, että että YLE saisi tarvit­se­mansa 450 miljoon­aa euroa kiin­teistöveron tuotoista.
    Tähän suun­taan minus­ta viit­taa sekin, että uudessa hal­li­tuk­ses­sa on sel­l­ainenkin vakanssi kuin asun­to- ja kiinteistöministeri.

    Jos kat­so­taan että asumiskelpoiseen kiin­teistöön pitää yhteiskun­nan jär­jestää jäte­huolto, vesi, sähkö ja tiey­hteys, niin eikö samaan lis­taan voi lisätä tieto­huol­lon? Eli sen, että asun­nos­sa voi kat­sel­la tele­vi­sio­ta ja kuun­nel­la radio­ta — ainakin sil­loin kun val­tio­val­lal­la on jotain tärkeää ker­rot­tavaa kansalaisille. Ja jot­ta tuo olisi mah­dol­lista, tarvi­taan pait­si vas­taan­otin ja vas­taan­ot­toan­ten­ni, myös ne radi­olähet­teet ja lähet­timet, joi­ta YLE tar­joaa kansalais­ten ja val­tio­val­lan käytettäväksi.

    Kun­nalli­nen kiin­teistövero sopisi sikä­likin hyvin TV-lupa­mak­su­jen kor­vaa­jak­si, että jo nyky­isin kun­nal­lis­ten kir­jas­to­jen toim­inta mak­se­taan kun­nal­lisil­la veroil­la. Ja kun­nalli­nen vero­tus antaisi myös hyvän mah­dol­lisu­u­den vapaut­taa ne kun­nat YLE:n rahoi­tusvelvol­lisu­ud­es­ta, jois­sa YLE:n lähetyk­set eivät näy. Tai por­ras­taa mak­su, jos YLE palvelee jotain osaa maas­ta parem­min kuin mui­ta. (esim aikanaan väri-TV tuli vähitellen, samoin TV2, ja ehkä se HDTV:kin tulee vähitellen?)

    Asun­to­jen tieto­huol­lon tarpeisi­in ja kus­tan­nuk­si­in pitäisi tietysti lukea myös Itel­lan palve­lut sekä inter­net- ja puhe­liny­htey­det. Nekin voitaisi­in var­maan rahoit­taa (ainakin osit­tain?) kiin­teistövero­tu­loil­la. Mut­ta ehkä siihen ei kan­na­ta käyt­tää YLE:n tarvitsemia/haluamia raho­ja. Suu­tari pysyköön lestis­sään ja YLE har­joit­takoon vain yleisradiotoimintaa.

    Vastaa

  7. Onko­han jäte­huol­lon hin­nas­sa tosi­aan kaik­ki kaatopaikko­jen ylläpi­don, keskushaölin­non, ter­veystarkas­ta­jan ym. kulut jyvitet­tynä? Jos näin on, saman­laista toim­intaa muuhunkin kun­tat­alouteen, niin ei tarvitse mak­saa vero­ja ollenkaan 😉

    Jois­sain kun­nis­sa kun­ta tukee sähkö­jen rak­en­tamista vak­i­tu­isille asukkaille. Tästä hyö­tyvät kesäa­sukkaatkin, kun itse mak­set­tavaa sähkölin­jaa tarvi­taan vähem­män. Sähköy­htiö rak­en­taa kyl­lä lin­jan, mut­ta laskut­taa siitä liit­tymän ottajaa.

    Vastaa

  8. Eikös olisi paljon fik­sumpaa antaa kun­nille täysimääräisenä yhteisöveron tuot­to, jol­loin työ­paikkarak­en­temis­es­ta palkit­taisi­in, kuin puuhastel­la jonkun kiin­teistöveron jaon kanssa.

    VM:n lin­ja pikkuhil­jaa viedä kun­tien osu­us nol­laan kan­nus­taa juurikin tuo­hon asukashaal­in­taan kun ei työ­paikko­ja rak­en­ta­mal­la saa voita leivän päälle. 

    Yhteisöveron pois­t­a­mi­nen kun­nil­ta pois­taa myös kan­nus­teen har­joit­taa tehokas­ta elinkeinopolitiikkaa.

    Vastaa

  9. Luulin ymmärtäväni miten se vero­tu­lo­jen tasaus toimii, mut­ta enpä sit­ten ymmärtänytkään. Se olen­nainen asia on sii että val­tiono­su­udet määräy­tyy lasken­nal­lisen vero­ker­tymän mukaan, joka siis esimerkik­si Helsingis­sä on se määrä vero­tu­lo­ja joi­ta ker­ty­isi jos Helsingis­sä olisi val­takun­nan keskimääräi­nen kun­nal­lisveroaste ja tähän lisätään yhteisöveron tuot­to, ja täten todel­li­nen kun­nal­lisveroaste ei vaiku­ta tasauk­sen määrään. Eli kiin­teistäveron irroit­ta­mi­nen tuos­ta muut­taa laskentaperustetta.

    Ja kyl­lä tuos­ta koko jär­jestelystä pitäisi saa­da jotenkin yksinker­taisem­pi ihan jo sen takia että sitä voi jotenkin hal­li­ta; miten tuos­ta joku keskiver­to kansane­dus­ta­ja mitään päät­tää kun toden­näköis­es­ti ei tajua kun tuo on niin him­meä vir­i­tys. Ver­tailun vuok­si se mon­in­mutkaisek­si haukut­tu uuden valilain äänien lasken­tat­a­pa olisi ollut tuo­hon ver­rat­tuna ele­gant­ti ja yksinker­tainen ratkaisu, ja sitä pidet­ti­in liian monimutkaisena.

    Minus­ta tämä pitäisi tehdä niin että kun­tien val­tiono­su­udet perus­tuu asukkaiden omi­naisuuk­si­in, eli jos on paljon van­huk­sia, köy­hiä, vam­maisia, jne. niin sit­ten saa enem­män val­tiono­suuk­sia. Peri­aat­teel­lisel­la tasol­la niin että aluei­den tukemiseen sinän­sä ei ole mitään pakkkoa, ei maaplän­teil­lä ole mitään oikeuk­sia, vaan että ihmisiä tue­taan. Toki tuos­ta seu­raa alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja alueel­li­sista tulo­eroista johtuen, mut­ta tuo on täysin hyväksyttävää.

    Vastaa

  10. Antti:

    Niin tyh­mää kun­taa ei tai­da löy­tyä mikä ei jäte­huol­losta laskut­taisi, käypää hin­taa tai ylikin. Sähköt tar­joaa sähköy­htiö, ei kun­ta. Sama hin­noit­telu­pe­ri­aate kuin jät­teis­sä. Tei­den ylläpi­dos­ta en ole ihan var­ma, kuu­lunee ennem­min val­ti­olle ja yksi­ty­isille tienhoitokunnille.

    Täs­mälleen samat tyh­myyssyytök­set voi muuten osoit­taa suurten taa­jamien keskuskun­nille, kun nämä valit­ta­vat, miten loiskun­nista tul­laan käyt­tämään teat­tere­i­ta ja lukioi­ta ja rav­in­toloi­ta ja kaup­po­ja. Var­maan teat­teri­in tuli­ja myös heit­tää eväs­banaaninkuoren­sa Viljonkadul­la kaupun­gin roskik­seen. Tai ei heitä.

    Tosi­asial­lis­es­ti mökkikun­nille tietysti aiheutuu mökkiläi­sistä myös kulu­ja, vaik­ka kokon­aisuute­na mökkeily lisää kun­nan elin­voimaa ja ruokkii sen elinkeino­ja ja on sik­si yleen­sä isän­täkun­nalle kan­nat­tavaa. Kuten myös teat­ter­it ja koulut ruokki­vat kaupunkien mui­ta palvelu­ja ja verokertymää.

    Vastaa

  11. Valitet­tavasti en saanut pohdin­nas­tasi oikein selvää. Tasausjär­jestelmä on ylipäätään mon­elle hyvin vaikea käsit­tää. Se on kuitenkin hyvä lähtöko­h­ta pohdin­nal­la, että nykyisessä tai hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­sa tasausjär­jestelmässä yksit­täi­nen kun­ta ei voi vaikut­taa päätök­sil­lään siihen euromäärään, mitä tasausjär­jestelmästä sille tulee. Vaik­ka kun­ta nos­taisi kun­nal­lisvero­pros­ent­ti­aan 10 pros­ent­tiyk­siköl­lä tai kiin­teistöverot tap­pi­in, tasausjär­jestelmästä sille tulee edelleen sama kuin ilman korotuksiakin.

    Kun­nalli­nen itse­hallinto huomioiden en ymmärtänyt miten tämä voisi pitää paikkansa. Ei keskiar­voa mihinkään tiet­tyyn pis­teeseen ole lukit­tu mis­sä sen pitäisi pysyä:
    “Mut­ta jot­ta jokin kun­nista voisi nos­taa loma-asun­to­jen vero­pros­entin yli keskiar­von, jonkin kun­nan on taas määrät­tävä loma-asun­to­jen vero­pros­ent­ti alle keskimääräisen veroprosentin.”

    Vastaa

    1. Mut­ta jot­ta jokin kun­nista voisi nos­taa loma-asun­to­jen vero­pros­entin yli keskiar­von, jonkin kun­nan on taas määrät­tävä loma-asun­to­jen vero­pros­ent­ti alle keskimääräisen veroprosentin.”

      Yritin saanoa sen matemaat­tisen tosi­asian, ettei kaikkien vero­pros­ent­ti voi olla yli keskiar­von vaan joidenkin on olta­va alle. Keskiar­vo tietysti liikkuu päätösten mukana. Niille tasaus­ra­jan ala­puolel­la oleville kun­nille, joiden kiin­teistövero­pros­ent­ti on alle keskiar­von, kiin­teistöveropo­h­jan laa­jen­e­m­i­nen tuot­taa tappiota.

      Vastaa

  12. Kiruoitin vahin­gos­sa “asun­to- ja kiinteistöministeri”.
    Mut­ta tarkoi­tus oli tietysti kir­joit­taa asun­to- ja viestintäministeri.

    Eli nykyi­nen hal­li­tus ja hal­li­tu­so­hjel­ma kat­soo, että jokaisen asun­non peru­som­i­naisu­us on, että sieltä voi viestiä ja ottaa vas­taan myös muiden ihmis­ten ja val­tio­val­lan siel­lä asuville tai oleskeleville ihmisille lähet­tämiä vieste­jä ja tietoa.

    Vastaa

  13. Tipuin taas, enkä liene ainoa:

    Niille tasaus­ra­jan ala­puolel­la oleville kun­nille, joiden kiin­teistövero­pros­ent­ti on alle keskiar­von, kiin­teistöveropo­h­jan laa­jen­e­m­i­nen tuot­taa tappiota.

    Siis nyt eikä jatkos­sa, kun se kiin­teistövero ker­ran irrote­taan tasauksesta?

    Vastaa

    1. tpyy­lu­o­ma
      Siis nyt tasaus­ra­jan ala­puolel­la ole­va kesämökkimkun­y­ta saa mäkkiläi­sistä tap­pi­o­ta, jos vero on alle keskiar­von. Noin joka toisel­la sen on olta­va alle keskiar­von. Tämä jär­jet­tömyys korjautuu.

      Vastaa

  14. Jär­jestävätkö jotkin kun­nat sähköä? Min­un käsi­tyk­seni on ollut se, että sähköverkot kuu­lu­vat yksi­ty­isille yri­tyk­sille, jot­ka perivät niistä sään­nöstel­lyn hinnan.

    Jotkin kun­nat omis­ta­vat kun­nal­lisia sähköy­htiöitä, jot­ka myyvät sähköä ain­oas­taan oma­l­la toimi­alueel­laan eli omis­ta­jakun­tien­sa alueel­la. Yleen­sä täl­lais­ten sähköy­htiöi­den omis­ta­ma tuotan­toka­p­a­siteet­ti on kohtu­ullisen edullista, minkä vuok­si ne voivat tuot­taa omis­ta­jakun­nilleen voit­toa ja myy­dä silti alle markkinahinnan. 

    Syy markki­nahin­nan alle myyn­ti­in voi olla tietoinen elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, jol­la tue­taan paikallisia sähkönkäyt­täjiä tai sit­ten tiet­ty henk­i­nen hitaus, joka pitää toimin­nan vuosikym­meniä jatkuneis­sa uomis­saan. Tyyp­il­lis­in­tä on var­maan näi­den yhdistelmä.

    Vastaa

  15. tpyy­lu­o­ma:

    Minus­ta tämä pitäisi tehdä niin että kun­tien val­tiono­su­udet perus­tuu asukkaiden omi­naisuuk­si­in, eli jos on paljon van­huk­sia, köy­hiä, vam­maisia, jne. niin sit­ten saa enem­män valtionosuuksia.

    Val­tiono­suuk­si­in nuo mainit­se­masi asukkaiden omi­naisu­udet vaikut­ta­vat jo nyt. Esimerkik­si yli 85-vuo­ti­aas­ta val­tiono­suuk­sien sosi­aal­i­huol­lon perush­in­ta on 14 041,43 euroa ja ter­vey­den­huol­lon perush­in­ta 6935,07 euroa. (kun 7–64 vuo­ti­aista em. perushin­nat ovat yhteen­sä n. 1000 euroa). Kun­ta saa lisää val­tiono­suuk­sia myös esimerkik­si työt­tömistä ja koululaisista.

    Lisäti­etoa Finlexistä:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091732

    Vastaa

  16. Kun on jo ole­mas­sa val­tiono­su­udet lakimääräis­ten tehtävien suorit­tamiseen, mik­si tarvi­taan kun­tien välistä tasinkoa lisäksi?

    Vastaa

  17. Mis­säs näitä rebub­likaanivyöhykkeitä oikein on ja mis­sä niitä rebub­likaane­ja voisi äänestää? Jotain hyväähän niis­sä pitää olla, kun tun­tu­vat ole­van Soin­in­vaaran mielestä niin pahoja.

    Vastaa

  18. Osmo: “Aika matalia ovat vero­tusar­vot kaupunkien ulkop­uolel­la, mut­ta näistä kun­nat eivät (muka) päätä.”

    Kun­nat eivät päätä vero­tusar­voista, verot­ta­ja päättää.
    Toki jotkut kun­nat ovat palkan­neet selvi­tys­miehiä arvioimaan kiin­teistö­jen arvo­ja ja — yhteistyössä verot­ta­jan kanssa — saa­neet kiin­teistöveron tuo­ton nouse­maan merkittävästi.

    Vastaa

  19. PS! Tietysti on syytä pitää mielessä, että tasaus ei ole 100% joten omista tulois­taan kun­ta hyö­tyy aina.

    Vastaa

  20. Mitenkä kun­nan kiin­teistövero­tu­lo­jen kasvu ilman vero­pros­entin nos­toa sit­ten vaikut­taa kun­nan tuloi­hin? Omas­sa työssäni etsin tänä kesänä maaseudul­ta verot­ta­jan rek­istereistä puut­tuvia raken­nuk­sia ja luva­ton­ta rak­en­tamista. Löy­döil­lä pitäisi tul­la noin 15% lisää kiin­teistövero­tu­lo­ja, mut­ta tule­vatko ne kaupun­gin kas­saan vai menevätkö ne jaet­taviksi esim. väk­ilu­vun mukaan?

    Vastaa

  21. Las­ke­taanko tasauk­ses­sa käytet­tävät keskiar­vo­pros­en­tit per kun­ta vai per asukas?

    Eli onko Helsin­gin pros­ent­tien paino keskiar­vos­sa sama kuin Sot­tun­gan, vai 5300-kertainen?

    Vastaa

    1. Las­ke­taanko tasauk­ses­sa käytet­tävät keskiar­vo­pros­en­tit per kun­ta vai per asukas?

      Tuo­ta olenky­sel­lyt itsekin. Jotain maail­mas­ta ker­too se, että moni “asiantun­ti­ja” ei ole osan­nut vastata.Uskoisin kuitenkin, että kyse onpain­ote­tus­ta keskiar­vos­ta, mut­ta tässä juristien hal­lit­se­mas­sa maail­mas­sa ei voi olla var­ma mistään.

      Vastaa

  22. Osmo man­aa juris­te­ja, mut­ta juris­tit vain toimi­vat sen mukaan, miten laki­in on kir­joitet­tu. Mis­säs ne lait taas laadittiinkaan?

    Vastaa

  23. Mil­tei ajat­telin tänään ja Ode:
    Tasauk­ses­sa käytetään pain­otet­tua keskiarvoa.

    Ase­tus kun­tien val­tiono­su­ud­es­ta 30.12.1996/1271, 2 a § viit­taa veron­til­i­tys­lain (532/1998) 3 a §:ään, jos­sa seloste­taan pain­ote­tun keskiar­von laskemista.

    Vastaa

  24. Ase­tus kun­tien val­tiono­su­ud­es­ta, 2 a §:

    “Kun­nan lasken­nalli­nen kiin­teistövero saadaan ker­toma­l­la kun­nan [- -] kiin­teistö­jen kiin­teistöla­jeit­tais­ten vero­tusar­vo­jen yhteis­määrät kaikkien kun­tien kiin­teistöla­jeit­taisil­la vero­tusar­voil­la pain­ote­tu­il­la keskimääräisil­lä kiinteistöveroprosenteilla.”

    Veron­til­i­tys­la­ki, 3 a §:

    “Lasken­nalli­nen kun­nal­lisvero saadaan ker­toma­l­la mak­su­un­pan­tu kun­nal­lisvero pain­ote­tun keskimääräisen tulovero­pros­entin ja kun­nan oman tulovero­pros­entin suh­teel­la. Pain­otet­tu keskimääräi­nen tulovero­pros­ent­ti saadaan koko maan mak­su­un­pan­tu­jen kun­nal­lisvero­jen sum­man ja mak­su­un­pan­tu­ja kun­nal­lisvero­ja vas­taavien verotet­tavien tulo­jen sum­man suhteena.”

    Vastaa

  25. Eli ei per kun­ta eikä per asukas, vaan per veroeu­ro. Helsin­gin päät­tämien pros­ent­tien vaiku­tus on siis vero­tu­lon tasauk­ses­sa selvästi yli 10 %, joka on jo huomioitavaa omis­sa päätök­sis­sä. Kesämökkikun­ta voi sen sijaan ottaa pros­entin täysin annettuna.

    Vastaa

  26. Mitei ajat­telin tänään,

    joo, peri­aat­teessa noin. Jos Helsin­ki nos­taa omaa veroaan 1 %, niin keskimääräi­nen vero­pros­ent­ti nousee 0,1 %. Tasaus­ra­ja nousisi siis jotain 0,09 % (kos­ka tasaus­ra­ja ei ole keskimääräi­nen veroas­t­een mukainen ker­tymä, vaan jotain 90 % siitä). Näin ollen Helsin­gin mak­sama tasaus pienenisi kai suurin piirtein sen ver­ran, että se vas­taisi 0,03 % veron koro­tus­ta (tasaus­ra­jan yläpuoli­sista tuloista mak­se­taan pois joku 30 %). Eli 1 % veronko­ro­tus vas­taa taval­laan 1,03 % veronko­ro­tus­ta. Kai tuol­lainen pitäisi ottaa huomioon, ainakin jos vero­pros­entin määrää kah­den des­i­maalin tarkku­udel­la. Se ei tosin tai­da olla yleen­sä tapana.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.