Onko satasen korotus huijausta?

Lehdet ovat täyn­nä kir­joituk­sia siitä, että satasen koro­tus työ­markki­natu­keen ote­taan pois toimeen­tu­lotues­ta. Hui­jaus­ta koko jut­tu siis?

Toimeen­tu­lotuen normia nos­te­taan samal­la kuudel­la pros­en­til­la, eli noin 25 eurol­la kuus­sa yksin elävän kohdal­la ja lap­siper­heil­lä vas­taavasti enemmän.

On perustel­tua korot­taa ensisi­jaisia etuuk­sia eikä toimeen­tu­lo­tukea, kos­ka on päästävä eroon tilanteesta, jos­sa työt­tömyys­tur­vaa joutuu täy­den­tämään toimeen­tu­lotuel­la. Tuo tilapäisek­si kri­isi­avuk­si tarkoitet­tu tukimuo­to ei ker­takaikkises­ti sovel­lu pysyväk­si tuek­si. Ruot­sis­sa toimeen­tu­lo­tu­ki on Suomen toimeen­tu­lo­tukea alem­pi ja työt­tömyysko­r­vauk­set vas­taavasti korkeampia. Näin sen pitäisi meil­läkin olla. Jos nou­dat­taisimme jeesustele­vien pääkir­joit­ta­jien neu­voa ja nos­taisimme toimeen­tu­lo­tukea aina yhtä paljon kuin ensisi­jaisia tukia, tämä jär­jestelmän sairaus ei helpot­taisi koskaan.

Jär­jestelmän sairaus tuot­taa näitä tuen piiris­sä ole­via. Sik­si tämä sairaus on kor­jat­ta­va. Nyt päätet­ty satasen koro­tus vähen­tää toimeen­tu­lotuen saa­jien määrää selvästi ja vapaut­taa kymmenet tuhan­net koti­taloudet tekemään jotain oman tilanteen­sa partantamiseksi.

Toimeen­tu­lotuen luon­teesta ker­too oikeas­t­aan kaiken se, että jos pikku Liisa saa koulus­ta stipendin hyvästä opin­tomen­estyk­ses­tä, tuki leikataan kokon­aisu­udessaan pois per­heen toimeen­tu­lotues­ta. (Toki virkail­i­ja voi käyt­tää järkeään, ja mak­saa stipendin ver­ran ehkäi­sevää toimeen­tu­lo­tukea. Mon­es­sa kun­nas­sa tosin tämäkin on kiel­let­ty.) Sään­nöt latis­ta­vat kaiken oman aloit­teel­lisu­u­den. Toimeen­tu­lo­tu­ki sisältää kaik­ki ne huonot puo­let, mitä perus­tu­lon vas­tus­ta­jat näkevät perus­tu­los­sa (sub­jek­ti­ivi­nen oikeus, jota ei voi ottaa kokon­aan pois, vaik­ka ilmoit­taisi kir­jal­lis­es­ti kieltäy­tyvän­sä kaikesta työstä ja koulu­tuk­ses­ta), mut­ta ei mitään perus­tu­lon hyviä puo­lia (kan­nus­taa paran­ta­maan omaa ase­maansa työl­lä ja opiskelul­la). Toimeen­tu­lo­tu­ki, ei asum­is­tu­ki, on pilan­nut Helsin­gin vuokra­markki­nat. Toimeen­tu­lotuel­la ole­van ei useinkaan kan­na­ta ottaa mitään työtä vas­taan, kos­ka ansiot jäävät 150 euroon kuus­sa, mikä ei riitä peit­tämään työssä käyn­nistä koitu­via kuluja.

Suomes­sa on edelleen paran­net­ta­va syype­r­usteista perus­tur­vaa. Vielä tärkeäm­pää kuitenkin on alen­taa pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa vero­tus­ta ja jopa tukea pieniä ansio­tu­lo­ja saavia jonkin­laisel­la mata­la­palkkat­uel­la.  Toimeen­tu­lo­tu­ki kuu­luu vain sel­l­aisi­in ”orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in” ‑tapauk­si­in, joi­hin mikään laki ei pysty varautumaan.

Työt­tömyys­tur­va ja asum­is­tu­ki riit­tävät yhteen­sä siel­lä, mis­sä asum­i­nen on hal­paa. Ongel­ma on kalli­iden asumiskus­tan­nusten kasvukeskuk­sis­sa. Tähän pääsee kiin­ni edullisim­min paran­ta­mal­la asum­is­tukea siel­lä, mis­sä vuokrat ovat korkeita.

Tämä ei valu markki­navuokri­in, kos­ka asum­istuen enim­mäisvuokrat ovat joka tapauk­ses­sa alle markki­navuokrien niin, että viimeiset eurot joutuu mak­samaan kokon­aan omas­ta pus­sis­taan. Niin­pä on henkilön tilanteen kannal­ta aivan sama korote­taanko asum­is­tukea vai työ­markki­natukea. Voitaisi­in tietysti lait­taa työ­markki­natu­keen kalli­in paikan lisä kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueille.

123 vastausta artikkeliin “Onko satasen korotus huijausta?”

  1. Sivu­point­ti argumenttiin:
    “Tähän pääsee kiin­ni edullisim­mi paran­ta­mal­la asum­is­tukea siel­lä, mis­sä vuokrat ovat korkeita.
    … Tämä ei valu markki­navuokri­in, kos­ka asum­istuen enim­mäisvuokrat ovat joka tapauk­ses­sa alle markki­navuokrien niin, että viimeiset eurot joutuu mak­samaan kokon­aan omas­ta pussistaan.”

    Tätä argu­ment­tia en täysin osta. Jos henkilön käytet­tävis­sä ole­va rahamäärä isom­man asum­istuen takia nousee, kysyn­tä kaikkia tulo­jous­toltaan posi­ti­ivisia hyödykkeitä kohtaan — mukaan lukien asum­i­nen — kas­vaa. Efek­ti ei ole kovin voimakas: kysyn­nän kasvu koko kulu­tusko­ri­in, joka sisältää paljon muu­takin kuin asum­is­meno­ja,. Jos asum­is­tu­ki > markki­noiden min­imivuokra, täl­löin tietysti asum­istuen nos­tol­la on suurem­pi vuokria nos­ta­va vaiku­tus, kos­ka osan tues­ta saa vain sil­lä ehdol­la, että vuokra on riit­tävän iso.

    1. Kyl­lä, tulo­jen kasvu nos­taa hin­tata­soa. Yritin sanoa, että asum­istuen nos­to ei vaikju­ta vuokri­in yhtään sen enem­pää kuin työ­markki­nat­uen nosto.

  2. OS:

    Yritin sanoa, että asum­istuen nos­to ei vaikju­ta vuokri­in yhtään sen enem­pää kuin työ­markki­nat­uen nosto. 

    Mihin ajatuk­seen tämä perus­tuu? Asum­is­tukea ei voi käyt­tää mihinkään muuhun kuin asumiskus­tan­nusten kat­tamiseen. Sen vuok­si työt­tömäl­lä ei ole saman­laisia intresse­jä han­kki­u­tua hal­paan asum­istapaan (muut­taa halvem­malle alueelle, etsiä pienem­pi ja halvem­pi asun­to, siir­tyä solu­a­sumiseen jne.), jos hänen asum­is­tukeaan nos­te­taan sen sijaan, että työ­markki­natukea nos­tet­taisi­in. Työ­markki­nat­uen lisäeu­rot hän voi käyt­tää halu­a­mal­laan tavoin mah­dol­lis­es­ti johonkin muuhun kuin asumiseen. Niin­pä asum­istuen nos­to johtaa suurem­paan kysyn­nän kasvu­un asun­noista kuin työ­markki­nat­uen nos­to ja sitä kaut­ta myös hin­to­jen nousuun.

    1. Samuli (15:26)
      Nykyisessä asum­istues­sa, jos­sa mak­simivuokra perus­tuu neliövuokraan ja asun­non mak­simikokoon, asum­is­tu­ki piene­nee, jos siir­tyy pienem­pään asun­toon. Uudessa, SATA-komitean esit­tämässä mallis­sa, joka ymmärtääk­seni hyväksyt­ti­in hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, on vain kor­vat­ta­va mak­simivuokra. Se on niin mata­la, ettei markki­noil­la ole niin halpo­ja asun­to­ja. Niin­pä tuo asum­is­tu­ki on vain perus­tur­van lisä niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Omis­tusasun­toonkin saa jotain vähäistä tukea, mut­ta sen merk­i­tys on vähäi­nen. Omis­tusasu­jil­la muut­to halvem­paan asun­toon peri­aat­teessa alen­taa myös asumistukea.
      Omis­tusasu­jan asum­is­tu­ki on siinä mielessä epä­moraa­li­nen, ettei tuen piiris­sä ole­van kan­na­ta lyhen­tää asun­to­lainaa vaan tal­let­taa lyhen­ny­serät pankki­in tai ostaa vaik­ka purjevene.

  3. Toimeen­tu­lotuen luon­teesta ker­too oikeas­t­aan kaiken se, että jos pikku Liisa saa koulus­ta stipendin hyvästä opin­tomen­estyk­ses­tä, tuki leikataan kokon­aisu­udessaan pois per­heen toimeentulotuesta. 

    Ja sit­ten inistään lap­sil­isän leikkaan­tu­mis­es­ta, vaik­ka laps­es­ta mak­set­ta­va toimeen­tu­lo­tu­ki on mitoitet­tu niin, että siinä on lap­sil­isän saami­nen ja leikkaan­tu­mi­nen otet­tu huomioon.

  4. Tosielämän esimerk­ki toimeen­tu­lotues­ta: Joulun alla suku­laiset halu­si­vat muis­taa yhdessä erästä toimeen­tu­lotuel­la elävää suku­lais­taan, kun tämä ei voin­ut han­kkia lahjo­ja läheisilleen, ja päät­tivät lahjoit­taa yhdessä tälle joul­u­lah­jara­hat. Siis käytän­nössä itselleen, mut­ta niin että tämä suku­lainen voisi ne han­kkia ja näin vähän saa­da jou­lu­mieltä. Tämäkin vähen­net­ti­in toimeen­tu­lotues­ta, kos­ka raha näkyi tiliotteessa.

    Tosi hyvää joulua sosi­aal­i­toimes­ta, urpot.

  5. No kuromista vielä riit­tää jos olete­taan, että yksi­na­su­van käytet­tävis­sä ole­va perustyöt­tömyysko­r­vaus kat­taisi vero­jen jäl­keen asumisen (n. 400 e/kk) ja elämisen (n. 400 e/kk) tämän het­ken kor­vaus­ta­sos­sa. Uskon että olen jo van­hu­useläk­keel­lä kun se ihme nähdään, että perustyöt­tömyysko­r­vak­sel­la voisi kat­taa asumisen ja elämisen (=n. 800 e/kk yhteen­sä). Saatakoon tuo kor­vaus sit­ten pat­sai­ta tai lyhtypylväitä vartioimalla.

    1. Tavalli­nen teknikko
      Toimeen­tuy­lo­tu­ki kor­vaa Helsingis­sä noi­ta kulu­ja 417 euroa kuus­sa ja asum­is­meno­ja 650 euroon asti.
      Mil­loin menit sille van­hu­useläk­keelle. Taku­useläke muuten on 685 euroa verot­tomana ja sen päälle tulee eläk­keen saa­jan asum­is­tu­ki, joka on 85 % vuokrasta.

  6. Myöskin nämä “ikuisu­uskarenssit”, eli työssäolovelvoit­teet olisi syytä kar­sia, kos­ka nekin ajaa ihmiset aika hyvin toimeen­tu­lotuelle. En vain usko että niiden kan­nus­ta­va teho on niin iso, että se riit­täisi perustele­maan jonkin pudot­tamista käytän­nössä pysyvästi pois ensisi­jaisen etu­u­den piiristä.

  7. Jon­akin tämän kesän myrskyisenä iltana Osmo voisi ottaa sivus­tol­laan kan­taa työt­tömyys­tur­valakien ankaru­u­teen. Mik­si esimerkik­si työt­tömyys­tur­valaki­in on kir­jat­tu näin :


    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

    12 §
    Työstä kieltäytyminen
    2 luku

    Jos työn­hak­i­ja on oma­l­la menet­te­lyl­lään aiheut­tanut sen, ettei työ­suhdet­ta ole syn­tynyt, hänen kat­so­taan kieltäy­tyneen työstä.

    Aivan kamala pykälä. Ker­ras­saan kamala. Ei tuol­laista kohtaa saisi laki­in kir­ja­ta. Mah­dol­lis­taa täy­del­lisen mieli­v­al­lan lain tulkitsijalle.

  8. Totte:

    Myöskin nämä “ikuisu­uskarenssit”, eli työssäolovelvoit­teet olisi syytä kar­sia, kos­ka nekin ajaa ihmiset aika hyvin toimeen­tu­lotuelle. En vain usko että niiden kan­nus­ta­va teho on niin iso, että se riit­täisi perustele­maan jonkin pudot­tamista käytän­nössä pysyvästi pois ensisi­jaisen etu­u­den piiristä.

    No kun ei ne toi­mi edes teo­ri­as­sa, ja arkikoke­muskin ker­too samaa, niin kyl­lä se todis­tus­taak­ka karenssien suh­teen on niiden puolel­la jot­ka niitä puo­lus­taa. Eli parem­pi olla aseis­tau­tunut vas­taansanomat­toma­l­la empi­irisel­lä todis­tu­saineis­tol­la jos moi­seen erehtyy.

    Yksi tragikomi­isia suosikke­jani on se että kun vaikka­pa mie­len­ter­veysongelmien, pitkäikaisen työt­tömyy­den, tms. takia ihmis­ten elämän­hallinta on heiken­tynyt, siis käytän­nössä ihan kir­jaimel­lis­es­ti niin ettei pääse aamul­la sängys­tä ylös, niin hei­dät pas­site­taan kun­tous­tuskurssille. Ja tämä on hyvä jut­tu, käsit­tääk­seni nuo jopa toimii. Mut­ta jos on liikaa pois­saolo­ja ja raja ei ole mitenkään korkea kurssil­ta niin iskee karenssi. Kuka hem­metin pahvi täm­möisiä keksii?

    Tai tämän, Kelan sivuil­ta sairaspävärahasta:

    . Jos työkyvyt­tömyy­seläke­hake­muk­sesi käsit­te­ly on kesken tai se on hylät­ty, voit hakea työt­tömyy­se­tu­ut­ta, jos olet edelleen työkyvytön etkä voi pala­ta työhösi. Täl­löin sin­un tulee ilmoit­tau­tua työn­hak­i­jak­si työ- ja elinkeinotoimistoon.

    Jos olet työkyvytön niin ilmoit­taudu työn­hak­i­jak­si, ja ilmeis­es­ti jos ei työtä johon on kyvytön hae niin sit­ten iskee karenssi?

    Asi­aa pitäisi ajatel­la niin että uno­hde­taan nyt se moraal­i­jäkä­tys ja kat­so­taan karenssia yksi­no­maa tehokku­us­näkökul­mas­ta. Kyseessä on tur­va­toi­mi jon­ka tarkoi­tus on estää tukien väärinkäyt­tö. Tur­va­toi­mi on tehokas jos ja vain jos
    a) sen suo­rat kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin mah­dol­lisen väärinkäytön kus­tan­nuk­set, ja
    b) sen epä­suo­rat kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin mah­dol­lisen väärinkäytön kustannukset.

    Piste. Kohtaan a oppikir­jaes­imerk­ki on että kah­den ton­nin kas­sakaapis­sa ton­nin koruille ei ole järkeä, kohtaan b taas esimerkik­si että jos jär­jestelmän maail­man hienoin tieto­tur­va tekee siitä käyt­tökelvot­toman niin ei kannata.

    Suomes­sa on ihan päte­viä tur­val­lisu­uskon­sult­te­ja jot­ka voi laskea tuon auki. Että VM on hyvä ja tilaa.

  9. Olet Osmo kir­joit­tanut aiem­minkin use­asti Helsin­gin vuokrati­lanteesta, mut­ta mielestäni olisi mie­lenki­in­toista kuul­la mielip­iteitäsi aiheesta yleisem­minkin. Vuokrail­moituk­sia seu­raa­mal­la Helsin­gin kan­takaupun­gin vuokrapyyn­nöt pyörivät jos­sain noin 20–30 eurossa neliö, eli yksiöstä saa keskimäärin pulit­taa noin 600 euroa. 

    Kir­joi­tat, että toimeen­tu­lo­tu­ki on pilan­nut Helsin­gin vuokra­markki­nat. Eivätköhän Helsin­gin vuokra­markki­nat ole pilan­neet Helsin­gin virkamiehet, joille tun­tuu ole­van usko­mat­toman vaikeaa edes vuosit­taiseen 5000 asun­non tavoit­teeseen pääsem­i­nen. Yksinker­tais­es­ti asuinkäyt­töön kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta ei ole tarpeek­si paljon tar­jol­la, eikä mikään taho pako­ta yri­tyk­siä rak­en­ta­maan tyhjiä tont­te­ja. Helsingis­sä asun­to­jen keskimääräiset myyn­ti­hin­nat ovat Berli­ini­in (ei toki paras ver­tausku­va, kos­ka kaupun­ki on varsin hal­pa) noin kolminker­taiset ja vuokrat noin nelink­er­taiset. http://www.tagesspiegel.de/images/327457_0_fbcead83-jpg/1717130/2.jpg?format=formatOriginal

    Osaatko Osmo sanoa, mik­si kaupun­ki ei ole korupuheista huoli­mat­ta ryhtynyt oikeasti toimeen asun­to-ongel­man ratkaisemisek­si ja toisaal­ta, mik­si mikään media ei ole nos­tanut keskustelu­un ongel­maa asun­to­hin­to­jen nousus­ta läh­es maail­man suurkaupunkien tasolle? Saati puolue?

    1. Berli­i­ni on muut­to­tap­pioaluet­ta. Siel­lä on 150 000 tyhjää asun­toa. On vuokralaisen aika help­po neu­votel­la vuokras­ta. Berli­iniä pitäisi ver­ra­ta Pori­in tai Nurmek­seen. Molem­mis­sa saa asun­non halvalla.
      Helsin­ki on euroopan nopeit­en kas­vavia kaupunke­ja. Jaq vielä maail­man paras kaupuinki9 asua. Kaik­ki halu­a­vat tänne. Sik­si etuoikeud­es­ta asua Helsingis­sä joutuu mak­samaan niin paljon.
      Mik­si ei kaavoite­ta nopeam­min? Kysy vaik­ka vuosaarelaisilta.
      Raken­nus­tuotan­nos­ta ja alan kil­pailu­ti­lan­hteesta min­ul­la olisi paljonkin san­ot­tavaa, mut­ta her­jaussyyt­teen pelosta jätän asian arvailtavaksi.

  10. Niin kauan kuin meil­lä on syype­r­usteinen sosi­aal­i­tur­va, siitä syys­tä on jotenkin loogista pitää kiin­ni. Jos menee työhönot­to­haas­tat­telu­un tietois­es­ti kal­jaka­palkan kaut­ta ja tulee muutenkin ryvet­tyneessä kun­nos­sa, jot­tei saisi työ­paikkaa, karenssi on paikallaan.

  11. Tiedemiehen esimerkik­ki on varsin kuvaa­va. Toimeen­tu­lo­tu­keen on raken­net­tuna sisään sel­l­ainen aja­tus, että jos joku läheinen voi aut­taa, toimeen­tu­lotuelle ei ole tarvet­ta. Aja­tus on kau­nis, mut­ta men­neestä maail­mas­ta. Nyky­maail­mas­sa tuol­lainen koetaan pelkästään epäoikeudenmukaiseksi.

    Minus­ta voisi muuten sel­ven­tää, että perus­tu­lon nos­tamises­sa satasel­la on kysymys kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien lukumäärän vähen­tämis­es­tä. Toimeen­tu­lotuen koro­tuk­ses­sa taas näi­den ase­man paran­tamis­es­ta. Ne ovat kak­si eri asi­aa, mut­ta aivan yhtä tärkeitä.

    Onko muuten kukaan tul­lut ääneen lausuneek­si, että vaalien jäl­keen hil­jaa uno­hdet­tu aja­tus lap­sil­isän muut­tamis­es­ta etuoikeutetuk­si tulok­si olisi ollut eri­tyisen edulli­nen köy­hille moni­lap­sisille maahanmuuttajaperheille?

    1. Ran­skan top­imeen­tu­lo­tu­ki toimii niin, että jos henkilö X anoo toimeen­tu­lo­tukea, ensin myy­dään hänen asun­ton­sa. Sit­ten myy­dään van­hempi­en ja appi­van­hempi­en asun­to ja vielä sis­artenkin. Jos tämäkään ei auta, val­tio mak­saa toimeen­tu­lo­tukea. Kovin moni ei onnis­tu toimeen­tu­lo­tukea nostamaan.

  12. Jos on niin avut­tomas­sa tilas­sa ettei mitään muu­ta tapaa kuin kän­nis­sä työhaas­tat­telu­un kek­si jot­tei palkat­taisi niin toden­näköisyys työl­listyä on muutenkin pieni. Ne karenssit osuu käytän­nössä syys­tä tai tois­es­ta hyvin vaikeasti työl­listyvi­in, mikä ei ole tarkoituk­sen­mukaista, ja rehellisik­si ere­htyneisi­in (sairaspäi­vara­has­sa), mikä ei ole reilua.

    Ylipään­sä tarve­hark­in­ta ei luo insen­ti­iviä työl­listyä tai edes hakea töitä vaan näyt­tää siltä että hakee töitä, kos­ka siitä mak­se­taan eikä muus­ta. Se ei luo insen­ti­iviä kuntoutua vaan näyt­tää niin sairaal­ta että saa sairaspäivära­haa, kos­ka tuo on mak­su­pe­ruste. Se luo insen­ti­iviä koulut­tau­tua vaan käy­dä kurssil­la, kos­ka tuo on maksuperuste.

  13. Jos menee työhönot­to­haas­tat­telu­un tietois­es­ti kal­jaka­palkan kaut­ta ja tulee muutenkin ryvet­tyneessä kun­nos­sa, jot­tei saisi työ­paikkaa, karenssi on paikallaan. 

    Tuos­sa rankaistaan lähin­nä tyh­myy­destä. Kyl­lä sen työ­paikka­haas­tat­telun pystyy sös­simään myös niin, että asia ei ole ihan noin ilmeinen. Rajat­a­pauk­set mah­dol­lis­ta­vat sit­ten sen mielivallan.


  14. Niin kauan kuin meil­lä on syype­r­usteinen sosi­aal­i­tur­va, siitä syys­tä on jotenkin loogista pitää kiin­ni. Jos menee työhönot­to­haas­tat­telu­un tietois­es­ti kal­jaka­palkan kaut­ta ja tulee muutenkin ryvet­tyneessä kun­nos­sa, jot­tei saisi työ­paikkaa, karenssi on paikallaan.

    Tuo em. on ihan ok. Mut­ta usein olen tavan­nut osoite­tuis­sa työhaas­tat­teluis­sa käyneitä, jot­ka ovat saa­neet karenssin tietämät­tään miten oli­vat aiheut­ta­neet oma­l­la menet­te­lyl­lään työ­paikan syn­tymät­tä jäämättömyyden.

  15. “Tuo em. on ihan ok. Mut­ta usein olen tavan­nut osoite­tuis­sa työhaas­tat­teluis­sa käyneitä, jot­ka ovat saa­neet karenssin tietämät­tään miten oli­vat aiheut­ta­neet oma­l­la menet­te­lyl­lään työ­paikan syn­tymät­tä jäämättömyyden.”

    Eikö tuo ole sit­ten enem­män lain tulk­in­taan ja toimen­panoon liit­tyvä ongelma?

    Jos tuo­ta kohtaa ei olisi kir­jat­tu laki­in, niin karenssin vält­tämisek­si riit­täisi vain että ei koskaan sano suo­raan “ei, en halua työtä”, mut­ta todel­lisu­udessa sitä ei olisi pakko hakea. Jos tuo koh­ta pois­te­taan niin voisi yhtä hyvin pois­taa työosoituk­set kokonaan.

  16. “Mik­si ei kaavoite­ta nopeam­min? Kysy vaik­ka vuosaarelaisilta.”
    Hyvä jut­tu, että tuli tämä Vuosaari puheek­si. Kun Helsingis­sä päätet­ti­in sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen ja siten asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta kan­takaupunki­in, vihreät kek­sivät kaik­ki mah­dollset kon­stit vaikeut­taa hom­maa. Siis estää asun­to­jen rak­en­tamista kan­takaupunki­in samal­la, kun nokke­lasti lisät­ti­in kus­tan­nuk­sia. Mitähän hyvää sil­läkin rahal­la olisi saatu aikaan? Se, että Soin­in­vaaran mielestä sata­ma tuli väärään paikkaan, on aika tois­ar­voista. Vai tuliko tosi­aan vakavasti kuvitel­tua, että val­i­tus­rum­ba olisi muut­tanut tilanteen?

    1. Vihreät esit­tiviät sata­maa Kantviki­in Kirkkon­um­melle. Jos se olisi raken­net­tu sinne, Vuosaa­reen mah­tu­isi tuhan­sia asun­to­ja enemmän.
      Vihreät val­tu­ute­tut eivät vaikeut­ta­neet sata­man perus­tamista sen jäl­keen, kun asi­as­ta oli äänestet­ty. Luon­non­suo­jeluli­itos­ta ja Faz­erin perikun­nas­ta en sano mitään. Sata­maa hid­fas­r­ti se, että Pekka Kor­pinen varoituk­sista huoli­mat­ta yrit­ti oikaista Natu­ra-asiois­sa ja hävisi asian oikeudessa. Tästä luon­non­suo­jeli­joiden oli pakko valit­taa, kos­ka Kor­pisen suun­nitel­mat oli­si­vat mitätöi­neet Natu­ra-lain­säädän­nön koko Euroopassa.

  17. Niin kauan kuin meil­lä on syype­r­usteinen sosi­aal­i­tur­va, siitä syys­tä on jotenkin loogista pitää kiin­ni. Jos menee työhönot­to­haas­tat­telu­un tietois­es­ti kal­jaka­palkan kaut­ta ja tulee muutenkin ryvet­tyneessä kun­nos­sa, jot­tei saisi työ­paikkaa, karenssi on paikallaan. 

    Anteek­si vain, mut­ta minus­ta tuol­lainen kan­nan­ot­to on vain tyyp­illi­nen päät­täjän lausah­dus, minkä vuok­si meil­lä on niin paljon sel­l­aisia lain­sään­nök­siä — etenkin työt­tömiä koskev­ina — jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vira­nomaisen mieli­v­al­lan. Ja ikävä kyl­lä, siihen mieli­v­al­taan sor­ru­taan ihan liian usein. 

    Olen työsken­nel­lyt vuosia työt­tömyys­tur­van paris­sa tehtävis­sä, jos­sa näin hom­man koko karmeu­den laa­jal­ta sek­to­ril­ta. Ja voin sanoa, ettei tilanne ole suinkaan niin yksioikoinen kuin mitä sitaat­ti antaa ymmärtää. 

    Tuol­ta voi saa­da jonkin­laisen käsi­tyk­sen asiasta: 

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=380917

    Lain­aus toisaalta: 

    Ihmette­len sitä, mitä työt­tömi­in kohdis­tu­val­la nöyryy­tyside­olo­gial­la oikein pyritään? Kuka voit­taa jutus­sa? Ei ainakaan työtön.

    Työ on paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa, hoki jos­sain vai­heessa Käteinen ja taisi muutkin kokkar­it samaan sor­tua. Vaan mitähän tuol­la oikein tarkoite­taan, kun työt­tömistä puhutaan?

    On alet­tu määräti­etois­es­ti kyseenalais­taa työt­tömän peru­soikeuk­sia tässä maas­sa ja romut­taa niitä. Aje­taan täysil­lä akti­ivisen sosi­aalipoli­ti­ikan käsitet­tä ja kuntout­tavaa työ­toim­intaa kansalais­ten mieli­in ja näin muokataan maaperää otol­lisek­si yhä rankem­mille työt­tömi­in kohdis­tuville kyyky­tys­toimille. Annetaan ymmärtää, että työt­tömät ovat ressukoi­ta, joi­ta on pakotet­ta­va kaikenkar­vaisen koulu­tuk­sen ja sopeut­tamisen nimis­sä palkat­tomaan työhön.

    Ihmisen tärkein vapaus on vapau­tu­mi­nen petol­lis­es­ta hölyn­pölystä, mis­tä itse asi­as­sa on kyse. Päät­täjien pitäisi pitää perus­tus­la­ki avoin­na edessään sil­loin, kun ollaan puut­tumas­sa kansalais­ten perusoikeuksiin.

    Jatku­va syyl­listämi­nen, alis­t­a­mi­nen ja nöyryy­tyk­set patoutu­vat ihmis­ten mieli­in aiheut­taen väsymys­tä ja huonom­muu­den tun­net­ta, mikä taas altistaa työt­tömän helpok­si uhrik­si mieli­v­al­lalle ja väärinkäytök­sille. Katkeru­us odot­taa vain luon­nol­lista purkau­tu­mis­taan ja sitä, että joku raa­paisee tikun ja yhteiskun­ta­rauha järkkyy…

    Tuo­tako tahdotaan? 

    Mitä tulee sit­ten tuo­hon perus­tur­van koro­tuk­seen suh­teessa toimeen­tu­lo­tu­keen, niin en edes viit­si enem­pää kom­men­toi­da kuin sen ver­ran, että on se kum­ma, että kaikkein köy­him­mille jätetään aina luu kouraan. Minus­ta päät­täjien asen­teet ovat vääristyneitä, ellei suo­ras­taan vam­maisia. Minus­ta tässä maas­sa olisi todel­la varaa tasa­ta tulon­muo­dos­tus­ta paljon, paljon enem­män kuin mitä tehdään, vaan ei kai sille mitään voi, jos ahneus ratkaisee kaiken. 

    Mut­ta kuka­han se olikaan, joka jo pari tuhat­ta vuot­ta sit­ten sanoi, että ‘köy­hät teil­lä on aina kesku­udessanne’. Tun­tui tun­te­van ihmis­lu­on­non ahneuden.

  18. Köy­hyy­den pois­tamisen näkökul­mas­ta ja muutenkin olisi hyvä saa­da tietää:

    - kuin­ka mon­ta henkilöä tai koti­talout­ta pääsee irti toimeen­tu­lotuen piiristä tämän 100 euron (mii­nus verot) koro­tuk­sen ansiosta?

    - kuin­ka mon­en käytet­tävis­sä ole­vat tulot kas­va­vat a) ei lainkaan (raha ei jatkos­sa tule kunnal­ta vaan Kelal­ta), b) vain hie­man, c) suht paljon?

    Tämä, kun tiede­tään, että:

    - 240 000 koti­talout­ta ja 380 000 henkilöä saa toimeen­tu­lo­tukea (keskimäärin 115 000 talout­ta kuukaudessa)
    — keskimääräi­nen tuki (koko maa) 442e/kotitalous ja 280e/henkilö kuukaut­ta kohden
    — keskim. tuki — kaupunki­maiset kun­nat, 294e/henkilö
    — keskim. tuki — taa­jaan asu­tut kun­nat, 249e/henkilö
    — keskim. tuki — maaseu­tu­maiset kun­nat, 234e/henkilö

    Kokon­aan toinen ongel­ma köy­hyy­den (tor­jun­nan) näkökul­mas­ta on se, onko 417 euroa plus 6% riit­tävä pitämään ihmi­nen a) hengis­sä, b) jär­jis­sään jatku­van jokaisen sentin kyt­täämisen ja rapor­toin­tivelvol­lisu­u­den keskel­lä. Sisältääkö tuo 6% inflaa­tio­tark­istuk­sen vai tuleeko se vielä “päälle”?

    Tuo 6%:n koro­tus merkin­nee noin 80 sent­tiä per päivä. Sil­lä ei saa edes yhtä ratikkalip­pua — no ei sil­lä saa oikeas­t­aan mitään.

  19. Osmo on tääl­lä kom­menteil­laan todis­tanut, ettei se taan­noinen puoluei­den arvom­it­taus hänen oikeis­to­laisu­ud­estaan (jopa ohi Kokoomuk­sen!) ihan tuules­ta tem­mat­tu ollut.

    Paljon­puhu­va oli tuo kom­ment­ti, jos­sa Osmo ihan­noiden kom­men­toi Ran­skan toimeen­tu­lo­tuki­mallia. Todel­lisu­udessa se on aivan jär­jetön ja jät­tää mon­et ran­skalaiset täysin ilman rahaa, sil­lä har­va voi odot­taa sis­aruk­sil­taan mitään apua (Usein ei ole mitään väle­jä.) saati että nämä oli­si­vat valmi­ita asun­ton­sa myymiseen köy­hää sisartaan/veljeään avustaakseen.

    1. Paljon­puhu­va oli tuo kom­ment­ti, jos­sa Osmo ihan­noiden kom­men­toi Ran­skan toimeentulotukimallia.

      Siis het­ki­nen? Ihannoiden?
      Minus­ta se malli on kam­mot­ta­va. Olen voimakkaasti henkilöko­htaisen sosi­aal­i­tur­van en edes parheko­htaisen klaaniko­htais­es­ta puhumattakaan.

  20. Kuun­telin­pa het­ken hal­li­tuk­sen tiedo­nan­toti­laisu­ut­ta. Ja jälleen ker­ran hehkutet­ti­in sitä, että kuin­ka paljon perus­tur­vaa ollaankaan nos­ta­mas­sa. Tuostapa tuli mieleen kat­sas­taa vähän työt­tömän perus­päivära­han ja kansane­dus­ta­jan palkkioiden kehi­tys­tä vuosien saatossa.

    Vuon­na 1995 perus­päivära­han suu­ru­us oli 118 markkaa, kuukaut­ta kohden n. 2537 markkaa. Euroina tämä on n. 427 euroa.

    Vuon­na 1995 kansane­dus­ta­jan palkkio oli 2 706 Є/kk

    V. 2011 työt­tömän brut­tope­rus­päivära­ha on 25,74 e/pvä, kuukaut­ta kohden n. 553 e.

    V. 2011 kansane­dus­ta­jan palkkio oli vuo­den alus­ta 5 948 e, 12 vuot­ta olleelle 6 300 e. Toukoku­un alus­ta palkkiot nousi­vat ja ovat nyt 6 335 euroa ja 6 811 euroa.

    Vuodes­ta 1995 vuo­teen 2011 brut­tope­rus­päivära­ha siis nousi n. 126 euroa.

    Vuodes­ta 1995 vuo­teen 2011 (toutkokuu) kansane­dus­ta­jan palkkio on yli kaksinker­tais­tunut ja euromääräis­inä nousu on 3 629 euroa ja 12 v. olleelle nousu on 4 105 euroa.

    Kun tietää, miten hep­poisel­la tiedonta­sol­la mon­et kansane­dus­ta­jat päätök­siään tekevät, niin panee hiukan miet­timään noi­ta luku­ja ja niiden oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Ja myös sitä, että onko syytä ollenkaan hehkut­taa suur­ta koro­tus­ta perus­tur­vaan, kun itse sai­vat toukoku­un alus­ta koro­tuk­sen, joka on melkein yhtä suuri kuin työt­tömän perus­päivära­ha kuukaut­ta kohden.

    Ja vielä enem­män miet­teliääk­si saa se, kun nenän alla on lehtileike, mis­tä ilme­nee kansane­dus­ta­jien kokon­ais­tu­lo­ja. Puhutaan melkoi­sista summista.

    Ja puhu­mat­takaan sit­ten kansane­dus­ta­jien sopeu­tu­miseläkkeistä, jot­ka he saa­vat pitää ilman mitään kyyky­tys­toimia, joi­hin työtön alis­te­taan nälkära­jal­la pitävän toimeen­tu­lon vastineeksi.

    Mikähän on se moraali, joka panee nos­ta­maan esim. toimeen­tu­lotuen vain 25 eurol­la ja joka sit­ten leikkaa useimpi­en osalta perus­päivära­han koro­tuk­sen? Kun ottaa huomioon hin­to­jen rajun nousun, niin se tietänee, että yhä use­ampi perus­tur­van varas­sa ole­va joutuu tule­vaisu­udessa tur­vau­tu­maan toimeentulotukeen.

    1. Kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläke on aivan liian edulli­nen. Työ­markki­natu­ki taas on jäänyt jäl­keen vähän kaikesta.

  21. “Jos tuo­ta kohtaa ei olisi kir­jat­tu laki­in, niin karenssin vält­tämisek­si riit­täisi vain että ei koskaan sano suo­raan “ei, en halua työtä”, mut­ta todel­lisu­udessa sitä ei olisi pakko hakea. Jos tuo koh­ta pois­te­taan niin voisi yhtä hyvin pois­taa työosoituk­set kokonaan.”

    No eiköhän työosoituk­set olisi syytäkin pois­taa. Kyl­lä jokainen työhaluinen ja ‑kykyi­nen osaa var­masti hakea töitä ilman osoituk­sia. Ja minkä ihmeen takia työ­nan­ta­jat halu­aisi­vat edes haas­tat­telu­un niitä muita?

    Noista karenss­esista ja mieli­v­al­taisuuk­sista vielä. Pätk­iä (tai hienos­ti “pro­jek­te­ja”) ihan vapaae­htois­es­ti tekevänä olen miet­tinyt, kuin­ka min­un kävisi työt­tömäk­si joutues­sani. Jos tulisi “osoi­tus” vak­i­tuiseen työ­paikkaan, pitäisikö min­un haas­tat­telus­sa vale­hdel­la työ­nan­ta­jalle, että aion sitoutua vuosik­si, vaik­ka tarkoituk­se­na olisi lähteä puolen vuo­den sisäl­lä? Kuka siitä hyö­ty­isi? Jos en vale­htelisi, vaan ker­toisin rehellis­es­ti, että ainakaan kyseiseen työ­paikkaan en usko pitkäk­si aikaa jääväni, saisin karenssin. 

    Minus­ta on kyl­lä usko­ma­ton­ta, että työt­tömien järkyt­tävästä kohtelus­ta ja nöyryyt­tämis­es­tä (kiitos Ksan­tip­pa linkistä ja lain­auk­ses­ta) keskustelu on olema­ton­ta. Yhtäkään puoluet­ta nuo asi­at eivät ainakaan kiin­nos­ta pätkääkään. Välil­lä tun­tuu, että jos jokin puolue nos­taisi noiden asioiden kor­jaamisen (ja esim. orjatyön ja muun nöyryy­tyskuntoutuk­sen lopet­tamisen) tavoit­teek­seen ensi vaaleis­sa, äänestäisin sitä, oli puolue läh­es mikä tahansa (melkein jo meinasin ajatel­la Perus­suo­ma­laisi­akin, mut­ta jokin raja.) 

    Pitäisikö tätä asi­aa pitää esil­lä ennen kaikkea mei­dän, jot­ka olemme työelämässä. Työt­tömät saa­vat koke­muk­sis­taan kir­joit­taes­saan sel­l­aiset lokasan­got niskaansa, että ymmär­rän, jos har­va jaksaa.

  22. Sep­po P.

    Kokon­aan toinen ongel­ma köy­hyy­den (tor­jun­nan) näkökul­mas­ta on se, onko 417 euroa plus 6% riit­tävä pitämään ihmi­nen a) hengissä

    Riit­tää. Lienen suu­nilleen koko elämäni käyt­tänyt toimeen­tu­lo­tuki­normin käyt­tö­tarkoituk­sen mukaisi­in menoi­hin vähem­män kuin mitä tuo nor­mi on. Onhan se tietysti muka­va myös joskus törsätä, tai asua kohtu­ullisen hyväl­lä alueel­la (olkoonkin, että ahtaan puoleis­es­ti), mut­ta kuvit­tel­e­vatko jotkut, että kaik­ki kävi­sivät töis­sä ihan puh­taasti työn­tekemisen ilosta, jos käteen ei jäisi mitään minim­i­tur­van tason päälle? 

    Tuo 6%:n koro­tus merkin­nee noin 80 sent­tiä per päivä. Sil­lä ei saa edes yhtä ratikkalip­pua – no ei sil­lä saa oikeas­t­aan mitään.

    Jos toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaalle 300€ vuodessa ei ole ‘mitään’, niin mitäpä sille sit­ten voi.…

  23. Osmo,

    kiitos kun kor­j­a­sit mitä tulee suh­tau­tu­miseesi Ran­skan toimeentulotukimalliin.

    Kuitenkin, mielestäni oli ihan perustel­tua kuvitel­la sen kom­ment­tisi ole­van ihan­noi­va, sil­lä niin selvästi olet tääl­läkin puhunut toimeen­tu­lo­tukea vastaan. 

    Toimeen­tu­lo­tu­keen vielä liit­tyen… (Vaik­ka tätä kysymys­tä on var­maan käsitel­ty jo jos­sain toisaal­la.) … Osmo, sinä var­maan osaat vas­ta­ta. Mik­si viime hal­li­tuk­sen lop­pupuolel­la päätet­tyä alle 25-vuo­ti­ait­ten töistä/koulutuksesta kieltäy­tyvien toimeen­tu­lotuen (-20%/jopa ‑40%)-leikkausta markki­noiti­in jon­ain uute­na asiana, vaik­ka jo vuosikau­sia toimeen­tu­lo­tukea on leikat­tu (ainakin 20%, joskus jopa 40%) käytän­nössä kaik­il­ta (ei vain alle 25v.), jot­ka oleil­e­vat sil­lä vähänkin pidem­pään. Minus­ta oli todel­la outoa se, kun edelli­nen hal­li­tus markki­noi tätä tuen leikkaamisen mah­dol­lisu­ut­ta muka jon­akin uute­na asiana.

    Todel­la on niin, että jos henkilö halu­aa oleil­la toimeen­tu­lotuel­la pidem­pään, hän saa siihen 40prosentin leikkauk­sen, jol­loin käteen jää vaivaiset 250euroa kuus­sa, ja se on niin pieni sum­ma, että sil­lä “sosi­aalipum­mi” ei enää baareis­sa istuskele, hyvä, jos yleen­sä pysyy enää hengissäkään.

    Osmo, mik­si kaikesta huoli­mat­ta edelli­nen hal­li­tus markki­noi nuorten toimeen­tu­lotuen leikkaus­ta jon­akin uute­na mullis­ta­vana asiana, vaik­ka leikkuu on koskenut kaikkia toimeen­tu­lotuel­la eleli­jöitä jo 90-luvul­ta alkaen.

  24. “No eiköhän työosoituk­set olisi syytäkin pois­taa. Kyl­lä jokainen työhaluinen ja ‑kykyi­nen osaa var­masti hakea töitä ilman osoituk­sia. Ja minkä ihmeen takia työ­nan­ta­jat halu­aisi­vat edes haas­tat­telu­un niitä muita?”

    No sen takia kun työvoimavi­ra­nomainen halu­aa tes­ta­ta työt­tömän työhalu­ja jär­jestämäl­lä ns. feikki­työhaas­tat­telu sovi­tun työ­nan­ta­jan kanssa. Toki työ­nan­ta­jan on ennen feikki­toimen­pidet­tä valitelta­va työkkäri­in, että kun eivät sit­ten mil­lään kon­stil­la saa palkat­tua väkeä työpaikkaansa.

  25. Kiitos Ksan­tip­pa linkistä jon­ka takaa löy­tyi se armo­ton virkamies­fa­sis­mi ja pykälävi­idakko joka on todel­la iso ja tärkeä ihmisoikeuskysymys yhteiskunnassamme.

    Se mitä ei rohje­ta tehdä, on että nämä kidu­tus­laitok­set: byrokra­tial­la kuor­mite­tut laitok­set ja sys­teemit puret­taisi­in ja organ­isoitaisi­in kevyem­min. Se kun on aivan mah­dol­lista jos tah­toti­la löytyy.

    Kun jäin työt­tömäk­si laskin, että päivära­hapäätök­seni syn­tymiseen tarvit­ti­in (työvoima­hallinto & työt­tömyyskas­sa) noin parikym­men­tä ihmistä (tässä mukana myös neljä käyn­tiä henkilöko­htais­es­ti ja kak­si puhelua). Päätök­sen­tekoon meni kahdek­san viikkoa jon­ka jäl­keen työt­tömyyskas­sa hoiti asian muu­ta­mas­sa päivässä. En ihmettele enää, enkä koskaan enää, tämän itse koet­tuani, että osa hukut­taa itsen­sä mm viinaan. 

    Min­ut pelasti siltä luon­tu­muk­seni, kärvis­telin jonkun aikaa depres­sion kouris­sa. Selvisin ja hom­masin lop­ul­ta, ja omin avuin määräaikaisen työ­suh­teen. Työvoima­toimis­ton väestä oli enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Työ­nan­ta­jani työ­suhtei­ta hoita­va ihmi­nen sanoi myös, että he ovat menet­täneet luot­ta­muk­sen­sa työvoima­toimis­ton toimintaan. 

    Ongel­mat eivät ole ain­oas­taan toimeen­tu­loon liit­tyviä ongelmia vaan ihmis­ten kohtelu­un liit­tyviä, hyvin vakavia asioita.

    Näi­den hallintopalat­sien ylläpi­tokus­tan­nuk­sia reip­paasti leikkaa­mal­la säästet­täisi­in paljon rahaa ja työt­tömän oikeustur­vaa kor­jaa­mal­la säästet­täisi­in todel­la arvokkai­ta asioi­ta: ihmiselämiä. 

    Perus­tu­lo­ma­lli on asia jota todel­la kan­nat­taa ajaa eteenpäin.

  26. Ksan­tip­pa:

    Kun tietää, miten hep­poisel­la tiedonta­sol­la mon­et kansane­dus­ta­jat päätök­siään tekevät,

    Mitä hyö­tyä on las­ketel­la luikuria perus­tur­vas­ta ja niin kuin tässä kansane­dus­ta­jien palkkioista? Jos vale­htelee oikein räikeästi, saa ehkä jonkun tark­ista­maan luvut, mut­ta parin ker­ran jäl­keen useim­mat var­maan vain luokit­tel­e­vat Ksan­tipan liian van­hak­si. En oikein jak­sa uskoa, että väärän tiedon jakami­nen, olkoon se kuin­ka läpinäkyvää tahansa, nos­taa kansane­dus­ta­jien tiedonta­soa, äänestäjistä puhumattakaan.

    Nii­in, jos joku halu­aa tietää, mik­si kansane­dus­ta­jien palkkio näyt­tää nousseen niin jyrkästi, niin apu löy­tyy eduskunnasta:

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_61_2000_p.shtml

  27. “Kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläke on aivan liian edullinen”

    Kansane­dus­ta­jat ovat asia erik­seen. Mielestäni riip­puma­ton läin­säädän­tö­työ on sen ver­ran tärkeä asia, että kansane­dus­ta­jille kan­nat­taa mak­saa aika hyvää palkkaa, ja myös sopeu­tu­miseläket­tä tai suo­raa eläket­tä niin paljon, että perus­tarpeet tule­vat hyvin kate­tuik­si. Paljon haitallisem­paa on se, jos edus­ta­ja joutuu elin­ta­son­sa tur­vatak­seen han­kki­maan työ­paikan tai lisä­tu­lo­ja yksi­tyiseltä puolelta tai val­ti­ol­ta, ja sik­si lob­bailee asioi­ta noiden omien ja tule­van poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jn tarpei­den mukaan.

    Rahaa ottaisin pois vaikka­pa min­is­terei­den palkoista. Kyl­lä vapaae­htoisia löy­tyy ilman erikoise­tuuk­sia, ja nykyi­nen suuri halu min­is­terin virkaan voi olla jo haitak­si. Samoin voisin kieltää sivu­vi­rat eri­lai­sis­sa hal­li­tuk­sis­sa yms. Ja pieni karenssi­ai­ka päälle edus­ta­ja­toimen päät­tymisen jäl­keen. Parem­pi pitää pieni etäisyys. Tietoa liike­maail­mas­ta edus­ta­jat saa­vat kyl­lä muutenkin pyytäessään.

    Parem­pi siis edus­ta­ja sopeu­tu­miseläk­keel­lä kuin junail­lus­sa palkkiovirassa.

  28. Juho Laatu:

    Paljon haitallisem­paa on se, jos edus­ta­ja joutuu elin­ta­son­sa tur­vatak­seen han­kki­maan työ­paikan tai lisä­tu­lo­ja yksi­tyiseltä puolelta tai val­ti­ol­ta, ja sik­si lob­bailee asioi­ta noiden omien ja tule­van poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jn tarpei­den mukaan.

    Eli sen eläk­keen ehtona pitäs olla, että ei ota rahaa muual­ta? Mä pelkään, että nykyään se eläke ei mitenkään rohkaise kor­rup­toimat­tomaan käytök­seen. Oikeestaan päin vas­toin. Se kas­vat­taa kansane­dus­ta­jak­si rupeemisen houkut­tele­vu­ut­ta, eli ajaa han­kki­maan vaalirahoitusta.

    1. Kansane­dus­ta­jan täysi sopeu­tu­miseläke on sat­apros­ent­tis­es­ti tulovähen­teinen. Saa kyl­lä ansai­ta muual­ta, mut­ta se vähen­netään kokon­aan eläk­keestä. Sik­si en ottanutkaan eläket­tä vastaan.

  29. Mitä hyö­tyä on las­ketel­la luikuria perus­tur­vas­ta ja niin kuin tässä kansane­dus­ta­jien palkkioista? 

    Ker­ropa, mitä viestis­säni oli luikuria? Olen poimin­ut kansane­dus­ta­jia koske­vat luvut netistä, nykyiset tiedot uutis­toimit­ta­jien jutu­ista, van­hempi tieto oli joku muu lähde, mut­ta käsit­tääk­seni luotet­ta­va. Perus­tur­vatiedot perus­tu­vat 1995 luvun osalta lais­sa ole­vaan tietoon ja tuoreet luvut perus­tu­vat Kelan sivuil­la ole­vi­in tietoihin. 

    Anta­masi link­ki ei toiminut.

  30. Ksan­tip­pa, kiitos linkistä tosielämän tapauk­si­in työt­tömien pom­put­telus­ta. Se sai min­ut entistä enem­män kan­nat­ta­maan perus­tu­loa, jon­ka varas­sa elävän työt­tömän ei tarvitse alis­tua tuol­laisen kohteeksi. 

    Minus­ta on varsin ikävää, että sosi­aal­i­tur­vaan uppoavien raho­jen määrää koite­taan pitää pienenä sil­lä, että käytän­nössä tuho­taan hyv­in­voin­tia käyt­tämäl­lä isoa työvoimavi­ra­nomais­ten armei­jaa tuot­ta­maan pahoin­voin­tia työttömille.

  31. En usko, että mitään tuol­laista Ran­skan mallia on olemassakaan. 

    Ei mis­sään län­si­maas­sa voi­da van­hempia puhu­mat­takaan nyt appi­van­hem­mista velvoit­taa myymään omaisu­ut­taan ela­tusvelvol­lisu­u­den pää­tyt­tyä lapsen­sa hyväksi.

    Joten saisiko väit­tämääsi asial­lisen läh­teen, Osmo. Sit­ten toki uskon.

  32. Vaik­ka kaikesta ei Osmon kanssa samaa mieltä olekaan, niin juuri tämä perus­tur­vakysymys on sel­l­ainen, jon­ka Osmo yht­enä (har­voista) poli­itikoista on oikeasti ymmärtänyt. Toimeen­tu­lo­tukea tuleekin vas­tus­taa. Ja vah­vasti. Ja nimeno­maan vas­tus­taa siten, että nos­te­taan mui­ta perus­tur­vae­tuuk­sia (eläk­keet, työt­tömyys­tur­va) niin että sinne toimeen­tu­lotuelle jää mah­dol­lisim­man har­va. Itse en toi­men­tu­lo­tukea ole tarvin­nut, mut­ta vaimo oli opiskelu­jen välis­sä siihenkin tur­vau­tunut. Ja se että jokaises­ta tilil­lä olev­as­ta eurosta pitää huole­htia; jos mum­mo aut­toi lait­ta­mal­la matkara­hat että pääsee kesäl­lä käymään, niin se vähen­tää ruokara­haa seu­raavas­sa kuus­sa; parin päivän kau­pan kas­sa keikkaa ei mis­sään nimessä saa ottaa vas­taa… Se on köy­hälle hirvit­tävän paljon tuhoisam­paa kuin ”tavalli­nen” perus­tur­va. Kukaan ei työt­tömältä sen­tään vaa­di selvi­tys­tä suku­lais­ten avus­ta ja sovitel­tu päivära­ha antaa edes jonkun mah­dol­lisu­u­den pie­neen työn­tekoon. Minus­ta ainakin köy­hää nimeno­maan aut­taa se, että hänelle annetaan joku ihmis­ar­vo ja ei koko ajan olla vaa­ti­mas­sa lisä­selvi­tys­tä. Ja ihan vipit­tömästi en oikein ymmär­rä miten joku voi pitää täl­laista toimeen­tu­lotuen vas­tus­tamista köy­hiä sortavana. 

    Tot­ta kai paras ratkaisu olisi se perus­tu­lo kaikille, mut­ta kun se ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista niin tämäkin uud­is­tus on liike aivan oikeaan suun­taan. Ideaalis­sa maail­mas­sa Suomes­sa olisi ehkä tuhatkun­ta toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta, (tapauk­sia jot­ka jäi­sivät muuten jonkun byrokra­tiaon­gel­man takia ilman tukia) ja kaik­ki muut saisi­vat tarvit­taes­sa riit­tävän elan­non perus­tur­vas­ta. On myös hyvä että tähän on kytket­ty se 25 €:n koro­tus toimeen­tu­lo­tu­keen, niin että kaikkien käteen saa­mas­sa euromäärässä tulee nousua. Toiv­ot­tavasti siel­lä hal­li­tuk­sen puolel­la olisi joku jol­la on riit­tävästi rauta­lankaa vään­tää toimit­ta­jille mitä täl­lä aje­taan takaa ja että köy­hänkin elämän­laatu on aina parem­pi kun hän ei ole toimeentulotuella.

  33. Ris­to,

    toimeen­tu­lo­tu­ki 6%:n koro­tuksi­neen pitää ihmisen kyl­lä a) hengis­sä mut­ta ei b) järjissään.

    25 e/kk = 300 e/vuosi = 3000 e/10 vuot­ta! Taisi tul­la korotet­tua vähän liikaakin, vai.

    Ei tuol­la 80 sen­til­lä päivässä köy­hyyt­tä ja sen tuo­mia ongelmia paljoakaan ratko­ta. Se siitä kaikkien aiko­jen vasem­mis­to­laisim­mas­ta hal­li­tuk­ses­ta (lehdis­tön näke­mys) ja kaikkien aiko­jen sat­sauk­sista sosi­aalisen eri­ar­voisu­u­den, syr­jäy­tymisen ja ennen kaikkea köy­hyy­den pois­tamisek­si (hal­i­tuk­sen näkemys).

    Olisi kiva kuul­la asiantun­ti­joiden ja hal­li­tuk­sen taus­tatyön­tek­i­jöi­den näke­myk­siä siitä, kuin­ka moni (absolu­ut­tis­es­ti ja suh­teel­lis­es­ti) toimeen­tu­lotuen asi­akas nousee pois ko. tuen piiristä 100 euron perus­tur­vako­ro­tuk­sen ja asum­istuen koro­tusten (?) ansiosta.

  34. Tääl­lä kun perus­tur­vaa jak­se­taan aina kehua, ker­tokaa nyt kenelle kaikille sitä kuu­luisi mak­saa. Maas­sa syn­tyneille, maa­han tuleville, maas­ta lähteneille…?

  35. Art­turi B kir­joit­ti: “Eli sen eläk­keen ehtona pitäs olla, että ei ota rahaa muualta?”

    OS kir­joit­ti: “Kansane­dus­ta­jan täysi sopeu­tu­miseläke on sat­apros­ent­tis­es­ti tulovähenteinen”

    Min­un puolestani eläk­keen voisi mak­saa myös tuloista riip­pumat­ta. Entis­ten kansane­dus­ta­jien joukko ei ole kovin suuri, ja kansane­dus­ta­jien riip­pumat­to­muus on hyvä taa­ta. Jos kansa ei sula­ta automaat­tista täyt­tä eläket­tä, voitaisi­in vähen­tää siitä puo­let muual­ta tule­vien tulo­jen kasvaessa.

    Aika moni kansane­dus­ta­ja on akti­ivi­nen yhteikun­nalli­nen vaikut­ta­ja joka tapauk­ses­sa luon­noltaan, joten he voivat hyvin tehdä, ja usein tekevätkin jotain hyödyl­listä vapaae­htoistyötä myös jää­tyään pois eduskun­nas­ta. Voi hyvin olla, että heille kan­nat­taa mak­saa palkkaa ihan siitä, että jatka­vat yhteiskun­nan kehit­tämistyötä kukin oma­l­la tavallaan.

    Kansane­dus­ta­jan hyvä palk­ka ja eläke-edut voivat tosi­aan kan­nus­taa ihmisiä hakeu­tu­maan kaikin keinoin näi­hin hom­mi­in (kuten Art­turi B viit­tasi). Korkea palk­ka on ehkä välit­tömämpi houkutin kuin eläke-edut. Olen samaa mieltä, että liian korkea palk­ka ja edut voivat heiken­tää kansase­dus­ta­jik­si hakeu­tu­vien henkilöi­den “tasoa”. Sik­si on minus­ta viisas­ta pitää edus­ta­jien palk­ka alem­pana kuin mitä kyvykkäät ihmiset voivat onnis­tua jois­tain toi­sista paikoista haal­i­maan. En halua kan­nus­taa rahan­hi­moisia hakeu­tu­maan kansne­dus­ta­jik­si. Val­lan­hi­moi­sis­sakin on jo tekemistä. Hyvä olisi jos meil­lä olisi pääasi­as­sa vain vaikut­tamisen­hi­moisia edus­ta­jia. Ja tietenkin myös mah­dol­lisim­man monia kansalais­ten pyyn­nöstä vaikut­ta­maan suostuvia.

    Johtopäätök­seni on siis, pysyvä korkeahko, mut­ta ei huip­puko­rkea palk­ka, ja eläke-edut sel­l­aiset, että riip­pumat­to­muus säi­lyy myös eduskun­nas­ta putoamista pelätessä ja omaa tule­vaisu­ut­ta miet­tiessä ja lob­bare­i­ta ja työ­tar­jouk­sia kuun­nel­lessa. Paras käyt­tö eduskun­nan jät­täneille kansane­dus­ta­jille on yhteiskun­nal­lisen vaikut­tamisen alal­la. Jos jol­lain on per­heyri­tys ta muuten kova hinku jon­nekin, hän voi siir­tyä eduskun­nan jäl­keen myös liike-elämään tai johonkin korkeaan virkaan, mut­ta pääsään­tönä laven­taisin Mon­tesquie­un val­lan kolmi­jako-oppia pitämäl­lä kansane­dus­ta­jat omas­sa riip­pumat­tomas­sa ja arvoste­tus­sa karsi­nas­saan. Myöskään nykyi­nen käytän­tö, jos­sa kansane­dus­ta­jat hakeu­tu­vat suuryri­tys­ten hal­li­tuk­si­in, ja heitä sinne haal­i­taan ei ole täysin terve.

  36. Ei ole kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläke sat­apros­ent­tis­es­ti tulovähen­teinen, kos­ka pääo­mat­u­lot eivät vaiku­ta eläk­keeseen mitään.

  37. Ja ihan vipit­tömästi en oikein ymmär­rä miten joku voi pitää täl­laista toimeen­tu­lotuen vas­tus­tamista köy­hiä sortavana. 

    Kat­sos kun kaikil­la ei ole niitä “rikkai­ta” suku­laisia, jot­ka täl­laisia matkara­ho­ja antaisi­vat. Niin­pä on jol­lain logi­ikalla oikein, että ko. rahat ote­taan pois niiltä, jot­ka sel­l­aisia saavat. 

    Ihan vakavasti san­ot­tuna, toimit­ta­jis­sa tun­tuu ole­van aikas paljon sel­l­aista pahan­suopaa sakkia, joille tiedonväl­i­tys ei ole pääa­sia vaan se, että pääsee haukku­maan poli­itikko­ja jostakin.

  38. Kansane­dus­ta­jien palkkion muo­dos­tu­mi­nen on muut­tunut 1995 jäl­keen. Aivan sama kuin jos ver­tail­isi työ­markki­natukea 1995 ja 2011 ja lisäisi tämän vuo­den tukeen asumistuen. 

    Lienenkö vähän tyh­mä, mut­ta väit­teesi ei oikein edelleenkään avau­tunut minulle. 

    Luin, että kansane­dus­ta­jien palkkioiden määrän van­hvis­t­a­mi­nen siir­ret­ti­in kanslia­toimikun­nan palkkiotoimikun­nalle. Tuo­han käytän­nössä on tarkoit­tanut juuri sitä, että kansane­dus­ta­jien palkkioiden suu­ru­us lähti melkoiseen lentoon. 

    Luin myös, että kansane­dus­ta­jille mak­se­taan palkkion lisäk­si myös kuluko­r­vaus­ta, jon­ka suu­ru­us on 30 % val­tion A27 perus­palka­s­ta, jos on tul­lut val­i­tuk­si Helsin­gin tai Uuden­maan vaalipi­iristä, mut­ta jos Uuden­maan vaalipi­iristä val­i­tun koti­mat­ka on yli 30 km tai edus­ta­ja on valit­tu muual­ta kuin Hgin tai Uuden­maan vaalipi­iristä, mak­se­taan kuluko­r­vaus­ta 40 % jne.

    Miten tuo tekee kir­joituk­ses­tani luikuria? En näe tuos­sa mitään, mitä olisi siir­ret­ty edus­ta­jan palkkioon, mikä olisi ennen mak­set­tu erik­seen? Vai onko vain käsi­tyskyvyssäni kam­mot­ta­va aukko? 😀

  39. Jokapäiväistä ansio­työtä vail­la ole­van elämä ei ole järin help­poa, sen ymmärtää jokainen, mut­ta ymmärtääkö monikaan sen minkälaisia pitkäaikaisia vaiku­tuk­sia ihmiselämään on köy­hyy­del­lä joka vie pitkään jatkues­saan jopa elämän­halun. En siis tarkoi­ta tässä niitä uusköy­hik­si itsen­sä nimeäviä keskilu­okkaan kuu­lu­via ihmisiä joil­ta ei mitään puu­tu ja ylimääräistäkin on, ja joille ohjau­tuu iso osa yhteiskun­nal­li­sista sosi­aal­i­sista tuista (vero­tuk­sen, julk­isten palvelu­jen ja muun muodossa).

    Ihmi­nen on sopeu­tu­vainen olen­to. Se tot­tuu, jopa huonoon kohtelu­un, mut­ta se jät­tää jälken­sä. Usein pysyviä tai pitkäaikaisia kuten väki­val­ta aina jät­tää. Eivät kaik­ki väki­val­lan uhrit alko­holisoidu, menetä kaikkea elämän­halu­aan. Kos­ka olen kokenut (tai tun­nistanut itsessäni) tuon kohdan jos­ta voi luisua ain­oas­taan syvem­mälle, niin tiedän että se epä­toivon tila johon ihmi­nen tuos­sa tilanteessa joutuu voi ajaa ihmisen myös epä­toivoisi­in tekoi­hin. Se voi tapah­tua kenelle tahansa, aivan kenelle tahansa tätäkin keskustelua seu­raavalle. Kun ihmi­nen menet­tää riit­tävästi, liikaa, hänestä voi tul­la itse­tuhoinen ja vaar­alli­nen niin itselleen kuin muillekin.

    Säälin ja inhon­sekainen ylim­ieli­nen syl­jeksin­tä tai aika karmea nimit­te­ly joka yhä use­am­min on osunut silmi­i­ni julkises­sa keskustelus­sa, kun puhutaan köy­histä ja/tai työt­tömistä ker­too min­ulle vain sen kuin­ka oli mah­dol­lista rak­en­taa tuhoamis­leire­jä Sak­sas­sa aikoinaan, vaik­ka se mitä sil­loin tapah­tui järkyt­tääkin nyky­ih­mistä. Vaan kuka kehtaisi men­nä keski­tysleiri­van­gin val­oku­van eteen sanomaan niitä samo­ja sano­ja joi­ta nyt syl­jetään ”luuserei­den” naamalle? 

    Olen tavan­nut asioi­ta hoitaes­sani myös tolkullisia, aidosti tois­es­ta ihmis­es­tä kiin­nos­tunei­ta työn­tek­i­jöitä näis­sä viras­to­laitok­sis­sa, mut­ta myön­tää täy­tyy että he ovat harv­inaisia poikkeuk­sia. Virkail­i­jatkin muut­tuvat ja menet­tävät jonkin elin­tärkeän osan itses­tään, tule­vat välin­pitämät­tömik­si. Tiedän, tavat­tuani näitä poikkeuk­sia, kuin­ka vaikea­ta heil­lä on tehdä työtään, kos­ka heil­lä on tal­lel­la omatun­to, mut­ta ei juurikaan mah­dol­lisuuk­sia muut­taa mitään. 

    Muu­tos on (näis­sä viras­to­laitok­sis­sa) niin ylim­män työn­jo­hdon kuin poli­itikko­jenkin tehtävä. Jälkim­mäis­ten eri­tyi­nen velvol­lisu­us tämän maan vero­ja mak­savia kansalaisia kohtaan (HUOM myös työtön mak­saa veroja).

    Sik­si perus­tu­lo­ma­lli on hyvä askel. Se ei ehkä pelas­ta köy­hyy­deltä, mut­ta vähen­tää monien kohtaa­maa täysin tarpee­ton­ta kär­simys­tä sekä lisätuskaa.

    (sata euroa on iso raha omas­sa taloudessani, — siitä kiitos)

  40. Pieni pahoit­telu näin suures­ta tilan viemis­es­tä. Tämä syn­tyi n. tun­nis­sa. En tajun­nut, että siitä tulisi näin pitkä, mut­ta en nyt osaa sitä liiem­min lyhentääkään. 

    Kir­joi­tan pidem­min yhteiskun­nan tuista, kos­ka tästä aiheesta min­ul­la on laa­jalti koke­mus­peräistä tietoa ja aihe on yhteiskun­nal­lis­es­ti keskeisen tärkeä, mut­ta ei yleis­es­ti ajatel­luista syistä. Olisi ainakin Osmol­ta päät­täjänä ja aiheesta paljon kir­joit­ta­neena mie­lenki­in­toista lukea lyhyt vas­tine, jos ehdit nämä ajatuk­seni lukea.

    Val­tavir­tainen, tässäkin keskustelus­sa esille tul­lut, käsi­tys suo­ma­laisen yhteiskun­nan tuk­i­jär­jestelmästä on ide­ol­o­gis­es­ti harhau­tunut. Tämä hal­lit­se­va, vasem­mis­to­laisen aka­teemisu­u­den muokkaa­ma käsi­tys on uhriuttamisessaan/uhriutumisessaan suo­raan san­ot­tuna moraali­ton ja laa­jem­mal­la yhteiskun­nan tasol­la psykol­o­gis­es­ti tuhoisa.
    Tässä hal­lit­sevas­sa käsi­tyk­sessä tukien varas­sa elävä on vira­nomais­mieli­v­al­lan tah­do­ton ja avu­ton uhri, joka yri­tyk­sistään riip­pumat­ta joutuu elämään äärim­mäisessä köy­hyy­dessä ja tur­vau­tu­maan leipäjonoi­hin. Tämä hal­lit­se­va mieliku­va ei pidä paikkaansa. Tukien varas­sa elävien merkit­tävä ongel­ma ei ole suo­ra mate­ri­aa­li­nen köy­hyys. Tässä mielessä suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa ei ole köyhyyttä.
    Keskeinen ongel­ma on tukien varas­sa elävien joukos­sa keskimääräis­es­ti laa­jalti esi­in­tyvä henk­i­nen aloitekyvyt­tömyys, esimerkik­si päi­hdeon­gelmi­na esi­in­tyvä elämänkon­trol­lin puut­tumi­nen, tietyn­lainen eksis­ten­tial­isti­nen päämäärät­tömyys, tyl­syys, apa­tia, ennen pitkää masen­tu­mi­nen ja tiedol­lis­es­ti, kyvyl­lis­es­ti, tah­dol­lis­es­ti ja koulu­tuk­sel­lis­es­ti vaikea työl­lis­tet­tävyys. Tätä köy­hyyt­tä ei vähen­netä 25 eurolla/kk. Kaik­ki vastik­keet­tomat lisäeu­rot saat­ta­vat päin­vas­toin edesaut­taa tavoitel­lulle vas­takkaista lopputulemaa.
    Myös valit­ta­mi­nen tukien hakemisen vaikeud­es­ta, mon­imutkaisu­ud­es­ta tai nöyryyt­tävyy­destä on aika puh­das­ta uhri­u­tu­mista, mikä on tietysti psykol­o­gis­es­ti lohdut­tavaa, nähdä itsen­sä uhri­na, mut­ta vail­la perus­taa todel­lisu­udessa. Yksit­täis­ten vira­nomais­ten ja eri paikkakun­tien sosi­aal­i­toimien käytän­nöis­sä voi kyl­läkin olla merkit­täviäkin ”harkin­nal­lisia” eroja.

    Tiedän tämän, kos­ka olen ollut eri­lais­ten tukien varas­sa koko aikuisikäni. Use­am­mal­la paikkakun­nal­la, usei­den eri­lais­ten virkami­esten ja ‑nais­ten kanssa tekemi­sis­sä. Kun siten totean, että tuet ovat ylim­i­toitet­tu­ja ja niitä pitäisi leika­ta, tarkoi­tan myös itseäni. Olen elänyt vuosia 60:een tai 80:een %:iin leikat­ul­la toimeen­tu­lotuen peru­sos­al­la. Edel­liset neljä vuot­ta Helsingis­sä kyl­läkin 100 %:lla. En ole ikinä halun­nut väitel­lä tukien suu­ru­ud­es­ta, vaik­ka olen lukenut ja tiedän kyl­lä niitä koske­vat lakipykälät. Ne löytää, lukee ja sisäistää hel­posti inter­netistä, jos on vähäistäkään kiin­nos­tus­ta omaan tilanteeseensa.
    Se, mis­tä olen pitänyt kiin­ni, ja minkä olen aina sanonut suo­raan, on, että mis­sään tilanteessa en aio hakea palkkatyötä, en osal­lis­tua ain­oallekaan kurssille enkä mil­lään muul­lakaan tapaa edis­tää omaa palkkatyöllistymistäni. 

    Varsinkaan pienem­mil­lä paikkakun­nil­la tästä ei ymmär­ret­tävästi pide­tä, kos­ka kun­ta joutuu toimeen­tu­lotues­sa mak­sa­jak­si. En tätäkään implisi­it­tistä tai jopa suo­raa vihamielisyyt­tä ole koskaan ottanut henkilöko­htaise­na hyökkäyk­senä. Ei koko yhteiskun­nan tason jär­jestelmää voi­da suun­nitel­la siten, että se välit­tömästi ymmärtäisi yksit­täistä asperg­er-tapaus­ta, joka ilmoit­taa omae­htois­es­ti luke­vansa mm. psykolo­giaa ja filosofi­aa, kos­ka halut­tu­jen aihei­den opiskelu/tutkiminen ei ole yliopis­tol­la mah­dol­lista. En pidem­min perustele tai yritä oikeut­taa omia val­in­to­jani, jot­ka itsel­leni henkisenä yksilönä ovat olleet koke­mus­peräis­es­ti vält­tämät­tömiä. Ne ovat sivu­point­ti. Kuvaan jär­jestelmän toimintaa.

    Maalaiskaupungis­sa uhka­si­vat, että tämä vielä selvitetään oikeudessa. Totesin, ettei kan­na­ta. Voin siteer­a­ta lainko­h­dat, tutul­ta lakimieheltä on kysyt­ty ja edun­valvo­jalle soitet­tu. Ham­mas­ta purren leikka­si­vat 60%:iin. Tätä leikkaus­ta ei saisi pitää pysyvänä, mut­ta en valit­tanut. Keskisu­ures­sa kaupungis­sa leikka­si­vat 80%:iin. Helsingis­sä leikka­si­vat ensin 60%:iin ja yrit­tivät samaa väitet­tä, ettei elämän­val­in­tani ole yhteiskun­nan sal­li­ma ja tuen vastik­keek­si pitäisi ainakin aktivoiville kurs­seille osal­lis­tua. Sanoin, ettei näin ole. Laki kan­nat­taa tun­tea, se ei vaa­di mah­dot­to­mia. Vain inter­net-yhtey­den, kyvyn käyt­tää hakukonet­ta ja muu­ta­man tun­nin perehtymisen.

    Hie­man myöhem­min Helsingis­sä käsit­te­ly siir­ret­ti­in toiselle virkail­i­jalle. Tämä ilmoit­ti välit­tömästi, että niin kauan kuin hän vas­taa tues­tani, sitä ei las­ke­ta 100%:sta. Lisäk­si on mah­dol­lista hakea eri­laisia harkin­nan­varaisia tukia. Niitä saa mitä ihmeel­lisimpi­in kului­hin. Jos halu­aa pyytää, niin junalipuista, huokeisi­in huonekalui­hin ja kodinkoneisi­in ja jopa kohtu­ulliseen kän­nykkälasku­un voi pyytää tukea. Tältä virkail­i­jal­ta olisin voin­ut nämä kaik­ki täl­laiset kulut mak­sat­taa. En mak­sat­tanut, en yhtä ain­ut­ta ker­taa neljän vuo­den aikana, kos­ka 100% riit­tää hyvin elämiseen ja mielestäni oman­laiseni valin­nan tehnyt ei ansaitse yhteiskunnal­ta sitäkään, minkä nyt saan. (Se, että akatemi­an pitäisi fun­da­men­taalin käsi­tyk­seni mukaan olla hyvin toisen­laisen, on eri kysymys. )

    Edes 60%:lla ei koskaan ole ollut lähel­lä tilanne, että ruokara­hat oli­si­vat voineet lop­pua. Ain­ut­takaan ker­taa en ole edes ajatel­lut käy­dä ruoka­jonos­sa. Sin­nehän voisi men­nä, vaik­ka toimeen­tu­lo­tu­ki riit­täisi. Ihmi­nen syö rav­it­sev­asti reilul­la sadal­la eurol­la kuukaudessa, jos näkee hie­man vaivaa ostosten­sa valikoimises­sa ja valmis­taa itse raa­ka-aineista alka­en. Se ei vaa­di mah­dot­to­mia, jos oma elämänkon­trol­li ei ole eksyksissä.

    Asun Helsingis­sä hyväl­lä asuinalueel­la 540e/kk yksiössä, jon­ka sain vapail­ta markki­noil­ta parin viikon etsimisel­lä. Samas­sa rapus­sa asui edel­lisel­lä vaa­likaudel­la kansane­dus­ta­ja. Aut­taa, jos välit­täjiä tapaa siis­tiy­tyneenä ja pukeu­tuneena. Yhteiskun­ta mak­saa vuokran (+sähkön jne.) käytän­nössä täysimääräis­es­ti. Reilun 400 euron tues­ta jää usein kuukaudessa sen ver­ran ylitse, että rahaa pää­tyy käyt­tämään kaiken­laiseen sel­l­aiseenkin, mikä voisi hyvin jäädä osta­mat­ta. Enkä ylipään­sä kulu­ta askeet­tis­es­ti. Tupakoin­ti on aika merkit­tävä meno­erä, vaik­ka en ihan ask­ia päivässä poltakaan. Alko­holi­in menee n. parin six­packin tai yhden viskip­ul­lon ver­ran kuukaudessa. Asun­nos­sani on täl­lä het­kel­lä pakol­lis­ten jääkaapin jne. lisäk­si viisi tietokonet­ta, laa­jaku­va/HD-tele­vi­sio, kak­si digi-box­ia, n. 400 omis­tet­tua kir­jaa (pääosin ama­zon­ista tilat­tu­ja, kalli­impi­en yksilöhin­ta 80e), tuuletin, pelikon­soli ja sille 50+ peliä, nojatuoli, oman selän mukaan han­kit­tu työpöy­dän tuoli, erilli­nen ilmas­toin­ti­laite, kun­topy­örä, mikroaal­tou­u­ni, kak­si pukua, viisi ulko­takkia, paljon mui­ta hyväkun­toisia vaat­tei­ta, joi­ta ei kaikkia tule edes käytet­tyä ja paljon muu­ta. Jos halu­an esimerkik­si lähteä nyt syksyl­lä Lap­pi­in vaelta­maan muu­tamik­si viikoik­si, niin rahat säästyvät seu­raavas­sa kahdessa kuukaudessa.

    Tämäkö on, ainakin taloudel­lis­es­ti yksinelävälle, se nöyryyt­tävä ja häpeälli­nen köy­hyys, joka HS:n uuti­soiman ”tutkimuk­sen” mukaan ”ei riitä elämiseen”, yliopis­ton vasem­mis­to­lais­ten asiantun­ti­joiden mukaan pakot­taa ruoka­jonoi­hin ja type­r­yy­den huip­puna saa edus­ta­ja Oinosen mielestä niin kovin vat­san huu­ta­maan nälkää, että kult­tuuril­ta pitäisi ottaa rahoi­tus pois.

    Yhteiskun­nan päät­täjil­lä ja vasem­mis­to­laisil­la teo­reetikoil­la on hyvin virheelli­nen käsi­tys yhteiskun­nan tukien suh­teel­lis­es­ta suu­ru­ud­es­ta, kos­ka heil­lä ei ole omako­htaista kos­ke­tus­ta tähän todel­lisu­u­teen, eikä sosi­aal­ista tai poli­it­tista rohkeut­ta kysyä ikäviä kysymyksiä.

    Olen laskenut, että jos omaa nyky­istä tuk­i­ti­lan­net­tani vas­taavas­sa tilanteessa ole­va anoisi kaik­ki hyvän­tah­toisen virkail­i­jan markki­noimat harkin­nan­varaiset tuet ja kehtaisi käy­dä leipäjonois­sa jonot­ta­mas­sa ja hie­man kiertelisi etsimässä tar­jouk­sia, ja ehkä tek­isi har­maasti kavereilleen pieniä palveluk­sia, niin kuukaudessa käteen jäävä konkreet­ti­nen kulu­tus­var­al­lisu­us olisi Helsingis­sä alhaisimpia palkkalu­okkia korkeampi. Lisäk­si jää enem­män aikaa valmis­taa itse ruokansa, par­sia itse pai­tansa, kopi­oi­da musi­ikkin­sa ja filmin­sä ilmaisek­si netistä jne. Tämä on moraalis­es­ti täysin kestämätön tilanne.

    Tämä ei voi toimia ja sen pitää muut­tua. En todel­lakaan rehen­tele tai ylpeile oma­l­la tilanteel­lani. Niin kauan kuin rahat riit­tävät ruokaan en val­in­taani muu­ta, mut­ta en myöskään totea, että ansait­sisin sen, mitä nyt saan, saati että olisin jotenkin köy­hä, jolle pitäisi mak­saa vielä enemmän.
    En valit­taisi, jos yhteiskun­ta lask­isi tukia tun­tu­vasti. Pitäisin sitä oikeana. Perus­tu­lolu­on­toinen 60%:een leikatun suu­ru­inen tuki, jon­ka päälle voisi tiet­tyyn rajaan asti tehdä vähen­tämät­tömästi eri­laisia askare­i­ta, pätkätöitä (mm. kau­pankas­sa sesonki­aikaan, katu­jen­var­sien lumi­työt tal­val­la ym.) olisi esimerkik­si huo­mat­ta­va paran­nus nykyiseen, työn­tekoon motivoivampi.

    On täysin harhau­tunut­ta nähdä työt­tömät ensisi­jaise­na huono-osaise­na avus­tusko­hteena suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Varsinkin kun samaan aikaan van­huk­sia makaa riit­tävää hoitoa ja huomio­ta vail­la. Tai kun mata­la­palkkatyötä tekeville ei suuris­sa kaupungeis­sa jää käteen käytän­nössä juuri lainkaan, jos lainkaan, enem­pää kuin tuk­isys­teemin tun­te­valle työt­tömälle. Tai kun pariskun­nil­ta leikataan toisen tuet pois, tehden näin puolisonkin työn­teon taloudel­lis­es­ti kannattamattomaksi.

    Sadat miljoonat lisä­panos­tuk­set pitäisi koh­da­ta mata­la­palkkatyön tukeen ja van­hus­palvelui­hin. Se, että näin ei tehdä, on syvä ja huolestut­ta­va merk­ki yhteiskun­nan eet­tis­es­tä harhau­tu­mis­es­ta eikä voi lop­ul­ta päät­tyä kuin huonosti.

    Työt­tömien vat­saa vään­tävä mate­ri­aa­li­nen köy­hyys on mate­ri­aaliselta osatek­i­jältään illu­u­sio nykypäivän Suomes­sa. Kysymys on henkises­tä köy­hyy­destä. Kat­sokaa jonkun ker­ran leipäjonois­sa ole­via ihmisiä. Vaikut­ta­vatko he teistä ulkois­es­ti ihmisiltä, joil­la on elämä kon­trol­lis­sa? 25 euroa ei vaiku­ta vähääkään siihen, että hyvin mon­et heistä jatkos­sakin kulut­ta­vat raho­jaan lähika­pakas­sa, tai jol­lakin muul­la vai­h­toe­htoisel­la taval­la kohtu­ut­tomasti, myös ne lisäeu­rot ja sik­si niiden lisäeu­ro­jenkin jäl­keen tur­vau­tu­vat ruoka­jonoi­hin. Lisäeu­rot eivät ratkaise tätä ongelmaa. 

    Toisaal­ta har­va päämääräti­etoinen, ahk­era ja asioi­hin paneu­tu­va tun­tisi mate­ri­aal­ista köy­hyyt­tä vaik­ka tukia leikat­taisi­in tun­tu­vasti. Useim­mat pysty­i­sivät myös itsen­sä työl­listämään. Eivät ehkä juuri halu­a­maansa ammat­ti­in, mut­ta johonkin tar­jol­la ole­vista ammateista. Tämän motivoimisek­si olisi keskeisen tärkeää, että mata­la­palkkatyöstäkin jäisi usei­ta sato­ja euro­ja enem­män käteen kuukaudessa kuin työt­tömyy­destä. Nykyi­nen tuk­i­ta­so ruokkii tätä apa­ti­aa ja avut­to­muut­ta, joka psykol­o­gis­es­ti pro­jisoidaan omak­si uhriasemaksi.

    Todel­li­nen ongel­ma, kuin­ka ihmi­sistä tulee päämäärätiedot­to­mia, laisko­ja ja apaat­tisia, itsen­sä yhteiskun­nan uhreina näke­viä, muka­mas vail­la mah­dol­lisu­ut­ta paran­taa ase­maansa omien val­in­to­jen­sa myötä, kun samal­la elävät maail­man­his­to­ri­al­lisen mate­ri­aalisen vau­rau­den keskel­lä, se on äärim­mäisen vaikea ja moni­ta­hoinen kysymys. Asi­aa ei auta, että tämän tärkeim­män kysymyk­sen ole­mas­saoloa ei halu­ta myön­tää, sitä pide­tään jotenkin 1800-luku­laisen oikeis­to­laise­na ja täysin moraalit­tomana, vaik­ka se on ver­i­fioitavasti tot­ta. Työtön on vasem­mis­to­laises­sa filosofi­as­sa redu­soitu avut­tomak­si olo­suhtei­den objek­tik­si, jol­la ei ole sub­jek­tin täyt­tä yksilöl­lisyyt­tä olo­suhteisi­in vaikuttaa.

    Bri­tan­ni­as­ta, jos­sa tämä alimpi­en sosi­aalilu­okkien apa­t­ian kehit­tymi­nen on Suomea pidem­mäl­lä, on mm. Theodore Dal­rym­ple, slum­mis­sa elämän­työn­sä tehnyt psyki­a­tri, kir­joit­tanut usei­ta teok­sia tästä yllä kuva­tus­ta ilmiöstä (mm. Life at the Bot­tom). Suosi­tan tutus­tu­maan, ettei voi­da tode­ta, ettei tiedet­ty, mihin tämä kehi­tys kulkee. 

    Tätä rak­en­teel­lista, kult­tuurista ja laa­jo­jen ihmisjoukko­jen yksilö­ta­son sisäisen psykol­o­gisen tilan kohtaa­mat­to­muut­ta yhteiskun­nan yleis­es­ti näh­dyn hyvän kanssa ei tulisi alis­taa rajat­tua osaansa laa­jem­min sosioekonomisille seli­tys­mall­eille. Tarvi­taan avuk­si ja kor­jaa­jik­si mm. psykol­o­gisia, ped­a­gogisia ja kult­tuurisia selitysmalleja.

  41. AZ, en usko että ker­rot ihan kaikkea, tai ehkä vain “uno­hdit”.

    - Mak­sat vähin­tään 20% itse asumisku­luis­tasi, sanoo Kela. Kenenkään asum­ista ei mak­se­ta kokon­aan. 540 euron asumisku­luista se on 108 euroa. ´(laskin kelan laskuril­la antamil­lasi tuloil­la ja 45 neliön asun­nos­ta omavas­tu­u­o­su­u­den ja se antoi 184,80)

    - San­ot, että elät 60%:n työ­markki­nat­uel­la. Se on 25,74 eu/pvä ja sitä mak­se­taan viideltä päivältä viikos­sa. 20 x 25,74 = 514,80 jos­ta verot 20% = 411,84. Jos­ta pois 40% kuten sanoit, kun olet val­in­tasi tehnyt ja elät 60%:n kor­vauk­sel­la. 411,84 – 164,72 = 247,12.

    - No, las­ke­taan niin että asumis­esi omavas­tuu on vain tuon 108 euroa. Hgin toimeen­tu­lo­laskuril­la laskin sin­ulle mah­dol­lisen toimeen­tu­lotuen. Laitoin siihen ves­i­mak­sua 15 euroa, sähkö 40 euroa ter­vey­den­huoltoon, 40 euroa mui­hin vält­tämät­tömi­in kuukausi­menoi­hin 150 euroa. Toimeen­tu­lo­laskuri ker­toi että voisit saa­da 335,11 euroa toimeen­tu­lo­tukea, noi­hin em. menoi­hin jot­ka sin­un on kuiteil­la todis­tet­ta­va mak­se­tuik­si tai hankituiksi. 

    Sin­ul­la olisi 474,23 euroa käytet­tävis­säsi jos­ta ensin menisi tuo asumisen omavas­tuu 108 euroa. Jäl­jelle jäisi 366,23 jos­ta sin­un olisi mak­set­ta­va sähkö/vesi, lupa­mak­sut, vaat­teet, matkat, henkilöko­htainen hygien­ia ja ruo­ka. Kaik­ista kuitti.

    ”Jos halu­an esimerkik­si lähteä nyt syksyl­lä Lap­pi­in vaelta­maan muu­tamik­si viikoik­si, niin rahat säästyvät seu­raavas­sa kahdessa kuukaudessa.”

    Olet aika hem­mo, täy­tyy sanoa !

  42. Ja mitä päi­hdeon­gel­maisi­in tulee, niin tutkimusten mukaan vakavasti päi­hdeon­gel­maisia löy­tyy run­saasti työssäkäyvistä keskilu­okkai­sista (erään tutkimuk­sen mukaan 40%:lla työssäkäyvistä suo­ma­lai­sista on jonk­i­nasteinen päi­hderi­ip­pu­vu­us joko alko­holi- tai lääke – tai muu päi­hderi­ip­pu­vu­us, on aika iso luku min­un mielestäni, mut­ta siinä on myös ns. toimis­to­hu­umei­den käyttäjät). 

    AZ:
    “Tai kun mata­la­palkkatyötä tekeville ei suuris­sa kaupungeis­sa jää käteen käytän­nössä juuri lainkaan, jos lainkaan, enem­pää kuin tuk­isys­teemin tun­te­valle työt­tömälle. Tai kun pariskun­nil­ta leikataan toisen tuet pois, tehden näin puolisonkin työn­teon taloudel­lis­es­ti kannattamattomaksi.”

    Tästä olen samaa mieltä kanssasi AZuu. Työn­teon tulisi olla kan­nat­tavaa, sik­si myös liputan perus­tu­lon puolesta.

    Hyvää kesää !

  43. Ei kait satasel­la saa edes kor­jat­tua ham­mashuolton­sa ehto­ja. Eli toimeen­tu­lo­tuk­i­laisen on yhä käytet­tävä julk­ista ham­mashuoltoa vaik­ka yksi­tyi­nen tulisi liki yhtä hal­vak­si. Tai olisi edes niin, että kun toimeen­tu­lo­tuk­i­laise­na kävin ham­paani pois­tat­ta­mas­sa (pois­to on lääkärin arvio — ei min­un), niin toden­näköis­es­ti en saa lääkärin palkkio­ta (n 40 e) las­ke­tuk­si menok­si toimeen­tu­lotuen lasken­nas­sa. Siis Kelan tuki ei ole mukana laskun hinnassa.

    Har­mit­taa vaan, kun tulisi näis­sä nopeis­sa ham­mask­iputa­pauk­sis­sa käyt­tää hidas­ta ja julk­ista ham­mashuoltoa, miltä ei kivun lievi­tys­tä saa heti. Mut­ta näin saisi ham­mashuoltomak­sun men­emään toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mas­sa menok­si. Mut­ta yksi­tyisen laskua edes osak­si ei saa men­emään menok­si toimeen­tu­lok­i­laskel­mas­sa sit­ten kirveelläkään. 

    Eli työt­tömälle on kaiketi elit­istä käy­dä yksi­tyisel­lä ham­maslääkäri­ase­mal­la revit­tämässä ham­paansa pois kuin kun­nal­lisel­la hammaslääkäriasemalla.

  44. työtön,

    Kesäku­un asumistuki+toimeentulotuki oli 959,11 euroa. Vuokra on 540. Kulutet­tavak­si jää 419,11 euroa. Sähkölasku on mak­set­tu täys­määräis­es­ti sosi­aal­i­toimen puoles­ta. Vesi­lasku sisäl­tyy vuokraan. Lääkeku­lu­ja ei ole, mut­ta nekin luon­nol­lis­es­ti kuu­luisi­vat korvattaviin.

    119 eurol­la syö hyvin kuukau­den ajan lin­jal­la kau­ra­pu­uro, ruisleipä, porkkana, hernekeit­to, soi­jakastike ja maka­roni jne.
    Mihinkään muuhun ei itseni ole vält­tämätön­tä kulut­taa, jos halu­an säästää johonkin. Saip­pu­atkin mak­sa­vat vain muu­tamia euro­ja, tai imurin pöly­pus­sit. Mihin nuo sadat lisäeu­rot vält­tämät­töminä meni­sivät? Mitä yli-ihmis­mäistä tämä säästämi­nen edel­lyt­tää? Minus­ta olisi pikem­min huolestut­tavaa, jos se ei luon­nis­tu­isi ter­veeltä ihmiseltä parin kuukau­den ajan. Savukkeisi­inkaan kun en ole addik­toitunut. Kahdelta kuukaudelta säästet­tyä 600 euroa. Sil­lä käy hulp­peasti Lapis­sa vaelta­mas­sa kun varus­teet on jo han­kit­tu aiem­mil­la kerroilla.

    Itsel­läni on niin pitkä koke­mus siitä, mitä yllä maini­tu­il­la tuil­la tai aina n. 250 euron kuukausit­taiseen käyt­töra­haan asti leikat­ul­la elämi­nen tarkoit­taa, että ilman jotain vaikeaa spe­si­fiä lisä­vaivaa, jon­ka hoitoa yhteiskun­ta ei suos­tu kus­tan­ta­maan, en lainkaan voi allekir­joit­taa väitet­tä tuil­la elävien äärim­mäis­es­tä mate­ri­aalis­es­ta köy­hyy­destä. Se ei yksinker­tais­es­ti ole lainkaan totta.

  45. Az, jos jut­tusi tosi­aan pitää paikkaansa, niin se oli yksi parhaista kir­joituk­sista, mitä tääl­lä olen koskaan lukenut. 

    Jos sin­ul­la pok­ka riit­tää, niin ota ihmeessä johonkin toimit­ta­jaan yhteyt­tä ja ker­ro tari­nasi. He voivat tehdä var­maan jutun nimettömänäkin. 

    Olen täs­mälleen samaa mieltä siitä, että jos elämän­hallinta on kun­nos­sa, tuki­ra­hoil­la tulee ihan hyvin toimeen. Omat koke­muk­seni tietenkin kalpenevat tuon kir­joit­ta­masi rin­nal­la, kun minä vain elelin opiske­li­jana pelkäl­lä opin­tora­hal­la (joka oli ainakin siihen aikaan vähem­män kuin toimeen­tu­lo­tu­ki, ei tosin var­maan vähem­män kuin tuolle 60%:n tasolle leikat­tu). Järkeväl­lä toimin­nal­la hyvin tuli toimeen ja rahaa jäi vielä joka kuukausi säästöönkin. 

    Työtön, tuo asumis­es­ta kir­joit­ta­masi liit­tyy käsit­tääk­seni yleiseen asum­is­tu­keen, jos­sa tosi­aan on omavas­tuu. Az taas kir­joit­taa toimeen­tu­lotues­ta, joka mak­saa asumisku­lut 100%:sti.

  46. työtön, az kirjoittaa:“Olen elänyt vuosia 60:een tai 80:een %:iin leikat­ul­la toimeen­tu­lotuen peru­sos­al­la.” Eli siis toimeen­tu­lotuen, ei työ­markki­nat­uen. Ehkä se sot­ki laskel­masi, että oletit hänen eläneen työ­markki­nat­uel­la, mitä hän ei luon­nol­lis­es­ti tehnyt, kos­ka jät­täy­tyi kokon­aan työ­markki­noiden ulkopuolelle.

  47. Turun Sanomien mielip­iteis­sä eräs köy­hä kir­joit­taa otsikol­la käy­hän euro on 25 cent­tiä, kos­ka 100 euron koro­tuk­ses­ta päivära­haan ja työ­markki­natu­keen menee 20 pros­ent­tia veroa. Lop­pu 80 euroa vähen­tää kun­nan mak­samaa toimeen­tu­lo­tukea. Asum­istuen koro­tus vähen­tää tukea myös. Ain­oa koro­tus on siten kuu­den pros­entin lisäys peru­sosaan. Siis­pä 419 euroa nousee 439 euroon.

    Kun Arhin­mä­ki puhuu elämää suurem­mas­ta koro­tuk­ses­ta, vas­tuu siir­tyy kuulijalle.

    p.s. Savon Sanomat ker­too, että EU-nimi­nen avus­tusjär­jestö leikkaa ruo­ka-apuaan Suomelle vil­japu­lan takia. Nyt n. 30 suo­ma­laista ruuan­jakoy­hdis­tys­tä on hädässä, kun Suo­mi ei saisi ollenkaan vil­jaa, jota se voisi vai­h­taa pas­taan, mys­li­in, jauhoi­hin ja näkkileipään.

    http://tinyurl.com/5wlrle9

  48. Samuli Saarel­ma:

    Az, jos jut­tusi tosi­aan pitää paikkaansa, niin se oli yksi parhaista kir­joituk­sista, mitä tääl­lä olen koskaan lukenut.

    hear, hear.

  49. az,

    Oletko harkin­nut kir­joit­tamista laa­jem­mas­sakin mitas­sa? Tääl­lä (ja muu­ta­mas­sa muus­sa paikas­sa) lukemieni tupinoiden perus­teel­la ainakin ainek­sia ja kiin­toisia näkökul­mia näyt­täisi olevan.

    Vaik­ka en tuk­i­jär­jestelmistä (onnek­seni) tiedä mitään, niin kyl­lä minäkin pidän tuo­ta varsin uskot­ta­vana. Lähin­nä sen vuok­si, että esimerkik­si opin­totuel­la elää kyl­lä varsin hyvin. Pien­imuo­toi­sista töistä tule­vat rahat menivät lähin­nä matkustelu­un ja muuhun hurvitteluun.

    Kari

  50. Az:n ker­to­muk­sen olen­nainen point­ti on tämä: pulaa ei ole niinkään rahas­ta kuin elämän­hallinnas­ta. Rahan syytämi­nen ei siis auta, vaan pahen­taa ongelmaa.

  51. az:n esimerk­ki todis­taa, mik­si nykysys­tee­mi on sairas ja passivoiva.

    * opiske­li­ja saa noin 246–298 €/kk + asum­is­lisä 201,60 €/kk (+ mah­dolli­nen laina, joka mak­se­taan myöhem­min takaisin)
    * työtön saa noin 514,80 €/kk + asum­is­tukea parisen sataa (+ ansiosi­don­naiset, jos on täyt­tänyt työssäoloehdon)
    * sosi­aal­i­toimis­tos­ta saa näköjään 950 €/kk

    Kyl­lä 950 € net­to­tu­loil­la aikuinen ja ter­ve ihmi­nen elää hyvin! Mut­ta ei tuol­laisia sum­mia saa ellei aio tosi­aan tietois­es­ti jäädä 100% pätkätöi­denkin ulkop­uolelle. Mon­et työt­tömät halu­a­vat kuitenkin ihan oikeasti tehdä töitä! Itse en niinkään kaipaa koro­tuk­sia nyky­isi­in tuki­in vaan jous­tavam­paa ja järkeväm­pää sys­teemiä mm. pätkätöi­den ja opiskelu­iden yhdistämiseen.

  52. Oliko tuo mainit­se­mani TS:n mielipi­dekir­joi­tus AZ:n laa­ti­ma vai onko puh­das sat­tuma, että sum­ma 419 euroa on sama sekä AZ:n postauk­ses­sa tänne että mielipidekirjoituksessa?

  53. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 1.7.2011 kel­lo 9:03

    “Az taas kir­joit­taa toimeen­tu­lotues­ta, joka mak­saa asumisku­lut 100%:sti.”

    Siis, ei sosi­aalivi­ra­nomainen mak­sa asumisku­lu­ja 100 pros­ent­tis­es­ti. 99,8 pros­ent­tisen var­masti, ennen kuin sosi­aalivi­ra­nomainen ryhtyy mak­samaan asumisku­lu­ja, se kehoit­taa hake­maan asum­is­tukea Kelas­ta. Ja aivan var­masti 99,8 pros­ent­tis­es­ti saadaan asum­mis­tukea (mak­simis­saan 80 % vuokran määrästä). Nol­la-tuloil­lakin saadaan asumistukea.

    Tosin asun­tolan omai­sis­sa olo­suhteis­sa asu­vien tapauk­sia en tunne.

    1. Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asun­non sat­apros­enbt­tis­es­ti kuitenkin niin, että ensin on haet­ta­va tukea kelal­ta ja fat­ta mak­saa ero­tuk­sen. Olen­naista on, että toimeen­tu­tuki­asi­akkaan asumisku­lut mak­se­taan kokon­aisu­udessaan verovaroista.

  54. Teknikko, toimeen­tu­lotuen varas­sa elävälle on täysin sama, tuleeko osa hänen vuokras­taan kelal­ta ja osa toimeen­tu­loues­ta. Hänen kannal­taan oleel­lista on se, että se mak­se­taan 100%:sti ja sen jäl­keen hänelle jää muuhun omaan käyt­töön se peru­sosa 419 euroa. 

    Tämä oli point­ti­ni vas­tauk­se­na nim­imerk­ki työt­tömän kirjoitukseen.

  55. Samuli Saarel­ma, asum­is­tu­ki haetaan Kelas­ta ja toimeen­tu­lo­tu­ki sosi­aal­i­toimes­ta. Mokasin tahallani.

    AZ: “Kesäku­un asumistuki+toimeentulotuki oli 959,11 euroa. Vuokra on 540. Kulutet­tavak­si jää 419,11 euroa.”

    Et kuitenkaan ker­ro mikä oli asumistukesi/omavastuusi määrä? Outoa. Kela ei mak­sa sitä täysimääräisenä, tukeen vaikut­ta­vat neliöt ja muu omaisu­us. Asum­ituen­saa­jat elävät hyvin eri­lai­sis­sa ja mon­i­nai­sis­sa olois­sa tämän seikan suhteen. 

    Omavas­tu­u­osa mak­se­taan toimeen­tu­lotuel­la. Toimeen­tu­lotuel­la kus­tan­netaan myös muut elämiseen liit­tyvät menot kuten tuo mainit­se­masi sähkö ja saip­pua­pala ja kau­rahi­u­taleet. Kaikkien lasku­jen mak­su­un sin­ul­la on väit­tämäsi mukaan 419,11 euroa kuukaudessa. Asum­istuen omavas­tu­u­o­su­us on olel­lisen tärkeä point­ti, kos­ka emme voi tietää mitä sin­ulle todel­lisu­udessa jää käteen. Yhden hen­gen asum­is­neliöi­den mak­si­mi on 37, ja jos asun­to on suurem­pi sitä ei vält­tämät­tä toimeen­tu­lotues­sakaan huomioi­da (pst: tupakoi­vat vähä­varaiset eivät osta savuk­era­sioi­ta, tämä vain vinkik­si, — muutkin fak­tat kan­nat­taa tarkistaa).

    Tun­nen niin monia pie­nil­lä tuloil­la tai tukien varas­sa elävää ihmistä, ja yhdel­läkään heistä ei elämän­hallinnal­lisia ongelmia. Köy­hät oppi­vat piheik­si ja tarkoik­si kun ei ole kuin niukku­ut­ta jon­ka kanssa on elettävä.

    Lisäk­si tiedän, että kaikkein köy­him­mät eivät ole lainkaan noin apaat­tisia kuin mitä tääl­lä annetaan ymmärtää. 

    Teo­reet­tis­es­ti AZuu kuvit­telee asioiden ole­van niin, kos­ka teo­reet­tis­es­ti Suomes­sa ei ole köy­hiä ja on sitä mieltä että tuet vain apati­soi­vat ihmisiä kos­ka: “Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa tämä alimpi­en sosi­aalilu­okkien apa­t­ian kehit­tymi­nen on Suomea pidem­mäl­lä, on mm. Theodore Dal­rym­ple, slum­mis­sa elämän­työn­sä tehnyt psyki­a­tri, kir­joit­tanut usei­ta teok­sia tästä yllä kuva­tus­ta ilmiöstä (mm. Life at the Bot­tom).” Ja kos­ka Bri­ta­ni­as­sa apa­t­ian syynä on liian hyvä sosi­aa­li­nen tuki, tämä sama kauhea apa­tia uhkaa nyt myös meitä.

    Elet­tävä on. Ansai­ta voi mon­in­tavoin, ja sitä pait­si, vält­tyy mak­samas­ta vero­ja kun ei ole vira­nomais­ten rek­istereis­sä. Heitäkin on, ja yhä enem­män, epävi­ral­lisille työ­markki­noille kan­nat­taa mennä. 

    Suo­ma­laisen eri­laisi­in taloudel­lisi­in (vero yms.)helpotuksiin ja mui­hin tuki­in tot­tuneen pöhö-keskilu­okkaisen ihmisen kau­nainen katkeru­us ja pelot sekä ahdis­tus saa­vat tämän otuk­sen haaveile­maan sos­sun­tu­il­la elämis­es­tä, ja tui­jot­tele­maan kauhusekaisel­la inhol­la apaat­tisia köy­hiä. Haaveet oman vel­ton (kulutus)elämän jatkamis­es­ta niukem­mal­la bud­jetil­la ovat kyl­lä eri­a­sia kuin mitä se todel­lisu­udessa on.

    Vaan ans kat­too kun euro­maid­en talous­rom­ah­dus laa­je­nee, sil­loin kaik­ista han­ki­tu­ista elämisen­taidoista on hyö­tyä. Köy­hät kyl­lä selviävät, ne elämisen­taidot on han­kit­tu vuosien myötä. Se on todel­lista pääo­maa, ja pysyy omistajallaan.

  56. * opiske­li­ja saa noin 246–298 €/kk + asum­is­lisä 201,60 €/kk (+ mah­dolli­nen laina, joka mak­se­taan myöhem­min takaisin)
    * työtön saa noin 514,80 €/kk + asum­is­tukea parisen sataa 

    Jaa­has, taas laite­taan työt­tömät ja opiske­li­jat vastakkain. 

    Työtön:

    1. mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­ses­taan 20 %:n veron, joten työt­tömän 4 vkon kor­vauk­ses­ta työtön saa käteen 411,84 e. 

    2. jokainen työt­tömän ansait­se­ma euro vähen­tää hänen työt­tömyysko­r­vaus­taan 50 sentillä. 

    3. ei saa mis­tään mitään alen­nuk­sia, vain uima­hal­li­in saat­taa päästä, kun sitä ennen on riit­tävän selvästi osoit­tanut ole­vansa työtön, mihin ei riitä mikään työkkärin asiakaskortti. 

    Opiske­li­ja

    1. on mah­dol­lisu­us edulliseen opiske­li­ja-asun­toon, mihin usein liit­tyy ainakin HOAS:lla muitakin etu­ja, kuten sähkö, tietoli­iken­ney­htey­det jne. 

    2. saa liikku­miseen­sa alen­nus­liput, alen­nuk­sia har­raste­jut­tui­hin jne.

    2. saa ansai­ta tietyn sum­man vuodessa ilman, että opin­to­tu­ki siitä las­kee mitenkään. 

    Ja ennen kaikkea: opiske­li­jal­la on ihmis­ar­vo, mitä työt­tömäl­lä ei useinkaan ole, mikä näkyy mm. myös työn­saan­nis­sa. Jos opiske­li­ja ja työtön kil­pailee samas­ta työ­paikas­ta, niin mikähän mah­ta­nee olla lopputulos???

  57. Az on monin tavoin poikkea­va henkilö.

    Esimerkke­jä:

    1. Valin­nut vapaae­htois­es­ti olla tekemät­tä töitä ja lie­nee tyy­tyväi­nen val­in­taansa -> ei koe lainkaan työn­haus­ta ja kaikesta siihen liit­tyvästä pul­jaamis­es­ta tule­vaa stres­siä elämässään.

    2. Olema­ton tai vähäi­nen tarve samas­tua mui­hin ihmisi­in -> moni asia, mikä ihmisiä yleen­sä köy­hyy­dessä häir­it­see, ei var­maan az:ta juuri hait­taa. Esim. moni kokee ihmis­ar­von­sa riip­pu­van rahas­ta, minkä joh­dos­ta asi­at (kuten vuokra-asun­non saami­nen) vaikeu­tu­vat, kos­ka muut ihmiset ais­ti­vat tämän arvot­to­muu­den tun­teen ja kart­ta­vat sitä.

    3. Harv­inaisen paljon aivoka­p­a­siteet­tia ja mie­lenki­in­toa elämän eri osa-aluei­ta kohtaan. Helpot­taa mm. lakipykälien ulkoaopet­telus­sa. Kakkosko­h­ta puolestaan helpot­taa siinä, että pystyy ole­maan tiukkana virkail­i­jan syyllistäessä.

    4. Ilmeis­es­ti hyvät ham­paat, eikä muitakaan sairauk­sia (joi­ta siis voi olla myös ter­veel­lis­es­ti elävil­lä ihmisillä).

    5. Osaa pukeu­tua ja tod. näk. myös käyt­täy­tyä sivistyneesti.

    6. Tämä on vain arvaus, mut­ta tek­sti ainakin näyt­tää siltä että lap­sia ei ole tarvet­ta han­kkia (kor­jaa, az, jos olen väärässä).

    Jos kaik­ki työt­tömät oli­si­vat kuten az, ja heitä halut­taisi­in motivoi­da tekemään töitä, tukien määrä olisi var­maan ylim­i­toitet­tu. Mut­ta voisiko täl­laisia ihmisiä motivoi­da työn­tekoon vähem­mäl­läkään tuel­la? Ja, olen­naisem­min: suurin osa työt­tömistä (ja ihmi­sistä yleen­sä) ei ole kuten az. Ihmisen, jolle lakipykälien ulkoaopet­telu on ylivoimainen suori­tus, jol­la on voimakas lau­maid­en­ti­teet­ti, ja joka ei koe voivansa elää ilman lap­sia, on myös voita­va elää yhteiskunnassamme.

    Olen­nais­in­ta ei kyl­lä minus­takaan ole tukieu­ro­jen määrä, vaan tapa jol­la ne myön­netään. Kan­natan perus­tu­loa, kos­ka se pois­taa huonos­ti suo­ri­u­tuvil­ta ihmisiltä tukirum­ban pyörit­tämiseen ja työn­haku­un / kan­nat­ta­mat­tomas­ta työstä kieltäy­tymiseen liit­tyvät suori­tu­s­paineet, ja vapaut­taa hei­dät pohti­maan, mitä ihan oikeasti halu­aisi­vat elämäl­lään tehdä. Ja kan­nus­taa oikeaan työn­tekoon ja eteen­päin pyrkimiseen.

    Mut­ta siis hieno tek­sti, az! Voisit­pa ker­toa vielä hie­man lisää näi­den tekemiesi val­in­to­jen perusteista.

  58. Joku muukin lukee Dal­rym­pleä, suosittelen.

    Her­ra D kir­joit­taa erit­täin hyvin patolo­gioi­ta ihmishirviöistää, pum­meista, päi­hderi­ip­pu­vai­sista, jne. Niiden paikkansapitävyy­destä en osaa sanoa kun en muuten tapauk­sia tunne, mut­ta en nyt suo­ranais­es­ti epäile.

    Ja sit­ten esseen­sä lopus­sa Dal­rym­ple toteaa Kartha­go on tuhot­ta­va tyyp­pis­es­ti että syy on hyv­in­voin­ti­val­tio, hedo­nisti­nen kult­tuuri, tms. Kon­trasti loogis­es­ti etenevään ja viileän kuvaavaan tapausku­vak­seen häm­men­tää joka ker­ta yhtä paljon..

    Pis­tetään vähän mutkia suo­rauk­si. Kon­ser­vati­iveista demarei­hin (aatemaail­ma, ei puolue) val­lit­see hert­tainen yksimielisyys pas­sivoitu­misen kiroista. Ja kum­matkin halu­aa jotenkin hoitaa siihen vaikut­ta­vat yleiset rak­en­teet, demar­it halu­aa lisää vier­i­hoitoa ikäänkuin siihen olisi resursse­ja, kon­ser­vati­iv­it taas leika­ta tuet ikäänkuin kuin ottaisi vuo­teen­sa ja kävelisi jos joku vaan sanoisi että nouse ja oikeasti vuode­hoitoa tarvit­se­via ei olisi. Sit­ten on tää moraa­likon­ser­vati­poruk­ka mukaan lukien Dal­rym­ple joka kri­ti­soi social engi­neeringiä, sinän­sä oikein, siitä ettei se toi­mi ja halu­aa sen sijaan muut­taa koko kult­tuurin jotenkin parem­mak­si, ilman mitään selkeää aja­tus­ta siitä mitä tuo tarkalleen ottaen tarkot­taisi, mik­si se
    toimisi, miten se tehdään…

    Mun point­ti on se että kan­natan lämpimästi sosi­aal­i­tur­van järkevöit­tämistä vähem­män pas­sivoivak­si. Mut­ta ei se mikään pelas­tus ole eikä ihan yksinker­taista. Olen­naista olisi saa­da aikaan läh­es täystyöl­lisyys taval­la tai toisel­la, sen jäl­keen ihan kaik­ki ongel­mat työsyr­jin­nästä alka­en helpot­taa. Mulle on läh­es se ja sama miten tuo tehdään, mut­ta ei se työt­tömien kan­nus­timil­la tapahdu.

  59. Työtön: “Omavas­tu­u­osa mak­se­taan toimeen­tu­lotuel­la. Toimeen­tu­lotuel­la kus­tan­netaan myös muut elämiseen liit­tyvät menot kuten tuo mainit­se­masi sähkö ja saip­pua­pala ja kaurahiutaleet.”

    Omavas­tu­u­osa kus­tan­netaan toimeen­tu­lotuel­la, mut­ta ei sil­lä 419 eurol­la. Se jää käteen asum­is­meno­jen jäl­keen. Mak­set­ta­va tuki las­ke­taan siten.

  60. Saaran luon­nehd­in­taa az:ista

    Osaa pukeu­tua ja tod. näk. myös käyt­täy­tyä sivistyneesti.

    Mis­tä näin päät­telet? Ja mik­si olisi jotenkin myön­teistä, että ihmi­nen “osaa pukeu­tua”? Ja mitä on “sivistynyt käytös”?

    Min­ulle on tul­lut kuva todel­la epä­sosi­aalis­es­ta henkilöstä, joka herät­tää käyt­täy­tymisel­lään livenä suo­ranaista häm­men­nys­tä. Voin olla aivan väärässä ja sik­si sanonkin vain, että min­ulle on tul­lut tämä kuva. 

    Fik­suhan tuo on kuin mikä ja osaa kir­joit­taa, mut­ta en kyl­lä äkkipäätä kut­su­isi illalliselle. 

    Blogikir­joit­telu nyt on oma maail­mansa. Ihan liikaa päät­telet minus­takin kaikenlaista.

  61. Ksan­tip­pa, en ymmär­rä tuo­ta vero­jut­tuasi. Vaik­ka siitä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta otet­taisi­in ennakkopidä­tys, niin eikö tämän saa takaisin sit­ten lop­ullises­sa vero­tuk­ses­sa? Ei kai pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la vuosi kau­sia eläväl­lä voi tulot nous­ta niin korkeik­si, että hän jou­tu­isi tulovero­ja maksamaan. 

    Mitä lisäan­sioi­hin tulee, niin niil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, jos ver­tail­laan pelkäl­lä opin­tora­hal­la ja pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la eläviä. 

    Opiske­li­jat tosi­aan saa­vat joitain alen­nuk­sia, mut­ta toisaal­ta hei­dän on pakko opiskel­la täyspäiväis­es­ti, kun taas samaan aikaan työtön voi tehdä asioi­ta, jot­ka säästävät hänelle rahaa. Ensim­mäisenä mieleen tulee lounas­ruokailu. Työtön voi koka­ta itselleen, opiske­li­jan on melkein pakko syödä opiske­li­jar­avin­to­las­sa (jos halu­aa lämpimän aterian). 

    Lisäk­si opiske­li­jan on han­kit­ta­va opin­tovä­lineitä ja liikut­ta­va kodin ja opin­topaikan välil­lä joka päivä. Var­maan työt­tömäl­läkin jotain liikku­mis­tarvet­ta on, mut­ta tuskin kuitenkaan yhtä tiheään kuin opiskelijalla. 

    Kyl­lä minus­ta on varsin selvää, että pelkäl­lä opin­tora­hal­la elämi­nen on taloudel­lis­es­ti tiukem­paa kuin työ­markki­nat­uel­la eläminen. 

    Toinen asia on siten tuo mainit­se­masi “ihmis­ar­vo”. Az:n kir­joituk­ses­ta päätellen hän ei ainakaan kokenut elävän­sä ihmis­ar­vo­ton­ta elämää. Joku toinen työtön voi hyvinkin kokea, enkä epäile lainkaan, että juuri työt­tömäk­si putoami­nen on varsin kova isku itsetunnolle. 

    Itse näk­isin kuitenkin merkit­tävim­män eron suh­tau­tu­mises­sa tule­vaisu­u­teen. Opiske­li­ja tietää opin­toa­jan ole­van väli­aikaista, kun taas työt­tömäl­lä (etenkään jol­lain ikään­tyneel­lä tai huonos­ti koulute­tul­la) ei ole mitään takei­ta uuden työ­paikan saamisesta.

    1. Ei kai pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la vuosi kau­sia eläväl­lä voi tulot nous­ta niin korkeik­si, että hän jou­tu­isi tulovero­ja maksamaan. 

      Kyl­lä joutuu. Menee run­sas sata­nen veroa kuukaudessa. Opis­nto­tukea verote­taan samo­jen peri­aat­tei­den mukaan, joten tästä ei eroa syn­ny. Ero syn­tyy, jos men­nään töi­hin. Ansio­tu­lot leikkaav­bat työt­tömyys­tur­vaa, opin­tokea vat­sa aika korkean rta­jan jälkeen.

  62. työtön, edelleenkin on aivan yhden­tekevää, mikä az:n asum­istuen suu­ru­us on, kun hän saa lop­ut asum­is­menois­taan kuitenkin toimeen­tu­lotues­ta. Ja siis tämän päälle tulee se 419 euron peru­sosa, jol­la hän kus­tan­taa kaiken muun. 

    On melko lail­la selvää, etteivät hänen asum­is­neliön­sä ylitä 37:ä, kos­ka hänen vuokransa on melko alhainen ja hän sanoi asu­vansa suht hyväl­lä alueel­la Helsingissä.

  63. Itsekin AZn elämän­ta­paan tutus­tuneena, niin veikkaan että hänel­lä on kohta­lainen per­in­tö tulos­sa ja näin voi elel­lä ilman huol­ta eläk­keen­sä tasostaan. No min­im­imeläk­keen taso on toimeen­tu­lotuen taso.

    Ja lisäk­si AZ ken­ties on vielä niin nuori, että esim. ham­paiden kun­to on sel­l­ainen, että eivät tuo­ta huol­ta ja kipua. Ham­paiden kun­nolli­nen hoito yksi­tyisel­lä ham­masase­mal­la toimeen­tu­lo­tuk­i­laiselle mak­saa mal­tai­ta, eikä toimeen­tu­lo­tu­ki tunne yksi­ty­is­ten ham­masasemien lasku­ja — edes osak­si kun­nal­liseen mak­su­un verrattuna.

  64. az:lle kysymys:

    Mitä tapah­tu­isi, jos kaik­ki tuet vain yksinker­tais­es­ti loppuisivat. 

    Kuolisitko nälkään vai alka­isitko ker­jätä vai mitä tapahtuisi? 

    Alka­isitko ehkä miet­tiä joitain toimeen­tu­lon lähteitä?

    Eli mitä?

  65. Ksan­tip­pa:

    Luin, että kansane­dus­ta­jien palkkioiden määrän van­hvis­t­a­mi­nen siir­ret­ti­in kanslia­toimikun­nan palkkiotoimikun­nalle. Tuo­han käytän­nössä on tarkoit­tanut juuri sitä, että kansane­dus­ta­jien palkkioiden suu­ru­us lähti melkoiseen lentoon. … Miten tuo tekee kir­joituk­ses­tani luikuria? En näe tuos­sa mitään, mitä olisi siir­ret­ty edus­ta­jan palkkioon, mikä olisi ennen mak­set­tu erikseen?

    Vuon­na 2000 kansane­dus­ta­jien palkkio oli 4541 €. Sen jäl­keen se on nous­sut keskimäärin 3 % vuodessa. Kun 1995 palkkio oli 2706 €, se ehti nous­ta vuo­teen 2000 men­nessä 68 % eli melkein 11 % vuodessa. Tähän nousu­un on syynä muun­muas­sa se että kansane­dus­ta­jat sai­vat 1995 verol­lisia kuluko­r­vauk­sia sen 2706 €:n päälle, mut­ta ne las­ket­ti­in vuon­na 2000 mukaan siihen 4541 €:n palkkioon.

    … 1980-luvun lop­ul­ta. Tuol­loin­han sekä sosi­aal­ituet että työt­tömyysko­r­vauk­set oli­vat ostovoimal­taan ihan toisel­la tasol­la kuin nyt…

    Voisitko vas­ta­ta min­un kysymyk­si­i­ni? Mitä sinä kuvit­telet täl­laisel­la las­ket­telul­la saavuttavasi?

  66. Ksan­tip­pa, en ymmär­rä tuo­ta vero­jut­tuasi. Vaik­ka siitä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta otet­taisi­in ennakkopidä­tys, niin eikö tämän saa takaisin sit­ten lop­ullises­sa vero­tuk­ses­sa? Ei kai pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la vuosi kau­sia eläväl­lä voi tulot nous­ta niin korkeik­si, että hän jou­tu­isi tulovero­ja maksamaan. 

    Työtön ei joudu mak­samaan val­tion­veroa, mut­ta kun­nal­lisveron kyl­läkin. Vähen­nys­ten puut­tumisen vuok­si työtön mak­saa keskimäärin 20 % veroa, jois­sakin kun­nis­sa saat­taa tul­la vähäi­nen palau­tus, jois­sakin kun­nis­sa 20 % ei riitä, vaan työtönkin joutuu mak­samaan mätkyjä. 

    Työtön ei siis saa mak­sami­aan vero­ja takaisin. 

    Mitä lisäan­sioi­hin tulee, niin niil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, jos ver­tail­laan pelkäl­lä opin­tora­hal­la ja pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la eläviä. 

    On sikäli, että opiske­li­ja voi helpom­min paran­taa lisäan­sioil­la tilan­net­taa, työt­tömäl­lä lisäan­sioiden han­kkimi­nen voi sekoit­taa täysin hänen elämän­sä, kun kor­vausten mak­su menee katkolle joskus viikoik­sikin odot­ta­maan mak­sa­jan päätöstä asiassa. 

    Työtön voi koka­ta itselleen, opiske­li­jan on melkein pakko syödä opiske­li­jar­avin­to­las­sa (jos halu­aa lämpimän aterian). 

    Harvem­min­pa­han opiskelu estää kokkaa­mas­ta itselleen ruokaa. 

    <PLisäk­si opiske­li­jan on han­kit­ta­va opin­tovä­lineitä ja liikut­ta­va kodin ja opin­topaikan välil­lä joka päivä. 

    Tuo taitaa riip­pua vähän siitä, mitä ja mis­sä opiskelee. Olen itsekin ollut opiske­li­ja ja lähipi­iris­säni on täl­läkin het­kel­lä usei­ta opiske­li­joi­ta. Itse ainakin pär­jäsin hyvin kir­jas­ton tarjoomuksilla.

    Kyl­lä minus­ta on varsin selvää, että pelkäl­lä opin­tora­hal­la elämi­nen on taloudel­lis­es­ti tiukem­paa kuin työ­markki­nat­uel­la eläminen. 

    Saat­taa olla. Tois­saal­ta opiske­li­ja on yleen­sä nuori ja usein ter­vekin. Työtön ei vält­tämät­tä ole kumpaakaan, joten tuol­lainen ver­tailu on turhaa. 

    Toinen asia on siten tuo mainit­se­masi “ihmis­ar­vo”. Az:n kir­joituk­ses­ta päätellen hän ei ainakaan kokenut elävän­sä ihmis­ar­vo­ton­ta elämää. 

    Az ker­too, että hänel­lä on asperg­er-oirey­htymä. Tuo taitaa vaikut­taa olen­nais­es­ti hänen asen­teisi­in­sa ja suhtautumiseensa. 

    Itse näk­isin kuitenkin merkit­tävim­män eron suh­tau­tu­mises­sa tule­vaisu­u­teen. Opiske­li­ja tietää opin­toa­jan ole­van väli­aikaista, kun taas työt­tömäl­lä (etenkään jol­lain ikään­tyneel­lä tai huonos­ti koulute­tul­la) ei ole mitään takei­ta uuden työ­paikan saamisesta. 

    Itse asi­as­sa har­mit­telin, että tuo puoli jäi asi­as­sa kir­joit­ta­mat­ta, mut­ta sinähän tuon teit.

  67. Tähän nousu­un on syynä muun­muas­sa se että kansane­dus­ta­jat sai­vat 1995 verol­lisia kuluko­r­vauk­sia sen 2706 €:n päälle, mut­ta ne las­ket­ti­in vuon­na 2000 mukaan siihen 4541 €:n palkkioon. 

    Mah­datko nyt sotkea meppei­hin? Mikäli en ihan väärin muista, niin heil­lä taidet­ti­in lisätä ainakin joitakin kuluko­r­vauk­sia palkkioon. En ole tuos­ta kuitenki­in varma.

    Mitä tulee koti­maisi­in kansane­dus­ta­ji­in, niin väität väärin, mikä nyt olisi pitänyt olla selvä jo linkkaa­masi perusteella. 

    Mut­ta linkkaan minäkin: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/palkkiot.htx#Kulukorvaus

    Kuluko­r­vaus

    Kansane­dus­ta­jan palkkion ohel­la edus­ta­jalle mak­se­taan joka kuukau­den 15. päivä kuluko­r­vaus, joka on tarkoitet­tu kansane­dus­ta­jan tehtävästä aiheutu­vien kus­tan­nusten mak­samiseen. Kuluko­r­vaus on vero­ton­ta. Valiokun­takok­ouk­sista ei mak­se­ta eril­lisiä kok­ous­palkkioi­ta. Myöskään yö- ja viikon­lop­puis­tun­noista ei edus­ta­jalle mak­se­ta lisäpalkkiota.

    Edus­ta­jan koti­paikas­ta riip­puen hän saa kuluko­r­vaus­ta 30 pros­entin (986,81 euroa), 40 pros­entin (1 315,75 euron) tai 55 pros­entin (1 809,15 euron) mukaan. 

    Min­un osaltani asia ei anna aihet­ta enempään.

  68. Mut­ta toisaal­ta opiske­li­ja on kokon­aan tulo­ton kesäl­lä, yleistä asum­is­tukea ja työt­tömyys­tur­vaa mak­se­taan vuo­den ympäri. 

    Itsekin olen kuitenkin sitä mieltä että opin­totuen tulo­valvon­ta kan­nus­taa työhön selvästi enem­män kuin työttömyysturvan.

    Onko muuten Osmo ollut ajatuk­se­na että kun asum­is­tu­ki remon­toidaan niin se valvot­taisi­in nykyisen asum­is­lisän tavoin verotuksessa? 

    Jos se on jonkun mielestä liian por­rastet­tu, niin voisi vaik­ka sisäl­lyt­tää mah­dol­lisu­u­den nos­taa puo­likkai­ta tukikuukau­sia? Jos taas asum­is­tukea on vahin­gos­sa nos­tanut liian vähän, niin sen voisi mak­saa taval­laan “asum­is­tukipalau­tuk­se­na” kun vero­tus vahvis­tuu. Eli se olisi vähän kuin asumiseen sidot­tu negati­ivi­nen tulovero.

  69. Nim­imerk­ki az kirjoitti:
    “Kesäku­un asumistuki+toimeentulotuki oli 959,11 euroa. Vuokra on 540. Kulutet­tavak­si jää 419,11 euroa.”

    Johon nim­imerk­ki “työtön” kommentoi:
    Et kuitenkaan ker­ro mikä oli asumistukesi/omavastuusi määrä? Outoa.

    No, Kelan sivuil­ta löy­tyy laskuri jol­la voi laskea että 540 e/kk vuokraan Helsingis­sä saa, jos on tarpeek­si pienet tulot, yleistä asum­is­tukea 323,96 e/kk. Tästä voi päätel­lä että 540 — 323,96 = 216,04 e/kk jää sit­ten sos­sun mak­set­tavak­si. Ei tässä mitään outoa pitäisi olla.

    Mut­ta jos et vielä ymmärtänyt, ker­ro toki, niin vään­nämme lisää rautalankaa.

  70. Eli­na:

    “Ja mik­si olisi jotenkin myön­teistä, että ihmi­nen “osaa pukeu­tua”? Ja mitä on “sivistynyt käytös”?”

    Saara luet­teli point­te­ja, joiden ansios­ta az ehkä pär­jää mui­ta sos­sun asi­akkai­ta parem­min. Kyseiset omi­naisu­udet siis oli­si­vat az:n itsen­sä kannal­ta myön­teisiä hänen oman elämässä pär­jäämisen­sä näkökul­mas­ta. Esim. se asun­non saami­nen lie­nee helpom­paa, jos ei näytä rähjäiseltä ja osaa kom­mu­nikoi­da vuokraisän­nän ymmärtämäl­lä kielellä.

  71. Azin on turha ottaa yhteyt­tä mihinkään toimit­ta­jaan, sil­lä yksikään merkit­tävä lehti tai muu media ei julkaise noin “väärää” näkemystä. 

    Sen sijaan “oikei­ta” näke­myk­siä ne julkai­se­vat mielellään.

  72. Ksan­tip­pa, kiitos tuos­ta vero­selvi­tyk­ses­tä. Minus­ta sys­tee­mis­sä, jos­sa työt­tömälle annetaan yhdel­lä kädel­lä ja ote­taan pois toisel­la, ei ole mitään tolkkua.

    Mut­ta sit­ten tähän:“Harvemminpahan opiskelu estää kokkaa­mas­ta itselleen ruokaa.” sanois­in, että nyt kyl­lä teitä aika härskin tem­pun, kun olin edi­toit lain­auk­ses­tasi pois sen kohdan, jos­sa selvästi sanoin puhu­vani lounas­ruokailus­ta. On selvää, että täyspäiväisel­lä opiske­li­jal­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ryhtyä kokkaa­maan luen­to­jen välil­lä itselleen lounas­ta. Noin ainakin asia oli sil­loin, kun itse opiske­lin. Opiske­li­jaruokailu, vaik­ka sub­ven­toitua olikin, oli yksi merkit­tävä kuluerä kuukau­si­bud­jetis­sani ja olisi var­masti ollut pienem­pi, jos olisin ollut täyspäiväis­es­ti kotona ja voin­ut itse koka­ta lounaani. 

    Tois­saal­ta opiske­li­ja on yleen­sä nuori ja usein ter­vekin. Työtön ei vält­tämät­tä ole kumpaakaan, joten tuol­lainen ver­tailu on turhaa. 

    Minus­ta sairaudet ovat täysin erilli­nen asia työt­tömyy­den ja opiskelun ver­tailun kannal­ta. Sairaista pitää toki pitää huol­ta ja sairauk­sista tule­via lisäkus­tan­nuk­sia painaa alas, mut­ta tätä ei minus­ta tule sotkea siihen, miten työt­tömistä tai opiske­li­joista pide­tään huol­ta. Työt­tömät eivät minus­ta siis ole oikeutet­tu­ja korkeaan tuk­i­ta­soon _siksi_, että heistä isom­pi osa on sairai­ta, vaan ennem­minkin niin, että sairaat ovat oikeutet­tu­ja korkeam­paan tuk­i­ta­soon (tai ideaal­isti ilmaiseen ter­vey­den­hoitoon) riip­pumat­ta hei­dän muus­ta elämäntilanteestaan.

    Niin­pä ver­tailu työt­tömän ja opiske­li­jan välil­lä pitää kyl­lä minus­ta tehdä ter­vei­den tapausten kesken ja olen edelleen sitä mieltä, että työtön saa parem­man elin­ta­son kuin opin­tora­han varas­sa elävä opiskelija.

  73. Eli­na:

    Saaran luon­nehd­in­taa az:ista

    Osaa pukeu­tua ja tod. näk. myös käyt­täy­tyä sivistyneesti.

    Mis­tä näin päät­telet? Ja mik­si olisi jotenkin myön­teistä, että ihmi­nen “osaa pukeu­tua”? Ja mitä on “sivistynyt käytös”?

    Pukeu­tu­mis­tai­dostaan az ker­toi ihan itse. Sivistynyt käytös on tässä tapauk­ses­sa sel­l­aista, joka vaku­ut­taa vuokranan­ta­jan. Pukeu­tu­mis­taito on työt­tömän elämää helpot­ta­va asia mm. tästä samas­ta syystä.

    Min­ulle on tul­lut kuva todel­la epä­sosi­aalis­es­ta henkilöstä, joka herät­tää käyt­täy­tymisel­lään livenä suo­ranaista häm­men­nys­tä. Voin olla aivan väärässä ja sik­si sanonkin vain, että min­ulle on tul­lut tämä kuva.

    Hie­man saman­ta­painen kuva min­ullekin on tul­lut, mut­ta tämä ei ole ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että osaa (niin halutes­saan ja sen hyödyl­lisek­si kok­ies­saan) käyt­täy­tyä hyvin.

  74. Mut­ta sit­ten tähän:”Harvemminpahan opiskelu estää kokkaa­mas­ta itselleen ruokaa.” sanois­in, että nyt kyl­lä teitä aika härskin tem­pun, kun olin edi­toit lain­auk­ses­tasi pois sen kohdan, jos­sa selvästi sanoin puhu­vani lounas­ruokailus­ta. On selvää, että täyspäiväisel­lä opiske­li­jal­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ryhtyä kokkaa­maan luen­to­jen välil­lä itselleen lounasta. 

    Eväät on tun­tem­aton käsite? 😀

    Niin­pä ver­tailu työt­tömän ja opiske­li­jan välil­lä pitää kyl­lä minus­ta tehdä ter­vei­den tapausten kesken ja olen edelleen sitä mieltä, että työtön saa parem­man elin­ta­son kuin opin­tora­han varas­sa elävä opiskelija. 

    Ehkäpä selitän tarkem­min ajatuk­senkulkuani, vaik­ka taitaakin tul­la lun­ta tupaan. 

    Min­ul­la on sen luokan taus­ta, että jos siitä ker­toisin, niin harvem­pi uskoisi, että puhun edes lähi­mainkaan tot­ta. Jos nyt jou­tu­isin uudelleen käymään sen läpi, mitä olen elämässäni joutunut käymään, tuskin selviäisin muu­ta­maa kuukaut­ta kauem­paa hengis­sä. Mut­ta nuore­na kestokyky ja jak­sami­nen on ihan toista luokkaa. 

    Min­ul­la oli ehkä vuosi tai pari sit­ten erääl­lä keskustelu­pal­stal­la keskusteluses­sio nim­imerk­ki Kolmikymp­pinen kanssa. Kävin keskustelua vähän pilke silmässä, mut­ta Kolmikymp­piselle jut­tu tun­tui ole­van haudanvakava. 

    Kolmikymp­pinen oli lukenut Osku Pajamäen kir­jan, jos­sa tämä ilmeis­es­ti syyl­listää suuret ikälu­okat vähän kaikesta. Kolmikymp­pinen oli aivan innois­saan kir­jas­ta ja jatkoi suurten ikälu­okkien syyl­listämistä siitä, mihin Pajamä­ki oli kai jäänyt. Kun ei enää muu­ta vihas­saan keksinyt, Kolmikymp­pinen syyt­ti suuria ikälu­okkia siitä, että ympäröimäl­lä nuorem­man sukupol­ven hyv­in­voin­nil­la, he ovat tehneet siitä pullamössöä.

    Mihin tuol­la pyrin? Olen vähän sitä mieltä, että sodan­jälkeisen sukupol­ven suurin rikos nuorem­paa sukupolvea kohtaan on se, että sodan­jälkeinen sukupolvi on yrit­tänyt antaa jälkipolville kaiken mah­dol­lisen hyvän, mis­tä itse jäivät paitsi. 

    Kuitenkin jokaisen sukupol­ven pitäisi saa­da itse rak­en­taa nuore­na elämään­sä eikä päästä liian valmi­ille. Ei sodan­jälkeinen sukupolvikaan päässyt, ei edes opiskelun osalta. Muis­taak­seni opin­to­tu­ki tuli voimaan vas­ta v. 1968. 

    En toki ole sitä mieltä, ettei opin­to­tukea saisi olla, vaan olen sitä mieltä, ettei sen tarvit­sekaan kovin suuri olla (apua, nyt var­maan heit­etään jo lan­takokkareil­la :D).

    Annetaan lisää paukku­ja: vel­jel­läni oli tapana tode­ta, että hyv­in­voin­ti tuot­taa hirviöitä, puute ihmisiä. Kun kat­sas­taa tätä maail­maa, niin jotain tot­ta tuos­sa on. 

    Työt­tömyysko­r­vaus on eri asia. Siinä työtön saa kor­vaus­ta siitä, ettei hänelle yhteiskun­nas­ta riitä PALKKAtöitä. Perus­tu­ki on minus­ta parem­minkin liian pieni, ottaen huomioon työt­tömien ikä­jakau­man, ter­vey­den­ti­lan (sairausko­r­vauk­set eivät ter­vey­den­ti­lan puut­tei­ta useinkaan kor­vaa) ja sen, että tule­vaisu­us on hämärän peitossa. 

    Lukaisin jostain, että joku pro­fes­sori on kuuli­joilleen toden­nut, että ‘kun kohtaat­te työt­tömän, kumar­takaa syvään, sil­lä se hyvä, mikä teil­lä on, on työt­tömien ansiota’. 

    Olen samaa mieltä. Perustelu­ja väit­teel­leni voi hakea vaikka­pa googlaa­mal­la sanan NAIRU tai Mil­ton Friedman. 

    Lib­er­aali markki­na­t­alous mak­sat­taa hyv­in­voivan väestön hyv­in­voin­nin työt­tömil­lä. Mekanis­mista saa vähän kuvaa, kun kuvit­telee, että kaikille työt­tömille järjesty­isi palkkatyö eikä kukaan jou­tu­isi sijaan työt­tömäk­si. Se tietäisi ostovoiman kasvua, mikä taas tietäisi hin­to­jen nousua, se taas tietäisi palkkata­son nousua… jne. Kunnes sit­ten taas päädyt­täisi­in siihen havain­toon, että lib­er­aali markki­na­t­alous ei voi noin toimia ja alet­taisi­in potkia ihmisiä taas työttömiksi. 

    Työt­tömiä pakote­taan palkat­tomi­in töi­hin juuri sen vuok­si, ettei hei­dän tulota­son­sa ja siis ostovoimansa kas­vaisi. Kaik­ki muut peruste­lut ovat hömppää. 

    Minus­ta työt­tömien elin­ta­son pitäisikin olla parem­pi kuin opiske­li­joiden. Jos työtä ei halu­ta jakaa, pitäisi jakaa työn tulosta.

  75. Bri­tan­ni­as­ta, jos­sa tämä alimpi­en sosi­aalilu­okkien apa­t­ian kehit­tymi­nen on Suomea pidem­mäl­lä, on mm. Theodore Dal­rym­ple, slum­mis­sa elämän­työn­sä tehnyt psyki­a­tri, kir­joit­tanut usei­ta teok­sia tästä yllä kuva­tus­ta ilmiöstä (mm. Life at the Bot­tom). Suosi­tan tutus­tu­maan, ettei voi­da tode­ta, ettei tiedet­ty, mihin tämä kehi­tys kulkee.

    City-jour­nal on näköjään julkaissut on-line:

    http://winteryknight.wordpress.com/2009/12/17/you-should-read-theodore-dalrymples-life-at-the-bottom-for-free-online

  76. Jep, kyl­lähän opiske­li­jal­la on joitakin kivo­ja etu­ja. Mut­ta entä toimeen­tu­lotuel­la? Ilmainen sähkö, ilmainen kämp­pä (opiske­li­jalle maks 200e asum­is­tukea), ilmainen vesi, ilmainen koti­vaku­u­tus, ilmainen ter­vey­den­huolto, ilmaiset lääk­keet, ilmaiset silmäl­a­sit, suurim­malle osalle ilmaiset kodinkoneet tarvit­taes­sa — siis jos talos­sa ei ole esimerkik­si pesutupaa.

    Plus tietysti itse tuki on läh­es kak­si ker­taa suurem­pi. Aika has­sua väit­tää opiske­li­jan etu­ja jotenkin hyviksi.

  77. lukaisim­pa tätäkin..

    miten hel­vetis­sä voi ihail­la henkilöä, joka äärim­mäisen laskel­moiden heit­täy­tyy muiden elätet­täväk­si ja vie nekin yhteiskun­nan varat joltain vielä paljon vaka­mam­min niitä tarvitsevalta?

    mil­lä perus­teel­la kenel­läkään on velvol­lisu­us elät­tää az:taa tai vas­taavia? ja samal­la hänel­lä ei ole velvol­lisu­us antaa lainkaan omaa panos­taan muille? ihail­tavaa on ain­oas­taan säästävä elämän­ta­pa, mut­ta muu on kar­mai­se­vaa luettavaa!

    mitä tääl­lä ihmisil­lä oikein päässä liikkuu? samanaikaisti kun tääl­lä lev­eil­lään ja joukoin tapute­taan tuom­moi­selle, sairaaloi­hin jonot­taa val­ta­va määrä val­tavas­sa hädässä ole­via ihmisiä; koko elämän­sä töitä tehneitä viimeisiä hen­gen­ve­to­jaan vetäviä van­huk­sia ei hoide­ta lainkaan säädyl­lis­es­ti, skit­sofreenikot eivät saa apua, vam­maisille lap­sille ei saa­da han­kit­tua tarpeel­lisia hoito- ja tuk­i­toimia jne.

    toiv­ot­tavasti joudutte itse näi­hin jonoi­hin, tarvit­sette apua ja saat­te ei-oota — ja lapsenne myös ja muis­telette mitä täl­läkin pal­stoil­la hur­rat­en kir­joit­telette! ottakaa sil­loin yhteyt­tä, niin muis­tu­tan, jos ei muuten muis­tu mieleen!

    haloo

  78. Ksan­tip­pa:

    Eväät on tun­tem­aton käsite? 

    Jotenkin arvasin, että heität tämän viimeisenä kort­ti­na pöytään, kun et vaan voi tun­nus­taa, että lämpimän päiväa­ter­ian syömi­nen on työt­tömälle halvem­paa kuin opiskelijalle. 

    Työt­tömyysko­r­vaus on eri asia. Siinä työtön saa kor­vaus­ta siitä, ettei hänelle yhteiskun­nas­ta riitä PALKKAtöitä. 

    Siis mis­tä tuo on kor­vaus? Eihän yhteiskun­ta saa siinä mitään vasta­lah­jak­si? Sin­un talous­teo­ri­asi siitä, että työt­tömät pyörit­tävät yhteiskun­taa, ovat täysin perusteettomia. 

    Mekanis­mista saa vähän kuvaa, kun kuvit­telee, että kaikille työt­tömille järjesty­isi palkkatyö eikä kukaan jou­tu­isi sijaan työt­tömäk­si. Se tietäisi ostovoiman kasvua, mikä taas tietäisi hin­to­jen nousua, se taas tietäisi palkkata­son nousua… jne. Kunnes sit­ten taas päädyt­täisi­in siihen havain­toon, että lib­er­aali markki­na­t­alous ei voi noin toimia ja alet­taisi­in potkia ihmisiä taas työttömiksi. 

    Het­ki­nen, siis jos työt­tömät oli­si­vat tuot­tavis­sa töis­sä, tuotet­taisi­in luon­nol­lis­es­ti enem­män, mut­ta niin myös kulutet­taisi­inkin (kos­ka työt­tömien ostovoima kas­vaisi). Sekä tar­jon­ta että kysyn­tä oli­si­vat kas­va­neet. Mil­lä perus­teel­la siis hin­nat nousisivat? 

    Enkä tuo­ta viimeistä päät­te­lyäsi ymmär­rä. Vaik­ka palkkata­so nousisikin, niin mik­si tämä johtaisi siihen, että “lib­er­aali markki­na­t­alous ei voi toimia”, kun lib­er­aalin markki­na­t­alouden peri­aate on juuri se, että asian, jol­la on kysyn­tää (tässä tapauk­ses­sa työ), hin­nan pitääkin nousta. 

    Työt­tömyyspäivära­ha ehkä alun­perin ajatelti­in kor­vauk­sek­si siitä, että työtön on “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä”, mut­ta 1990-luvun lama pysyvine pitkäaikaistyöt­töm­i­neen muut­ti kyl­lä tätä aja­tus­ta. Nyky­isin se on ennem­minkin siis tae vain sille, että kaik­ki pysyvät kohtu­ullis­es­ti leivän syr­jässä kiin­ni. Tämä on yksi syy, mik­si sys­tee­mi vaatisi täysin uudelleen ajat­telun ja perus­tu­lon käyttöönoton. 

    Opin­to­tu­ki, johon oikeasti liit­tyy vaa­timus opin­to­jen edis­tymis­es­tä on ennem­minkin “kor­vaus” opiske­li­jalle siitä, että hän tekee itses­tään arvokkaam­man työ­markki­noille ja siten toivon mukaan tule­vaisu­udessa mak­saa kaiken korkoi­neen veroina takaisin, mut­ta en nyt ole eri­tyisen vaku­ut­tunut, onko tämäkään järkevä aja­tus, kos­ka opiske­li­ja itse on se, joka eniten opin­to­jen­sa tuot­ta­mas­ta arvon­nousus­ta työ­markki­noil­la tulee hyötymään. 

    En ymmär­rä, mitä tuo ikälu­ok­ista kir­joit­ta­masi tähän liit­tyy. Kaik­ki kir­joit­ta­mani kos­kee luon­nol­lis­es­ti niin nuo­ria kuin van­ho­jakin. Se, että nyky-yhteiskun­ta on varakkaampi kuin 1960-luvul­la, ei ainakaan minus­ta perustele mitenkään sitä, että nyky­opiske­li­joiden pitäisi elää niukem­min kuin nykytyöttömien.

  79. nim­im. U.

    AZ:n kir­joi­tus­ta voi ihail­la rehellisyy­destä ja siitä, että hän on ensim­mäi­nen ihmi­nen joka ottaa kiitol­lise­na vas­taan sen mitä veron­mak­sajil­ta saa. Läh­es jokainen suo­ma­lainen työtön valit­taa päivät pitkät kovaan ääneen sitä, ettei toimeen­tu­lo­tu­ki riitä mihinkään. Jokainen täysi­järki­nen ihmi­nen tajuaa että sil­lä elää val­lan main­iosti. Toiset elävät jopa opin­totuel­la, joka saat­taa jäädä ostovoimal­taan n. 1/3 toimeen­tu­lotues­ta (vuokrata­sos­ta riippuen).

    AZ:n kir­joi­tus on antaa lois­tavaa kon­tras­tia perus­sos­supum­min asen­teisi­in verrattuna.

    Suomes­sa on n. 80.000 avoin­ta työ­paikkaa. Mon­tako luulette niitä ole­van jos työt­tömien tuet vaik­ka edes puolitetaan?

  80. Ksan­tip­pa:

    Jep, siis työn tulok­sia tot­takai jae­taan. Työtön vain perus­taa yri­tyk­sen ja nap­paa itselleen osan muiden töistä. Sel­l­aisen henkilön, joka ei osal­lis­tu esimerkik­si yhteiskun­ta­palvelu­un (tai opiskele vaa­timusten mukaises­ti) ei pitäisi saa­da pen­niäkään. Lapset, vam­maiset, sairaat ja eläkeläiset ovat asia erikseen.

    Suomes­sa riit­tää töitä. Täl­lä het­kel­lä avoin­na on 80.000 työ­paikkaa. Toimeen­tu­lo­tu­ki myös vas­taa mon­en alan palkkata­soa, joten sen vastik­keek­si tulisi vaa­tia 40h työvi­ikkoa sos­sun palveluksessa.

  81. ter­ve puutsa

    luepa eil­isil­lan miet­teitäni otsikon “Houkut­teleeko perus­tur­va pum­mil­la elämiseen” alta.

    kyl­lä az ottaa kiitol­lise­na vas­taan sen mitä veron­mak­sajil­ta saa, siitä en kir­joit­tanut. mielestäni vitut­taa se kiitol­lisu­us ja röyhkeys. mik­si hän ei anna omaa panos­taan siinä laa­ju­udessa miten pystyisi?

    mik­si min­un pitäisi käyt­tää vapaa-aikaani siihen, että elätän min­ulle tun­tem­at­to­mia henkilöitä, kun läheiseni ovat jääneet paljon vaikeam­paan ase­maan kuin az saa­mat­ta yhtään sen enempää? 

    eihän az:kään käytä tip­paakaan vapaa-aikaansa sen eteen että minä saisin vaikka­pa uuden tietokoneen? eikös se olisi reilua?

    tuleeko minus­takin ihail­ta­va henkilö, jos muu­tan suh­tau­tu­miseni ja elämän­ta­pani saman­laisek­si kuin az? taidan olla kap­i­tal­i­s­tirois­to, kun käyn töis­sä ja elätän itseni ja lähim­mäiseni. mut­ta hur­raa, ihailka­amme az:n elämäntyyliä!

    edelleen, tääl­lä on järkyt­täviä mielipiteitä!

  82. Saaran päätelmien pohja:

    Pukeu­tu­mis­tai­dostaan az ker­toi ihan itse.

    Az ker­toi, että hänel­lä on viisi ulkoilu­takkia ja kak­si pukua kaapissa. 

    Näkemät­tä näitä ulkoilu­takke­ja ja puku­ja en tek­isi mitään johtopäätök­siä “pukeu­tu­mis­tai­dos­ta”.

    Silmääni särähti muutenkin tuo “osaa pukeu­tua”. Meil­lä lapset ovat osan­neet pukeu­tua siinä kol­men ikävuo­den paikkeil­la. Ehkä jois­sain vetoketjuis­sa on joutunut auttamaan. 

    Minä puolestani veikkaan, että az:lla on nytkin pääl­lä reisi­taskushort­sit, pukusukat urheilu­san­daaleis­sa ja kauh­tunut teepai­ta ylä­var­talon peit­tona. Täs­mäisi per­soon­aan paremmin. 

    Miten minus­ta muuten tun­tuu kovasti, että olet jotenkin vaate­te­ol­lisu­u­den paris­sa työsken­televä? Ihan vain laskeske­len erinäisiä koor­di­naat­te­ja erinäi­sistä ketjuista yhteen. 

    Sano, jos olen väärässä.

  83. Tilas­tokeskuk­sen mukaan v. 2011 ensim­mäisel­lä neljän­nek­sel­lä (mit­tausa­janko­h­ta 1.3.2011) avoimia työ­paikko­ja oli 59.000. Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön kat­sauk­sen mukaan toukoku­us­sa oli avoin­na 89.100 työ­paikkaa (http://www.tem.fi/index.phtml?89506_m=103241&s=2467) joista kuukau­den lopus­sa EDELLEEN AVOINNA oli 33.900 työpaikkaa.

    Työ­paikko­jen vai­h­ta­jien määrä on suuri, mut­ta seu­raavas­sa kuus­sa avoimia työ­paikko­ja syn­tyy siis taas yli 50.000.

    Ainakin Helsingis­sä rak­sal­la tilanne on myös se, että osa työ­nan­ta­jista on luovut­tanut työn­tek­i­jöi­den etsimisessä. Jos viisi perät­täistä duu­nar­ia jää saikulle heti kuukau­den duunin jäl­keen niin voiko sitä kut­sua enää huonok­si säkäksi?

  84. tpyy­lu­o­ma:
    “Piste. Kohtaan a oppikir­jaes­imerk­ki on että kah­den ton­nin kas­sakaapis­sa ton­nin koruille ei ole järkeä, kohtaan b taas esimerkik­si että jos jär­jestelmän maail­man hienoin tieto­tur­va tekee siitä käyt­tökelvot­toman niin ei kannata.”

    Jos vai­h­toe­hdot on ostaa kolme ton­nin korua jot­ka varaste­taan var­masti tai yksi ton­nin koru ja sille kah­den ton­nin kas­sakaap­pi joka pitää sen tur­vas­sa, niin lie­nee selvää, että jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on parem­pi. Jos joku toi­mi on vält­tämätön, se pitää tehdä vaik­ka se olisikin kallis.

    Karenssit aiheut­ta­vat ikäviä tilantei­ta, mut­ta ne ovat vält­tämät­tömiä jot­ta syype­r­usteisu­us säi­lyy. Ilman syype­r­usteisu­ut­ta etuuk­sien taso väistämät­tä rapau­tu­isi nopeasti. Ei voi­da perustel­la 650 euron työ­markki­natukea (saati sit­ten tuhan­nen euron ansiosi­don­naista päivära­haa) jos sen saa näyt­tämäl­lä keskisormea työkkärille. Työssäkäyvät eivät sel­l­ais­es­ta suos­tu maksamaan.

  85. > Ei voi­da perustel­la 650 euron työ­markki­natukea (saati sit­ten tuhan­nen euron ansiosi­don­naista päivära­haa) jos sen saa näyt­tämäl­lä keskisormea työkkärille. Työssäkäyvät eivät sel­l­ais­es­ta suos­tu maksamaan.

    Entisenä työssäkäyvänä olisin hyvinkin suos­tunut sel­l­ais­es­ta maksamaan.

  86. U, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Yhteisönä voimme lähteä mielestäni siitä, ettei ketään jätetä heit­teille. Samal­la kuitenkin mei­dän on ehdot­tomasti vaa­dit­ta­va niitä, joi­ta joudu­taan verora­hoil­la tuke­maan, osal­lis­tu­mista yhteiskun­nan toim­intaan. Tekemät­tömiä hom­mia on paljon ja sosi­aal­i­tukien vasti­neek­si voisi vaikka­pa vetää pen­sko­jen harrastuksia/iltapäiväkerhoja, toimia ylimääräis­inä tuk­i­henkilöinä koulus­sa, ulkoilut­taa van­huk­sia, siiv­ota julk­isia aluei­ta, hoitaa työssäkäyvien lap­sia esimerkik­si näi­den kotona tms., mis­tä ylipään­sä on hyö­tyä vero­ja mak­sav­ille ihmisille.

    AZ:n kir­joituk­ses­sa viehät­ti vain se, että hän oli ensim­mäi­nen pum­mi joka ei ollut vaa­ti­mas­sa jatku­vasti lisää.

  87. Tekemät­tömiä hom­mia on paljon ja sosi­aal­i­tukien vasti­neek­si voisi vaikka­pa vetää pen­sko­jen harrastuksia/iltapäiväkerhoja, toimia ylimääräis­inä tuk­i­henkilöinä koulus­sa, ulkoilut­taa van­huk­sia, siiv­ota julk­isia aluei­ta, hoitaa työssäkäyvien lap­sia esimerkik­si näi­den kotona tms.,

    Tekemät­tömiä töitä var­masti riit­tää, se peru­songel­ma on, ettei ole palkanmaksajia. 

    Kaikesta työstä on mak­set­ta­va PALKKAA. Muun ei pitäisi olla mah­dol­lista työn­teon vastik­keena, jos ei orjay­hteiskun­nas­sa eletä, vaik­ka ilmeis­es­ti siihen on monil­la kova hinku — tietysti ilmeis­es­ti sil­lä ehdol­la, että itse pysyy herrana. 

    Ei pitäisi ehdotel­la tois­t­en osak­si sel­l­aista, mihin itsekään ei olisi valmis. 

    Mik­si joil­lakin yhteiskun­nas­sa on oikeus palkkaan työstään, toisil­la ei? 

    …mis­tä ylipään­sä on hyö­tyä vero­ja mak­sav­ille ihmisille.

    Mik­si ihmeessä työt­tömien pitäisi palvel­la vero­ja mak­savia ihmisiä (toisaal­ta, työtön jos kuka on äärim­mäisen kovasti verotet­tu suh­teessa tuloihinsa)?

    Minus­ta tuol­lainen toisen ihmisen pakkoal­is­t­a­mi­nen hyödyt­tämään jotain eri­ty­istä ryh­mää yhteiskun­nas­sa, on varsin vas­ten­mielistä jo ajatuksenakin. 

    Mut­ta yhtäkaik­ki. Jos kaiken työn osalta (eri asia on puh­das vapaae­htoistyö omas­ta halus­ta) tehtäisi­in työ­sopimus ja mak­set­taisi­in asian­mukainen palk­ka ja muut työ­suh­teeseen liit­tyvät jutut, niin mitään ongel­maa­han ei olisi.

  88. Eli­na,

    Pukeu­tu­misas­i­as­ta sama jut­tu kuin käytök­ses­tä: on aivan sama mitä az:lla on täl­lä het­kel­lä pääl­lään — tässä pointti:

    Az:

    Asun Helsingis­sä hyväl­lä asuinalueel­la 540e/kk yksiössä, jon­ka sain vapail­ta markki­noil­ta parin viikon etsimisel­lä. Samas­sa rapus­sa asui edel­lisel­lä vaa­likaudel­la kansane­dus­ta­ja. Aut­taa, jos välit­täjiä tapaa siis­tiy­tyneenä ja pukeutuneena.

    Vas­tauk­se­na kysymyk­seesi, olen visuaalis­es­ti pain­ot­tuneel­la kult­tuuri­alal­la, eikä muul­la oikeas­t­aan ole väliä. Visuaal­is­ten alo­jen ammat­ti­laiset osaa­vat lukea visuaal­isia vieste­jä niin pukeu­tu­mises­sa kuin viinip­ul­lon etiketis­sä, main­osku­vas­sa tai raken­nuk­sen julk­i­sivus­sakin. Tästä seu­raa, että myös ymmär­rämme näi­den merk­i­tyk­sen ja toden­näköis­es­ti pidämme niitä olen­naisemp­ina kuin ihmiset keskimäärin (ja sik­si siis omatkin jut­tuni usein jotenkin kos­ket­ta­vat täl­laisia aiheita).

  89. Ksan­tip­pa:

    Okei, ei vaa­di­ta mitään työt­tömiltä, mut­ta ei myöskään elätetä. Yritin vain ajatel­la työt­tömän paras­ta: jos työtä ei löy­dy oma-alot­teis­es­ti, tar­jo­taan verovaroista työtä. Esimerkik­si 100 tun­tia kuukaudessa, 10 euroa tun­ti. Ei ketään voi­da moraalis­es­ti väk­isin vaa­tia elät­tämään pum­me­ja, jot­ka näyt­tävät pyl­lyä veronmaksajille.

    Työtön saa verora­hoista enem­män kuin mak­saa, älä viit­si käyt­täy­tyä kuin typerys.

  90. Peksup Puut­sa:

    Okei, ei vaa­di­ta mitään työt­tömiltä, mut­ta ei myöskään elätetä. Yritin vain ajatel­la työt­tömän paras­ta: jos työtä ei löy­dy oma-alot­teis­es­ti, tar­jo­taan verovaroista työtä.

    Työt­tömien etua ei kyl­lä mitenkään palvele se, että työ­nan­ta­jil­la on mah­dol­lisu­us saa­da ilmaista työvoimaa, kun­han vain kollek­ti­ivis­es­ti tar­joa­vat vähem­män työtä kuin tek­i­jöitä olisi.

    Onko työ­paikko­jen riit­tämätön tar­jon­ta mielestäsi sel­l­ainen asia, joka voidaan kor­ja­ta työt­tömiä kepittämällä?

    Jos palkkaami­nen tulisi halvem­mak­si ja irti­sanomi­nen olisi helpom­paa, työ­paikko­ja olisi enem­män ja työl­listymi­nenkin helpom­paa. Nykyiset työt­tömät siis ovat työt­tömiä osit­tain sik­si, että työssäkäyvät pitävät kynsin ham­pain kiin­ni omista eduis­taan. Siel­lä sitä kep­piä tarvit­taisi­in, jos missä.

  91. Kyl­läpäs min­ua tääl­lä nimitel­lään. Yksi väit­tää las­ket­tel­e­van luikuria ja toinen ver­taa type­r­yk­seen. Eikö kuitenkin aikuis­ten kesken voitaisi vai­h­taa ajatuk­sia nimit­telemät­tä, vaik­ka eri mieltä olisimmekin???

    …jos työtä ei löy­dy oma-alot­teis­es­ti, tar­jo­taan verovaroista työtä. Esimerkik­si 100 tun­tia kuukaudessa, 10 euroa tunti.

    No, tuo 10 euroa/tunti voisi kuu­lostaa hyvältä, mut­ta vain jos kyse on palka­s­ta, ei tuesta. 

    Mik­si tuo on tärkeää?

    Jos kyse on palkasta, 

    -sen mak­saa työ­nan­ta­ja, jolle työn­tek­i­jöi­den­sä palka­n­mak­sami­nen kuu­luukin, ei yhteiskunta
    ‑työtön ei ole enää työtön aidosti
    ‑palkkaan kytkey­tyy työaika‑, palkka‑, vuosilo­ma- ja eläkesään­nök­set jne. eikä työtön ole näin täyde mieli­v­al­lan kohteena
    ‑vero­tus alenisi samalle tasolle muiden työssäkäyvien kanssa
    ‑palkkatyö­suhde myös vaikut­taisi sen, ettei työtön­tä kohdeltaisi ihan niin roskana kuin mitä monil­la työ­paikoil­la nyky­isin tapah­tuu palkat­toman työn­tek­i­jän kohdal­la — vaik­ka kyl­lähän palkkatyö­suh­teeseen työl­lis­tet­ty työtönkin usein saa mui­ta huonom­paa kohtelua.

    Minus­ta on varsin kum­mallista, ettei työt­tömälle suo­da sitä kitus­ta työt­tömyysko­r­vaus­ta, mitä enem­mistö työt­tömistä saa. Sen sijaan ollaan silmää räpäyt­tämät­tä hyväksymässä se, että yhteiskun­ta kus­tan­taa yri­tyk­sille ilmaista työvoimaa ja näin työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta hyö­dyn vie työ­nan­ta­ja usem­miten sen moninker­tais­taen työt­tömän työ­panok­sen avul­la. Minus­ta tuo on aika vääristynyt­tä ajattelua. 

    Sen sijaan siinä minus­ta ei olisi mitään vääristynyt­tä, jos työtön palkat­taisi­in yhteiskun­nan varoin kun­nan tai val­tion hom­mi­in TES-pal­ka­lla, ei siis yksi­tyisen työ­nan­ta­jan voit­to­ja ker­ryt­tämään. Olisiko syytä kaivaa Rin­teen-Lep­päsen malli naf­tali­in­ista? Sehän oli jonkun aikaisem­man viestiketjun kir­joit­ta­jan mukaan tehokaskin. 

    Ei ketään voi­da moraalis­es­ti väk­isin vaa­tia elät­tämään pum­me­ja, jot­ka näyt­tävät pyl­lyä veronmaksajille. 

    Mitä sinä sit­ten odotat työt­tömältä? Että hän nuolee maa­ta edessäsi? 🙁

    Itse en ole tot­tunut halvek­si­maan ketään ihmistä nimit­tämäl­lä heitä pum­meik­si. Kenel­läkään ei pitäisi olla tuol­laiseen varaa. 99 % työt­tömistä on taa­tusti vas­toin omaa tah­toaan työt­tömänä eikä mitään muu­ta niin har­taasti toi­vo kuin saa­vansa PALKKAtyöpaikan. 

    Pieni muis­te­lo. Joskus vuosia sit­ten työ­matkani kul­ki Helsin­gin keskus­puis­ton läpi. Muu­ta­man ker­ran sain seu­rak­seni laita­puolen kulk­i­jan, jot­ka oli­vat matkalla Pasi­lan yöma­jaan. Ker­ran enti­nen työkaveri oli ker­tomansa mukaan kauhis­tuneena seu­ran­nut tur­val­lisen matkan päästä, kun minä matkasin työhön met­säistä käve­lyti­etä sel­l­aisen kulk­i­jan seuras­sa, jos­ta näki pitkälle, että hän oli viet­tänyt yön roskik­ses­sa tai vas­taavas­sa. Joskus oli ihan hausko­jakin sat­tumuk­sia täl­lais­ten henkilöi­den kanssa. Koskaan ei pelot­tanut, ker­ran hain jopa tur­vaa parista ns. pult­sarista, kun oli ajanko­h­ta, jol­loin alueel­la ei juurikaan liikkunut ketään ja puskien takaa pilkot­ti itsen­sä­pal­jas­ta­ja. Pult­sare­i­ta nau­rat­ti melkois­es­ti, kun ker­roin hei­dän seuras­saan kulke­vani tien tur­val­lisin mielin. 

    Mik­si ker­ron? No, ker­ran jouduin jut­tusille sel­l­aisen laita­puolen kulk­i­jan kanssa, joka oli tipah­tanut tosi korkeal­ta. Hän ker­toi, että oli ollut Ahti Kar­jalaisen työ­toveri ja että molem­mat oli­vat saman­laisia juop­po­ja. Ahti Kar­jalainen siir­tyi tuk­i­joiden toimes­ta Suomen pankin pääjo­hta­jak­si, keskustelukump­pani­ni riit­tävän vaiku­tus­val­tais­ten tuk­i­joiden puuttues­sa Pasi­lan yöma­jan asukkaak­si, samoista lähtökohdista. 

    Elämä on arvaam­a­ton­ta. Koskaan ei tiedä mitä tapah­tuu, vaikkei viinaan sor­tu­isikaan. Sat­tuu vaik­ka onnet­to­muus tai joku vas­taa­va kohdalle ja elämä voi muut­tua melkos­es­ti, ihan jokaisen kohdalla.

  92. Saara:

    Työt­tömien etua ei kyl­lä mitenkään palvele se, että työ­nan­ta­jil­la on mah­dol­lisu­us saa­da ilmaista työvoimaa, kun­han vain kollek­ti­ivis­es­ti tar­joa­vat vähem­män työtä kuin tek­i­jöitä olisi.

    No kyl­lä se voi ihan hyvin olla työt­tömien etu. Riip­puu ihan siitä onko työt­tömien työl­listämi­nen työt­tömien etu. Työ­nan­ta­jat ei pysty koordi­noimaan toim­intaansa silleen, että ne porukas­sa vähen­täis työn tarjontaa.

    Onko työ­paikko­jen riit­tämätön tar­jon­ta mielestäsi sel­l­ainen asia, joka voidaan kor­ja­ta työt­tömiä kepittämällä?

    No tuskin se kenenkään mielestä on. Sen sijaan työvoiman riit­tämätön tar­jon­ta voidaan kor­ja­ta työt­tömiä kepittämällä.

  93. Näis­sä työvi­ra­nomaisen komen­tamis­sa hait­tatöis­sä ei ole muu­ta vikaa kuin se, että työtä tulisi tehdä sil­lä palkan tasol­la minkä saa myöskin täyt­tämäl­lä hake­muk­sia kelaan ja sos­su­un (=419 euron toimeen­tu­lotuen taso).

    Ennen muinoin oli mah­dol­lista pes­tau­tua urakkatyöhön tekemään ker­ral­la niin paljon työtä, että sai koval­la työl­lään han­kit­tua esim. polkupyörän tai kitaran. Ja olti­in tyy­tyväisiä kun saati­in sitä mitä tavoiteltiin.

    Mut­ta nyt näyt­täisi siltä, että työt­tömiä halut­taisi­in raa­ha­ta suo­jaan suuren yleisön kat­seil­ta parakki­ta­son raken­nuk­si­in, ikäänkuin odot­ta­maan sitä suur­ta mes­si­as­ta, joka palkkaisi työt­tömän johonkin vielä suurem­paan ja tun­tem­at­tomaan mes­si­aan työhön.

    Pal­ta­mon työ­ta­lo on yksi näistä malleista, että miten ihmeessä voi olla mah­dol­lista, että ihmisiä pakote­taan lak­isääteisen toimeen­tu­lo­tuken­sa perus­teel­la saa­pumaan paikalle ihan vaan ole­maan ja lonkkaa vetämään toimeen­tu­lo­tuken­sa perus­teek­si. Väitetään, että näin työt­tömät työl­listyvät tuol­la paikkakun­nal­la, kun tule­vat aamul­la odot­ta­maan työl­listymään työ­talon “port­tien sisäpuolelle”. 

    Tuos­sa Pal­ta­mon mallis­sa on aivan sama maku kuin armei­jan palveluk­ses­sa aikoinaan, että 11 kk tuli palvel­la ja viet­tää aikaansa tyhjää tekemäl­lä kasarmin vahvu­udessa, vaik­ka kuin oli koulu­tus­su­un­nitel­man täyt­tänyt esim. kolmes­sa kuukaudessa yhden­toista kuukau­den sijaan.

  94. Saara: olen kanssasi osit­tain samaa mieltä, työ­markki­noiden jous­ta­mat­to­muus johtaa mon­esti siihen, ettei työn­tek­i­jöitä vält­tämät­tä palkata vaik­ka tarvet­ta olisi. Toisaal­ta taas lyhy­taikaiset työ­suh­teet, joille usein on tarvet­ta, ovat työn­tek­i­jälle taloudel­lis­es­ti jär­jet­tömiä — eikä niihin sik­si saa (suo­ma­laista) työn­tek­i­jää. Tässä ongel­ma nimeno­maan ratkeaa “kepit­tämäl­lä” työt­tömiä tai muut­ta­mal­la tuk­i­jär­jestelmää esimerkik­si perus­tu­lon suuntaan.

    Työ­paikko­ja tar­jo­taan juuri niin paljon kuin olo­suh­teet anta­vat myöten ja yrit­täjä kat­soo järkeväk­si. Mik­si jol­lakin toisel­la yksi­tyisel­lä henkilöl­lä olisi ylipään­sä VELVOLLISUUS huole­htia tois­t­en työllistymisestä?

  95. Ksan­tip­pa: Suomen kie­len sano­ja voi hyvin käyt­tää sil­loin kun ne ovat tarkoituk­sen­mukaisia. Väit­täessäsi työt­tömän mak­sa­van enem­män vero­ja kuin työssäkäyvän ver­taus type­r­yk­seen on perustel­tua. En tosin usko että oikeasti ajat­telet niin.

    Yri­tyk­set eivät ole mitenkään irralli­nen osa muus­ta yhteiskun­nas­ta. Nekin mak­sa­vat vero­ja (jopa 60% myyn­nistään) ja on kai kohtu­ullista odot­taa että ne saa­vat jotakin vasti­neek­sikin — en kyl­läkään tarkoi­ta ilmaisia työn­tek­i­jöitä vääristämään kilpailua.

    Se miten sin­ua kohdel­laan riip­puu kuules hyvin pitkälle sinus­ta itses­täsi. Tuol­laisil­la asen­teil­la mitä tek­steistäsi pais­taa et voi kyl­lä odot­taa muiden suh­tau­tu­van sin­u­un hirveän positiivisesti.

    Työt­tömyysko­r­vaus ei ole “kitunen”, vaan tähti­ti­eteel­lisen korkea. Taju­atko, että tuo 10e tun­ti / 100 tun­tia kuus­sa on PAAAALJON pienem­pi tulo kuin sos­sus­ta saata­vat fyrkat? Kos­ka muut joutu­vat paina­maan niska limas­sa duu­nia samal­la kun maas­sa on yli 80.000 avoin­ta työ­paikkaa joi­hin vete­lyk­set eivät viit­si men­nä, ihmisiä keljuttaa.

  96. Ksan­tip­pa, tuo saar­naamis­esi työhar­joit­telus­ta alkaa jo väsyt­tää. Kyl­lä, se ei mak­sa työ­nan­ta­jalle mitään, mut­ta työvoimavi­ra­nomaiset ovat kat­soneet, että työn­hak­i­jalle itselleen on parem­pi se, että hän saa vähän työkoke­mus­ta ja voi sen jäl­keen hakea sel­l­aiseen työhön, jos­ta mak­se­taan kun­non palkkaa. Käsit­tääk­seni ongelma­han on se, että etenkin nuorel­la työn­hak­i­jal­la cv ammot­taa tyhjyyt­tään, eikä sik­si työ­paikkaa irtoa. Ja kos­ka sitä työtä ei saa, ei saa täytet­tyä cv:tään jne. Tämä kierre ajatel­laan voita­van mur­taa sil­lä työharjoittelulla. 

    Idea tässä on se, että kos­ka työ­nan­ta­jalle palkkaami­nen on ris­ki, hän ei suos­tu tuol­laista tyhjän cv:n kanssa työtä hake­vaa palkkaa­maan. Yhteiskun­nalle taas vielä suurem­pi ris­ki on se, ettei henkilö koskaan saa työ­paikkaa. Sik­si se ennem­min mak­saa sen palkan tuol­ta työharjoitteluajalta. 

    Minus­ta kyse ei siis ole siitä, että siel­lä työssä oleel­lis­es­ti jotain ihmeel­listä opetet­taisi­in (vaik­ka nimi on siis työhar­joit­telu), vaan se, että oikeasti töi­hin halu­a­va työn­tek­i­jä vain saisi jalka­nsa oven väli­in, kun saisi sit­ten seu­raavalle työ­nan­ta­jalle työtä hakies­saan näyt­tää, että on ollut edes jos­sain töissä. 

    Minus­ta teet siis aivan liian ison numeron tästä väli­aikaises­ta poikkeustapauk­ses­ta, jol­la on aivan tietyt perusteet.

    99 % työt­tömistä on taa­tusti vas­toin omaa tah­toaan työt­tömänä eikä mitään muu­ta niin har­taasti toi­vo kuin saa­vansa PALKKAtyöpaikan. 

    Jos tuos­sa las­ket mukaan vaikka­pa az:n joka on suo­raan sanonut, että hän tek­isi kyl­lä tarkoin määrit­telemään­sä työtä, jos joku siitä joku olisi valmis mak­samaan, mut­ta muuten on työvoima­toimis­tossa sanonut jyrkästi “ei” millekään muulle työlle, niin var­maan pääset tuo­hon lukuun. 

    Jos sen sijaan kat­soisit, onko paikkakun­nal­la X avoin­ta työ­paikkaa, joka olisi työt­tömän Y kyky­jen avul­la tehtävis­sä, niin veikkaan, että saat kyl­lä paljon alem­man luvun.

    1. Meil­lä on käytössä palkkatu­ki, jos­sa työn­tek­i­jälle pitää mak­saa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa ja val­tio tukee työ­nan­ta­jaa noin 900 eurol­la kuus­sa. Kaik­ki eivät kuitenkaan työl­listy edes tätä kaut­ta. Heitä varten ovat nämä har­joit­telu­jak­sot yri­tyk­sis­sä, joista val­tio mak­saa kaiken. Var­maankin täl­lainen käytän­tö saat­taa syn­nyt­tää myös väärinkäyttöä. 

  97. Osmo: Olemat­ta lainkaan poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti voisit ker­toa rehellisen mielip­i­teesi: kum­mas­sa näet enem­män syytä työt­tömyysongel­maan, työn­tek­i­jöis­sä vai työti­laisuuk­sien puutteessa?

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la vas­taus tähän henkilöltä, jol­la var­masti on run­saasti tietoa asiasta 🙂

  98. No, ehkä on niin, että toimin vähän kuin muinainen Cato (muu­toin olen sitä mieltä, että Kartha­go on hävitet­tävä). Sal­lit­ta­neen kuitenkin vielä yksi viesti ennen kuin siir­ryn lähem­mäk­si mustikkamaita. 

    Olen itsekin ollut työtön, pitkäaikaistyötön. Työt­tömäk­si päädyin, kun val­tio­työ­nan­ta­ja hui­jasi rankasti työhöno­to­ssa. Hain paikkaa, joka ilmoituk­sen mukaan oli vak­i­tu­inen. Min­ut haas­tat­teli kolme henkilöä yhdessä ja erik­seen ja heille kyl­lä kävi selväk­si, että oletin paikan ole­van työ­paikkail­moituk­sen mukaises­ti vak­i­tu­inen, mut­ta oli niin huu­ta­va hätä työn­tek­i­jästä, jol­la oli min­un­laiseni työkoke­mus ja koulu­tus, että ei riskeer­at­tu ker­toma­l­la, että kyseessä onkin määräaikainen työ. Asia selvisi ensim­mäisen työpäivänä ja oli luon­nol­lis­es­ti shok­ki, sil­lä jätin taak­seni vak­i­tuisen työ­paikan. En kuitenkaan sit­ten suurem­min huolestunut, sil­lä työti­lanne oli tuol­loin eri­no­mainen ja minä olin tot­tunut saa­maan paikan, mitä hain. Tämä tapah­tui juuri ennen vuodenvaihdetta. 

    Syksyl­lä oli toisin. Meil­lä oli jät­ti­työt­tömyys. Jäin työt­tömäk­si 1990-luvun alun pahim­paan lama-aikaan. Työt­tömyyt­tä kesti heti alku­un run­saat kak­si vuot­ta. Nykykäsi­tys­ten mukaan — ja ilmeis­es­ti tääl­läkin moni niin ajat­telee — min­un siis olisi pitänyt pitkäaikaistyöt­tömänä olla menet­tänyt työkykyni ja kyp­sä kuntout­tavaan työ­toim­intaan, juop­po ja ties mitä, itse asi­as­sa jo ainakin vuot­ta aikaisemmin. 

    Onnek­si en moi­ses­ta tien­nyt mitään eikä tuol­lainen juo­lah­tanut mieleenikään. Tuol­loin vielä työvoima­toimis­toil­la ei ollut käytet­tävis­sä niitä kyyky­tys- ja nöyryyt­tämiskeino­ja, joi­ta tänä päivänä on. Tosin tuskin olisin alis­tunut, jos min­ua olisi yritet­ty lait­taa palkat­tomaan työhön tai humpuukik­oulu­tuk­seen. Olisin mielu­um­min siir­tynyt luul­tavasti har­maan talouden piiri­in ellen sit­ten peräti marginaaliin. 

    Sain siis itse­tun­to kol­hi­in­tu­mat­tomana työl­listämi­s­paikan val­tion viras­tos­ta, oli kai Lep­päsen min­is­teriy­den ansiota. 

    Jo tuol­loin työ­paikoil­la kuitenkin oli taval­lista se, että työl­lis­te­tyt sai­vat ne työt, mitä muut työn­tek­i­jät eivät viitsi­neet tehdä ja eivätkä he olleet työy­hteisön täy­si­val­taisia jäseniä. Tuostakaan minä en tien­nyt mitään ja menin työhön olet­taen ole­vani sama­nar­voinen työn­tek­i­jä kuin muutkin. Työhönot­toon liit­tyvien tek­i­jöi­den vuok­si ole­tan, että viisaan pääl­likön ansios­ta min­ut oli otet­tu kyseiseen paikkaan mur­ta­maan työt­tömi­in kohdis­tu­vat tabut. Ja mursin­han minä, mitä helpot­ti se, että olen aina oppin­ut työni nopeasti ja hel­posti, näin myös parin vuo­den työt­tömyy­den jäl­keen, ei pitkä työt­tömyys ollut aikaan saanut muu­ta kuin kyl­lästymisen pelkkään olemiseen ja ylimääräistä intoa työ­paikan suun­taan. Lop­ul­ta tuos­ta työy­hteisöstä tuli kai paras työy­hteisö, mis­sä koskaan olen ollut. Esimies kut­suikin yhteisöä yhtäköyt­täy­hdis­tyk­sek­si. Tuo näkyi sit­ten kaikessa, niin ihmis­suhteis­sa kuin suh­tau­tu­mises­sa työhön: innokkaam­paa työy­hteisöä saa hakea. Mut­ta kun kel­lään ei ole huono olo, kaikil­la on hyvä olo. 

    Tuo­hon työy­hteisöön tuli sit­ten uusi työl­lis­tet­ty, joka oli jäänyt työt­tömäk­si, vaik­ka oli ennen lamaa läht­enyt opiskele­maan alaa, jol­la piti olla var­mat työl­listymis­mah­dol­lisu­udet. Hän oli joutunut tule­maan toimeen muu­ta­man vuo­den perus­tur­van varas­sa ja joutunut tukeu­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keenkin. Sekä ympäristö että vira­nomaiset oli­vat tehneet selvää jälkeä: hänen itse­tun­nos­taan ei ollut enää mitään jäl­jel­lä ja työy­hteisö uhkasi taas men­nä entiseen jamaan. Jouduin käymään kuin yleinen syyt­täjä tämän työl­lis­te­tyn kimp­pu­un, että sain hänet opet­tele­maan samat työt kuin muutkin ja tule­maan työy­hteisön täy­si­val­taisek­si jäsenek­si. Onnis­tu­in ja jälleen meil­lä oli yhteisö, joka voi hyvin kaikkien jäsen­ten­sä osalta. 

    Kol­man­nen työl­lis­te­tyn kohdal­la hom­mat menikin sit­ten jo ok. Kaik­ki oli­vat hyväksyneet sen, että työl­lis­tet­tykin on sama­nar­voinen työy­hteisön jäsen ja ote­taan mukaan kaik­keen työyhteisössä. 

    Toises­sa työ­paikas­sa sit­ten ei sujunut yhtä mallikkaasti. Työl­lis­tet­tyjä oli kak­si ja vaik­ka kuin­ka käytin hei­dän suun­taansa kaik­ki maanit­telukeinoni, hei­dän saamisen­sa edes yhteiseen kahvipöytään ei onnis­tunut. He kai vahvis­ti­vat tois­t­en­sa käsi­tyk­siä siitä, että oli­vat muiden mielestä toisen luokan kansalaisia eivätkä halun­neet tul­la sitä konkreti­soimaan yhteiseen olemiseen. 

    Tuo kaik­ki edel­lä tapah­tui aikana, jol­loin työt­tömi­in vielä sen­tään useim­miten suh­taudut­ti­in asial­lis­es­ti eikä työt­tömiä kyykytet­ty ja nöyryytet­ty eikä leimat­tu niin kuin nyt. On siis help­po uskoa niitä luke­mat­to­mia tari­noi­ta, joi­ta mon­et työt­tömät ovat nyky­isin kir­joitelleet pait­si kohtelus­taan vira­nomaisen tahol­ta, myös niistä koke­muk­sista, joi­ta he työ­paikko­jen ilmaistyön­tek­i­jöinä koke­vat. Ja se on ollut surullista luettavaa. 

    Itse olen sitä mieltä, ettei työtön­tä syr­jäytä sivu­raiteelle työt­tömyys sinän­sä, vaan yhteiskun­nan asen­teet ja se, että perus­tur­van varas­sa elävän työt­tömän tulota­so pide­tään niin alhaise­na, ettei osal­lis­tu­mi­nen nor­maali­in elämään ole mah­dol­lista. Tuol­lainen syr­jäyt­tää, jos mikä. Onko meil­lä vain varaa uhra­ta edelleen työt­tömien joukko pysyvästi sivu­raiteelle ja mitkä ovat seu­rauk­set tuosta?

    Hux­ley on ennen kuole­maansa toden­nut jotain sel­l­aista, että kun hän kir­joit­ti Uljas­ta uut­ta maail­maa, hän olet­ti, ettei hän, hänen lapsen­sa eikä edes lapsen­lapset joudu näkemään yhteiskun­taa, jonkalaista hän on kir­jas­saan kuvan­nut, mut­ta että yhteiskun­ta oli jo tuol­loin hyvää vauh­tia kehit­tymässä kir­jan kuvaa­maan suun­taan. Minä olen vähän samaa mieltä. Kehi­tys on vain kehit­tynyt edelleen. 

    Mieleeni tulee sotiemme vet­er­aan­it. Heitäkin kohdelti­in aikanaan huonos­ti kuten työt­tömiä nyt. Olin tuol­loin työssä paikas­sa, jos­sa hoidin sodis­samme ollei­den asioi­ta. Mon­et asi­at jäivät vaivaa­maan tuol­ta ajal­ta. Onnek­si heille tehti­in kun­ni­an­palau­tus. Mil­loin työt­tömille, mak­sa­vathan he nyt kaikkein rankim­min siitä, miten maa makaa?

  99. Ksan­tip­pa:

    No nyt on myön­net­tävä, että olen kanssasi samaa mieltä yhdestä asi­as­ta: sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on ensisi­jais­es­ti sos­su­ja sekä elämän­ta­painti­aane­ja varten ja sieltä pois­pääsy on tehty mah­dol­lisim­man haas­tavak­si jo käytän­nöl­lisil­lä “talous­pakot­teil­la” — siis tulot saat­ta­vat ainakin väli­aikaises­ti laskea ryhtymäl­lä tekemään yhtään mitään.

    Sen sijaan et voi hokea työt­tömän tulota­son ole­van alhainen. Toimeen­tu­lo­tu­ki on kaikkea muu­ta. Helsingis­sä 1600e palkkaa vas­taa­va ela­tus­mak­su val­ti­ol­ta on käsit­tämät­tömästi ylim­i­toitet­tu. Ei ihme, että Suo­mi vetää maail­mal­ta pop­u­laa tar­jotes­saan makaamis­es­ta tulota­son, joka nos­taa henkilön ker­ta­heitol­la globaali­in super­rikkaiden sar­jaan — reaalisel­la ostovoimal­la mitattuna.

  100. Nim­im. az:in avau­tu­mi­nen on hyvin mie­lenki­in­toinen. Esimerkik­si seuraava:

    “Maalaiskaupungis­sa uhka­si­vat, että tämä vielä selvitetään oikeudessa. Totesin, ettei kan­na­ta. Voin siteer­a­ta lainko­h­dat, tutul­ta lakimieheltä on kysyt­ty ja edun­valvo­jalle soitet­tu. Ham­mas­ta purren leikka­si­vat 60%:iin. Tätä leikkaus­ta ei saisi pitää pysyvänä, mut­ta en valit­tanut. Keskisu­ures­sa kaupungis­sa leikka­si­vat 80%:iin. Helsingis­sä leikka­si­vat ensin 60%:iin ja yrit­tivät samaa väitet­tä, ettei elämän­val­in­tani ole yhteiskun­nan sal­li­ma ja tuen vastik­keek­si pitäisi ainakin aktivoiville kurs­seille osal­lis­tua. Sanoin, ettei näin ole. Laki kan­nat­taa tun­tea, se ei vaa­di mah­dot­to­mia. Vain inter­net-yhtey­den, kyvyn käyt­tää hakukonet­ta ja muu­ta­man tun­nin perehtymisen.

    Hie­man myöhem­min Helsingis­sä käsit­te­ly siir­ret­ti­in toiselle virkail­i­jalle. Tämä ilmoit­ti välit­tömästi, että niin kauan kuin hän vas­taa tues­tani, sitä ei las­ke­ta 100%:sta. Lisäk­si on mah­dol­lista hakea eri­laisia harkin­nan­varaisia tukia. Niitä saa mitä ihmeel­lisimpi­in kului­hin. Jos halu­aa pyytää, niin junalipuista, huokeisi­in huonekalui­hin ja kodinkoneisi­in ja jopa kohtu­ulliseen kän­nykkälasku­un voi pyytää tukea. Tältä virkail­i­jal­ta olisin voin­ut nämä kaik­ki täl­laiset kulut mak­sat­taa. En mak­sat­tanut, en yhtä ain­ut­ta ker­taa neljän vuo­den aikana, kos­ka 100% riit­tää hyvin elämiseen ja mielestäni oman­laiseni valin­nan tehnyt ei ansaitse yhteiskunnal­ta sitäkään, minkä nyt saan. (Se, että akatemi­an pitäisi fun­da­men­taalin käsi­tyk­seni mukaan olla hyvin toisen­laisen, on eri kysymys. )”

    Tuon perus­teel­la puheet siitä, että tietyjä vähem­mistöjä saate­taan kohdel­la “sos­sus­sa” eri­lail­la kuin “kan­tik­sia”, eivät vält­tämät­tä olekaan pelkkää kaupunki­le­gen­daa. Kan­ta­suo­ma­laisel­la tuen tarvit­si­jal­la taitaa har­voin olla tut­tua lakimi­estä ja kant­tia alkaa peräämään oikeuk­si­aan, kun taas joil­lain ryh­mil­lä on tulk­it ja neu­vo­nan­ta­jat “viran puoles­ta”. Harkin­nan­varais­ten tukien saami­nenkin tun­tuu käytän­nössä riip­pu­van lähin­nä hark­it­si­jan sen­hetkises­tä mielialas­ta ja sym­pa­tioista tai antipa­tioista hak­i­jaa kohtaan.

    Jonkun kom­men­toi­jan mielestä az:in kan­nat­taisi — kos­ka hän on ilmeisen kyvykäs — opiskel­la niinkuin muutkin kyvykkäät ihmiset ja men­nä sit­ten hyvä­palkkaiseen palkkatyöhön kas­vat­ta­maan yhteistä kakkua. Toisaal­la joku pro­fes­sori jos­sain on sanonut, että mei­dän pitäisi kiit­tää polvil­lamme työtön­tä ihmistä hänen vapaut­taes­saan työ­paikkansa meille muille. Näi­nollen mei­dän olisikin siis sät­timisen sijas­ta kiitet­tävä nim­imerk­ki az:ia siitä, että hän antaa sen hyvä­palkkaisen hom­mansa jollekulle ahneemmalle.

    1. Toisaal­la joku pro­fes­sori jos­sain on sanonut, että mei­dän pitäisi kiit­tää polvil­lamme työtön­tä ihmistä hänen vapaut­taes­saan työ­paikkansa meille muille. Näi­nollen mei­dän olisikin siis sät­timisen sijas­ta kiitet­tävä nim­imerk­ki az:ia siitä, että hän antaa sen hyvä­palkkaisen hom­mansa jollekulle ahneemmalle.

      Tämä teo­ria on kyh­ll­lä aivan virheelli­nen. Kuten toises­sa ketjus­sa yritin sanoa, työ­paikko­jen määrä soeu­tuu työn tar­jon­taan, joten työstä kieltäy­tyvät vähen­tää työ­paikko­ja yhdel­lä, eikä anna omaa paikkaansa toiselle kuin jos­sain syr­jäseuduil­la ja lama-aikana tilapäis­es­ti. Nor­maali­olois­sa työl­lisyys hakeu­tuu NAIRU-tasolle.

  101. Van­han pro­fes­sorirukkani teo­ria taitaa olla epä­tark­ka (tai muis­tiku­vani siitä voi olla vääristynyt). Ei se nyt kuitenkaan täysin virheelli­nen ole, sil­lä lamat ja taan­tu­mat ovat aika taval­lisia ilmiöitä, taval­laan osa “nor­maali­olo­ja”. Työelämän ulkop­uolelle heit­täy­tyvä nuori ei tee sankar­i­työtä, mut­ta irti­san­ot­tu kyl­lä kan­taa työt­tömyy­den taakan töi­hin jäävän puoles­ta. Suh­dan­tei­den kään­tyessä hän pää­sisi taas takaisin töi­hin, mut­ta työkyvyn ja ‑halun ylläpitämi­nen pitkäk­si venähtävässä työt­tömyy­dessä on hatun­nos­ton arvoinen temp­pu. Kuten tietysti myös itsen­sä työl­listämi­nen yrit­täjäk­si ryhtymällä.

  102. Saarel­ma:

    Ksan­tip­pa, tuo saar­naamis­esi työhar­joit­telus­ta alkaa jo väsyttää

    Minus­ta teet siis aivan liian ison numeron tästä väli­aikaises­ta poikkeustapauk­ses­ta, jol­la on aivan tietyt perusteet.

    Min­ul­la oli vastikään puolen vuo­den ajan pro­jek­tis­sani töis­sä täm­möi­nen tapaus. Itseni ikäi­nen (nelikymp­pinen) akti­ivi­nen, yrit­teliäs ja ammat­ti­taitoinen diplo­mi-insinööri. Ajat­telin itse että *minä* voisin olla tuos­sa jos arpa olisi osunut toisel­la taval­la. Kaver­il­ta oli men­nyt erään ison fir­man leikkauk­sis­sa duu­ni alta, ja kun hänel­lä oli per­he elätet­tävänä ei voin­ut jäädä laak­ereil­laankaan makaamaan.

    Hän oli ansiosi­don­naisel­la ja pää­tynyt (en tiedä pakotet­tunako vai vapaae­htois­es­ti) eräälle ‘työelämän valmiuk­sia’ paran­tavalle kurssille. Kurssin jär­jestävästä yri­tyk­ses­tä soitet­ti­in meille ja kysyt­ti­in ottaisim­meko ‘har­joit­teli­jan’ tekemään kurssi­in kuu­lu­vaa pakol­lista har­joit­telu­o­su­ut­ta aiheesta X. Ker­roin että nyt kun kysytte, min­ul­la olisi kyl­lä määrämit­tainen avun­tarve ihan toiseen aihep­i­iri­in Y liittyen.

    Har­joit­telu­o­su­us, ja katin kon­tit. Kurssi­tus­ta oli muu­ta­ma has­su päivä, ja koko jutun pääa­sia selvästikin se puolen vuo­den ‘har­joit­telu’ yrityksissä.

    En tiedä onko täm­möi­nen kurssit­ta­mi­nen kuin­ka laa­jalle levin­nyt­tä vai onko kyseessä tosi­aan Saarel­man anoin ‘väli­aikainen poikkeustapaus’, kun en ole aiem­min ilmiöön tör­män­nyt. Fak­ta kuitenkin on että min­ul­la oli töis­säni kokenut insinööri, jolle ei hänen henkilöko­htaisen pakko­rakon­sa vuok­si tarvin­nut mak­saa lainkaan palkkaa vaan hän eleli duun­in­teon ajan sil­lä ansiosi­don­naisel­laan ja elät­ti perheensäkin.

    Omak­si vaikutel­mak­seni jäi että Ksan­tipan tääl­lä ja tääl­lä kuvaile­ma orjatyöl­listämi­nen saat­taa aivan hyvin olla merkit­tävä mekanis­mi par’aikaa käyn­nis­sä suo­ma­laisen työelämän var­joisil­la sivuku­jil­la. Ainakin työkkärien toim­intat­a­pa antaa sem­moi­seen täy­det mah­dol­lisu­udet. Jäin sil­loin varsin epäileväiseen tilaan jär­jeste­lyn moraalis­es­ta kelpoisu­ud­es­ta, mut­ta jos Ksan­tipan ker­toman mukaises­ti työkkäri voi pain­os­taa täm­möiseen, olen järkyttynyt. 

    Myös se seik­ka että kyseessä ei ollut työ­suhde eikä työ­sopimus­ta allekir­joitet­tu olisi käsit­tääk­seni avan­nut kokon­aisen joukon por­saan­reik­iä mm. työaika‑, työturvallisuus‑, ter­vey­den­hoito- ja kiusaamisas­ioiden suh­teen, täsämälleen niinkuin Ksan­tip­pa ker­too. Itsel­läni ei ollut kiin­nos­tus­ta k.o. por­saan­reik­iä etsiä vaan yritin aut­taa kol­le­gaa eteen­päin parhaani mukaan, ja hän vaikut­ti lopuk­si kyl­lä varsin tyy­tyväiseltä duu­ni­jak­soon­sa (pääsi ver­estämään van­ho­ja korkeak­oulus­sa oppimi­aan taito­ja Y, sen jäl­keen kun oli oli tehnyt vuosikaudet siinä suo­ma­la­is­fir­mas­sa aihep­i­irin Z töitä). Mut­ta nähdäk­seni ei ole mitään takei­ta etteikö huna­japurkkia väärinkäytet­täisi laa­jasti ilmaistyön teet­tämiseen. Ei kyl­lä tilas­tol­lisel­la otok­sel­la =yksi evi­denssiä sillekään että väärinkäytetään.

  103. Pyöreä­sum­mais­es­ti ajatellen, jos saisi työ­markki­natukea 400 euroa ja nousee satasel­la. Samaan aikaan on 75 euroa sähköön, lääkkeisi­in ja mui­hin mitä sosi­aal­i­toimis­to tukee.

    Sosi­aal­i­toimis­ton tuki nousee 25 euroa = 425

    Lop­pu­jen lopuk­si hän, jol­la on nuo 75 euron tuet, ei ole cent­tiäkään enem­pää käyt­tö­varaa mitä nyt on. Ain­ut ero on siinä, ettei tarvitse hakea sosi­aal­i­toimis­tos­ta tukea, kos­ka laskelmien mukaan hänel­lä on 75 euron yli­jäämä. Et se siitä.

    Jos on lääke- ja lääkäriku­lu­ja ja oman osu­u­den vie vuokran omavas­tuu sekä sähkölasku. Ei tuo satasen koro­tus tee muu­ta kuin osan ei tarvitse täyt­tää sos­sun papereita.

  104. En tiedä onko täm­möi­nen kurssit­ta­mi­nen kuin­ka laa­jalle levin­nyt­tä … Fak­ta kuitenkin on että min­ul­la oli töis­säni kokenut insinööri, jolle ei hänen henkilöko­htaisen pakko­rakon­sa vuok­si tarvin­nut mak­saa lainkaan palkkaa vaan hän eleli duun­in­teon ajan sil­lä ansiosi­don­naisel­laan ja elät­ti perheensäkin.

    Ilmiöstä näköjään tehty tänään sun­nun­taisivu­jen pääjut­tu Hesarissa.

  105. Ei ole mitään sataavi­it­täkymp­piä, joka olisi rauhoitet­tu toimeen­tu­lo­tuk­ileikkuril­ta. Ensin työ­tu­loista vähen­netään tulon­hankkimiskus­tan­nuk­set, kuten työ­matkat ja sit­ten annetaan lopus­ta jokin mitätön pros­ent­ti käteen.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skan top­imeen­tu­lo­tu­ki toimii niin, että jos henkilö X anoo toimeen­tu­lo­tukea, ensin myy­dään hänen asun­ton­sa. Sit­ten myy­dään van­hempi­en ja appi­van­hempi­en asun­to ja vielä sis­artenkin. Jos tämäkään ei auta, val­tio mak­saa toimeen­tu­lo­tukea. Kovin moni ei onnis­tu toimeen­tu­lo­tukea nostamaan.

    ja tämäkö on sit­ten se oikea tapa..?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.