Houkutteleeko perusturva pummilla elämiseen?

Ket­jus­sa ”Onko Sata­sen koro­tus hui­jaus­ta” nimi­merk­ki Az kir­joit­taa 30.6. klo 13:55, että on koko aikui­si­kän­sä elä­nyt lei­ka­tun toi­meen­tu­lo­tuen avul­la, mut­ta ei ole koke­nut köy­hyyt­tä. ”Se, mis­tä olen pitä­nyt kiin­ni, ja min­kä olen aina sano­nut suo­raan, on, että mis­sään tilan­tees­sa en aio hakea palk­ka­työ­tä, en osal­lis­tua ainoal­le­kaan kurs­sil­le enkä mil­lään muul­la­kaan tapaa edis­tää omaa palk­ka­työl­lis­ty­mis­tä­ni.”

Olen jos­kus itse­kin kir­joit­ta­nut, että jos elä­män­hal­lin­ta on kun­nos­sa, eikä ole lamaut­ta­via mie­len­ter­veys- ja päih­deon­gel­mia, perus­tur­val­la pär­jää oikein hyvin.  Val­tao­sa maa­il­man ihmi­sis­tä tulee toi­meen vähem­mäl­lä ja tule­vat­han opis­ke­li­jat­kin. Samal­la on sanot­ta­va, että suu­rim­mal­la osal­la perus­tur­van varas­sa ole­vis­ta eivät asiat ole näin hyvin. Jos oli­si­vat, he eivät var­maan­kaan oli­si perus­tur­van varassa. 

Lap­si­per­hei­den osal­ta voi­daan sanoa, että vaik­ka toi­meen­tu­lo­tuen tasol­la elä­vä lap­si­per­he voi aineel­li­ses­ti hyvin, puut­teel­li­set kulu­tus- ja har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det eris­tä­vä lap­set ikä­to­ve­rei­den­sa elä­män­ta­vas­ta, mis­tä voi olla hait­taa tule­vai­suu­des­sa – tai sit­ten ei ole.

Abso­luut­ti­nen ja suh­teel­li­nen köy­hyys ovat eriy­ty­neet toi­sis­taan kau­as. Tämä tuo sosi­aa­li­tur­vaan han­ka­lan moraa­li­sen ja poliit­ti­sen ongel­man, kos­ka sosi­aa­li­tur­van varaan voi heit­täy­tyä vapaa­eh­toi­ses­ti. Työs­tä kiel­täy­ty­mi­nen vie oikeu­den työt­tö­myys­tur­vaan, mut­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea voi lei­ka­ta vain 20 pro­sent­tia tai enim­mil­lään 40 pro­sent­tia ja tämä leik­kaus on aina mää­rä­ai­kai­nen. Kuten Az sanoi ja kuten kym­me­net­tu­han­net opis­ke­li­jat ovat käy­tän­nös­sä osoit­ta­neet, myös täl­lä lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la tulee toi­meen, jos osaa.

Var­maan­kin moni pitää nimi­merk­kiä Az pahan­laa­tui­se­na sosi­aa­li­pum­mi­na. Joku toi­nen voi­si sanoa, että hän kuu­lui­si sai­rause­läk­keel­le (ja oli­si oikeu­tet­tu takuu­eläk­kee­seen!) Hel­sin­ki­läi­nen sosi­aa­li­vir­kai­li­ja, joka pois­ti Az:lta kaik­ki tuen leik­kauk­set, var­maan­kin oli lähem­pä­nä tätä jäl­kim­mäis­tä tulkintaa.

Kan­na­tan perus­tu­loa, en sen takia, että kan­nat­tai­sin oikeut­ta jou­ti­laa­seen elä­mään tois­ten kus­tan­nuk­sel­la, vaan kos­ka perus­tu­lol­ta pää­see hel­pom­min siir­ty­mään ansion­työn pariin ja kos­ka perus­tu­lo tuki­si myös nii­tä pie­ni­palk­kai­sia, jot­ka nyt teke­vät työ­tä taval­laan tur­haan. Hehän sai­si­vat jok­seen­kin saman tulo­ta­son teke­mät­tä mitään. Perus­tu­lo ei voi kui­ten­kaan olla kos­kaan niin kor­kea, että se riit­täi­si perus­tur­vak­si muil­le kuin Az:n kal­tai­sil­le sel­viy­ty­jil­le. Sik­si tar­vi­taan myös syy­pe­rus­teis­ta perus­tur­vaa, joka nos­taa ansio­ta­son kor­keam­mak­si niil­le, jot­ka ovat työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä tai joil­la on hyväk­syt­tä­vä este ansio­tu­lo­jen puut­tu­mi­sel­le — tai jot­ka elä­män­tai­to­jen puut­tei­den vuok­si eivät tule toi­meen vähemmällä.

Nimi­mer­kil­le Az mak­se­taan asu­mi­nen säh­kö­las­kui­neen ja anne­taan lisäk­si vähin­tään 250 euroa mui­hin menoi­hin, vaik­ka hän ilmoit­taa kiel­täy­ty­vän­sä kai­kes­ta. Eikö tätä rahaa voi­si saman tien antaa perus­tu­lon sään­nöil­lä – siis niin, että jos Az lip­suu ehdot­to­mas­ta peri­aat­tees­taan olle teke­mät­tä kos­kaan työ­tä, hän sai­si rahaa enem­män kuin täy­sin jou­ti­laa­na. Ties vaik­ka mie­hen ehdot­to­muus saa­tai­siin jos­kus kumotuksi.

Huo­mat­ta­koon, että sata­sen koro­tus perus­tur­vaan ei kos­ke nimi­merk­kiä Az. Hän saa hyväk­seen toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­min koro­tyk­sen kuu­del­la pro­sen­til­la. Koro­tus on hänen tapauk­ses­saan jotain 15 — 20 euroa kuus­sa. Koro­tus tulee työ­mark­ki­na­tu­keen. Sitä ei saa, jos kiel­täy­tyy työstä.

266 vastausta artikkeliin “Houkutteleeko perusturva pummilla elämiseen?”

  1. Perus­tu­lo oli­si ihan kau­nis aja­tus, mut­ta vai­kea uskoa että byro­kraa­tit luo­pui­si­vat leipäpuustaan.

    Suo­ra­vii­vai­nen ja läpi­nä­ky­vä kai­kil­le jaet­ta­va riit­tä­vä perus­tu­lo-mal­li oli­si yhteis­kun­nal­le kan­nat­ta­va ainoas­taan jos samal­la puret­tai­siin nykyi­nen har­kin­nan­va­rai­sen tuki­sys­tee­min byro­kra­tia­vii­dak­ko, mut­ta lie­nee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.

    Pahim­mil­laan perus­tu­lo toteu­te­taan tor­so­na, eli rahaa jae­taan mut­ta siten että dsi­tä edel­leen jat­ke­taan moni­mut­kai­sil­la har­kin­nan­va­rai­sil­la lisillä.

  2. Hyvin har­val­la perus­tur­va on mikään pysy­vä tila. Itse aloin miet­ti­mään “syr­jäy­ty­nei­tä”, jot­ka oli­si­vat olleet pidem­män ajan perus­tur­van piirissä.

    Mie­leen tuli oikeas­taan vain yksi hen­ki­lö. Tämä mies oli juu­ri val­mis­tu­nut ammat­tiin kun hänet tuo­mit­tiin huu­mausai­nei­den käyt­tö­ri­kok­ses­ta ja se esti työl­lis­ty­mi­sen koti­paik­ka­kun­nal­la. Vähän ajan pääs­tä mies ymmär­si, että ei tule saa­maan töi­tä ja jär­jes­ti elä­män­sä perus­tur­van varaan. Hän on nykyi­sin enti­nen perus­tur­van varas­sa eläjä.

    Toi­nen jon­ka voi­sin kuvi­tel­la olleen pit­kään perus­tur­van varas­sa on hen­ki­lö, joka oli­si toden­nä­köi­ses­ti lai­tos­tu­nut jos oli­si syn­ty­nyt kym­me­nen vuot­ta aiem­min. Nuo­rem­pa­na hän ei pääs­syt kiin­ni van­ki­la­kier­tee­seen ja päih­de­vam­ma on sen ver­ran hans­kas­sa ettei päih­de­huol­lol­la ole mie­hes­tä aktii­vis­ta otet­ta. Mie­len­ter­veys ja päih­deon­gel­mai­nen mies ei toden­nä­köi­ses­ti työl­lis­ty, mut­ta ei jou­du tuki­toi­mien­kaan koh­teek­si kun ei lii­kaa hölmöile.

    Mer­kit­tä­väm­pää kuin ‘hou­kut­te­le­mi­nen’ on se, että eri­lai­set tuki­muo­dot ‘pakot­ta­vat’ toi­met­to­muu­teen. Itse perus­tai­sin välit­tö­mäs­ti yri­tyk­sen jos se oli­si miten­kään talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Minul­la oli­si työ­tä syys-tou­ko­kuul­le 12–14 tun­tia vii­kos­sa ja sii­tä sai­sin niin hyvän kor­vauk­sen että se yksis­tään riit­täi­si hyvään elin­ta­soon. Ongel­ma oli­si sit­ten se kesä. Kun 9 kuu­kau­den työs­tä saa­ta­van pal­kan jakaa 12 kuu­kau­del­le se ei ihan rii­tä. Pitäi­si saa­da vähin­tään 3500 kuus­sa ja sii­tä jää puut­tu­maan noin 500. Sik­si kan­nat­taa ennem­min ottaa 2200 joka kuu­kausi ja sluibailla.

  3. Silp­pu­pät­kä­keik­ka­ma­ta­la­palk­ka­työ­elä­män mah­dol­lis­ta­mi­ses­sa voi olla se ongel­ma, että sitä saa mitä tilaa… Sil­ti tar­vit­si­sim­me pien­tä perus­tu­loa loi­ven­ta­maan nii­tä elä­män­ti­lan­tei­ta, joi­hin emme voi kaik­kiin kehi­tel­lä täsmälääkkeitä.

  4. Mik­si puut­teel­lis­ta elä­män­hal­lin­taa pitäi­si tukea anta­mal­la lisää rahaa? Kysy­mys ei minus­ta ole mora­lis­ti­nen, vaik­ka sitä voi mora­lis­ti­ses­ta­kin näkö­kul­mas­ta esittää. 

    Puut­teel­li­nen elä­män­hal­lin­ta­han tar­koit­taa, että yksi­lö käyt­tää resurs­se­ja tuh­lail­len ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. Raha on talous­jär­jes­tel­mäs­säm­me ikään­kuin puh­das resurs­si, eikö tämä ana­lyy­si tue nime­no­maan sitä, että itse rahaa pitäi­si pikem­min­kin ottaa pois ja antaa mui­den mää­rä­tä asiois­ta, jos sil­lä ei tule toimeen? 

    En sano tätä sik­si, että haluai­sin ran­gais­ta puut­teel­li­ses­ta elä­män­hal­lin­nas­ta, vaan sik­si, että jos tar­koi­tuk­se­na on aut­taa yksi­löä, niin eikö sil­loin ole mie­lek­kääm­pää teh­dä jotain mis­tä on hyö­tyä täl­le yksi­löl­le kuin jotain mis­tä ei ole hyö­tyä ja pahim­mil­laan voi olla hait­taa. Avo­kä­ti­nen sosi­aa­li­tur­va voi pahen­taa asi­aa, kos­ka se totut­taa yksi­lön valin­toi­hin, joi­hin hänel­lä ei oikeas­ti ole varaa. Se, että sosi­aa­li­toi­mi hoi­taa las­kut kun menot läh­te­vät lapa­ses­ta, joh­taa sii­hen, että ne ovat seu­raa­val­la kier­rok­sel­la taas suu­rem­mat. Eikä kyse ole edes mis­tään “ratio­naa­li­suu­des­ta” vaan sii­tä, että ihmi­nen ei opi toi­mi­maan toisin.

  5. Ensin­nä­kään, minä en pidä täy­sin tote­na sitä, mitä nimi­merk­ki Az kir­joit­taa. Toi­saal­ta voi pal­jon olla tot­ta­kin kir­joi­tuk­ses­sa, mut­ta otet­ta­koon vie­lä esil­le asia, jon­ka Az itse ker­too, ts. että hänel­lä on asper­ger-oireyh­ty­mä. Tuo voi selit­tää pal­jon kir­joi­tuk­ses­ta ja myös niis­tä tosis­ta asiois­ta, mitä kir­joi­tus mah­dol­li­ses­ti sisäl­tää. Se, mikä on tot­ta ja mikä ei ja mik­si joku on tot­ta, sitä­hän emme voi tietää. 

    Vaka­vam­pi puo­li minus­ta tuol­lai­sis­sa kir­joi­tuk­sis­sa on se, että se lei­maa muut sosi­aa­li­tuen varas­sa elä­jät pum­meik­si. Sehän on niin, että kun yksi työ­tön on pum­mi, niin kaik­ki työt­tö­mät ovat pum­me­ja. Noin se toi­mii, vaik­ka sit­ten samal­la logii­kal­la voi­daan väit­tää, että kun yksi kan­san­edus­ta­ja vaa­li­tu­kien osal­ta on vää­rin­käyt­tä­jä, niin kaik­ki ovat sitä. Tai sit­ten kun yksi joh­ta­ja tekee rikok­sen, niin kaik­ki joh­ta­jat ovat rikol­li­sia. Vaan vain työ­tön­tä on kiva lei­ma­ta jos­tain syys­tä. Tai mui­ta köy­hiä. Sik­si­kö, että hei­dän puo­lus­tau­tu­mis­kei­non­sa ovat vähäisemmät?

    Työt­tö­mil­lä on taa­tus­ti ihan riit­tä­vän kovaa ja hei­dän paris­saan riit­tä­väs­ti työt­tö­myy­den vuok­si masen­tu­nei­ta, joten on tosi ikä­vää, että masen­tu­neen kir­joi­tuk­sen perään tulee sit­ten jon­kun sel­lai­sen sepus­tus kuin mitä Az:n on. 

    Mitä tulee sit­ten tuo­hon kysy­myk­seen, että hou­kut­te­lee­ko perus­tur­va pum­mil­la elä­mi­seen, niin sii­hen­hän voi hakea vas­taus­ta 1980-luvun lopul­ta. Tuol­loin­han sekä sosi­aa­li­tuet että työt­tö­myys­kor­vauk­set oli­vat osto­voi­mal­taan ihan toi­sel­la tasol­la kuin nyt ja toi­meen­tu­lo­tu­kea sai hel­pos­ti (tie­dän sil­lois­ten työ­to­ve­rie­ni oma­koh­tais­ten ker­to­mus­ten poh­jal­ta, joi­ta kuun­te­lin ällis­ty­nee­nä), vaan miten oli­kaan tuol­loin työt­tö­myy­den taso? Se oli lähes ole­ma­ton­ta, kai lähin­nä kit­ka­työt­tö­myyt­tä. Näin, vaik­ka esim. työt­tö­män ammat­ti­tai­to­suo­ja oli ihan toi­sel­la tasol­la kuin nyt ja sank­tiot­kin nykyi­siin näh­den ole­mat­to­mat. Ja mik­si työt­tö­myys­ta­so oli tuol­loin alhai­nen? Sik­si, että oli töi­tä mah­dol­lis­ta saa­da. Nyt ei ole. 

    Tuol­la vähän tilas­toa nyky­ti­lan­tees­ta eli työt­tö­mien mää­räs­tä suh­tees­sa avoi­miin työ­paik­koi­hin, lähin­nä vies­ti­ket­jun kakkosviesti: 

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=483780

  6. Isom­pi ja sel­keäm­pi font­ti ei aiheut­tai­si van­hem­mal­le ja/tai huo­no­nä­köi­sel­le tar­vet­ta pon­nis­tel­la saa­dak­seen selvää-

  7. Noil­le Az-pum­meil­le pitäi­si tar­jo­ta keit­to­lau­ta­nen päi­väs­sä ja yösi­ja jos­sa voi olla klo 20.00 — 06.00 eikä mitään muuta.

  8. Opis­ke­luai­ka­na pari vuot­ta sit­ten asu­mi­sen jäl­keen jäi ruo­kaan, liik­ku­mi­seen, puhe­lin­las­kuun, opis­ke­luun ja vaat­tei­siin noin 200 euroa kuus­sa. Ihan hyvin sil­lä eli, kun jak­soi “köy­häil­lä”, oli ter­ve eikä kos­kaan vipan­nut. Nyt en suu­rin sur­min­kaan enää palai­si moi­seen jos vain voi­sin suin­kin välttää. 

    Kan­na­tan perus­tu­loa ehdot­to­mas­ti kos­ka se leik­kaa suu­rim­man osan tuki­by­ro­kra­tias­ta pois. sääs­tyi­si val­tiol­ta rahaa ja tukien käyt­tä­jil­tä her­mo­ja. On ikä­vää että perus­tu­lol­la on huo­no mai­ne “lais­kan palk­ka­na.” Kyl­lä Suo­mes­sa on tukien muo­dos­sa perus­tu­lo voi­mas­sa jo nyt, sen hank­ki­mi­nen vaan on teh­ty hyvin vaivalloiseksi.

  9. En usko että tuo nimi­merk­ki on tot­ta (saat­taa heit­tää jon­kin­mois­ta läp­pää), ja vie­lä vähem­män sii­tä nimi­me­rin läpäs­tä joh­det­tu logiik­ka on mil­lään taval­la hyväksyttävää.

    Olen kaup­pa­tie­tei­den mais­te­ri, ollut toi­meen­tu­lo­tuel­la lyhyi­tä työ­jak­so­ja (1kk — vuo­si) lukuu­not­ta­mat­ta yli 10 vuot­ta. Lähes­tyn vii­den­kym­pin ikää, ja näen tule­vai­suu­te­ni mus­ta­na — en tule saa­maan työ­tä. En ole alko­ho­lis­ti, ja olen lopet­ta­nut mm. tupa­kan pol­ton — sik­si kun ei ole rahaa edes ruo­kaan. Ette usko? Kat­so­kaas, on pakol­li­sia meno­ja, joi­ta toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ota huomioon.

    Tämä niuk­kuus, että ei ole varaa elää kuten nor­maa­li ihmi­nen, ja jat­ku­va nöy­ryy­tys ja pää­hän pot­ki­mi­nen, yhteis­kun­nas­ta syr­jäyt­tä­mi­nen on sai­ras­tut­ta­nut minut. Sai­ras­tun myös yllä ole­vas­ta val­hel­li­ses­ta teks­tis­tä niin, etten jak­sa hen­ki­ses­ti kumo­ta jokais­ta val­het­ta toi­sen­sa perään.

  10. Väi­te “… perus­tur­val­la pär­jää oikein hyvin” on yliam­mut­tu. Sel­lais­ta voi sanoa vain hen­ki­lö joka ei ole kos­kaan elä­nyt pidem­piä aiko­ja toimeentulotuella. 

    Suh­tees­sa johon­kin kehit­ty­vän maan ker­jä­läi­seen se voi­si pitää paik­kan­sa. Kar­si­sin tuon lauseen rii­sut­tuun muo­toon “perus­tur­val­la pärjää”.

    Azin kal­tai­sia — hei­tä minä oikeas­ti kut­sui­sin sosi­aa­li­pum­meik­si — tus­kin on kovin isoa jouk­koa. Aina­kaan minun tun­te­mie­ni, sato­jen 1990-laman työt­tö­mien jou­kos­sa hei­tä ei ollut yhtään.

    Lauseet “Hel­sin­ki­läi­nen sosi­aa­li­vir­kai­li­ja, joka pois­ti Az:lta kaik­ki tuen leik­kauk­set” ja “Kuten Az sanoi ja kuten kym­me­net­tu­han­net opis­ke­li­jat ovat käy­tän­nös­sä osoit­ta­neet, myös täl­lä lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la tulee toi­meen, jos osaa.” ovat ris­ti­rii­das­sa. Lei­kat­tu vai leik­kaa­ma­ton? Ja sit­ten sosi­aa­li­vir­kai­li­jois­sa ja sosi­aa­li­vir­kai­li­jois­sa on ero­ja — joku voi pois­taa armos­ta kaik­ki leik­kauk­set, mut­ta ehkä ei pysy kovin kau­aa virassaan.

    Mis­sä ovat nuo Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mät kymm­me­net tuhan­net toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vät opis­ke­li­jat kun opis­ke­li­joil­le ei pää­sään­töi­ses­ti toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­ne­tä ollen­kaan? Onko täs­tä jotain doku­men­toi­tua tutkimustietoa?

    1. Gran­paI­gor
      Opis­ke­li­jat eivät saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, kjos­ka heil­lä on mah­dol­li­suus ott­ta­sa opin­to­lai­naa. Kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat elä­vät pal­käl­lä opin­to­ra­hal­la, joka on pal­jon toi­meen­tu­lo­tu­kea pienempi.

  11. En ymmär­rä mik­si te polii­ti­kot, eten­kin siel­lä vasem­mal­la lai­dal­la jos­sa Osmo­kin olet, käy­tät­te niin tol­kut­to­mas­ta aikaa ja ener­gi­aa näi­den eri­lais­ten tukien poh­ti­mi­seen ja nii­den kans­sa sumplaamiseen. 

    Eikö oli­si tär­keäm­pää ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kai­kil­le, myös näil­le tukien varaan heit­täy­ty­vil­le, parem­pi, että käyt­täi­sit­te tuon tou­huk­kuu­ten­ne työ­mah­dol­li­suuk­sien ja työn­te­ke­mi­sen edis­tä­mi­seen, ei työs­tä pois jään­nin tuke­mi­sen eri muo­to­jen pohtimiseen.

    Kuvaa­vaa on, että puhut tur­haan teh­dys­tä työs­tä, ei sel­lais­ta ole. Mikään eikä kenen­kään ei kos­kaan ole tur­haa, pit­si siis teil­lä polii­ti­koil­la, joi­den työ pää­osin näyt­tää ole­van kai­ken­lais­ten tur­huuk­sien pohtiminen.

  12. Ihmet­te­len myös­kin AZin ker­to­maa, sen vies­ti yllyt­tää ajat­te­le­maan että kaik­kien työt­tö­mien ja/tai toi­meen­tu­lo­tu­kea tar­vit­se­vien tilan­ne oli­si kuva­tun kal­tai­nen. Esi­mer­kik­si asu­mi­sen suh­teen ihmis­ten olo­suh­teet ovat hyvin moninaisia.

    No, Osmo­kin tote­aa onnek­si, että tosia­sial­li­ses­ti näin ei ole useim­pien toi­meen­tu­loa­siak­kai­den kohdalta.

    Ksan­tip­pa: “Vaka­vam­pi puo­li minus­ta tuol­lai­sis­sa kir­joi­tuk­sis­sa on se, että se lei­maa muut sosi­aa­li­tuen varas­sa elä­jät pum­meik­si. Sehän on niin, että kun yksi työ­tön on pum­mi, niin kaik­ki työt­tö­mät ovat pum­me­ja. Noin se toi­mii, vaik­ka sit­ten samal­la logii­kal­la voi­daan väit­tää, että kun yksi kan­san­edus­ta­ja vaa­li­tu­kien osal­ta on vää­rin­käyt­tä­jä, niin kaik­ki ovat sitä. Tai sit­ten kun yksi joh­ta­ja tekee rikok­sen, niin kaik­ki joh­ta­jat ovat rikol­li­sia. Vaan vain työ­tön­tä on kiva lei­ma­ta jos­tain syys­tä. Tai mui­ta köy­hiä. Sik­si­kö, että hei­dän puo­lus­tau­tu­mis­kei­non­sa ovat vähäisemmät?”

    Mik­si yli­pää­tään hei­kos­sa elä­män­ti­lan­tees­sa ole­vien ihmis­ten pääl­le syl­jes­kel­lään ja hei­dän koke­muk­si­aan vähä­tel­lään tai pyri­tään perä­ti mitä­töi­mään? Minus­ta se ker­too vaka­vas­ta häi­riös­tä suh­tees­sa kans­saih­mi­siin ja hei­dän kärsimyksiinsä.

  13. KariS, eikö perus­tu­lo oli­si työn­te­ke­mi­sen edis­tä­mis­tä? Voi­daan miet­tiä, mitä todel­li­sia ja jär­ke­viä mah­dol­li­suuk­sia jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on vai­kut­taa työ­mah­dol­li­suuk­siin kuin pois­taa aset­ta­mi­aan työ­teon ja tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan esteitä?

    Mat­tik, aina­kin jois­sain selai­mis­sa on mah­dol­lis­ta suu­ren­taa teks­ti­ko­koa, esi­mer­kik­si Fire­foxis­sa vali­kos­ta Näy­tä-Sivun suu­ren­nus-Suu­ren­na. Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä on pikais­ta apua.

  14. Jos ei las­ke mukaan asu­mis­kus­tan­nuk­sia, mah­dol­li­sia vel­ko­ja ja ela­tus­mak­su­ja, sink­ku ihmi­nen tulee toi­meen Suo­mes­sa 300 eurol­la kuus­sa. Sii­nä on muka­na ruo­ka, vaat­teet ja ter­veys. Kult­tuu­rio­sas­toa edus­taa ilmai­nen kir­jas­to. Elo­ku­viin ja urhei­lu­ta­pah­tu­miin ei ole varaa kovin usein. Net­tiyh­teys on 30 euroa kuussa.

  15. Ksan­tip­pa epäilee:

    Ensin­nä­kään, minä en pidä täy­sin tote­na sitä, mitä nimi­merk­ki Az kirjoittaa.

    Tuli sama tunne. 

    Jos elin­tar­vik­kei­siin lisä­hyös­tee­nä tupa­kan polt­to, kuluu 119 euroa kuus­sa, niin syö­mi­seen jää pari euroa päi­väs­sä. Sit­ten kun toi­meen­tu­lo on lei­kat­tu 40 pro­sent­tia, niin muu­hun elä­mi­seen jää rei­lu sat­ku. Eikö se mene jo laa­ja­kais­taan, puhe­li­meen, hygie­ni­aan ja aivan pakol­li­siin mui­hin pik­kuos­tok­siin kuta kuinkin?

    Kai tämä ruo­kai­lu teo­rias­sa ener­gia­ta­lou­del­li­ses­ti on mah­dol­lis­ta? Kilo maka­ro­nia per päi­vä? Eri­lai­set puu­tos­ti­lat aina­kin saa itsel­leen vuo­den sisään. 

    Mut­ta mitä käy­tän­nös­sä täl­lai­nen elä­mä on? Kyl­lä elä­män­hal­lin­taan kuu­luu myös ystä­vien tapaa­mi­nen jos­kus jos­sain kup­pi­las­sa, juh­lien jär­jes­tä­mi­nen, urhei­lu­har­ras­tuk­set, lef­fas­sa käyn­ti jne nor­maa­li sosi­aa­li­nen elämä. 

    En ottai­si oudon era­kon vai­ku­tel­man (siis täl­lä kir­joi­tuk­sel­laan, en tun­ne hem­moa, voi­han olla täy­si pro­vo) teh­nyt­tä azia nyt mal­lie­si­mer­kik­si elämänhallinnasta. 

    Ja kyl­lä tuos­sa nyt mam­ma ja pap­pa aina­kin joi­tain las­ku­ja makselee… 

    Onhan tuo var­mas­ti pöy­ris­tyt­tä­vää mones­ta, että voi asua Laut­ta­saa­res­sa yhteis­kun­nan piik­kiin ja muut raa­ta­vat nis­ka limas­sa mak­saak­seen az:n elä­män­tyy­lin jon­kin asper­ge­rin varjolla.

    Itse nyt en kovas­ti hät­käh­dä, kos­ka tie­dän jo entuu­des­taan ilmiön. 

    Ymmär­rän Jugen kom­men­tin hyvin.

  16. Tuli vähän seka­va kir­joi­tus, sori lukijoille. 

    Mut­ta kiteytettynä: 

    Jos toi­meen­tu­lo­tu­kea lei­ka­taan 40 pro­sent­tia, niin sil­lä ei kukaan elä sääl­lis­tä elä­mää. Pitää saa­da apu­ja ulko­puo­lel­ta tai teh­dä pime­ää duunia. 

    Ehkä pysyy hen­gis­sä — en ole kuul­lut Suo­mes­sa näl­kään kuol­leis­ta, mut­ta ei se mitään elä­män­hal­lin­taa enää ole.

  17. Use­aan muu­hun hyvin­voin­ti­val­tioon ver­rat­tu­na Suo­mes­sa on mata­la palk­ka­ta­so ja kor­kea hin­ta­ta­so — osto­voi­ma lie­nee län­ti­sen Euroo­pan heikoimpia.

    Mata­lien palk­ko­jen ja “perus­tur­vien” väli­nen haju­ra­ko on lii­an pie­ni. Palk­ko­ja + elä­ke­palk­ko­ja pitäi­si ina­sen nos­taa, jot­ta rako venyi­si kuin nais­ten kym­pin hiih­dos­sa ikään. 

    Sit­ten tul­laan sii­hen kysy­myk­seen, miten tämä oli­si mah­dol­lis­ta ja miten tasata/helpottaa työ­nan­ta­jien työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia kokonaisuudessaan.

  18. Tun­nen usei­ta yli­opis­tos­ta / kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tu­mat­to­mia jot­ka ovat ikä­vuo­det 20–30 kituut­ta­neet opin­to­tuel­la ja seka­lai­sil­la pät­kä­hom­mil­la, ja jot­ka nyt 30–40 vuo­tiai­na ovat vail­la työ­ko­ke­mus­ta, tut­kin­toa tai oikein mitään mark­ki­na-arvoa niu­koil­la työmarkkinoilla.

    Nuo ovat täy­sin ter­vei­tä, fik­su­ja, sosi­aa­li­sia yms. peri­aat­tees­sa aktii­vi­sia kan­sa­lai­sia, mut­ta ovat jo osin omas­ta halus­taan työ­elä­män ulko­puo­lel­la. Har­ras­ta­vat lähin­nä kes­ke­nään hip­pei­lyä ja kulut­ta­vat ilmais­ta digi­taa­lis­ta viihdettä. 

    Syy tuo­hon on pit­käl­ti se että töi­tä ei ole, tai töis­tä saa­ta­vaa kor­vaus­ta ei koe­ta riit­tä­vän hou­kut­te­le­vak­si. Tie­dän myös että monet teke­vät pimei­tä hom­mia muu­ta­mal­la sata­sel­la kuussa.

  19. Puut­teel­li­nen elä­män­hal­lin­ta­han tar­koit­taa, että yksi­lö käyt­tää resurs­se­ja tuh­lail­len ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. Raha on talous­jär­jes­tel­mäs­säm­me ikään­kuin puh­das resurs­si, eikö tämä ana­lyy­si tue nime­no­maan sitä, että itse rahaa pitäi­si pikem­min­kin ottaa pois ja antaa mui­den mää­rä­tä asiois­ta, jos sil­lä ei tule toimeen?”

    Täm puh­das resurs­si, RAHA, on nyt vaka­vas­sa krii­sis­sä, mikä­li on uuti­sia usko­mi­nen. Ja useat Euroo­pan val­tiot menet­tä­neet tämän nk. “elä­mä­hal­lin­tan­sa”. Kun puhu­taan puut­teel­li­ses­ta elä­män­hal­lin­nas­ta löy­dän kyl­lä hyviä esi­merk­ke­jä myös sosi­aa­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hyvin toi­meen­tu­le­vien ihmis­ten jou­kos­ta, vähä­va­rai­suu­del­la ja elä­män­hal­lin­nan menet­tä­mi­sel­lä ei ole vält­tä­mät­tä yhteyt­tä toisiinsa.

    ..yksi­lö käyt­tää resurs­se­ja tuh­lail­len ja epätarkoituksenmukaisesti..”

    Mitä voi­daan sanoa ihmis­ten yhtei­söis­tä, yhteis­kun­nas­ta joka tuh­laa ihmi­se­lä­miä, inhi­mil­li­siä resurs­se­jaan yllä­pi­tä­mäl­lä tuhoa­via ja väki­val­tai­sia rakenteita?

  20. Otsi­kon kysy­myk­seen pitää vas­ta­ta, että ei var­maan hir­mui­ses­ti hou­ku­tus­voi­maa sil­lä. Että mää­rä­tie­toi­ses­ti hank­kiu­dut­tai­siin, kou­luis­ta tai huo­nom­mis­ta­kaan työ­pai­kois­ta. Tosin sel­väs­ti alhai­sem­pi taso tai perä­ti mah­dol­li­suu­den puu­te var­mas­ti pakot­tai­si kou­lu­pu­dok­kai­ta ja mui­ta nuo­rem­pia skar­paa­maan kriit­tis­ten 17–24 ikä­vuo­sien aikaan. Perä­lau­ta ja sen pitä­vyys kun hyvin tiedossa. 

    Mut­ta tuo­hon pär­jää­mi­seen, tie­dän ja tun­nen suu­ren liu­dan nuo­ria + aikamiehiä(30–50v.), jot­ka sil­lä klaa­raa menon­sa. Se riit­tää kyl­lä run­saah­koon tai lähes jat­ku­vaan juo­pot­te­luun. ‑Mut­ta mihin­kään muu­hun se ei sit­ten enää rii­täk­kään. Ja juo­dak­kin jou­tuu voit­to­puo­li­ses­ti kapak­kae­lä­män ulko­puo­lel­la, niis­sä­kin sit­ten huo­keam­man puo­len pai­kois­sa käytävä. 

    Hyviä kave­rei­ta mul­la nois­sa, mut­ta sanot­ta­va, että en minä var­si­nai­ses­ti kan­na­ta lisä­ra­hoi­tus­ta tuol­le hom­mal­le. Kovas­ti pas­si­voi­vaa hom­maa, uljas riip­pu­mat­to­muus ei tule sivus­ta­seu­raa­jal­le heti mie­leen nois­ta, palk­ka­työ­or­juu­des­ta vapautuneista…

    Eri asia sit­ten, mel­ko pal­jon, lap­si­per­heet ja muut päih­de­hom­mien ulko­puo­li­set. Tosin kah­ta rumem­paa jäl­keä tekee kun per­hee­näi­ti ottaa elä­män­mit­tai­sek­si rahoi­tuk­sek­seen t.tuen. Tut­ta­va­per­heen lap­si­kin sai kk. sit­ten kuul­la äidil­tään ettei kan­na­ta men­nä kuin ihan vim­pan pääl­le kesä­työ­hön. Ei se sit­ten men­nyt, tie­dän että kah­teen paik­kaan oli­si päässyt.

  21. Huu­to­lai­sen kir­joi­tuk­ses­ta sel­vi­ää, mikä Suo­mes­sa mak­saa eri­tyi­ses­ti isois­sa kau­pun­geis­sa, asu­mi­nen. Jos huu­to­lai­nen jou­tui­si itse mak­sa­maan asu­mi­sen­sa, sil­to­jen alla hän oli­si. Kir­joi­tus on sil­tä osin täy­sin val­heel­li­nen. Hän ei tuli­si alkuun­kaan toi­meen ilman ilmais­ta asun­toa ja säh­köä. Aika moni suo­ma­lai­nen eläi­si leveäs­ti ilman asu­mis­kus­tan­nuk­sia eli pysy­tään sil­tä osin totuudessa.-

  22. Ode: Itse ker­roit kym­me­nien tuhan­sien opis­ke­li­joi­den elä­vän toi­meen­tu­lo­tuel­la. Pel­käl­lä opin­to­ra­hal­la en usko kym­me­nien tuhan­sien elä­vän. Kyl­lä sii­nä hyvin­voi­vat van­hem­mat tai suku­lai­set jou­tu­vat aut­ta­maan ja var­maan töi­tä­kin teh­dään jos ei viral­li­ses­ti niin pimeä­nä. Kas kun opin­to­ra­han nos­ta­vat hyvin­voi­pien per­hei­den­kin lap­set kun sitä ei opin­to­lai­no­jen tavoin tar­vit­se mak­saa takai­sin. Jos­kus aikoi­naan varak­kai­den lap­set­kin nos­ti­vat opin­to­lai­no­ja nii­den hal­po­jen kor­ko­jen vuok­si ja sijoit­ti­vat ne tuottavasti.

    1. Gran­paI­gor
      Luit vää­rin, tosin ilmai­su­ni oli ehkä epä­täs­mäl­lis­tä. Kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat osoit­ta­vat, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia pie­nem­mil­lä tuloil­la voi elää.

  23. Yhteis­kun­taan ei ole pak­ko ottaa osaa, mut­ta sen ulko­puo­lel­la elä­mi­nen on aika vai­ke­aa, jos muut otta­vat eikä ole mitään paik­kaa, jota joku muu ei omistaisi. 

    Itse opis­ke­luai­ka­na­ni elin sil­loi­sel­la opin­to­ra­hal­la todel­la her­roik­si sen pari vuot­ta, jon­ka opin­toi­hin käy­tin työ­elä­män ulko­puo­lel­la. Maka­ro­nil­la, pakas­te­vi­han­nek­sil­la jne. ihan hyvin sil­loin eli. En kui­ten­kaan ajat­te­le, että se on mie­le­käs mal­li sosi­aa­li­tur­val­la elä­väl­le, kos­ka sil­loin oli sel­lai­nen asen­ne ja fii­lis, että elä­mäs­sä ollaan menos­sa eteen­päin. Jos oli­si sil­loin ollut koke­muk­se­na, että elä­mä on sel­lais­ta ja tulee ole­maan sel­lais­ta useam­pia vuo­sia, niin var­maan oli­sin ahdistuneempi. 

    Ongel­ma ei minus­ta ole tämä, vaan se, että elä­män­hal­lin­ta on monil­la puut­teel­li­nen. Täs­tä ker­to­vat pika­vip­pi­kier­teet tms. mak­sa­mat­to­mat las­kut. Olen näh­nyt täl­lai­siin tilan­tei­siin jou­tu­nei­ta ihmi­siä. Ker­ta­kaik­ki­aan en usko, että näi­tä ongel­mia rat­kais­taan anta­mal­la lisää rahaa, kos­ka kuten sanoin, kaik­ki menee, mitä tulee, eikä rii­tä, ja se on ongel­man ydin, ei mikään par­ti­ku­laa­ri­nen summa.

  24. Luit vää­rin, tosin ilmai­su­ni oli ehkä epä­täs­mäl­lis­tä. Kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat osoit­ta­vat, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia pie­nem­mil­lä tuloil­la voi elää.”

    Mut­ta useat kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat ovat juu­ri lap­si­kyn­nyk­sel­tään pois pääs­seet kun mene­vät opis­ke­le­maan, ja väi­tän, että erit­täin usein juu­ri opi­ke­li­joik­si ryh­ty­nei­den van­hem­mat tuke­vat opis­ke­li­ja­lap­si­aan talou­del­li­ses­ti usean vuo­den ajan.

    Eli ei opis­ke­li­jan talous “viral­li­ses­ti” koos­tu pel­käs­tään opin­to­tues­ta ja opintolainasta.

    Mitä taas tulee n. 50 vuo­ti­aan työt­tö­män talou­teen, niin usein perin­tö on tule­mai­sil­laan ja työt­tö­män van­hem­mat­kin ovat jo pudon­neet köy­hien jouk­koon sii­nä mie­les­sä, että eivät rahal­li­ses­ti pank­ki­ti­lil­tään voi avus­taa työt­tö­mik­si ja louk­kuun jää­nei­tä n. 50 vuo­tiai­ta lap­si­aan sen takia, kun elä­ket­tä ei euro­mää­räi­ses­ti pal­joa enää ole saatavissa.

  25. az:n menoil­la ei autoil­la eikä len­nel­lä ulko­mail­le. Esi­mer­kil­lis­tä eko­lo­gis­ta elämää.

  26. Syy ylei­seen när­käs­tyk­seen on se, että Az ei sur­ku­tel­lut tilan­net­taan ja madel­lut työs­sä­käy­vien edes­sä kiit­täen almuis­ta. Az elä­män­ta­pa on täy­sin vas­toin yleis­tä nor­mia. Taval­li­nen tal­laa­ja ei käsi­tä alkuun­kaan mitä se mer­kit­see elää yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la. Kat­so­taan­pa kuvit­teel­lis­ta loo­se­ria: työ­ky­vy­tön, ruti­köy­hä, sosi­aa­li­set suh­teet ole­mat­to­mat (ei tyt­töys­tä­vää tai kave­rei­ta) ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia. Vai­kea kuvi­tel­la, että kukaan haluai­si tämän pake­tin omal­le kon­tol­le, kit­kut­taa sos­sun tuloil­la ja kuvi­tel­la, että elä­mä on iha­naa. Hul­lun pape­rit tuos­ta saa.

  27. On tot­ta, että kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat elä­vät niu­kal­la toi­meen­tu­lol­la. Mut­ta pitää muis­taa, että täl­läi­set opis­ke­li­jat ovat pää­sään­töi­ses­ti psyyk­ki­ses­ti ter­vei­tä nuo­ria. Esi­mer­kik­si yli­opis­to-opis­ke­lu saat­taa tuo­da hyvin­kin pal­jon mie­le­käs­tä sisäl­töä elä­mään, jol­le voi­daan las­kea myös rahal­li­nen arvo esim..

    Monet saa­vat myös van­hem­mil­taan avo­kä­ti­ses­ti tukea…opiskelija-alennukset…miltei ilmai­nen ruo­kai­lu yli­opis­ton ruokaloissa…halpa asu­mi­nen solussa..käytännössä ilmai­nen har­ras­tus­toi­min­ta opis­ke­lu­pai­kan kerhoissa…

    Tilan­ne on täy­sin toi­nen sai­raal­la ihmi­sel­lä, jol­la ei ole mie­le­käs­tä sisäl­töä elä­mäs­sään ja jon­kin­lai­sen tyy­dy­tyk­sen hank­ki­mi­seen jou­tuu sijoit­ta­maan oike­aa rahaa sen sijaan, että val­tio mak­sai­si onnel­li­suut­ta tuot­ta­van sivis­tys­ker­hon, esim. yliopiston.

    Kansalaispalkka/perustulo on tosi­aan käy­tös­sä jos­sain muo­dos­saan esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­la, joil­la se toi­mii lii­an­kin hyvin. Yllät­tä­vän moni opis­ke­li­ja halu­aa tie­na­ta opis­ke­lu­jen­sa pääl­le vaik­ka saa­vat­kin sitä niin riit­toi­saa opin­to­tu­kea. Lisäk­si sai­raus- ja van­huuse­läk­keen pääl­le saa tie­na­ta rahaa.

  28. Hei­te­tään täs­sä yhteis­kun­nan loi­se­na tois­ten kus­tan­ta­maa kyr­sää jyr­sien ilmaan seu­raa­via kymysyksiä.

    t. Tule­vai­suu­teen varautuneena

    Mikä on tämä puut­teel­li­nen elämänhallinta?

    Kas, tääl­lä­hän oli­kin jo vastaus.

    > Puut­teel­li­nen elä­män­hal­lin­ta­han tar­koit­taa, että yksi­lö käyt­tää resurs­se­ja tuh­lail­len ja epätarkoituksenmukaisesti.

    Noin vih­reäs­tä näkö­vink­ke­lis­tä jokai­nen Hum­me­rin omis­ta­ja on kait tuol­lai­nen. Mitä ehdo­tat ratkaisuksi?

    Nyt on mahis muut­taa mää­ri­tel­mää. Kamoon, kyl­lä saat sen vas­taa­maan mei­tä luuseri-työttömiä!

    Mik­si juu­ri sinä olet asian­tun­ti­ja rat­kai­se­maan, mikä se on?

    Mik­si sosi­aa­li­huol­lon pitää puut­tua puut­teel­li­seen elämänhallintaan?

    Jos työ­tön (tai joku muu) vakuut­taa, että hänel­lä ei ole puut­teel­lis­ta elä­män­hal­lin­taa, niin mik­si sinä tai joku muu on kui­ten­kin asian­tun­ti­ja kiel­tä­mään tämän asian.

    Miten pal­jon Suo­mes­sa näi­tä puut­teel­li­sen elä­män­hal­lin­nan ihmi­siä on?

    Kenel­le heis­tä pitäi­si jotain tehdä?

    Mitä?

    Min­kä­lai­sia pak­ko­huol­to­toi­men­pi­tei­tä kan­na­tat asias­sa? Onko koh­teen mie­li­pi­teil­lä asian suh­teen väliä?

    Min­kä­lais­ta panos/­tuo­tos-suh­det­ta ole­tat puut­teel­li­seen elä­män­hal­lin­taan puuttumisessa?

    Mik­si jou­ti­las elä­mä on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no asia?

    Jos nyt läh­de­tään lajit­te­le­maan ihmi­siä, niin kum­paa uskoi­sit enem­män, jos hän sanoi­si, ettei ole puut­teel­lis­ta elämänhallintaa:

    - perus­kou­lu­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta, jol­la ei ole mai­nit­ta­vaa työhistoriaa

    - ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut­ta, jol­la on rik­ko­nai­nen, mut­ta kui­ten­kin pit­kiä työ­suh­tei­ta sisäl­tä­vä työhistoria

    Entä jos jom­pi­kum­pi oli­si yli­pai­noi­nen… …ruma… …kes­ki-ikäi­nen…

    Rat­kai­si­sit­ko puut­teel­li­sen elä­män­hal­lin­nan ole­mas­sao­loa psy­ko­lo­gi­sil­la kokeilla?

    Vaa­ti­sit­ko koh­teen pank­ki- ja kuittitiedot?

    Pitäi­si­kö koh­teen asun­nos­sa käydä?

    Onko röö­kaa­mi­nen puut­teel­lis­ta elä­män­hal­lin­taa? Entä alko­ho­lin käyt­tö? Baa­reis­sa käyn­ti? Alko­ho­lin run­sas käyttö?

    Mää­ri­tel­lään koh­de A. Ote­taan täs­sä esiin asioi­ta, joi­ta pide­tään vaih­te­le­vas­sa mää­rin huo­noi­na. Sano­taan myös, että mui­ta “paho­ja tapo­ja” et voi olet­taa (esmes työs­sään A ei ole lus­muil­lut, ker­ty­neet velat on mak­set­tu pois, ei mis­sään teke­mi­sis­sä polii­sin kans­sa kos­kaan). “Hyviä tapo­ja” ei ote­ta huo­mioon (oikeas­ti nii­tä ei ote­ta muul­loin­kaan kuin hymis­ten huo­mioon: “Hmmm, ei vel­kaa. Ei sovi pro­fii­liin. Eteen­päin koh­teen arvioin­nis­sa!”). Onko koh­teel­la A puut­teel­li­nen elä­män­hal­lin­ta? Jos on, niin mitä pitäi­si tehdä.

    - yli kol­me vuot­ta työt­tö­mä­nä (entä jos tämä tilan­ne jat­kuu vii­si, seit­se­män, yhdek­sän, kym­me­nen, 20 vuotta?)

    - tänä aika­na yhdes­sä työ­haas­tat­te­lus­sa tulok­se­na ei työ­paik­kaa, lukui­sia lukui­sia työ­ha­ke­muk­sia vaih­te­le­viin töihin

    - yli­opis­to­kou­lu­tus pie­nel­le alal­le, jos­sa ei työ­paik­ko­ja (sivu­huo­mau­tuk­se­na, ei nii­tä kyl­lä ole oikein mil­lään alal­la, kat­so­kaa tilas­to­ja); työhistoriaa

    - (yliopisto)koulutusta suht suu­rel­le alal­le, jota pide­tään “tule­vai­suu­den ala­na”, mut­ta jos­sa ei oikein myös­kään näy­tä löy­ty­vän töi­tä, itse asias­sa jot­kut suu­ret toi­mi­jat täs­sä vii­me aikoi­na­kin ovat pot­ki­neet ihmi­siä pois; ei oikein pape­rei­ta, joil­la todis­taa osaa­van­sa alaa; työhistoriaa

    - run­sas alko­ho­lin käyt­tö (oli­ko se raja kym­me­nen ravin­to­la-annos­ta vii­kos­sa? joka tapauk­ses­sa yli men­nään), lähin­nä olut­ta nykyi­seen suo­ma­lai­seen tyy­liin, mut­ta koti­vii­niä yhä enem­män, kun rahan vähyys työt­tö­myy­den pit­kit­tyes­sä on ruven­nut vaivaamaan

    - run­sas ylipaino

    - kes­ki-ikä

    - ei urhei­lua, mut­ta hyö­ty­lii­kun­taa (esmes kiin­teis­töä jos­kus vii­kon­lop­pu­na rai­va­tes­sa, ja ei mitään muka-lii­kun­taa, vaan 3–4 tun­nin jak­so­ja), kui­ten­kaan tämä ei kom­pen­soi epä­ter­veel­li­siä ruokatapoja

    - epä­ter­veel­li­set ruo­ka­ta­vat (lihaa; rii­siä; peru­naa; soke­ria; aspar­taa­mia; ahmi­mi­nen; ei kau­nis syö­mi­nen: vaan haa­ruk­ka oikeas­sa kädes­sä, jos vaan voi; ei väli­tä, vaik­ka koko ruo­ka oli­si lisä­ai­nei­ta, ne on tosi jees); älkää valeh­del­ko ihmi­set, tääl­lä­kin on iso jouk­ko näi­tä hii­la­rien vas­tus­ta­jia ja oikei­den ruo­kai­lu­ta­po­jen kun­nioit­ta­jia: kyl­lä esmes aspar­taa­min käyt­tä­mi­nen vaan sat­tuu ole­maan jou­kol­le ihmi­siä vih­je idiotismista

    - ei karis­maa, jol­la voi­si vakuut­taa sinua edes asiois­sa, jois­sa on asiantuntija

    - kiin­teis­tön omis­ta­mi­nen, vaik­ka on työ­mark­ki­na­tuel­la ja asu­mis­tuel­la; (“Miten se työ­tön keh­taa _omistaa_ jotain! Hyi!”)

    - auton omis­ta­mi­nen ja käyt­tö; (“Miten se työ­tön keh­taa _omistaa_ jotain! Hyi!”)

    - toi­meen­tu­lo­tu­kea ei mah­dol­lis­ta saa­da, kos­ka omis­taa; (“Miten se työ­tön keh­taa _omistaa_ jotain! Hyi!”), (“Miten se tulee toi­meen, kun ei saa toi­meen­tu­lo­tu­kea? Var­maan rikol­li­nen tai jotain!”)

    - muu­ta­ma park­ki­sak­ko vii­mei­sen vii­den vuo­den aikana

    Sit­ten ihan oma vas­taus. Pika­vip­pien otta­jat, jot­ka ovat jou­tu­neet vai­keuk­siin, saa kyl­lä olla koh­tee­na elä­män­hal­lin­nan puut­teen paran­ta­mi­sel­le. En oikein voi tun­tea sää­liä noi­ta kohtaan.

    Muu­ten ihan toi­nen kymy­sys. Mis­sä sitä pime­ää työ­tä on ja miten sitä sai­si? Koko elä­mä­ni aika­na en pahem­min ole kenen­kään pime­ää työ­tä Suo­mes­sa kuul­lut teke­vän. Jotain aivan mität­tö­miä remp­pa­hom­mia ehkä. Näin työt­tö­mä­nä voi­sin jopa olla kiin­nos­tu­nut itse. Hui kau­hi­aa! Täs­tä­pä voi tul­la jopa rikosrekisteri!

  29. Kir­joi­tit: “Ties vaik­ka mie­hen ehdot­to­muus saa­tai­siin jos­kus kumotuksi.”
    Mis­tä tie­dät että Az on mies?

  30. Puut­teel­lis­ta elä­män­hal­lin­taa on, että vii­vyt­tää val­mis­tu­mis­taan (muun alan) pät­kä­töil­lä eikä ota opintolainaa.

    Suo­mes­ta puut­tuu sti­pen­di­jär­jes­tel­mä, jol­la kan­nus­ta­taan lah­jak­kai­ta. Täl­löin huip­puar­vo­sa­no­ja saa­vil­la oli­si mah­dol­li­suus saa­da esi­mer­kik­si opin­to­lai­naa vas­taa­va raha sti­pen­di­nä. Täl­löin toki vas­taa­vas­ti yleis­tä opin­to­ra­haa vas­taa­val­la mää­rä pienennetään.

    Yhteis­kun­nan varoil­la on var­sin onne­ton­ta kou­lut­taa ihmis­tä, joka saa sekä huo­no­ja arvo­sa­no­ja että tekee sii­nä sivus­sa hant­ti­hom­mia. Tulok­se­na on hen­ki­lö, joka ei pape­reil­laan tule teke­mään mitään.

    Yli­opis­to-amk sys­tee­mi tuki­neen ja rahoi­tuk­si­neen on vie­lä keh­nom­mas­sa jamas­sa kuin sevel­vol­li­suu­den rahoitus.

    Jos läh­tö­koh­ta­na on, että opis­kel­lees­sa on sama toi­meen­tu­lo kuin työs­sä­ol­les­sa, sii­hen yhteis­kun­nal­la ei ole varaa. Opin­to­ra­ha ja asu­mis­tu­ki taas hou­kut­te­le­vat pät­kä­töi­hin kau­pan kas­sal­le eivät­kä opiskelemaan. 

    Suo­men ovat maa­il­man kou­lu­te­tuim­maat ham­pu­ri­lais­ten pais­ta­jat, joka toki vai­kut­taa makuun myön­tei­ses­ti. Mut­ta sen­kö vuok­si tääl­lä anne­taan ilmai­nen kou­lu­tus ja opin­to­tu­kea? Eikö näi­den ihmi­nen hen­ki­nen pää­oma oli­si jos­sain vai­hees­sa parem­min käy­tös­sä jos­sain muualla?

    Opin­to­lai­naa taas vie­ras­te­taan täy­sin käsit­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la. Jos ihmi­nen läh­tö­koh­tai­ses­ti ei tut­kin­non suo­ri­tet­tu­aan usko pys­ty­vän­sä mak­sa­maan opion­to­lai­naa, jotain on asen­tees­sa pahas­ti pie­les­sä. (Joo, joo, olen menos­sa alal­le X, jos­ta… no, niin, kan­nat­tai­si­ko sit­ten miet­tiä vähän pidem­mäl­le). Ilmei­ses­ti Suo­mes­sa ei ole riit­tä­viä tuloe­ro­ja aka­tee­mis­ten ihmis­ten ja mui­den välil­lä? Eikö kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me sit­ten anna yli­opis­tois­sa riit­tä­vää osaa­mis­ta, jot­ta ihmi­set eivät edes usko voi­vat elät­tää itsen­sä valmistuttuaan? 

    Kaik­kial­la muu­al­la maa­il­mas­sa yli­opis­to­kou­lu­tus on mer­kit­tä­vä etoi­keus ja tapa paran­taa elmäänsä.

  31. Kyl­lä minä uskon, että AZ kir­joit­ti tot­ta ja tämä asper­ger-diag­noo­si sel­ven­si vähän näi­tä aikai­sem­pia­kin näkö­kul­mia. Noin­kin voi elää rikas­ta elämää.

    Tie­de­mies on myös oikeas­sa ja tämä on oikeas­ti tämän indi­vi­dua­lis­ti­sen hyvin­voin­tiyh­teis­ku­nan para­dok­si: miten saa ker­rot­tua aikui­sel­le ihmi­sel­le, että hän ei näy­tä hal­lit­se­van elä­mään­sä — ja miten sitä asi­aa voi­si auttaa.

    Kon­kreet­ti­si­min tämä näkyy sii­nä, kun esim. luo­kan­val­vo­ja­na yrit­tää kes­kus­tel­la huol­ta­jan kans­sa lap­sen ongel­mis­ta, huol­ta­jan pre­paid-kän­ny­käs­tä ei vas­ta­ta aina­kaan ihan sel­vin päin. Olen val­mis teke­mään pal­jon oppi­laa­ni edes­tä, mut­ta täm­möi­set kes­kus­te­lut ovat ns. harmonikasta.

    Yksi tabu tun­tuu ole­van se, että ihmi­sen täy­del­li­nen elä­män­hal­lin­nan puut­tu­mi­nen ei kos­kaan sai­si aiheut­taa pahek­sun­taa, kos­ka aina jos­sa­kin lymy­ää se “kun­nol­li­nen ihmi­nen, jol­la ei ole päih­deon­gel­maa ja joka on pit­kä­ai­kais­työ­tön ihan ilman omaa syy­tään — ja samoin hänen kaik­ki vii­si las­taan ja hei­dän vii­si eri isän­sä — jois­ta kol­me on van­kein­hoi­to­lai­tok­sen hoi­to­toi­men­pi­tei­den pii­ris­sä ja kak­si pyr­kii kuiville”. 

    Itse häpe­sin 60 — 70-luvul­la kan­sa­kou­lun vaa­tea­vus­tuk­sia ja vapaa­op­pi­las­paik­ka­ni oppi­kou­lus­sa ja mie­les­tä­ni se häpeä oli aihee­ton­ta. Sil­ti — oli­si­ko mitään miel­tä sii­nä, että ihmi­set edel­leen­kin häpeäi­si­vät edes jota­kin — esi­mer­kik­si sitä, ettei­vät kyke­ne tar­joa­maan lap­sil­leen rau­hal­lis­ta kasvuympäristöä.

    Tou­ko Mettinen
    häpeä kunniaan

  32. Kulut­ta­ja­tut­ki­mus­kes­kus on laaa­ti­nut koh­tuul­li­sen mini­min vii­te­bud­je­tit käyt­täen apu­naan tut­ki­joi­ta, kulut­ta­jia ja asian­tun­ti­joi­ta. Ne pyr­ki­vät vas­taa­maan kysy­myk­seen min­kä­lais­ta kulu­tus­ta­soa ihmi­set pitä­vät vält­tä­mät­tö­mä­nä. Ne ovat tie­tys­ti aivan eri tasoa kuin jon­kun ääri­pi­hin, vapaa­eh­toi­sen köy­häi­li­jän käsi­tys sii­tä mikä riittää. 

    Tuos­sa on ruo­ka­vii­te­bud­jet­ti. Alle 45-vuo­ti­aal­le on las­ket­tu ruo­ka­me­noik­si sii­nä 282,50 euroa kuussa. 

    http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5462/2010_126_tyoseloste_ruokabudjetti.pdf

    Eräs tär­keä asia ottaa huo­mioon tukien riit­tä­vyyt­tä arvioi­des­sa on se, että sosi­aa­lis­ten suh­tei­den yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii usein tiet­tyä elin­ta­soa. Myös­kin poika/tyttöystävän/puolison han­kin­ta. Opis­ke­li­joil­la se ei ole ihan yhtä suu­ri ongel­ma kos­ka usein kave­rit­kin ovat köyhiä.

    Pitem­pien mat­ko­jen jul­ki­nen lii­ken­ne­kin on kal­lis­ta, jos pitää tava­ta vaik­ka omai­sia, ystä­viä tai suku­lai­sia jot­ka asu­vat eri paikkakunnalla.

  33. Noin­kin voi elää rikas­ta elä­mää [az:n tyyli].

    Elä­män rik­kaus on toki hyvin sub­jek­tii­vi­nen kokemus. 

    Minul­le rikas elä­mä ei voi kos­kaan olla ainoas­taan itsen­sä vuok­si elä­mis­tä. Tar­vi­taan joko työ, joka on mer­ki­tyk­sel­lis­tä jon­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta tai lap­set, ehkä pari­suh­de, mie­lui­ten kaik­ki. Rik­kaa­seen elä­mään kuu­luu myös kon­kreet­ti­set pää­mää­rät eli tule­vai­suuso­rien­taa­tio var­sin­kin nuo­reh­kon ihmi­sen koh­dal­la. Iäk­kää­nä pää­mää­rät ikään kuin ulkois­tu­vat kos­ke­maan omia lap­sia, kum­mi­lap­sia ym., mut­ta jat­ku­vuus on tär­keä tun­ne minulle. 

    Az:n elä­mä näyt­täy­tyy sil­mis­sä­ni siis tyh­jäl­tä ja joten­kin tur­hal­ta. Itsen­sä kehit­tä­mi­nen itsen­sä kehit­tä­mi­sen vuok­si ei muu­ta tätä. Mut­ta koros­tan, että tämä on nyt minun näkö­kul­ma­ni. Eli az:n ei pidä mis­sään nimes­sä loukkaantua. 

    Edel­leen minus­ta on mah­do­ton­ta, että 40 pro­sent­tia lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la ostel­laan sään­nöl­li­ses­ti kir­jo­ja ja käy­dään Lapin lomilla. 

    Az:n tari­na aset­taa vähän outoon valoon ihmi­set, joil­la on vai­keuk­sia tul­la toi­meen leik­kaa­mat­to­mal­la­kin perus­osal­la. Nämä eivät suin­kaan aina ole elä­män­hal­lin­nan puut­tees­ta kär­si­viä juop­po­ja, vaan taval­li­sia ihmi­siä, jot­ka jos­kus halua­vat ilah­dut­taa lähei­si­ään juh­lil­la ja lah­joil­la, käy­dä suku­loi­mas­sa toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la useam­min kuin ker­ran vuo­des­sa ja kai­ken kaik­ki­aan elää jota kuin­kin nor­maa­lia elämää.

  34. Luit vää­rin, tosin ilmai­su­ni oli ehkä epä­täs­mäl­lis­tä. Kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat osoit­ta­vat, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia pie­nem­mil­lä tuloil­la voi elää. 

    Voi elää, mut­ta miten. Eikö­hän pää­osal­la opis­ke­li­jois­ta ole jon­kin­lai­nen työ tai sit­ten nos­te­taan opintolainaa. 

    Tai kyl­lä­hän yksi suku­lai­se­ni tai­si elää vuo­den pari pel­kän opin­to­tuen varassa. 

    Hän on nuu­kuu­den peri­ku­va, oli tuo­na aika­na ja on edel­leen­kin. Hän on erit­täin käte­vä käsis­tään ja hän on nii­tä onnen­kan­ta­moi­sia, joil­ta onnis­tuu mikä vain, myös ruo­an­lait­to, joten hän loih­tii mauk­kaan ate­rian mis­tä vain, mitä tai­toa kai­kil­la ei ole eikä voi odot­taa olevankaan. 

    Kum­mas­ti hän kui­ten­kin tai­si sii­tä huo­li­mat­ta ilmaan­tua ruo­ka-aikaan suku­lai­siin, äitin­sä jää­kaa­pis­sa tai­si ja tai­taa olla edel­leen­kin aina ruo­kaa hänen varal­leen. Tai­si hän saa­da suku­lai­sil­ta myös jon­kin ver­ran rahal­lis­ta tukea. Jos hän jon­ne­kin mat­kus­ti, niin kyl­lä vas­taa­not­ta­ja mat­kan mak­soi, vaat­tei­ta hän ei osta­nut, vaan sai ne muil­ta ja tai­taa saa­da edel­leen­kin, vaik­ka opin­to­jen ohes­sa osa-aikai­ses­ti nyt työ­tä tekeekin. 

    Noil­la ehdoin se onnis­tuu, mut­ta tus­kin, jos jou­tuu täy­sin omas­ta elä­mäs­tään vas­taa­maan, niin kuin työ­tön pää­asias­sa joutuu. 

    Muu­ten, mitä tulee tuo­hon perus­tu­lon alen­ta­mi­seen, niin lain val­mis­te­lu­vai­hees­sa joku oikeus­op­pi­nut tai­si antaa lausun­non, min­kä mukaan perus­tur­van alen­ta­mi­nen on perus­tus­lain vas­tais­ta. Minul­la on ollut jos­kus link­ki tuo­hon lausun­toon, mut­ta kes­kus­te­lu­pals­ta, jol­la se oli, kaa­pat­tiin. En ole löy­tä­nyt lausun­toa mis­tään muu­al­ta enkä muis­ta, kuka oli lausun­non anta­ja, joten ehkä Soi­nin­vaa­ra voi­si sen aut­taa asiassa?

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tai­si antaa lausun­non, ettei alen­ta­mi­nen ole perus­tus­lain vas­tais­ta, vaan tai­taa olla niin, että perus­tus­lain lausun­nois­sa puhuu enem­män poli­tiik­ka kuin perus­tus­la­ki, sen luo­kan lausun­to­ja siel­tä on mie­les­tä­ni tul­lut. Suo­meen tar­vit­tai­siin minus­ta perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin. Sen luo­tet­ta­vuus voi­si olla parem­pi kuin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan, mikä­li tuo­miois­tuin­ta ei sit­ten mie­hi­tet­täi­si poliit­ti­sin perustein.

  35. Eli­na kir­joit­ti 1.7.2011 kel­lo 17:11:
    “Mut­ta mitä käy­tän­nös­sä täl­lai­nen elä­mä on? Kyl­lä elä­män­hal­lin­taan kuu­luu myös ystä­vien tapaa­mi­nen jos­kus jos­sain kup­pi­las­sa, juh­lien jär­jes­tä­mi­nen, urhei­lu­har­ras­tuk­set, lef­fas­sa käyn­ti jne nor­maa­li sosi­aa­li­nen elämä.
    En ottai­si oudon era­kon vai­ku­tel­man (siis täl­lä kir­joi­tuk­sel­laan, en tun­ne hem­moa, voi­han olla täy­si pro­vo) teh­nyt­tä azia nyt mal­lie­si­mer­kik­si elämänhallinnasta. …
    Onhan tuo var­mas­ti pöy­ris­tyt­tä­vää mones­ta, että voi asua Laut­ta­saa­res­sa yhteis­kun­nan piik­kiin ja muut raa­ta­vat nis­ka limas­sa mak­saak­seen az:n elä­män­tyy­lin jon­kin asper­ge­rin varjolla.”

    Hie­man off-topic, mut­ta nor­maa­li sosi­aa­li­nen elä­mä ei tai­da kuu­lua asper­ger-ihmis­ten vahvuuksiin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Asperger

  36. Täs­sä on muu­ten vähän huo­nos­ti­mää­ri­tel­ty­nä käsi­te “elä­män­hal­lin­ta” ja se on, nyt kun oman­kin kom­ment­ti­ni luen, hel­pos­ti tul­kit­ta­vis­sa mora­lis­ti­sek­si lei­mak­si sil­le, että ihmi­nen on jon­kin­lai­nen hulttio. 

    Tätä­hän se ei tar­koi­ta. Elä­män­hal­lin­ta voi olla puut­teel­li­nen toki jon­kin ilmei­sen syyn, kuten päih­deon­gel­man tai vaik­ka tark­kaa­vai­suus­häi­riön vuok­si. Ihmi­nen voi olla masen­tu­nut siten, että esi­mer­kik­si aloi­te­ky­ky on men­nyt ja suun­ni­tel­mal­li­sen ruo­an­lai­ton tapai­nen useam­man tun­nin aika­jän­teel­lä toi­mi­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta. So. yksi­lö makaa sän­gys­sä tai kat­soo tele­vi­sio­ta, kun­nes näl­kä yllät­tää ja sit­ten kaa­pit ovat tyh­jät, joten on “pak­ko” tila­ta pit­sa tms. Asi­aa itsea­sias­sa pahen­taa se, jos asuu alu­eel­la, jos­sa tämän­ta­pai­sia pal­ve­lui­ta on pal­jon. Se voi myös näkyä vaik­ka niin, että jos puhe­lin­myy­jä soit­taa, niin ei osaa sanoa ei, ja kun puhe­li­mes­sa ostet­tu tava­ra tulee, ei saa aikai­sek­si perua tilaustaan. 

    Kuten yllä tote­sin, se, että yksi­löl­le anne­taan enem­män rahaa, ei auta, vaan peri­aat­tees­sa pahen­taa tätä ongel­maa. Se tekee myös mah­dol­li­sek­si täl­lais­ten yksi­löi­den hyväk­si­käy­tön. Ilmei­nen esi­merk­ki nyt on päih­deon­gel­ma, mut­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä vaik­ka puhe­lin­myyn­nin tilas­tois­ta, että kuin­ka iso osa asiak­kais­ta on toi­meen­tu­lo­tuen asiakkaita. 

    (Sivu­men­nen sanoen, mäk­kä­rin euron juus­to­ham­pu­ri­lais­tar­jouk­ses­sa on oikeas­ti aika hyvä hin­ta-laa­tusuh­de köy­him­mil­le­kin, nii­tä syö alle sata­sel­la kuus­sa kol­me päi­väs­sä, sii­nä on jo 48 gram­maa pro­teii­nia, lopun ener­gian voi hyvin hank­kia kau­ra­puu­ros­ta, jol­loin pär­jää hiu­kan rei­lu sata­sel­la kuus­sa. Ja tämä ei todel­la­kaan ole mikän suositus)

  37. Asper­ge­rin oireyh­ty­mä ei toti­ses­ti estä työn­te­koa. Usein asper­ger-tyy­pit ovat oival­li­sia työn­te­ki­jöi­tä pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja pik­ku­tark­kuut­ta vaa­ti­vas­sa työs­sä, esim. tut­ki­joi­na, jos älli riittää. 

    Kyl­lä az:n elä­män­va­lin­nan koh­dal­la kyse on jos­tain muusta. 

    Koko diag­noo­sin­kin voi kysee­na­lais­taa ja näin monet asian­tun­ti­jat­kin teke­vät. On aivan kult­tuu­ri­si­don­nai­nen suun­taus pato­lo­gi­soi­da ihmi­sen tem­pe­ra­men­tin piir­tei­tä, jot­ka ehkä vai­keut­ta­vat, mut­tei­vät estä normaalielämää. 

    Sosi­aa­li­set suh­teet ovat asper­ge­ril­le vai­kei­ta. He ovat nii­tä työ­pai­kan omi­tui­sia, usein syr­jään­ve­täy­ty­viä kol­le­go­ja, jot­ka nau­ra­vat aina vää­räs­sä pai­kas­sa, jos ollen­kaan nau­ra­vat, ahdis­tu­vat spon­taa­neis­ta tilan­teis­ta, eivät juu­ri­kaan kyse­le toi­sil­ta, miten loma meni tai jos kysy­vät eivät ole vas­tauk­ses­ta miten­kään kiin­nos­tu­nei­ta ym. 

    Itse kui­ten­kin luen­noi­vat mon­o­to­ni­ses­ti, pit­kään ja har­taas­ti omis­ta kiin­nos­tuk­sen koh­teis­taan huo­maa­mat­ta lain­kaan tois­ten mah­dol­lis­ta kyllästymistä. 

    Ei sen kummempaa.…

  38. Timo Harak­ka kysyy Osmol­ta, mut­ta minä vastaan:

    Mis­tä tie­dät että Az on mies?

    Minun nai­sen vais­to­ni aina­kin sanoo, että kysees­sä on aivan var­mas­ti mies. Tar­koi­tan tyy­lil­li­siä, mut­ta myös asen­tei­siin ja aja­tuk­siin liit­ty­viä seik­ko­ja teks­tis­sä. Ihan sana­va­lin­to­ja myö­ten kie­len­käyt­tö on suku­puo­lit­tu­nut yleen­sä vahvasti. 

    Toi­mit­ta­ja­na ymmärtänet?

    Az ei kyl­lä­kään ole tyy­pil­li­sim­piä esi­merk­ke­jä täs­tä, mut­ta kui­ten­kin läh­den ehdot­to­mas­ti sii­tä, että mies on kyseessä. 

    Osmo näkee säh­kö­pos­tio­soit­teet ja on aina­kin vaki­kir­joit­ta­jien hen­ki­löl­li­syy­des­tä tie­toi­nen. Sik­si “uskal­si” käyt­tää mies-sanaa, jos ei muu­ten täy­sin var­ma ollut.

  39. Kos­ka työ­tä ei kui­ten­kaan rii­tä kai­kil­le niin Az:n tekoa voi pitää — jos ei nyt alt­ruis­mi­na niin — uhrau­tu­mi­se­na mui­den puo­les­ta omien epä­ta­van­omais­ten mie­li­ha­lu­jen vuoksi.

    Oon ollu yli vuo­den työt­tö­mä­nä ja vaan rei­lu puo­li vuot­ta oli kivaa, sit­ten alko tun­tua ankealta.

  40. Kal­le Narhu:

    Eräs tär­keä asia ottaa huo­mioon tukien riit­tä­vyyt­tä arvioi­des­sa on se, että sosi­aa­lis­ten suh­tei­den yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii usein tiet­tyä elintasoa.

    Niin jos ei oo rahaa kaik­keen, niin tot­ta­kai jos­ta­kin pitää tin­kiä. Ehkä jou­tuu tin­ki­mään niis­tä ystä­vis­tä joi­den pitä­mi­nen on kallista.

    Myös­kin poika/tyttöystävän/puolison hankinta.

    ? Jos nyt ei tilaa puo­li­soa pos­ti­myyn­nis­tä, niin eihän se mak­sa? Jos ole­tat, että puo­li­sot valit­see kump­pa­nin rahan perus­teel­la, niin ei sii­tä oo mitään apua, että ote­taan jol­ta­kin pois rahaa ja anne­taan sitä toi­sil­le. Kui­ten­kin kaik­ki ihmi­set sijoit­tuu johon­kin jär­jes­tyk­seen varal­li­suu­den mukaan.

    Opis­ke­li­joil­la se ei ole ihan yhtä suu­ri ongel­ma kos­ka usein kave­rit­kin ovat köyhiä.

    Jos kokee, että ystä­vien pitäs olla yhtä köy­hiä ku itte, niin miks ei voi aikui­se­na sit seu­rus­tel­la mui­den köy­hien kans­sa? Miks jol­ta­kin pitäs ottaa rahaa pois, että joku toi­nen vois seu­rus­tel­la rik­kaam­pien ihmis­ten kanssa?

    Pitem­pien mat­ko­jen jul­ki­nen lii­ken­ne­kin on kal­lis­ta, jos pitää tava­ta vaik­ka omai­sia, ystä­viä tai suku­lai­sia jot­ka asu­vat eri paikkakunnalla.

    Niin rajal­li­sil­la resurs­seil­la ei voi saa­da kaik­kee. Jos halu­aa asua kau­ka­na suku­lai­sis­ta, mut­ta sil­ti halu­aa tava­ta nii­tä, niin sit­ten pitää var­maan tin­kiä jos­ta­kin muusta.

  41. Timo Harak­ka:

    Mis­tä tie­dät että Az on mies?

    Pää­tel­ly az:n kirjotuksista?

  42. Onnel­li­suu­des­ta täs­sä on lopun perin kyse. Köy­hyys on rik­kais­sa mais­sa aina suh­teel­lis­ta. Eräät on vaan syn­ty­neet huu­let ler­pal­laan, kat­ke­ri­na ties mis­tä. Ehkä pää­syy on kateel­li­suus­gee­ni. Tähän Eli­na Kar­ja­lai­nen ja Uppo Nalle:

    Ihmi­set tah­to­vat kai­ken lais­ta, vie­rai­ta tava­roi­ta vie­rais­ta mais­ta. Pian on nur­kat täyn­nä kamaa, elä­mä on kui­ten­kin yhtä ja samaa. Onneen ei tar­vit­se tava­raa hank­kia, sii­hen ei tar­vi­ta edes pankkia.”

    Kreik­ka­lai­set­kin saat­tai­si­vat olla nyt onnel­li­sem­pia, jos heil­lä ei oli­si ollut pank­kia tava­ran hankkimiseen.

  43. Timo Harak­ka:

    Mis­tä tie­dät että Az on mies?

    Az:

    Asun­nos­sa­ni on täl­lä het­kel­lä pakol­lis­ten jää­kaa­pin jne. lisäk­si vii­si tie­to­ko­net­ta, laa­ja­ku­va/HD-tele­vi­sio, kak­si digi-boxia… …peli­kon­so­li ja sil­le 50+ peliä”

    Tohon pääl­le Az:n panos­tus nettikirjoitteluun. 

    Lupaan syö­dä hatul­li­sen pas­kaa jos Az osot­tau­tuu naiseks.

  44. Jot­kut polii­ti­kot ovat esit­tä­neet, että työn teke­mi­sen tulee aina olla kan­nat­ta­vam­paa kuin toi­met­to­ma­na olo. Tämä on mie­les­tä­ni ihan hyvä periaate.

    En voi kui­ten­kaan olla huo­les­tu­mat­ta sii­tä, kuka oikeas­ti halu­aa teh­dä tule­vai­suu­des­sa kaik­kein pie­ni­palk­kai­sim­mat työt, jos tukien varas­sa pää­see samoil­le ansioil­le. Työs­sä käy­mät­tö­mäl­lä on lisäk­si aikaa (ja moraa­li­nen oikeus) seis­tä lei­pä­jo­nois­sa tai dyy­ka­ta ruo­kan­sa kaup­po­jen ros­kik­sis­ta ja huo­ne­ka­lun­sa ros­ka­la­voil­ta ja kier­rä­tys­kes­kuk­sis­ta. Hal­pa­työs­sä­käy­vil­lä ei usein ole aikaa tai edes voi­mia työ­päi­vän jäl­keen teh­dä mitään moista.

    Lisäk­si tukien varas­sa elä­väl­lä on aina halu­tes­saan mah­dol­li­suus ottaa vas­taan vero­kir­jat­to­mia keik­ko­ja las­ten vah­ti­mi­ses­ta vaik­ka­pa oma­ko­ti­ta­lon maa­lausu­rak­kaan asti. Täl­lai­sis­ta kei­kois­ta ei todel­la­kaan ole pulaa. Näin elin­ta­so saat­taa muo­dos­tua huo­mat­ta­vas­ti pie­ni­palk­kais­ta korkeammaksi.

    Niil­le ihmi­sil­le, joil­le asui­na­lu­eel­la, design­huo­ne­ka­luil­la tai “perus­por­va­ril­li­sen elä­män” kulu­tus­tuot­teil­la ja vii­te­ke­hyk­sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, on toi­met­to­muus hyvin hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to elää, mikä­li toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on saman elin­ta­son takaa­va pie­ni­palk­kai­nen työ.

  45. Eli­na:

    Minul­le rikas elä­mä ei voi kos­kaan olla ainoas­taan itsen­sä vuok­si elä­mis­tä. Tar­vi­taan joko työ, joka on mer­ki­tyk­sel­lis­tä jon­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta tai lap­set, ehkä pari­suh­de, mie­lui­ten kaik­ki. Rik­kaa­seen elä­mään kuu­luu myös kon­kreet­ti­set pää­mää­rät eli tule­vai­suuso­rien­taa­tio var­sin­kin nuo­reh­kon ihmi­sen koh­dal­la. Iäk­kää­nä pää­mää­rät ikään kuin ulkois­tu­vat kos­ke­maan omia lap­sia, kum­mi­lap­sia ym., mut­ta jat­ku­vuus on tär­keä tun­ne minulle.

    Kaik­ki eivät ole saman­lai­sia luon­teel­taan. Int­ro­ver­til­la ei ole kai­puu­ta ihmis­ten pariin. Pari hyvää ystä­vää riit­tä­vät mut­ta nekään eivät ole vält­tä­mät­tö­miä. Itsel­lä­ni ei ole ollut ainut­ta­kaan ystä­vää vuo­siin. Har­ras­tuk­set, lenk­kei­ly, ulko­maan­mat­kat, kah­vi­las­sa ja puis­tos­sa luke­mi­nen, blo­gi­kes­kus­te­lut yms. pois­ta­vat eris­täy­ty­mi­sen tunteen.

    Pää­mää­rien ulkois­ta­mis­ta voi sovel­taa omaa lähi­pii­riä laa­jem­mal­le­kin. Jos on kiin­nos­tu­nut yhteis­kun­nas­ta, ympä­ris­tös­tä, tie­tees­tä ja filo­so­fias­ta niin niis­tä löy­tyy pal­jon mie­len­kiin­tois­ta seu­rat­ta­vaa koko elä­män ajak­si. Jat­ku­vas­ti tapah­tuu jotain uut­ta ja jän­nit­tä­vää. Esi­mer­kik­si kulu­va vuo­si on suju­nut muka­vas­ti koti­maan poli­tiik­kaa seu­ra­tes­sa. Sii­nä­kin syn­tyy tie­tyn­lai­nen osal­li­suu­den tunne.

    Minul­la on niin pal­jon yksi­näi­siä har­ras­tuk­sia ja kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta että muut ihmi­set ovat jo aiko­ja sit­ten taval­laan unoh­tu­neet. Olen ollut niin kau­an yksin ettei minul­la ole mitään nor­maa­lin sosi­aa­li­suu­den mit­ta­puu­ta johon voi­sin ver­ra­ta nykyis­tä elä­mää­ni ja kokea siten olo­ni yksi­näi­sek­si. Jos sai­sin ystä­viä, en edes tie­täi­si mitä nii­den kans­sa pitäi­si teh­dä. Minul­la ei ole koke­mus­ta ystä­vyy­des­tä. En tun­ne ystä­vyy­den eti­ket­tiä. Ihmi­nen mukau­tuu tiet­tyyn elä­män­ta­paan eikä osaa enää kuvi­tel­la­kaan muuta.

    Töis­sä en ole ollut kos­kaan päi­vää­kään. Olen hake­nut elä­mä­ni aika­na tasan yhtä työ­paik­kaa, vuo­sia sit­ten. Asun vuo­krayk­siös­sä arvos­te­tus­sa ja kal­liis­sa kau­pun­gin­osas­sa. Van­hem­pa­ni ovat pienituloisia.

    Minul­le on toden­nä­köi­ses­ti tar­jol­la vain niin huo­no­ja töi­tä, että töi­hin mene­mi­nen toi­si vie­lä räi­keäm­min esil­le alhai­sen sosi­aa­li­sen sta­tuk­se­ni ja epä­on­nis­tu­mi­se­ni elä­mäs­sä. Koki­sin ole­va­ni enem­män luuse­ri kuin nyt vaik­ka objek­tii­vi­ses­ti asia oli­si päin­vas­toin. Työn myö­tä menet­täi­sin samal­la loput­to­man vapaa-aika­ni, kol­men kuu­kau­den kesä­lo­ma­ni. Tun­tuu, että on parem­pi pysy­tel­lä yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la. Ihmi­nen muut­tuu luuse­rik­si vas­ta jou­tues­saan kos­ke­tuk­siin mui­den kans­sa. Autiol­la saa­rel­la kukaan ei ole luuseri.

  46. Eikö kenel­le­kään ole tul­lut mie­leen kysee­na­lais­taa sitä, mik­si kaik­kien pitäi­si tah­toa palk­ka­työ­hön? Hal­li­tus aset­ti työt­tö­myys­ta­voit­teek­seen 2015 men­nes­sä 5%: siis pyri­tään sii­hen, että työt­tö­miä oli­si max 5%. Nol­la­työt­tö­myy­teen ei pyri­tä, kos­ka se ei oli­si nyky­ti­lan­tees­sa vähim­mäs­sä­kään mää­rin rea­lis­tis­ta. Eikö täs­tä suo­raan voi­da joh­taa, että jos työt­tö­miä joka tapauk­ses­sa on jon­kin­moi­nen osuus työi­käi­ses­tä väes­tös­tä, oli­si aina parem­pi mitä suu­rem­pi osa täs­tä mää­räs­tä oli­si vapaa­eh­toi­sia. Sil­loin työ­tä tah­to­vil­le ja tar­vit­se­vil­le riit­täi­si useam­pia työ­paik­ko­ja, ja useam­man ihmi­sen elä­män­ti­lan­ne oli­si omien toi­vei­den mukai­nen. Työt­tö­mäk­si tah­to­via ei kui­ten­kaan var­mas­ti ole edes mur­to-osaa tuos­ta 5%:sta, joten vapaa­eh­toi­sen työt­tö­myy­den hyväk­sy­mi­nen (ei sil­ti tie­ten­kään sii­hen kan­nus­ta­mi­nen) ei mak­sa yhteis­kun­nal­le yhtään sen enem­pää kuin yhtä suu­ri mää­rä ilman omaa syy­tä työt­tö­miä. Työ­voi­ma­pu­lai­sil­la aloil­la tilan­ne on täy­sin toi­nen, ja siel­lä pitäi­si­kin pyr­kiä täystyöllisyyteen.

    Perus­tur­van suu­ruu­des­sa ei kyse ole niin­kään sii­tä, tulee­ko jol­la­kin sum­mal­la toi­meen, vaan sen mää­rit­te­lys­tä, min­kä tasoi­nen rahal­li­nen elin­ta­so voi­daan pitää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nak­si itse­ään kut­su­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä ihmi­sar­voi­se­na. Toi­meen tulee (lue: elos­sa säi­lyy) hyvin­kin pie­nel­lä sum­mal­la (jos on ter­ve), mut­ta sil­loin jou­tuu tin­ki­mään monis­ta elä­män­laa­dun kan­nal­ta olen­nai­sis­ta asiois­ta, kuten asu­mi­sen tasos­ta, ystävien/sukulaisten tapaa­mi­ses­ta, moni­puo­li­ses­ta ja ter­veel­li­ses­tä ruo­as­ta, lii­kun­nas­ta ja har­ras­tuk­sis­ta, hygie­nias­ta, kult­tuu­ris­ta jne. Minun aja­tus, luul­ta­vas­ti myös vih­rei­den, on että perus­tur­van on olta­va sil­lä tasol­la, että näis­tä asiois­ta on köy­him­mil­lä­kin oikeus naut­tia, koh­tuu­del­la ja fik­sus­ti käy­tet­ty­nä tietenkin.

    Tämä tie­tys­ti mah­dol­lis­taa myös sen, että joku joka ei vaik­ka­pa lii­kun­nas­ta väli­tä, voi käyt­tää rahat vii­naan. Ja joku joka ei aineel­li­ses­ta elin­ta­sos­ta väli­tä (kuten az), voi vali­ta tie­toi­ses­ti askeet­ti­sen elä­män ja elää pelk­kien tukien varas­sa. Ja näis­tä­hän mah­dol­li­suuk­sis­ta eivät veron­mak­sa­jat pidä. Mie­les­tä­ni tämä on kui­ten­kin hin­ta, joka kan­sa­lais­ten vapau­den ja “elä­män­hal­lin­nan” kan­nal­ta kan­nat­taa mak­saa. Jos perus­tur­va oli­si niin niuk­ka (niin­kuin se aina­kin tähän asti on ollut) ettei se sal­li valin­nan­mah­dol­li­suut­ta tai jos se jaet­tai­siin jon­kin­lai­si­na kupon­kei­na, hyök­käi­si se nime­no­maan elä­män­hal­lin­taa vas­taan. Joka ei voi vali­ta elä­mään­sä ei var­sin­kaan voi hal­li­ta sitä!

    En siis kan­na­ta työt­tö­mäk­si halua­mis­ta, har­val­le se var­mas­ti sopii, mut­ta en myös­kään näe sii­nä mitään pahek­sut­ta­vaa. On myös ihmi­siä, joil­le työ­elä­mä ei yksin­ker­tai­ses­ti sovi, var­sin­kaan nykyi­sen­kal­tai­nen. Työ­elä­mä ei myös­kään tar­vit­se kaik­kia. Mik­si siis pitäi­si moit­tia ihmi­siä, jot­ka vapaa­eh­toi­ses­ti anta­vat paik­kan­sa työ­elä­mäs­sä jol­le­kul­le sitä enem­män halua­val­le, tar­vit­se­val­le ja luul­ta­vas­ti siel­lä parem­min pärjäävälle?

    T. alle perus­tur­van kokoi­sel­la sum­mal­la ilman tukia elä­vä mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­tä teke­vä yrittäjä

  47. Toi­meen­tu­lo­tuel­le pitäi­si var­maan sää­tää jon­kin­lai­nen hoi­to­ta­kuu. Jos joku not­kuu toim­men­tu­lo­tuel­la lii­an pit­kään, sano­taan vaik­ka 6 kuu­kaut­ta put­keen, kun­nan pitää ottaa sel­vil­le, mis­tä tämä joh­tuu ja ryh­tyä asian­mu­kai­siin toi­men­pi­tei­siin syyn pois­ta­mi­sek­si. Ei voi olla niin, että sosi­aa­li­toi­mis­ton ainut akti­vi­teet­ti elä­män­hal­lin­nan menet­tä­neen nuo­ren koh­dal­la on tiput­taa ensin toi­meeen­tu­lo­tuen perus­osaa 20 % ja sit­ten 40 %, ja jos se ei auta, ostaa meno­lip­pu Hel­sin­kiin. Vaik­ka tie­tys­ti tulee se hal­vem­mak­si ja ennen kaik­kea hel­pom­mak­si antaa vaan möl­löt­tää. Var­sin­kin kun ostat­taa sen matkalipun.

    Ongel­ma on var­mas­ti myös se, että yhteis­kun­nan toi­men­pi­teet koe­taan “syyl­lis­tä­mi­se­nä, alis­ta­mi­se­na ja nöy­ryyt­tä­mi­se­nä”. Vaik­ka jon­kin­moi­nen kyy­ky­tys voi­kin toi­mia joi­den­kin koh­dal­la, niin toi­saal­ta kyl­lä näyt­tää että useim­pien toi­men­pi­tei­den tosia­sial­li­nen tar­koi­tus on sysä­tä asia­kas jon­kun toi­sen tahon vas­tuul­le, työk­kä­ril­tä kun­nal­le, kun­nal­ta kelal­le tai toi­sel­le kun­nal­le. Pahim­mil­laan sit­ten vain kulu­te­taan bud­jet­ti­va­ro­ja ja hoi­de­taan tilas­to­ja kun­toon. Yksi syy tähän näyt­täi­si ole­van se, että työt­tö­män opis­ke­lui­ta on halut­tu kont­rol­loi­da tark­kaan kos­ka työt­tö­myys­tur­va on niin pal­jon opin­to­tu­kea parempi.

    Oli­si siis pal­jon parem­pi, että oli­si vain yksi orga­ni­saa­tio, joka jakaa rahaa täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa, tuli­si se sit­ten perus­päi­vä­ra­ha­na, työ­mark­ki­na­tu­ke­na, opin­to­tu­ke­na, toi­meen­tu­lo­tu­ke­na tai sai­ra­se­läk­kee­nä. Se aina­kin vähen­täi­si siir­te­lyä luu­kul­ta toiselle.

  48. Epäi­len että roma­ni­ker­jä­läis­ten tulot jää­vät alle mini­min Suo­mes­sa­kin, mut­ta sil­ti kan­nat­taa tulla.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­nen yhden elä­män­tai­tei­li­jan tekee pit­kiä Euroo­pan reis­su­ja lif­ta­ten ja hal­pa­len­noil­la. Fik­su, ter­ve ja supliik­ki-ihmi­nen kyke­nee kyl­lä elä­mään mar­gi­naa­lis­sa. Kysei­sen hen­ki­lön ainoa tulo tulee futis­val­men­nuk­ses­ta noin 600e ja tuki hal­vas­ta kau­pun­gin vuo­kra­käm­päs­tä. Tar­vit­se­man­sa hän saa lai­nat­tua, pum­mit­tua tai mui­den hyl­kää­mä­nä. Toi­meen­tu­lo­tu­keen hän ei kos­ke peri­aat­teel­li­sis­ta syistä. 

    Mut­ta kuten sanot­tua hädä­na­lai­set eivät ole ter­vei­tä ja fiksuja.

  49. Pie­ni kor­jaus edel­li­seen. Nyt vas­ta luin az:n vies­tin koko­nai­suu­des­saan. Pyör­rän siis sana­ni az:n elä­män askeet­ti­suu­des­ta, sitä se ei ole. Noil­le tuil­le pää­see kui­ten­kin vas­ta kun on työ­mark­ki­na­tuen ja mui­den pie­nem­pien tukien ulot­tu­mat­to­mis­sa, eli kate­go­ri­ses­ti kiel­täy­ty­nyt työs­tä ja työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­ses­tä. Tämä­kin on yksi syy, min­kä vuok­si perus­tu­lo­mal­li oli­si ver­rat­to­mas­ti parem­pi nykyi­seen sosi­aa­li­tu­ki­vii­dak­koon, kos­ka sil­loin nii­tä ei sor­sit­tai­si, jot­ka ovat vas­ten­tah­toi­ses­ti jou­tu­neet työt­tö­mäk­si ja haluai­si­vat työl­lis­tyä, vaan kaik­ki työ­tä vail­la ole­vat oli­si­vat samal­la vii­val­la, oli­vat sit­ten valin­neet tilan­sa tai eivät.

  50. Perus­tur­vaa on poh­dit­tu lähes ainoas­taan rahal­li­se­na kysy­myk­se­nä. On vähin­tään­kin outoa ettei kos­kaan kuu­le esi­mer­kik­si sel­lai­ses­ta vau­rau­des­ta kuin ruu­an­lait­to­tai­to, joka pitäi­si olla pait­si perus­oi­keus niin myös perus­vel­vol­li­suus. En kom­men­toi esi­merk­ki­ta­paus­ta sat­tu­nees­ta syys­tä (jon­ka Ode voi halu­tes­saan pää­tel­lä) mut­ta yksi tapa vähen­tää köy­hyyt­tä oli­si esi­mer­kik­si se, että köy­hät teki­si­vät oman lei­pän­sä itse (hii­vas­ta, ruis- ja veh­nä­jau­hois­ta alkaen), eli osal­lis­tui­si­vat itse itsen­sä aut­ta­mi­seen täs­sä­kin muodossa.

  51. Minus­ta perus­tu­lo­kes­kus­te­lu on lähin­nä aka­tee­mis­ta väit­te­lyä. Jos sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja ei saa­da hal­lin­taan, niin olem­me pian tilan­tees­sa, jos­sa val­tion on pak­ko kes­kit­tyä val­tiol­le kuu­lu­viin asioi­hin ja sosi­aa­li­toi­mi siir­tyy takai­sin kir­kol­le. Nyky­me­noon, oli mal­li mikä tahan­sa, eivät rahat riitä.

  52. Olen eri yhteyk­sis­sä tavan­nut tän­ne kir­joit­ta­via pari­sen­kym­men­tä, ja he on kaik­ki muu­ta­maa poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta 25 — 40 vuo­tiai­ta mie­hiä. Arvon nei­dit ja rou­vat voi­si­vat myös ihan jo vaih­te­lun vuok­si kirjoittaa.

  53. Eikö kenel­le­kään ole tul­lut mie­leen kysee­na­lais­taa sitä, mik­si kaik­kien pitäi­si tah­toa palkkatyöhön?”

    Luu­li­si vih­rei­den suo­ras­taan kan­nus­ta­van työt­tö­myy­teen, kos­ka palk­ka­työ on talous­kas­vun perus­ta. Talous­kas­vu taas väis­tä­mät­tä joh­taa kulu­tuk­seen, joka ei voi loput­to­miin jatkua.

    Täl­lai­siin kysy­myk­siin toi­voi­sin vir­heil­tä uuden­lai­sia näke­myk­siä. Pitäi­si oikeas­ti uskal­taa haas­taa val­lit­se­vat mal­lit ja tar­jo­ta radi­kaa­lia uutta.

  54. Yhteis­kun­nal­ta (tai oikeas­taan net­to­ve­ron­mak­sa­jil­ta) saa­tu­jen etuuk­sien käsit­te­lys­sä tulee aina moraa­li­sia ja talou­del­li­sia ele­ment­te­jä esiin.

    Moraa­li­sel­ta kan­nal­ta voi­daan aja­tel­la että jos ei tee työ­tä niin ei pidä saa­da ruo­kaa­kaan — van­han maa­ta­lous­yh­tei­sön aja­tus­maa­il­ma. Täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa on luon­nol­li­nen niuk­ko­jen resurs­sien olo­suh­teis­sa mut­ta näis­sä­kin yhtei­söis­sä oli meka­nis­me­ja huo­leh­tia todel­lis­ta apua tar­vit­se­vis­ta. Esim. orvot voi­tiin hoi­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti kun joku lupau­tui kor­vaus­ta vas­taan elät­tä­mään heidät. 

    Voi­daan myös aja­tel­la että kai­kil­la ihmi­sil­lä on sub­jek­tii­vi­nen oikeus johon­kin mää­ri­tel­tyyn ja ajas­sa muut­tu­vaan kulu­tuss­tan­dar­diin. Jon­kun oikeu­des­ta tulee mui­den vel­vol­li­suus. Kan­ti­lai­sel­ta kan­nal­ta tuol­lai­nen peri­aa­te ei ole yleis­tet­tä­vis­sä eli joh­det­ta­vis­sa ylei­sek­si nor­mik­si kos­ka kaik­ki eivät voi yhtä­ai­kaa esit­tää sel­lais­ta vaa­ti­mus­ta muil­le. Nor­mien vel­voit­ta­vuu­den kan­nal­ta yleis­tet­tä­vyys­pe­ri­aa­tet­ta ei tie­tys­ti ole mikään pak­ko hyväk­syä, se on vain yksi tapa perus­tel­la asiaa. 

    Itä­val­ta­lais­ta talous­tie­te­li­jää minus­sa kiin­nos­taa kui­ten­kin talou­del­li­set asiat. Kuin­ka pal­jon nykyis­tä kont­rol­li­ko­neis­toa vapau­tui­si mui­hin teh­tä­viin jos sosi­aa­li­tur­vaa aja­tel­tai­siin uudel­la tavalla? 

    Kal­lis­ta on luo­vut­taa muil­le vas­tik­keet­ta hyö­dyk­kei­tä ja pal­ve­lui­ta, mut­ta tar­kas­ti sään­nel­ty sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä­kin syö resursseja. 

    Clau­de Fredric Bas­tiat koros­ti nime­no­maan asioi­den näky­mät­tö­miä puo­lia eli vaihtoehtoiskustannuksia. 

    Poli­tii­kas­sa pitäi­si puhua asiois­ta eri­lais­ten vaih­toeh­to­jen kaut­ta ja miet­tiä mitä tähän suun­ni­tel­luil­la tai jo sitou­tu­neil­la resurs­seil­la saa­tai­siin muu­ta aikaan. 

    Teo­reet­ti­sen sosia­lis­min kehit­tä­jät Lan­ge, Tay­lor ja Baro­ne sekä Cow­le­sin sää­tiön eko­no­met­ri­kot väit­ti­vät että yhteis­kun­nas­sa­kin voi­daan har­joit­taa talou­del­lis­ta suun­nit­te­lua kun hin­nat miel­le­tään vaih­toeh­to­jen kautta. 

    Nyt se pitäi­si todis­taa että näin voi­daan teh­dä! Muu­ten­han edes poli­tii­kal­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä ellei eri etu­ryh­mien välis­ten tulon­ja­ko­syklien aiheuttajana… 🙂

  55. En kom­men­toi esi­merk­ki­ta­paus­ta sat­tu­nees­ta syys­tä (jon­ka Ode voi halu­tes­saan pää­tel­lä) mut­ta yksi tapa vähen­tää köy­hyyt­tä oli­si esi­mer­kik­si se, että köy­hät teki­si­vät oman lei­pän­sä itse (hii­vas­ta, ruis- ja veh­nä­jau­hois­ta alkaen), eli osal­lis­tui­si­vat itse itsen­sä aut­ta­mi­seen täs­sä­kin muodossa.”

    Minä lei­von lei­pä­ni itse. Poi­min myös mie­lel­lä­ni mar­jo­ja, mut­ta nämä täl­lai­set kei­not ovat köy­hyy­den pois­ta­mi­ses­sa marginaalisia.

    Kun huo­mioi mar­jo­jen poi­mi­mi­seen liit­ty­vät rahal­li­set kulut, sii­hen liit­ty­vän ener­gian kulu­tuk­sen ja mar­jo­jen säi­lö­mi­seen liit­ty­vät kulut, tulee vita­mii­neil­le hin­taa. Ne saa hal­vem­mal­la kau­pas­ta. Mar­jo­jen poi­mi­mi­nen on rahaa kulut­ta­va harrastus.

    Itse teh­ty lei­pä on hal­paa, jos ei huo­mioi uunin käyt­tö­ku­lu­ja, mut­ta kun ne las­kee mukaan, niin Lid­lin alen­nus­hyl­ly voi tul­la halvemmaksi.

  56. heik­ki, ja sit­ten voi­si alkaa verot­ta­maan ruo­an­lait­to­tu­loa niil­tä jot­ka osaa teh­dä itse ruo­kaa. Heil­lä on sel­keä las­ken­nal­li­nen etu nii­hin, jot­ka jou­tuu syö­mään aina Elitessä.

  57. Roguen sor­met ris­tis­sä annet­tu vala:

    Lupaan syö­dä hatul­li­sen pas­kaa jos Az osot­tau­tuu naiseks.

    Yhtä sor­met ris­tis­sä minä lupaan viu­hah­taa Munk­ki­vuo­ren ympä­ri, jos az on nainen. 

    Kat­so­jat ter­ve­tul­lei­ta.… eli kaik­ki blo­gi­lai­set, joi­den psyyk­ki­nen kes­tä­vyys riit­tää moi­seen näkyyn (47-vuo­tias nai­nen alas­ti). Mah­dol­li­nen sak­ko kerä­tään sit­ten yhteis­tuu­min sii­hen Roguen tyh­jen­tä­mään hattuun.

  58. Tie­de­mies kirjoitti:
    “mäk­kä­rin euron juus­to­ham­pu­ri­lais­tar­jouk­ses­sa … sii­nä on jo 48 gram­maa proteiinia”

    Juus­to­ham­pu­ri­lai­ses­sa saat­taa olla 48 gram­man pai­noi­nen pais­tet­tu jau­he­li­ha­pih­vi, mut­ta pih­vi ei ole pelk­kää pro­teii­nia, vaan pal­jol­ti vettä.

    Mäk­kä­rin sivu­jen mukaan juus­to­ham­pu­ri­lai­ses­sa on 16 gram­maa proteiinia:
    http://www2.mcdonalds.fi/day/ruoka/laskuri.php?valinta=1191

  59. Minä­kään en viit­ti teh­dä töi­tä tai hakea apua mui­hin­kaan ongel­mii­ni. Oon­han aika hem­mo! Mul­le antaa toi “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta” niin pal­jon rahaa, että voin kyl­peä niis­sä, jos vain sääs­täi­sin pari kuu­kaut­ta. Mie­les­tä­ni en ansait­se noi­ta raho­ja mut­ta otan ne vas­taan, kos­ka tyh­mät antaa ja kyl­pe­mi­nen pape­ris­sa tekee hyvää iholleni.

    Var­si­nai­nen asia­ni on kui­ten­kin ker­toa, että yleen­sä poruk­ka ei ole yhtä hem­mo­ja kuin minä ja rahan jaka­mi­nen työt­tö­mil­le tuho­aa län­si­mai­sen sivilisaation.

  60. Sil­le että ei vaan anne­ta rahaa vaan aute­taan ja kun­tou­te­taan on ole­mas­sa vaih­toeh­to­kus­tan­nus, sen kun ver­taa kevyeh­kön lai­tos­hoi­don hin­taan. Joi­tain tuhan­sia kuussa.

    Väi­tän pok­ka­na että mah­dol­li­ses­ti jopa enem­mis­tö aikui­sis­ta ihmi­sis­tä on avun ja kädes­tä­pi­tä­mi­sen tar­pees­sa jos­sain mää­rin, eli ei omaa riit­tä­vää elä­män­hal­lin­taa. Ja täs­tä huo­leh­tii van­hem­mat, puo­li­sot, kave­rit, jne. Kai­kil­la hei­tä ei vaan ole, tai he ovat itse avut­to­mia. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti yksi tapa aut­taa asi­aa on teh­dä elä­mi­ses­tä sen ver­ran yksin­ker­tais­ta että se onnis­tuu vähem­min­kin vai­voin ja kyvyin.

  61. Joo oon tpyy­luo­man (2.7.2011 kel­lo 17:54)kanssa samoil­la lin­joil­la: kun tätä maa­il­maa on run­saat 50 vuot­ta katel­lu, niin näyt­tää sil­tä, että kou­lun hoi­ta­mi­nen, jat­ko­kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­mi­nen, amma­tin hank­ki­mi­nen, pari­suh­teen luo­mi­nen ja yllä­pi­tä­mi­nen, las­ten hank­ki­mi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen kun­non kan­sa­lai­sik­si, töis­sä käy­mi­nen, työ­paik­na säi­lyt­tä­mi­nen, vii­nan kans­sa lät­rää­mi­sen pitä­mi­nen aisois­sa ja vaka­vien masen­nus­ten vält­tä­mi­nen näyt­tää ole­van val­tao­sal­le meis­tä vähän lii­an pal­jon vaadittu.

    Työ on aika lail­la avai­na­se­mas­sa, sil­lä jos sen kyke­nee hoi­ta­maan kun­nol­la, moni (esim. vii­nan aiheut­ta­ma) pul­ma on sil­loin väis­tä­mät­tä pienempi.

    Eli: kai­kil­le töi­tä edel­ly­tys­ten­sä mukaan + perustulo. 

    Tou­ko Mettinen
    80-luvul­la mul­la oli
    juop­po­ja­kin työkavereita

  62. Enpä­us­ko, että tuo AZ jut­tu on aivan tot­ta. Tus­kin­pa hän ilmai­sek­si asuu eli hän saa mui­ta­kin tukia kuin.
    Ruo­kaa­kin saa eri­lai­sis­ta hyväntekeväisyyslähteistä.

    Ja aina voi teh­dä pime­ää keik­kaa, enpä usko, että hän on näi­tä­kään kyen­nyt välttelemään

  63. Mitä teh­dä 18 — 21 vuo­tiail­le miehille/pojille, jot­ka kek­si­vät jo nykyi­sin perus­toi­meen­tu­lon täy­den­net­ty­nä näpis­te­lyl­lä (jos­ta saa sak­ko­la­pun, jota ei tar­vit­se mak­saa) yhdes­sä jou­ti­lai­suu­den kans­sa ole­van heil­le sopi­va elämäntapa? 

    Osal­le ase­vel­vol­li­suus antaa mah­dol­li­suu­den kas­vaa ja saa­da koke­mus vas­tuus­ta ja ehkä ide­aa tulevaisuudesta.

  64. @plaine

    Juu, työn voi­si lopet­taa. Luke­kaa Bob Blac­kin The Abo­li­tion of Work:

    http://www.zpub.com/notes/black-work.html

    Monet työ­pai­kat pitäi­si­kin lopet­taa. Eri­tyi­ses­ti pal­ve­lua­lan kovan yti­men työ­pai­kat, myy­jät. Auto­maa­tio aut­taa pal­jon. Peri­aat­tees­sa mitä enem­män työs­sä on kuria ja val­von­taa (ei sit­ten sai­var­rel­la ydin­voi­ma­loi­den val­von­nas­ta), sitä vähem­män sitä työ­tä pitäi­si olla. Näin onkin käy­mäs­sä. Ikeas­sa voi mak­saa auto­maat­ti­kas­sal­la, ruo­ka­lois­sa asiak­kaat voi­vat nykyi­sin itse ottaa ruo­kan­sa yhä useam­min, juna- yms. lip­pu­ja voi ostaa auto­maa­teis­ta, las­kut voi mak­saa netis­sä yms. yms..

    Monis­sa muis­sa mais­sa asiat ovat tie­tys­ti huonommin.

    Jos yhteis­kun­ta ei “kiusai­si” minua, voi­sin hel­pot­tu­nee­na olla­kin työ­tön. Nyt en ole.

    Jos­tain netis­tä lainattuna:

    Yes, some jobs have gone away, but some­how I don’t real­ly find the fact that I never had the oppor­tu­ni­ty as a child to work in a coal mine par­ticu­lar­ly upsetting.

    Ei sil­ti, kyl­lä minä­kin töi­hin meni­sin, jos _sitä olisi_, kos­ka (mut­ta vain koska):

    - ei sosi­aa­li­huol­lon kyttäystä

    .
    .
    .

    - enem­män rahaa

    - elä­ke karttuu

    Muut syyt ovat enem­män tai vähem­män ros­kaa. “Työn sosi­aa­li­nen ilma­pii­ri”, “oppii uut­ta”… Täyt­tä roskaa.

    Muu­ten:

    > Tämä tie­tys­ti mah­dol­lis­taa myös sen, että joku joka ei vaik­ka­pa lii­kun­nas­ta väli­tä, voi käyt­tää rahat vii­naan. … Ja näis­tä­hän mah­dol­li­suuk­sis­ta eivät veron­mak­sa­jat pidä.

    Hais­ta­koot veron­mak­sa­jat sit­ten pas­kan! Mik­sei ihmi­sil­le halu­ta antaa vapaut­ta vali­ta? Itse en ole kos­kaan halun­nut hal­li­ta tois­ten elä­mää, vaik­ka olen ollut opis­ke­li­ja, työl­li­nen tai työ­tön. Ilmei­ses­ti useis­sa ihmi­sis­sä asuu kont­rol­lifriik­ki, kun täl­lais­ta kurin­pi­dol­lis­ta val­von­taa kan­na­te­taan pal­jon­kin. Mitä se sinul­le kuu­luu, jos naa­pu­rin Reis­ka juo tuki­ra­han­sa? Jos naa­pu­rin Reis­ka hil­luu puu­kon kans­sa, se on tie­tys­ti jo eri asia.

    t. rahan jaka­mi­nen työt­tö­mil­le tuho­aa län­si­mai­sen sivi­li­saa­tion (Aro­mi­vah­ven­ne rulez!)

  65. Sam­po, kum­pi­ko­han on perus­kou­lus­sa jää­nyt nyt väliin, lue­tun ymmär­tä­mi­nen vai kertotaulu?

  66. Väi­tän pok­ka­na että mah­dol­li­ses­ti jopa enem­mis­tö aikui­sis­ta ihmi­sis­tä on avun ja kädes­tä­pi­tä­mi­sen tar­pees­sa jos­sain määrin”

    Koke­muk­sen perus­teel­la väi­tän, että pal­jon perus­tuu työ­hön. Niin kau­an kuin ihmi­nen voi käy­dä töis­sä ja saa sii­tä koh­tuul­li­sen pal­kan, hän pysyy mat­kas­sa mukana.

    Minä en käy­tä alko­ho­lia käy­tän­nös­sä lain­kaan enkä pol­ta, mut­ta huo­maan, että tip­pu­mi­nen on alka­nut. Lamaan­nus on alka­nut val­la­ta sisin­tä. Mitä pitäi­si teh­dä? Men­nä täy­sin toi­min­ta­ky­kyi­se­nä hake­maan ammat­tia­pua sii­hen ettei saa työtä?

    Sil­le ei mitään voi, että kil­pai­lu kove­nee, eikä kai­kil­le töi­tä ole.

  67. tpyy­luo­ma, vaih­toeh­to­na en tätä nyt tar­joa, mut­ta niin­kin karu vaih­toeh­to on oikeas­ti ole­mas­sa, että ei vaan anne­ta rahaa, kun on pudon­nut ns. sys­tee­min ulko­puo­lel­le, ei pen­nin pyö­ry­lää, vaan vaik­ka sit­ten para­kis­ta punk­ka, aamu­puu­ro, ja lou­nas­se­te­li. That’s it. En suo­sit­te­le tätä vaih­toeh­toa, totean vain sen ole­mas­sao­lon, eikä se niin kal­lis lopul­ta ole, vaan mel­kein var­mas­ti hal­vem­pi kuin nykyinen. 

    Eri asia on sit­ten lap­set, meil­lä nyt ei nyky­päi­vä­nä oikein istu oikeus­jär­jes­tel­mään pak­kos­te­ri­loin­nit ja huos­taa­no­tot, mut­ta jos lukee Az:nkin suo­sit­te­le­mia Dal­rymple­jä, niin sitä­hän ne noin pää­sään­töi­ses­ti suo­sit­te­le­vat, vaik­kei­vat suo­raan sanokaan. 

    En kan­na­ta noi­ta jut­tu­ja, enkä sitä maa­il­man­ku­vaa, mut­ta kun tämä nykyi­nen sys­tee­mi tuot­taa sitä väes­töä, jos­ta Dal­rymplet ja kump­pa­nit kir­joit­ta­vat. Jotain siis sil­le sys­tee­mil­le pitää teh­dä. Tie­dän lukui­sia ihmi­siä, joil­le sys­tee­mi on pelk­kä luuk­ku, jos­ta sata­vaan rahaan he koke­vat ole­van­sa “oikeu­tet­tu­ja”.

  68. Minä­pä vaan luu­len että suu­rin osa näis­tä tapauk­sis­ta on nii­tä, jois­sa yhteis­kun­ta kou­lut­taa johon­kin jota ei tar­vi­ta tai sit­ten kat­ta­vam­min kou­lu­tus on isol­le osal­le lii­an vaa­ti­vaa ja epä­mo­ti­voi­vaa joka näkyy AMK-poru­kan lopet­ta­mis­pro­sen­teis­sa var­sin­kin tek­ni­sil­lä aloilla.

    Jos Suo­mi lopet­tai­si kou­lu­tus­put­ket joil­le ei ole kysyn­tää, saa­tai­siin var­mas­ti parem­pi yhteis­kun­ta aikaiseksi. 

    Esim meri­bio­lo­gias­sa on toh­to­rei­ta aika taval­la vaik­ka duu­ni­paik­ko­ja mel­ko rajoi­te­tus­ti. Meri­bio­lo­gias­sa on toh­to­rei­ta niin pal­jon kos­ka siel­lä val­mis­tu­nut mais­te­ri ei voi teh­dä muu­ta kuin vaih­taa alaa tai väi­tel­lä jos halu­aa töitä.

    Moni muu yli­opis­ton kou­lu­tus­put­ki on samas­sa tilan­tees­sa. Otin meri­bio­lo­gian esi­mer­kik­si sik­si, kos­ka sin­ne pää­tyy kuu­den ällän yli­op­pi­las­nai­sia ja heis­tä oli­si var­mas­ti pal­jon enem­män hyö­tyä yhteis­kun­nal­le jos­sain muu­al­la kuten myös sai­si­vat itse mie­lek­kääm­män elämän.

  69. Joku kir­joit­ti, että az:n kir­joi­tus lei­mai­si työt­tö­miä. Minus­ta se parem­min­kin lei­maa nii­tä, joil­la on asper­ger. Jos­sain aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa kävi ilmi, että tämä diag­noo­si on ihan oma­te­koi­nen, eikä lää­kä­rin anta­ma. Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että asper­ge­rit menes­ty­vät elä­mäs­sään jopa kes­ki­mää­räis­tä parem­min — kun­han löy­tä­vät sen oman jut­tun­sa, esi­mer­kik­si tut­ki­ja­na tai it-alal­la. Sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa he ovat toki köm­pe­löi­tä, mut­ta varin­kin mie­hi­set tut­ki­jayh­tei­söt ja it-alan pai­kat ovat täs­sä suh­tees­sa var­sin suvaitsevaisia.

  70. Loput­to­man loman kom­ment­ti ja sii­hen lii­te­tyt peu­ku­tuk­set osoit­ta­vat aina­kin tyh­jäk­si ne hurs­kas­te­lut, ettei­kö oli­si ihmi­siä, jot­ka käyt­tä­vät sosi­aa­li­tur­vaa “vää­rin”.

    Vää­rin­käy­töl­lä siis tar­koi­tan työ­ky­kyi­siä ihmi­siä, jot­ka ovat vain valin­neet niu­kem­man elä­män­tyy­lin voi­dak­seen toteut­taa vapaa­her­ran elämää. 

    Tai voi­ko niu­kas­ta­kaan var­si­nai­ses­ti puhua, kun sos­su kus­tan­taa asu­mi­sen par­hail­ta pai­koil­ta kes­kel­tä Helsinkiä?

    Peu­kuis­ta pää­tel­len täl­lä pals­tal­la viih­tyy pal­jon­kin työ­tä vie­rok­su­via int­ro­vert­te­ja. Tai jos tämä on kes­ki­mää­räi­nen leik­kaus­pin­ta kan­sa­kun­nan läpi, niin tilan­ne on vie­lä huo­les­tut­ta­vam­pi kuin olen aja­tel­lut. Tämä­hän poruk­ka vain kas­vaa kas­va­mis­taan ja työ­tä teke­vien tavis­ten tilan­ne käy yhä tuka­lam­mak­si vero­tuk­sen tie­tys­ti kiris­tyes­sä yhä vain. 

    Jos tosi­aan elä­mäl­leen saa sisäl­töä puis­tois­sa istu­mal­la niin koto-Suo­mes­sa kuin ulko­mail­la vuo­den ympä­ri ja siten kokee ole­van­sa mer­kit­tä­vä osa koko­nai­suut­ta, niin mitä­pä minul­la on sii­hen sano­mis­ta. Eli ei minul­la mitään moraa­lis­ta kan­taa tähän ole. 

    Minä en vain niin voi­si kokea. Olen tie­tys­ti hie­man har­mis­tu­nut kaik­kien nii­den puo­les­ta, jot­ka tämän omal­la työl­lään kus­tan­ta­vat ja tin­ki­vät esim. las­ten­sa kans­sa ole­mi­ses­ta ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sai­ras­tu­vat työ­uu­pu­muk­seen. Eivät­kä lop­pu­jen lopuk­si kovin pal­jon enem­män­kään kädes­sään rahaa näe, mikä­li ovat mata­la­palk­kai­ses­sa työssä. 

    Mut­ta hyvä, että kir­joi­tit­te Lopu­ton loma ja az. Tämän jäl­keen ei voi sanoa, että jokai­nen toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vä oli­si hädä­na­lai­nen hen­ki­lö. Näin­hän sitä meil­le yri­te­tään usko­tel­la vähän joka tuutista. 

    Minä­hän en sitä ole usko­nut kos­kaan, min­kä voi tar­kis­taa tääl­tä­kin monen moni­tui­ses­ta ketjusta. 

    En ole vält­tä­mät­tä kyy­nik­ko kun kui­ten­kin ker­ron teil­le az ja Lopu­ton loma, että kyl­lä se vie­lä tuos­ta suruk­si muut­tuu. Lie­net­te kol­mi­kymp­pi­siä kor­kein­taan. Maa­il­ma näyt­täy­tyy kovin toi­sen­lai­se­na vii­si­kymp­pi­se­nä puhu­mat­ta­kaan myöhemmin.

  71. tpyy­luo­ma toivoo:

    Arvon nei­dit ja rou­vat voi­si­vat myös ihan jo vaih­te­lun vuok­si kirjoittaa.

    Onhan tämä hyvin mies­pai­not­teis­ta kes­kus­te­lua. Jokai­nen blo­gia seu­raa­va on var­mas­ti tämän havain­non tehnyt. 

    Olen nai­nen, joka on aina viih­ty­nyt mies­po­ru­kois­sa. Jos­sain lan­del­la­kin menen mie­luum­min kalaan kuin jään pilk­ko­maan salaat­tia. Kaik­ki “nais­te­nil­lat” ovat minul­le kau­his­tus. On kut­sut­tu joku mani­ky­ris­ti ja läs­sy­te­tään läs­keis­tä jne. Kammottavaa…Eli viih­dyn täl­lä mies­ten blo­gil­la ihan hyvin. 

    Viih­dyn toki usein myös nais­ten kans­sa. Mut­ta jos on valit­ta­va kes­ki­ver­to Lii­sa tai Las­se, niin tod.näk Las­sen kans­sa tuun parem­min juttuun. 

    Osmon aloi­tuk­set ovat niin tek­no­kraat­ti­sen ja kyl­män maa­il­man­ku­van välit­tä­viä, että moni nai­nen pake­nee pai­kal­ta vain sik­si eikä kat­so edes kes­kus­te­lu­ja. Näin ovat monet ystä­vät­te­re­ni sano­neet. Kun nyt on ole­mas­sa Jane Aus­ti­nin sanoin jär­ki ja tun­teet, niin ei Osmol­la ole kuin jär­ki (jos sitä­kään aina) ja tämä tilan­ne on aika­moi­nen nai­sen karkoitin. 

    Mut­ta onhan mei­tä kui­ten­kin lisäk­se­ni Riit­ta ja Saa­ra ja satun­nai­sia vie­rail­joi­ta sil­loin tällöin. 

    Ei lisä kui­ten­kaan oli­si pahit­teek­si. Ihan samaa miel­tä siis.

  72. Väi­tän pok­ka­na että mah­dol­li­ses­ti jopa enem­mis­tö aikui­sis­ta ihmi­sis­tä on avun ja kädes­tä­pi­tä­mi­sen tar­pees­sa jos­sain mää­rin, eli ei omaa riit­tä­vää elä­män­hal­lin­taa. Ja täs­tä huo­leh­tii van­hem­mat, puo­li­sot, kave­rit, jne. Kai­kil­la hei­tä ei vaan ole, tai he ovat itse avut­to­mia. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti yksi tapa aut­taa asi­aa on teh­dä elä­mi­ses­tä sen ver­ran yksin­ker­tais­ta että se onnis­tuu vähem­min­kin vai­voin ja kyvyin.”

    Tuo on toden­nä­köi­ses­ti tot­ta. Itse mitä olen näh­nyt niin aika monil­la äiti tai isuk­ki aut­taa han­ka­li­na aikoi­na tai kave­ri tai kir­kon ruo­ka-apu jne. jne. Mut­ta ne kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa… noh, ei vält­tä­mät­tä ole suku­lai­sia (aina­kaan välit­tä­viä) ja pahim­mil­laan ei tie­de­tä edes sosi­aa­li­toi­mis­ton lomak­kei­den täy­tös­tä tai mis­tä saa ruo­ka-apua. Noi­ta tapauk­sia onnek­si on harvoja. 

    Nyt on vii­me vuo­si­na eri­kois­tu­nut “pika-apu” pika­vip­pei­nä, joka ei kyl­lä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ole aut­ta­nut, vaan täy­sin päin­vas­toin. Sit­ten jos ei itse saa lai­naa (luot­to­tie­dot men­neet), niin etsi­tään kave­ri joka saa. Sen jäl­keen voi olla pian että se kave­ri­kin on pulas­sa lai­nois­saan. Ja yleen­sä vai­kut­taa sil­tä, ettei sitä pika­vip­piä­kään ote­ta jär­ke­vään koh­tee­seen… todel­la ikä­vä tilanne.

    Elä­män­hal­lin­ta on todel­la­kin tai­to­la­ji. Paran­ta­mis­ta löy­tyy aina itse kultakin.

  73. Kal­le Narhu:

    Kulut­ta­ja­tut­ki­mus­kes­kus on laaa­ti­nut koh­tuul­li­sen mini­min vii­te­bud­je­tit käyt­täen apu­naan tut­ki­joi­ta, kulut­ta­jia ja asiantuntijoita.
    […]
    Tuos­sa on ruo­ka­vii­te­bud­jet­ti. Alle 45-vuo­ti­aal­le on las­ket­tu ruo­ka­me­noik­si sii­nä 282,50 euroa kuussa.

    http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5462/2010_126_tyoseloste_ruokabudjetti

    Tuos­sa oli las­ket­tu mukaan työ­paik­ka­ruo­ka­lan­kin hin­ta. Työs­sä­käy­vät syö­kööt mis­sä halu­vat (vaik­ka itse syön­kin eväi­tä kun hinta/laatu suh­de ei oikein innos­ta), mut­ta toi­meen­tu­lo­tuen oikea­ta tasoa tuol­la ei voi perustella. 

    Sam­po Smolander:

    Juus­to­ham­pu­ri­lai­ses­sa saat­taa olla 48 gram­man pai­noi­nen pais­tet­tu jau­he­li­ha­pih­vi, mut­ta pih­vi ei ole pelk­kää pro­teii­nia, vaan pal­jol­ti vettä.

    Mäk­kä­rin sivu­jen mukaan juus­to­ham­pu­ri­lai­ses­sa on 16 gram­maa proteiinia:

    TIe­de­mies­hän puhui KOLMESTA juustohampurilaisesta.
    16*3 = ?

  74. Eräs etii­kan pro­fes­so­ri kom­men­toi ker­ran työt­tö­myy­des­tä: “Kun näet kadul­la työt­tö­män, lan­kea hänen eteen pol­vil­le­si ja suu­te­le hänen jal­ko­jaan, sil­lä hän on työ­tön, että sinä et oli­si.” Luu­len, että monen työt­tö­män arki on hen­ki­ses­ti kovem­paa ja kulut­ta­vam­paa kuin kes­ki­ver­to palk­ka­työ. Kuin­ka­ko­han monen psyy­ke tai­pui­si esim. nimi­merk­ki “lopu­ton loma” kuvaa­maan elämäntapaan?

  75. Jot­ta toi­meen­tu­lo­tues­ta ei syn­tyi­si Osmon maa­laa­maa lii­an auvois­ta kuvaa, ker­ron­pa ensi­kä­den­tie­to­na, mitä tämä oikeas­ti on.

    Olin hyvä­palk­kai­nen kes­ki-ikäi­nen toi­mi­hen­ki­lö, jol­la oli fir­man auto, asun­toe­tu, puhe­li­ne­tu ja mui­ta pie­niä etu­ja. Työ­his­to­ria­ni on kat­kea­ma­ton val­mis­tu­mi­ses­ta­ni saakka.

    Siir­ryin yrit­tä­jäk­si laman alla — otin tie­toi­sen ris­kin — ja tie­sin, että aluk­si tulo­ni romah­ta­vat. Lama romaut­ti nii­tä vie­lä lisää ja enna­koi­maa­ni enemmän.

    Sai­ras­tui jou­lu­kuus­sa pahas­ti ja myö­hem­min syyk­si todet­tiin syö­pä, johon paran­tu­mis­ta pal­jon toden­nä­köi­sem­min kuo­len. Olen nyt sai­raus­lo­mal­la ja kul­jen hoi­dois­sa. Kun sai­ras­tuin, kaik­ki pie­net sääs­tö­ni ja rahak­si muu­tet­ta­va omai­suus oli jo syö­ty. Auto — jo ker­taal­leen hal­vem­paan vaih­det­tu — piti myy­dä. Kaup­pa­su­mal­la sel­viy­dyin muu­ta­mis­ta siir­re­tyis­tä laskuista.

    Olin siis val­miik­si puil­la-pal­jail­la. Kos­ka tulo­ni, jos­ta Kelan päi­vä­ra­ha las­ke­taan, on hyvin pie­ni, jou­dun tur­vau­tu­maan toi­meen­tu­lo­tu­keen. Eli elän tai ken­ties kuo­len toimeentulominimillä. 

    Jo puo­li vuot­ta on näyt­tä­nyt kai­ken mah­dol­li­sen kur­juu­den, jota tämän tasoi­nen toi­meen­tu­lo­tu­ki tuottaa. 

    - En pys­ty käy­mään suku­lais­ten tai tut­ta­vien luo­na mis­sään kau­em­pa­na, kos­ka juna­li­put ovat kan­nal­ta­ni hyvin kal­lii­ta. Monen päi­vän ruo­ka­ra­ha esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­le edestakaisin.
    — En voi samas­ta syys­tä osal­lis­tua per­he­juh­liin. Enkä oikein ilkeä­kään — kokeil­kaa­pa ilkeäi­sit­te­kö itse — kos­ka en kyke­ne osta­maan mitään lah­jaa esi­mer­kik­si rip­pi­lap­sel­le, yli­op­pi­laal­le enkä voi­nut ostaa sel­lais­ta myös­kään 75 vuot­ta kevääl­lä täyt­tä­neel­le isäl­le­ni. En myös­kään voi­nut men­nä isä­ni syn­ty­mä­päi­vil­le, jot­ka jär­jes­tet­tiin edempänä.
    — En voi kut­sua suku­lai­sia­ni luok­se­ni, kos­ka en voi oikein ruok­kia hei­tä, kuten tapa on. Voi­sin­han valit­taa köy­hyyt­tä ja kerä­tä koleh­din ruo­kaan. Mut­ta teh­kää­pä te ensin niin jos luon­ton­ne antaa periksi.
    — En voi läh­teä ystä­vie­ni kans­sa esi­mer­kik­si vii­kon­lop­pu­reis­sul­le, kos­ka yksi vii­kon­lop­pu nie­lai­si­si kaik­ki rahani.
    — En tie­ten­kään voi ostaa yhtään mitään. Eihän se oste­lu ole vält­tä­mä­tön­tä, joku jo heris­tää sor­me­aan. On se, jos ainoat ja vuo­sia kulu­te­tut kesä­ken­gät luo­vat poh­jan­sa. 30–40 euroa ken­kiin on iso inves­toin­ti. Kau­hul­la odo­tan, että mil­loin tämä tie­to­ko­ne hajo­aa. Ei minul­la ole 250 euroa hal­vim­paan uuteen tai luo­tet­ta­val­ta tahol­ta han­kit­ta­vaan takuu­käy­tet­tyyn. Sata­sel­la­kin sai­si, mut­ta en voi­si ottaa sata­sen ris­kiä, että se hajoai­si seu­raa­val­la viikolla.
    — Syö­pä­lääk­keet, käy­tän­nös­sä vain solu­myr­kyt, ovat hal­po­ja Kela-kor­vauk­sen takia. Mut­ta en saa täyt­tä kor­vaus­ta kipu­lääk­kei­siin ym., Yhten­sä viit­tä eri­lais­ta kuten pahoin­voin­ti­lää­ki­tys, vaan niis­tä on alem­pi kor­vaus. Onnek­si toi­meen­tu­lo­tu­ki tulee täs­sä vas­taan mut­ta vita­mii­nit ja resep­tin lop­pues­sa jot­kin itse­hoi­to­lääk­kei­nä­kin saa­ta­vat lääk­keet mene­vät pussistani.
    — Eivät ne jul­ki­set lii­ken­ne­muo­dot niin hal­po­ja ole, kuten työs­sä ole­va kuvit­te­li­si. 40–45 euroa kuu­kau­des­sa, joka menee asioin­tiin ja päi­vit­täi­sis­sä hoi­dois­sa käyn­tei­hin, on minul­le pal­jon vaik­ka sitä tue­taan hieman.
    — Voin syö­dä aivan taval­li­seen tapaan, kun­han lai­tan ruo­an itse alus­ta saak­ka. (Ja syön­kin hen­ke­ni edes­tä kuo­le­ma toi­sel­la puo­len pöy­tää hil­jai­se­na kump­pa­ni­na. Nimit­täin minun on pak­ko syö­dä vaik­ka yli vähäis­ten varo­je­ni, sil­lä en sai­si enää laih­tua, jot­ta kes­täi­sin hoi­dot. Syö­pä on muut­ta­nut kuten se tapaa, aineen­vaih­dun­taa­ni ja nyt pitää tan­ka­ta pal­jon ja usein, että jotain jää ravin­nok­si. Jos laih­dun lisää, ennus­tee­ni huo­no­nee. Itse asias­sa syö­pä­po­ti­lai­den mer­kit­tä­vim­män osan ylei­sin väli­tön kuo­lin­syy on ali­ra­vit­se­mus, johon huo­no edel­tä­vä ravit­se­mus äkkiä joh­taa. Myös leik­kaus­hoi­to onnis­tuu mer­kit­tä­väs­ti hei­kom­min, jos ravit­se­mus­ti­la on huono.)
    — Net­ti ja kän­nyk­kä eivät “niin” pal­joa mak­sa, n. 30 euroa kuukaudessa.
    — Voin anoa nor­min ulko­puo­li­siin vält­tä­mät­tö­miin menoi­hin toi­meen­tu­lo­tu­kea ja satun­nai­siin har­kin­nan­va­rais­ta. Tulos riip­puu vir­kai­li­jan sen het­ki­ses­tä mie­lia­las­ta. Olen kui­ten­kin ker­juun ja mie­li­val­lan varas­sa. Kokeil­kaa itse, mil­tä sel­lai­nen tun­tuu, jos armon­pa­loil­la oloa herk­ku­na pidätte.
    — Voin käy­dä kir­jas­tos­sa ja tie­ten­kin kai­kis­sa ilmais­ta­pah­tu­mis­sa ja ‑pal­ve­luis­sa. Ei nii­tä ikäi­sel­le­ni lii­em­mäl­ti ole edes tääl­lä Hel­sin­gis­sä. Ja nii­den sel­vit­tä­mi­nen­kin kävi­si työs­tä, jos ei edel­tä tunne. 

    Käy­tän­nös­sä elä­mi­se­ni, kuten pää­osan toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien elo, rajoit­tuu pal­jol­ti asun­too­ni ja päi­vit­täi­seen reis­suun kau­pas­sa ja samoil­la tulil­la vaik­ka kir­jas­tos­sa. Enim­mät tut­ta­vat eivät häi­rit­se enää pyyn­nöil­lään läh­teä sin­ne ja tän­ne, kos­ka tie­tä­vät, etten voi. Eivät siis hie­no­tun­tei­ses­ti vai­vaa sel­lai­sil­la, vaik­ka muu­ten ehkä pitä­vät yhteyttä.

    Lähim­mät suku­lai­set pitä­vät yhteyt­tä ja käy­vät­kin, sil­lä tie­tä­vät talou­del­li­sen ja muun ahdin­ko­ni. Sil­loin kun hei­tä käy, läh­dem­me ulos, sil­lä ei hei­tä kau­kaa tul­lei­ta voi päi­vää istut­taa pel­kän kah­vi­ku­pin ääres­sä. Eivät­kä he hen­no olla ruo­ka­tar­jon­ta­ni varas­sa. Niin­pä men­nään johon­kin koh­tuu­hin­tai­seen ravin­to­laan jut­te­le­maan ja syö­mään. Tie­dät­te­kö kuin­ka pal­jon nolot­taa, kun he vält­tä­mät­tä halua­vat tar­jo­ta ruo­ka­ni, enkä voi kieltäytyä.

    Näin pie­nek­si elä­mä­ni — vai­ko kuo­le­ma­ni? — on kutis­tu­nut vain puo­les­sa vuo­des­sa. Väis­tä­mät­tä ihmis­kon­tak­te­ja kat­kei­lee, kun en voi tava­ta kaik­kia kuten ennen. Osal­le en voi tai ilkeä selit­tää, ettei minul­la ole jak­sa­mis­ta ja tie­ten­kään rahaa ja autoa­kaan enää, jot­ta voi­sin tul­la vaik­ka­pa mökil­leen. Ja sit­ten he ken­ties louk­kaan­tu­vat, kun kut­su ei kelpaa.

    Voi­sin tie­ten­kin tar­jo­ta sai­rau­te­ni syyk­si kaik­keen, mut­ta ei se kan­na­ta: ihmi­set ovat sel­lai­sia kuin ovat ja otta­vat etäi­syyt­tä. Hyl­kää­vät enti­sen kave­rin­sa, ja sii­hen itse­ään­kin nolot­ta­vaan tekoon en viit­si ketään saattaa. 

    Tämä jo riit­täi­si? Ehei: jos para­nen ja pää­sen ken­ties töi­hin ja tuloi­hin käsik­si, minul­ta kuluu var­mas­ti vuo­si hoi­taa asia­ni sil­le tolal­le, johon työs­sä­käy­väl­lä lie­nee oikeus: teh­dä kaik­ki siir­re­tyt han­kin­nat, kuten rik­ki­näi­nen digi­bok­si, uusia kor­va­puo­lek­si käy­neet kupit astia­kaa­pis­sa, auto ja vakuu­tus, vaat­teet vuo­de­vaat­tei­neen, jot­ka kaik­ki ovat nyt aika lopus­sa vuo­si­kausien yhtä­mit­tai­sen käy­tön jäl­keen. Pitäi­si myös pala­ta ihmis­ten pariin tääl­tä köyhyysloukusta. 

    Sen tuhat ja mil­joo­na asi­aa, jot­ka sil­loin kun oli hyvät tulot, hoi­tui­vat huo­maa­mat­ta ja kuk­ka­roa rasit­ta­mat­ta. Mut­ta nyt kun kaik­ki on tyy­pil­li­sen toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kaan tavoin kalut­tu sei­niä myö­ten, on sääl­li­seen mut­ta vain koh­tuul­li­seen elä­mään kiin­ni­pää­se­mi­nen jo jon­kin­lai­sen kus­tan­nuk­sen ja vai­van takana.

    Ei minun ja kal­tais­te­ni toi­meen­tu­lo­tues­sa oli­si leik­kaa­mis­ta tai kadeh­ti­mis­ta. Vain sel­lai­nen, joka ei tie­dä koh­dal­taan, mitä äärim­mäi­nen kur­juus — olkoot vaik­ka suh­teel­lis­ta kos­ka ruo­ka­kup­pi­han on täy­si ja läm­pö­pat­te­ri tuo läm­pöä tal­vel­la — onkaan, voi halu­ta minul­ta ja kal­tai­sil­ta­ni vie­lä jotain pois. 

    Vaan aina tun­tuu löy­ty­vän otta­jia. Mihin te minun ja kal­tais­te­ni ryy­sy­köy­hien päi­vit­täi­seen elä­mi­seen vält­tä­mät­tö­mät muu­ta­mat eurot tar­vit­set­te, oli­si muka­va kuulla.

    Ehkä tar­koi­tus on hyvä­kin — täy­tyy olla kos­ka ajat­te asi­aa kii­vaas­ti — ja nyt oli­si muka­va kuul­la, mil­lai­seen hyvän­te­ke­väi­syy­teen saa­nen ken­ties osal­lis­tua aloit­tees­tan­ne. Luo­tan toki sii­hen, että jaat­te minul­ta otta­man­ne pen­no­set oikeu­den­mu­kai­ses­ti, kuten aina tähän­kin saak­ka, eikö totta?

  76. Perus­tu­lo oli­si ihan kau­nis aja­tus, mut­ta vai­kea uskoa että byro­kraa­tit luo­pui­si­vat lei­pä­puus­taan.… /…lienee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.”

    Kaik­ki suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat kil­van irti­sa­no­neet työn­te­ki­jöi­tään vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na, ja tuhat­mää­rin. Sen on vaan annet­tu tapahtua.

    Sel­lai­nen yhteis­kun­ta on jo kado­tet­tu, mis­sä pär­jäi­si yhdel­lä amma­til­la tai että sai­si koko elä­män kes­tä­vän työ­suh­teen, no riip­puen vähän alas­ta, joil­la­kin aloil­la ei vai­ku­ta ole­van kuin kroo­ni­nen työvoimapula. 

    Tie­ten­kin se vähän sat­tuu, tun­tuu kipeäl­tä kun irti­sa­no­taan, mut­ta meil­lä­hän on suu­ren­moi­set uudel­leen­kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det. Kaik­ki on vain itses­tä kiin­ni saa­ko työ­pai­kan vai ei, työl­lis­tä­mis­tu­ki­töil­lä­kin pysyy elos­sa, ole­tet­ta­vas­ti myös kela­vir­kai­li­ja ellei täl­lä ole jokin val­lan eri­koi­nen elimistö.

    Meil­lä­hän oli­si sit­ten perus­tu­lo­mal­li, voi­si jää­dä vaik­ka koko­naan työ­leä­mäs­tä ja elel­lä niin. Sii­tä var­maan voi­si sääs­tää­kin, että voi­si teh­dä jon­kun pik­ku mat­kan ker­ran vuo­des­sa. Vaik­ka Lappiin.

    Tär­kein­tä on ettei mene­tä elä­män­hal­lin­taan­sa kuten se kan­san­osa jol­la on mm suu­rim­mat päih­deon­gel­mat (työs­käy­vis­tä yli 40%:lla on vaka­va päih­deon­gel­ma). Kur­jaa elä­mää kun vii­na vie.

  77. Minä­pä vaan luu­len että suu­rin osa näis­tä tapauk­sis­ta on nii­tä, jois­sa yhteis­kun­ta kou­lut­taa johon­kin jota ei tarvita”

    Ker­ro­pa var­mas­ti työl­lis­tä­vä ala. Se lie­nee hoi­to­työ, mut­ta se vie yhteis­kun­nan rahaa, ei tuo sitä.

    Mitä mui­hin aloi­hin tulee, niin jot­kut työl­lis­ty­vät ja toi­set eivät. Se riip­puu sat­tu­mas­ta ja per­soo­nas­ta. Kun vas­ta­val­mis­tu­nut insi­nöö­ri ottaa ham­pu­ri­lais­duu­nin oman alan työ­tä odot­taes­saan, niin sii­hen saat­ta­vat kariu­tua toi­veet oman alan työ­pai­kas­ta loppuelämäksi.

  78. Nimi­merk­ki ‘Lopu­ton loma’ on ilmei­ses­ti feik­ki, sen ver­ran on ker­to­muk­ses­sa ris­ti­rii­to­ja. Ei ole ker­to­man­sa mukaan töis­sä mut­ta toi­ses­sa koh­taa kir­joit­taa ris­ti­rii­tai­ses­ti, että menet­täi­si 3 kuu­kau­den kesäloman.

    Jos­tain syys­tä tun­tuu, että tän­ne myös sepi­te­tään kek­sit­ty­jä tari­noi­ta, joi­den avul­la ikään kuin yri­te­tään todis­taa oman hypo­tee­sin paik­kan­sa pitävyys.

    Ade­nocan’ ker­to­muk­ses­sa oli usei­ta piir­tei­tä, joi­den olen tot­tu­nut kuu­lu­van toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­mi­seen. Surul­li­nen mut­ta hyvin uskot­ta­va. Toi­vot­ta­vas­ti Ade­noca sel­viy­tyy koettelemuksesta.

    Eräs toi­meen­tu­lo­tu­kie­lä­mi­sen suu­ri ja tois­ta­siek­si rat­kai­se­ma­ton epä­koh­ta on jos sinul­la on luot­to­ja kun tiput toi­meen­tu­lo­tuel­le. Niis­tä voi toki neu­vo­tel­la luo­to­nan­ta­jan kans­sa mut­ta jos se ei onnis­tu on edes­sä pak­ko­pe­rin­tä, luot­to­häi­riö­mer­kin­tä ja useis­sa tapauk­sis­sa ulos­ot­to. Huvit­ta­vaa on, että jos ulos­o­tos­sa jos­tain saa­mis­ta­si tulois­ta ulos­mi­ta­taan vel­ko­ja­si saat vas­taa­vas­ti suu­rem­man sum­man toi­meen­tu­lo­tu­ke­na. Eli tosia­sias­sa vel­ko­ja­si mak­se­taan­kin toi­meen­tu­lo­tues­ta. Olen vuo­sien var­rel­la huo­maut­ta­nut epä­koh­das­ta minis­te­riöl­le mut­ta mitään ei ole teh­ty asian korjaamiseksi.

    Tie­de­mie­hen’ mate­maat­ti­sen tark­ka las­kel­ma ja ehdo­tus siir­tyä 1 euron hin­tai­siin 3 kpl/vrk ham­pu­ri­lai­siin ikään kuin osoi­tuk­se­na että toi­meen­tu­lo­tu­ki on elä­mi­seen riit­tä­vä oli minun mie­les­tä­ni jo toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vien rie­naa­mis­ta. Perusturvan/toimeentulotuen teh­tä­vä on kui­ten­kin tar­jo­ta hiu­kan enem­män kuin pelk­kä ihmi­sen hen­gis­sä pitäminen.

    Hei­kin’ neu­vo lei­poa itse lei­pän­sä oli hyvä. Lei­vän lei­po­mi­nen on yllät­tän help­poa ja edul­lis­ta kau­pan lei­piin ver­rat­tu­na. Per­heel­li­nen sääs­tää sii­nä aika taval­la. Lisään­ty­nyt uunin­käyt­tö säh­kö­las­kus­sa mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tues­sa että huo­li sii­tä on turha. 

    Menee off-topic jos täs­sä ryh­tyi­sin paa­saa­maan kovin lei­pä­pi­toi­sen ruo­ka­va­lion epä­koh­dis­ta vaik­ka itse lei­vo­tut lei­vät lisä­ai­neet­to­mi­na parem­pia ovat kuin massaleivotut.

  79. Ris­to: Kii­tos kor­jauk­ses­ta, niin­hän Tie­de­mies tosi­aan puhui kol­mes­ta euron hin­tai­ses­ta juus­to­ham­pu­ri­lai­ses­ta, minä joten­kin luin huo­li­mat­to­mas­ti ja jäi kol­mo­nen huomaamatta.

  80. Riit­ta, erään asper­ger-lap­sen isän hir­si­puu­huu­mo­ria: lää­kä­ri sanoo sitä asper­ge­rik­si mut­ta Ota­nie­mes­sä sitä kut­su­taan oppi­mis­ky­vyk­si. Riip­puu astees­ta ja tapauk­ses­ta käy­tän­nös­sä nor­maa­leil­la työ­mark­ki­noil­la, ruot­sis­sa on tosin onnis­tut­tu työl­lis­tä­mään hyvin­kin vai­kei­ta tapauk­sia koo­din, satel­liit­ti­ku­vien, tms. datan ana­ly­soin­tiin. Nor­maa­li-ihmi­nen tur­tuu het­kes­sä eikä enää huo­maa har­vi­nai­sia poik­kea­mia sik­si kun ne ovat har­vi­nai­sia, ongel­ma mm. len­to­kent­tien turvatarkastuksessa.

  81. Tpyy­luo­ma:

    Väi­tän pok­ka­na että mah­dol­li­ses­ti jopa enem­mis­tö aikui­sis­ta ihmi­sis­tä on avun ja kädes­tä­pi­tä­mi­sen tar­pees­sa jos­sain mää­rin, eli ei omaa riit­tä­vää elä­män­hal­lin­taa. Ja täs­tä huo­leh­tii van­hem­mat, puo­li­sot, kave­rit, jne. 

    Voi­han räh­mä, me eläm­me­kin siis ihan todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa. Nyt meni taas kaik­ki kau­niit mal­lit perseilleen 🙁

    Mut­ta vakea­vem­min: Jos ne lähei­set eivät osaa/halua aut­taa, tai nii­tä ei ole, niin menee tosi vai­keak­si. Edes minä — joka sen­tään olen Poh­jois-Euroo­pan nel­jän­nek­si vii­sain mies — en kyke­ne sel­lais­ta jär­jes­tel­mää luo­maan, joka tuon korjaisi.

    Sen sijaan me voim­me kyl­lä erin­näi­sil­lä sään­nök­sil­lä (ter­vei­sä SAK:lle), tyh­mil­lä tuki­jär­jes­tel­mil­lä ja veroil­la (ter­vei­siä Edus­kun­nal­le) pot­kia suu­rem­pia mää­riä ihmi­siä “ulos”.

    Jos­pa nyt pois­tai­sim­me nii­tä ennen­kuin ruve­taan freudeiksi?

    Kari

  82. TM, ole­le­te­taan että edus­kun­nan val­taa syvä huo­li sii­tä että avus­tuk­sia käy­te­tään vii­naan, tupak­kaan ja ties mihin­kä eikä ruo­kaan, lii­kun­taan ja muu­huun vält­tä­mät­tö­mään ja hyö­dyl­li­seen. No Luot­to­kun­ta­han on kehit­ty­nyt tähän rat­kai­sun, esi­mer­kik­si loun­nas­se­til­lä saa ostaa vain ruo­kaa. Joten jae­taan nii­tä, kult­tuu­ri­se­te­lei­tä, lii­kun­ta­se­te­lei­tä. Täs­tä tosin ei seu­raa rai­tis­ta, savu­ton­ta, lii­kun­nal­lis­ta ja kul­tu­rel­liä köy­häl­lis­töä vaan vireät mark­ki­nat ko. seteleille.

    Ihan min­kä tahan­sa jol­la on jäl­leen­myyn­tiar­vo jaka­mi­ses­sa on sama ongel­ma. Toi­nen ongel­ma on se että sii­tä että ihmi­set käyt­tää tukieu­ro­aan vää­riin asioi­hin ei seu­raa että vir­ka­mies tai lain­sää­tä­jä tie­täi­si kes­ki­mää­rin parem­min miten kun­kin ne tulee käyt­tää, luul­ta­vas­ti tuo joh­tai­si vie­lä huo­nom­paan lopputulokseen.

    Kon­ser­va­tii­veis­ta sen ver­ran että ei niin vähää huvit­ta­val­la taval­la he on vää­räs­sä ihan samois­ta syis­tä kuin pahin kuk­ka­hat­tu­tä­ti. Kon­ser­va­tii­vi kysyy että mik­si vaan jae­taan rahaa sen sijaan että puu­tut­tai­siin var­si­nai­siin syi­hin? Ja syy täs­sä nar­ra­tii­vis­sa on ihmis­ten lais­kuus, tyh­myys, moraa­lit­to­muus, tms. huo­nous taval­la tai toisella.

    Ensin­nä­kin, tuo on vähän tau­to­lo­gis­ta, jos se että ihmi­nen toi­mii huo­nos­ti on evi­dens­siä sii­tä että hänel­lä on joten­kin huo­not arvot. Vrt. Rylen regressio.

    Toi­sek­si, huo­no-osai­suus on suh­teel­lis­ta. Lähes kaik­ki ihmi­set ovat jos­sain mää­rin lais­ko­ja. Ole­te­taan aja­tus­leik­ki­nä että tuo yksi omi­nai­suus mää­rää työl­lis­ty­mi­sen, eli ihmi­set pan­naan tuon perus­teel­la jonoon ja lais­kin 5% ei työl­lis­ty. Jos ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen lais­kuus jon­kun ryh­ti­liik­keen myö­tä vähe­nee niin edel­leen on 5% työt­tö­myys, vaik­ka koko­nais­tuot­ta­vuus toki kas­vaa. Jos noi­hin 5% koh­dis­te­taan jotain kuri­tus­toi­mia jot­ka vähen­te­vät lais­kuut­ta niin sit­ten se seu­raa­vaa 5% jää työt­tö­mäk­si. Sama kos­kee esi­mer­kik­si ter­veyt­tä, osa työ­ky­vyt­tö­mis­tä on abso­luut­ti­sen työ­ky­vyt­tö­miä, mut­ta lopuil­la vai­vat vain las­ke­vat tuottavuutta.

    Kol­man­nek­si, arki­rea­li­si­mi. Jos suun­ni­tel­laan käyt­tö­liit­ty­mää niin ei suun­ni­tel­la parem­pia käyt­tä­jiä. Jos kou­luo­pe­tus ei toi­mi niin hyväk­syt­tä­vä seli­tys tus­kin on että kun oppi­laat on niin kovi­kal­loi­sia, vaik­ka ne sitä oli­si­vat­kin. Lii­ken­ne­sään­nöt ja nopeus­ra­joi­tuk­set teh­dään sii­tä läh­tö­koh­das­ta että kul­jet­ta­jat on aika sur­kei­ta. Mik­si ihmees­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa joten­kin parem­pia ihmi­siä varten?

    Se kuk­ka­hat­tu­tä­ti ja kypä­rä­pap­pi halu­aa kum­pi­kin joten­kin teh­dä ihmi­sis­tä parem­pia kou­lu­tuk­sen, sank­tioi­den, nor­mien, tapa­kas­va­tuk­sen, jne. kaut­ta. Eikä tämä sinän­sä ole vält­tä­mät­tä vää­rin, käsit­tääk­se­ni on ihan empii­ri­nen tosia­sia että nyky­ajan tyh­mem­mät­kin on fik­sum­pia kuin kes­ki­ver­toih­mi­nen sata vuot­ta sit­ten, eli kyl­lä valis­tus toi­mii. Mut­ta suh­teel­li­siin eroi­hin se ei auta.

  83. En ole samaa miel­tä näis­tä elin­tar­vi­ke­ta­lou­den las­kel­mao­let­ta­mis­ta, mut­ta ne ovat sen ver­ran mie­len­kiin­toi­sia että voi­si hie­man pyö­ri­tel­lä jotain oletusarvoja. 

    Jos ihmi­nen lei­poo lei­pän­sä itse, ja käyt­tää uunia, niin se kulut­taa säh­köä, ja sii­nä ensim­mäi­nen ero on että tulee­ko se katol­la ole­vas­ta aurin­ko­pa­nee­lis­ta vai ydin­voi­ma­las­ta vai mis­tä. Täy­tyy kui­ten­kin muis­taa että myös kau­pan käyt­tä­mä uuni kulut­taa säh­köä (vaik­ka se on suu­rem­pi ja kulut­taa lei­pää koh­den vähem­män), ja se tar­vit­see pal­kal­li­sen työn­te­ki­jän toi­miak­seen. Yleen­sä kau­pan talou­del­li­ses­ti huo­keam­pi tuo­te muo­dos­tuu sii­tä, että nii­hin on tun­get­tu ties mitä kemi­kaa­le­ja jon­ka aina­kin minä koen negatiiviseksi.

    Mar­jo­jen koh­dal­la suu­rin kysy­mys on tie­tys­ti että onko säi­lö­mi­seen käy­tet­tä­vä pakas­tin perus­oi­keus, itse mää­ri­tän perus­oi­keu­det mie­luum­min tyy­lil­lä jääkaappi+pakastin kuin x‑määrä euro­ja kuu­kau­des­sa. Mut­ta täs­sä­kin pitää muis­taa että jos ostaa kau­pas­ta niin joku on ne sin­ne­kin poiminut.

    Niin, ja itse­kin elän niin hitaas­ti että lei­von jopa omat lei­pä­ni itse. Ja val­mis­tan sitä­pait­si kai­ken muun­kin ruu­an itse, vaik­ka kyse ei ole talou­del­li­ses­ta niukkuudesta.

    P.S. Aja­tel­kaa tilan­net­ta jos­sa koto­na lei­vot­tuun lei­pään lorau­tet­tai­siin mui­den raa­ka-ainei­den ohel­la jotain säilöntäkemikaalia.

  84. Tuen mää­rän riip­pu­mi­nen vir­kai­li­jan sen het­ki­ses­tä mie­lia­las­ta on vali­tet­ta­vas­ti toti­sin­ta totta.

    Esi­merk­ki elä­väs­tä elä­mäs­tä: Tut­tu on opis­ke­li­ja ja sai­ras­taa masen­nus­ta (lää­kä­rin diag­noo­si, käy tera­pias­sa) ja on mal­lie­si­merk­ki väliin­pu­toa­jas­ta, kun on pak­ko olla joko 100 % opis­ke­li­ja tai 100 % sairaslomalla.

    Hän jou­tui tur­vau­tu­maan sos­suun, jos­sa erääl­lä käyn­ti­ker­ral­la vir­kai­li­ja päät­ti lei­ka­ta hänen vuo­kran tuke­aan, kos­ka vuo­kra oli “lii­an kor­kea”. Tut­tu lai­na­si lop­pu­ra­hat van­hem­mil­taan. Myö­hem­min taas asioi­des­saan sos­sun kans­sa — val­mis­tau­tuen nyyh­ki­mään asioi­taan sel­vit­täes­sään — toi­nen vir­kai­li­ja tote­si hänen ole­van ylei­sen asu­mis­tuen pii­ris­sä eikä lei­kan­nut vuo­kran tues­ta. Tut­tu läh­ti kotiin lähes itkien — sil­lä ker­taa onnesta.

  85. Itse asias­sa nuor­ten työl­li­syy­sas­te on jo 15 % alem­pi kuin 80-luvul­la ja jopa 20 % alem­pi kuin 60-luvulla.Se mer­kit­see n 100000 ‑150000 työl­lis­tä vähemmän .

    Vas­taa­vas­ti ikään­ty­nei­den , 55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te on nousussa.

    Eli nuo­ret ovat yhä ene­ne­väs­sä mää­rin työ­elä­män ulko­puo­lel­la ja van­ho­ja pako­te­taan kor­vaa­maan nuo­ret työn vieroksujat.
    Samaa koru­ton­ta kiel­tä puhuu Sta­ke­sin toi­meen­tu­lo­tu­ki­ti­las­to­kin: Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jis­ta n 100000 on 18–29-vuotiaita eli par­haas­sa työiäs­sä olevia

    http://www.stat.fi/til/tyti/2009/tyti_2009_2010-02–16_kat_001_fi.html

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/Toimeentulotuki/vuositilasto.htm


  86. Kaik­ki suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat kil­van irti­sa­no­neet työn­te­ki­jöi­tään vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na, ja tuhat­mää­rin. Sen on vaan annet­tu tapahtua.

    Ja sit­ten pelas­ta­vak­si enke­lik­si ilmoit­toit­taut­tuu työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen näin :


    TE-toi­mis­ton teh­tä­vä­nä on seu­ra­ta työ­tar­jous­ten osu­vuut­ta. TE-toi­mis­to saa tie­dot työ­tar-jouk­sen tulok­sel­li­suu­des­ta ensi­si­jai­ses­ti työn­ha­ki­jal­ta. Jos työ­tar­jous ei joh­ta­nut työ­suh­tee-seen, TE-toi­mis­ton tulee arvioi­da yhdes­sä työn­ha­ki­jan kans­sa syi­tä tähän. Eri­tyis­tä huo-mio­ta tulee kiin­nit­tää sii­hen, onko työ­tar­jouk­sen myö­tä nous­sut esil­le työn­ha­ki­jan työn­ha-kutai­toi­hin, osaa­mi­seen tai työ­mark­ki­na­val­miuk­siin liit­ty­viä kehittämistarpeita.

    Läh­de:
    TEM/1209/03.01.04/2011

    Eli yllä­ole­vas­sa hiu­kan vih­jat­tiin sii­hen suun­taan, että parem­pi oli­si löy­tää pit­kit­ty­neen työt­tö­myy­den perus­teel­la työ­tä vaik­ka ilman palkkaa.

  87. Gran­paI­gor:

    Nimi­merk­ki ‘Lopu­ton loma’ on ilmei­ses­ti feik­ki, sen ver­ran on ker­to­muk­ses­sa ris­ti­rii­to­ja. Ei ole ker­to­man­sa mukaan töis­sä mut­ta toi­ses­sa koh­taa kir­joit­taa ris­ti­rii­tai­ses­ti, että menet­täi­si 3 kuu­kau­den kesäloman.

    Niin, tai sit­ten hän puhuu 3 kuu­kau­den kesä­lo­mas­ta, kos­ka niin kau­an (oikein hyväl­lä tuu­ril­la) kesä Suo­mes­sa voi äärim­mil­lään kestää.…

    Sen huo­maa, että joil­la­kin on vai­keuk­sia uskoa, että kukaan voi­si viih­tyä toi­meen­tu­lo­tuel­la, joten toi­sin ker­to­vien täy­tyy olla valehtelijoita. 

    Omas­ta puo­les­ta­ni vain tote­ai­sin, että Az:n ja Ade­nocan mil­tei ainoat yhdis­tä­vät teki­jät lie­ne­vät, ettei minul­la ole syy­tä epäil­lä kir­joi­tus­ten totuu­den mukai­suut­ta, ja että he kum­pi­kaan tus­kin ovat hyviä kuvauk­sia “kes­ki­mää­räi­ses­tä” toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaas­ta. Jos oman toi­vee­ni mukai­ses­ti tuki kor­vat­tai­siin nykyis­tä nor­mia pie­nem­mäl­lä kan­sa­lais­pal­kal­la, sen ker­naas­ti voi­si mak­saa sel­väs­ti koro­tet­tu­na ihmi­sel­le, joil­la on sel­keä lää­ke­tie­teel­li­nen syy työ­ky­vyt­tö­myy­teen tai tun­tu­vas­ti alen­tu­nee­seen työkykyyn.

  88. Perus­tur­va saat­taa hou­kut­taa yksi­ne­lä­jiä, joil­ta on kadon­nut into yhteis­ku­nan ja osin itsen­sä suh­teen, mut­ta per­heel­li­sel­le — vaik­ka­pa sel­lai­sel­le, jon­ka puo­li­so on töis­sä — perus­tur­va ja byro­kra­tia on tava­ton­ta kyy­kyt­tä­mis­tä, joka useis­sa tapauk­sis­sa repii per­heen hajal­le. Jol­loin saa­daan sel­lai­nen yksi­näi­nen työ­tön, joka saa hel­pom­min eri­lai­sia kor­vauk­sia ja avus­tuk­sia — rahaa — jol­la hoi­taa kas­va­vaa syrjäytymistään.

    Kan­sa­lais­palk­kaa ja ihmi­sar­vois­ta ole­mis­ta koh­ti siis. Mie­luus­ti sel­lais­ta, jos­sa mah­dol­li­sim­man moni hank­ki­si edes osan elan­nos­tan ns. rehel­li­sel­lä työllä.

  89. tpyy­luo­ma:

    Täs­tä tosin ei seu­raa rai­tis­ta, savu­ton­ta, lii­kun­nal­lis­ta ja kul­tu­rel­liä köy­häl­lis­töä vaan vireät mark­ki­nat ko. seteleille.

    No entä jos jae­taan ruo­kaa, lii­kun­taa ja kulttuuria?

    Toi­nen ongel­ma on se että sii­tä että ihmi­set käyt­tää tukieu­ro­aan vää­riin asioi­hin ei seu­raa että vir­ka­mies tai lain­sää­tä­jä tie­täi­si kes­ki­mää­rin parem­min miten kun­kin ne tulee käyt­tää, luul­ta­vas­ti tuo joh­tai­si vie­lä huo­nom­paan lopputulokseen.

    Siis sä väi­tät, että huo­non elä­män­hal­lin­nan omaa­val­le tyy­pil­le pitää antaa rahaa mie­luum­min kuin ruo­kaa ja suo­jaa? Pas­kat pitää.

    Toi­sek­si, huo­no-osai­suus on suhteellista.

    No se on sekä abso­luut­tis­ta, että suhteellista.

    Lähes kaik­ki ihmi­set ovat jos­sain mää­rin laiskoja.

    Niin suun­nil­leen kaik­ki omi­nai­suu­det osuu johon­kin jakau­maan. Sii­tä ei seu­raa, että lais­kuu­des­ta pitäs palkita.

    Jos noi­hin 5% koh­dis­te­taan jotain kuri­tus­toi­mia jot­ka vähen­te­vät lais­kuut­ta niin sit­ten se seu­raa­vaa 5% jää työttömäksi.

    Sä et voi oikees­ti luul­la, että työ­paik­ko­ja on joku fik­sat­tu mää­rä? Se miten monel­le on töi­tä riip­puu sii­tä miten tuot­ta­via työn­te­ki­jät on. Jos jen­gi olis vähem­män lais­ko­ja jon­kun takia, niin ne olis parem­pia työn­te­ki­jöi­tä ja niil­le olis enem­män töitä.

    Mik­si ihmees­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa joten­kin parem­pia ihmi­siä varten?

    No eihän niin halu­ta teh­dä, vaan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­tä halu­taan sel­la­nen, että ne ei tee ihmi­sis­tä huo­no­ja ja että hyvät ihmi­set ei valit­se jää­dä elä­mään mui­den rahoilla.

    Mut­ta suh­teel­li­siin eroi­hin se ei auta.

    Ja samal­la peri­aat­teel­la ei kant­si mak­saa tulon­siir­to­ja, kos­ka sil­ti jen­gin voi pis­tää jär­jes­tyk­seen tulo­jen suhteessa?

  90. Kun ei oikein enää jut­tu jat­ku, niin uus­fill­ris­ti­na n. 200 euron fil­la­rin työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta sääs­tä­nee­nä ja fil­la­rin osta­nee­na kysyn Osmol­ta, että :

    -min­kä fil­la­ri­val­mis­ta­jan fil­la­ril­la ajat maanteillä
    ‑pal­jon­ko on kes­ki­no­peu­te­si min­kä­kin pitui­sel­la len­kil­lä (20, 50 100, 200 [km] osamatkoilla)

    -kuin­ka usein ajat min­kä­kin pituis­ta lenkkiä

    Että ei täs­sä kysel­lä kenen­kään vaa­te­kaap­pien sisäl­tö­jä — vaan parem­min­kin pol­ku­pyö­rien kor­jaus­ti­lo­jen työkaluista ..

  91. Kol­man­nek­si, arki­rea­li­si­mi. Jos suun­ni­tel­laan käyt­tö­liit­ty­mää niin ei suun­ni­tel­la parem­pia käyt­tä­jiä. Jos kou­luo­pe­tus ei toi­mi niin hyväk­syt­tä­vä seli­tys tus­kin on että kun oppi­laat on niin kovi­kal­loi­sia, vaik­ka ne sitä oli­si­vat­kin. Lii­ken­ne­sään­nöt ja nopeus­ra­joi­tuk­set teh­dään sii­tä läh­tö­koh­das­ta että kul­jet­ta­jat on aika sur­kei­ta. Mik­si ihmees­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa joten­kin parem­pia ihmi­siä varten? 

    Hyvin kir­joi­tet­tu!

    En kyl­lä ole ihan var­ma tuos­ta kou­luo­pe­tuk­ses­ta ja ‑kou­lus­ta, tai yleen­sä­kään mis­tään, mis­sä suun­nit­te­li­jat eivät ole tek­nii­kan tai tur­val­li­suu­den ammat­ti­lai­sia. Opet­ta­jat tup­paa­vat nari­se­maan sii­tä, miten huo­nos­ti­kas­va­tet­tu­ja ja muu­ten­kin han­ka­lia muk­sut nyky­ään ovat. Voi­vat olla­kin, mut­ta sen kans­sa on nyt vain elet­tä­vä ja kou­lu­tet­ta­va opet­ta­jat koh­taa­maan kai­ken­lai­sia lap­sia ja perheitä. 

    Ja päi­vä­ko­deis­sa… jos näh­dään ongel­ma, niin se yri­te­tään rat­kais­ta valis­ta­mal­la van­hem­pia eikä kor­jaa­mal­la jär­jes­tel­miä. Las­ten lomis­ta kysel­lään ennen kuin van­hem­mat tie­tä­vät oman­sa ja kun loma-aikaan päi­vä­ko­tiin tuo­daan vähem­män ja ihan eri lap­sia kuin on ilmoi­tet­tu, niin seu­raa­va­na vuon­na lapus­sa lukee, että ilmoi­tus on sito­va, mut­ta van­hem­mat edel­leen varaa­vat var­muu­den vuok­si hoi­to­pai­kan (ei sitä las­ta tul­la kui­ten­kaan kotoa hake­maan). Kun por­tin luki­tuk­ses­sa vikaa ja se on vai­kea saa­da kun­nol­la sul­jet­tua, niin arvon ammat­ti­kas­vat­ta­jat rat­kai­se­vat ongel­man tape­toi­mal­la osas­to­jen sei­nät ja por­tin pape­ri­la­puil­la, jos­sa lap­si­aan tuo­via ja vie­viä van­hem­pia käs­ke­täänn sul­ke­maan port­ti kun­nol­la (lopul­ta yksi aktii­vi­nen tek­nii­kan alal­la työs­ken­te­le­vä äiti ehdot­ti, jos­ko kiin­teis­tö­puo­lel­ta pyy­det­täi­siin sel­lais­ta inves­toin­tia las­ten tur­val­li­suu­teen, että por­tin luki­tus kor­jat­tai­siin hel­pos­ti­lu­kit­ta­vak­si. Ei men­nyt viik­koa­kaan, kun port­ti oli kor­jat­tu ja sen jäl­keen port­ti myös aina lukit­tiin kunnolla).

  92. Riit­ta, erään asper­ger-lap­sen isän hir­si­puu­huu­mo­ria: lää­kä­ri sanoo sitä asper­ge­rik­si mut­ta Ota­nie­mes­sä sitä kut­su­taan oppimiskyvyksi. 

    Minä taas olen kuul­lut erään asper­ger-las­ten tut­ki­jai­sän sano­neen, että kun­han hän saa lap­sen­sa joten­kin kou­lu­tus­jär­jes­tel­män läpi, hän järk­kää heil­le tut­ki­jan­pai­kat yli­opis­tos­ta. Vali­tet­ta­vas­ti ADHD:n kans­sa ennus­te ei ole ihan yhtä hyvä.

    Minus­ta az ja Ade­noca edus­ta­vat täs­sä toi­meen­tu­lo­tu­kia­sias­sa kah­ta eri puol­ta. Toi­nen on valin­nut osan­sa vapaa­eh­toi­ses­ti ja on ter­ve (asper­ger ei ole var­si­nai­ses­ti sai­raus, vaan nip­pu luon­teen­piir­tei­tä, jot­ka usein han­ka­loit­ta­vat nor­maa­lie­lä­mää), toi­nen on sai­ras­tues­saan jou­tu­nut osaan, jota ei ole halun­nut. Toi­nen ei häpeä osaan­sa, vaik­ka ehkä oli­si syy­tä, toi­nen taas häpe­ää köy­hyyt­tään, vaik­kei sii­hen ole mitään syy­tä. Toi­sel­la on voi­mia sel­vit­tää oikeu­ten­sa ja sel­vi­tä tuki­vii­da­kos­sa, toi­sen voi­mat vie sai­raus ja sen hoi­toon sitoutuminen.

    Kun täy­del­lis­tä jär­jes­tel­mää ei ole, niin poh­jim­mai­nen kysy­mys kuu­luu: kum­pi on pahem­pi asia, 1) se, että az pää­see elä­mään pum­mil­la, vai 2) se, että Ade­nocan elä­mä on var­sin rankkaa. 

    Minä äänes­tän kakkosta.

  93. Työn­teos­sa moti­vaa­tio on tärkeää.

    Olen tek­nil­li­sen yli­opis­ton käy­nyt 30‑v mies. Tein tut­kin­non lop­puun aika­tau­lun mukaan ja työl­lis­tyin. Pää­sin muu­ta­mas­sa töis­sä­olo­vuo­des­sa palk­ka­ke­hi­tyk­ses­sä noin 48kE vuosipalkkaan.

    Sit­ten hirt­ti kiin­ni. Irti­sa­nou­duin itse, mikä mer­kit­see vajaa­ta ansio­si­don­nais­ta. Tajusin, että teke­mäl­lä työ­tä yli­pit­kiä päi­vä ja mak­sa­mal­la sii­tä veroa hyö­dy­tän vain mui­ta mut­ta en saa itse juu­ri mitään takai­sin. En ole sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas enkä tus­kin saa kos­kaan vai­moa tai per­het­tä. Mik­si raa­tai­sin mui­den puolesta? 

    Löin täy­sin läs­kik­si, myin asun­to­ni ja irtai­men omai­suu­te­ni ja sijoi­tin sen kul­taan (jos euro romah­taa). Sitä sos­su ei näe. Nyt elän toi­meen­tu­lo­tuel­la ja vie­tän vapaa­her­ran elämää.

  94. Vih­reät menet­ti­vät pal­jon Mat­ti Wuo­res­sa joka kir­joit­ti vuon­na 1993 ilmes­ty­nees­sä “Titancin kan­si­tuo­lit” teok­ses­saan näin:

    ”Reaa­li­so­sia­lis­min kukis­tut­tua libe­ra­lis­mi on osoit­tau­tu­nut sisl­tä tyh­jäk­si ja elin­voi­mal­taan ehty­neek­si. Olem­me todis­ta­mas­sa valis­tuk­sen ajan suu­ren poliit­ti­sen tari­na kään­ty­mis­tä lopuil­leen. Tämä kään­ne­koh­ta ilme­nee nyt syvä­nä poliit­ti­se­na legi­mi­taa­tio­krii­si­nä, joka lei­maa vuo­si­sa­dan lop­pua Euroo­pas­sa ja Yhdysvalloissa.
    Reaa­li­so­sia­li­si­min rau­nio­ka­san sii­voa­mi­sen jäl­keen mei­tä koh­taa vie­lä vavah­dut­ta­vam­pi näky, libe­ra­lis­min krii­si. Kun kat­som­me Sak­saa, Rans­kaa, Ita­li­aa, Englan­tia, euroop­pa­lai­sen talon kul­ma­ki­viä, vau­riot ovat sel­väs­ti nähtävissä.
    Mut­ta hajoa­mi­ses­ta syn­tyy vähi­tel­len uut­ta. Tulos­sa on uusi aate­his­to­rial­li­nen kaa­ri, joka perus­tuu luon­non ja ihmi­sen väli­sen kes­tä­väm­män vuo­ro­vai­ku­tuk­sen hyväk­sy­mi­sel­le. Tämä ei ole mah­dol­lis­ta raa­im­man mah­dol­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den olois­sa, mut­ta se ei mis­sään tapauk­ses­sa ollut mah­dol­lis­ta myös­kään raa­im­man mah­dol­li­sen reaa­lis­so­sia­lis­min oloissa.
    Mei­dän on pak­ko muut­taa tuo­tan­to- ja kulu­tus­ta­po­jamm­me ja koko talou­del­lis­ta ajat­te­luam­me ja käy­tän­töäm­me tai muu­ten on vain yksi suun­ta, lujaa alaspäin.”

    Mis­tä hän tiesi?

  95. Nuor­ten osal­li­tu­mi­nen työ­elä­mään on ollut las­kus­sa jo pit­kään , nuor­ten 15–29-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te on las­ke­nut 80-luvul­ta n 15 %-yksik­köä (http://www.stat.fi/til/tyti/2009/tyti_2009_2010-02–16_kat_001_fi.html*)

    Vuon­na 1990 kou­lu­tuk­seen osal­lis­tui 38,8 % vuon­na mut­ta 1995 luku oli 46,4 % (OECD 1999), joten kou­lu­tuk­seen on siir­ty­nyt vain osa.

    Sen sijaan ikään­ty­nei­den työl­li­syy­as­te on nous­sut sam­na Tilas­to­kes­kuk­sen tie­don mukaan hie­men enem­män eli nuor­ten vetäy­ty­mi­nen työs­tä kor­va­taan teet­tä­mäl­lä työt iäkkäillä.

    Nuo­ret ovat myös toi­meen­tu­lo­tu­ki­luu­kul­la innok­kaim­min esim 2009 toi­meen­tu­lo­tu­kea sai n 377000 hen­ki­löä, heis­tä 18- 30-vuo­tiai­ta oli n 100000 eli n 25 %

  96. Itse­kään en ole eurois­sa palk­kaa saa­nut, eli perus­tur­val­la elä­mi­ses­tä on vuo­sien kokemus.
    Mie­les­tä­ni maa­il­ma on menos­sa koh­ti “tuhoa” ja lin­ko­la on oikeil­la jäl­jil­lä. Mei­dän hal­li­tus toteut­taa väes­tön­kas­vua kiih­dyt­tä­vää poli­tiik­ka, joka koh­dis­tuu koti ja ulko­mai­hin monin­ta­voin. Sik­si on oikein imeä jär­jäs­tel­mäs­tä rahaa kuin tukea sitä.
    Perus­tur­val­la tulee toi­meen erit­täin hyvin. Minul­la menee pakol­li­siin menoi­hin kuus­sa vain 180 euroa kat­taen kaik­ki laskut,10M netin, ruo­at vaat­teet jne. Tilaan lähes kai­ken ulko­mail­ta tar­jouk­sis­ta hal­val­la tai huu­to netis­tä, kirp­pa­reil­ta. Sen takia omis­tan huo­nek­ka­lut käsin sido­tul­la jousil­la, kat­tok­ruu­nun, kaik­ki kon­so­lit ja hyvän pc:n. Ruo­ka­ni­kaan ei ole huo­noa vaan esim kivia­lus­tal­la teh­tyä ita­lia tyy­lis­tä pizzaa ja perin­ne ruo­kia kar­ja­lan­pii­ra­koi­ta, kuk­ko­ja joka viik­ko. Har­ras­tuk­se­ni ovat: Tai­teen teke­mi­nen lai­das­ta lai­taan, van­hat pol­ku­pyö­rät, ruon­lait­to, pelaa­mi­nen ja datai­lu. Suun­ni­tel­mis olis euroo­pan kier­te­ly pyörällä.
    Ker­ran olin vedon takia sii­vous alan työ­haas­tat­te­lus­sa, mut­ta en saa­nut paik­kaa. Jäl­keen päin Sos­su­tä­ti epäi­li että kysei­nen ala ei palk­kaa tyh­jän cv:n omaa­via kantaSuomalaisia.

  97. lisä­tään vie­lä: Tulee romah­dus ja nälän­hä­tä tule­val­le suku­pol­vel­le ja haluai­sin sen koh­dis­tu­van mie­luum­min syyllisiin.
    Ja vas­ta­taan otsikolle:
    Aina minua jos se on yli 180 euroa kuussa.

  98. Tie­de­mie­hen’ mate­maat­ti­sen tark­ka las­kel­ma ja ehdo­tus siir­tyä 1 euron hin­tai­siin 3 kpl/vrk ham­pu­ri­lai­siin ikään kuin osoi­tuk­se­na että toi­meen­tu­lo­tu­ki on elä­mi­seen riit­tä­vä oli minun mie­les­tä­ni jo toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vien rie­naa­mis­ta.

    En minä sel­lais­ta ehdot­ta­nut. Otin sen esi­mer­kin sii­nä yhtey­des­sä, jos­sa poh­din elä­män­hal­lin­taon­gel­mien tuo­mia rahaon­gel­mia, että yksi niis­tä ongel­mis­ta on se, että syö­dään ros­ka­ruo­kaa. Kaik­ki ros­ka­ruo­ka — esi­merk­ki­nä siis mäk­kä­rin euron juus­to­ham­pu­ri­lai­nen — ei ole suh­teet­to­man kal­lis­ta. Siis point­ti­na ei ollut, että toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vän pitäi­si syö­dä niitä.

    Se, että täl­lai­sen tul­kin­nan asias­ta teet, osoit­taa mie­les­tä­ni vain rii­dan­ha­lui­suut­ta, aivan kuten aiem­mat kom­ment­ti­si Osmol­le, kun vaa­dit hän­tä tilil­le yhdes­tä sana­muo­dos­ta, jon­ka pys­tyi pahan­tah­toi­sel­la tul­kin­nal­la ymmär­tää vir­heel­li­sek­si väit­tä­mäk­si opis­ke­li­joi­den asemasta. 

    On siis ilmeis­tä, että joi­den­kin mie­les­tä mikä tahan­sa poh­din­ta perus­tur­van ja toi­meen­tu­lo­tuen tasos­ta ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta on joi­den­kin kir­joit­ta­jien mie­les­tä suo­ra­nais­ta “rie­naa­mis­ta”, jos on edes syy­tä epäil­lä, että poh­din­ta voi­si joh­taa sel­lai­seen tulok­seen, että sosi­aa­li­tur­van pahin ongel­ma ei ehkä ole­kaan sii­nä, että sitä mak­se­taan lii­an vähän.

    Perusturvan/toimeentulotuen teh­tä­vä on kui­ten­kin tar­jo­ta hiu­kan enem­män kuin pelk­kä ihmi­sen hen­gis­sä pitä­mi­nen.

    Niin, täs­sä on mie­les­tä­ni olen­nais­ta kyl­lä poh­tia sitä, mikä on teh­tä­vä, ja mikä on paras kei­no toteut­taa se teh­tä­vä. Kun näis­sä perus­tur­van varas­sa elä­vien puo­lus­tus­pu­heis­sa yleen­sä läh­de­tään ikään­kuin aksio­ma­na sii­tä, että teh­tä­vä on se, että anne­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa, joten kaik­ki ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että rahaa anne­taan lii­an vähän. Tämä voi minus­ta kyl­lä olla joh­to­pää­tös johon pää­dy­tään, jos asi­aa poh­di­taan riit­tä­vän tark­kaan, mut­ta jos se on läh­tö­koh­ta poh­din­nal­le, niin on tur­ha käy­dä mitään keskustelua. 

    Esi­mer­kik­si jos sosi­aa­li­tur­van teh­tä­vä­nä on tukea ihmi­siä väliai­kai­ses­ti sii­nä, että nämä pysy­vät jaloil­laan yhteis­kun­nan ja yhtei­sön­sä jäse­ni­nä eri­lai­sia ongel­mia koh­da­tes­saan, niin minus­ta aina­kin näyt­tää sil­tä, että toi­meen­tu­lo­tuen suo­ra­vii­vai­nen korot­ta­mi­nen voi olla täs­sä suh­tees­sa jopa hai­tal­lis­ta. Eikä tämän perus­tee­na ole edel­leen­kään tuo euron juusto.

  99. tpyy­luo­ma, en nyt ihan tajua. Tai siis, tajuan kyl­lä mitä sanot, enkä ole eri miel­tä kuin yhdes­tä asias­ta. Mut­ta minus­ta tuo ei puu­tu sii­hen, mitä minä sanoin. 

    Se asia, mis­tä olen eri miel­tä on se, että työt­tö­myys oli­si jon­kin­lai­nen vakio. Ei se ole, Suo­mes­sa on koko ajan kym­me­niä tuhan­sia avoi­mia työ­paik­ko­ja, mut­ta ongel­ma­na on, että työt ovat luon­teel­taan sel­lai­sia, että sosi­aa­li­tur­va estää käy­tän­nös­sä nii­den teke­mi­sen — makua­sia sit­ten on, halu­aa­ko tämän ilmais­ta niin että työn vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on suu­rem­pi kuin palk­ka, vai niin, että ne ovat ns. paskaduuneja. 

    Ihan osit­tais­ta­sa­pai­noa tar­kas­tel­len oli­si yhteis­kun­nan kan­nal­ta jär­ke­väm­pää, että näi­tä töi­tä teh­täi­siin ja mak­set­tai­siin samaan aikaan vaik­ka edel­leen koko sosi­aa­li­tur­va niil­le, jot­ka noi­hin töi­hin meni­si­vät. Tämä ei tiet­ty ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta edes mah­dol­lis­ta, mut­ta point­ti­na on, että tehok­kuus­pa­ran­nus on sel­väs­ti ole­mass­sa, ja jos nyt äkkiä las­ke­mal­la kysees­sä oli­si vaik­ka 20 000 työ­paik­kaa tuot­ta­vuu­del­la, joka on puo­let kes­ki­mää­räi­ses­tä BKT:sta, hei­te­tään nyt 16 000 vuo­des­sa, niin täs­sä oli­si kyse 300 mil­joo­nas­ta vuo­des­sa kan­san­ta­lou­teen. Kyl­lä sitä vähän voi­si jon­kun kan­nat­taa miet­tiä, vaik­ka se aika­mois­ta näper­te­lyä koko­nai­suu­den kan­nal­ta onkin. 

    Minun esi­merk­ki­ni point­ti oli lähin­nä sii­nä, että jos jäte­tään yksi­löi­den arvo­tar­kas­te­lut koko­naan sivuun, niin eri vaih­toeh­to­jen jou­kos­ta kyl­lä löy­tyy kei­no­ja, jois­sa puut­teel­li­sen elä­män­hal­li­nan aiheut­ta­mat ongel­mat rat­kais­taan. Ongel­ma­na on, että ne ovat useim­pien kan­sa­lais­ten, mukaan­lu­kien minun, arvo­jen vastaisia. 

    Olen­nai­sen sanot kui­ten­kin täs­sä: Lii­ken­ne­sään­nöt ja nopeus­ra­joi­tuk­set teh­dään sii­tä läh­tö­koh­das­ta että kul­jet­ta­jat on aika sur­kei­ta. Mik­si ihmees­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa joten­kin parem­pia ihmi­siä var­ten?

    Minus­ta täs­sä on kuin kis­sa kuu­maa puu­roa kier­ret­ty sitä joh­to­pää­tös­tä, että ehkä sosi­aa­li­tur­va kui­ten­kin vii­me­kä­des­sä on teh­ty sil­lä ole­tuk­sel­la, että ihmi­sil­lä on vähän parem­pi elä­män­hal­lin­ta. Kun sit­ten näin ei ole, niin sitä yri­te­tään rat­kais­ta lait­ta­mal­la lisää rahaa. Se on vähän niin­kuin yri­tet­täi­siin rat­kais­ta lii­ken­ne­ruuh­kia lisää­mäl­lä sitä aikaa, jon­ka lii­ken­ne­va­lot ovat vih­rei­nä: On sil­lä mah­dol­lis­ta paran­taa asioi­ta, mut­ta mah­dol­li­suu­det ovat rajal­li­set ja sil­loin­kin se onnis­tuu vain, jos teh­dään tämä juu­ri oike­aan koh­taan systeemiä.

  100. tpyy­luo­ma, sinul­la on nyt lyö tuos­sa aja­tus­mal­lis­sa aika mones­sa koh­taa klap­pia ja pahasti.

    Jos noi­hin 5% koh­dis­te­taan jotain kuri­tus­toi­mia jot­ka vähen­te­vät lais­kuut­ta niin sit­ten se seu­raa­vaa 5% jää työttömäksi. 

    Ei pidä paik­kaan­sa sil­lä työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole vakio. Ja kai­ken kuk­ku­rak­si vaik­ka työ­paik­ko­jen mää­rä oli­si vakio, niin tuo päti­si ainoas­taan jos samat kuri­tus­toi­met koh­dis­te­taan kaik­kiin maa­il­man ihmi­siin tai vien­ti vakioidaan. 

    Mikään niis­tä ole­tuk­sis­ta, joi­hin aja­tus­ra­ken­nel­ma­si nojaa, ei pidä paikkaansa.

    Sama kos­kee esi­mer­kik­si terveyttä”

    Ter­veut­ta tuo kos­kee vie­lä vähem­män. Ter­veem­pi on ter­veem­pi, vaik­ka vois­sa paistaisi.

    ” Lii­ken­ne­sään­nöt ja nopeus­ra­joi­tuk­set teh­dään sii­tä läh­tö­koh­das­ta että kul­jet­ta­jat on aika surkeita. 

    Aijaa. Lii­ken­ne­sään­nöt suun­ni­tel­laan kui­ten­kin aja­tel­len että kul­jet­ta­jil­la on sovel­tu­va kou­lu­tus (ajo­kort­ti), tar­peek­si hyvä näkö, ei sai­rauk­sia ei pro­mil­le­ja eikä huu­mei­ta veres­sä ja auto on kun­nos­sa (kat­sas­tet­tu). Joten ana­lo­gia­si on täs­sä­kin koh­ta mel­ko huono.

  101. Gran­pal­gor:

    Ei ole ker­to­man­sa mukaan [Lopu­ton loma] töis­sä mut­ta toi­ses­sa koh­taa kir­joit­taa ris­ti­rii­tai­ses­ti, että menet­täi­si 3 kuu­kau­den kesäloman.

    Käsi­tin tämän niin, että Suo­mes­sa kesä vain on tämän pitui­nen. Jos menee töi­hin, niin näin pit­kä kesä­lo­ma lop­puu eli ei minus­ta ristiriitaa. 

    Sil­ti voit toki olla oikeas­sa, että on feik­ki ja var­mas­ti olet oikeas­sa sii­nä, että jos­kus tän­ne sepi­te­tään syys­tä tai toi­ses­ta kek­sit­ty­jä tai aina­kin vah­vas­ti väri­tet­ty­jä tarinoita. 

    Sinän­sä minus­ta kum­mal­lis­ta, että peu­kuis­ta pää­tel­len monet ihan­noi­vat täl­lais­ta elä­män­tyy­liä. Minus­ta puo­les­ta­ni tun­tuu, että ter­veel­lä psyy­kel­lä varus­tet­tu ihmi­nen ei kes­täi­si kovin kau­an tuol­lais­ta eris­täy­ty­nei­syyt­tä ja täy­del­lis­tä ulko­puo­li­suut­ta ihmisyhteisöstä. 

    Sik­si az:n nos­ta­mi­nen Osmon puo­lel­ta jok­si­kin elä­män­hal­lin­nan mes­ta­rik­si on outoa. Jos tosi­aan mie­len­ter­veys kes­tää vii­den tie­to­ko­neen kes­kel­lä pyö­ri­mi­sen yksiös­sä ilman juu­ri­kaan mitään aito­ja kon­tak­te­ja (net­tiä ei las­ke­ta, puhe­lin­kes­kus­te­lut kyl­lä), niin onhan sii­nä alun perin pää­nup­pi joten­kin val­lan eri­koi­nen. Ei voi yleis­tää tätä tilan­net­ta nor­maa­lia ihmis­tä koskevaksi. 

    Miten muu­ten sek­su­aa­la­li­set tar­peet hoi­de­taan az:n ja Loput­to­man loman elon­ke­häs­sä? Tyt­tö- tai nai­sys­tä­viä ei kir­joi­tuk­sis­ta pää­tel­len ole, vaki­pa­noa luu­li­si ole­van erit­täin vai­kea saa­da muu­ten kuin rahal­la. Jos ovat koh­ta­lai­ses­sa kuo­sis­sa ulko­nä­kön­sä suh­teen, niin irto­sek­siä saa tie­tys­ti aina sil­loin täl­löin baa­reis­ta, jos osaa sen het­ken olla enem­män sosi­aa­li­nen kuin tavallisesti. 

    Vai ovat­ko täs­sä­kin suh­tees­sa täy­sin oma­va­rai­sia? Tur­su­aa­han tämä verk­ko­jen verk­ko tie­tys­ti por­noa joka­po­jan tar­pei­siin mitä eri­koi­sim­pia fetis­se­jä myöten. 

    En voi sil­le mitään, että tuol­lai­nen elä­mä vai­kut­taa minus­ta hen­ki­ses­ti per­vers­sil­tä ja täl­lä en tar­koi­ta ainoas­taan sek­su­aa­lis­ta puol­ta, vaan kokonaisuutta.

  102. Itse teh­ty lei­pä on hal­paa, jos ei huo­mioi uunin käyt­tö­ku­lu­ja, mut­ta kun ne las­kee mukaan, niin Lid­lin alen­nus­hyl­ly voi tul­la halvemmaksi.

    Se, että itse teh­ty lei­pä kui­ten­kin on hal­vem­paa kuin VASTAAVA tuo­te kau­pan hyl­lyl­lä (jos ei nyt huo­mioi­da sel­lai­sia lei­piä, jot­ka vaa­ti­vat mer­kit­tä­väs­ti käsi­työ­tä lei­po­mos­sa­kin teh­ty­nä ja näin ollen ovat “luon­nos­taan” kal­lii­ta), on vähin­tään­kin omi­tuis­ta ja ker­too sii­tä, että jos­sain koh­ti joku vetää ran­kas­ti välistä.

    Isoin yksit­täi­nen sii­vu on vähit­täis­kau­pan kate, mut­ta kyl­lä täs­sä sil­ti vai­kut­taa, että todel­lis­ta hin­ta­kil­pai­lua ei ole, vaan lei­vän hin­ta kau­pas­sa aset­tuu tasol­le, joka on koto­na lei­vo­tun lei­vän hin­ta lisät­ty­nä sil­lä, mitä suu­rin osa ihmi­sis­tä suos­tuu mak­sa­maan sii­tä, ettei tar­vit­se lei­poa lei­pään­sä itse. Tämä hai­see monopolilta.

    Lidl on ter­ve­tul­lut tulo­kas suo­ma­lai­seen päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­paan, mut­ta ei Lid­lin­kään tar­vit­se aset­taa lei­vän hin­taan­sa kuin jon­kin ver­ran mui­den ket­ju­jen hin­nan alapuolelle.

  103. tpyy­luo­ma, olen samaa miel­tä, että rahan jaka­mi­nen lou­nas­se­te­lei­nä joh­taa vain jäl­ki­mark­ki­noi­hin ja sik­si itse lisän kont­rol­lin sijaan kan­na­tan­kin perus­tu­loa, joka koit­taa vie­lä vähem­män kont­rol­loi­da sitä, mihin kukin raho­jaan suttaa. 

    Mut­ta tätä aja­tus­leik­kiä­si en ymmärtänyt:

    Ole­te­taan aja­tus­leik­ki­nä että tuo yksi omi­nai­suus mää­rää työl­lis­ty­mi­sen, eli ihmi­set pan­naan tuon perus­teel­la jonoon ja lais­kin 5% ei työl­lis­ty. Jos ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen lais­kuus jon­kun ryh­ti­liik­keen myö­tä vähe­nee niin edel­leen on 5% työt­tö­myys, vaik­ka koko­nais­tuot­ta­vuus toki kasvaa. 

    Mikä tuos­sa on se teki­jä, joka estää työt­tö­myyt­tä para­ne­mas­ta, vaik­ka ihmi­set ovat haluk­kaam­pia teke­mään työ­tä? Sen työt­tö­män työn arvo­han tuos­sa nousee (kos­ka hän ei enää ole niin lais­ka kuin aiem­min). Onko täs­sä jäl­leen tämä perus­a­ja­tus, että työn mää­rä on vakio? Jos on, niin mihin tämä perus­tuu? Ei aina­kaan empi­ri­aan, kos­ka työt­tö­myys­hän vaih­te­lee jatkuvasti. 

    Mik­si ihmees­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa joten­kin parem­pia ihmi­siä varten? 

    Aja­tus on kai sii­nä, että sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män perus­tar­koi­tus on toi­mia tur­va­verk­ko­na, joka pelas­taa ne “parem­mat ihmi­set”, jos jos­tain syys­tä käy huo­no tuu­ri ja elä­mä pot­kii pää­hän. Jär­jes­tel­män pitäi­si siis aina­kin jos­sain mää­rin koit­taa ohja­ta ihmi­siä toi­mi­maan sil­lä tavoin kuin yhteis­kun­ta toi­voo hei­dän toi­mi­van, eli siis parem­pi­na ihmi­si­nä eikä aina­kaan pal­ki­ta sii­tä, että toi­mii vas­toin tätä. 

    Eli siis niin kuin lii­ken­ne­va­lis­tuk­sen ja eten­kin ajo­kou­lu­tuk­sen pää­mää­rä­nä on saa­da niis­tä lii­ken­tees­sä liik­ku­jis­ta hyviä kul­jet­ta­jia, eikä kaik­kea jäte­tä sen varaan, että lii­ken­ne­suun­nit­te­lu teh­dään täy­sin idioot­ti­var­mak­si, niin niin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män­kin pitäi­si kep­piä ja pork­ka­naa käyt­täen ohja­ta ihmi­siä sel­lai­seen elä­mi­seen, mitä yhteis­kun­ta pitää hyvänä. 

    käsit­tääk­se­ni on ihan empii­ri­nen tosia­sia että nyky­ajan tyh­mem­mät­kin on fik­sum­pia kuin kes­ki­ver­toih­mi­nen sata vuot­ta sit­ten, eli kyl­lä valis­tus toi­mii. Mut­ta suh­teel­li­siin eroi­hin se ei auta. 

    En ihan ymmär­rä, mitä täs­sä koi­tat sanoa. Eikö se, että toi­mii fik­sus­ti yhteis­kun­nan val­lit­se­vis­sa olois­sa ole ennem­min­kin kiin­ni juu­ri sii­tä abso­luut­ti­ses­ta fik­suu­des­ta eikä suh­teel­li­ses­ta? Suh­teel­li­sel­la fik­suu­del­la on mer­ki­tys­tä sii­nä, kun ihmi­siä pan­naan vaik­ka parem­muus­jär­jes­tyk­seen työ­paik­kaa hakies­sa, mut­ta miten tämä liit­tyy tähän keskusteluun?

  104. Olen pit­kään seu­ran­nut tätä blo­gia mie­len­kiin­nol­la, mut­ta aika har­voin olen mitään mihin­kään kom­men­toi­nut. Peu­kut­ta­nut kyl­lä useas­ti­kin:) Nyt kun on esi­tet­ty vaa­ti­muk­sia nais­ten osal­lis­tu­mi­ses­ta kes­kus­te­luun, niin tot­te­len ja kom­men­toin lyhyes­ti Eli­nan päättelyä:

    Sinän­sä minus­ta kum­mal­lis­ta, että peu­kuis­ta pää­tel­len monet ihan­noi­vat täl­lais­ta elämäntyyliä.”

    Minä en peu­kut­ta­nut kysei­siä kom­ment­te­ja sik­si, että kysei­set ker­to­muk­set oli­si­vat minus­ta esi­merk­ke­jä hie­nos­ta tai tavoi­tel­ta­vas­ta, saa­ti­ka toi­vot­ta­vas­ta, toi­min­nas­ta. Päin vas­toin, mut­ta minus­ta on hyvä, että myös sii­tä puhu­taan, että on ole­mas­sa ihmi­siä, jot­ka jät­täy­ty­vät tuen varaan ja elä­vät sil­lä var­sin hyvin. Joten­kin tun­tuu, että aina sosi­aa­li­tur­van tasos­ta puhut­taes­sa ole­tuk­se­na on, että rahaa saa ihan lii­an vähän. Toki näin var­mas­ti jois­sain tilan­teis­sa on, mut­ta välil­lä kyl­lä tun­tuu, että köy­hyyt­tä huu­de­taan, kun rahat eivät rii­tä saman­lai­seen elä­mään kuin mitä työs­sä­käy­vät elävät. 

    Elä­män­hal­lin­nan ja oman vaa­ti­mus­ta­son tuo­mi­nen tähän kes­kus­te­luun oli todel­la piris­tä­vä lisä.

  105. Riit­ta:

    Kun täy­del­lis­tä jär­jes­tel­mää ei ole, niin poh­jim­mai­nen kysy­mys kuu­luu: kum­pi on pahem­pi asia, 1) se, että az pää­see elä­mään pum­mil­la, vai 2) se, että Ade­nocan elä­mä on var­sin rankkaa. 

    Minus­ta kysy­mys on ennem­min­kin, kuin­ka mon­ta az:a jär­jes­tel­mä kes­tää ennen kuin Ade­nocan ran­kan elä­män paran­ta­mi­sel­le oli­si kek­sit­tä­vä joku muu tapa kuin nykyi­sen jär­jes­tel­män rei­kien tilkitseminen.

  106. Riit­ta, en tun­ne var­hais­kas­va­tus­ta tai kou­lu­lai­tos­ta miten­kään kovin hyvin eli sil­lä varauk­sel­la, mut­ta ylei­sel­lä elä­män­ko­ke­muk­sel­la tulee väki­sin­kin mie­leen että se mar­ma­tus sii­tä että ei saa puut­tua, ei saa sanoa, van­hem­pien oikeu­det, jne. on oiva teko­syy olla teke­mät­tä mitään. Tutun kou­lup­sy­ko­lo­gin arki on sitä että hän vään­tää rau­ta­lan­gas­ta esi­mer­kik­si että jos Pet­te­ri pelaa pleik­kaa yöt läpen­sä niin ote­taan pleik­ka pois, ja ihan sama vaik­ka suut­tuu. Ei hänel­lä tun­nu ole­van mitään ongel­mia puut­tua. Tie­ten­kin se on vähän ras­kas­ta, van­hem­mat suut­tuu hel­pos­ti, jne. mut­ta se kuu­luu sii­hen hom­maan, ammatinvalintakysymys.

  107. Sosio­lo­gi­na olen hiu­kan häm­men­ty­nyt näis­tä kes­kus­te­luis­ta ja toi­saal­ta olen havah­tu­nut sii­tä miten Suo­mi ja sen sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on lyhyes­sä ajas­sa muut­tu­nut. Itsea­sias­sa tääl­lä ei enää edes käy­te­tä ter­miä sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa ja van­hat sosi­aa­li­po­li­tii­kan kor­kea­kou­luar­vo­sa­na­ni ja ‑tie­to­ni ovat aut­ta­mat­ta vanhentuneet.

    Sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on muut­tu­nut tulon­siir­to­po­li­tii­kak­si, jos­sa las­ken­nal­li­set ja suu­reet yrit­tä­vät simu­loi­da ismis­ten elä­män­ti­lan­net­ta. Sään­tö­vii­da­kon avul­la yri­te­tään var­mis­taa oikea rahoi­tuk­sel­li­nen lopputulos.

    Hou­kut­te­lee­ko tämä pum­mil­la elä­mi­seen? Mie­les­tä­ni tämä on pikem­min­kin seu­raus kuin syy. Ongel­maa ei voi palaut­taa pel­käs­tään psy­ko­lo­gi­aan. Kyse on pikem­min­kin yhteis­kun­na­li­ses­ta eet­tok­ses­ta, voi­daan puhua jopa yhteiskuntajärjestyksestä.

    Täl­lä tar­koi­tan sitä, että perin­tei­nen työ­hön ja omaan toi­meen­tu­loon kan­nus­ta­va pro­tes­tat­ti­nen etiik­ka on kor­vau­tu­mas­sa etii­kal­la, joka koros­taa ihmis­ten lail­la sää­det­ty­jä oikeuk­sia saa­da yhteis­kun­nan tukea.

    Sosi­aa­lis­ta­mi­nen tähän tukiyh­teis­kun­taan aloi­te­taan jo esi­kou­lus­ta. Van­hem­mat vie­vät sub­jek­tii­vis­ten oikeuk­sien tur­vin lap­sen­sa hoi­toon jopa lomien­sa ajak­si. (En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt ter­miä sub­jek­tii­vi­nen oikeus).

    Kou­lu­ruo­kai­lu ja napi­na sii­tä ker­too sekin pal­jon. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että edus­kun­nan suu­rin ammat­ti­ryh­mä haluai­si kou­lu­lai­sil­le sub­jek­ti­vi­sen oikeu­den mil­tei­pä yksi­tyi­so­pe­tuk­seen. Sil­tä kes­kus­te­lu luok­kien ryh­mä­koos­ta välil­lä vaikuttaa.

    Opis­ke­li­jat eivät enää opis­ke­le van­hem­pien takaa­mil­la opin­to­lai­noil­la, vaan heil­lä­kin on sub­jek­tii­vin oikeus opin­to­ra­hoi­hin ja asu­mis­tu­kiin eikä kukaan perään kysele.

    Lis­taa voi­si jat­kaa per­heen perus­ta­mi­seen jne.

    Yksi suku­ku­pol­vi on jo sosi­aa­lis­tet­tu pum­mil­la elä­mi­seen ja etu­jen ulos­mit­taa­mi­seen. Min­kä­hän­lais­ta van­huu­den tur­vaa tämä suku­pol­vi vaa­ti­nee aikanaan.

    Nntä mitä tapah­tuu, jos jonain päi­vä­nä pitäi­si pala­ta van­han sosi­aa­li­po­li­tii­kan mukai­seen jär­jes­tel­mään ja pro­tes­tant­ti­seen etiik­kaan? Kes­kus­te­lu rik­kai­den lap­si­li­sän mah­dol­li­sis­ta kar­si­mis­ta osoit­ti, ettei se ole Suo­mes­sa help­poa, jos se ei ole sitä Kreikassakaan.

  108. Kir­joi­tan kän­ny­käl­lä, eli lai­nauk­set vähän vai­kei­ta ja lin­kit kans­sa. Muu­ta­mia kommentteja:

    Pal­ve­lui­den jaka­mi­ses­ta rahan sijaan. Meil­lä on sel­lai­sia pal­ve­lui­ta jois­sa jae­taan ruo­kaa, kat­to pään pääl­le, jotain virik­kei­tä, tms. Nii­tä kut­su­taan pal­ve­lua­sun­noik­si, van­hain­ko­deik­si, tms. Nii­den kuu­kausi­kus­tan­nuk­set on ulko­muis­tis­ta haa­ru­kas­sa 2 000 — 4 000 euroa per asuk­ki, Ode var­maan tie­tää parem­min. Hyvin­kin avo­kä­ti­nen toi­meen­tu­lo­tu­ki on tuo­hon ver­rat­tu­na hal­paa kuin saippua.

    Minä en ole­ta että työt­tö­myys on vakio. TM:n kans­sa samaa miel­tä raja­pal­kois­ta, sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­tä, tms. Tuon­kin takia minä sen sijaan väi­tän että työt­tö­mien omi­nai­suu­det ei työt­tö­myy­den koko­nais­ta­soon käy­tän­nös­sä juu­ri vai­ku­ta. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa oli 30 vuot­ta sit­ten huo­nom­min kou­lu­tet­tua ja (täs­tä en ole ihan var­ma) sai­raam­paa työ­vä­keä, töi­tä teh­tiin esi­mer­kik­si kän­nis­sä ja kai­ken­lai­set nyky­ään työ­ky­vyt­tö­mäk­si luo­ki­tel­ta­vat kui­ten­kin puu­has­te­li jotain, eli lyhyes­ti sanot­tu­na työ­voi­man tuot­ta­vuus oli pal­jon alhai­sem­pi kuin nyky­ään. Ja samoin työt­tö­myys. Työ­voi­man osaa­mis­ta, moraa­lia, ter­veyt­tä, tms. paran­ta­mal­la voi nos­taa tuot­ta­vuut­ta, mut­ta las­kee­ko tämä työt­tö­myyt­tä? Jos kyl­lä niin se impli­koi että työt­tö­myys on sitä pie­nem­pi mitä suu­rem­pi tuot­ta­vuus, evi­dens­siä kiitos.

    Art­tu­ri, suh­teel­li­sia tuloe­ro­ja voi tie­ten­kin pie­nen­tää tulonsiirroilla.

  109. Vie­lä sii­tä mitä tar­koi­tan yksin­ker­tai­sem­mil­la järjestelmillä.

    Yksi tasa­pai­not­te­lu­ky­sy­mys on sopi­musoi­keu­den vapau­det ja sii­tä seu­raa­vat talou­del­li­set inno­vaa­tiot vs. kulut­tu­jan­suo­ja ja stan­dar­doin­ti­hyö­dyt. Esi­mer­kik­si pika­vi­pit kyl­lä tuot­ta­vat jos­kus hyviä rat­kai­su­ja rahoi­tus­tar­pei­siin joil­la väl­ty­tään mak­su­vaik­keuk­sil­ta, toi­saal­ta taas moni nii­tä otta­va ei yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­rä ehdois­ta mitään ja ajau­tuu mak­su­vai­keuk­siin. Toi­nen esi­mer­kik­si, Suo­mes­sa voi teh­dä vuo­kra­so­pi­muk­sen kir­ja­kau­pas­ta oste­tul­la lomak­keel­la kos­ka ehdot on mää­ri­tel­ty lais­sa, ja ver­rat­tu­na juris­ti ja map­pi- mal­liin tämä on hyvin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta. Hin­ta on taas sit­ten se että laki myös rajaa sitä mis­tä voi­daan sopia.

    Kysy­mys on hai­tois­ta suh­tees­sa hyö­tyyn ja tuo­ta pitäi­si kat­soa tapaus­koh­tai­ses­ti. Eli en läh­tö­koh­tai­ses­ti kan­na­ta tai vas­tus­ta rajoi­tuk­sia, mut­ta minus­ta moni­mut­kai­suu­den hait­to­ja aliar­vioi­daan. Sama jut­tu muu­ten sosi­aa­li­tur­van kans­sa, jos­kus käy­nyt mie­les­sä että mil­tä­kö­hän se näyt­täi­si jos lomak­kei­den täyt­töön ja sään­tö­jen sel­vit­tä­mi­seen kulu­vas­ta ajas­ta mak­set­tai­siin palkkaa.

  110. Tie­de­mies’ siir­tyi ad homi­nem lin­jal­le kom­men­toi­des­saan kirjoituksiani.

    On tot­ta että omien sil­mä­la­sien väreis­tä riip­puen asiat voi­vat näyt­tää eri­lai­sil­ta mut­ta ei se osoi­ta että oli­si hen­ki­lö oli­si rii­dan­ha­lui­nen tai pahansuopa.

    Jos samaan tyy­li­la­jiin men­nään niin ‘Tie­de­mies’ taas vai­kut­taa omas­ta mie­les­tään kaik­kien alo­jen asiantuntija-besserwisseriltä.

    En väi­tä että perusturvasta/toimeentulotuesta sai­si kir­joit­taa vain ihmi­set joil­la on sii­tä oma­koh­tais­ta koke­mus­ta. Mut­ta avar­taa se kui­ten­kin näkö­kul­maa jos on kokemusta.

    Ja, BTW, en edus­ta näkö­kul­maa, että toi­meen­tu­lo­tuen sum­mia suo­ra­vii­vai­ses­ti pitäi­si korot­taa ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si. Jon­kin­lais­ta perus­tu­lo­mal­lia minä­kin kan­na­tan jos sil­lä samal­la saa­tai­siin byro­kra­ti­aa ja työl­lis­ty­mi­sen estei­tä puretttua.

    Mut­ta satun tie­tä­mään sen­kin miten han­ka­laa on “men­nä töi­hin” jos nii­tä työ­paik­ko­ja ei ker­ta kaik­ki­aan ole jot­ka oli­si­vat val­miit sinut palk­kaa­maan. Eikä yrit­tä­mi­nen­kään ole mikään patent­ti­rat­kai­su. Vaik­ka ottai­sit min­kä tahan­sa työn vas­taan saa­tat tör­mä­tä että olet lii­an päte­vä ko teh­tä­vään kuten minul­le jos­kus nuo­ruu­des­sa esitettiin.

  111. Työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole vakio, mut­ta ei se kovin jous­ta­va­kaan ole — pait­si jos alam­me val­mis­taa t‑paitoja ja muo­vi­le­lu­ja nälkäpalkalla.

    Esi­mer­kik­si kau­pan­kas­sa ja sii­voo­ja ovat ylei­siä pal­ve­luam­mat­te­ja. Näi­tä molem­pia tar­vi­taan jok­seen­kin kiin­teä mää­rä. Pait­si näl­kä­pal­kal­la ottai­sim­me kyl­lä jos­kus sii­voo­jia myös kotei­him­me. Se ei sit­ten lupai­si hyvää nykyi­sil­le sii­voo­jil­le, jot­ka pys­ty­vät nyt tie­naa­maan sen­tään yhdek­sän euroa tunti.

    Vapaan mark­ki­na­ta­lou­den onne­las­sa sii­voo­jan palk­ka on vii­si dol­la­ria tun­ti. Eikä sekään pois­ta työt­tö­myyt­tä. Meil­lä Kokoo­mus voit­taa vaa­le­ja sano­mal­la, että kai­ken työn pitää olla kan­nat­ta­vaa. En voi ymmärtää.

  112. Eli­na:

    Sinän­sä minus­ta kum­mal­lis­ta, että peu­kuis­ta pää­tel­len monet ihan­noi­vat täl­lais­ta elä­män­tyy­liä. Minus­ta puo­les­ta­ni tun­tuu, että ter­veel­lä psyy­kel­lä varus­tet­tu ihmi­nen ei kes­täi­si kovin kau­an tuol­lais­ta eris­täy­ty­nei­syyt­tä ja täy­del­lis­tä ulko­puo­li­suut­ta ihmisyhteisöstä.

    Mie­tin jo eilen, pitäi­si­kö minun osal­ta­ni kor­ja­ta tuo har­ha­pää­tel­mä­si peu­ku­tuk­sen mer­ki­tyk­ses­tä täs­sä tapauk­ses­sa, mut­ta ajat­te­lin, että joko joku muu sen teki­si tai itse­kin hok­sai­sit, että jotain kom­ment­tia voi peu­kut­taa hyvin mones­ta muus­ta­kin syys­tä kuin ilmais­tak­seen kan­na­tuk­sen­sa (ihai­lus­ta puhu­mat­ta­kaan) kom­men­tis­sa esi­te­tyl­le elä­män­ta­val­le. Kos­ka tuo peuk­ku­jen mää­rä sinua näkö­jään vie­lä seu­raa­va­na­kin päi­vä­nä häi­rit­see, seli­tän nyt oman syy­ni tuol­le peu­ku­tuk­sel­le. Nimi­mer­kin “lopu­ton loma” kom­ment­tiin sisäl­tyi mie­les­tä­ni hyvä ja kes­kus­te­lun kan­nal­ta rele­vant­ti point­ti: eri ihmis­ten käsi­tyk­set hyväs­tä elä­mäs­tä poik­kea­vat toi­sis­taan. Vaik­ka tämän­kin blo­gin kom­men­teis­sa usein tois­tu­va hoke­ma “ihmi­set rea­goi­vat kan­nus­ti­miin” on tri­vi­aa­lis­ta tot­ta, on hyvä huo­ma­ta, että “kan­nus­ti­men” tehok­kuus vaih­te­lee vaik­ka­pa sen mukaan, miten pal­jon ihmi­nen arvos­taa mate­ri­aa­lis­ta elin­ta­soa tai sosi­aa­lis­ta statusta.

    Olen itse syn­nyn­näi­sel­tä tem­pe­ra­men­til­ta­ni hyvin vah­vas­ti int­ro­vert­ti eli sel­lai­nen ihmi­nen, joka arvos­taa ja tar­vit­see omaa rau­haa sel­väs­ti enem­män kuin mui­den ihmis­ten seu­raa. Tämä pysy­vä omi­nai­suus ei muu­ten miten­kään mer­kit­tä­väs­ti han­ka­loi­ta elä­mää­ni — viih­dyn hyvin yksin, mut­ta pär­jään sil­ti halu­tes­sa­ni mui­den ihmis­ten kans­sa ihan hyvin. En ole onnek­si tar­vin­nut, hake­nut tai saa­nut yhteis­kun­nan tukia tavan­omais­ta (lap­si­li­sä, opin­to­tu­ki ja asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys) enem­pää. Valin­toi­hi­ni on kui­ten­kin vai­kut­ta­nut hyvin vähän se, mitä niis­tä toden­nä­köi­ses­ti seu­raa sosi­aa­li­sen sta­tuk­se­ni tai mate­ri­aa­li­sen elin­ta­so­ni suh­teen, kos­ka ne eivät ole minun prio­ri­tee­teis­sa­ni kovin kor­keal­la. Se taso, jol­la pär­jään ja johon oli­sin tar­vit­taes­sa vapaa­eh­toi­ses­ti val­mis tyy­ty­mään, on niin mata­la, ettei perus­tur­van suu­ruut­ta miten­kään voi las­kea sen alle ilman, että yhteis­kun­ta koh­te­lee täy­sin epäin­hi­mil­li­ses­ti nii­tä, joil­la on toi­sen­lai­set kyvyt, mah­dol­li­suu­det ja arvostukset.

  113. Huo­mau­tan paris­ta jutusta: 

    1) Vaik­ka olen sai­rau­te­ni takia pudon­nut ase­maa­ni kor­keam­mal­ta ja nopeam­min kuin moni, en minä lie­ne kes­ki­mää­räis­tä toi­meen­tu­lo­tuen saa­jaa alem­mak­si ole pudon­nut. Osa­ni ja toi­meen­tu­lo­ni lie­nee hei­dän — eli mei­dän — kans­sa keskimääräinen

    2) Fyy­si­nen sai­rau­te­ni on näin teh­nyt minus­ta arva­tak­se­ni yhtä toi­min­ta­ky­vyt­tö­män kuin pit­kä ja uuvut­ta­va “ulko­puo­li­suus” niu­kim­mal­la mah­dol­li­sel­la toi­meen­tu­lol­la ja statuksella.

    3) Osaan tie­ten­kin arvos­tel­la sta­tuk­se­ni tääl­lä luo­na­ni ihan itse. Sil­mis­sä­ni olen hie­man yli 50-vuo­tias yksi­näi­nen mies, joka on aloit­ta­nut vaki­tui­sen työn­teon ja net­to­ve­ron­mak­sun 16-vuo­ti­aa­na opin­to­jen vain kes­keyt­täes­sä. Joi­den jäl­keen pel­käs­tään paran­sin veron­mak­su­ky­kyä­ni ja olen jo mak­sa­nut usean tääl­lä fik­sut­ta­van opin­not alus­ta lop­puun. Ilman edel­lis­tä­kin ihmi­sar­vo­ni oli­si sama kuin nyt. Mut­ta edel­li­ses­tä joh­tuen hie­man ihmet­te­len sitä röyh­keyt­tä, jol­la juu­ri he minun­kin avul­la­ni tuke­val­le oksal­le kii­ven­neet tun­tu­vat puhu­van ylit­se­ni, vai­kut­ta­vat ole­van pol­ke­mas­sa minun ja kal­tais­te­ni pää­tä alas koh­te­le­mal­la mei­tä objek­tei­na, tilas­to­lu­kui­na sekä bes­serwis­se­röin­nin väli­kap­pa­lei­na ja näh­däk­se­ni tuon kai­ken merk­ki­nä ovat jopa las­ke­mas­sa päi­vit­täin tar­vit­se­mia­ni kilokaloreita.

    4) En minä tei­dän sil­mis­sän­ne köy­hyyt­tä­ni häpeä vaan omis­sa­ni ja läheis­te­ni. Ei se ole tie­ten­kään tar­peel­lis­ta ja ratio­naa­lis­ta, mut­ta min­käs teet. “Ei kan­na­ta, ei tar­vit­se” ei auta, kun oman ahdin­gon pääl­tä­kat­se­lu yksin­ker­tai­ses­ti vain sattuu. 

    5) Rahan puu­te­kin on tar­peek­si ikä­vää. Ei sik­si, että olin tot­tu­nut aiem­min parem­paan sta­tuk­seen ja kor­keam­paan kulu­tus­ta­soon, vaan sik­si, että toi­meen­tu­lo­tu­ki on niin äärim­mäi­sen pie­ni, että se tekee arjes­ta sel­viy­ty­mi­sen vai­keak­si. Käy­tän­nön haitta.

    Osaan käyt­tää rahaa ja olen sää­tä­nyt kulu­tuk­se­ni aivan mini­miin­sä Lid­lin, jul­ki­sen lii­ken­teen ja mui­den “Nik­si-Pirk­ka-nik­sien” avul­la. Kuo­rin peru­noi­ta, en osta puo­li­val­mis­tei­ta ja lou­naal­ta yli­jää­neet maka­ro­nit löy­ty­vät illal­la maka­ro­ni­laa­ti­kos­ta. Mitään ei mene huk­kaan, mihin­kään en tör­sää edes suh­teel­li­ses­ti. Ompe­len nap­pe­ja vähiin pai­toi­hi­ni ja vien ken­kä­ra­jat suu­ta­ril­le jos vain se kannattaa. 

    Mut­ta sil­ti kaik­ki on vie­ty niin luil­leen, ettei var­sin­kaan mitään poik­kea­mia sal­li­ta. Rahaa ei vain ole kun­nol­la edes vält­tä­mät­tö­mim­pään. “Aina kait sinä jos­ta­kin 50 euroa löy­dät” ei toi­mi minun ja kal­tais­te­ni koh­dal­la. Ei ole hil­lo­purk­kia mis­tä ottaa se.

    Ker­ron esi­mer­kin kuin­ka köy­hää on, kun on oikein köy­hää: Aloin vuo­ta­maan yöl­lä run­saas­ti ver­ta ja jou­duin läh­te­mään päi­vys­tyk­seen. Vuo­roa­ni odo­tel­les­sa veren­vuo­to tyreh­tyi, eikä päi­vys­tyk­sen yleis­lää­kä­ri näh­nyt syy­tä ottaa minua osas­tol­le kos­ka mitään ei ollut.

    Tas­kus­sa­ni ei ollut edes bus­si­ra­haa enkä tien­nyt sai­rau­te­ni alku­vai­hees­sa, kos­ka en tun­te­nut käy­tän­tö­jä, että voi­sin ehkä saa­da tak­si­li­pun. Vai oli­si­ko saa­nut, kos­ka olin­han leku­rin mukaan täs­tä koh­taa ter­ve ja alus­ta­van jo muu­al­ta saa­ma­ni diag­noo­sin mukaan sai­rau­te­ni oli aika lie­vä eikä rajoit­tai­si pian elä­mää­ni lainkaan. 

    Kuin­ka vain, jou­duin läh­te­mään käve­le­mäl­lä kotii­ni, kos­ka edes bus­si­ra­haa ei ollut. Veren­vuo­to­kin alkoi ja jou­duin tait­te­le­maan tas­kus­ta­ni käsi­pyy­he­pa­pe­ria tuk­keek­si. Lii­kun­ta on ter­veel­lis­tä mut­ta lähes 10 kilo­met­riä aamu­yöl­lä oli aika ras­kas tai­val sii­nä kunnossa. 

    Aamul­la pank­kiai­ka­na sain vel­je­ni jo aiem­min lupaa­mat 50 euroa tilil­le­ni, menin niil­lä rahoil­la ajan­va­rauk­sen mukai­ses­ti sisä­tut­ki­muk­siin ja minus­ta löy­det­tiin luok­kaa kah­den nyr­kin kokoi­nen kas­vain, joka tih­kui ruu­dul­ta kat­soen ver­ta koko ajan. No, tuo on vähän pää­ai­heen ulko­puo­lel­ta mut­ta men­kööt, kun rui­kut­ta­maan alennuin.

    Kum­min­kin näin nau­ret­ta­van pie­niin koli­koi­hin jou­tuu nyt fokusoi­tu­maan ja sen sijaan, että fun­dee­rai­si tie­tään tilan­tees­taan ulos (jos ter­veys sal­lii) jou­tuu miet­ti­mään tie­tään pul­lon­pa­lau­tusau­to­maa­til­le, jos on löy­tä­nyt jon­kin pul­lo­aar­teen kauppamatkallaan. 

    On ihan sel­vä, että täl­lai­nen osat­to­muus ja kituut­ta­mi­nen las­kee hori­sont­tia ja pudot­taa tavoi­te­ta­soa. Mie­tin­hän minä­kin, miten palaan nor­maa­liin elä­mään jos tai kun para­nen. Lisäk­si itse­tun­to las­kee ja se vai­kut­taa tun­ne­tus­ti kaik­keen suo­riu­tu­mi­sen ja juu­ri sil­loin, kun pitäi­si saa­da itses­tään mah­dol­li­sim­man pal­jon irti.

    Se, että tätä köy­hyys­kes­kus­te­lua käy­dään mei­dän köy­hien ja sai­rai­den päi­den yli ja saam­me tun­tea ole­vam­me taak­ko­ja ja pelk­kiä objek­te­ja tai tilas­to­lu­ki­ja sekä kaik­kien bes­sewis­se­rei­den vapaa­ta riis­taa, ei tie­ten­kään miel­tä ylen­nä. Itse olen tosin jäl­kim­mäi­sel­le aika kes­tä­vä, sil­lä toki ymmär­rän, että nuo­re­na ihmi­nen on vii­saim­mil­laan ja tie­tä­mät­tö­myy­den takaa on help­po vii­sas­tel­la — vaik­ka sit­ten kilokaloreista.

  114. Minus­ta Azin kir­joi­tus on vas­ten­mie­li­nen riip­pu­mat­ta sii­tä, kum­pi seu­raa­vis­ta hypo­tee­seis­ta on totta: 

    A.) Az ker­too asiat totuu­den­mu­kai­ses­ti, mikä tar­koit­taa, että hän elää mei­dän tois­ten ansait­se­mil­la rahoilla 

    vai

    B.) Az puhuu muun­nel­tua totuut­ta lei­ma­tak­seen nykyi­sen sosi­aa­li­tur­van sosi­aa­li­pum­mien elättijärjestelmäksi.

  115. Nepa­lis­sa tutus­tuin suo­ma­lai­seen joka on alle 50 elak­keel­la, paal­le 600 e/k, ja elaa kuin kunin­gas siel­la. Intias­sa olen tutus­tu­nut toi­seen suo­ma­lai­seen joka kier­taa moot­to­ri­py­oral­la ympa­ri Intia ja Bangla deh­sia lei­ka­tun toi­meen­tu­lo­tuen avul­la. Molem­mat elaa­vat kuin rik­kaat suo­mes­sa ja uskon etta mie­len­kiib­toi­sem­paa, moni­puo­li­sem­paa elamaa. 

    Eras naa­pu­ri yrit­ta­ja rou­va kenel­la on todet­tu tie­teel­li­ses­ti dege­ne­roi­tu­va luusai­raus, ei saa MITAAN kos­ka ei osaa nay­tel­la niin hyvin kuin nama seik­kai­li­jat ja joku vir­ka ihmi­nen paat­taa etta taman rou­van sai­raus ei esta hanen tyon­te­koa, vaik­ka kay­tan­nos­sa han ei paa­se edes liik­ku­maan kun­nol­la ja aina tuskissa. 

    Nama ovat oikei­ta, aito­ja ongel­mia jos­ta joku “pate­va” vir­kaih­mi­nen paattaa.

    Itse­kin olen har­kin­nut samaa. Olen hyvin kou­lu­tet­tu “asia­tun­ti­ja” tie­naan hyvin yli 2 t/k, tyos­ken­te­len ahke­ras­ti ja otan tyota kotiin, mut­ta se vapaa­na elaa­mi­nen omin ehtoin viehahtaa. 

    Kou­lu­tus aina kan­nat­taa, mut­ta kan­nat­taa­ko alis­tua tyohon, tyonan­ta­jaan, pank­ki­lai­naan jne jos voi elaa vapaas­ti, mie­len­kiin­tois­ta ja rikas­ta ela­maa tay­na koke­muk­sia ja seik­kai­lua mui­den kus­tan­nuk­sil­la ja pate­vyy­del­la. (veron­mak­sa­jien, pate­vien virkaihmisten).

    Tosis­saan har­kit­sen samaa ja ymmar­ran hyvin Az:n.

  116. > Kun näis­sä perus­tur­van varas­sa elä­vien puo­lus­tus­pu­heis­sa yleen­sä läh­de­tään ikään­kuin aksio­ma­na sii­tä, että teh­tä­vä on se, että anne­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa, joten kaik­ki ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että rahaa anne­taan lii­an vähän.

    Eikö se aut­tai­si? Edes jos­kus? Mikä sii­nä on, että raha ei ole kos­kaan (läh­tö­koh­tai­ses­ti köy­hil­le) rat­kai­su? Koko maa­il­ma kun nyt vaan on raken­net­tu rahan ympä­ril­le. Ja mik­si raha nyt vaan on rat­kai­su esim. yritystuissa:

    http://www.tem.fi/?89508_m=102058&s=2468

  117. Het­ki­nen

    Jo on men­nyt maa­il­ma ja kir­joit­te­lu oudoksi.

    kävin ahke­ras­ti kou­lu­ja, ihan taval­li­ses­ta duu­na­ri­per­hees­tä kotoi­sin (puusep­pä & hoi­ta­ja eli pie­net tulot). heti 15-vuo­ti­aa­na menin kesä­töi­hin pesu­laan ja sen jäl­keen lukion ohel­la 1–2 ker­taa illas­sa sii­voa­maan teh­das­ta. olin ylpeä, että minul­la oli duu­ni ja omaa rahaa!

    sen jäl­keen hain yli­opis­toon ja tein edel­leen ympä­ri vuo­den töi­tä, että sain tar­vii­ma­ni täy­den­nyk­sen opin­to­ra­haan ja ajo­kor­tin, jot­ta sain oman alan kesä­töi­tä. val­mis­tuin ripeäs­ti ja sain heti oman alan töi­tä. ja olin tosi ylpeä! elin hyvin sääs­te­li­ääs­ti, ja pys­tyin opis­kel­les­sa­ni kier­te­le­mään pal­jon maa­il­maa. edel­leen käyn töis­sä. minä­kin pys­tyi­sin kel­po­tel­la sai­ras­lo­mia ja ties mitä tukia, mut­ta en halua aja­tel­la itseä­ni sel­lai­ses­sa puu­has­sa. kyl­lä asper­ge­reil­le­kin täs­tä maas­ta töi­tä löy­tyy, mei­dän työ­pai­kal­la on tuki­töis­sä vam­mai­nen, jol­le on saa­tu rää­tä­löi­tyä hänel­le sopi­va teh­tä­vä. hän tyk­kää käy­dä töis­sä, saa­da omaa rahaa, ja jou­tuu mak­sa­maan veroja!

    mak­san noin 20 000 euroa vuo­sit­tain vero­ja, työt­tö­myys­va­kuu­tus- ja elä­ke­mak­su­ja vuo­des­sa. työ­vuo­sia val­mis­tu­mi­sen jäl­keen taka­na 14, joten mei­kä­läi­nen on rahoit­ta­nut aika monen pum­min elä­mi­sen täs­sä vuo­sien saa­tos­sa. kum­pa ne rahat oli­si men­neet autis­ti­sen suku­lais­poi­ka­ni las­ten­lin­na- ja tera­pia­käyn­tei­hin ja eri­kois­päi­vä­hoi­to­paik­kaan (hel­ve­til­li­set jonot, nii­hin ei pääs­tä vuo­den tai kah­den odo­tusa­jal­la­kaan) tai vaik­ka­pa mum­mo­ni (kan­sa­ne­lä­ke) jee­saa­mi­seen — kai­hi­leik­kaus­ta sai odot­taa mon­ta vuot­ta, nyt sit­ten jono­te­taan lonk­ka­leik­kauk­seen. eihän ne mene, kun pum­me­ja rahoitetaan.

    kii­tos sil­loi­sil­le veron­mak­sa­jil­le ja työs­sä­kä­vi­jöil­le, joi­den tuel­la minä pon­nis­tin maa­il­mal­le (ilmai­nen perus­o­pe­tus ja yli­opis­to-ope­tus, ter­vey­den­huol­to, opis­ke­li­ja-alen­nuk­set ja kou­lu­ruo­ka). alan var­maan koh­ta ole­maan mak­sa­nut osuu­te­ni yhteis­kun­nal­le takaisin.

    voin sanoa, että vitut­taa lukea joi­ta­kin teks­te­jä. kiva että kir­joi­tit­te, minun kan­ta asioi­hin sen­kuin sel­kiin­tyy kokoa­jan vaan!

    KERTOKAA HYVÄT IHMISET, ETTÄ NYT KUN OLEN KUTAKUINKIN OMAN VELKANI YHTEISKUNNALLE MAKSANUT, NIIN MIKSI MINUN PITÄISI ENÄÄ KÄYDÄ TÖISSÄ? kyl­lä naut­ti­sin suu­res­ti pihan lait­ta­mi­ses­ta ja har­ras­tuk­sis­ta ja lapinvaelluksista.

    ker­to­kaa myös, miten voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että sosi­aa­li­tur­va estää työn­teon (muu­ta­ma vies­ti ylem­pä­nä)? Ei yleen­sä estä. ehkä se ei lus­mu­ja kan­nus­ta, mut­ta estä­mi­ses­tä ei ole kyse. 

    Aina voi muut­taa ulko­mail­le. kun­han tar­peek­si suu­ri mas­sa iso­ja vero­ja mak­sa­vat ymmär­tä­vät läh­teä, niin ehkä laa­jem­pi herää­mi­nen täs­sä­kin yhteis­kun­nas­sa voi­si tapahtua.

    ps. hyvä kir­joi­tus hesa­rin kk-liit­tees­sä “pois­pi­la­tut”

  118. az ei voi olla kyvy­tön töi­hin, kuten jot­kut poh­ti­vat. az voi­si olla har­vi­nai­sen ket­te­rä teki­jä työ­elä­mäs­sä­kin, kos­ka osaa olla noin­kin poik­keuk­sel­li­sen las­kel­moi­va ja tark­ka. pär­jäi­sit hyvin mones­sa teh­tä­väs­sä esim tilin­tar­kas­ta­ja­na tai talouspäällikkönä 🙂

    val­tao­sa työt­tö­mis­tä kyl­lä pär­jäi­si työ­elä­mäs­sä, ei kai­kil­la elä­män­hal­lin­ta ole päin prink­ka­laa. tot­ta­kai osal­la on, mut­ta val­tao­sal­la ei. sen­kun vaan töi­hin. tekee ensim­mäi­ses­sä työs­sään hom­mat niin hyvin kuin osaa, niin kyl­lä teh­tä­vät ja palk­ka paranee. 

    kun aikan­sa itsel­leen mou­ru­aa, että on kyvy­tön tai on sitä ja tätä vai­vaa, niin kyl­lä sii­nä saa­kin nopeas­ti oman pää­kop­pan­sa usko­maan moi­sen. vaih­ta­mal­la asen­net­ta, lop­pu­tu­los voi­si monen työt­tö­män osal­ta olla toinen. 

    ja huom. aina on heik­ko-osai­sia, jois­ta yhteis­kun­nan tulee pitää huol­ta. mut­ta ei las­kel­moi­vis­ta pata­lais­kois­ta ronteista!

  119. Eli­na, jos­tain luin, että tyy­pil­li­ses­ti asper­ge­rit kiin­nos­tu­vat vas­tak­kai­ses­ta suku­puo­les­ta sel­väs­ti nor­maa­lia myö­hem­min ja että moni saa­vut­tai­si kyp­sän aikui­suu­den vas­ta nelikymppisenä.

  120. Lap­si­per­hei­den osal­ta voi­daan sanoa, että vaik­ka toi­meen­tu­lo­tuen tasol­la elä­vä lap­si­per­he voi aineel­li­ses­ti hyvin, puut­teel­li­set kulu­tus- ja har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det eris­tä­vä lap­set ikä­to­ve­rei­den­sa elä­män­ta­vas­ta, mis­tä voi olla hait­taa tule­vai­suu­des­sa – tai sit­ten ei ole. 

    Mitä­hän tämä tark­kaa­not­taen tar­koit­taa? Lap­sel­la­ni on pari päi­vä­ko­ti­ka­ve­ria, joi­den per­hei­den kans­sa on ystä­vys­tyt­ty. Ero tulo­ta­sois­sa näkyy lähin­nä sii­nä, että yhden luis­ti­met ovat kirp­pa­ril­ta, toi­sen mar­ke­tis­ta. Niil­lä kirp­pa­ril­ta oste­tuil­la pää­see ihan yhtä hyvin mene­mään. Nyky­maa­il­mas­sa kirp­pa­rios­tok­sia ja käy­tet­tyä tava­raa ei muu­ten­kaan pide­tä miten­kään häpeäl­li­se­nä vaan parem­min­kin vih­reä­nä valintana.

    Huo­les­tut­ta­vam­paa minus­ta täs­sä on se, mil­lai­sen mal­lin elä­mäs­tä toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kuus antaa lapsille.

  121. Se asia, mis­tä olen eri miel­tä on se, että työt­tö­myys oli­si jon­kin­lai­nen vakio. Ei se ole, Suo­mes­sa on koko ajan kym­me­niä tuhan­sia avoi­mia työ­paik­ko­ja, mut­ta ongel­ma­na on, että työt ovat luon­teel­taan sel­lai­sia, että sosi­aa­li­tur­va estää käy­tän­nös­sä nii­den teke­mi­sen — makua­sia sit­ten on, halu­aa­ko tämän ilmais­ta niin että työn vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on suu­rem­pi kuin palk­ka, vai niin, että ne ovat ns. paskaduuneja”

    Unoh­dat toi­sen puo­len , että työt­tö­miä työn tar­joa­jia on monin­ker­tai­nen mää­rä eöli vauk­ka kaik­ki avoi­met pai­kat täy­te­tään niin sii­tä huo­li­mat­ta jää yli n 350000 työn tarjoajaa.

    Ja joka kuu­kausi päät­tyy saman ver­ran työ­suh­tei­ta kuin täyt­tyy , joten varas­to ei tyhjene.
    Eivät työt­tö­mät ole miten­kään pysy­vä jouk­ko vaan ala­ti vaih­tu­va ryhmä.

    Tosin pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä­kin on,mutta hei­tä on vain n 56000 eli n 15 % kai­kis­ta työnhakijoista

    http://www.tem.fi/files/30286/TOUKO11.pdf

    Työt­tö­myyt­tä kan­nat­taa tar­kas­tel­la varas­ton kier­ron säännöillä,näin ongel­mas­ta tulee ymmärrettävämpi

  122. Työt­tö­mien ja työl­lis­ten­kin kan­nat­taa kat­sel­la tääl­tä mis­tä ruu­an (ruu’uu’oo’aa’ää’ään’än­nän) ravin­toar­vot koostuvat :

    http://www.fineli.fi/

    Eli pop­si-pop­si-pork­ka­nas­ta­kin lii­al­li­sel­la keit­te­mä­sil­lä saa­daan syn­ty­mään soke­ria, mikä ei ole hyväk­si pit­käs­sä juok­sus­sa nau­tit­tu­na pai­non­sa kan­nal­ta ajateltuna.

  123. Työ­paik­ko­jen saan­ti on tie­tyil­lä aloil­la täl­lä het­kel­lä TODELLA han­ka­laa niin kuin moni kokee ja ymmär­tää. Esi­mer­kik­si tiedottamisen/viestinnän paris­sa niin jär­jes­tö- yhteis­kun­ta- kuin myös kau­pal­li­sel­la puo­lel­la, tulee jokais­ta avoin­ta paik­kaa koh­ti 100–15000 hake­mus­ta. Toi­saal­ta jos on koko­päi­vä työs­sä ns. “hant­ti­hom­mis­sa” on vai­kea hakea aktii­vi­ses­ti oman alan työ­tä, sil­lä vaka­vas­ti otet­ta­vien työ­paik­ko­jen­kin hake­mi­nen on tie­tyl­lä taval­la “työ­tä”. Itse olen kau­pan kas­sal­la vie­lä tois­tai­sek­si, mut­ta pian luo­vu­tan ja alan koko­päi­väi­sek­si työn­ha­ki­jak­si. Joku voi­si sanoa että ryh­dyn vapaa­eh­toi­ses­ti “sos­su pum­mik­si”. Jotain on kui­ten­kin teh­tä­vä jos ei halua jämäh­tää. Hyvin­voin­ti yhteis­kun­nan ON TUETTAVA tätä mah­dol­li­suut­ta, vaik­ka­kin muu­ta­mi­nen vapaa­mat­kus­ta­jien kustannuksella.

    Ter­vei­sin vas­ta­val­mis­tu­nut vt. maisteri

  124. Aika har­va elää pel­käl­lä työ­mark­ki­na­tuel­la, joten Osmon yksin­ker­tais­ta­mi­nen työ­tä­vie­rok­su­vien ja kun­nol­lis­ten työt­tö­mien välil­lä on kyl­lä kuin mär­kä rät­ti kas­voi­hin monel­le kuntalaiselle.

    Ote­taan hie­man yksin­ker­tais­tet­tu esi­merk­ki yksi­ne­lä­väs­tä työt­tö­mäs­tä työnhakijasta:

    Menot:

    Vuo­kra-asun­to 700€/kk
    säh­kö­las­ku 30€/kk
    Ruoka‑, mat­ka- hygienia‑, vaa­te- ja tele­ku­lut jopa alle nor­mien, eli 400€/kk

    Tar­jol­la ole­vat nor­maa­lit tulot:

    Työ­mark­ki­na­tu­ki 411€/kk
    Asu­mis­tu­ki 110€/kk

    Ero­tus: ‑509€

    Tähän ero­tuk­seen voi saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea koh­tuul­li­sen vuo­kran ver­ran, eli mak­si­mi 620€/kk, talous­säh­köt ja elä­mi­seen 419€/kk

    Käy­tän­nös­sä kk/tulot jää­vät reip­paas­ti alle 400€/kk sekä nyt että jatkossa.

    Esi­merk­ki­hen­ki­löä sako­te­taan ensin lii­an kal­liis­ta asen­nos­ta 80€/kk ja kun Osmon­kin mark­ki­noi­ma työ­mark­ki­na­tu­ki nousee 100€, niin vas­taa­vas­ti toi­meen­tu­lo­tu­ki las­kee saman ver­ran (kun­nes tämä­kin nousee 6%, eli n 25€/kk). Loput on on näen­näs­tä tulos­iir­toa val­tiol­ta kun­nil­le, joka käy­tän­nös­sä liik­kuu vain pape­ril­la ja poli­tik­ko­jen vaalipuheissa.

    Esi­merk­ki­hen­ki­lö on tie­tys­ti lais­ka vätys, kos­ka nos­taa toi­meen­tu­lo­tu­kea, eikä ymmär­rä asua kadulla.

  125. Perus­tur­va jees, ok. 

    Mut­ta:

    Jos tör­sää rahan heti mak­su­päi­vä­nä, sil­loin tar­vit­see oikeas­ti lisää. Sitä annet­ta­koon, mut­ta sii­tä eteen päin vain vii­kok­si, ja sii­tä eteen­päin vaik­ka vain päi­väk­si ker­ral­laan. Tar­vit­taes­sa vaik­ka yhteis­kun­nan (mak­sa­jan) holhoukseen.

  126. Tapio Pel­to­nen
    Se, että itse teh­ty lei­pä kui­ten­kin on hal­vem­paa kuin VASTAAVA tuo­te kau­pan hyllyllä

    ker­too sii­tä, että jos­sain koh­ti joku vetää ran­kas­ti välistä.

    Olet­ko kuul­lut sem­moi­sis­ta välis­tä­ve­tä­jis­tä kuin val­tiot ja kun­nat? Alv, tulo­ve­rot, yhtei­sö­ve­ro, kiin­teis­tö­ve­ro + n kpl mui­ta vero­ja vetä­see kes­ki­mää­rin kai­kes­ta toi­min­nas­ta palt­tia­ral­laa 45%.

  127. Kovin moni on luke­nut kir­joi­tuk­se­ni niin, että pitäi­sin sosi­aa­li­tur­val­la elä­viä ylei­ses­ti pum­mei­na. Se on kyl­lä vää­rä tul­kin­ta. Mik­si pyr­ki­sin nos­ta­maan perus­tur­van tasoa, jos pitäi­sin sen käyt­tä­jiä morqa­lit­to­mi­na sosiaalipummeina.
    Yri­tin sanoa, että tai­ta­val­le perus­tur­van taso on riit­tä­vä sisäl­löl­li­ses­ti hyvään elä­mään työ­tä teke­mät­tä. Näi­tä on perus­tur­val­la elä­vis­tä kovin vähän — ja jos on, he löy­ty­vät pää­asias­sa maaseudulta.Suurin osa perus­tur­van varas­sa elä­vis­tä elää tur­rut­ta­vas­sa aineel­li­ses­sä köy­hyy­des­sä vastentahtoisesti.
    Pidän toi­meen­tu­lo­tu­kea sään­nöil­tään huo­no­na ja pas­si­voi­va­na jär­jes­tel­mä­nä, jos­ta pitäi­si pääs­tä pää­osin eroon, kuten on pääs­ty Ruotsissa.

  128. Eli­na, sanoi­sin nois­ta peu­kuis­ta sen ver­ran, että itse annan aina­kin peuk­ku­ja kir­joi­tuk­sen tasos­ta, en sii­tä, että ihai­li­sin vaik­ka­pa az:n tai Lopu­ton loman elä­män­tyy­liä tai haluai­sin vaih­taa oma­ni hei­dän elä­mään­sä. Minus­ta vain molem­pien kuvauk­set omas­ta elä­mäs­tään oli­vat hyviä, eikä sel­lai­sia saa juu­ri mis­sään luet­tua, joten sii­tä peukut.

  129. Tääl­lä yksi nai­nen, joka lähes päivt­täin lukee tätä Osmon blo­gia :)Lie­nen kai vain sen ver­ran ujo, etten yleen­sä kom­men­toi… Ja usein joku muu kom­men­toi­ja onkin esit­tä­nyt jo oma­ni kal­tai­sia ajatuksia.

    Tääl­lä on jot­kut ker­to­neet koke­muk­si­aan sosi­aa­li­tur­vas­ta, joten voi­sin minä­kin jotain sanoa.

    Uskon hyvin, että Az:n ker­to­mus on tot­ta. Itsel­lä­ni ei ole koke­muk­sia toi­meen­tu­lo­tues­ta vaan opin­to­tues­ta ja työt­tö­män peruspäivärahasta.Olen yksi niis­tä opis­ke­li­jois­ta joka tuli toi­meen pel­käl­lä opin­to­ra­hal­la ‑ja opin­to­tuen asu­mis­li­säl­lä, jot­ka oli­vat opis­ke­luai­ka­na­ni yht n. 400 eur/kk. Asuin tuol­lon opis­ke­li­ja­poi­kays­tä­vä­ni kanssa,jollon vuo­kra 420eur/kk jaet­tiin puoliksi.Ruokaan ym muu­hun jäi tuol­loin siis n. 200 eur/kk molem­mil­la. Meil­lä oli yleen­sä kaup­pa­reis­sun bud­jet­ti noin 10 euroa, ja kau­pas­sa käy­tiin 3 ker­taa viikossa.Koulun ruo­ka­las­sa syö­tiin joka päi­vä, ate­rian hin­ta oli tuol­loin 2,35 eur. Ker­ran-pari kuus­sa oli bilei­tä ja käy­tiin baa­reis­sa, ja muu­ta­maan sii­de­riin oli aina varaa. Usein shop­pai­lin­kin koh­tuu­hin­tai­sia vaat­tei­ta. Ihan hyvin pär­jät­tiin, enkä koke­nut kär­si­vä­ni köy­hyyt­tä lain­kaan. Tosin, olen ehkä vähän luon­nos­ta­ni nuu­ka. Oli­han nii­tä pie­niä sääs­tö­jä kesä­töis­tä, joi­ta saa­toin kulut­taa muu­ta­man kym­pin edes­tä kuu­kau­des­sa isom­piin ostok­siin. Mut­ta töis­sä en kos­kaan käy­nyt opis­ke­luai­ka­na, ja van­hem­pien­kin tuki oli esim ate­ria sil­loin kun menin heil­lä käymään,n pari ker­taa kuussa. 

    Suu­rin vai­keus oli opin­to­tues­sa se, kun sään­nön­mu­kai­nen opis­ke­luai­ka päät­tyi, opin­to­tu­kea ei enää saa­nut auto­maat­ti­ses­ti (vaik­ka opin­to­pis­tei­tä oli­si­kin ker­ty­nyt aiem­min tar­peek­si), vaan sitä piti hakea erik­seen jota­kin eri­tyis­tä opin­to­suo­ri­tus­ta vas­taan. Kes­ke­ne­räi­se­nä minul­la oli ainoas­taan päät­tö­työ, johon olin jo aiem­min hake­nut opin­to­tu­kea, joten sitä­kään var­ten en voi­nut tukea enää saa­da. Sil­loin minun piti men­nä töi­hin ja päät­tö­työn teke­mi­nen lop­puun vii­väs­tyi lisää. Sain töi­tä (n 30h vii­kos­sa) hampurilaisravintolasta,jossa aloit­te­li­jan palk­ka oli 6,48 eur/h.(vuonna 2004) Työ oli sosi­aa­li­sen ilma­pii­rin­sä takia epä­mu­ka­vaa, ja työ­ai­ko­jen­sa puo­les­ta muu­ta elä­mää rajoit­ta­vaa, joten vaih­doin pian pro­vi­sio­palk­kai­seen puhelinmyynti/toimistotyöhön. Siel­lä tie­na­sin n. 300 eur/kk. En tie­dä oli­sin­ko tuol­loin voi­nut saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea, enkä sil­loin sitä tajun­nut sel­vit­tää. En enää asu­nut tuol­loin poi­kays­tä­vän kans­sa, vaan asuin yksin asun­nos­sa jos­sa vuo­kra oli 300 eur/kk. Onnek­si äiti aut­toi vuo­kran mak­sus­sa sil­loin. No, puris­tin sit­ten päät­tö­työn val­miik­si, jot­ta pää­si­sin työt­tö­mäk­si perus­päi­vä­ra­hal­le! Kun val­mis­tuin, irti­sa­nou­duin tuos­ta pie­ni­palk­kai­ses­ta työs­tä ja mars­sin työ­voi­ma­toi­mis­toon. Kun ihmet­te­li­vät mik­si olin irti­sa­nou­tu­nut itse, ker­roin syyk­si, että palk­ka­ni työs­tä oli pie­nem­pi kuin perus­päi­vä­ra­ha. Syy kel­pa­si, ja pää­sin työt­tä­mäk­si peruspäivärahalle.Tuntui aika rikkaalta 🙂

    Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen en ollut var­ma mil­lais­ta työ­tä halusin teh­dä, joten kokei­lin monen­lais­ta työ­tä. Vuo­kra­työ­pai­kat oli­vat täs­sä lois­ta­via. Pää­sin hel­pos­ti monen­lai­siin teol­li­suu­den ja varas­toa­lan töi­hin, ja työn lopet­ta­mi­nen­kin oli help­poa. Ilmoi­tus vain työn vas­taa­not­ta­jal­le. Irti­sa­no­mi­sai­ko­ja vuo­kra­töis­sä ei aina­kaan tuol­loin tun­net­tu lain­kaan; puo­lin ja toi­sin saat­toi työn lopet­taa vaik­ka­pa päi­vän varoi­tusa­jal­la. Ja työ­to­dis­tuk­seen ei tul­lut mai­nin­taa, että oli irti­sa­nou­tu­nut itse: Jol­loin pää­si työt­tö­myys­tu­kien pii­riin heti, ilman karens­se­ja. Useas­ti tein töi­tä muu­ta­man kuu­kau­den, ja kun loman tar­ve kas­voi tai irti­sa­not­tiin, ryh­dyin työt­tö­mäk­si perus­päi­vä­ra­hal­le. Mat­kus­te­lin ja lepäi­lin. Tuol­loin­kin asuin mie­hen kans­sa, joten asu­mis­ku­lut puo­lik­si hel­pot­ti kyl­lä talou­del­lis­ta tilannetta.
    Näis­tä teke­mis­tä­ni koko­päi­väi­sis­tä vuo­kra­töis­tä käteen jäi vero­jen jäl­keen yleen­sä 700‑1000 eur kuu­kau­des­sa, joten on sai­ras­ta, että saman rahan tai enem­män­kin oli­sin saa­nut toi­meen­tu­lo­tu­ke­na, jos oikein asia­ni keplottelisin. 

    Työt­tö­myys­jak­soi­na­kin oli­sin mie­lel­lä­ni teh­nyt keik­ka­töi­tä, mut­ta se ei juu­ri kan­nat­ta­nut, sil­lä se oli­si vähen­tä­nyt tukia ja edel­lyt­tä­nyt mel­kois­ta pape­rin­pyö­ri­tys­by­ro­kra­ti­aa ja vii­väs­tyt­tä­nyt tukien saa­mis­ta. Olen­kin mel­ko vakuut­tu­nut että perus­tu­lo nime­no­maan kan­nus­tai­si työn­te­koon, eri­tyi­ses­ti mata­la­palk­kai­sis­sa keik­ka-pät­kä-silp­pu ‑hom­mis­sa.

    Sit­tem­min olen pääs­syt oikei­siin töi­hin, mut­ta vähän kyl­lä kai­paan aiem­pien vuo­sien vapaut­ta, ajan run­saut­ta, sosi­aa­li­sen ympä­ris­tön vaih­tu­mis­ta jat­ku­vas­ti… Mut­ta ehkä parem­pi rahal­li­nen tilan­ne kor­vaa sen puuttumisen.

    Koke­muk­sie­ni perus­teel­la olen sitä miel­tä että, kun on ter­ve ja elä­män­hal­lin­ta hans­kas­sa, voi pie­nel­lä­kin rahal­la elää rikas­ta ja nor­maa­lia elä­mää. Väi­tän jopa että työt­tö­myys- ja pät­kä­työ­ai­koi­na elä­mä­ni oli haus­kem­paa ja jän­nit­tä­väm­pää. No, eihän sel­lai­nen per­heel­li­sel­le oli­si sopi­nut, eikä ehkä pidem­män pääl­le muu­ten­kaan. Mut­ta täl­lai­sel­le sopeu­tu­vai­sel­le sosi­aa­li­sel­le ihmi­sel­le kyl­lä­kin, jok­si­kin aikaa.

  130. Taval­li­nen tek­nik­ko kir­joit­ti: “Työt­tö­mien ja työl­lis­ten­kin kan­nat­taa kat­sel­la tääl­tä mis­tä ruu­an (ruu’uu’oo’aa’ää’ään’ännän) ravin­toar­vot koostuvat”

    Kos­ka tuo kalo­ri­ky­sy­mys näyt­tää ole­van monia kiin­nos­ta­van, rat­kai­sin ongel­man­ne ja voit­te nyt lopet­taa arvai­lun niis­tä köy­hien tar­vit­se­mis­ta kilo­ka­lo­reis­ta ja edul­li­sim­mas­ta mah­dol­li­ses­ta mut­ta vie­lä hyvin ter­veel­li­ses­tä ravinnosta.

    Alla nimit­täin on Val­tion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan vuon­na 2005 anta­man uusim­man suo­si­tuk­sen mukai­ses­ti laa­dit­tu ruo­ka­va­lio, jos­ta toi­mis­to­työ­tä teke­vä mies­hen­ki­lö saa kaik­ki tar­vit­se­man­sa mak­ro­ra­vin­teet eli val­kuai­set, ras­van ja hii­li­hy­draa­tit ja nii­den muka­na luon­nol­li­ses­ti myös päi­vit­täin tar­vit­se­man­sa ener­gian, 2695 kcal. Ras­van osuus on n. 30 % ener­gias­ta, val­kuais­ta 70-kiloi­sel­le tulee 1 gram­ma pai­no­ki­loa koh­den eli suo­si­tuk­sen ja val­kuai­sen osal­ta fysio­lo­gi­sen tar­peen mukaisesti. 

    Täs­sä­päs tämä kus­tan­nus­ten ja ravit­se­muk­sen suh­teen opti­moi­tu annos: 

    Ruis­le­se 45 g/vrk, 8,86 €/kk
    Rii­si 245 g/vrk, 9,56 €/kk
    Maka­ro­ni 245 g/vrk, 5,66 €/kk
    Ryp­siöl­jy, 85 g/vrk, 11,22 €/kk
    Ruo­ka­suo­la 0,8 g/vrk, 0,04 €/kk
    Soi­ja­rou­he, vaa­lea 50 g/vrk, 1,85 €/kk
    Puru-Cal­sor ‑kalk­ki, 7,56 €/kk
    B2-vita­mii­ni Vita B2, 7,26 €/kk
    B‑12 vita­mii­ni, Natu­ra­net­ti, 9,9 €/kk
    B‑6 vita­mii­ni, Natu­ra­net­ti, 5,94 €/kk
    C‑vitamiini, Teho‑C, 2,73 €/kk
    D‑vitamiini Devi­sol, 3,58 €/kk
    Selee­ni Kela­sin, 1,80 €/kk
    Kalium, Vita­tabs, 2,60 €/kk
    Yhteen­sä 88,55 €/kk

    Hin­nat on nou­det­tu eri verk­ko­kau­pois­ta ja kir­joit­ta­jan kauppakuiteista.

    Ruo­ka­va­lio ei tyy­dy­tä 20:n tär­keim­män vita­mii­nin ja hive­nai­neen jou­kos­ta lain­kaan kal­siu­min ja A‑, D‑, B12- ja C‑vitamiinien tar­vet­ta, joten ne on otet­ta­va koko­naan val­mis­teis­ta. Lisäk­si selee­niä täy­den­ne­tään val­mis­tees­ta 40 % päi­vit­täi­ses­tä tar­pees­ta, B6-vita­mii­nia n. 50 % ja B2-vita­mii­nia n. 70 % päi­vit­täi­ses­tä tarpeesta. 

    Rau­dan, mag­ne­siu­min, E‑vitamiinin, nia­sii­nin ja folaat­tien saan­ti ylit­tyy tar­pee­seen ja suo­si­tuk­seen näh­den mel­ko run­saas­ti. Kak­si jäl­kim­mäis­tä ovat kui­ten­kin vesi­liu­koi­sia ja yli­mää­rä pois­tuu hyvin. E‑vitamiinia tulee mie­hil­le noin kak­sin­ker­tai­nen annos mut­ta sitä pide­tään vähi­ten myr­kyl­li­se­nä ras­va­liu­koi­sis­ta vita­mii­neis­ta eikä hait­taa liene.

    Rii­si on kor­vaa­mas­sa edul­li­sem­paa maka­ro­nia, jot­ta rau­dan ja mag­ne­siu­min saan­ti­ta­sot eivät nousi­si aivan lii­an kor­keik­si. Nai­sil­la rau­dan saan­ti ylit­tyy nyt noin 1,3‑kertaisesti, mie­hil­lä annos on noin kak­sin­ker­tai­nen. Mag­ne­siu­min mää­rä on nai­sil­le kak­sin­ker­tai­nen, mie­hil­le n. 1,5‑kertainen tar­pee­seen näh­den. Nämä eivät ole hyvin toden­nä­köi­ses­ti hai­tal­li­sel­la tasolla.

    Nat­riu­min eli suo­lan mää­rä jää aivan mini­maa­li­sek­si, joten sitä­kin on täy­den­net­tä­vä 0,8 gram­mal­la. Nk. ome­ga-ras­va­hap­po­jen saan­ti ylit­tää vähim­mäis­saan­nin monin­ker­tai­ses­ti. Ras­va­hap­po­jen suo­si­tel­tu suh­de on n‑3 = 0,5 % ja n‑6 = 2,5 % eli 1:5. Täs­sä ruo­ka­va­lios­sa se on n. 1:.2,2 eli suo­ma­lai­sit­tain­kin hyvä ryp­siöl­jyn ansios­ta. Kui­dun­tar­ve täyt­tyy 45 gram­man annok­sel­la ruis­le­set­tä, kovien ras­vo­jen ja koles­te­ro­lin mää­rä on puo­les­taan alhainen.

    Soi­ja­rou­heen ja leseet voi hyvis­sä ajoin liot­taa ja keit­tää maka­ro­nien tai rii­sin muka­na. Öljy ja soi­ja lisä­tään lopuk­si sau­va­se­koit­ti­mel­la sekoit­taen kyp­sen­net­tyyn maka­ro­ni-rii­si ‑seok­seen, jos­ta muo­dos­tuu jään­nös­ve­den ja öljyn ansios­ta tah­na­mai­nen, hie­man jopa kiil­tä­vä seos. Vita­mii­nien val­mis­tus­hä­vik­ke­jä ei juu­ri ole. Lisä­ra­vin­ne­vi­ta­mii­nit ja hive­nai­neet ote­taan ate­rioi­den yhtey­des­sä. Ravin­to­mas­sa 671 gram­maa kan­nat­taa jakaa kuu­teen eri annok­seen, jot­ka syö­dään tavan­omai­sen aamu­pa­la, väli­pa­la, lou­nas jne. ate­ria­ryt­min mukaisesti.

    Nau­tin­toai­nei­ta ei ruo­ka­va­lios­sa ole, kos­ka sel­lai­nen sotii köy­häin­hoi­don peri­aat­tei­ta vas­taan ja roh­kai­si­si jou­ti­laa­seen elä­män­ta­paan. Jos köy­hä kui­ten­kin halu­aa ja hän löy­tää päi­vit­täi­sil­lä pro­me­na­deil­laan esi­mer­kik­si muu­ta­mia palau­tus­pul­lo­ja, hän voi käyt­tää yli­mää­räi­set varan­sa esi­mer­kik­si pie­nen tee­mää­rän ja soke­rin sekä vesi­rin­ke­lei­den han­kin­taan. Tee on edul­lis­ta eikä nyt lain­kaan hai­tal­lis­ta, vaik­ka yleen­sä hait­taa­kin hie­man rau­dan imeytymistä.

    Var­si­nai­seen toi­meen­tu­loon tar­koi­tet­tu­ja ela­tus­va­ro­ja ei kui­ten­kaan tule lain­kaan käyt­tää tee­hen, soke­riin ja vesi­rin­ke­lei­hin, vaan köy­hän on säi­ly­tet­tä­vä itsen­sä mah­dol­li­sim­man hyväs­sä ravit­se­mus­ti­las­sa sen varal­ta, että tulee kut­su­tuk­si tuo­tan­toe­lä­män palvelukseen.

    Vuo­de­le­poon mää­rä­tyn sai­raan köy­hän koko­nai­se­ner­gi­aa voi­daan vähen­tää 1840 kilo­ka­lo­riin, jota käy­te­tään esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ja Uuden­maan sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä. Ela­tus­va­ro­ja tulee tie­ten­kin vähen­tää vas­taa­vas­sa suh­tees­sa, sil­lä mihin­kään tuh­lai­luun ei tule köy­häin­hoi­dos­sa ryhtyä.

  131. Osmo:

    Mik­si pyr­ki­sin nos­ta­maan perus­tur­van tasoa, jos pitäi­sin sen käyt­tä­jiä morqa­lit­to­mi­na sosiaalipummeina.

    No eikö­hän ne moraa­lit­to­mat oo nii­tä, jot­ka on vas­tuus­sa näis­tä tulon­siir­rois­ta ja sään­nöis­tä, eikä ne, jot­ka vaan yrit­tää elää par­haan­sa mukaan?

  132. Suo­men val­tiol­li­nen jär­jes­tys perus­tuu kan­san­val­tai­suu­del­le ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teel­le. Perus­tus­la­kiin on kir­jat­tu ne oikeu­det, joi­den toteu­tu­mis­ta val­tion tulee toi­mis­saan tur­va­ta ja edis­tää. Näi­tä ovat kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suus lain edes­sä, kan­sa­lais­ten kes­ki­näi­nen tasa­ver­tai­nen oikeus elä­mään ja hen­ki­lö­koh­tai­seen vapau­teen sekä kos­ke­mat­to­muu­teen, yksi­tyi­se­lä­män ja omai­suu­den suo­ja, uskon­non ja oman­tun­non vapaus, oikeus ilmais­ta mie­li­pi­teen­sä ja vas­taa­not­taa tie­to­ja, mie­li­pi­tei­tä ja mui­ta vies­te­jä kenen­kään enna­kol­ta estä­mät­tä, kokoon­tu­mis- ja yhdis­ty­mis­va­paus, vaa­lit ja osal­lis­tu­mi­soi­keu­det, oikeus omaan kie­leen ja kult­tuu­riin, mak­sut­to­maan perus­o­pe­tuk­seen, oikeus työ­hön ja vapaus har­joit­taa elin­kei­noa, oikeus sosi­aa­li­tur­vaan, ter­veel­li­seen ympä­ris­töön sekä oikeus vai­kut­taa eli­nym­pä­ris­töään kos­ke­vaan pää­tök­sen­te­koon. Jokai­sel­la on myös oikeus­tur­va eli oikeus saa­da asian­sa käsi­tel­lyk­si viran­omai­sen tai oikeus­lai­tok­sen toimesta.
    (PeL 1–23 §.)

    Nämä eivät ole vain oikeuk­sia vaan myös vel­vol­li­suuk­sia. Kun puhu­taan oikeu­des­ta työ­hön ja sosi­aa­li­tur­vaan, niin on hyvä muis­taa: ne ovat perus­tus­la­kiin kir­jat­tu­ja asioi­ta joi­ta niin viran­omais­ten kuin val­tio­val­lan edus­ta­jien on nou­da­tet­ta­va toi­mis­saan ja pyrit­tä­vä nii­den toteu­tu­mi­seen käy­tän­nös­sä. Sik­si meil­lä kai­kil­la on myös työvelvoite.

    Esi­tän toi­vo­muk­sen, vaik­ka se kai­kui­si­kin kuu­roil­le kor­vil­le. Ei nimi­tel­täi­si louk­kaa­vas­ti tämän maan kan­sa­lai­sia. Toki jokai­sel­la on oikeus mie­li­pi­tee­seen­sä ja nii­den jul­kai­se­mi­seen, vaan eikö voi­si olla mah­dol­lis­ta, että kun puhu­taan sosi­aa­li­tur­van mah­dol­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta ja työt­tö­myy­des­tä sekä työt­tö­män koh­te­lus­ta hal­lin­to­by­ro­kra­tias­sa, että jätet­täi­siin sanas­tois­ta pois hal­ven­ta­vat ilmai­sut: luuse­ri, velt­toi­li­ja, elä­män­hal­lin­tan­sa menet­tä­nyt mui­den ansioil­la elä­jä, sosiaalipummi. 

    Olen pit­kän työ­ura­ni jäl­keen jää­nyt työt­tö­mäk­si, en tie­dä pää­sen­kö enää työ­elä­mään takai­sin, voi olla hyvin mah­dol­lis­ta etten pääse. 

    Perus­tur­vaan liit­ty­vät kysy­myk­set kos­ket­ta­vat aivan jokais­ta tämän maan kan­sa­lais­ta, jos­sa­kin elä­män­vai­hees­sa tai elämäntilanteessa. 

    Jos sitä saa­daan nyt uudis­tet­tua siten, että se pois­tai­si tiet­ty­jä vai­kei­ta ja tur­hia mut­kia ja hel­pot­tai­si esim työt­tö­män elä­mää, niin eikö se ole pel­käs­tään hyvä asia? Jos joku halu­aa vää­rin­käyt­tää eri­lai­sia tuki­jär­jes­tel­miäm­me, niin sii­hen tar­jou­tuu kyl­lä aina mah­dol­li­suus, mut­ta sil­loin puhu­taan kyl­lä mar­gi­naa­li­sen pie­nes­tä jou­kos­ta ihmi­siä, joi­ta on ollut aina.

  133. Ja jos työt­tö­mäl­lä tai mata­la­palk­kai­sel­la hen­ki­löl­lä on ulos­o­tos­sa ole­vaa vel­kaa, niin tämä ei pää­se käy­tän­nös­sä irti toi­meen­tu­lo­tues­ta mil­lään. Nk. suo­jao­suus ei nimit­täin tun­nus­ta ihmi­sen asuin­ku­lu­ja, vaan kaik­ki yli 627€ kuu­kau­des­sa on vou­til­le vapaa­ta riis­taa (ja lain mukaan myös näin tehtävä). 

    Toi­meen­tu­lo­tues­ta irti pääs­tääk­seen hen­ki­lön net­to­tu­lot pitää kivu­ta 1800–2000€ tie­tä­mil­le, mikä on minus­ta yhteis­kun­nal­ta var­sin suu­ri käde­no­jen­nus kan­sain­vä­li­sel­le perin­täyh­tiöi­den lobbylle. 

    Osmo lie­nee enem­män­kin peril­lä asias­ta, joten oli­si haus­kaa kuul­la oli­vat­ko näi­den perin­tä­kon­ser­nien edus­ta­jat läs­nä myös uusim­mis­sa hallitusneuvotteluissa?

  134. Riit­ta:

    Lap­si­per­hei­den osal­ta voi­daan sanoa, että vaik­ka toi­meen­tu­lo­tuen tasol­la elä­vä lap­si­per­he voi aineel­li­ses­ti hyvin, puut­teel­li­set kulu­tus- ja har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det eris­tä­vä lap­set ikä­to­ve­rei­den­sa elä­män­ta­vas­ta, mis­tä voi olla hait­taa tule­vai­suu­des­sa – tai sit­ten ei ole.”

    Mitä­hän tämä tark­kaa­not­taen tar­koit­taa? Lap­sel­la­ni on pari päi­vä­ko­ti­ka­ve­ria, joi­den per­hei­den kans­sa on ystä­vys­tyt­ty. Ero tulo­ta­sois­sa näkyy lähin­nä sii­nä, että yhden luis­ti­met ovat kirp­pa­ril­ta, toi­sen marketista.”

    Las­ten per­hei­den tuloe­rot vai­kut­ta­vat elä­mään kou­luiäs­sä mer­kit­tä­väs­ti. Oman per­hee­ni koh­dal­la las­ten menot mur­ro­siäs­sä kas­voi­vat räjäh­dys­mäi­ses­ti päi­vä­ko­ti-ikään ver­rat­tu­na. Kil­pa­ta­soi­nen urhei­lu­har­ras­tus vaa­tii mat­koi­neen jo mel­koi­sia resurs­se­ja: joko rahaa tai vapaa­eh­tois­työ­tä. Sama jut­tu on musiik­ki­har­ras­tuk­ses­sa jne. 

    Mur­ro­si­käis­ten ala­kult­tuu­reis­sa pris­ma­vaat­teet herät­tä­vät jo mel­kois­ta ällö­tys­tä ja lap­set kas­va­vat niin että ken­kä­pa­ri kes­tää puo­li vuot­ta. Käy­te­tyt vaat­teet kyl­lä mene­vät, mut­ta muu­ten elo on yhtä kulutusjuhlaa.

    Mur­ro­si­käi­set käy­vät myös kah­vi­lois­sa, pizzoil­la, lef­fois­sa jne. Kyl­lä per­heen varal­li­suu­del­la on oleel­lis­ta merkitystä.

    Se mikä tie­tys­ti on huo­les­tut­ta­vaa, että kulu­tus lan­ke­aa lap­sil­le ilman mitään omaa pon­nis­te­lua. Mum­min ohi­men­nen pis­tä­män vii­si­kymm­pi­sen jäl­keen moti­voin­ti 6 euron tun­ti­työ­hön tis­kin taka­na on haastavaa.

  135. Kim­mo:
    Noil­la spek­seil­lä tuli­si net­to­na 463 euroa työ­mark­ki­na­tu­kea, 352 euroa asu­mis­tu­kea ja 303 euroa jäi­si toi­meen­tu­lo­tuen mak­set­ta­vak­si. Sekin on paljon.

    Voi­si kyl­lä oikeas­ti har­ki­ta hal­vem­paa asun­toa, 700 euroa on mun mie­les­tä aika pal­jon yhdel­tä hen­gel­tä. Jopa Kal­lios­ta saa hal­vem­mal­la yksiön.

    Suu­rin osa työt­tö­mis­tä ei kui­ten­kaan saa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Syi­tä on eri­lai­sia: omis­tusa­sun­to, sääs­töt, puo­li­son tulot, las­ten muka­naan tuo­mat tulot (lap­si­li­sä ja työ­mark­ki­na­tuen lap­si­ko­ro­tuk­set), työ­mark­ki­na­tuen akti­voin­ti­li­sät, oma valin­ta, yms.

    Tilas­to­jen mukaan vain 45.000 toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vaa koti­ta­lout­ta sai työ­mark­ki­na­tu­kea tai perus­päi­vä­ra­haa. Yhteen­sä työ­mark­ki­na­tuen saa­jia oli 140.000 (koti­ta­louk­sia tie­tys­ti jon­kun ver­ran vähemmän).

    Esi­mer­kik­si minä olen ollut puo­li vuot­ta perus­tur­val­la, mut­ta toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaak­si minul­la ei ollut mitään asi­aa tai halua. Enti­se­nä opis­ke­li­ja­na pidin perus­tur­van tasoa nau­ret­ta­van suu­re­na. Asumislisä+peruspäiväraha oli sel­väs­ti enem­män kuin mihin olin opis­ke­li­ja­na tottunut.

  136. En minä väit­tä­nyt, ettei rahan lisää­mi­nen aut­tai­si jos­kus. Se, mitä esi­tin oli, että minus­ta on jok­seen­kin höl­möä, että sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vien oikeuk­sia tms. ei voi­si puo­lus­taa muu­ten kuin vaa­ti­mal­la lisää rahaa. 

    Minus­ta on kai­ken­kaik­ki­aan ilmeis­tä, että ongel­ma­na ei yksin­ker­tai­ses­ti voi olla rahan mää­rä, vaan joku muu. Suo­men kan­sa on tänä päi­vä­nä kai­kil­la abso­luut­ti­sil­la mit­ta­reil­la huo­mat­ta­vas­ti rik­kaam­paa ja parem­min toi­meen­tu­le­vaa kuin 70-luvul­la. Yhteis­kun­ta käyt­tää vähin­tään yhtä suu­ren osuu­den kan­san­tu­los­ta tulon­siir­toi­hin, ja sii­tä huo­li­mat­ta ylei­nen koke­mus on, että tulon­siir­to­jen sum­maa pitäi­si nostaa. 

    Olen kyl­lä tie­toi­nen argu­men­tis­ta, jon­ka mukaan 70-luvul­la työl­li­syy­sas­te oli kor­keam­pi ja että poli­tiik­ka oli työl­lis­tä­väm­pää, mut­ta tämä argu­ment­ti ei voi oikein pitää vet­tä, aina­kaan täy­sin. Koko­nais­ve­roas­te oli sel­väs­ti alhai­sem­pi, jos koh­ta palk­ka­ve­ro­tus vähän kireäm­pää kuin nykyisin. 

    Olen­nais­ta täs­sä minus­ta on kysy­mys sii­tä, mik­si meil­lä menee nyt pal­jon enem­män rahaa sosi­aa­li­tur­vaan, joka on hei­kom­pi kuin se oli vie­lä 30 vuot­ta sit­ten? Ei vas­taus tähän minus­ta ole se, että sosi­aa­li­tur­val­la elä­vät ovat lais­ko­ja tai osan­sa valin­neet, mut­ta ei se vas­taus ole myös­kään se, että työs­sä­käy­vät ovat ilkei­tä ja ahnei­ta eivät­kä halua aut­taa kans­saih­mi­si­ään. On vähän tym­pe­ää kun jokai­nen poh­din­ta rahan­ja­ka­mi­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta välit­tö­mäs­ti tul­ki­taan syyt­tä­mi­sek­si tai haluk­si kurittaa.

  137. Useat asu­mis­tu­kea saa­vat elä­vät vie­lä koro­tuk­sien suh­teen (työ­mark­ki­na­tu­ki = 100 e/kk ja toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan nor­mi = 6%) odot­ta­vaa aikaa, sil­lä vie­lä ei ole tie­toa asu­mis­tuen oma­vas­tuu­osuu­den uudes­ta määrityksestä.

    Nyt työ­mark­ki­na­tuen bru­tol­la 553,41 oma­vas­tuu­osuus asu­mis­tu­kea mää­ri­tet­täes­sä on 0 euroa. Mut­ta sata­sel­la suo­la­tul­la työ­mark­ki­na­tuen bru­tol­la, tämän het­ken asu­mis­tuen mää­räy­ty­mis­tau­lu­kol­la oma­vas­tuu osuus on 64 e/kk.

    Nyt I‑II kun­ta­ryh­mäs­sä yksi­na­su­van oma­vas­tuu­osuu­det ovat näin :

    Kk.tulo (brut­to) Omavastuu
    0 — 555 0
    556 — 570 13

    646 — 660 64

    ( yo. luvut täältä:
    N:o 1036
    Val­tio­neu­vos­ton asetus
    asu­mis­tuen mää­räy­ty­mis­pe­rus­teis­ta vuo­del­le 2011
    )

    Eli ei ole vie­lä miten­kään kir­kos­sa kuu­lu­tet­tu se, että nousee­ko toi­meen­tu­lo­tu­ki­lai­sen rahal­li­nen tuki 6% toi­meen­tu­lo­tues­sa. Tuo 6% saat­taa men­nä oma­na osuu­te­na vuo­kran mak­suun. Ja noin on, ellei oma­vas­tuu­osuus pie­ne­ne nykyi­seen nähden.

  138. Opis­ke­li­jois­ta noin kol­man­nes nos­taa opin­to­lai­naa, 60% käy töis­sä (kuu­lem­ma hyvin suo­ma­lai­nen ilmiö — ja sit­ten ihme­tel­lään kun val­mis­tusa­jat veny­vät), puo­let saa talou­del­lis­ta apua van­hem­mil­ta 50–100 euroa/kk.

    Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va tai­taa sit­ten­kään sil­lä 300 eurol­la pel­käs­tään elää.

    Lisäk­si opis­ke­li­jat saa­vat alen­nus­ta jul­ki­sis­sa kul­ku­vä­li­neis­sä, oppi­lai­tos tar­jo­aa edul­lis­ta ruo­kaa jne. jne.

  139. Juliet­ta Huttu

    Itse olen kau­pan kas­sal­la vie­lä tois­tai­sek­si, mut­ta pian luo­vu­tan ja alan koko­päi­väi­sek­si työnhakijaksi. 

    En miten­kään arvos­te­le rat­kai­sua­si, mut­ta kai tie­dät, että työs­tä eroa­mi­ses­ta­si seu­raa 3 kk:n karens­si. Joten ennen työ­si lopet­ta­mis­ta säästä. 

    Toi­saal­ta on niin, että jos haet työ­tä työs­sä­ole­va­na, sinul­la on parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da työ­tä kuin jos haet työt­tö­mä­nä. Monel­la työ­nan­ta­jal­la on ikä­vä tai­pu­mus pan­na työt­tö­mien työ­ha­ke­muk­set map­piin ö tai vähin­tään pinon alim­mai­sik­si. Kii­tos sen, että työt­tö­miä on vuo­si­kau­det lei­mat­tu niin viran­omais­ten kuin kans­saih­mis­ten­kin taholta. 

    Toi­nen, mitä voit odot­taa: jos et saa töi­tä lähim­män kol­men työt­tö­myys­kuu­kau­den aika­na, sinua toden­nä­köi­ses­ti vii­meis­tään odot­taa pas­si­tus pal­kat­to­miin töi­hin. Tosin tuos­ta kiel­täy­ty­mi­ses­tä ran­kai­se­mi­seen voit hiu­kan vai­kut­taa työn­ha­kusuun­ni­tel­man teos­sa niin kau­an kuin et jou­du tur­vau­tu­maan toi­meen­tu­lo­tu­keen tai putoa työ­mark­ki­na­tuel­le. Se tosin edel­lyt­tää sitä, että pidät puo­le­si ja tajuat pal­ka­ton­ta työ­tä kos­ke­vat kier­toil­mai­sut­kin. Työt­tö­myys­tur­va­la­ki kan­nat­taa aja­tuk­sel­la lukea. Laki löy­tyy tuol­ta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

    Jos intoa riit­tää, niin kan­nat­taa pereh­tyä joi­hin­kin jäl­jem­pä­nä ole­van link­ki­vies­ti­ket­jun vies­tei­hin. Tosin vies­ti­ket­ju sisäl­tää suu­rek­si osak­si häi­rik­kö­vies­te­jä, mut­ta ne pys­tyy ohit­ta­maan nopeas­ti. Vies­ti­ket­jul­la on yli 500 000 luki­jaa, joten kai sii­nä aika täh­del­lis­tä­kin aineis­toa on: 

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=340098

  140. MariaK osui hie­nos­ti asian yti­meen. Kun puhu­taan tuis­ta, kan­nus­ti­mis­ta, työs­sä­käyn­nis­tä ja sen antoi­suu­des­ta, tun­nu­taan kovin mie­lel­lään unoh­det­ta­van ihmis­ten eri­lai­suus. Ja ennen kaik­kea se, että meil­lä on oikeus olla erilaisia.

    Vaik­ka me int­ro­ver­tim­mät tai epä­so­si­aa­li­sem­mat yksi­löt emme nau­ti “työ­pai­kan sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta” sii­nä kuin sosi­aa­li­sem­mat kans­sa­kul­ki­jam­me, voim­me olla aivan hyviä työn­te­ki­jöi­tä. Mut­ta lii­an hel­pos­ti sosi­aa­li­nen enem­mis­tö (muis­te­len Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­sel­tä luke­nee­ni, että jopa suo­ma­lai­sis­ta enem­mis­tö on todel­la­kin tem­pe­ra­men­til­tään sosiaalisia)hokee, kuin­ka tär­ke­ää meil­le kai­kil­le on työ­pai­kan ihmis­suh­teet ja arvos­tet­tu ase­ma yhteiskunnassa.

    Luu­len, että sekä tuki­jär­jes­tel­mät että työ­elä­mä saa­tai­siin jär­ke­vöi­tet­tyä, kun ensin tun­nus­tet­tai­siin tosi­asiat läh­tien sii­tä, että me olem­me eri­lai­sia ja se on ihan hyvä asia.

    Tähän eri­lai­suu­teem­me liit­tyen vie­lä. Olen hie­man kau­hul­la odo­tel­lut, mitä tule­vat ole­maan ne toi­men­pi­teet, mil­lä hal­li­tus tulee aut­ta­maan työs­sä­jak­sa­mis­ta. Näin­hän sitä on luvat­tu teh­dä, kun ei elä­kei­kää uskal­le­ta (vie­lä) nos­taa. Tulee­ko jota­kin julis­te­kam­pan­joi­ta tyy­liin “hymyil­lään töis­sä” vai suo­si­tel­laan­ko fir­mo­ja jär­jes­tä­mään entis­tä enem­män jota­kin pakol­li­sia kimp­pa­ki­va­päi­viä, joi­hin osal­lis­tu­ma­ton­ta sit­ten kat­so­taan lop­pu vuo­si pit­kin nenän­vart­ta. Onko joku oival­ta­nut, mitä hal­li­tus muka oikeas­ti voi­si teh­dä työs­sä­jak­sa­mis­ta parantaakseen?

  141. Anna:

    Väi­tän jopa että työt­tö­myys- ja pät­kä­työ­ai­koi­na elä­mä­ni oli haus­kem­paa ja jännittävämpää.

    Asial­la saat­tai­si ken­ties olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa että nuo­rem­pa­na oli haus­kem­paa ja jän­ni­tä­väm­pää? Kai, en ole ihan varma.

  142. Toi­meen­tu­lo­tuel­la joko tulee toi­meen tai sit­ten ei tule. Jos ei tule, syi­tä voi olla usei­ta. Esi­mer­kik­si sai­raus, päih­deon­gel­ma, tai ylei­nen elä­män­hal­lin­nan puu­te. Kai­kil­le näil­le syil­le on yhteis­tä se, että ihmi­nen aivan oikeas­ti tar­vit­see apua, ja aivan oikeas­ti aina­kin minä haluai­sin yhteis­kun­nan kaut­ta tar­jo­ta sitä apua. Yhteis­tä on myös se, että muu­ta­man kym­me­nen euron koro­tus tuloi­hin ede­saut­taa noi­den ongel­mien rat­kai­se­mi­ses­sa täs­mäl­leen ei mitenkään. 

    Nyt tie­tys­ti voi esit­tää vas­ta-argu­men­tin, että tulo­jen lisää­mi­nen “hel­pot­taa” hei­kos­sa ase­mas­sa ole­van ihmi­sen tilan­net­ta. Entä sit­ten? Tätä­kin kes­kus­te­lua domi­noi kak­si ääri­pää­tä, jois­ta toi­nen halu­aa lei­ka­ta tulo­ja ja toi­nen kas­vat­taa tulo­ja, ja kum­pi­kaan ei ymmär­rä että kysy­mys on aivan vää­rä. Rahal­la ei noi­ta ongel­mia rat­kais­ta, ei leik­kaa­mal­la eikä lisää­mäl­lä. Ja minun mie­les­tä­ni pitäi­si poh­tia sitä, miten nuo ongel­mat rat­kais­taan eikä sitä, miten tilan­net­ta “hel­po­te­taan”. (Miten ihmees­sä päih­deon­gel­mai­sen tilan­ne hel­pot­tuu sil­lä, että täl­lä on varaa ostaa kol­me kos­su­pul­loa enem­män kuussa?)

  143. > Minus­ta on kai­ken­kaik­ki­aan ilmeis­tä, että ongel­ma­na ei yksin­ker­tai­ses­ti voi olla rahan mää­rä, vaan joku muu.

    Minus­ta on kai­ken­kaik­ki­aan ilmeis­tä kir­joi­tuk­sia­si vuo­si­kausia seu­ran­nee­na (ja annan kyl­lä niis­tä useim­mil­le kun­nian, en voi­si itse parem­min kir­joit­taa; ja olen useim­mi­ten samaa miel­tä, usein yksin­ker­tai­ses­ti, kos­ka ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti tot­ta), että yksin­ker­tai­set seli­tyk­set ovat sinun mie­les­tä­si yhä useam­min vää­riä, kos­ka ne ovat yksin­ker­tai­sia. 90-luvul­la kir­joi­tuk­sis­sa­si ei ehkä niin usein ollut tätä (muis­taak­se­ni), mut­ta nyky­ään yhä enem­män (olet var­maan luke­nut teok­sen “Kuin­ka Aku Ank­kaa lue­taan”; jos­kus kir­joi­tuk­sis­ta­si saa saman kuvan, valitettavasti).

    Huoh… Mikä sii­nä on, kun läh­tö­koh­ta A “työt­tö­mäl­le annet­ta­va raha ei rii­tä” yri­te­tään kään­tää läh­tö­koh­dak­si B “työt­tö­mäl­le annet­ta­va raha riit­tää / työt­tö­mäl­le annet­ta­vaa rahaa on jo lii­kaa”. Jos ote­taan alkupre­mis­sik­si A tai B, niin jär­kei­ly on eri­lais­ta, kun Sta­tus quos­ta poik­kea­val­la on se todis­tus­taak­ka. Ja kaik­ki jul­mu­rit on niin kovas­ti tuon B:n takana.

    > Ei vas­taus tähän minus­ta ole se, että sosi­aa­li­tur­val­la elä­vät ovat lais­ko­ja tai osan­sa valin­neet [suh­tau­tu­mi­nen sosiaaliturvaan]

    Ei niin.

    > ei se vas­taus ole myös­kään se, että työs­sä­käy­vät ovat ilkei­tä ja ahnei­ta eivät­kä halua aut­taa kans­saih­mi­si­ään [suh­tau­tu­mi­nen sosiaaliturvaan]

    Omis­ta koke­muk­sis­ta­ni ja monien tääl­lä kir­joit­ta­vien mie­li­pi­teis­tä ja peu­ku­tuk­sis­ta kat­soen tämä on juu­ri se vas­taus (+ koroil­lae­lä­vät, perin­töä­odot­ta­vat, osa työt­tö­mis­tä yms.). Ei sil­lä, että minul­la oli­si kans­saih­mi­sis­tä täy­del­li­ses­ti huo­no kuva (suh­tau­tu­mi­nen työt­tö­miin on vain pie­ni osa ihmis­tä, mut­ta kyl­lä se minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on jon­kin­lai­nen lit­mus­tes­ti), mut­ta vas­ta­pro­pa­gan­da on niin kovaa, ja useat vas­ta­puo­len ihmi­set aina löy­tä­vät uusia argu­ment­te­ja ihan perus­ih­mi­sar­voa vas­taan. Kun täl­lais­ta vyö­ry­tys­tä tulee koko ajan, niin ei ole ihme, että ihmi­set ovat sekai­sin. Sitä pait­si on ilmeis­tä, että meil­lä kai­kil­la on sadis­ti­nen puo­li ja syyllistenlöytämishalu.

    Toteu­tet­tu sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on omi­aan joko peh­men­tä­mään tai koven­ta­maan ihmis­ten suh­tau­tu­mis­ta kans­saih­mi­siin­sä. Nyt enää har­vem­min pide­tään oikea­na lähet­tää lap­sia hii­li­kai­vok­siin töi­hin, kos­ka muu­ten on para­siit­ti. Ymmär­re­tään myös, että työ­tön _ei aina_ ole syyl­li­nen työt­tö­myy­teen­sä, mut­ta sil­ti suur­ta osaa syy­te­tään, kuten tääl­lä­kin on käy­nyt ilmi. Omal­ta osal­ta­ni uskon, että jos­kus tule­vai­suu­des­sa tätä koko kes­kus­te­lua pide­tään saman­lai­se­na kuin men­nei­syy­den kes­kus­te­lua las­ten työs­ken­te­le­mi­ses­tä hii­li­kai­vok­sis­sa… …Mut­ta me emme ole sii­nä tule­vai­suu­des­sa vielä.

    > On vähän tym­pe­ää kun jokai­nen poh­din­ta rahan­ja­ka­mi­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta välit­tö­mäs­ti tul­ki­taan syyt­tä­mi­sek­si tai haluk­si kurittaa.

    Et siis halua näh­dä, että näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta­si val­tao­sa on juu­ri tätä eri­tyi­ses­ti pre­mis­sien valit­se­mi­ses­ta alkaen.

  144. Nyt työ­mark­ki­na­tuen bru­tol­la 553,41 oma­vas­tuu­osuus asu­mis­tu­kea mää­ri­tet­täes­sä on 0 euroa. Mut­ta sata­sel­la suo­la­tul­la työ­mark­ki­na­tuen bru­tol­la, tämän het­ken asu­mis­tuen mää­räy­ty­mis­tau­lu­kol­la oma­vas­tuu osuus on 64 e/kk.”

    Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa oli mai­nin­ta että asu­mis­tuen oma­vas­tuun “nol­la­ra­jaa” nos­te­taan vas­taa­maan uut­ta työ­mark­ki­na­tuen perusmäärää.

  145. 352 euroa asumistukea

    @Ilkka, kos­ka esi­mer­kis­sä on kysees­sä pik­ku­vel­je­ni, niin voin ker­toa, että asu­mis­tu­kea 30 m² yksiös­tä tulee noin 120€ kuussa.

  146. Koke­muk­sie­ni perus­teel­la olen sitä miel­tä että, kun on ter­ve ja elä­män­hal­lin­ta hans­kas­sa, voi pie­nel­lä­kin rahal­la elää rikas­ta ja nor­maa­lia elämää

    Täs­sä­kin onnel­li­ses­sa tari­nas­sa, jos­sa kak­si opis­ke­li­jaa asuu 400€ vuo­kra-asun­nos­sa ei tar­vit­se kuin muut­taa mikä tahan­sa osa, niin onni ja rik­kaus on vähän toi­nen. Entäs yksi­ne­lä­jä tai tilan­ne, jos­sa toi­nen on töis­sä? Miten suu sit­ten pannaan?

  147. tpyy­luo­ma “Asial­la saat­tai­si ken­ties olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa että nuo­rem­pa­na oli haus­kem­paa ja jän­ni­tä­väm­pää? Kai, en ole ihan varma.”

    Joo, oot oikeas­sa. Tuo oli var­maan elä­mä­ni haus­kin­ta ja jän­nit­tä­vin­tä aikaa joka­ta­pauk­ses­sa, työ­ti­lan­tees­ta huolimatta.
    Toi­saal­ta, kyl­lä tää sään­nön­mu­kai­nen vaki­työ, vuo­des­ta toi­seen sama paik­ka, samat naa­mat, samat hom­mat… tun­tuu joten­kin van­hen­ta­van hen­ki­ses­ti, vaik­ken vie­lä oikees­ti niin kovin van­ha ole­kaan 🙂 Vaik­ka kai pitäi­si olla tyy­ty­väi­nen tähän var­muu­teen ja jat­ku­vuu­teen, mikä tai­taa työ­elä­mäs­sä olla nyky­ään mel­ko har­vi­nais­ta herkkua?

  148. Ade­noca kir­joit­ti 5.7.2011 kel­lo 12:44

    Täs­sä­päs tämä kus­tan­nus­ten ja ravit­se­muk­sen suh­teen opti­moi­tu annos:

    Ansio­kas esitys.

    Mut­ta minus­ta tuo sum­ma (n. 90 euroa kuus­sa) kuu­los­taa pal­jol­ta, eri­tyi­ses­ti, kos­ka se tuot­taa jok­seen­kin yksi­puo­li­sen ruo­ka­va­lion, ja monien hive­nai­nei­den saan­ti jää vajaak­si tai ole­mat­to­mak­si. Ja ener­gia­si­säl­tö­kin on suh­teel­li­sen vähäi­nen. Tosin ener­gia sinän­sä on hal­paa, aina­kin tärk­ke­lyk­sen muodossa.

    Joten­kin mie­li­ku­va­ni on, että kol­mel­la eurol­la päi­väs­sä voi­si saa­da enem­män­kin ja parem­paa. Mut­ta ehkä totuus on vain se, että ruo­an hin­ta on nous­sut niin pal­jon, että tuo todel­la on kus­tan­nus­te­hok­kain vaihtoehto.

  149. tcrown on asian yti­mes­sä. Ei ole sel­lais­ta toi­meen­tu­lo­tuen mää­rää, joka riit­täi­si Ade­noca­nil­le mut­ta ei oli­si koh­tuut­to­man suu­ri Azil­le. Nykyi­nen sum­ma on sel­väs­ti vää­rä, mut­ta ei ole lain­kaan yksi­se­lit­teis­tä mihin suun­taan sitä pitäi­si kehit­tää. Tämä ei ole euro­ky­sy­mys vaan järjestelmäkysymys.

    Perus­tu­lo ei täs­sä aut­tai­si, kos­ka sen sopi­van tason mää­rit­te­ly on aivan yhtä vai­ke­aa. Sii­nä on vie­lä se ris­ki, että se tekee Azin elä­män­tyy­lin lii­an hou­kut­te­le­vak­si kos­ka se mah­dol­lis­tai­si perus­tu­lot täy­den­tä­mi­sen vähäi­sel­lä työn­teol­la. On parem­pi, että meil­lä on 1.000 Azin kal­tais­ta pum­mia jot­ka saa­vat 900 € kuus­sa tukea ja 14.000 työs­sä­käy­vää jot­ka unel­moi­vat toi­met­to­muu­des­ta, kuin 15.000 pum­mia jot­ka saa­vat 500 € kuus­sa tukea ja teke­vät jotain vähäis­tä työ­tä sii­nä rin­nal­la. Osa-aika­työ on ihan jees, jos se tar­koit­taa työt­tö­mien osit­tais­ta työl­lis­ty­mis­tä tai se teh­dään omal­la rahal­la tai jos­tain hyväs­tä syys­tä vero­ra­hoil­la (las­ten­hoi­to? omais­hoi­to?), mut­ta se on saa­ta­nas­ta jos se tar­koit­taa palk­ka­tu­lon vapaa­eh­tois­ta kor­vaa­mis­ta vero­ra­hois­ta mak­set­ta­val­la tuel­la. Minä­kin siir­tyi­sin tosi mie­lel­lä­ni sovi­te­lul­le ansio­päi­vä­ra­hal­le, mut­ta onnek­si laki ja työ­mark­ki­nat ovat niin jäy­kät ettei se onnis­tu. Jos onnis­tui­si, niin muut­tui­sin ker­ta­hei­tol­la net­to­mak­sa­jas­ta nettosaajaksi. 

    Taval­li­nen Teknikko:
    Asu­mis­tuen koro­tuk­sen suh­teen hal­li­tus­oh­jel­ma on aika yksi­se­lit­tei­nen: “perus­o­ma­vas­tuu tar­kis­te­taan alka­maan koro­te­tun työ­mark­ki­na­tuen mää­räs­tä”. Eli pel­kän perus­tur­van varas­sa elä­vän oma­vas­tuu on vas­tai­suu­des­sa­kin 0 euroa. 

    Joka tapauk­ses­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea nyt saa­van käteen­jää­vät tulot kas­va­vat vähin­tään tuon 6 %. Nyky­ään heil­le jää toi­meen­tu­lo­tuen nor­min ver­ran rahaa (sin­kul­le 419 €) ja 6 % koro­tuk­sen jäl­keen heil­le jää vähin­tään uuden toi­meen­tu­lo­tuen nor­min ver­ran rahaa (444 €). Jos he hyö­ty­vät asu­mis­tuen tai työt­tö­myys­päi­vä­ra­han koro­tuk­ses­ta tar­peek­si, he voi­vat pääs­tä pois toi­meen­tu­lo­tuen ikees­tä ja käteen voi jää­dä enem­män­kin rahaa. Toi­meen­tu­lo­tuen luon­tee­seen kuu­luu, että nykyi­set toi­meen­tu­lo­tu­ki­lai­set eivät menet­täi­si euroa­kaan net­to­tu­lois­taan, vaik­ka asu­mis­tu­ki ja työt­tö­myys­tu­ki lakau­tet­tai­siin koko­naan. Näin ollen mikään muu­tos asu­mis­tues­sa ei voi hei­tä köyhdyttää.

  150. Art­tu­ri:

    Jos nyt ei tilaa puo­li­soa pos­ti­myyn­nis­tä, niin eihän se mak­sa? Jos ole­tat, että puo­li­sot valit­see kump­pa­nin rahan perus­teel­la, niin ei sii­tä oo mitään apua, että ote­taan jol­ta­kin pois rahaa ja anne­taan sitä toi­sil­le. Kui­ten­kin kaik­ki ihmi­set sijoit­tuu johon­kin jär­jes­tyk­seen varal­li­suu­den mukaan

    Täs­sä sä ole­tat, et ainoas­taan jär­jes­tys mer­kit­sis ja rahan raja­hyö­ty ei riip­puis abso­luut­ti­ses­ta varal­li­suu­den tasos­ta. Mut näin­hän se ei tie­ten­kään mee. Jos otat mil­jar­döö­ril­tä pois 100K vuo­des­sa ja annat sen per­sau­ki­sel­le, jäl­kim­mäi­sen mark­ki­na-arvo nais­ten sil­mis­sä kas­vaa sel­väs­ti mut edel­li­sen ei muu­tu mihinkään.

  151. Rogue:

    Jos otat mil­jar­döö­ril­tä pois 100K vuo­des­sa ja annat sen per­sau­ki­sel­le, jäl­kim­mäi­sen mark­ki­na-arvo nais­ten sil­mis­sä kas­vaa sel­väs­ti mut edel­li­sen ei muu­tu mihinkään. 

    Tämä ei voi minus­ta päteä. Pari­suh­de­mark­ki­noil­la on todel­la­kin kyse nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Se per­sau­ki­nen­kin oli­si siis halut­tua kamaa, jos nii­tä kaik­kia mui­ta ei oli­si kil­pai­lus­sa muka­na vie­mäs­sä nai­sia. Nol­la­sum­ma­pe­lis­sä taas on mah­do­ton paran­taa jon­kun toi­sen ase­maa huo­non­ta­mat­ta samal­la jon­kun toisen. 

    Tuos­sa sinun esi­mer­kis­sä­si jos se ex-per­sau­ki­nen saa rahan­sa ansios­ta puo­li­son, niin tämä nai­nen on pois­sa mui­den (ml. se mil­jar­döö­ri) markkinoilta.
    Yksin­ker­tai­sim­min näet tämän siten, että ajat­te­let, että mark­ki­noil­la on vain yksi nai­nen, mil­jar­döö­ri ja per­sau­ki­nen. Jot­ta per­sau­ki­sen tilan­ne täs­sä tilan­tees­sa voi­si paran­tua, se voi tapah­tua vain niin, että nai­nen halu­aa­kin hänet mil­jar­döö­rin sijaan. 

    Minun on vai­kea näh­dä, miten abso­luut­ti­nen varal­li­suus voi­si vai­kut­taa mitään pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Tämän pitäi­si tar­koit­taa sitä, että nyt kun ihmi­set ovat abso­luut­ti­ses­ti mita­ten pal­jon varak­kaam­pia kuin vaik­ka­pa 100 vuot­ta sit­ten, hei­dän oli­si hel­pom­paa löy­tää puo­li­so. Onko täs­tä mitään merkkejä?

  152. ilk­ka:

    Osa-aika­työ on ihan jees, jos se tar­koit­taa työt­tö­mien osit­tais­ta työl­lis­ty­mis­tä tai se teh­dään omal­la rahal­la tai jos­tain hyväs­tä syys­tä vero­ra­hoil­la (las­ten­hoi­to? omais­hoi­to?), mut­ta se on saa­ta­nas­ta jos se tar­koit­taa palk­ka­tu­lon vapaa­eh­tois­ta kor­vaa­mis­ta vero­ra­hois­ta mak­set­ta­val­la tuel­la. Minä­kin siir­tyi­sin tosi mie­lel­lä­ni sovi­te­lul­le ansio­päi­vä­ra­hal­le, mut­ta onnek­si laki ja työ­mark­ki­nat ovat niin jäy­kät ettei se onnis­tu. Jos onnis­tui­si, niin muut­tui­sin ker­ta­hei­tol­la net­to­mak­sa­jas­ta nettosaajaksi. 

    Tämä pitäi­si tosi­aan sel­vit­tää ennen kuin perus­tu­loa ryh­dyt­täi­siin toteut­ta­maan. Oleel­lis­ta­han perus­tu­los­sa on tie­ten­kin se, että se palk­ka ei tie­ten­kään täys­mää­räi­ses­ti kor­vau­du verois­ta mak­set­ta­val­la tuel­la, vaan vain osin. Nyky­sys­tee­min yksi vika on se, että sii­nä kor­vaa­vuus todel­la­kin on hyvin kor­keal­la tasol­la (eli pie­ni­palk­kais­ten efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro on hui­man korkea).

    Teki­sit­kö noin, jos efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro­si perus­tu­los­ys­tee­mis­sä oli­si vaik­ka­pa 50%, eli jokai­ses­ta menet­tä­mäs­tä­si palk­kaeu­ros­ta käteen­jää­vä tulosi las­ki­si 50 senttiä? 

    Ja luon­nol­li­ses­ti hom­ma toi­mi­si toi­sin­kin päin, eli jokai­ses­ta hank­ki­mas­ta­si lisäeu­ros­ta, kätee­si jäi­si 50 sent­tiä (kun nykyi­sin se on kai jotain 20 sent­tiä pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä, kun kaik­ki tukien vähe­ne­mi­set ote­taan huomioon).

  153. Kim­mo,
    tun­net tie­tys­ti vel­je­si tilan­teen parem­min kuin minä, mut­ta aika omi­tui­sel­ta tuo vai­kut­taa. Minä pyö­rit­te­len näi­tä sosi­aa­li­tur­va­las­kel­mia työk­se­ni Kelan teke­mil­lä mal­leil­la, eikä ole ihan help­po kek­siä miten voi­si pää­tyä noin pie­neen asu­mis­tu­keen nois­ta lähtökohdista.

    Las­kin, että asu­mis­tu­ki voi­si olla 125 €/kk jos tuloi­na on vain työ­mark­ki­na­tu­ki ja mak­saa 700 €/kk 30 neliön asun­nos­ta jos­sa ei ole kes­kus­läm­mi­tys­tä ja joka sijait­see kun­ta­ryh­mäs­sä 4 (=“muu suo­mi”, eli jos­sain muu­al­la kuin Suo­men 31 kal­leim­mas­sa kun­nas­sa). On kyl­lä huo­no dii­li teh­ty, jos mak­saa noin kovaa vuo­kraa kyl­mäs­tä asun­nos­ta kes­kel­lä ei mitään. Tus­kin tämä nyt kui­ten­kaan on tilanne?

    Toden­nä­köi­sem­min noin pie­neen asu­mis­tu­keen pää­si­si, jos on oikeas­ti enem­män tulo­ja kuin pelk­kä työ­mark­ki­na­tu­ki (oli­si­ko työ­mark­ki­na­tuen koro­tus­osa mak­sus­sa aktii­vi­toi­men ajal­ta?) tai huo­mat­ta­vas­ti asu­mis­tues­sa huo­mioi­ta­vaa varal­li­suut­ta. Tai asun­nos­sa on ali­vuo­kra­lai­nen tai puo­li­so jol­la on tuloja.
    Onko­han asu­mis­tuen mää­rä muis­tet­tu tar­kis­taa kun tulot las­ki? Eipä sil­lä tie­tys­ti käy­tän­nös­sä juu­ri ole väliä, jos joka tapauk­ses­sa on toi­meen­tu­lo­tuen asiakkaana.

    Tämä­kin sekaan­nus osoit­taa, että asu­mis­tu­ki on seka­va vyyh­ti. Tuen mää­rä voi vaih­del­la rajus­ti riip­puen asun­non koos­ta, sijain­nis­ta, iäs­tä, läm­mi­tys­ta­vas­ta, ym. Onnek­si hal­li­tus­oh­jel­mas­sa sovit­tiin sen uudis­ta­mi­ses­ta. Tule­vai­suu­des­sa sii­hen toi­von mukaan vai­kut­taa lähin­nä ruo­ka­kun­nan tulot.

  154. Samu­li Saarelma,

    pari­suh­de­mark­ki­nat eivät ole tasa­pai­nos­sa. On ihmi­siä jot­ka eivät valit­se puo­li­soa. Aja­tel­laan tilan­net­ta, jos­sa on nel­jä ihmistä:

    Pek­ka — vara­kas ja halut­tu mies
    Tar­mo — kodi­ton, alko­ho­li­soi­tu­nut mies
    Pame­la — vara­kas ja halut­tu nainen
    Tiia — taval­li­nen nainen

    Tasa­pai­no lie­nee se, että Pek­ka ja Pame­la pariu­tu­vat, mut­ta Tar­mo ja Tiia eivät. Tiia on mie­lum­min yksin, kun ottaa Tar­mon elätettäväkseen.

    Jos val­tio puut­tuu peliin ja käyt­tää Pekan ja Pame­lan rahat Tar­mon sta­tuk­sen paran­ta­mi­seen Tar­mo muut­tuu kodit­to­mas­ta alko­ho­lis­tis­ta vaik­ka­pa kun­nan vuo­kra-asun­nos­sa asu­vak­si työt­tö­mäk­si. Täl­lai­ses­ta mie­hes­tä Tiia voi­si kiin­nos­tua, jol­loin saa­tai­siin uusi pari­suh­de ilman, että Pame­lan ja Pekan pari­suh­de­mark­ki­na-arvoil­le tapah­tuu yhtään mitään.

    Se raja, min­kä alle kukaan ei halua pariu­tua, voi tie­tys­ti muut­tua yli ajan. Se voi­si jopa riip­pua tulois­ta: kukaan ei halua pariu­tua ihmi­sen kans­sa, jon­ka net­tu­tu­lot ovat alle 40 % mediaanin?

    En todel­la­kaan tie­dä vai­kut­taa­ko raha täl­lä taval­la näi­hin mark­ki­noi­hin, mut­ta ei se aina­kaan mah­dot­to­mal­ta vaikuta.

  155. Rogue:

    Jos otat mil­jar­döö­ril­tä pois 100K vuo­des­sa ja annat sen per­sau­ki­sel­le, jäl­kim­mäi­sen mark­ki­na-arvo nais­ten sil­mis­sä kas­vaa sel­väs­ti mut edel­li­sen ei muu­tu mihinkään.

    Kyl­lä, mut­ta samal­la mui­den ase­ma pari­suh­de­mark­ki­noil­la huo­no­nee, kun se yks vetää ohi sil­lä 100k:lla.

    Ei pari­suh­de­mark­ki­nois­ta voi teh­dä parem­pia siir­tä­mäl­lä rahaa yhdel­tä toi­sel­le. Ihan riip­pu­mat­ta tulon­siir­rois­ta par­haat vie par­haat päältä.

    ja Samu­li ehti­kin jo selit­tä­mään paremmin…

  156. Osmo: “Abso­luut­ti­nen ja suh­teel­li­nen köy­hyys ovat eriy­ty­neet toi­sis­taan kauas.”

    Sama se on kes­ki­luok­kai­suu­den kanssa. 

    Vaik­ka Suo­mes­sa köy­hä ei kuo­le näl­kään kadul­le tai juu­ri­kaan ker­jää kadun­kul­mas­sa, niin monel­la tapaa hän kui­ten­kin on toi­sen luo­kan kan­sa­lai­nen ja elää kituut­taa kolik­ko­jen­sa kans­sa ja kerää tyh­jiä pul­lo­ja puskista.

    Har­vas­sa Aasian tai Afri­kan maas­sa (joi­hin O.S. var­maan­kin viit­ta­si abso­luut­ti­sel­la köy­hyy­del­lä) kes­ki­luok­kaan kuu­lu­val­la on kak­si uudeh­koa autoa, rivi­ta­lo­huo­neis­to, kesä­mök­ki, uusin viih­de-elekt­ro­niik­ka ja varaa len­tä­mäl­lä mat­kus­taa per­hei­neen kak­si ker­taa vuo­des­sa ulko­mail­le pal­kal­lis­ta lomaa viettämään.

    Jos alim­pien sosi­aa­li­ker­ros­tu­mien hyvin­voin­tia ver­ra­taan mie­lel­lään vas­taa­viin kehit­ty­vien mai­den köy­hien elin­ta­soon — niin mik­sei kes­ki- tai ylä­luok­kien elin­ta­soa ver­rat­tai­si myös. Mikä on se eet­tis-moraa­li­nen läh­tö­koh­ta ja seli­tys, että köy­hien pitäi­si olla Suo­mes­sa yhtä köy­hiä kuin köy­hät Intias­sa tai Suda­nis­sa, mut­ta kes­ki­luo­kan elin­ta­so “bench­mar­ka­taan” rik­kaim­pien euroop­pa­lais­ten tai pohois-ame­rik­ka­lais­ten elintasoon.

  157. Samu­li Saarelma:

    Tämä ei voi minus­ta päteä. Pari­suh­de­mark­ki­noil­la on todel­la­kin kyse nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Se per­sau­ki­nen­kin oli­si siis halut­tua kamaa, jos nii­tä kaik­kia mui­ta ei oli­si kil­pai­lus­sa muka­na vie­mäs­sä nai­sia. Nol­la­sum­ma­pe­lis­sä taas on mah­do­ton paran­taa jon­kun toi­sen ase­maa huo­non­ta­mat­ta samal­la jon­kun toisen. 

    Joo voi sen mil­jar­döö­rin ase­ma huo­non­tuu hieman(“ei muu­tu mihin­kään” oli siis huo­no ilmai­su), mut ei mis­sään nimes­sä niin pal­jon ku sen per­sau­ki­sen tilan­ne para­nee kun se saa 100K. Voit kela­ta tän niin, et nais­ten raja­hyö­ty mie­hil­le on las­ke­va kuten muil­la­kin “hyö­dyk­keil­lä”. Ts. kun se per­sau­ki­nen saa tulon­li­säyk­sen­sä ansios­ta ensim­mäi­sen nai­sen­sa, sen hyö­ty kas­vaa enem­män ku mil­jar­döö­rin hyö­ty las­kee sen takia et sen poten­ti­aa­li­ses­sa haa­re­mis­sa on yks nai­nen vähem­män. Vas­taa­vas­ti sen kysei­sen nai­sen hyö­ty näyt­täis kas­va­neen, jos se ker­ran valit­see mie­luum­min enti­sen per­sau­ki­sen ku mil­jar­döö­rin haa­re­mis­sa hen­gai­lun. —> Koko­nais­hyö­ty kas­voi, jos ole­te­taan se las­ke­va rajahyöty.

    Minun on vai­kea näh­dä, miten abso­luut­ti­nen varal­li­suus voi­si vai­kut­taa mitään pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Tämän pitäi­si tar­koit­taa sitä, että nyt kun ihmi­set ovat abso­luut­ti­ses­ti mita­ten pal­jon varak­kaam­pia kuin vaik­ka­pa 100 vuot­ta sit­ten, hei­dän oli­si hel­pom­paa löy­tää puo­li­so. Onko täs­tä mitään merkkejä?

    Mun argu­ment­ti oli, et rahan raja­hyö­ty pariu­tu­misrk­ki­noil­la­kin riip­puu yksi­lön varal­li­suu­den tasos­ta. Ts. 100K lisäys vuo­sian­siois­sa paran­taa tulot­to­man ase­maa enem­män ku mil­jar­döö­rin. Sä kaa­doit tos­sa olkiu­kon, jon­ka mukaan ylei­nen varal­li­suu­den kas­vu hel­pot­tais parin löytämistä.

  158. En vas­taa­no­ta sosi­aa­li­pum­min mää­ret­tä. En syyllisty.
    Perus­te­len seu­raa­vas­sa valin­taa­ni. Olkoon ylä­ot­sik­ko­na vaik­ka­pa ’Eri­lais­ten elä­män­va­lin­to­jen suvait­se­mi­nen?’. Muu­ta­mia mui­ta­kin ker­to­muk­sia poik­kea­vis­ta elä­män­va­lin­nois­ta tuli jo yllä. Nii­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta lukea enemmänkin.

    Jos — oman näkö­kul­ma­ni mukaan — mer­ki­tyk­sel­lis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta filo­so­fi­aa oli­si täs­sä yhteis­kun­nas­sa mah­dol­lis­ta teh­dä palk­ka­työk­seen, kuten pitäi­si olla, niin teki­sin sitä hyvin mie­luus­ti. Kun näin ei ole, niin on kak­si mah­dol­li­suut­ta. Unoh­taa vaka­va yhteis­kun­nal­li­nen filo­so­fia, jät­täy­tyä palk­ka­työn ulko­puo­lel­le. Edel­li­nen ei ole itsel­le­ni vaih­toeh­to, ei ennen kuin nälkärajalla.

    Har­va visio oli­si itsel­le­ni yhtä kieh­to­va kuin tie­toon into­hi­moi­ses­ti, ideo­lo­giat­to­mas­ti ja ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti suh­tau­tu­va, vapaa­hen­ki­nen, älyl­li­ses­ti kyke­ne­vä ja kun­nian­hi­moi­nen yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen yhteisö.
    Sel­lai­seen, mitä ei ole ole­mas­sa, ei voi liittyä. 

    Muu­ta­mia saman­hen­ki­siä olen löy­tä­nyt, joi­den kans­sa seu­raa­vis­ta aiheis­ta vaih­ta­nut näkemyksiä.

    Itseä­ni kiin­nos­taa kes­kei­ses­ti ihmi­sen koko­nais­val­tai­nen suh­de tie­toon ja ymmär­ryk­seen. Pidän tätä fun­da­men­taa­li­na yhteis­kun­ta­tut­ki­muk­sen läpi kul­ke­va­na punai­se­na lan­ka­na. Ratio­naa­li­suu­teen pyr­ki­vän tut­ki­jan on tär­ke­ää pyr­kiä ymmär­tä­mään tut­ki­mus epis­te­mo­lo­gi­se­na, psy­ko­lo­gi­se­na, älyl­li­se­nä, tie­teen­fi­lo­so­fi­se­na ilmiö­nä ja integroi­da täs­tä ymmär­ryk­ses­tä syn­ty­vä ins­pek­tio osak­si metodologiaansa.

    Tie­tees­sä tie­don oikeu­tuk­sen pitäi­si hal­li­ta tut­ki­jan itseoi­keu­tus­ta. Tämä raja hämär­tyy ja älyl­li­ses­ti ja ratio­naa­li­ses­ti kor­rup­toi­tuu ideo­lo­gioi­den, poli­tii­kan, erias­tei­sen kon­for­mis­ti­sen pyr­ky­ryy­den ja iden­ti­teet­ti­si­don­nai­suu­den posi­tioi­tues­sa läh­tö­koh­dik­si tie­don ja ymmär­ryk­sen tavoit­te­lul­le. Tulos vuo­si­kym­men­ten ideo­lo­gi­sen kasau­tu­mi­sen myö­tä on kor­res­pon­dens­si­teo­reet­ti­ses­ti mieletön.
    Sik­si hal­lit­se­vat aka­tee­mi­set yhteis­kun­ta­teo­riat eivät mitään kavah­da niin pal­jon kuin vas­taa­vuu­den osoit­ta­mi­sen perus­te­le­mis­ta vaa­ti­via kysy­myk­siä. Kysy­mys on dynaa­mi­nen ja liik­ku­va, tie­don ja ymmär­ryk­sen fun­da­men­taa­lein ydin, eikä myö­täi­le älyl­li­sel­le hie­kal­le raken­net­tu­ja rakennelmia.
    Vas­taa­vuu­den vaa­teen ohel­la kvan­ti­ta­tii­vi­set, kva­li­ta­tii­vi­set ja mm. evi­den­tia­lis­ti­set mit­ta­rit lai­min­lyö­neen ideo­lo­gian on antau­tu­mat­ta mah­do­ton­ta vas­ta­ta pureu­tu­viin kysy­myk­siin ratio­naa­li­sen dia­lo­gin tasol­la. Sik­si ylei­siä reak­tioi­ta ovat mm. auk­to­ri­teet­tiin vetoa­mi­nen, rela­ti­vis­mi, mon­o­to­ni­nen fra­seo­lo­gia, hen­ki­löi­mi­nen, mora­li­soi­mi­nen (”hyvä tie­to” v. ”paha tie­to”), kysy­myk­sen pois hei­jas­ta­mi­nen vas­taa­mat­ta, vää­ris­te­le­mi­nen ja vaikeneminen.

    Täl­lai­set ilmiöt eivät tie­ten­kään kos­ke­ta vain yli­opis­ton yhteis­kun­ta­tie­tei­den kor­rup­tio­ta vaan ovat läpiyh­teis­kun­nal­li­sia, näkyen mm. politiikassa.

    Voi­daan ehkä puhua yhteis­kun­nan epis­te­mo­lo­gi­ses­ta kehi­tys­ta­sos­ta. Tämä ei ole täy­sin sama asia kuin yhteis­kun­nan sivis­tyk­sel­li­nen kehi­tys­ta­so, mut­ta sil­le lähei­nen ja sen kans­sa suo­raan vuorovaikuttava.
    Epis­te­mo­lo­gi­ses­ti kehit­ty­neem­mäs­sä yhteis­kun­nas­sa yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja poliit­ti­sen kes­kus­te­lun tila oli­si jotain aivan muu­ta, kuin mitä se nyt on.

    Yllä kuvat­tua ilmiö­tä ja pal­jon muu­ta sen ohel­ta haluan pyr­kiä ymmär­tä­mään. Poh­tien ja lukien mm. tie­toi­suu­den tut­ki­mus­ta, neu­rop­sy­ko­lo­gi­aa, evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­aa, epis­te­mo­lo­gi­aa, tie­teen­fi­lo­so­fi­aa ja älyk­kyy­den tut­ki­mus­ta. Pyr­kien tavoit­ta­maan jon­kin­lais­ta ’biso­sioi­tua’ (tie­don näkö­kul­mien poik­ki­leik­kaan­tu­mi­nen) yhte­näis­mal­lia tai koko­nais­esi­tys­tä ihmi­sen tie­to- ja ymmär­rys­suh­tees­ta. Tämän ohel­la seu­raan aihe­ma­te­ri­aa­li­luon­toi­ses­ti yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua hei­jas­tu­ma­na mai­ni­tus­ta tieto/ymmärryssuhteesta. Lisäk­si koko­nai­suu­den juon­tei­na mm. este­tiik­kaa ja futurologiaa.

    Olen teh­nyt tätä usei­den vuo­sien ajan erit­täin inten­sii­vi­ses­ti ja uskoi­sin teke­vä­ni aina­kin seu­raa­vat 20 vuot­ta, joh­tuen aihea­lu­een laa­juu­des­ta ja vai­keu­des­ta. Kos­ka tämä, ikä­vä kyl­lä, ei ole mah­dol­lis­ta min­kään­lai­ses­sa pal­ka­tus­sa aka­tee­mi­ses­sa yhtey­des­sä, niin tulen jat­kos­sa­kin totea­maan, että en mis­sään tilan­tees­sa tule otta­maan vas­taan palk­ka­työ­tä. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta ja moraa­li­ses­ta perus­tees­ta: Mikään toi­nen valin­ta ei mah­dol­lis­tai­si tyy­ty­väi­syyt­tä omaan elä­mää­ni, pidän tut­ki­mus­koh­det­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ti kes­kei­sen tärkeänä.

  159. Minä olen az:n kans­sa samoil­la lin­joil­la työn teos­ta ja sosi­aa­li­tur­vas­ta. Pelin sään­nöt ovat, mitä ovat. Az ilmei­ses­ti pelaa ihan sään­tö­jen puitteissa. 

    az: Poh­tien ja lukien mm. tie­toi­suu­den tut­ki­mus­ta, neu­rop­sy­ko­lo­gi­aa, evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­aa, epis­te­mo­lo­gi­aa, tie­teen­fi­lo­so­fi­aa ja älyk­kyy­den tut­ki­mus­ta. Pyr­kien tavoit­ta­maan jon­kin­lais­ta ’biso­sioi­tua’ (tie­don näkö­kul­mien poik­ki­leik­kaan­tu­mi­nen) yhte­näis­mal­lia tai koko­nais­esi­tys­tä ihmi­sen tie­to- ja ymmärryssuhteesta. 

    Minun on vähän vai­kea suh­tau­tua tähän puol­lus­tus­pu­hee­seen. Kave­ri­pii­ris­tä löy­tyy tapauk­sia, jot­ka ovat yrit­tä­neet luo­da ties, mitä (yhteiskunta/tietoisuus/kaikkeus)teorioita ties kuin­ka pit­kään. Kaik­ki ovat perus­tel­leet toi­min­taa hyvin saman­kal­tai­sil­la argu­men­teil­la kuin az. Kaik­ki ovat olleet vää­rin ymmär­ret­ty­jä. Yli­opis­tou­ra ja muo­dol­li­nen (korkeakoulu)opiskelu estää hei­tä toteut­ta­mas­ta itse­ään. Osit­tain ehkä näin on ollut­kin. En tiedä.

    Ongel­ma on, että jos­sain vai­hees­sa tulee pato­lo­gian ja itse­pe­tok­sen raja vas­taan ja luu­len, että täl­le rajal­le tulee hel­pos­ti sokeak­si. Yksi kave­ri, joka oli 8‑vuotta tut­ki­nut omaa “yhteis­kun­nal­li­ses­ti kes­kei­sen tär­ke­ää” tut­ki­mus­koh­det­taan, veti pahas­ti her­neen nenään kysyes­sä­ni hänel­tä, kos­ka hän aikoo jul­kais­ta tulok­si­aan. Ei kai mikään tulos voi olla yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, jos kukaan ei ole sii­tä kuul­lut. Hän tote­si vain, että sit­ten kuin tut­ki­mus on valmis. 

    Hänen koh­dal­laan tou­hu oli men­nyt mel­ko var­mas­ti itse­pe­tok­sen puo­lel­le. En ole vii­me aikoi­na kuul­lut hänestä(tästä on muu­ta­mia vuo­sia aikaa), mut­ta epäi­len, ettei hän iki­nä jul­kai­se mitään. Toi­von (täy­sin ilman sar­kas­mia) , että az:n koh­dal­la tilan­ne ei ole samanlainen.

  160. az,

    Sosi­aa­li­pum­mi on työ­ky­kyi­nen hen­ki­lö, joka elää yhteis­kun­nan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män rahoil­la yrit­tä­mät­tä­kään saa­da töi­tä tai hakeu­tua koulutukseen. 

    Eli olet sosiaalipummi. 

    Se käy­tät­kö aika­si luke­mal­la neu­rop­sy­ko­lo­gi­aa vai Aku Ank­kaa, on täs­sä yhden­te­ke­vää veron­mak­sa­jien kan­nal­ta. Jos jos­kus lunas­tat sinuun panos­te­tut resurs­sit maa­il­maa eteen­päin vie­vil­lä jul­kai­suil­la, niin tilan­ne muut­tuu ja voi­daan kat­soa, ettet kos­kaan ole sosi­aa­li­pum­mi ollutkaan. 

    Mut­ta sii­hen asti olet sosi­aa­li­pum­mi, vaik­ka mitä tahan­sa muu­ta väittäisit.

  161. Pak­ko kom­men­toi­da ihmis­ten epä­us­koon nimi­merk­ki Az:in ker­to­muk­seen; itse tie­dän aina­kin tois­ta­kym­men­tä nimi­mer­kin kal­tais­ta tapaus­ta. Ja sos­su mak­saa vuo­kran, säh­kön ja perus­osan lisäk­si mm. lääk­keet, sai­raan­hoi­to­ku­lut, puhe­lin- ja tvlu­pa­mak­sut.. Har­kin­nan­va­rai­ses­ti muut­toa­pua, ts. esim uudet huo­ne­ka­lut takuu­vuo­kran sekä ensim­mäi­sen vuo­kran lisäk­si (jat­kos­sa usein myös vuo­kra­sum­man asu­mis­tuen jäl­keen), tal­vi­vaat­teet, ken­gät jne jne. Lie­vää kat­ke­ruut­ta? Kyl­lä. Itse olen muu­ta­man ker­ran jou­tu­nut tur­vau­tu­maan toi­meen­tu­lo­tu­keen, ja mei­dän kah­den lap­sen per­heem­me on saa­nut perus­tel­la, sel­vi­tel­lä ja todis­tel­la oike­aa hätää ja tar­vet­ta loput­to­miin. Jos­kus apua on saa­tu, ker­ran tulom­me (ansio­si­don­nai­nen 750e net­to­na, työ­mark­ki­na­tu­ki n. 550e net­to­na sekä lap­si­li­sät n. 200e, ja näis­tä käsit­te­ly­vii­väs­tys­ten takia mak­sus­sa vain kak­si jäl­kim­mäis­tä) meni­vät 30e nor­mien yli ja jäim­me ilman.. En ymmär­rä täl­lais­ta sys­tee­miä, joka suo­ras­taan yllyt­tää talou­del­li­sis­ta syis­tä lyö­mään lek­ke­rik­si koko homman..

  162. Art­tu­ri:

    Kyl­lä, mut­ta samal­la mui­den ase­ma pari­suh­de­mark­ki­noil­la huo­no­nee, kun se yks vetää ohi sil­lä 100k:lla.

    Ei pari­suh­de­mark­ki­nois­ta voi teh­dä parem­pia siir­tä­mäl­lä rahaa yhdel­tä toi­sel­le. Ihan riip­pu­mat­ta tulon­siir­rois­ta par­haat vie par­haat päältä

    Sul tun­tuu nyt ole­van pre­mis­si­nä tos­sa, et pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la pariu­dut­tais päit­täis yks nai­nen yhel­le mie­hel­le fore­ver, jol­loin kisa käy­täis ainoas­taan sii­tä kuka saa kenet. Todel­li­suu­des­sa hom­ma menee niin, et mie­his­tä suu­rem­pi osa ku nai­sis­ta jää koko­naan mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le. Ulko­puo­lel­le jää­vät syys­tä tai toi­ses­ta alit­taa sen tason, joka kel­paa kenel­le­kään. Nai­set on tasa­laa­tusem­paa poruk­kaa ku mie­het, jol­loin suu­rem­pi osa niis­tä on mark­ki­na­kel­po­sia. Tasok­kaam­pien mies­ten jouk­ko taas pyö­rit­tää sitä mark­ki­noil­la ole­vaa isom­paa nais­ten jouk­koa, jois­ta aina osa on ilman mies­tä odot­taes­saan et joku niis­tä tasok­kaam­mis­ta taas vapautuu. 

    Nyt jos rik­kaal­ta mie­hel­tä anne­taan rahaa köy­häl­le, saat­taa käy­dä niin et se köy­hä mies nipin napin pun­ner­taa siel­tä mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­ta mark­ki­noil­le. Täl­löin tulos ei oo neut­raa­li koko­nai­suu­den kan­nal­ta eikä vält­tä­mät­tä oo niin, et sen rik­kaan mene­tys on yhtä suu­ri ku köy­hän voit­to plus sen nai­sen voit­to, jon­ka valin­nan­mah­dol­li­suu­det kas­vo. Tää­hän on taval­laan tulon­siir­to­jen idea muil­la­kin ku pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la. Ole­te­taan las­ke­va raja­hyö­ty, jol­loin koko­nais­hyö­dyn pitäis kas­vaa kun ote­taan pois sil­tä jol­la on pal­jon ja anne­taan sil­le, jol­la on vähän(tietty kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set vois teo­rias­sa nol­la­ta tän hyö­dyn). Täs­sä bonuk­se­na tulee vie­lä se, että myös nai­set hyö­tyy, kun mark­ki­noil­le tulee uus kel­vol­li­nen mies, jon­ka ne voi halu­tes­saan ottaa entis­ten vaihtoehtojen(jonkun tasok­kaan äijän kak­kos- tai kol­mos­nai­se­na ole­mi­nen, satun­nai­set ja lyhy­tai­kai­set sek­si­suh­teet tms.) sijaan. 

    Ajat­te­le kär­jis­tet­ty tilan­ne, jos­sa on 1000 mies­tä ja 1000 nais­ta ja kaik­ki rahat on 10 mie­hel­lä. Muut mie­het pys­tyy käy­tän­nös­sä pitä­mään itten­sä hen­gis­sä ilman mitään muka­vuuk­sia. Nyt nää 10 rikas­ta pys­tyy luul­ta­vas­ti haa­li­maan itel­leen about sen ver­ran nai­sia ku huvit­taa. Onks täs­sä tilan­tees­sa nyt neut­raa­lia pariu­tu­mis­mark­ki­noi­den koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta siir­tää hie­man varal­li­suut­ta niil­tä kym­me­nel­tä rik­kaal­ta köy­hem­mil­le? Täl­la­sia hie­man vähem­män kär­jis­tet­ty­jä esi­merk­ke­jä­hän löy­tyy ihan oikees­ta maa­il­mas­ta­kin, jos kat­too mes­to­ja, jois­sa on tosi epä­ta­sa­nen tulonjako.

  163. Piti vas­ta­ta, mut­ta vähän kes­ti. Ilk­ka kirjoittaa:

    Osa-aika­työ on ihan jees, jos se tar­koit­taa työt­tö­mien osit­tais­ta työl­lis­ty­mis­tä tai se teh­dään omal­la rahal­la tai jos­tain hyväs­tä syys­tä vero­ra­hoil­la (las­ten­hoi­to? omais­hoi­to?), mut­ta se on saa­ta­nas­ta jos se tar­koit­taa palk­ka­tu­lon vapaa­eh­tois­ta kor­vaa­mis­ta vero­ra­hois­ta mak­set­ta­val­la tuel­la. Minä­kin siir­tyi­sin tosi mie­lel­lä­ni sovi­te­lul­le ansio­päi­vä­ra­hal­le, mut­ta onnek­si laki ja työ­mark­ki­nat ovat niin jäy­kät ettei se onnis­tu. Jos onnis­tui­si, niin muut­tui­sin ker­ta­hei­tol­la net­to­mak­sa­jas­ta nettosaajaksi.

    Jos sel­lai­nen työ­mark­ki­na­tuen kokoi­nen vas­taan­tu­lo riit­tää niin sen kun siirryt:

    Ole­te­taan että Ilk­ka tie­naa 50 000 euroa vuo­des­sa brut­to­na. Tuos­ta menee mak­su­ja vähän rei­lu 3 000 euroa ja vero­ja 13 500. Veroas­te näin ollen n. 30%.

    Ilk­ka lep­pois­taa, olet­taen että tähän työ­nan­ta­ja suos­tuu, kol­men päi­vän työ­viik­koon ja saa palk­kaa 30 000 euroa vuo­des­sa brut­to­na. Mak­sut vajaa 2 000 euroa, verot n . 5 500, yhteen­sä 7 500. Veroas­te näin ollen n. 25%.

    Verot­ta­ja ja yhteis­kun­ta menet­tää n. 6 000 euroa. Joka on sat­tu­moi­sin noin 500 euroa kuu­kau­des­sa eli samaa suu­ruus­luok­kaa kuin vaik­ka­pa työmarkkinatuki.

    Ei tämä eroa miten­kään sii­tä että meil­lä oli­si suu­ruus­luok­kaa 500 euron perus­tu­lo ja tasavero.

  164. Toi vii­mei­nen lause pitä­nee vie­lä ava­ta. Ole­te­taan pyö­reäs­ti 40% tasa­ve­ro ja 5 000 euroa vuo­des­sa perus­tu­lo (kum­mat­kin vähän alakanttiin).

    50 000 euron vuo­si­tu­loil­la Ilkan net­to­tu­lot nyt 33 500, tuol­la 50 000 — 20 000 + 5000 = 35 000

    30 000 euron vuo­si­tu­loil­la Ilkan net­to­tu­lot nyt 22 500, tuol­la 30 000 — 12 000 + 5 000 = 23 000

    Point­ti­na ettei tuos­sa nyt olen­nais­ta eroa ole, selit­tyy lähin­nä yksin­ker­tai­suu­den vuok­si pyö­ris­te­tyil­lä luvuilla.

  165. -pikkuorava‑,

    Itse­pe­tos ja pato­lo­gia ovat tär­kei­tä käsit­tei­tä. Nii­den parem­pi ymmär­tä­mi­nen ja tie­dos­ta­mi­nen myös omal­la koh­dal­la nime­no­maan on yksi kes­kei­nen osa pyr­ki­myk­ses­sä tasok­kaam­paan yhteis­kun­nal­li­seen tutkimukseen.

    Val­ta­vir­tai­nen yhteis­kun­ta­tie­de on pato­lo­gian ja itse­pe­tok­sen läpi­tun­ke­maa. Tus­kin jota­kin vaih­toeh­tois­ta yrit­tä­neet, mikä on arvo sinän­sä, kave­ri­si har­hois­saan sen pahem­min eksyi­vät kuin mihin oli­si­vat pää­ty­neet yliopistolla.

    Ote­taan muu­ta­ma esimerkki:

    Kor­res­pon­dens­si, johon yllä viit­ta­sin, ei ehkä avau­tu­nut yhtey­des­tään. Se tar­koit­taa kar­keas­ti väit­teen ja havain­noi­ta­van todel­li­suu­den vas­taa­vuut­ta. Jos sanon; talo­ni on val­kea, niin minul­la on olta­va talo ja sen on olta­va val­kea, jot­ta väit­teel­lä oli­si totuusar­vo. Todis­tan väit­teen näyt­tä­mäl­lä taloni.

    Tämä menee vai­keam­mak­si kun tode­taan esi­mer­kik­si “Suku­puo­li on sosi­aa­li­nen kon­struk­tio”, “Uraa­ni on lop­pu­mas­sa” tai “Krei­kan talous kään­tyy nousuun ja maa suo­riu­tuu veloistaan.”

    Ei voi­da edel­lyt­tää abso­luut­ti­sen vas­taa­vuu­den osoit­ta­mis­ta, mut­ta tämän ei pitäi­si vapaut­taa vel­voit­tees­ta. Me voim­me kar­keas­ti arvioi­da vas­taa­vuut­ta. Voim­me osoit­taa val­ta­vas­ti tut­ki­mus­tu­lok­sia suku­puo­len bio­lo­gi­ses­ta perus­tas­ta, uraa­nin riit­tä­vyy­des­tä pit­käl­le tule­vai­suu­teen tai usei­ta arvioi­ta Krei­kan sur­keis­ta kasvuennusteista.

    Suu­rin osa val­ta­vir­tais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta tut­ki­mus­ta toi­mii siten, että se täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa taval­la tai toi­sel­la ohit­taa jo omak­su­mal­leen vas­tauk­sel­le epä­mu­ka­van ris­ti­rii­dan, eikä näe vel­vol­li­suu­dek­seen argu­men­toi­da kan­taan­sa perusteluvastuullisesti.

    Sosio­lo­gi ei perus­te­le, mik­si bio­lo­gis­ta tut­ki­musai­neis­toa ei tuli­si ottaa huo­mioon. Ydin­voi­man vas­tus­ta­ja ei lak­kaa sano­mas­ta, että uraa­ni on lop­pu­mas­sa. EU:n talous­asian­tun­ti­jat eivät perus­te­le usko­aan Krei­kan talous­kas­vun mahdollisuuteen.

    Vas­taa­vuu­den vaa­det­ta ei tun­nus­te­ta tär­keäk­si. Asser­tio irral­laan perus­teis­ta riittää.
    Tämä mah­dol­lis­taa teo­rian ja toden väli­sen irtau­tu­mi­sen, nii­den pysy­vän erkaan­tu­mi­sen ja se avaa oven kai­ken­lai­sel­la mie­li­val­tai­sel­le itse­pe­tok­sel­le, oman sta­tuk­sen puo­lus­ta­mi­sel­le tie­don kus­tan­nuk­sel­la, pato­lo­gial­le ja ideo­lo­gial­le mas­kee­ra­ta itsen­sä kuvauk­sek­si todel­li­suu­des­ta. Kuten on käynytkin.

    Itse en ole pyö­räh­tä­nyt tule­mas­sa vää­rin ymmär­re­tyk­si yli­opis­tol­la, mut­ta olen seu­ran­nut vie­res­tä vel­je­ni kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen opinnot.

    Sitä ei uskoi­si todek­si, ellei se oli­si tot­ta. Hän ei kat­so oppi­neen­sa yhtään mitään täh­del­lis­tä. Voin sen hyvin ymmär­tää, selat­tua­ni aineis­toa ja luet­tua­ni sii­tä osan. Kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen “klas­si­kois­ta” vuon­na 2011 val­tao­sa on mark­si­lais­ta kirjallisuutta.
    Ope­tuk­sen sisäl­tö on todel­li­suu­del­le etäis­tä jaa­rit­te­lua, jos­sa esi­mer­kik­si kult­tuu­rin ja kehi­tyk­sen suh­det­ta ei käsi­tel­lä yhtään.

    Koko opis­ke­lun­sa ajan vel­je­ni pyr­ki tuo­maan kult­tuu­rin näkö­kul­maa esil­le. Kans­sao­pis­ke­li­jat piti­vät lähin­nä tyl­sä­nä ja outo­na jaa­rit­te­lu­na ja opet­ta­jil­ta ei juu­ri ymmär­rys­tä heru­nut. Kes­kus­te­lua ei juu­ri saa­nut aikai­sek­si. Yksi pro­fes­so­ri ilmei­ses­ti louk­kaan­tui ja lak­ka­si ter­veh­ti­mäs­tä. Ensim­mäi­nen gra­dusuun­ni­tel­ma tuli bume­ran­gi­na takai­sin. Mut­ta ehdo­ta­pa teks­tia­na­lyy­sia jos­tain täy­sin yhden­te­ke­väs­tä asias­ta, niin hyväk­syn­tä on automaattinen.

    Eikä täs­sä todel­la­kaan ole mis­tään sen kum­mem­mas­ta kysy­mys, kuin miten yhteis­kun­nan kult­tuu­ri (arvot, tavat, nais­ten ase­ma, käsi­tys tavoi­tel­ta­vas­ta elä­mäs­tä ym. ym.) vai­kut­taa yhteis­kun­nan kehi­tyk­seen. Aihe, min­kä pitäi­si olla itses­tään sel­vä osa kehi­tyk­sen teo­reet­tis­ta tark­kai­lua, mut­ta mikä on kehi­tyk­sen tut­ki­muk­ses­ta Suo­mes­sa (ja myös ylei­sem­min län­si­mais­sa) sivuu­tet­tu käy­tän­nös­sä 100%:sti ja min­kä mai­nit­se­mi­nen usein syn­nyt­tää välit­tö­miä tun­ne­reak­tioi­ta. Aivan kuin ali­ta­jui­ses­ti oli­si joki ääneen lausu­ma­ton pel­ko asioi­den tilas­ta (“pahas­ta tie­dos­ta”), jota ei halu­ta pääs­tää tietoisuuteen.

    Sisäi­sil­lä pos­ti­tus­lis­toil­la voi­daan pitää lähes rasis­ti­na sel­lais­ta hen­ki­löä, joka mat­kus­taa Afrik­kaan pai­kan pääl­le ja kau­nis­te­le­mat­ta ker­too miten koki pai­kal­li­sen kult­tuu­rin ja arvo­maa­il­man. Kysy­myk­sen pel­ko on todel­lis­ta, ja tie­don tun­teil­le alis­ta­mi­sen pal­jas­ta­vaa. Hil­jat­tain edes­men­nyt Mat­ti Pulk­ki­nen kir­joit­ti täs­tä satii­ri­ses­ti jo nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta sit­ten, vähän on muut­tu­nut suo­ma­lai­ses­sa kehitysmaatutkimuksessa.
    Nämä tie­teet eivät ole dynaa­mi­sia. Nii­tä ei ohjaa kysy­mi­nen, vaan jon­kin­lai­nen älyl­li­ses­ti vul­gaa­ri juur­tu­mi­nen “oike­aa tie­toon”, joka ei edes halua ymmär­tää, vaan kavah­taa yri­tyk­siä ymmärtää.

    Suu­rin osa näis­tä opis­ke­li­jois­ta ei lisäk­si tule kos­kaan työl­lis­ty­mään mihin­kään kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen toi­meen. Mikä täl­lai­sen “kou­lu­tuk­sen” tai “tut­ki­muk­sen” funk­tio on?

    Tämä ei ole suin­kaan ainoa yhteis­kun­ta­tie­de, jos­sa tila on täl­lai­nen. Ilmiö on täy­sin ylei­nen ja samois­ta syistä.

    En nyt kir­joi­ta tätä puo­lus­tel­laak­se­ni itseä­ni, kos­ka en koe sii­hen mitään tar­vet­ta, vaan kos­ka ylei­ses­ti ei ymmär­re­tä, kuin­ka sur­kea tämä tilan­ne todel­la on.
    Se hei­jas­te­lee koko yhteis­kun­taan, kos­ka näis­tä ideo­lo­gi­aa ja fra­seo­lo­gi­aa tie­teen nimis­sä omak­su­neis­ta tulee osas­ta val­mis­tut­tu­aan “yhteis­kun­nal­li­sia asian­tun­ti­joi­ta”, joi­ta kuun­nel­leen useis­sa eri­lai­sis­sa kysy­myk­sis­sä ja yhteyk­sis­sä, uskoen, että hei­dän asian­tun­te­muk­sen­sa syn­tyy vah­vas­ta kor­res­pon­dens­sin hah­mot­ta­mi­ses­ta.

    Heil­tä ei juu­ri edel­ly­te­tä näky­vää perus­te­lu­vas­tuul­li­suut­ta, se peit­tyy auk­to­ri­teet­tiin luot­ta­mi­sen alle.
    Eikä leh­dis­tös­sä ole useim­mi­ten sitä­kään vähää osaa­mis­ta ja usein jour­na­lis­teil­la myö­tä­tun­to täl­lai­sel­le “asian­tun­te­muk­sel­le”.

    Ei ole vai­kea osoit­taa, kuin­ka kysy­mys on pää­osin jon­kin­lai­ses­ta (ter­miä lai­na­ten) pato­lo­gi­ses­ta itseoi­keu­tuk­ses­ta (ja osin myös itsepetoksesta). 

    Ei tie­don, vaan itsen oikeuttamisesta.
    Jos kult­tuu­ri oli­si edel­lis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na otet­tu kiin­teäk­si osak­si kehi­tys­maa­tut­ki­mus­ta, niin meil­lä oli­si nyt pal­jon kehit­ty­neem­pi käsi­tys sii­tä, kuin­ka pyr­kiä tuke­maan kehi­tys­mai­den yhteiskuntia.
    Kuin­ka sovit­taa tuki kult­tuu­ri­siin vaa­ti­muk­siin ja miten aut­taa kult­tuu­rei­ta kehit­ty­mään. Kuin­ka toteut­taa parem­paa kehi­ty­syh­teis­työ­tä. Aut­taa useam­pia ja pysy­väm­min tuloksin.

    Syyt sii­hen, mik­si tätä ja lukui­sia vas­taa­via aihei­ta ei tut­ki­ta, eivät ole tie­teel­li­siä vaan kar­keas­ti ver­tai­syh­tei­sön kol­lek­tii­vi­ses­ti jaka­mis­ta tun­teis­ta juontuvia.
    Nii­tä haas­ta­va, vaik­ka tie­dol­li­ses­ti kuin­ka perus­tel­lus­ti, on sik­si hyvin hel­pos­ti ulos syr­jäy­tet­tä­vä luopio.

    Itseoi­keu­tus nousee siis sel­lais­ten­kin teki­jöi­den ylä­puo­lel­le, että pyr­ki­sim­me ymmär­tä­mään, kuin­ka kehi­ty­syh­teis­työl­lä voi­tai­siin saa­da todel­li­sia tulok­sia aikai­sek­si. Kuin­ka tulok­sel­li­ses­ti aut­taa hädänalaisia.
    Vuo­si­kym­men­ten epä­on­nis­tu­mi­set­kaan kehi­ty­syh­teis­työs­sä eivät muu­ta mitään. Huo­noa kehi­tys­po­li­tiik­kaa tuot­ta­neet käsi­tyk­set pysy­vät pit­käl­ti muuttumattomina.
    Tämä ei ole tie­det­tä. Se on jotain muu­ta, ja tämän “jon­kin muun” ymmär­tä­mi­nen on täh­del­li­nen osa ihmi­sen koko­nais­val­tai­sen tieto/ymmärryssuhteen ja yhteis­kun­nan epis­te­mo­lo­gi­sen kehi­tys­ta­son luon­teen hahmottamista.

    Tämä on vain yksi esi­merk­ki lukui­sis­ta vas­taa­vis­ta. Moder­nin yhä moni­mut­kai­sem­pia raho­tus­vä­li­nei­tä ja ‑jär­jes­tel­miä syn­nyt­tä­vän finans­si­ka­pi­ta­lis­min voi­si nos­taa toi­sek­si euro­krii­sin kes­kel­lä ja 2008 krii­sin jäl­ki­mai­nin­geis­sa. Bri­tan­nian van­ha kunin­ga­tar­kin osa­si höl­mis­ty­nee­nä kysyä: “Mik­si kukaan ei näh­nyt krii­sin tulevan?”

    Tilan­net­ta ei lain­kaan hel­po­ta se, että yhteis­kun­ta­tie­tei­siin pää­tyy lähin­nä 110–130 intel­lek­tu­aa­li­ses­ta jou­to­vä­keä, joi­den kyky itse­näi­seen luo­vaan ajat­te­luun on hyvin rajal­li­nen ja 150+ poruk­ka pää­tyy lähes koko­naan tek­ni­sil­le aloil­le, lii­ke­ta­lou­teen, mate­ma­tiik­kaan tai fysiik­kaan. Tai esi­mer­kik­si poke­riin. Mut­ta ei poh­ti­maan yhteis­kun­nan luonnetta.

    Tulok­se­na sitä­kin vah­vem­min yhteis­kun­ta­tie­tei­den uudis­tu­mis­ky­vy­tön, kon­for­mis­ti­nen stasis.

    Sil­ti oli­si ääret­tö­män tär­ke­ää, että me kyke­ni­sim­me teo­reet­ti­ses­ti hah­mot­ta­maan tätä yhteis­kun­taam­me kan­sal­li­ses­ti ja glo­baa­lis­ti ja mitä me olem­me, mihin me olem­me menos­sa ja miksi.

  166. Tilan­net­ta ei lain­kaan hel­po­ta se, että yhteis­kun­ta­tie­tei­siin pää­tyy lähin­nä 110–130 intel­lek­tu­aa­li­ses­ta jou­to­vä­keä, joi­den kyky itse­näi­seen luo­vaan ajat­te­luun on hyvin rajal­li­nen ja 150+ poruk­ka pää­tyy lähes koko­naan tek­ni­sil­le aloil­le, lii­ke­ta­lou­teen, mate­ma­tiik­kaan tai fysiik­kaan. Tai esi­mer­kik­si poke­riin. Mut­ta ei poh­ti­maan yhteis­kun­nan luonnetta.”

    Onnek­si sinä, az, kyke­net kui­ten­kin kir­joit­te­le­maan niin­kin hui­maa itse­näis­tä ja luo­vaa ajat­te­lua vaa­ti­via suur­teok­sia kuten sosio­bio­lo­gi­aa ja modu­laa­ris­ta evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­aa popu­la­ri­soi­van pdf-tie­dos­ton ja nais­tut­ki­mus­ta kri­ti­soi­van pamflet­ti­kir­ja­sen. Kovat ovat näy­töt, mitä suo­ma­lai­nen tie­de onkaan menettänyt.

    [OS 8.7.2011. Az huo­maut­ti aivan oikein, että tätä kir­joi­tus­ta ei oli­si saa­nut jul­kais­ta, kos­ka täs­sä yri­te­tään liit­tää Az sel­väs­ti tun­nis­tet­ta­vaan hen­ki­löön. Kos­ka vir­he on jo tapah­tu­nut, tyy­dyn huo­mat­ta­maan, että arvaus on väärä.]

  167. tpyy­luo­ma:
    Tie­ten­kään pie­ni perus­tu­lo ei kan­nus­ta hyvä­tu­loi­sia koh­tuut­to­mas­ti lep­pois­ta­maan. Jos tuet ovat mer­ki­tyk­set­tö­män pie­niä, nii­den aiheut­ta­mat käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­set ovat myös mer­ki­tyk­set­tö­miä. Mut­ta eihän kukaan ole esit­tä­nyt, että perus­tu­lo kor­vai­si koko sosi­aa­li­tur­van? Tar­vi­taan­han sil­ti syy­pe­rus­teis­ta perus- ja ansio­tur­vaa. Näin aina­kin Ode maa­lai­li SATA-komi­tea kirjassaan. 

    Yhtä­lö on näh­däk­se­ni tällainen:

    1) Työt­tö­myys­tuen kor­vausas­teen pitää olla riit­tä­vä jot­ta työt­tö­myys ei ole talou­del­li­nen shok­ki. Se tar­koit­tai­si mie­les­tä­ni jotain 50 % kor­vausas­tet­ta kai­kil­la nor­maa­leil­la tulotasoilla.

    2) Sen lisäk­si työt­tö­mil­lä pitää olla kan­nus­tin ottaa vas­taan myös pie­ni­palk­kais­ta tai osa-aikais­ta työ­tä. Se tar­koit­taa sitä, että työt­tö­myys­tuen yhdes­sä osa-aika­työn kans­sa pitää tar­jo­ta sel­väs­ti parem­paa tuloa kuin pelk­kä työt­tö­myys­tu­ki, jol­loin kor­vausas­teen suh­tees­sa aiem­paan palk­kaan pitää olla 55–100 %, riip­puen kuin­ka pal­jon tekee duu­nia sii­nä sivussa.

    3) Kos­ka osa-aika­työn tuki on noin suu­ri, pitää olla joku jär­jes­tel­mä, jol­la var­mis­te­taan ettei­vät ihmi­set vapaa­eh­toi­ses­ti siir­ry sen piiriin.

    Yhtä­lö on help­po rat­kais­ta, jos ole­te­taan ettei 1) pidä paik­kan­sa, vaan työt­tö­myys­tu­ki voi­si olla joku nau­ret­ta­van pie­ni 400 euroa. Täs­sä kui­ten­kin menee lap­si pesu­ve­den muka­na, kun koko työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­män ensi­si­jai­nen pre­mis­si on riit­tä­vä tur­va työt­tö­myy­den varal­le. Jos mui­ta ongel­mia kor­ja­tes­sa tuo läh­tö­koh­ta unoh­tuu, niin yhtä hyvin voi­si unoh­taa koko jutun.

    Sinään­sä olet aivan oikeas­sa, progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro ja perus­tu­lo ovat aika lähel­lä toi­si­aan. Molem­mat oli­si­vat ongel­mal­li­sia, jos vapaa­eh­toi­nen osa-aika­työ yleis­tyi­si myös hyvä­tu­loi­sil­la. Kokoai­ka­työ­maa­il­mas­sa raja­ve­roas­teel­la on todel­li­suu­des­sa hyvin vähän mer­ki­tys­tä, mut­ta lep­pois­ta­nees­sa maa­il­mas­sa tilan­ne on toi­nen. Laa­ja­mit­tai­nen lep­pois­ta­mi­nen edel­lyt­täi­si nykyi­sen vero­jär­jes­tel­män sijas­ta jotain radi­kaa­lia uut­ta, esi­mer­kik­si vapaa-ajan verot­ta­mis­ta. Lep­pois­ta­nees­sa maa­il­mas­sa­han voi­si olla vaik­ka­pa niin, että duu­na­rit työs­ken­te­lee nis­ka­li­mas­sa koko­päi­väi­ses­ti, kun taas lää­kä­rit teke­vät pari päi­vää vii­kos­sa duu­nia, ja molem­mat saa­vat yhtä pal­jon tuloja–nykyjärjestelmän mukaan molem­mat myös mak­sai­si­vat yhtä pal­jon vero­ja, joka aina­kin minun oikeus­ta­jun mukaan oli­si koh­tuu­ton­ta sitä nis­ka­li­mas­sa puur­ta­jaa koh­taan. Jos­sain mää­rin näin jo tapah­tuu­kin, eikä se ole oikea suun­taus. Lep­pois­ta­mi­nen on ihan jees, mut­ta se ei saa tar­koit­taa, että verot siir­ty­vät duu­na­rei­den maksettavaksi.

  168. Ihan sama nimi­täm­me­kö Az:aa sosi­aa­li­pum­mik­si vai emme. Ylei­sen kie­len­käy­tön mukaan hän on sosi­aa­li­pum­mi, eikä tämä muu­tu muuk­si sil­lä, että hän kiel­täy­tyy tun­te­mas­ta sii­tä syyl­li­syyt­tä tai häpe­ää. Itse en jak­sa syy­tel­lä, ja ter­mi “sosi­aa­li­pum­mi” on sekin vähän louk­kaa­va, mut­ta kyl­lä se mer­ki­tys mikä sil­lä on, on se, mitä Az tekee suh­tees­sa sosiaaliturvajärjestelmään. 

    Olen­nai­nen kysy­mys minus­ta on, sen­si­jaan että kysyi­sim­me onko se, mitä Az tekee “oikein”, että onko sosi­aa­li­tur­va tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen. Anek­doot­ti­na tari­na ei tähän tie­ten­kään voi vas­ta­ta tyh­jen­tä­väs­ti, mut­ta se ker­too meil­le jotain sii­tä, mil­lai­nen ihmi­nen pär­jää sosi­aa­li­tur­val­la hyvin: Äly­käs, aloi­te­ky­kyi­nen, pit­kä­jän­tei­nen, jää­rä­päi­nen, jne. 

    Kysy­mys tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta siis voi­daan esit­tää, onko täl­lai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la varus­tet­tu ihmi­nen toden­nä­köi­nen sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vä, ja väit­täi­sin ilman sen kum­mem­pia todis­tei­ta, että nol­la­hy­po­teei “kyl­lä on” tus­kin jäi­si kumoamatta.

  169. Rogue, tee­si­si voi­si tosi­aan toi­mia jos­sain monia­vioi­ses­sa yhtei­sös­sä, mut­ta pätee­kö se nor­maa­lis­sa län­si­mai­ses­sa yhteiskunnassa? 

    Avio­lii­tot ovat luon­nol­li­ses­ti yksia­vioi­sia, mut­ta tie­ten­kin niis­tä moni päät­tyy eroon. Jot­ta tee­si­si voi­si toi­mia, niin nii­den ero­jen jäl­kei­sis­sä uudel­leen avioi­tu­mi­sis­sa toi­sen suku­puo­len (mie­hen) pitäi­si olla sel­väs­ti ylie­dus­tet­tu­na. Jos sekä mie­het että nai­set uudel­lee­na­vioi­tu­vat yhtä toden­nä­köi­ses­ti, tämä ei tar­koi­ta nais­ten kier­tä­mis­tä suo­si­tuil­la mie­hil­lä, vaan vain parien vaih­ta­mis­ta. Eli siis kysy­myk­se­ni on, onko mies­ten uudel­lee­na­vioi­tu­mi­nen tilas­to­jen mukaan mer­kit­tä­väs­ti ylei­sem­pää kuin naisten? 

    ilk­ka, jut­tusi voi­si toi­mia, jos suku­puo­lien välil­lä oli­si mer­kit­tä­vä tulo­ja­kau­man ero (kuten esi­mer­kis­sä­si). Jos Tiia ei ole­kaan “taval­li­nen nai­nen”, vaan myös “alko­ho­li­soi­tu­nut”, kuten Tar­mo, ei hänen pariu­tu­mi­nen Tar­mon kans­sa tar­koit­tai­si sitä, että hän ottai­si Tar­mon elä­tet­tä­väk­seen. (Muu­ten tuo alko­ho­li­soi­tu­mi­sen mukaan tuon­ti sot­kee asioi­ta, kos­ka se on eri asia kuin tulo­ja­kau­ma, joten en ihan täy­sin ymmär­rä, mik­si toit sen mukaan keskusteluun).

    Se raja, min­kä alle kukaan ei halua pariu­tua, voi tie­tys­ti muut­tua yli ajan. Se voi­si jopa riip­pua tulois­ta: kukaan ei halua pariu­tua ihmi­sen kans­sa, jon­ka net­tu­tu­lot ovat alle 40 % mediaanin? 

    Eikö edes toi­nen vas­tak­kai­sen suku­puo­len ihmi­nen, jon­ka net­to­tu­lot ovat myös alle 40% medi­aa­nin? Ymmär­rä logii­kan, mik­si kysei­set hen­ki­löt eivät meni­si pari­suh­de­mark­ki­noil­la kau­pak­si niil­le parem­pi­tu­loi­sil­le, mut­ta mik­sei­vät edes toi­sil­leen? Kum­pi­kaan ei jou­tui­si elät­tä­mään tois­ta, vaan molem­pien elin­ta­so toden­nä­köi­ses­ti hie­man nousi­si (kah­den hen­gen talou­des­sa tulee joi­tain sääs­tö­jä ver­rat­tu­na kah­teen yhden hen­gen talou­teen) ja siis lisäk­si he molem­mat sai­si­vat parisuhteen.

  170. Rogue:

    Sul tun­tuu nyt ole­van pre­mis­si­nä tos­sa, et pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la pariu­dut­tais päit­täis yks nai­nen yhel­le mie­hel­le fore­ver, jol­loin kisa käy­täis ainoas­taan sii­tä kuka saa kenet. Todel­li­suu­des­sa hom­ma menee niin, et mie­his­tä suu­rem­pi osa ku nai­sis­ta jää koko­naan mark­ki­noi­den ulkopuolelle.

    Joo mä mähel­sin. Oot ihan oikeessa.

  171. Az, kii­tos jäl­leen yti­mek­kääs­ti muo­toil­lus­ta vies­tis­tä. Vaik­ka sinua nimi­tel­lään sosi­aa­li­pum­mik­si, olen ilah­tu­nut että mak­sa­mil­la­ni vero­ra­hoil­la *joku* miet­tii fiksuja.

  172. Rogue
    Nyt jos rik­kaal­ta mie­hel­tä anne­taan rahaa köy­häl­le, saat­taa käy­dä niin et se köy­hä mies nipin napin pun­ner­taa siel­tä mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­ta markkinoille. 

    Mitä enem­män rik­kail­ta anne­taan köy­hil­le, sitä pie­nem­pi on pie­ni­tu­lois­ten mies­ten arvo nai­sil­le, kun per­he pär­jäää ilman mies­tä­kin. Jos sosi­aa­li­tur­vaa lei­ka­taan, entis­tä useam­pi mies tulee tar­peel­li­sek­si kun val­tio ei enää hoi­da avio­mie­hen elatusvelvollisuutta.

  173. En epäi­le, ettei­kö Az:n kri­tii­kis­sä yhteis­kun­nan tie­dol­lis­ta tasoa ja yli­opis­to­maa­il­maa koh­taan olis pal­jon­kin point­tia. Yli­opis­tos­ta on tul­lu jat­ke perus­kou­lul­le ja lukiol­le mas­so­jen sivis­tys­lai­tok­se­na. Rahoi­tus mak­se­taan lai­tok­sil­le suo­ri­tet­tu­jen tut­kin­to­jen mukaan, mikä kan­nus­taa las­ke­maan rimaa ja muok­kaa­maan koko sys­tee­min sel­la­seks, et idioo­tit­kin sel­viy­tyy kai­kes­ta pel­käl­lä ulko­lu­vul­la. Näin eten­kin humanistisissa/yhteiskuntatieteellisissä aineis­sa. Lisäks kun yli­opis­to alkaa olla täyn­nä tavik­sia ja tyyp­pe­jä joi­ta oikee ajat­te­lu ei kiin­nos­ta, niin väis­tä­mät­tä se muo­dos­tuu opiskelijoidensa/henkilökuntansa näkö­seks. Tie­to ja ajat­te­lun taso saat­taa jää­dä muo­din ja ideo­lo­gioi­den jal­koi­hin monil­la laitoksilla.

    Mul­le on kui­ten­kin jää­ny vähän epäselväks,et mil­lä perus­teel­la Az kat­soo tie­tä­vän­sä, ettei vois yliy­li­opis­tol­la teh­dä “mer­ki­tyk­sel­lis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta filo­so­fi­aa” palk­ka­työk­seen. Oman koke­muk­sen mukaan aina löy­tyy prof­fa tai pari, jot­ka ymmär­tää luo­vem­man ajat­te­lun pääl­le ja on val­mii­ta anta­maan älyk­kääm­mil­le tyy­peil­le enem­män vapauk­sia. Sitä pait­si vaik tekis palk­ka­työk­seen jotain vähän vähem­män­kin mer­ki­tyk­sel­lis­tä aihee­seen liit­ty­vää, niin kyl sil­le mer­ki­tyk­sel­li­sel­le­kin luul­ta­vas­ti pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä saa halu­tes­saan aikaa raa­vit­tua. Lisäks vaik­ka kuin­ka fik­su tyyp­pi olis, niin ehkä siel­tä yli­opis­tol­ta tai sen kaut­ta saat­tais sil­ti löy­tyä myös sel­la­sia kon­tak­te­ja, jois­ta olis hyö­tyä ja joi­hin ei ehkä muu­ten tör­mäis. Az:n tähän men­nes­sä ker­to­ma herät­tää pik­ka­sen sel­las­ta epäi­lys­tä, et osit­tain kyse olis itten­sä vakuut­te­le­mi­ses­ta sii­tä, et oma valin­ta on ollu oikee. Jos tosi­aan on niin, et Az:n koke­muk­set yli­opis­tos­ta on tul­lu lähin­nä vel­jen opis­ke­lun seu­raa­mi­sen kautta.

  174. Az,

    olen opis­kel­lut ja val­mis­tu­nut sekä Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa (teo­reet­ti­nen filo­so­fia, mate­ma­tiik­ka) että MIT:ssä (engi­nee­ring, mana­ge­ment). Olen myös opis­kel­lut Tam­pe­reel­la sekä yli­opis­tos­sa että Tek­nil­li­ses­sä korkeakoulussa.

    En ole tavan­nut kuvaa­maa­si älyl­lis­tä kor­rup­tio­ta. En ole myös­kään huo­man­nut ero­ja eri alo­ja opis­ke­le­vien ja eri aloil­ta val­mis­tu­nei­den lah­jak­kuu­des­sa. Huip­pu­ja on joka puo­lel­lau­tua., samoin hie­man keskinkertaisempiakin. 

    Ja Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on aika hyvää yhteis­kun­ta­tie­det­tä, joka pyr­kii etsi­mään vas­tauk­sia mai­nit­se­mi­siin ongel­miin (esim prof­fat Tei­vai­nen ja Pato­mä­ki). Ja monia muitakin.

    Suo­sit­te­len yli­opis­toa sinul­le, Pär­jäi­sit var­maan­kin hyvin. EI yli­opis­to pure ja jos on lah­ja­kas ja ahke­ra ja hie­man onne­kas, niin ura­kin boi avau­tua ja maa­il­ma­kin muut­tua. Aina­kin enem­män ja var­mem­min kuin koto­na ja blo­gien kommenttipalstoilla.

  175. Az,

    Samas­tun tilan­tee­see­si erit­täin voi­mak­kaas­ti ja mie­tis­ke­lin jos­kus pit­kään noi­ta samo­ja jut­tu­ja (kos­kien mm. sitä, kuin­ka suur­ta osa ihmi­sis­tä ei totuus voi­si vähem­pää kiin­nos­taa, ja kuin­ka moni jopa aktii­vi­ses­ti kart­taa sitä). Tosin saa­tan olla itseä­si lie­vem­pi tapaus; olen­han kai­kes­ta huo­li­mat­ta näh­nyt par­haim­mak­si opis­kel­la kor­kea­kou­lus­sa, vaik­ka tut­kin­non sisäl­löis­tä ja ope­tuk­sen laa­dus­ta sanoi­sin aivan samaa kuin sinä vel­je­si tapauk­ses­ta. Vie­tin kou­lus­sa usei­ta vuo­sia yliai­kaa, mut­ta samal­la vält­te­lin mah­dol­li­suuk­sien mukaan kurs­sien suo­rit­ta­mis­ta ja pyrin tai­vut­te­le­maan opet­ta­jia anta­maan minul­le suo­ri­tus­mer­kin­tö­jä, vaik­ka se mitä kurs­seil­la tein, ei suo­raan vas­tan­nut­kaan nii­den viral­li­sia sisäl­tö­jä (osa ymmär­si ja hyväk­syi tavoit­tee­ni, osal­le se oli vai­ke­aa). Omal­la alal­la­ni on vai­kea saa­da aikai­sek­si mitään ilman kun­non työ­ti­lo­ja, konei­ta ja väli­nei­tä, ja jon­kin­lai­nen sosi­aa­li­nen kon­teks­ti — vaik­ka sit­ten kuin­ka kie­rou­tu­nut ja köy­hä — on vält­tä­mä­tön. Kou­lu tar­jo­si kai­ken tämän, ja minä hyö­dyn­sin näi­tä resurs­se­ja itseo­pis­ke­luun mah­dol­li­sim­man mak­si­maa­li­ses­ti (ts. vaik­ka suo­ri­tin mini­mi­mää­rän kurs­se­ja, työ­päi­vä­ni kou­lus­sa oli­vat hyvin pit­kiä ja jos­kus jäin sin­ne salaa työs­ken­te­le­mään koko yök­si­kin). Tein siis samaa kuin sinä nyt, ainoa­na ero­na se, että tein sitä opis­ke­li­jas­ta­tuk­sel­la ja toi­si­naan rahoi­tin toi­min­taa­ni käy­mäl­lä osa-aikatyössä.

    Samal­la kun ihai­len valin­taa­si ja uskon sinun oikeis­sa olo­suh­teis­sa pys­ty­vän vaik­ka mil­lai­seen yhteis­kun­nal­li­seen läpi­mur­toon, minua huo­let­taa se, että pää­dyt era­koi­tu­maan ja irtau­tu­maan yhteis­kun­nas­ta lii­kaa. On yksi asia arvos­tel­la (hyväs­tä syys­tä ja osu­vas­ti) yhteis­kun­nan älyl­lis­tä rap­pio­ta ja pyr­kiä itse toi­mi­maan toi­sin — ja aivan toi­nen asia saa­da toi­min­tan­sa tulok­set muo­toon, jota juu­ri tämä sama älyl­li­ses­ti rap­piol­li­nen yhteis­kun­ta kyke­nee hyö­dyn­tä­mään. Jos sanou­dut totaa­li­ses­ti irti ympä­ris­tös­tä­si, et kos­kaan opi toi­mi­maan ihmis­ten kans­sa yhteis­työs­sä siten, että aja­tuk­se­si tule­vat kuul­luik­si ja ymmärretyiksi.

    Ajat­te­lus­sa­si näkyy mie­les­tä­ni jo nyt aika voi­ma­kas­kin vie­raan­tu­mi­nen. Usein näy­tät edel­lyt­tä­vän kaik­kien ihmis­ten ole­van vähin­tään yhtä kyke­ne­viä kuin itse olet. Teks­tis­sä­si, jon­ka Osmo nos­ti aloi­tuk­seen­sa, vedät yleis­tä­viä toi­meen­tu­lo­tuen suu­ruut­ta kos­ke­via joh­to­pää­tök­siä suo­raan omas­ta elä­mäs­tä­si, toi­min­nas­ta­si ja tilan­tees­ta­si. Jos sinä pys­tyt sii­hen, kaik­kien mui­den­kin tulee pystyä?

    Tosia­sia kui­ten­kin on, että ihmi­set ovat sel­lai­sia kuin ovat (kes­ki­mää­rin aivan muu­ta kuin sinä), eikä heil­tä voi odot­taa enem­pää kuin mihin he kyke­ne­vät. Yhteis­kun­taa ei voi myös­kään muut­taa sel­lai­sek­si, jos­sa esiin­tyi­si ainoas­taan itse­si kal­tai­sia ihmi­siä. Siis ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to saa­da mitään aikaan on se, että opet­te­lee toi­mi­maan nii­den ihmis­ten kans­sa, joi­ta yhteis­kun­nas­sa tyy­pil­li­ses­ti esiin­tyy. Tätä voi oppia mm. kou­lus­sa, ellei ole niin yli­mie­li­nen että odot­taa kaik­kien mui­den mukau­tu­van omiin odo­tuk­siin­sa, sen sijaan että itse opet­te­li­si tar­peen vaa­ties­sa mukau­tu­maan ympäristöönsä.

    Minus­ta on usko­mat­to­man hie­noa, että sinun kal­tai­sia­si on ole­mas­sa ja että olet uskal­ta­nut teh­dä sen valin­nan, jota aiem­min kuvai­lit. Erak­ko­ja nyt sinän­sä var­maan on pal­jon­kin ole­mas­sa, mut­ta kal­tai­sia­si vah­vo­ja, kriit­ti­siä ja joh­don­mu­kai­sia ajat­te­li­joi­ta ei. Sik­si oli­sin todel­la pet­ty­nyt ja surul­li­nen, jos poten­ti­aa­li­si valui­si huk­kaan ihan vain sik­si, että et pys­ty tar­peek­si arvos­ta­maan yhteis­kun­taa, jos­sa elät — tai että et löy­dä tapaa olla yhtey­des­sä mui­hin ihmi­siin ja sen tuo­mia kiis­tat­to­mia syner­giae­tu­ja, joi­ta pitäi­sin oikeas­ti hyö­dyl­li­sen tie­don tuot­ta­mi­sen suh­teen mel­kein­pä perusedellytyksenä.

  176. Samu­li Saarelma,

    Joo, toi alko­ho­lis­mi oli vähän tar­pee­ton lisä. Aja­tus sii­nä oli se, että sekin on usein tulon­ja­koon liit­ty­vä ongel­ma johon voi­daan puut­tua verot­ta­mal­la rik­kai­ta ja sitä kaut­ta rahoit­ta­mal­la jotain sopi­vaa pal­ve­lua. Mut­ta tosi­aan, tar­pee­ton lisä. Argu­ment­ti toi­mi­si yhtä hyvin ilman sitä.

    Kak­si pie­ni­tu­lois­ta voi­si­vat olla halut­to­mia pariu­tu­maan, jos on joku kult­tuu­ri­nen aja­tus sii­tä, että pitää pääs­tä “hyviin nai­mi­siin”. Vaik­ka oli­si kuin­ka itse huo­nos­sa jamas­sa, sitä mie­lum­min elät­te­lee toi­vo­ja jos­tain parem­mas­ta kuin tyy­tyy osaan­sa ja valit­see parik­seen toi­sen vas­taa­vas­sa ase­mas­sa ole­van. Ei Tuh­ki­mos­ta­kaan oli­si teh­ty lef­faa, jos hän oli­si men­nyt nai­mi­siin jon­kun naa­pu­rin Penan kans­sa eikä jää­nyt odot­te­le­maan kur­pit­sa-vau­nu­ja ja prinssiä.

    En tosi­aan tie­dä onko täl­lai­nen yleis­tä. Eikä sil­lä ole oikeas­taan väliä­kään. Eikai kukaan kan­na­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta avio­liit­to­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­den takaa­mi­sek­si? Mik­si me edes kes­kus­tel­laan täs­tä asias­ta? Mun puo­les­ta tämä aihe­pii­ri on loppuunkäsitelty.

    (Hyvää kesä­lo­maa itsekullekin!)

  177. Samu­li Saarelma:

    Rogue, tee­si­si voi­si tosi­aan toi­mia jos­sain monia­vioi­ses­sa yhtei­sös­sä, mut­ta pätee­kö se nor­maa­lis­sa län­si­mai­ses­sa yhteiskunnassa?

    En mä tar­kas­tel­lu täs­sä viral­li­sia avio­liit­to­ja. For­maa­lis­ti län­si­mais­sa ollaan yksa­vioi­sia, mut käy­tän­nös­sä “monia­vioi­suut­ta” har­ras­te­taan vaik kuin­ka pal­jon sekä ket­jut­ta­mal­la avioliittoja/parisuhteita että rin­nak­kais­suh­tei­den muo­dos­sa. Pari­suh­tei­den lisäks halu­taan myös puh­taas­ti sek­siä ja kisaa käy­dään molem­mis­ta. Mun tee­si siis kos­ki mark­ki­noi­ta, joil­la kisail­laan pari­suh­teis­ta ja sek­si­suh­teis­ta. Kum­man­kaan näis­tä tar­jon­ta ei oo sidot­tu ole­mas­sao­le­vien yksi­löi­den mää­rään yhen suh­de yhteen samal­la taval­la ku ker­ral­laan voi­mas­sao­le­vien avio­liit­to­jen määrä.

  178. Saa­ra az:sta:

    Minus­ta on usko­mat­to­man hie­noa, että sinun kal­tai­sia­si on ole­mas­sa ja että olet uskal­ta­nut teh­dä sen valin­nan, jota aiem­min kuvailit.

    Mitä hie­noa? Ja mitä uskal­lus­ta? Minul­le az:n tari­na ker­too pikem­min­kin koko­nais­val­tai­ses­ta elämänpelosta. 

    Pelos­ta koh­da­ta ihmi­siä, pelos­ta koh­da­ta oma mität­tö­myy­ten­sä maa­il­man­ku­lus­sa. Pelos­ta saa­da osak­seen ver­tai­sar­vioin­tia ja ehkä poh­jim­mil­taan pelos­ta koh­da­ta NAINEN. (tai mies, ettei nyt homo­foo­bi­kok­si jäl­leen leimata).

    Ei mitään hie­noa minun näkökulmastani.

  179. ilk­ka, perus­tu­lon aja­tus siten kun minä sen ymmär­rän on mah­dol­lis­taa pien­ten ansio­tu­lo­jen ja etuuk­sien yhdis­tä­mi­nen, ei se minus­ta­kaan kaik­kia etuuk­sia kor­vaa. Eikä ne tulot nyt sen­kään jäl­keen niin kau­hean hou­kut­te­le­vat ole. Täs­sä sel­keys on minus­ta jopa isom­pi asia kuin että näin voi yli­pään­sä teh­dä. Tar­koi­tan sitä että yksi kan­nus­tin­louk­ku on se että vaik­ka tukia ja tulo­ja voi­si­kin yhdis­tää, niin jär­jes­tel­mät ovat niin moni­mut­kai­sia ja vai­keas­ti enna­koi­ta­via että käy­tän­nös­sä tuen­saa­ja ei noin uskal­la tehdä.

    Ansio­tur­va on sit­ten vähän eri jut­tu. Sii­nä on minus­ta kak­si ongel­maa. Tuen saa­jan kan­nal­ta pudo­tus tulois­sa on hyvin nopea, sii­nä että sopeut­taa meno­jaan vaik­ka­pa vaih­ta­mal­la hal­vem­paan asun­toon kes­tää. Toi­nen ongel­ma on se että var­sin­kin kor­kea ansio­si­don­nai­nen tuot­taa hyvin kor­kean raja­pal­kan mil­lä kan­nat­taa ottaa töi­tä vas­taan, sem­min­kin kun ansio­si­don­nai­sen kes­to on pit­kä, ongel­ma var­sin­kin alan­vaih­dos­sa. Eli tuo on sinul­la koh­ta 2 niin kuin sen ymmärrän.

    Minus­ta tämä­kin pitäi­si hoi­taa vas­tik­keet­to­mal­la rahal­la, ja AY-lii­ke on piris­tä­väs­ti ehkä jopa samaa miel­tä, eli siir­ryt­täi­siin (takai­sin) enem­män ker­ta­luon­tei­siin irti­sa­no­mis­kor­vauk­siin. Eli niin että ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­kor­vaus oli­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi, mut­ta vas­taa­vas­ti oli­si tun­tu­va ero­ra­ha. Tuo antai­si tuen­saa­jal­le pus­ku­rin jol­la voi jär­jes­tel­lä asioi­taan, ja toi­saal­ta pie­nen­täi­si kan­nus­ti­non­gel­maa. Työ­nan­ta­jien kan­nal­ta tämä nos­tai­si irti­sa­no­mis­kyn­nys­tä ja siten myös palk­kaus­kyn­nys­tä mikä on huo­no asia työl­li­syy­den kan­nal­ta, mut­ta toi­saal­ta tämä kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sen kaut­ta lisäi­si työl­li­syyt­tä ja net­to­me­not työ­nan­ta­jien kan­nal­ta koko­nai­suu­des­san täten pienenisivät.

    Mie­lis­tä­nin näin voi­daan vas­ta­ta huo­liin 1 — 3, itsea­sias­sa riit­tä­vä kor­vaus­ta­so (1) edel­lyt­tää rat­kai­su­ja koh­tiin 2 ja 3.

    Lep­pois­ta­nees­sa maa­il­mas­sa­han voi­si olla vaik­ka­pa niin, että duu­na­rit työs­ken­te­lee nis­ka­li­mas­sa koko­päi­väi­ses­ti, kun taas lää­kä­rit teke­vät pari päi­vää vii­kos­sa duu­nia, ja molem­mat saa­vat yhtä pal­jon tuloja–nykyjärjestelmän mukaan molem­mat myös mak­sai­si­vat yhtä pal­jon vero­ja, joka aina­kin minun oikeus­ta­jun mukaan oli­si koh­tuu­ton­ta sitä nis­ka­li­mas­sa puur­ta­jaa koh­taan. Jos­sain mää­rin näin jo tapah­tuu­kin, eikä se ole oikea suuntaus.

    Minä en oikein tie­dä mitä tähän sanoi­sin kun minun oikeus­ta­ju ei oikein sano juu­ta eikä jaa­ta. Näen ongel­man, mut­ta tuo impli­koi että ihmi­sel­lä on vel­vol­li­suus tie­na­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon, joka sekään ei ole minus­ta oikein.

    Kier­rän asian vaik­ka näin:

    Ensin­nä­kin sil­lä duu­na­ril­la voi­si olla pie­nem­pi vero­tus, mut­ta sen perus­te­lu on se että työs­sä­käyn­ti aiheut­taa kulu­ja, eli työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sen tuli­si olla suu­rem­pi täy­des­tä työajasta.

    Toi­sek­si, tuos­sa on minus­ta taus­tal­la se ongel­ma että mak­su­ton kou­lu­tus on tulo­jaon kan­nal­ta regres­sii­vis­tä. Var­sin­kin pit­kien kal­lii­den kou­lu­tus­ten kuten lää­kä­ri koh­dal­la voi­si tin­kiä mak­sut­to­muu­des­ta, eli enem­män lainapohjaiseksi.

  180. Mat­ti Kin­nu­nen az:n puheisiin:

    En ole tavan­nut kuvaa­maa­si älyl­lis­tä kor­rup­tio­ta [opis­ke­lu­pai­kois­sa, mm. yliopisto].

    En minä­kään.

    Luu­len, että näi­den wan­na­be-nero­vel­jes­ten ongel­ma on ilmai­su­puo­lel­la — älys­sä ei lie­ne vikaa. 

    Jos hyvät aja­tuk­sen­sa vain for­mu­loi asial­li­se­ti ja vie­lä osaa vaik­ka sil­miin kat­soa, niin kyl­lä yli­opis­tol­la ollaan aina kiinnostuneita. 

    Az:n ja vel­jen­sä proble­ma­tiik­ka on itsen­sä glo­ri­fioin­nis­sa. Muut ovat niin tyh­miä, että vel­jen­kin jut­tu­ja pidet­tiin vain “outo­na jaaritteluna”. 

    Tämä ihme­tyt­ti, että val­lit­se­vaa tie­don­kä­si­tys­tä kri­ti­soi­va az perus­taa käsi­tyk­sen­sä vel­jen ties mihin koke­muk­siin. Prof­fa ei ter­veh­ti­nyt käy­tä­väl­lä.… hohoijjakkaa.

    Minä läh­den sii­tä, että jos aja­tuk­sia­ni pide­tään outo­na jaa­rit­te­lu­na, niin kor­jaan ilmai­sua­ni tai jopa ajatuksiani. 

    Ihan ensim­mäi­sek­si en ajat­te­le ole­va­ni vää­ri­nym­mär­ret­ty nero.

  181. Az
    En tie­dä tark­ko­ja luku­ja, mut­ta yli­opis­to-opin­toi­hin pet­ty­mi­nen on kovin taval­lis­ta. Osin se joh­tuu mai­nit­se­mis­ta­si asiois­ta, esim. opet­ta­jien lii­al­li­ses­ta kou­lu­kun­taus­kol­li­suu­des­ta. Osin se joh­tuu sii­tä, että yli­opis­ton hen­ki­lö­kun­ta on yleen­sä innok­kaam­paa teke­mään omaa tut­ki­mus­taan kuin ohjaa­maan opis­ke­li­joi­ta. Pet­ty­myk­set joh­tu­vat myös sii­tä, että opis­ke­li­jan odo­tuk­set ovat yli­mi­toi­tet­tu­ja, näin oli aina­kin minulla. 

    Lii­tyn kuo­roon, joka kan­nus­taa sinua hake­maan opis­ke­lu­paik­kaa. Pet­ty­mys­ten jäl­keen voi huo­ma­ta, että sitä voi oppia kai­ken­lais­ta vaik­ka niil­tä marxi­lai­sil­ta — vaik­kei itse sel­lai­nen olisikaan.

  182. Sylt­ty:

    Mitä enem­män rik­kail­ta anne­taan köy­hil­le, sitä pie­nem­pi on pie­ni­tu­lois­ten mies­ten arvo nai­sil­le, kun per­he pär­jäää ilman mies­tä­kin. Jos sosi­aa­li­tur­vaa lei­ka­taan, entis­tä useam­pi mies tulee tar­peel­li­sek­si kun val­tio ei enää hoi­da avio­mie­hen elatusvelvollisuutta

    Joo noin se menee. Bri­teis­tä tai­taa olla ole­mas­sa ihan dataa­kin, jon­ka mukaan yksin­huol­ta­jien sosi­aa­lie­tuuk­sien kas­vat­ta­mi­nen on lisän­ny yksin­huol­ta­jien mää­rää. Ei kovin yllättävää. 

    Mut mä puhuin tos­sa teo­reet­ti­ses­ta tilan­tees­ta, jos­sa rik­kaal­ta mie­hel­tä siir­re­tään rahaa köy­häl­le mie­hel­le. Täy­sin eri asia ku nais­ten sosi­aa­li­tur­van parantaminen.

  183. ilk­ka:

    Työt­tö­myys­tuen kor­vausas­teen pitää olla riit­tä­vä jot­ta työt­tö­myys ei ole talou­del­li­nen shok­ki. Se tar­koit­tai­si mie­les­tä­ni jotain 50 % kor­vausas­tet­ta kai­kil­la nor­maa­leil­la tulotasoilla. 

    Tuo­ta shok­ki­vai­ku­tus­ta var­ten on ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus. Se kes­tää käsit­tääk­se­ni 500 päi­vää. Jos siis on tuon yli vuo­den työt­tö­mä­nä, niin sii­tä päi­vä­ra­hal­le putoa­mi­nen ei nyt enää mikään hir­vit­tä­vän yllät­tä­vä shok­ki pitäi­si olla. 

    Minus­ta ansio­si­don­nai­sen voi­si muut­taa vapaa­eh­toi­sek­si (nyt se on sitä vain nimel­li­ses­ti) ja jät­tää yhteis­kun­nan huo­leh­dit­ta­vak­si vain perusturvan. 

    Mitä sii­hen perus­tu­lon kan­nus­ta­vuu­teen tulee, niin perus­tu­lo + tasa­ve­ro tuot­taa var­mas­ti kan­nus­ta­van sys­tee­min kuin nykyi­nen, jos­sa pie­ni­tu­lois­ten efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro on hyvin korkea. 

    Lep­pois­ta­nees­sa maa­il­mas­sa­han voi­si olla vaik­ka­pa niin, että duu­na­rit työs­ken­te­lee nis­ka­li­mas­sa koko­päi­väi­ses­ti, kun taas lää­kä­rit teke­vät pari päi­vää vii­kos­sa duu­nia, ja molem­mat saa­vat yhtä pal­jon tuloja–nykyjärjestelmän mukaan molem­mat myös mak­sai­si­vat yhtä pal­jon vero­ja, joka aina­kin minun oikeus­ta­jun mukaan oli­si koh­tuu­ton­ta sitä nis­ka­li­mas­sa puur­ta­jaa kohtaan. 

    En tie­dä, mik­si kir­joi­tat kon­di­tio­naa­lis­sa. Nyky­maa­il­mas­sa tilan­ne on juu­ri niin, että lää­kä­ri, joka tekee muu­ta­man päi­vän vii­kos­sa, saa käteen­sä saman kuin joku huo­nom­min kou­lu­tet­tu kokopäiväduunissa. 

    Mikä täs­sä on koh­tuu­ton­ta? Tar­koi­tat­ko, että tuo yllä ole­va on koh­tuu­ton­ta, mut­ta se ei oli­si, jos lää­kä­ri teki­si koko­päi­vä­työ­tä ja sai­si käteen­sä sit­ten pal­jon enem­män kuin pienipalkkainen? 

    Vai onko point­ti­si sii­nä, että kos­ka meil­lä on progres­sii­vi­nen vero­tus, se lää­kä­ri on pako­tet­ta­va teke­mään työ­tä ja ansait­se­maan ne vii­mei­set kor­keat marginaaliveroeurotkin?

    Eikö rei­lum­paa oli­si se, että jokai­nen teh­köön niin pal­jon työ­tä kuin huvit­taa ja myy­köön sen työn työ­mark­ki­noil­la niin kor­ke­aan hin­taan kuin sii­tä vain irti saa? Ja sit­ten niis­tä, joi­den työ ei mene lain­kaan kau­pak­si, pide­tään muil­ta vero­te­tuis­ta rahois­ta mak­se­tuil­la tulon­siir­roil­la huolta.

  184. Unoh­de­taan Az:n sek­sie­lä­mä ja poh­di­taan yleisesti.

    Suo­mes­sa­kin tun­ne­taan ns. hiki­ko­me­ro-ilmiö – se on pait­si suo­men­kie­li­nen yhdys­sa­na, vään­nös japa­ni­lai­ses­ti hiki­ko­mo­ris­ta. Kos­ka emme ole Japa­nis­sa ja kult­tuu­ri ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä on eri­lai­nen, on ilmiö­kin: ei Suo­mes­sa voi (ilmiök­si asti) lin­noit­tau­tua omaan huo­nee­seen­sa, omaan asun­toon­sa sen sijaan voi.

    Nämä ihmi­set siis jät­täy­ty­vät usein vapaa­eh­toi­ses­ti “yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le” (toki rahat kui­ta­ten ja ruo­ka­kau­pas­ta ruu­an hakien). Useat kär­si­vät sosi­aa­lis­ten tilan­tei­den pelos­ta ja kokee jää­neen­sä kaik­kien pii­rien ulko­puo­lel­le. Enem­mis­tö lie­nee mies­puo­lis­ta ja on jo kau­an sit­ten, ehkä huo­no­jen koke­mus­ten myö­tä, luo­pu­nut toi­vos­ta pää­se­vän­sä nai­sen kans­sa sen enem­pää pari­suh­tee­seen kuin yhdek­si yök­si väl­ly­jen väliin. Kli­see­seen kuu­luu myös inter­ne­tin avul­la “itse­diag­nois­tu” Asper­ge­rin syndrooma.

    Täl­lai­sil­la ihmi­sil­lä ei ole Ade­nocan ongel­mia min­kään sosi­aa­li­sen jul­ki­si­vun yllä­pi­tä­mi­ses­sä (kuten em. lah­jat, joi­ta aikui­sil­ta yleen­sä odo­te­taan juh­la­ti­lai­suuk­sis­sa), ei tar­vet­ta mat­kai­luun (välit suku­lai­siin­kin usein ole­mat­to­mat), ei halua läh­teä pubiin kenen­kään kans­sa, ei tar­vet­ta min­kään­lai­seen her­ras­kai­seen pukeu­tu­mi­seen. Kai­ken­lai­sia vekot­ti­mia (ja muu­ta vas­taa­vaa, kuten pele­jä) saa tie­tys­ti hal­val­la, kun­han tie­tää mis­tä. Suu­ri osa digi­taa­li­ses­ti viih­tees­tä toki han­ki­taan mak­sa­mat­ta mitään.

    Mut­ta onko se elä­män­hal­lin­taa, jos sel­vi­ää vähil­lä tuloil­la yksin­ker­tai­ses­ti kar­si­mal­la elä­mäs­tään usei­ta osa-aluei­ta koko­naan pois?

    (lie­nee syy­tä mai­ni­ta, että “hikikomero”-hakusanalla googla­tes­sa saat­taa hyvin nopeas­ti tör­mä­tä mate­ri­aa­liin, jota ei sovi kat­sel­la työ­pai­kal­la eikä las­ten näh­den ja jota monet nyt eivät vält­tä­mät­tä halua näh­dä muu­ten­kaan. Por­noa nyt esi­mer­kik­si ja muu­ta rää­vi­tön­tä ja sho­kee­raa­vaa mate­ri­aa­lia. Eräät inter­ne­tin ala­kult­tuu­rit nyt ovat sellaisia)

  185. Eli­na:

    Saa­ra az:sta:

    Minus­ta on usko­mat­to­man hie­noa, että sinun kal­tai­sia­si on ole­mas­sa ja että olet uskal­ta­nut teh­dä sen valin­nan, jota aiem­min kuvailit.

    Mitä hie­noa? Ja mitä uskal­lus­ta? Minul­le az:n tari­na ker­too pikem­min­kin koko­nais­val­tai­ses­ta elämänpelosta.
    Pelos­ta koh­da­ta ihmi­siä, pelos­ta koh­da­ta oma mität­tö­myy­ten­sä maa­il­man­ku­lus­sa. Pelos­ta saa­da osak­seen ver­tai­sar­vioin­tia ja ehkä poh­jim­mil­taan pelos­ta koh­da­ta NAINEN. (tai mies, ettei nyt homo­foo­bi­kok­si jäl­leen leimata).

    Samoin yhteis­kun­nan nor­mei­hin sopeu­tu­vis­ta voi­tai­siin sanoa, että näi­den elä­mää lei­maa koko­nais­val­tai­nen pel­ko kysee­na­lais­taa sen val­ta­ra­ken­tei­ta, auk­to­ri­teet­te­ja, sosi­aa­li­sia odo­tuk­sia jne., ja toi­mia käy­tän­nös­sä­kin näi­tä vas­taan tai näi­den ulkopuolella.

    Jos kai­kil­la ihmi­sil­lä oli­si nuo samat pelot, yhteis­kun­ta lak­kai­si kehit­ty­mäs­tä kun kaik­ki vain kopioi­si­vat suo­sis­tuim­pia toi­min­ta- ja ajat­te­lu­ta­po­ja, ja lak­kai­si­vat ajat­te­le­mas­ta itse. Täs­tä syys­tä en pidä lain­kaan jär­ke­vä­nä nii­den poik­keus­yk­si­löi­den syyl­lis­tä­mis­tä, joi­den pro­fii­li on erilainen.

    Uskal­lus-sana oli ehkä huo­nos­ti valit­tu, sil­lä voi­han olla että Az ei yksin­ker­tai­ses­ti ole koke­nut valin­tan­sa teke­mis­tä miten­kään uskal­lus­ta vaa­ti­vak­si. Se kai nyt kui­ten­kin lie­nee sel­vää, että suu­rin osa ihmi­sis­tä ei pys­tyi­si elä­mään tuol­la taval­la oirei­le­mat­ta psyyk­ki­ses­ti ja siten menet­tä­mät­tä kyky­ään tuot­ta­vaan ajat­te­lu­työ­hön. (Ali­ta­jui­ses­ti tuo kom­ment­ti­ni oli ken­ties enem­män suun­nat­tu muil­le luki­joil­le kuin Az:lle. Minus­ta on tär­ke­ää, että ihmi­set ymmär­tä­vät kuin­ka har­vi­nais­ta ja samal­la mah­dol­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä täl­lais­ten ihmis­ten ole­mas­sao­lo ja toi­min­ta on yhteis­kun­nal­li­ses­sa mittakaavassa.)

    Mik­si pidät muu­ten olen­nai­se­na sitä, että Az koh­tai­si NAISEN (tai miehen)?

    Jos hyvät aja­tuk­sen­sa vain for­mu­loi asial­li­se­ti ja vie­lä osaa vaik­ka sil­miin kat­soa, niin kyl­lä yli­opis­tol­la ollaan aina kiinnostuneita.

    Tämä on yhtä vir­heel­li­ses­ti väi­tet­ty kuin se väi­te, ettei kos­kaan olla kiin­nos­tu­nei­ta. Päin­vas­tai­sia esi­merk­ke­jä riit­tää, ja vie­lä useam­min tai­taa esiin­tyä löpe­röyt­tä sii­nä, miten hyväk­syt­ty­jä­kin koh­tei­ta käy­tän­nös­sä tut­ki­taan, ja ymmär­tääk­se­ni sama kos­kee ver­tai­sar­vioin­tia. Tun­nen aina­kin yhden tar­kan ja hyvin ana­lyyt­ti­sen ihmi­sen (ei asper­ge­rin syndroo­maa täl­lä tapauk­sel­la), joka on luo­pu­nut tut­ki­jan uras­ta, kos­ka hänen kan­sain­vä­li­ses­ti kova­ta­soi­sel­la lai­tok­sel­laan tou­hu oli niin löpe­röä — alan aiem­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. Kysees­sä ei ollut mikään defens­si eikä kyke­ne­mät­tö­myys toi­mia ihmis­ten kans­sa, min­kä tämä hen­ki­lö on myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sään käy­tän­nös­sä osoit­ta­nut. Ja löpe­röys oli sel­lais­ta, että se oli minul­le­kin ilmeis­tä, vaik­ka olin ulko­puo­li­nen, ja vaik­ka en pure­mat­ta nie­le täl­lai­sia vali­tuk­sia, jois­ta suu­ren osan uskon joh­tu­van valit­ta­jan omas­ta har­hai­suu­des­ta tai itsea­na­lyy­sin puutteesta.

    En täs­sä yri­tä väit­tää, ettei­vät­kö nykyi­set tie­teen­te­ke­mi­sen käy­tän­nöt voi­si hyvin toteu­tet­tui­na toi­mia. Uskon kyl­lä, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tuon inhi­mil­li­sen löpe­röy­den vai­ku­tus neut­ra­loi­tuu pro­ses­sin ansios­ta, ja “totuus” pal­jas­tuu väis­tä­mät­tä, jos­kin hyvin hitaas­ti. Mut­ta tämä ei tie­ten­kään mer­kit­se, ettei löpe­röyt­tä ja suo­ra­nais­ta lap­pusil­mäi­syyt­tä esiin­tyi­si yksit­täi­sil­lä tut­ki­joil­la. Sel­lai­nen voi olla hyvin yleis­tä­kin, ja sil­ti pro­ses­si itses­sään toi­mii. Hait­ta­puo­le­na täs­sä sys­tee­mis­sä lie­nee juu­ri se, että ne ajat­te­li­jat, jot­ka eivät ker­ta kaik­ki­aan sie­dä tätä epä­mää­räi­syyt­tä, hitaut­ta, ja kol­le­go­jen tört­töi­lyä, val­ta­pe­le­jä jne., jät­täy­ty­vät hel­pos­ti koko koneis­ton ulko­puo­lel­le. Jos he pys­tyi­si­vät osal­lis­tu­maan, tulok­sia tuli­si tehokkaammin.

    Minä läh­den sii­tä, että jos aja­tuk­sia­ni pide­tään outo­na jaa­rit­te­lu­na, niin kor­jaan ilmai­sua­ni tai jopa ajatuksiani.

    Eli et usko poik­kea­vis­sa aja­tuk­sis­sa­si ole­van mitään jär­keä, jos ihmi­set ylei­ses­ti ottaen eivät välit­tö­mäs­ti tai ilmai­sun kor­jaa­mi­sen jäl­keen hyväk­sy nii­tä? Sinul­le ei tuo­ta ongel­mia muut­taa aja­tuk­sia­si ainoa­na perus­tee­na ympä­ris­tön hyljeksintä?

    Ihan ensim­mäi­sek­si en ajat­te­le ole­va­ni vää­ri­nym­mär­ret­ty nero.

    Kuka on sano­nut mitään nerou­des­ta? Az voi hyvin­kin olla yhteis­kun­nal­le suu­rem­mak­si hyö­dyk­si omaa tie­tään kul­ke­mal­la kuin nor­mei­hin mukau­tu­mal­la, ole­mat­ta kui­ten­kaan “nero”. Jos osoit­tau­tuu, että hän on lisäk­si nero, niin var­maan­kin aina parem­pi. En tajua, mik­si vedit nerou­den kes­kus­te­luun (mää­rit­te­le edes, mitä oikeas­taan tar­koi­tat, jos koet tar­peel­li­sek­si jat­kaa täl­lä linjalla).

  186. ilk­ka:

    Eikai kukaan kan­na­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta avio­liit­to­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­den takaa­mi­sek­si? Mik­si me edes kes­kus­tel­laan täs­tä asias­ta? Mun puo­les­ta tämä aihe­pii­ri on loppuunkäsitelty.

    Toi­ses­sa kom­ment­ti­ket­jus­sa Az ker­toi pär­jää­vän­sä hyvin lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la ja sai pal­jon sel­kään­ta­put­te­li­joi­ta, jot­ka nie­lai­si­vat sen vir­heel­li­sen yleis­tyk­sen, että kun Az pär­jää, niin kaik­ki muut­kin kyl­lä pär­jää­vät (eli että toi­meen­tu­lo­tuen euro­mää­rä on lii­an suuri).

    Jos nyt kui­ten­kin haluam­me var­mis­taa hei­dän­kin pär­jää­mi­sen­sä, joil­la on lap­sia (pär­jää­mi­sen kus­tan­nus­ra­ken­ne on sil­loin aivan eri­lai­nen kuin nuo­rel­la yksi­näi­sel­lä poi­ka­mie­hel­lä), tai jot­ka halua­vat löy­tää puo­li­son ja saa­da tule­vai­suu­des­sa lap­sia, Az:ta ei kan­nat­tai­si käyt­tää esimerkkinä.

    Tätä sivu­juon­net­ta lii­pa­ten (teks­tin lop­pu­puo­lel­la; alku­puo­li on kiin­nos­ta­va toi­ses­ta syys­tä) lin­kit­täi­sin hil­jat­tain löy­tä­mää­ni mai­nioon blo­giin: http://kummaakamaa.blogspot.com/2011/06/finnish-politics-one-two-new-government.html

  187. Saa­ra minulle:

    Sinul­le ei tuo­ta ongel­mia muut­taa aja­tuk­sia­si ainoa­na perus­tee­na ympä­ris­tön hyljeksintä?

    Jos aja­tus­ta­ni ei ymmä­re­tä lain­kaan sii­nä vii­te­ryh­mäs­sä, jon­ka pitäi­si se ymmär­tää, niin se on toden­nä­köi­ses­ti arvo­ton aja­tus. Mitä minä sil­lä aja­tuk­sel­la teki­sin, jos ei muil­le­kaan kel­paa. Samaa miel­tä­hän ei kenen­kään tar­vit­se olla, mut­ta jos asi­aa ei edes ymmär­re­tä, niin ei vas­tuu minus­ta ole kuu­li­jal­la, vaan minul­la. Mikään hyl­jek­sin­nän pel­ko ei tähän kuu­lu lain. 

    Voi­han aja­tuk­sen tilal­le ottaa esi­mer­kik­si jon­kin muun tuo­tok­sen — vaik­ka­pa taulun. 

    Maa­laa­ma­ni tau­lu on mie­les­tä­ni lois­ta­va, mut­ta kaik­kien mui­den mie­les­tä ala-arvoi­nen töher­rys. Enkö oli­si lähin­nä mie­len­vi­kai­nen, jos pitäi­sin sit­keäs­ti kiin­ni käsityksestäni?

    En tajua, mik­si vedit nerou­den keskusteluun 

    Az aikoo teh­dä jotain mul­lis­ta­vaa tie­teen­fi­lo­so­fian saral­la ilman ohjaus­ta ja asian­tun­te­vaa ver­tai­sar­vioin­tia. Kyl­lä tämä viit­taa minus­ta käsi­tyk­seen itses­tään nero­na. Käy­tän sanaa nero täs­sä kepeäs­ti ja täy­sin arki­kie­li­ses­ti enkä rupea sitä sen kum­mem­min määrittelemään. 

    Az voi hyvin­kin olla yhteis­kun­nal­le suu­rem­mak­si hyö­dyk­si omaa tie­tään kul­ke­mal­la kuin nor­mei­hin mukau­tu­mal­la, ole­mat­ta kui­ten­kaan “nero”.

    Voi olla tule­vai­suu­des­sa tai voi olla että ei. Nyt aina­kaan ei ole hyö­dyk­si, vaan mui­den elätti.

    Ihmet­te­len tätä nor­mien ulko­puo­lel­la elä­mi­sen ihan­noin­tia. Eipä aina­kaan elä ulko­puo­lel­la toimeentulotukinormien. 

    Jos ei ottai­si yhteis­kun­nal­ta vas­taan yhtään mitään, niin voi­sin­kin arvos­taa. Nyt ei ole yhtään mitään arvos­tet­ta­vaa minun näkökulmastani. 

    Mut­ta aika näyttää…

  188. Saa­ra kysyy:

    Mik­si pidät muu­ten olen­nai­se­na sitä, että Az koh­tai­si NAISEN (tai miehen)?

    Ihan sik­si, että nuo­ren mie­hen elä­mäs­sä sek­su­aa­li­nen onnis­tu­mi­nen tai epä­on­nis­tu­mi­nen on kes­kei­nen asia. Lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki muu toi­min­ta pal­ve­lee sek­su­aa­li­suu­den toteut­ta­mi­sen pää­mää­rää. Jos tum­put­ta­mi­nen on ainoa kei­no saa­da sek­su­aa­li­nen tyy­dy­tys, niin kyl­lä se vähin­tään­kin ali­ta­jui­ses­ti syö miestä. 

    Jos valin­noil­laan jät­täy­tyy pari­suh­de­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, niin taka­na voi olla vah­va pel­ko tor­ju­tuk­si tulemisesta. 

    Nyt puhun siis aivan ylei­ses­ti enkä siis tie­dä tän­ne kir­joit­ta­nei­den mies­ten tilan­tees­ta mitään muu­ta kuin mitä ovat kir­joi­tuk­sil­laan tuo­neet esiin.

  189. saa­ra:

    jot­ka nie­lai­si­vat sen vir­heel­li­sen yleis­tyk­sen, että kun Az pär­jää, niin kaik­ki muut­kin kyl­lä pär­jää­vät (eli että toi­meen­tu­lo­tuen euro­mää­rä on lii­an suuri).

    Mä luu­len, että sä käsi­tit vää­rin. Monet oli sitä miel­tä, että ne joil­la on elä­män­hal­lin­ta kun­nos­sa pär­jää lii­an hyvin toi­meen­tu­lo­tuel­la ja ne joil­la ei oo elä­män­hal­lin­ta kun­nos­sa ei pär­jää, mut­ta ne pär­jäis vie­lä huo­nom­min, jos toi­meen­tu­lo­tu­ki olis isompi.

    Mitä näyt­töö sul­la on sii­tä, että toi­meen­tu­lo­tuen kas­vat­ta­mi­nen aut­taa huo­no-osai­sia löy­tä­mään puolisoita?

    Mitä näyt­töö sul­la on sii­tä, että maa­il­ma on parem­pi paik­ka, jos huo­no-osai­set lisään­tyy enemmän?

    Kos­keeks nää sun poli­tiik­ka­suo­si­tuk­set pel­käs­tään ihmi­siä vai pitäs­kö mei­dän aut­taa mui­ta­kin luon­to­kap­pa­lei­ta, jot­ka ei löy­dä puo­li­soo pariu­tu­maan ja lisääntymään?

  190. Art­tu­ri B:

    Monet oli sitä miel­tä, että ne joil­la on elä­män­hal­lin­ta kun­nos­sa pär­jää lii­an hyvin toi­meen­tu­lo­tuel­la ja ne joil­la ei oo elä­män­hal­lin­ta kun­nos­sa ei pär­jää, mut­ta ne pär­jäis vie­lä huo­nom­min, jos toi­meen­tu­lo­tu­ki olis isompi.

    Ja esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tä, jon­ka elä­män­hal­lin­ta on kun­nos­sa, otet­tiin tyyp­pi, joka per­soo­nal­li­suu­del­taan ja elä­män­ta­voil­taan poik­ke­aa huo­mat­ta­vas­ti nor­maa­lis­ta. Toi­sin sanoen, jos tämä on elä­män­hal­lin­taa, suu­rin osa ihmi­sis­tä ei tule kos­kaan hal­lit­se­maan elämäänsä.

    Mitä näyt­töö sul­la on sii­tä, että toi­meen­tu­lo­tuen kas­vat­ta­mi­nen aut­taa huo­no-osai­sia löy­tä­mään puolisoita?

    Outo kysy­mys, ottaen huo­mioon ettei toi­meen­tu­lo­tuen kas­vat­ta­mi­nen ole mie­les­tä­ni tar­peen. Sanoin jo aiem­min, että vika on mie­les­tä­ni tavas­sa, jol­la tuen saa — ei niin­kään sen mää­räs­sä (ts. kan­na­tan perustuloa).

  191. Eli­na,

    Aja­tus­ten tai tau­lu­jen arvoa ei aina kan­na­ta mita­ta yksi­no­maan nyky­het­kes­sä ja yksi­no­maan omas­sa sen­het­ki­ses­sä vii­te­ryh­mäs­sä. Usein on kyl­lä ihan käy­tän­nöl­lis­tä tyy­tyä lähiym­pä­ris­tön anta­maan välit­tö­mään palaut­tee­seen, mut­ta samal­la on sel­vää, että jos kaik­ki oli­si­vat aina teh­neet noin, usko­ma­ton mää­rä nykyi­sin tun­ne­tuis­ta ihmis­kun­nan saa­vu­tuk­sis­ta oli­si jää­nyt toteu­tu­mat­ta (myös osa niis­tä, jot­ka eivät olleet yksit­täi­sen, pölyi­seen kam­mioon­sa hau­tau­tu­neen suur-ajat­te­li­jan väläh­dyk­sen­omai­sia neronleimauksia).

    Perään­kuu­lu­tan taas sitä diver­si­teet­tiä. On ihan täy­sin okei, jos sinä toi­mit joh­don­mu­kai­ses­ti noin kuin sanot. Mut­ta teks­tis­tä­si tulee kuva, että pidät tätä lisäk­si ainoa­na oikea­na tapa­na toi­mia, mitä se tie­ten­kään ei ole.

    Jos ei ottai­si yhteis­kun­nal­ta vas­taan yhtään mitään, niin voi­sin­kin arvos­taa. Nyt ei ole yhtään mitään arvos­tet­ta­vaa minun näkökulmastani.

    Mjoo, no mä kyl­lä arvos­tan kovas­ti sitä, että joku käyt­tää toi­meen­tu­lo­tu­ken­sa Az:n tavoin. Kun nyt ver­ra­taan sii­hen, mihin moni muu sitä käyt­tää. Arvos­tan! Ole sinä rau­has­sa arvostamatta.

    …nuo­ren mie­hen elä­mäs­sä sek­su­aa­li­nen onnis­tu­mi­nen tai epä­on­nis­tu­mi­nen on kes­kei­nen asia. 

    Kes­ki­mää­rin var­maan, mut­ta Az ei ole kes­ki­mää­räi­nen nuo­ri mies. En väi­tä tie­tä­vä­ni hänes­tä sen enem­pää, mut­ta väi­tän tun­te­va­ni ihmi­siä (myös mie­hiä), joil­le bio­lo­gi­nen lisään­ty­mi­nen ei ole elä­mäs­sä yhtä kes­keis­tä kuin omien aja­tuk­sien­sa levit­tä­mi­nen yhteis­kun­taan mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Az vai­kut­taa tar­vit­se­van har­vi­nai­sen vähän mui­den hyväk­syn­tää noin muu­ten­kin, joten enpä pitäi­si sitä yhtään usko­mat­to­ma­na, jos tämä välin­pi­tä­mät­tö­myys ulot­tui­si jos­sain mää­rin myös sek­su­aa­li­suu­den alueelle.

  192. Minä en aina­kaan tapu­tel­lut sel­kään. Az:n kir­joi­tus oli hyvä, kos­ka se kuva­si sen, mitä toi­meen­tu­lo­tu­ki mer­kit­see joil­le­kin ihmi­sil­le, eli ilmais­ta lou­nas­ta. Ongel­ma ei ole siis toi­meen­tu­lo­tuen taso, vaan se, että on ihmi­siä, jot­ka eivät pär­jää Az:n tapaan noin vähällä. 

    Oli Az vää­ri­nym­mär­ret­ty nero tai ei (tätä emme voi oikein tie­tää), niin jokais­ta vää­ri­nym­mär­re­tyä neroa koh­den maa­il­mas­ta löy­tyy var­maan pari­kym­men­tä ihan oikein ymmär­ret­tyä änky­rää, joi­den aja­tuk­set ja ilmai­su nyt vaan ovat pielessä. 

    Yli­opis­to­maa­il­man “kor­rup­tioon” tai mis­tä iki­nä yllä nyt oli­kaan kyse, niin itse jon­kun ver­ran sii­nä hen­gail­lee­na voin tode­ta, että ihmi­siä siel­lä­kin on, joten jos ei tule ihmis­ten kans­sa toi­meen, ei var­maan oikein tule toi­meen yli­opis­to­maa­il­mas­sa­kaan. Kos­ka kaik­ki tie­de ja tie­to on ole­mas­sa vain ihmis­ten tie­to­na ja saa min­kään­lai­sen mer­ki­tyk­sen, jos ihmi­set sen omak­su­vat, ja kos­ka kes­kei­nen reit­ti, jota tie­to lopul­ta pää­tyy yhteis­kun­taan, on tämä jär­jes­tel­mä, aka­tee­mi­sen maa­il­man ulko­puo­lel­le jät­täy­ty­vät “nero” nyt vaan usein pää­tyy täy­sin mar­gi­naa­liin ja hänen mah­dol­li­ses­ti arvok­kaat aja­tuk­sen­sa jää­vät ikui­ses­ti unho­laan. Plus se, mitä sanoin vää­ri­nym­mär­re­tyis­tä neroista.

  193. Saa­ra
    Jos nyt kui­ten­kin haluam­me var­mis­taa hei­dän­kin pär­jää­mi­sen­sä, joil­la on lap­sia (pär­jää­mi­sen kus­tan­nus­ra­ken­ne on sil­loin aivan eri­lai­nen kuin nuo­rel­la yksi­näi­sel­lä poi­ka­mie­hel­lä), tai jot­ka halua­vat löy­tää puo­li­son ja saa­da tule­vai­suu­des­sa lap­sia, Az:ta ei kan­nat­tai­si käyt­tää esimerkkinä.

    Jos on jo etu­kä­teen sel­vää, ettei ole kos­kaan mah­dol­lis­ta elät­tää omia lap­si­aan, nii­tä ei pitäi­si teh­dä eikä yhteis­kun­nan­kaan pitäi­si roh­kais­ta siihen. 

    Toi­sek­seen, mitä parem­pi sosi­aa­li­tur­va, sitä enem­män saam­me pari­suh­de­mark­ki­noil­ta syr­jäy­ty­nei­tä nuo­ria mie­hiä. Ei kai sosi­aa­li­tur­vas­ta voi teh­dä dem­mois­ta, että mie­hil­le mak­se­taan enem­män kuin nai­sil­le, jot­ta he voi­si­vat hou­kut­taa köy­hiä nai­sia vai­moik­sen­sa? Pikem­min­kin yhteis­kun­ta toi­mii päin­vas­toin, jos­ha­lu­aa mak­si­moi­da tukia, nai­sen ei kan­na­ta men­nä naimisiin.

    Az voi hyvin­kin olla yhteis­kun­nal­le suu­rem­mak­si hyö­dyk­si omaa tie­tään kulkemalla 

    Az:n hyö­dyk­si voi las­kea vain sen, ettei hän tee aktii­vi­ses­ti hait­taa kai­kil­le muil­le rötös­te­le­mäl­lä, vaan elää pie­nel­lä tuel­laan häi­rit­se­mäs­tä mui­ta. Muu­ten­han hänes­tä ei ole yllä­pi­to­kus­tan­nuk­siin ver­rat­ta­vaa hyö­tyä ja hänen elät­tä­mi­sen­sä on yhteis­kun­tam­me har­joit­ta­maa laupeudentyötä.

  194. Saa­ra,

    Minus­ta az:n “val­ta­ra­ken­tei­den kysee­na­lais­ta­mi­nen, auk­to­ri­teet­tien uhmaa­mi­nen” jne. ver­tau­tuu lähin­nä mur­ro­si­käi­sen kiukutteluun. 

    Äis­kä ja iskä on v*tun idioot­te­ja, mut­ta ruo­ka-aikaan kyl­lä ollaan koto­na ja viik­ko­ra­ha kel­paa. Kuten az sumei­le­mat­ta käyt­tää näi­den paho­jen val­ta­ra­ken­tei­den suo­mia etui­suuk­sia hyväk­seen. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me on val­ta­ra­ken­tei­den tuo­tos mitä puhtaimmillaan. 

    Tuol­lai­nen jur­nut­ta­mi­nen vel­jen koke­mus­ten poh­jal­ta yli­opis­to­maa­il­mas­ta nimet­tö­mä­nä Osmon blo­gil­la on yhtä hyö­dyl­lis­tä kuin kat­toon syl­jes­ke­ly hiki­ko­me­ros­sa maa­ten. Pitäi­si men­nä itse sys­tee­miin mukaan ja sisäl­tä­päin pyr­kiä muut­ta­maan omal­la toi­min­nal­laan koke­mi­aan epäkohtia. 

    Mjoo, no mä kyl­lä arvos­tan kovas­ti sitä, että joku käyt­tää toi­meen­tu­lo­tu­ken­sa Az:n tavoin. Kun nyt ver­ra­taan sii­hen, mihin moni muu sitä käyttää.

    Miten oikein kuvit­te­let ihmis­ten toi­meen­tu­lo­tu­ken­sa käyt­tä­vän? Osta­vat hen­gis­sä pysy­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät hyö­dyk­keet ja lopun käyt­tä­vät omien pre­fe­rens­sien­sä mukai­ses­ti — vaik­ka­pa istu­vat kapakassa. 

    Mik­si kir­jo­jen osta­mi­nen ja tie­to­ko­neel­la istu­mi­nen on joten­kin arvos­tet­ta­vam­paa. En ymmär­rä taas yhtään sinua.…

    Voi tie­tys­ti aja­tel­la, että kapa­kas­sa istu­mi­nen pidem­män pääl­le tuo ter­vey­son­gel­mia ja kulu­ja yhteis­kun­nal­le. Mut­ta jos kes­ki­ver­to toi­meen­tu­lo­tu­ki­asia­kas pako­tet­tai­siin osta­maan jäl­jel­le jää­vil­lä rahoil­la filo­so­fis­ta kir­jal­li­suut­ta ja vie­lä­pä luke­maan sitä, niin mie­len­ter­vey­son­gel­mia sii­tä var­mas­ti seu­rai­si ja näin ollen yhtä lail­la kus­tan­nuk­sia yhteiskunnalle.

  195. Saa­ra:

    Ja esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tä, jon­ka elä­män­hal­lin­ta on kun­nos­sa, otet­tiin tyyp­pi, joka per­soo­nal­li­suu­del­taan ja elä­män­ta­voil­taan poik­ke­aa huo­mat­ta­vas­ti normaalista.

    Joo poik­ke­aa toki per­soo­nal­li­suu­del­taan ja elä­män­ta­voil­taan, mut­ta ei elä­män­hal­lin­nal­taan. Se mihin mate­ri­aa­li­sen elin­ta­son­sa käyt­tää on toki yksi­löl­lis­tä, mut­ta az:n esi­merk­ki puhuu sen puo­les­ta, että mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on yllät­tä­vän kor­kee tuil­la, jos tie­tää mitä tekee.

    Sit jos ei tie­dä mitä tekee, niin rahan lisää­mi­nen mah­dol­li­ses­ti pahen­taa tilannetta.

  196. Art­tu­ri:

    az:n esi­merk­ki puhuu sen puo­les­ta, että mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on yllät­tä­vän kor­kee tuil­la, jos tie­tää mitä tekee. 

    Aivan ja ennen kaik­kea, jos ei tun­ne tar­vit­se­van­sa sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä mui­den kans­sa. Se, mikä minus­ta mer­kit­tä­vim­min erot­ta az:n Ade­nocos­ta (jos Ade­nocon sai­raus jäte­tään sivuun), on se, että az ei tun­ne tar­vit­se­van­sa juu­ri lain­kaan sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä ja siten ei kulu­ta sii­hen juu­ri lain­kaan rahaa, kun taas Ade­nocol­la tämän har­ras­ta­mi­nen oli oikeas­taan se tär­kein syy, mik­sei­vät rahat tun­nu riittävän. 

    Nyt sit­ten kysy­mys on, että onko sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen yllä­pi­to nor­maa­lia eten­kin niin, ettei anna perik­si sta­tuk­ses­taan ja anna mui­den parem­min toi­meen­tu­le­vien toi­mia maksajina?

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että ne, jot­ka eivät tie­dä, mitä teke­vät, eivät toden­nä­köi­ses­ti saa tilan­net­taan paran­net­tua, vaik­ka heil­le kaa­det­ta­vaa raha­mää­rää lisät­täi­siin. Tähän liit­tyen raa­im­pi­na ehdo­tuk­si­na olen jopa kuul­lut sel­lais­ta, että juo­poil­le pitäi­si kaa­taa lisää rahaa, jot­ta joi­si­vat itsen­sä hen­gil­tä nopeammin.

  197. Hen­ki­lö­koh­tai­suu­det ovat itsel­le­ni yhden­te­ke­viä. Nii­den esit­tä­jä ei kui­ten­kaan voi tie­tää, onko nimi­mer­kin taka­na ole­va louk­kaus­yri­tys­ten­sä koh­de herkkä/helposti hajal­le menevä/tms. lähe­tel­les­sään puh­taas­ti satut­ta­mis­tar­koi­tuk­ses­sa kir­joi­tet­tu­ja vies­te­jään tai “diag­noo­se­jaan”. Sikä­li ne ker­to­vat lähet­tä­jäs­tään, sekä yllä­pi­tä­jäs­tä, joka ne pääs­tää mode­raa­tios­ta lävit­se, sekä näi­den vies­tien peu­kut­ta­jis­ta. Ver­taa: http://www.soininvaara.fi/2011/03/14/moderointi-tiukentuu/

    Minul­la ei ole rei­si­tas­kus­hort­se­ja, jois­sa käve­li­sin taka­puol­ta­ni raa­pien ympä­ri huo­net­ta, ei aiko­mus­ta pysyä lap­set­to­ma­na, en pysyt­te­le nel­jän sei­nän sisäl­lä, en ole era­koi­tu­nut, enkä ole väit­tä­nyt, että haluai­sin muut­taa yhteis­kun­nan vain sel­lai­sek­si, jos­sa asuu itse­ni kal­tai­sia ihmisiä.

    Mut­ta joku “az” on ilmei­ses­ti kaik­kea tätä. Lisäk­si täl­lä “az”:lla on sek­su­aa­li­sia per­ver­sioi­ta ja eri­lai­sia pel­ko­ti­lo­ja ja tämä “az” herät­tää huo­mio­ta jul­ki­sil­la pai­koil­la.. ja kym­me­niä mui­ta täl­lai­sia väitteitä.

    Mikä tämän “kes­kus­te­lun” funk­tio oli? Suun­tai­sin tämän kysy­myk­sen lähin­nä Osmol­le, joka tuon kai­ken pääs­ti esi­mo­de­raa­tios­taan lävit­se. Mitä ilmei­sim­min sen näh­den kes­kus­te­lun arvoiseksi.

    Alku­pe­räi­nen point­ti, jos kukaan sitä enää muis­taa, kos­ki vuo­kran jäl­keen jää­vän 400+ euron suu­rui­sen tuen osto­voi­maa. Kysy­mys­tä sii­tä, mihin se kuluu, jos tulok­se­na on, kuten ylei­ses­sä vasem­mis­to­lai­ses­sa litur­gias­sa on, ruo­ka­jo­noi­hin tur­vau­tu­mi­sen pak­ko tai lei­pää huu­ta­va vatsa.
    En väit­tä­nyt, että oli­sin jokin yli-ihmi­nen, kun pär­jään hyvin 400 eurol­la. Mie­les­tä­ni oli­si päin­vas­toin louk­kaa­vaa väit­tää, että jokin laa­ja mää­ri­tel­tä­vä ihmis­ryh­mä ei sii­hen kyke­ni­si. Esi­mer­kik­si 150 euron kuu­kausit­tai­set ruo­ka­me­not, mik­si ne oli­si­vat ylivoimaiset? 

    Joten­kin tun­tuu, että moni kom­men­toi­ja vaa­ti kah­ta saman­ai­kais­ta vaa­det­ta: 1) On aja­tel­ta­va nämä ihmi­set sen ver­ran avut­to­mik­si, että 400 euroa tar­koit­taa heil­le masen­ta­vaa köy­hyyt­tä. 2) Tätä avut­to­muut­ta ei saa kui­ten­kaan mai­ni­ta yhteis­kun­nal­li­sek­si ongel­ma­koh­dak­si. On tees­ken­nel­tä­vä muka­na, että ongel­ma kor­jaan­tuu 25 lisäeu­rol­la, jot­tei ketään lou­ka­ta. Muu­ten on yli­mie­li­nen ja tunteeton.

    Kysyin myös, voi­ko miten­kään olla kes­tä­vää, että tämän tuen fak­tu­aa­li­nen taso ja mini­mi­pal­kas­ta suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sä vuo­kran jäl­keen käteen jää­vä osuus ovat osto­voi­mal­li­ses­ti niin lähel­lä toi­si­aan, ettei juu­ri mitään eroa ole.

    Osmon vas­taus tähän on sel­lai­nen har­kin­nan­va­rai­suus, jon­ka hän itse tie­tää, että on täy­sin mah­do­ton toteut­taa. Ei sosi­aa­li­vi­ran­omai­nen voi olla tuo­ma­ri­na arvioi­mas­sa ihmis­ten “elä­män­hal­lin­taa” näi­den ker­to­mus­ten ja ole­mus­ten perus­teel­la, kun se ammat­ti­lai­sel­ta­kin vaa­ti­si pal­jon pereh­ty­mis­tä. Tulok­se­na oli­si mie­li­val­tai­suut­ta ja ihmis­ten koke­muk­sia oikeus­mur­his­ta ja eriar­voi­suu­des­ta. Ehkä myös joi­den­kin ryh­mien suo­si­mi­ses­ta ja sii­tä vas­ta melu syntyisi.

    Osmo on myös täy­sin tie­toi­nen, ettei­vät toi­mi­va perus­tu­lo ja kor­kea perus­tur­va voi kun­nol­la toteu­tua saman­ai­kai­ses­ti, mut­ta on eri tavoin kier­tä­nyt tätä kes­keis­tä point­tia kaik­ki ne vuo­si­kym­me­net kun on perus­tu­loa aja­nut. Aina­kin tämä on käsi­tyk­se­ni hänen kir­jois­taan. Tähän kysy­myk­seen ei kos­kaan tule pit­käl­le mene­vää vastausta.

    Syy ongel­maan on sel­keä: Kor­kea perus­tu­lo las­ki­si mata­la­palk­kai­sen työn hou­kut­te­le­vuut­ta enti­ses­tään. Läh­tö­ta­son pitäi­si sik­si olla tar­peek­si alhai­nen suh­tees­sa alhai­sim­piin kuu­kausi­palk­ka­ta­soi­hin. Perus­tu­lon ja mata­la­pal­kan välis­sä pitäi­si olla tar­peek­si kirit­tä­vää, tar­peek­si alhai­sel­la marginaaliveroprosentilla.
    Muu­toin jom­mal­le kum­mal­le näis­tä kah­des­ta ryh­mäs­tä työn­te­ko ei kannata/houkuta.

    Minus­ta esi­mer­kik­si täs­tä oli­si ollut pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­paa _keskustella_, kuin sek­su­aa­li­sis­ta fetis­seis­tä ym.

    Tuon aiheen kom­ment­toin­nin taus­tak­si ker­roin itses­tä­ni muu­ta­mal­la rivil­lä. Asper­ger. Työs­tä kiel­täy­ty­mi­nen. Kiin­nos­tus yhteis­kun­ta­tie­tei­siin. Ne oli­vat sivu­point­ti ja vain pari riviä taustoitusta.

    Täs­tä sit­ten syn­tyi täy­sin käsit­tä­mä­tön kym­me­nien vies­tien ?????, jos­sa nimi­mer­kin takaa kir­joit­ta­vas­ta hen­ki­lös­tä teh­tiin luon­neh­din­to­ja (oli­vat sit­ten näen­näi­ses­ti hyvää tar­koit­ta­via tai sil­kan ilkeä­mie­li­syy­den tuo­tos­ta), joi­ta tera­peut­ti ei ammat­tie­tiik­kan­sa poh­jal­ta sai­si teh­dä kuin vas­ta usean kas­vok­kain tapah­tu­neen tapaa­mis­ker­ran jäl­keen. Eksak­te­ja luon­neh­din­to­ja motii­veis­ta, luon­tees­ta, elä­män­ta­voit­teis­ta, joi­den var­muuus oli häm­mäs­tyt­tä­vää luok­kaa, kun ihmi­nen ei usein tun­ne täl­lais­ten osal­ta kun­nol­la edes puo­li­so­aan, jon­ka kans­sa on asu­nut saman katon alla vuosikausia.
    Kuin hyvin uskot voi­va­si tun­tea toi­sen ihmi­sen 1000 blo­gi­kom­men­tin perus­teel­la? Kysyn vaka­vis­sa­ni, kos­ka ilmei­ses­ti olit­te vakavissanne.

    Kyse oli­si hie­man samas­ta, jos rupe­ai­sim­me täl­lä blo­gil­la kes­kus­te­le­maan 100+:lla vies­til­lä sii­tä, mik­si Eli­na on yksin­huol­ta­ja ja mil­lai­nen hän on yksin­huol­ta­ja­na (hauk­kui­sim­me hänet tie­tys­ti kuten täl­lai­seen kou­lu/­työ­paik­ka-kiusaa­mis­ta muis­tut­ta­vaan ilmi­öön kuu­luu) ja perus­te­li­sim­me kom­ment­tim­me hänen täl­le blo­gil­le lähet­tä­mien­sä vies­tien poh­jal­ta. Sit­ten kom­men­toi­sim­me tois­tem­me kom­ment­te­ja aivan kuin ne oli­si­vat ilmei­siä tosi­asioi­ta todel­li­ses­ta lihaa ja ver­ta ole­vas­ta hen­ki­lös­tä “Eli­na”. “Kyl­lä, Eli­na todel­la­kin on tuol­lai­nen, mutta…”

    Eli­na kyl­lä aloit­ti hyvin “En kyl­lä tun­ne hän­tä, mut­ta…”, Osmo oli­si mode­raa­tio­pää­tök­sel­lään voi­nut päät­tää kes­kus­te­lun sii­hen ja tode­ta aiheen olleen perus­tur­van.

    Vies­tien lähet­tä­mi­nen on yksi asia, nii­den jul­kai­se­mi­nen on toi­nen, nii­den tuke­mi­nen on kol­mas ja vas­ta­pai­nok­si yhdel­lä vies­til­lä las­ket­ta­va kri­tiik­ki koko tätä “kes­kus­te­lua” koh­taan on neljäs.

    Mik­si kukaan Turk­ka Lou­e­ka­ria lukuu­not­ta­mat­ta ei toden­nut, että tämä ei ole asial­lis­ta keskustelua?
    Nyt on aivan yksi ja sama, että olin tämän, aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni, asiat­to­man kes­kus­te­lun koh­tee­na, en väli­tä sii­tä, ja ehkä kes­kus­te­lu jois­ta­kin oli hyvin­kin sivis­ty­nyt­tä. En louk­kaan­tu­nut, Eli­na voi puo­les­ta­ni aivan vapaas­ti jat­kaa luon­neh­din­to­jaan “sek­su­aa­li­suu­des­ta­ni” ym.
    Ehkä hän ker­too seu­raa­vak­si japa­ni­lai­ses­ta lon­ke­ro­por­nos­ta tai…

    Haluai­sin ymmär­tää tämäh “kes­kus­te­lun” ilmiö­tä ulko­puo­li­sen tark­kai­li­jan näkö­kul­mas­ta. Mis­tä täs­sä oli kysymys?

    OK, ymmär­rän hyvin, että tapa­ni kes­kus­tel­la on jois­ta­kin yli­mie­li­nen ja hal­vek­su­va. Jot­kut näke­myk­sis­tä myös käy­vät var­mas­ti vas­ta­kar­vaan. Ehkä näi­tä kär­jis­ti “sosi­aa­li­pum­mius”.
    Ehkä myös pidem­mät kir­joi­tuk­set koe­taan “esit­tä­mi­sek­si” tms. mut­ta itsel­le­ni kyse on vain sii­tä, että asiat ovat vaikeita.

    Joku voi­nee kor­ja­ta, mut­ta en ole täl­lä blo­gil­la kui­ten­kaan hauk­ku­nut ketään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Olen sano­nut, että näke­mys Y on mie­les­tä­ni vää­rä. Ehkä jopa type­rä. Tai, että älyk­kyys on tär­keä teki­jä myös yhteis­kun­ta­tie­teis­sä, eikä kyse ole vain mie­li­pi­teis­tä, joi­den perus­te­lu ei ole tar­peel­lis­ta. Tai jon­kin muun vähem­män kor­rek­tin tai yli­mie­li­sel­tä vai­kut­ta­van yhteis­kun­nal­li­sen tai tie­teel­li­sen käsi­tyk­sen, kuten elä­män­hal­lin­nan ongel­mat perus­tur­van riit­tä­mi­ses­sä hyvään elä­mään, mut­ta yrit­täen perus­tel­la näkemyksen.

    Täs­tä koko­nai­suu­des­ta puut­tu­nee emoo­tio tai toi­nen, jon­ka nyt missaan.

    Kos­ka mie­les­tä­ni lähin ver­ro­ke tapah­tu­neel­le ilmiöl­le — oudok­si näh­dyn yksi­lön louk­kaa­mi­sen yrit­tä­mi­nen sek­su­aa­li­suut­ta ym. myö­ten ver­tais­tu­ke­vi­ne peu­ku­tuk­si­neen ja kom­ment­tei­neen — on koulu/työpaikkakiusaaminen, niin oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la osal­lis­tu­neil­ta, mikä sen mie­les­tän­ne oikeut­ti. Jos työ­pai­kal­la joku hölöt­tää kovaan ääneen tau­ko­huo­nees­sa tai on muu­ten omi­tui­nen tai ei kat­so sil­miin, niin ehkä on ihan ok, että muut työn­te­ki­jät rupea­vat hän­tä työ­po­ru­kan “Eli­nan” vana­ve­des­sä diag­no­soi­maan hänen kuul­ten­sa. Jos tyyp­pi on psyy­kel­tään lisäk­si heik­ko, niin on ehkä sit­ten pian työt­tö­mä­nä tai mie­len­ter­veys­hoi­dos­sa. Entä sit­ten, mitäs ei ollut normaali?
    Oli­sin tuol­lai­sis­sa diag­noo­sien heit­tä­mi­ses­sä tois­ten ihmis­ten kas­voil­le hyvin varo­vai­nen, kos­ka ette voi tie­tää, kuin­ka kyke­ne­vä tai haa­voit­tu­va teil­le tun­te­ma­ton vas­ta­puo­li on nii­tä käsittelemään.

    Toi­sen outous ei nii­tä oikeu­ta. Eikä oikeu­ta poliit­ti­set näke­myk­set. Täl­lai­set hyvin pit­käl­le hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin mene­vät kom­men­tit ovat kui­ten­kin täy­sin eri asia kuin kärk­käim­mät­kään yleis­tä­vät yhteis­kun­nal­li­set näkemykset.

    Lue­tun ymmär­tä­mi­ses­tä vie­lä, täs­tä off-topic­kis­ta, jota en aloit­ta­nut vaan johon vas­ta­sin n. sadan vies­tin jäl­keen; vel­je­ni koke­muk­sil­la yli­opis­tol­ta on itsel­le­ni ollut suh­teel­li­sen vähäi­nen vai­ku­tus. Lähin­nä vah­vis­ti näke­myk­siä, joi­ta oli ollut jo 6–7 vuot­ta aiem­min, tei­ni-ikäi­ses­tä läh­tien. Näi­tä yhteis­kun­ta­tie­tei­tä voi ymmär­tää mene­mät­tä itse yli­opis­tol­le. Luke­mal­la nii­den näky­vien nimien mm. pro­fes­so­rien artik­ke­lei­ta ja kir­jo­ja. Kuten yllä kehu­tun Pato­mäen, joka on mie­les­tä­ni hyvin yksioi­koi­nen ajat­te­li­ja, vaik­ka kan­sain­vä­li­ses­ti­kin tahol­laan arvos­tet­tu. Yksioi­koi­nen esi­mer­kik­si kir­jas­saan, jos­sa hän raken­taa futu­ro­lo­gi­sia ske­naa­rioi­ta. Val­ta­vas­ti teki­jöi­tä puut­tuu hänen ske­naa­riois­taan. Ilmei­ses­ti Pato­mä­ki uskoo kai­ken­kat­ta­val­le maa­il­ma­non­gel­mien seli­tyk­sel­leen, eli “uus­li­be­ra­lis­mil­le”, alis­tu­van niin kult­tuu­rien, tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kuin pal­jon muun­kin. Hän myös itse ker­too olleen­sa tämän suun­tais­ta miel­tä n. 25 vuot­ta. Minus­ta hänen näke­myk­sen­sä on niin rajat­tu, että se on vää­rä. Ei vain rajat­tu näkö­kul­ma vaan vää­rä. Olen myös aika var­ma, että oikein mikään argu­ment­ti maa­il­mas­sa ei hänen näke­mys­tään juu­ri muut­tai­si. Pian on taas päin­vas­toin tulos­sa uusi kir­ja ‘maa­il­man­de­mo­kra­tias­ta’ tai jos­tain täl­lai­ses­ta uto­pias­ta. Enem­män kuin Pato­mäen vää­räs­sä ole­mi­nen itseä­ni kiin­nos­taa tämä ylei­nen omak­su­tuis­sa näke­myk­sis­sä pysy­mi­sen ilmiö.

    Ymmär­rän ris­ti­rii­dan, että minul­la on oma näke­myk­se­ni näi­den kon­struk­ti­vis­tis­ten, pal­jol­ti sosio­eko­no­mian ympä­ril­lä pyö­ri­vien “tie­tei­den” tasos­ta, joil­la vas­tauk­set usein tun­tu­vat ole­van jo etu­kä­teen sel­vil­lä ja myös pysy­vät sel­vi­nä, kai­kil­le kri­tii­kil­le immuu­ni­na ja kuurona.
    Kes­kei­nen point­ti on: Min­kä asian­ti­lan, mik­si sen niin näen, yri­tän perus­tel­la tie­dol­li­ses­ti. Sosi­aa­li­nen pai­ne ei sitä muu­ta. Tie­dol­li­set perus­teet mahdollisesti. 

    (nimim. Tie­de­mies on aina­kin aiem­min ollut näis­tä saman­suun­tais­ta miel­tä, mitä hänen blo­gi­aan olen luke­nut (mm. Pin­ke­rin kommentointi).
    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta jos­kus lukea hänen jul­kai­su­jaan ja min­kä hän kat­soo nii­den rele­vant­tiu­dek­si esi­mer­kik­si niil­le aihe­ky­sy­myk­sil­le, joi­ta Pin­ker käsit­te­li. Voi­si­ko näh­dä — ja miten — tut­ki­van­sa esi­mer­kik­si sosio­lo­gi­aa tai kan­sain­vä­lis­tä poli­tiik­kaa mie­lek­kääs­ti Hel­sin­gin Yliopistolla.)

    En ole kut­su­nut itseä­ni nerok­si, enkä ole uhon­nut kir­joit­ta­va­ni jotain mul­lis­ta­vaa teo­ri­aa. Lähin­nä teen sitä, mikä ainoas­sa elä­mäs­sä, jon­ka täl­lä pal­lol­la elän, tekee minut tyy­ty­väi­sek­si elä­mää­ni. Ihmi­siä todel­la­kin löy­tyy hyvin eri­lai­sia, muu­al­ta­kin kuin eksoot­ti­sis­ta mais­ta ja kult­tuu­reis­ta. Tämä ei aina­kaan omas­ta mie­les­tä­ni ole rikos, olla poik­kea­va monel­la tapaa. 

    En perus­te­le mihin kaik­kiin emo­tio­naa­li­siin syi­hin tämän tär­keys itsel­le­ni poh­jaa, mut­ta se on näin.
    Toki oli­si muka­va, jos sai­si jotain aikai­sek­si­kin, mut­ta ei minul­la ole sen suh­teen illuusioi­ta, kos­ka nime­no­maan läh­den sii­tä, että nämä kysy­myk­set ovat äärim­mäi­sen vai­kei­ta. Ehkä lii­an vai­kei­ta. Ei hait­taa vaik­ka en 20 vuo­teen edes yrit­täi­si jul­kais­ta kuin omaan työ­pöy­dän laa­tik­koon. Se ei ole mikään fiksaatio.

    Koko tämän kes­kus­te­lun ei mie­les­tä­ni oli­si pitä­nyt kuu­lua täl­le blo­gil­le. Ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni oli aihees­ta. Pit­käs­ti, mut­ta aihees­ta. Jos itses­tään jotain pal­jas­taen kir­joit­taa aihees­ta, niin ei sen pitäi­si olla oikeus muut­taa kes­kus­te­lua täs­tä hen­ki­lös­tä käy­tä­väk­si sadal­la vies­til­lä. Ehkä sii­hen oli tur­ha läh­teä pro­vo­soi­vas­ti itse­ään puo­lus­te­le­maan tai heit­tä­mään alen­ta­via kom­ment­te­ja 110–130 tms., oli­si pitä­nyt vain antaa olla, mut­ta kes­kus­te­lun asia­ta­so ja luon­ne oli­vat mitä olivat.

    Osmo oli­si voi­nut sen kes­keyt­tää alkuun­sa, mut­ta ilmei­ses­ti täl­lä on ollut jotain makaa­be­ria viih­dear­voa tai jotain muu­ta arvoa. En yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­rä. Yhä palaan sii­hen aja­tuk­seen, että joten­kin vas­taa­val­la ilmiöl­lä syn­tyy kou­lu- ja työ­paik­ka­kiusaa­mis­ta. Outo, eri­lai­nen ja epä­so­si­aa­li­sek­si näh­ty oikeut­taa jou­kol­la hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin mene­mi­sen. Ei nii­tä suju­va­sa­nai­sia ja fil­maat­ti­sia ote­ta kohteiksi.

    Tämä kes­kus­te­lu oli myös aika hyvä muis­tu­tus sii­tä, mik­si netis­sä ei kan­na­ta kir­joit­taa omal­la nimel­lään. Tai jos kir­joi­tat, niin vain hyvin har­maas­ti ja näky­mät­tö­mäs­ti. Älä vahin­gos­sa­kaan pal­jas­ta itses­tä­si mitään mah­dol­lis­ta heik­kou­dek­si näh­tä­vää. Nyt nimel­lä kir­joi­tet­tu­na, nimeen oli­si lii­tet­ty­nä Eli­nan, Saa­ran ja muu­ta­man muun “diag­noo­sit” sek­su­aa­li­suu­des­ta, arvois­ta, luon­tees­ta, elä­män­ta­voit­teis­ta jne. suo­raan google-haus­ta sil­mil­le pon­nis­ta­va­na. Jos vaik­ka kui­ten­kin sat­tui­si jos­kus etsi­mään töitä.

    Täl­le blo­gil­le en enää kir­joi­ta ja tämä on vain oma näke­myk­se­ni, mut­ta minus­ta tämän blo­gin ala­mä­ki asia­kes­kus­te­lun alus­ta­na alkoi, kun kom­ment­tien pis­tey­tyk­set ilmaantuivat.

    Sosi­aa­li­nen ele­ment­ti on sit­tem­min tul­lut näi­hin pal­jon voi­mak­kaam­min mukaan, ja tämä runk­kaa­mi­sis­ta ym. puhu­mi­nen on oma lakipisteensä.

    Voin hyvin­kin olla vää­räs­sä syis­tä ja ilmiös­tä, mut­ta en näe enää point­tia. Sitä 400+ euroa ja sen mer­ki­tys­tä kos­ke­via kom­ment­te­ja ei löy­dy seas­ta kuin muutama.

    1. Poh­din pit­kään, onko oikein jul­kais­ta noit kovin hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin mene­viä spe­ku­laa­tioi­ta az:n elä­män­ta­vas­ta. Jos az oli­si toi­mi­nut omal­la nimel­lään, en oli­si jul­kais­sut. Az:n otta­ma näkö­koh­ta oli kui­ten­kin sik­si mie­len­kiin­toi­nen, että sal­lin ihmis­ten arvuu­tel­la, mik­si asiat eivät aina ole kuten ilta­päi­vä­leh­det väittävät.
      Huo­mau­tab edel­leen, että suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta tulee toi­meen yhtä vähäl­lä rahal­la kuin az, ilman, että tämä herät­tää arve­lu­ja suku­puo­li­ses­ta suun­tau­tu­mi­ses­ta tai sen puuttumisesta.

  198. Oli Az vää­ri­nym­mär­ret­ty nero tai ei (tätä emme voi oikein tie­tää), niin jokais­ta vää­ri­nym­mär­re­tyä neroa koh­den maa­il­mas­ta löy­tyy var­maan pari­kym­men­tä ihan oikein ymmär­ret­tyä änky­rää, joi­den aja­tuk­set ja ilmai­su nyt vaan ovat pielessä. 

    Täs­tä nousee jat­ko­ky­sy­mys: saa­vat­ko nyt vää­ri­nym­mär­re­tyt nerot niin pal­jon aikaan, että kan­nat­taa elät­tää kaik­ki 21 “sosi­aa­li­pum­mia”? Äkki­sel­tään tulee mie­leen eräs yksin­huol­ta­ja­äi­ti, joka ei hakeu­tu­nut töi­hin, vaan kir­joit­ti sosi­aa­li­tur­van varas­sa kah­vi­las­sa tari­naa lai­min­lyö­dys­tä orpo­po­jas­ta, joka oli­kin vel­ho ja sai kut­sun sisä­op­pi­lai­tok­seen. Sen tari­nan tuo­toil­la on myö­hem­min kus­tan­net­tu yhtä jos toista.

  199. Az,

    Oon samaa miel­tä sii­tä, et noi mai­nit­se­mie­si nimi­merk­kien diag­no­soin­nit meni öve­riks eikä liit­ty­ny asi­aan. Mut on tos nyt vähän näkö­har­haa muka­na, et 100+ vies­tis­sä olis pui­tu sun hen­ki­lö­koh­tai­sia omi­nai­suuk­sia. Käy­tän­nös­sä sun hen­ki­lön ana­ly­soin­nis­ta vas­tas lähin­nä kaks nimi­merk­kiä enkä oikees­taan usko kum­man­kaan tar­koit­ta­neen pahaa. Niil tais olla lähin­nä kes­ki­näi­nen kamp­pai­lu käyn­nis­sä sii­tä, kum­pi on kovem­pi diag­no­soi­ja eikä nii­den näkö­kul­mas­ta ehkä ees ollu enää mer­ki­tys­tä kenes­tä ne puhu. Peu­kut­ta­jat taas lie­nee peuk­ku­jen mää­ris­tä pää­tel­len pit­käl­ti satun­nai­sia luki­joi­ta. Vaki­kom­men­toi­jien osal­ta en läh­tis näil­lä tie­doil­la ver­taa­maan koulukiusaamisilmiöön.

    Yhä palaan sii­hen aja­tuk­seen, että joten­kin vas­taa­val­la ilmiöl­lä syn­tyy kou­lu- ja työ­paik­ka­kiusaa­mis­ta. Outo, eri­lai­nen ja epä­so­si­aa­li­sek­si näh­ty oikeut­taa jou­kol­la hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin mene­mi­sen. Ei nii­tä suju­va­sa­nai­sia ja fil­maat­ti­sia ote­ta kohteiksi

    Mun arvion mukaan sua pide­tään täl­lä blo­gil­la sekä suju­va­sa­nai­se­na että jon­kin­lai­se­na sta­tus­ni­mi­merk­ki­nä. En oikeen nää vas­taa­vuut­ta tossa.

    Toi­vot­ta­vas­ti et lope­ta kir­jot­ta­mis­ta tääl­lä. Mun lis­tal­la oot yks niis­tä noin vii­des­tä nimi­mer­kis­tä, joi­den vies­tit tulee käy­tän­nös­sä aina luettua.

  200. Az, hyvä kir­joi­tus jäl­leen. Itse olin jo alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­se­si pää­koh­dis­ta (eten­kin sii­tä, miten 400:lla eurol­la tulee toi­meen, jos toi­mii fik­sus­ti) samaa miel­tä, joten en tie­dä, mis­tä vie­lä haluat kes­kus­te­lua. Mie­les­tä­ni moni muu­kin on esit­tä­nyt sanal­li­ses­ti saman kan­nan ja peuk­kui­na var­maan vie­lä useampi.

    Oikeas­taan se, mis­tä itse oli­sin ollut kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan sinul­ta, oli­si kom­ment­ti Ade­nocon tilan­tee­seen ja sil­lä mitään vai­ku­tus­ta tee­sei­hi­si toi­meen­tu­lo­tuel­la selviytymisestä. 

    Ja jos vie­lä haluat vie­dä kes­kus­te­lua eteen­päin, niin oli­sit nyt anta­nut oman kan­ta­si esit­tä­mää­si ongelmaan:“toimiva perus­tu­lo ja kor­kea perus­tur­va eivät voi kun­nol­la toteu­tua saman­ai­kai­ses­ti”. Onko tee­si­si oman koke­muk­se­si perus­teel­la se, että perus­tu­los­ys­tee­mis­sä ilman mitään teke­mät­tä saa­ta­van perus­tu­lon pitää olla mata­lam­pi kuin se, mitä itse saat nykyi­sin? Kuin­ka pal­jon matalampi?

    1. Ade­nocon ongel­ma on, että hän on syyl­lis­ty­nyt kol­mi­kan­nan sil­mis­sä antee­k­asian­ta­mat­to­maan rikok­seen; ryh­ty­nyt yrit­tä­jäk­si, vaik­ka nor­mi­kan­sa­lai­sen kuu­luu olla pal­kan­saa­ja. Ilman tätä har­ha-askel­ta kaik­ki toimisi.
      Vaka­vam­min ottaen, yrit­tä­jil­le oli­si laa­dit­ta­va oma sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä, joka ei yri­tä mat­kia pal­kan­saa­jien järjestelmää.

  201. az:

    Vies­tien lähet­tä­mi­nen on yksi asia, nii­den jul­kai­se­mi­nen on toi­nen, nii­den tuke­mi­nen on kol­mas ja vas­ta­pai­nok­si yhdel­lä vies­til­lä las­ket­ta­va kri­tiik­ki koko tätä “kes­kus­te­lua” koh­taan on neljäs.

    Oot oikees­sa. Mei­dän olis pitä­ny kri­ti­soi­da Eli­naa + kump­pa­nei­ta aikaisemmin.

    Noh nyt kun mai­to on jo kaa­tu­nut, niin oon sun kans­sa samaa miel­tä. Noi kir­joi­tuk­set olis pitä­ny jät­tää kir­jot­ta­mat­ta ja julkaisematta.

  202. Tuen kyl­lä Az:aa täs­sä suh­tees­sa, eli minus­ta­kin hen­ki­löön mene­vät spe­ku­laa­tiot meni­vät lii­an pit­käl­le. Niil­tä ei voi oikein vält­tyä koko­naan, kun arvioi­daan anek­doo­tin mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä laa­jem­min. Minus­ta on ilmeis­tä kom­men­tin perus­teel­la, että suu­rin osa toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vis­tä ei kyke­ne itse­ku­riin, jota 150 euron ruo­ka­ku­lut mie­les­tä­ni vaa­ti­si­vat, ja esi­tin­kin täs­tä eri­lai­sia skenaarioita. 

    Pyrin myös ole­maan otta­mat­ta kan­taa hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la noi­hin “vää­rin ymmär­ret­ty nero”-spekulaatioihin, tote­sin vain jotain yleis­tä. Minus­ta lisäk­si joku Har­ry Pot­ter on aika huo­no perus­te­lu toimeentulotuelle. 

    Mitä tulee omaan suh­tee­see­ni aka­tee­mi­seen yhteis­kun­ta­tie­tee­seen, en todel­la­kaan voi­si kuvi­tel­la teke­vä­ni sosio­lo­gis­ta tms. tut­ki­mus­ta, mut­ta syy­nä on yksin­ker­tai­ses­ti se, etten ole asias­ta sii­nä mää­rin kiin­nos­tu­nut. En oikein ymmär­rä Az:n kysy­mys­tä yllä, sil­lä jul­kai­su­ni (ole­tan että hän puhuu tie­teel­li­sis­tä jul­kai­suis­ta­ni) käsit­te­le­vät lähin­nä eri­lais­ten abstrak­tien mate­maat­tis­ten mal­lien yksin­ker­tais­ta­mis­ta niin, että nii­den omi­nai­suu­det säi­ly­vät, mut­ta omi­nai­suuk­sien sel­vit­tä­mi­nen tulee yksin­ker­tai­sem­mak­si, sekä näi­tä las­ken­nal­li­sia pro­ses­se­ja. En oikein tajua mitä rele­vans­sia yhteis­kun­ta­tie­teel­lä sii­nä olisi… 

    Muu­ten, Row­ling eio­le mikään hyvä esi­merk­ki sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­väs­tä yksi­lös­tä, ja vaik­ka oli­si­kin, hän oli­si uniik­ki esi­merk­ki. Kan­nat­taa huo­mioi­da, että Har­ry Pot­ter- bran­din arvok­si on arvioi­tu 15 mil­jar­dia dol­la­ria, mut­ta sosi­aa­li­tur­vaan käy­te­tään Euroo­pas­sa noin kak­si­sa­taa­sa­ta­ker­tai­nen sum­ma vuo­des­sa. Ei kovin hyvä investointi.

  203. Kos­ka nimi­mer­kit ovat vain nimi­merk­ke­jä vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa, niin az muo­dos­tui kom­men­teis­sa­ni jon­kin­lai­sek­si edus­ta­man­sa elä­män­ta­van sym­bo­lik­si enkä tar­koit­ta­nut koh­dis­taa hen­ki­löön sinän­sä yhtään mitään. Hen­ki­löön koh­dis­ta­mi­seen tar­vit­tai­siin hen­ki­lö ja sitä ei minul­le täs­sä ole. 

    Kaik­ki sano­mi­se­ni ovat siis vain vai­ku­tel­maa az:n itsen­sä sanomisista. 

    Jos elää sano­jen­sa mukaan hyvin 40 pro­sent­tia lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuen perus­osal­la, niin minus­ta on yksin­ker­tai­ses­ti mah­do­ton yhtä­lö, että viet­täi­si nor­maa­lia sosi­aa­lis­ta elä­mää mök­ki­reis­sui­neen, veneen vuo­krauk­si­neen, ravin­to­la­käyn­tei­neen, kum­mi­lap­sen synt­tä­rei­neen etc. 

    Sii­tä pää­tel­mä äärim­mil­leen vede­tys­tä aske­tis­mis­ta ja jon­ki­nas­tei­ses­ta era­koi­tu­mi­ses­ta. Reis­tas­kus­hort­sit oli­vat nuo­ri­so­kie­lel­lä ilmais­ten läp­pää, mut­ta sekin nyt kolah­ti vää­räl­lä tavalla. 

    Sek­su­aa­li­suu­des­ta kysyin ihan puh­taas­ta ute­liai­suu­des­ta. Ylei­seen elä­män­ko­ke­muk­seen perus­tuen nuo­ri mies, jol­la ei ole opis­ke­li­ja- tai työs­sä käy­vän sta­tus­ta rajaa kyl­lä suu­ren jou­kon seu­rus­te­lusuh­tee­seen haluk­kais­ta nai­sis­ta pois. 

    Se mitä sanoin nuo­ren mie­hen sek­su­aa­li­suu­des­ta yli­pään­sä, oli vil­pit­tö­mäs­ti tar­koi­tet­tu vain ylei­sen tason pohdinnaksi. 

    Kyl­lä minul­ta aina­kin sai­si tie­dus­tel­la yksin­huol­ta­jan sek­sie­lä­mäs­tä — en näe kysy­mi­ses­sä kos­kaan mitään louk­kaa­vaa. Itse­pä­hän minä pää­tän mitä vas­taan vai vas­taan­ko mitään. 

    Minä­kin Roguen tavoin oikein mie­lel­lä­ni luen az:n kom­ment­te­ja ja olen hyvin­kin saman­mie­li­nen mones­ti. Itse­reflek­tion puu­te ja täy­del­li­nen huu­mo­rin­ta­jut­to­muus vähän las­kee pis­tei­tä, mut­ta ehdot­to­mas­ti sil­ti par­hai­ta kirjoittajia. 

    Eli jos anteek­si­pyyn­nös­tä on kiin­ni, niin täs­sä se tulee: 

    Anteek­si az! Älä­kä lähde…

    Eri­tyi­ses­ti anteek­si elä­män­pel­ko-kom­men­tis­ta. Itse asias­sa lai­toin­kin Osmon mei­liin toi­veen, että har­kit­see sen jul­kai­se­mis­ta itse. Mut­ta jul­kai­si nyt kui­ten­kin, mut­ta minä­hän sii­tä vas­tuus­sa joka tapauk­ses­sa olen, ei Osmo.

  204. Az kir­joit­taa:

    Näi­tä yhteis­kun­ta­tie­tei­tä voi ymmär­tää mene­mät­tä itse yliopistolle.”

    Kaik­kia tie­tei­tä voi ymmär­tää mene­mät­tä itse yli­opis­tol­le. Tie­tei­siin vai­kut­ta­mi­nen sen sijaan vaa­tii ei vain yli­opis­tol­le mene­mis­tä mut­ta myös tie­dyh­tei­söön liit­ty­mis­tä. Tie­deyh­tei­söön liit­ty­mi­seen vaa­di­taan tiet­ty­jen riit­tien suo­rit­tai­mis­ta: gra­du ja mie­luus­ti myös väi­tös­kir­ja on saa­ta­va aikai­sek­si. Nii­den myö­tä uskot­ta­vuus kas­vaa ja aja­tuk­sil­le saa enem­män kuu­li­joi­ta — vaik­ka­pa sit­ten hyvien kus­tan­ta­jien kus­tan­ta­mi­na kirjoina. 

    On myös hyvä ymmär­tää, että tie­teen teke­mi­seen kuu­luu pal­jon muu­ta­kin kuin kir­jo­jen kir­joit­ta­mi­nen ja lukeminen.

  205. Tie­de­mies kir­joit­ti ettei Har­ry Pot­te­rien äiti J.K. Row­ling ole hyvä esi­merk­ki sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­väs­tä. Muu­ten­kin, Row­ling ei käsit­tääk­se­ni kiel­täy­ty­nyt työs­tä kir­joit­taak­seen Har­ry Pot­te­rei­ta sosi­aa­li­tur­van varas­sa joten sii­nä­kin ase­tel­ma ero­aa Azista.

    Eli­na tote­aa 40% lei­ka­tus­ta toi­meen­tu­lo­tuen perus­osas­ta ettei se ihan nor­maa­lia elä­mää mah­dol­lis­tai­si. Itse las­kin, että jos kyke­ni­si­kin pitä­mään ruo­ka­bud­je­tin 150 eurossa/kk niin muu­hun kulu­tuk­seen jäi­si vain 100 euroa/kk lei­ka­tus­ta perus­osas­ta n 250 euroa/kk. Kun sii­tä sata­ses­ta kus­tan­taa puh­tau­den, pie­net lää­ke­ku­lut, laa­ja­kais­tan, sano­ma­leh­den, bus­si­li­pun yms niin elä­män pitää olla 100% ilman mitään yllät­tä­vää jot­ta sel­viäi­si. Täs­sä­kin voi tie­ten­kin tode­ta, että kir­jas­tois­sa on käy­tet­tä­vis­sä tie­to­ko­neet ja laa­ja­kais­tat ja siel­lä voi lukea leh­det­kin. Eikä mat­kus­taa­kaan tar­vit­se bus­sil­la vaan voi ajaa hal­val­la pol­ku­pyö­räl­lä yms. Jos tulee yllä­tyk­siä niin sos­suun vaan hake­maan har­kin­nan­va­rais­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea nii­hin yllä­tys­me­noi­hin. Suu­rim­mal­ta osal­ta sel­lai­nen toden­nä­köi­ses­ti evä­tään mut­ta ehkä jot­kut sel­lai­sia onnis­tu­vat kui­ten­kin saamaan.

  206. Olis­ko pikem­min­kin niin että Az:n ja Ade­nocon suu­rin ero on his­to­rias­sa. Az on aina tul­lut vähäl­lä toi­meen. Ade­nocon elä­mäs­sä taas on ollut aiko­ja, jol­loin hänel­lä on ollut enem­män rahaa käy­tös­sään ja jol­loin hän on luo­nut tapo­ja (suku­lais­käyn­nit, kah­vi­lat, mat­kus­ta­mi­nen, etc), jois­ta luo­pu­mi­nen on vai­kea­ta ja tuskallista. 

    Jos siis halu­aa elää “muka­vas­ti” 400 eurol­la kuus­sa, on hyvä ettei kos­kaan ole saa­nut mer­kit­tä­väs­ti enem­pää. Eli ei ole oppi­nut lii­an hyvälle. 

    Itse­kin eli opis­ke­luai­koi­na­ni hyvin vähin varoin, jou­duin jopa välil­lä hake­maan rahaa sos­sus­ta. Pär­jä­sin ihan OK asu­mal­la yhtei­sös­sä, teke­mäl­lä itse ruo­ka­ni ja viet­tä­mäl­lä aikaa­ni mui­den vähä­va­rais­ten ystä­vie­nin kans­sa ja käyt­tä­mäl­lä pää­osan ajas­ta­ni opiskeluun.

    Mikä­li tulo­ta­so­ni nyt putoi­si 400 euroon kuus­sa (eli mur­to-osaan nykyi­ses­tä), minun oli­si kyl­lä hyvin vai­kea­ta pala­ta opis­ke­luai­ko­je­ni tapoi­hi­ni. Sik­si ajat­te­lin­kin jat­kaa työ­elä­mäs­sä kun­nes ter­veys van­huu­den koit­taes­sa pettää.

  207. Sem­moi­nen meta-huo­mio, itse­kin mode­roi­nee­na, että ensin­nä­kin aihees­sa pysy­my­mi­nen on koh­tuu­ton vaa­ti­mus ja toi­sek­si mikä tahan­sa vähän­kään pit­käi­käi­sem­pi net­ti­pop­poo nyt vaan menee vähän juo­ro­ker­hok­si. Ja sem­moi­sia vies­te­jä joi­den­ka kans­sa raa­pii par­taa että tämä on kyl­lä sii­nä rajoil­la että jul­kai­sen­ko tulee yhä enem­män, ja sit­ten päät­tää jotain, yleen­sä väärin.

    Todet­ta­koon että tämä on vies­ti on kir­joi­tet­tu reisitaskushorteissa.

  208. OS kir­joit­ti: “yrit­tä­jil­le oli­si laa­dit­ta­va oma sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä, joka ei yri­tä mat­kia pal­kan­saa­jien järjestelmää”

    En oikein ymmär­rä mik­si jär­jes­tel­mä ei voi­si olla sama. Pal­kan­saa­jien jär­jes­tel­mää ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta mat­kia, kos­ka se ei ole täy­sin toi­mi­va, mut­ta kan­nat­tai­si kai pyr­kiä yhte­näi­seen järjestelmään.

    Asi­aa voi kat­soa sii­tä näkö­kul­mas­ta, että nyt tukien varas­sa ole­val­le pitäi­si mah­dol­lis­taa sekä uusi palk­ka­työ että yrit­tä­mi­nen, ja myös puo­li­päi­vä­työt ja pie­ni­muo­toi­nen yrit­tä­mi­nen ja työt­tö­myys­kin yhtai­kaa tai vuo­ro­tel­len. Jär­jes­tel­män oli­si siis hyvä olla sau­ma­ton, jot­ta liik­keet noi­den kol­men ken­tän välil­lä oli­si­vat help­po­ja ja kannustinloukuttomia.

  209. Az,

    Sosi­aa­li­nen sys­tee­mi nyt vain toi­mii niin, että jos joku ker­too itses­tään vas­taa­via jut­tu­ja kuin sinä, muut kiin­nos­tu­vat ja seu­raa kai­ken­lai­sia reak­tioi­ta. Vain vähem­mis­tö ihmi­sis­tä pysyy tuol­lai­sen jäl­keen tiu­kas­ti “asia­lin­jal­la” (asia lai­naus­mer­keis­sä, kos­ka psy­ko­lo­gi­set ja sosi­aa­li­set ilmiöt ovat omas­ta mie­les­tä­ni asi­aa sii­nä mis­sä kaik­ki muu­kin). Näin on, vaik­ka kuin­ka sanoi­sim­me, ettei niin pitäi­si olla. Sik­si en itse enää odo­ta ihmi­sil­tä täl­lais­ten hen­ki­lö­koh­tais­ten näkö­kul­mien ohit­ta­mis­ta kyl­män vii­leäs­ti, vaan hyväk­syn fak­ta­na että niis­tä syn­tyy kes­kus­te­lua, jos joku tar­jo­aa täl­lai­seen kes­kus­te­luun mate­ri­aa­lia (kuten itse tulit ilmei­ses­ti tar­koit­ta­mat­ta­si tehneeksi).

    Kes­kus­te­lun syn­ty­mi­nen viit­taa kiin­nos­tuk­seen; sii­hen, että aihees­sa on jota­kin ihmi­sil­le vie­ras­ta, uut­ta ja tun­te­ma­ton­ta. Itse­hän olen myös huo­mat­ta­van outo hen­ki­lö, ja oli­sin ollut mm. täy­del­li­nen kou­lu­kiusaa­mi­sen koh­de, ellen oli­si suh­tau­tu­nut kiusaa­mis­yri­tyk­siin silk­ka­na tie­don­ja­no­na, ja ollut myös val­mis tyy­dyt­tä­mään tuo­ta tie­don­ja­noa. Kos­ka asioi­den esiin otta­mi­nen, käsit­te­ly ja poh­din­ta ryh­mä­ti­lan­teis­sa on omas­sa elä­mäs­sä­ni osoit­tau­tu­nut hyö­dyl­li­sek­si itsel­le­ni ja muil­le, en osaa kovas­ti kart­taa sitä sil­loin­kaan kun puhee­na on jon­kun toi­sen hen­ki­lön elä­mä ja valin­nat. Eten­kin jos hen­ki­lö itse valit­see tuo­da hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­taan kes­kus­te­lun koh­teek­si. Jos huo­ma­sit, en tart­tu­nut aihee­seen heti. Ensin ilmai­sin toi­vee­ni saa­da tie­tää lisää hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta valin­nois­ta­si taus­toi­neen, ja vas­ta tätä tie­toa tar­jot­tua­si tul­kit­sin, että niis­tä oli­si ok myös kes­kus­tel­la (pahoit­te­lut virhetulkinnasta).

    Vie­lä sivu­huo­mio­na: käy­tin sinus­ta sanaa erak­ko, ja viit­ta­sin sil­lä valin­taa­si jät­täy­tyä yli­opis­ton ulko­puo­lel­le, vaikka/koska tie­teen teke­mi­nen on into­hi­mo­si. En muu­hun. Sana­va­lin­ta oli kyl­lä huo­li­ma­ton. Muu­ten­kin olen yrit­tä­nyt varoa esit­tä­mäs­tä sel­lai­sia luon­neh­din­to­ja, jot­ka eivät sel­väs­ti tule ilmi omis­ta teks­teis­tä­si (las­ten halua­mis­ta jäin miet­ti­mään; tosin kysyin sii­hen­kin tar­ken­nus­ta sinulta).

    Lopul­ta­kin, jos kes­kus­tel­laan perus­tur­vas­ta, on minus­ta täy­sin asial­lis­ta käsi­tel­lä aihet­ta myös yksit­täis­ta­pauk­sien kaut­ta. Näin­hän teit itse­kin omaa yksit­täis­ta­paus­ta­si valot­ta­mal­la. Toki jon­kin­lais­ta koh­te­liai­suut­ta sopi­si minun­kin mie­les­tä­ni olet­taa, ja Eli­nan sät­ti­mi­set (niin täs­sä kuin monis­sa aiem­mis­sa­kin aiheis­sa) ylit­tä­vät sen rajan, mitä itse pidän sopi­va­na tai tar­peel­li­se­na. Kos­ka kes­kus­te­lun alla on nime­no­maan kaik­kia ihmi­siä kos­ket­ta­va perus­tur­va, on kui­ten­kin voi­ta­va teh­dä huo­mioi­ta sii­tä, mil­lä tavoin esil­lä ole­va yksit­täis­ta­paus poik­ke­aa sii­tä, mil­lai­sia ihmi­set yleen­sä ovat. Tus­kin voit olla täs­tä eri mieltä.

  210. Pot­te­rit ovat tapaus sinän­sä, mut­tei ainoa lajis­saan. Minus­ta on ihan hyvä asia, että jos ihmi­sel­lä on hur­ja palo teh­dä jotain eri­tyis­tä, niin se on mah­dol­lis­ta tin­ki­mäl­lä kulu­tus mini­miin ja elä­mäl­lä kurinalaisesti.

  211. Ongel­ma sii­nä, mik­si kes­kus­te­lu 400+ euron riit­tä­vyy­des­tä ei oikein irtoa, on uskoak­se­ni, että tar­vit­ta­van rahan mää­rä riip­puu niin pal­jon hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta tar­ve-erois­ta. Kak­si ääri-esi­merk­kiä, Az ja Ade­noca, riit­tä­vät jo mie­les­tä­ni osoit­ta­maan tämän. Mie­les­tä­ni ei ole yksin­ker­tai­ses­ti mah­dol­lis­ta sanoa, mikä oli­si sel­lai­nen mini­mi­sum­ma, jol­la kaik­ki tuli­si­vat sopi­vas­ti toi­meen mut­ta kukaan ei edes omas­ta mie­les­tään yltä­kyl­läi­ses­ti. Ennem­min­kin kyse on sii­tä, mikä on se koh­tuul­li­nen mini­mi­ta­so, jol­la kukaan ei jou­du kär­si­mään koh­tuut­to­mas­ti köy­hyy­des­tä. Jos sii­tä seu­raa, että joku, jon­ka elä­mään mer­ki­tys­tä tuo­vat asiat ovat edul­li­sem­pia kuin toi­sen, jol­la ei ole har­vi­nai­sia eri­kois­ruo­ka­va­lioi­ta tai sai­rauk­sia, jon­ka ystä­vät ja suku­lai­set asu­vat kaik­ki tai suu­rin osa lyhyen mat­kan pääs­sä itses­tä jne, pys­tyy elä­mään täl­lä tuel­la mie­les­tään leveäs­ti, niin sen ei pitäi­si olla muil­le ongel­ma. Minus­ta on tör­ke­ää, että perus­tur­van varas­sa elä­vän ihmi­sen odo­te­taan nöy­ris­te­le­vän hil­jai­ses­ti ja kii­tol­li­se­na veron­mak­sa­jia, eivät­kä he sai­si olla ylpeäs­ti omia itse­jään, ihmisinä.

    Sen sijaan ongel­ma oli­si sii­nä, mikä­li kovin moni ihmi­nen alkai­si vali­ta perus­tur­van varas­sa elä­mi­sen työn­teon sijaan. Jokai­sel­la tulee kyl­lä olla tähän täy­si oikeus, eikä ketään saa täl­lai­ses­ta valin­nas­ta syyl­lis­tää, mut­ta jär­jes­tel­män tuli­si olla sel­lai­nen, että valit­se­mi­ses­sa vaik­ka pie­nim­pien­kin palk­ka­luok­kien ja perus­tur­van välil­lä on kysy­mys kui­ten­kin sel­väs­tä mate­ri­aa­li­ses­ta eros­ta. Nykyi­sin tilan­ne on kui­ten­kin, että pie­nim­pien palk­ka­luok­kien ja toi­meen­tu­lo­tuen väli­nen ero on mel­ko ole­ma­ton, var­sin­kin jos ottaa huo­mioon työ­teon aiheut­ta­man vapaa-ajan kutis­tu­mi­sen mini­maa­li­sek­si. Nykyi­sin siis perus­tur­vaa voi pitää hou­kut­te­le­va­na vaih­toeh­to­na työn­teol­le, mikä­li valit­se­val­la hen­ki­löl­lä ei ole suu­rem­pia yhteis­kun­nal­li­sia ambi­tioi­ta. Mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­tä kun on hyvin mah­dol­lis­ta teh­dä palk­ka­työn ulko­puo­lel­la­kin. Vapaa­eh­tois­työ on täs­tä oival­li­nen esimerkki.

    Jos halu­taan läh­teä pyr­ki­mään koh­ti tilan­net­ta, jos­sa työn­te­ko oli­si sel­väs­ti hou­kut­te­le­vam­pi vaih­toeh­to, on teo­rias­sa kol­me vaihtoehtoa:

    a) nos­te­taan pie­nim­piä palk­ko­ja tar­peek­si kau­as perus­tur­van yläpuolelle.

    b) pudo­te­taan perus­tur­vaa tar­peek­si alas, tai

    c) uudis­te­taan koko perus­tur­va-palk­ka­työ­jär­jes­tel­mä rakenteellisesti.

    B on mie­les­tä­ni pudo­tet­ta­va käy­tän­nös­sä vaih­toeh­dois­ta pois, kos­ka perus­tur­va ei sil­loin täyt­täi­si tar­koi­tus­taan ja aiheut­tai­si yhä enem­män Ade­nocan kal­tai­sia tapauk­sia. A:ta SAK jo ehdot­ti­kin, saa näh­dä miten käy. Tämä kui­ten­kin huo­mioi palk­ka­työ­nä käy­tän­nös­sä vain koko­päi­väi­sen palk­ka­työn ja teki­si sii­tä aina­kin toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti perus­tur­vaa hou­kut­te­le­vam­man vaih­toeh­don. Sen sijaan se ei huo­mioi yhä kas­va­vaa pät­kä- ja osa-aikais­töi­den osuut­ta. Tämä vaih­toeh­to teki­si täys­päi­väi­ses­tä vaki­tui­ses­ta työs­tä entis­tä kan­nat­ta­vam­paa, mut­ta kan­nus­taa vie­lä vähem­män otta­maan sitä työ­tä vas­taan, mitä toden­nä­köi­sim­min oli­si tar­jol­la. Kan­na­tan siis myös tätä vaih­toeh­toa, mut­ta tätä ongel­maa se ei ratkaise.

    Sik­si pääs­tään vaih­toeh­toon C, joka täs­sä tapauk­ses­sa tar­koit­taa perus­tu­loa. Mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja var­mas­ti on, mut­ta tämä on aina­kin mie­les­tä­ni hyvä. Suu­ruu­den tuli­si olla sel­lai­nen, että stan­dar­di­tu­kien (asu­mis­tu­ki jne.) kans­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea ei enää tar­vit­tai­si vaik­kei oli­si mitään ansio­tu­lo­ja. Nyt koro­tet­ta­van perus­päi­vä­ra­han suu­rui­nen siis vähin­tään, vii­si­sa­taa ei rii­tä. Tämä oli­si rat­kai­se­va muu­tos, kos­ka se var­mis­tai­si perus­tur­van varas­sa elä­vil­le riit­tä­vän mini­mi­toi­meen­tu­lon, mut­ta teki­si samal­la työn­teos­ta sil­ti hou­kut­te­le­vam­man vaih­toeh­don. Oli­si jär­ke­vää vas­taa­not­taa myös pät­kä-/osa-aika­töi­tä, kos­ka niis­tä saa suh­tees­sa työn mää­rään ihan yhtä pal­jon käteen kuin pidem­piai­kai­ses­ta tai täys­päi­väi­ses­tä työ­suh­tees­ta­kin, mut­ta sil­ti oli­si aina kan­nat­ta­vam­paa teh­dä täys­päi­väis­tä työ­tä. Mikään ei sil­ti estäi­si ilman­kin työ­tä pär­jää­mis­tä, ja jos onni suo­sii, niin jopa ihan hyvin.

  212. Mik­si kukaan Turk­ka Lou­e­ka­ria lukuu­not­ta­mat­ta ei toden­nut, että tämä ei ole asial­lis­ta keskustelua?”

    Itse kyl­lä aloi­tin tuon suun­tai­sen kom­men­tin kir­joit­ta­mi­sen, mut­ta eili­sen työ­päi­vän jäl­kei­nen väsy­mys vei voi­ton, kohe­rens­si jäi puut­tu­maan, ja jätin hom­man kes­ken. Onko­han tämä nyt sit­ten sitä koh­ta­lon ironiaa?

    Mie­les­tä­ni on täy­sin pos­ke­ton­ta, että maas­sa jos­sa koko­nai­nen yksi kol­mas­osa “työi­käi­sis­tä” (ikä­haa­ruk­ka 15–64 on huo­no työi­käi­sen mää­ri­tel­mäk­si) tekee jotain muu­ta kuin työ­tä, on muka joten­kin hal­vek­sut­ta­vaa jos ei suos­tu kär­si­mään työt­tö­myy­des­tään. Onko jon­kun nuo­ren jul­lin her­ne­mais­si­papri­ka todel­la tör­kein­tä mah­dol­lis­ta yhteis­kun­nan varo­jen haas­kaus­ta? Nimi­merk­ki az lie­nee kai­kin mah­dol­li­sin tavoin niin mar­gi­naa­li­nen tapaus, että itse sääs­täi­sin peli­verk­ka­ri­ni toi­seen repimiskertaan.

    Tie­ten­kin oli­si parem­pi, jos nimi­merk­ki az teki­si hyö­dyl­lis­tä työ­tä sen sijaan, että eläi­si mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Jää näh­tä­väk­si, osoit­tau­tuu­ko hänen nykyi­nen panos­tuk­sen­sa tule­vai­suu­des­sa hyö­dyl­li­sek­si vai ei. Useim­mat ihmi­set eivät kui­ten­kaan kos­kaan ole niin etuoi­keu­tet­tu­ja, että sai­si­vat teh­dä todel­lis­ta kut­su­mus­työ­tään, joten täl­lai­sen vaa­ti­muk­sen osoit­ta­mi­nen yhteis­kun­nal­le on mie­les­tä­ni outoa. Vai kenen kut­su­mus on sii­vo­ta, myy­dä tai hit­sa­ta 40 vuot­ta perä­jäl­keen? Sil­ti nämä kaik­ki työt on jon­kun pak­ko teh­dä. Itse tein väli­vuo­si­na­ni varas­to­hom­mia, ja pidin sitä kai­kin tavoin parem­pa­na rat­kai­su­na kuin työttömyyttä.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta az on kui­ten­kin yhteis­kun­nal­le työ­tön hal­vim­mas­ta pääs­tä, ja tun­nen itse­kin monin­ker­tai­ses­ti pahem­pia kepu­li­kal­le­ja (näi­hin jut­tui­hin liit­tyy yleen­sä ansio­si­don­nai­sen lyp­sä­mi­nen pie­nim­mäl­lä mah­dol­li­sel­la työ­pa­nok­sel­la, ja se työs­sä­oloeh­to­han on lopul­ta hyvin lyhyt aika). Tus­kin hän myös­kään on mikään polii­sin van­ha tut­tu (kuten eufe­mis­mi kuu­luu), tai sen koom­min tyyp­pi joka oli­si saa­nut tai jät­täi­si työt­tö­myy­den perin­tö­nä suvussaan.

    Mitä taas tulee lii­an kär­ke­viin diag­noo­sei­hin, niin nuo­ren mie­hen osa se vain on sel­lai­nen, että val­taa ei ole ja sää­liä ei tipu. Sik­si mei­dät ensim­mäi­si­nä sotiin­kin lähe­te­tään. Mie­hen täy­tyy ansai­ta kel­poi­suu­ten­sa, ja sosi­aa­li­ses­ti poik­kea­va mies on auto­maat­ti­ses­ti omi­tui­nen, joil­le­kin jopa ällöt­tä­vä. Tämä hei­jas­tuu tavois­sa, joil­la muot­tei­hin sopi­mat­to­mis­ta mie­his­tä puhu­taan: Pum­mi, sur­ki­mus, luuse­ri, hyypiö.

    Nais­ten saa­mi­nen” on mas­ku­lii­ni­suu­den ylin mit­ta, joten sik­si spe­ku­laa­tiot sek­su­aa­li­suu­des­ta tule­vat niin hel­pos­ti esiin. Pidän tätä omi­tui­sel­la taval­la liki­nä­köi­se­nä, sil­lä Väes­tö­lii­ton per­he­ba­ro­met­rin 2009 mukaan noin kol­man­nes alle 30-vuo­tiais­ta mie­his­tä ei ole pari­suh­tees­sa, ja heis­tä noin yksi nel­jäs­osa ilmoit­taa ole­van­sa “aina­kin mel­ko yksi­näi­siä”. Onko siis vajaa 10% mie­his­tä joten­kin vial­li­sia? Jot­kut muis­ta­vat var­maan, mil­lai­sen vas­taan­o­ton eräs nuo­ri intel­lek­tuel­li-änky­rä sai pari vuot­ta sit­ten, kun meni avoi­mes­ti myön­tä­mään, että nais­ten puheil­le pää­sy on ollut tur­haut­ta­van vai­ke­aa. Rea­li­tee­tit ovat kui­ten­kin nämä ja nii­hin on totut­ta­va, vaik­ka ne saat­tai­si­vat epä­rei­lut ollakin.

  213. Ihmi­siä todel­la­kin löy­tyy hyvin eri­lai­sia, muu­al­ta­kin kuin eksoot­ti­sis­ta mais­ta ja kulttuureista. 

    Erit­täin hyvin kir­joi­tet­tu. Jos­kus tuos­sa yhden nört­ti­ka­ve­rin kans­sa jutel­tiin, että eri­lai­suu­den suvait­se­mi­sel­la tar­koi­te­taan nyky­kie­len­käy­tös­sä sitä, että vam­mai­sia, homo­ja ja ulko­maa­lai­sia ei saa syr­jiä. Sen sijaan neu­ro­lo­gis­ta moni­nai­suut­ta ei oikein suvai­ta, vaan pyri­tään kasvattamaan/kuntouttamaan ihmi­set samaan muottiin.

    Ehkä tämä­kin jos­kus muut­tuu, onhan homous­kin pois­tu­nut tautiluokituksesta.

  214. Jäi­tä hattuun!

    Nimi­merk­ki azin net­ti­his­to­ria käsit­tää lukui­san mää­rän häi­py­mi­siä foo­ru­meil­ta mil­loin min­kin syyn var­jol­la. Herk­kä­hi­piäi­syy­des­tä on osit­tain aina­kin kyse. 

    Eihän täs­sä mitään tapah­tu­nut. Eli­na ja Saa­ra läh­ti­vät spe­ku­loi­maan kysei­sen elä­män­ta­van syi­tä ja seu­rauk­sia. Ihan kiin­toi­saa luet­ta­vaa ainai­sen tek­nis­luon­toi­sen kes­kus­te­lun keskellä.

  215. plai­ne:

    Jokai­sel­la tulee kyl­lä olla tähän täy­si oikeus, eikä ketään saa täl­lai­ses­ta valin­nas­ta syyllistää

    Miten niin ei saa? Jos perus­tur­va on lii­an kor­kee niin, että jen­gi alkaa valit­seen sen vaik­ka nii­den tuot­ta­vuus on niin kor­kee, että ne vois saa­da töi­tä niin syyl­lis­tä­mi­nen­hän mah­dol­li­ses­ti vai­kut­taa hei­dän valin­taan­sa sil­leen, että mene­vät töihin.

    plai­ne:

    B on mie­les­tä­ni pudo­tet­ta­va käy­tän­nös­sä vaih­toeh­dois­ta pois, kos­ka perus­tur­va ei sil­loin täyt­täi­si tar­koi­tus­taan ja aiheut­tai­si yhä enem­män Ade­nocan kal­tai­sia tapauksia.

    Mun mie­les­tä perus­tur­vaa ei oo mitään jär­keä mitoit­taa syö­pä­sai­rai­den mukaan.

    Pal­jon parem­pi on pitää perus­tur­va pie­nem­pä­nä ja mak­saa syö­pö­po­ti­lail­le bonus­ta. Tus­kin kukaan nyt rupee syö­pää hank­ki­maan koro­te­tun toi­meen­tu­lon toivossa.

  216. Sylt­ty:

    Jos on jo etu­kä­teen sel­vää, ettei ole kos­kaan mah­dol­lis­ta elät­tää omia lap­si­aan, nii­tä ei pitäi­si teh­dä eikä yhteis­kun­nan­kaan pitäi­si roh­kais­ta siihen.

    Miten tämä on perus­tur­va­kes­kus­te­lun kan­nal­ta rele­vant­ti näkö­kul­ma? Kuin­ka monel­le ihmi­sel­le tämä mah­taa olla “jo etu­kä­teen sel­vää”? Mik­si perus­tur­vas­ta tuli­si päät­tää juu­ri täl­lais­ten ihmis­ten tar­pei­den perus­teel­la? Ja mik­si yhteis­kun­nan ei tuli­si roh­kais­ta ihmi­siä hank­ki­maan lapsia?

    Vuo­si sit­ten kävin työ­mat­kal­la Espan­jas­sa. Iltai­sin tuon van­han pik­ku­kau­pun­gin aukiot täyt­tyi­vät leik­ki­vis­tä lap­sis­ta van­hem­pi­neen. Nii­tä lap­sia oli ihan älyt­tö­miä mää­riä; Suo­mes­sa vas­taa­vaa näkee vain lap­sil­le suun­na­tuis­sa ylei­sö­ta­pah­tu­mis­sa. Sii­nä fii­lik­ses­sä oli jotain huo­mat­ta­van ter­ve­hen­kis­tä ja miel­lyt­tä­vää — ja samal­la suo­ma­lai­sen ihmi­sen näkö­kul­mas­ta hyvin outoa. Tun­tui kuin oli­si yhtäk­kiä tul­lut kes­kel­le jotain lef­fan kuvaus­set­tiä tmv.

    Minus­ta on aika outoa, että maas­sam­me las­ten hank­ki­mi­sen tär­keyt­tä ei pide­tä itsestäänselvyytenä.

    1. Vuo­si sit­ten kävin työ­mat­kal­la Espan­jas­sa. Iltai­sin tuon van­han pik­ku­kau­pun­gin aukiot täyt­tyi­vät leik­ki­vis­tä lap­sis­ta van­hem­pi­neen. Nii­tä lap­sia oli ihan älyt­tö­miä mää­riä; Suo­mes­sa vas­taa­vaa näkee vain lap­sil­le suun­na­tuis­sa yleisötapahtumissa. 

      Sub­jek­tii­vi­set koko­muk­set ovat jos­kus har­hai­sia. Espan­jas­sa on maa­il­man alhai­sim­piin kuu­lu­va syn­ty­vyys, pal­jon alem­pi kuin Suomessa.

  217. Saa­ran kom­men­tis­ta poimittua:

    Toki jon­kin­lais­ta koh­te­liai­suut­ta sopi­si minun­kin mie­les­tä­ni olet­taa, ja Eli­nan sät­ti­mi­set (niin täs­sä kuin monis­sa aiem­mis­sa­kin aiheissa)

    Voi­sin­ko saa­da täs­tä “sät­ti­mi­ses­tä” joi­tain esi­merk­ke­jä? Olen kyl­lä terä­vä­näp­päi­mis­töi­nen hen­ki­lö, mut­ta sät­ti­mi­nen mer­kin­nee sit­ten minul­le jotain aivan muu­ta kuin sinulle. 

    Mie­les­tä­ni en ole ketään sättinyt.

    Azia sanoin sosi­aa­li­pum­mik­si, kos­ka hän on sosi­aa­li­pum­mi. Sosi­aa­li­pum­mi sana­na on tie­tys­ti hal­ven­ta­va, mut­ta jos sosi­aa­li­pum­mi joten­kin mää­ri­tel­lään, niin hän täyt­tää kri­tee­rit kirkkaasti. 

    Mut­ta mitä muuta?

    Osmoa olen jos­kus koh­del­lut silk­ki­han­sik­kai­den sijas­ta met­su­rin kar­kea­pin­tai­sil­la käsi­neil­lä, mut­ta Osmo on nyt eri ase­mas­sa mui­hin näh­den. Hän voi jät­tää jul­kai­se­mat­ta kai­ken, mitä ei halua julkaista. 

    Ja Osmo ei mis­tään louk­kaan­nu eikä ole mikään prin­ses­sa tyy­liin (jot­kut nimel­tä mai­nit­se­mat­to­mat aal­la alka­vat muut).

    Osmo on äijä sen oikeas­sa ja alku­peä­räi­ses­sä merkityksessä!

  218. az:n kuvauk­set sosi­aa­li­tie­tei­den, joi­ta myös itse edus­tan, nyky­ti­las­ta ovat osu­via. Kuva on kui­ten­kin sii­nä mie­les­sä aika har­hai­nen (jos­kin itseop­pi­neil­le pri­va­te scho­la­reil­le tyy­pil­li­nen…), että aina­kin minä olen saa­nut aivan rau­has­sa gra­dua ja nyt väi­tös­kir­jaa teh­des­sä­ni kes­kit­tyä pel­käs­tään evo­luu­tio­teo­reet­ti­seen tut­ki­muk­seen kenen­kään estelemättä.

  219. >Eräs etii­kan pro­fes­so­ri kom­men­toi kerran
    >työt­tö­myy­des­tä: “Kun näet kadul­la työt­tö­män, lankea
    >hänen eteen pol­vil­le­si ja suu­te­le hänen jalkojaan,
    >sil­lä hän on työ­tön, että sinä et olisi.” 

    Täs­sä on oiva esi­merk­ki sii­tä, mitä eroa on vaik­ka­pa etii­kal­la ja tek­no­kraat­ti­sem­mil­la tie­teil­lä: etii­kan pro­fes­so­ril­la ei ole mitään ymmär­rys­tä tosie­lä­män syy-seuraussuhteista. 

    Hän­kö tosi­aan kuvit­te­lee työ­paik­ko­jen mää­rän ole­van täl­lais­ta nol­la­sum­ma­pe­liä? Ehkä nii­den oppi­kir­jo­jen ase­mes­ta tosi­aan kan­nat­tai­si ope­tel­la jotain hyö­dyl­li­sem­pää, kuten “haluat­te­ko myös rans­ka­lai­set annokseenne?”.

  220. Sub­jek­tii­vi­set koko­muk­set ovat jos­kus harhaisia. 

    Tilas­to­tie­teen ter­mi “har­hai­nen” on yleis­kie­les­sä vähän has­su ja voi vie­dä aja­tuk­set vää­rään suun­taan. Tämä sanoi­si “har­haan­joh­ta­va” tai “vää­ris­ty­nyt”.

    Jos halu­aa näh­dä “älyt­tö­miä mää­riä” pik­ku­lap­sia Suo­mes­sa, kan­nat­taa hakeu­tua sel­lai­sen aikaan leik­ki­puis­toon (tai tähän aikaan vuo­des­ta uima­ran­nal­le), mil­loin lap­set­to­mat vie­lä luke­vat aamu­leh­te­ään kah­vi­ku­pin äärel­lä. Iltai­sin suo­ma­lais­lap­set syö­vät koto­na iltapalaa.

  221. Perus­tur­va on Suo­mes­sa hyvä ja tuloe­rot pie­niä. On hyvä kysy­mys, kuin­ka pal­jon täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä kan­nat­taa rehel­li­ses­ti opis­kel­la ikä­viä ja ras­kai­ta ainei­ta, esim. matematiikkaa.

    Suo­men perus­tur­va- ja tuloe­ro­ym­pä­ris­tös­sä eten­kin moni nuo­ri mies eläi­si ehkä parem­man elä­män, jos jät­täi­si tyl­sät kouluaineet(luonnontieteet) vähem­mäl­le aina­kin nuo­ruu­des­sa, ja sen sijaan käyt­täi­si aikaa esim. urhei­le­mi­seen, bän­dis­sä soit­ta­mi­seen, juh­li­mi­seen ja hen­gai­luun. Jos nuo­ri mies käyt­tää aikaa enem­män luon­non­tie­tei­den sijaan edel­lä mai­nit­tui­hin asioi­hin, oma mark­ki­na-arvo nais­ten sil­mis­sä kas­vaa, sosi­aa­li­set tai­dot kehit­ty­vät ja elä­mä on muu­ten­kin muka­vam­paa. Kai­ken tämän hen­gai­lun voi teh­dä veron­mak­sa­jien rahoilla.
    Nört­tien työn tulok­set sosia­li­soi­daan poli­tii­kal­la, mut­ta hen­gaa­jat saa­vat pitää haus­kan ajan koko­naan itsellään.

    Jokai­sen van­hem­man kan­nat­taa patis­taa luku­touk­ka­poi­ka­lap­si­aan otta­maan ihan iisis­ti. Ei kou­lua kan­na­ta lei­kik­si pis­tää, mut­ta ei sii­hen kan­na­ta lii­kaa patis­taa poi­ka­las­ta, ellei pojal­le kou­lu ole oma into­hi­mo. Kor­kea­kou­luun vois men­nä aivan hyvin 20++:na, mut­ta hen­gai­lun suh­teen juna voi men­nä yllät­tä­vän nopeas­ti ohi.

    Nyt­hän nuo­ril­le mie­hil­le on koros­tet­tu kou­lut­tau­tu­mi­sen tär­keyt­tä ehkä vir­heel­li­ses­ti. Onko kou­luns­sa annet­tu vää­riä neu­vo­ja eten­kin nuo­ril­le miehille?

  222. Ja en tar­koi­ta nyt sitä, että huo­no-osai­sia ei kannt­tai­si aut­taa, vaan sitä, että nyky­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä, ket­kä sys­tee­miä osaa käyt­tää hyväkseen.

    Ote­taan­pa esi­merk­ki: hen­ki­lö ottaa kou­lun suh­teel­li­sen ren­nos­ti, mut­ta ei pis­tä sitä lei­kik­si. Samaan aikaan hen­ki­lö soit­taa bän­dis­sä, har­ras­taa urhei­lua jouk­ku­ees­sa ja viet­tää hyvää aikaa kave­rei­den kans­sa. Lukio vede­tään koh­tuul­li­ses­ti läpi, jon­ka jäl­keen men­nään kir­joil­le kou­luun, johon on help­po pääs­tä sisään. Kou­lus­sa ote­taan ren­nos­ti, ja kes­ki­ty­tään bai­laa­mi­seen ja opis­ke­li­ja­toi­min­taan. Kol­man­nen opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen kui­ten­kin ale­taan pänt­tää­mään kovaa kaup­pa­tie­tei­den kokee­seen, ja ovet avautuvat.

    Hen­ki­lö saa itsel­leen kai­ken hyvän sosi­aa­li­sen elä­män, mitä kysei­nen toi­min­ta tuot­taa. Laskut(välivuodet ensim­mäi­ses­sä opiskelupaikassa+tuet+myöhäisen mais­te­ri­na val­mis­tu­mi­nen) voi­daan mak­sat­taa veron­mak­sa­jil­la. Ei huo­no diili.

  223. Saa­ra kirjoitti: 

    Vuo­si sit­ten kävin työ­mat­kal­la Espan­jas­sa. Iltai­sin tuon van­han pik­ku­kau­pun­gin aukiot täyt­tyi­vät leik­ki­vis­tä lap­sis­ta van­hem­pi­neen. Nii­tä lap­sia oli ihan älyt­tö­miä mää­riä; Suo­mes­sa vas­taa­vaa näkee vain lap­sil­le suun­na­tuis­sa ylei­sö­ta­pah­tu­mis­sa. Minus­ta on aika outoa, että maas­sam­me las­ten hank­ki­mi­sen tär­keyt­tä ei pide­tä itsestäänselvyytenä.

    Ihmis­kun­nan ongel­ma­na ei ole väes­tön­puu­te vaan yli­kan­soi­tus. Pikem­min­kin pitäi­si miet­tiä, miten kan­nus­taa ihmi­siä rajoit­ta­maan lap­si­lu­ku­aan — myös meil­lä Suomessa.

  224. Muu­ten­kin, Row­ling ei käsit­tääk­se­ni kiel­täy­ty­nyt työs­tä kir­joit­taak­seen Har­ry Pot­te­rei­ta sosi­aa­li­tur­van varassa 

    Jos en ihan vää­rin muis­ta, niin jon­kun luke­ma­ni elä­mä­ker­ran mukaan hän nime­no­maa jät­ti hakeu­tu­mat­ta töi­hin voi­dak­seen kir­joit­taa sitä ihka ensim­mäis­tä Pot­te­ria kah­vi­las­sa tyt­tä­ren­sä nuk­kues­sa rat­tais­sa päi­vä­uni­aan. Tämä on tie­ten­kin suh­teel­lis­ta: brit­ti­läs­sä ei tun­ne­ta yhtä pit­kiä per­he­va­pai­ta kuin meil­lä, hän oli tosi­aan viral­li­ses­ti työ­tön yksin­huol­ta­ja eikä äitiys­lo­mal­la, kuten hän Suo­mes­sa oli­si ollut.

    Tari­nat joi­den mukaan hän oli­si hakeu­tu­nut kah­vi­laan, kos­ka ei ollut varaa läm­mi­tyk­seen, eivät pidä paik­kaan­sa. Kah­vi­la oli yksin­ker­tai­ses­ti ins­pi­roi­vam­pi ympä­ris­tö ja omis­ta­ja antoi hänen tyh­jen­tää yhtä tee­kup­pia pit­kään samal­la kuin kirjoitti.

    Sivu­men­nen sanot­tu­na yksi tun­net­tu sosi­aa­li­tur­van vää­rin­käyt­tä­jien jouk­ko ovat ne äidit, joil­la ei ole vaki­tuis­ta työ­paik­kaa, jot­ka ovat ilmoit­tau­tu­neet työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si ja jot­ka työ­haas­tat­te­lus­sa tak­ti­koi­vat niin, ettei­vät tule valituiksi. 

    Nämä nai­set saa­vat san­ka­rin säde­ke­hän, kos­ka ovat työt­tö­miä ja hoi­ta­vat itse lap­si­aan. Nii­tä työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta sen sijaan pahek­su­taan, jot­ka hake­vat aktii­vi­ses­ti työ­tä ja ovat jo hank­ki­neet val­miik­si lap­sel­le hoitopaikan.

  225. Minus­ta on ihan hyvä asia, että jos ihmi­sel­lä on hur­ja palo teh­dä jotain eri­tyis­tä, niin se on mah­dol­lis­ta tin­ki­mäl­lä kulu­tus mini­miin ja elä­mäl­lä kuri­na­lai­ses­ti.

    Var­maan täs­tä on mel­kein mah­do­ton olla eri miel­tä, mut­ta tämä on täy­sin luo­ka­ton argu­ment­ti sen puo­les­ta että toi­meen­tu­lo­tu­ki on nyky­muo­toi­nen. En ihan myös­kään ymmär­rä, mik­si täl­lai­nen “hur­ja palo” oli­si argu­ment­ti sen puo­les­ta, että mui­den pitää elät­tää ihminen. 

    Yhteis­kun­nas­sa, jos­sa nyt on sovit­tu, että sai­raat lap­set ja van­huk­set hoi­de­taan vero­va­roin, jon­kun yksit­täi­sen ihmi­sen “hur­ja palo” on suo­raan ris­ti­rii­das­sa näi­den ihmis­ten parem­man hoi­ta­mi­sen kans­sa. Vii­me­kä­des­sä siis niil­lä sääs­töil­lä, jot­ka saa­daan kun leik­ki­puis­to­ja pure­taan, las­ten syö­pä­lääk­kei­tä sään­nös­tel­lään, tai hoi­to­ko­tien van­huk­sia tei­pa­taan hen­ki­lö­kun­ta­pu­lan vuok­si sän­kyi­hin­sä kel­lo 18–08 väli­sek­si ajak­si las­ke­maan alleen, mak­se­taan tätä “hur­jan palon” toteuttamista. 

    Tämä nyt on hur­ja kär­jis­tys, mut­ta kui­ten­kin. Sitä voi jos­kus miettiä.

  226. Jot­kut muis­ta­vat var­maan, mil­lai­sen vas­taan­o­ton eräs nuo­ri intel­lek­tuel­li-änky­rä sai pari vuot­ta sit­ten, kun meni avoi­mes­ti myön­tä­mään, että nais­ten puheil­le pää­sy on ollut tur­haut­ta­van vaikeaa. 

    Timo Hän­ni­käi­nen­hän sai oikein läm­pi­män vas­taan­o­ton. Kii­tok­sia sate­li avoi­muu­des­ta ja rehel­li­syy­des­tä joka puolelta.

    En minä näh­nyt mitään nega­tii­vis­ta hänes­tä. Ja toden­nä­köi­ses­ti nii­tä nai­sia­kin sit­ten jul­ki­suu­den myö­tä siu­naan­tui, arvelisin.

  227. Art­tu­ri B,

    sik­si ei saa, että mie­les­tä­ni ihmi­sel­lä tulee olla oikeus vali­ta elä­män­ta­pan­sa niin kau­an kuin se pysyy yhteis­kun­nan yhteis­ten sään­tö­jen mukai­se­na. Sik­si taas syyl­lis­tä­mi­nen ei edes kan­na­ta, että en usko yksi­löi­hin koh­dis­tu­van reto­rii­kan, tapah­tui se sit­ten blo­geil­la, medias­sa tai yksi­tyi­se­lä­mäs­sä, vai­kut­ta­van suu­rem­pia mas­so­ja lii­kut­ta­vas­ti. Joi­hin­kin yksi­löi­hin se toki voi vai­kut­taa mut­ta tus­kin mer­kit­tä­vän moneen.

    Sii­tä olen kans­sa­si samaa miel­tä, että mikä­li jen­gi alkaa vali­ta perus­tur­van varas­sa elä­mi­sen suu­rem­mis­sa mää­rin, tämä oli­si ongel­ma, jol­le täy­tyi­si teh­dä jotain. Läh­tö­koh­dan tulee kui­ten­kin olla se, että teh­dään tuki­jär­jes­tel­mä sel­lai­sek­si, ettei se kan­nus­ta jää­mään koko­naan tukien varaan. Nyky­jär­jes­tel­mä­hän mie­les­tä­ni lii­ak­si kan­nus­taa. Täl­löin ne yksi­löt, jot­ka täs­tä huo­li­mat­ta valit­se­vat “köy­häi­lyn”, muo­dos­ta­vat niin mar­gi­naa­li­sen jou­kon, ettei sil­lä oli­si käy­tän­nön merkitystä. 

    Tie­tys­ti oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä koko valin­nan teke­mi­nen mah­dot­to­mak­si, mut­ta sil­loin oltai­siin niin lähel­lä tota­li­taa­ris­ta val­tio­ta etten mois­ta haluai­si edes ajatella.

    Mun mie­les­tä perus­tur­vaa ei oo mitään jär­keä mitoit­taa syö­pä­sai­rai­den mukaan.”

    Ade­nocan vetä­mi­nen tähän koh­taan ei ehkä ollut paras esi­merk­ki itsel­tä­ni. Itse kui­ten­kin hänen kir­joi­tus­taan tul­kit­sin niin, että ei syö­pä sitä aiheu­ta, että hän ei tule toi­meen toi­meen­tu­lo­tuel­la, vaan sai­raus lähin­nä kur­jis­taa tilan­net­ta, kos­ka ei voi olla samal­la lail­la aikaa, ener­gi­aa ja mah­dol­li­suuk­sia vaik­ka­pa etsiä hal­paa ruo­kaa. Mut­ta, kun pääs­tään sai­raus-aihee­seen, luke­ma­ton mää­rä ihmi­siä kär­sii sai­rauk­sis­ta, joi­ta Suo­mes­sa osaa diag­no­soi­da ja edes epäil­lä ehkä kak­si lää­kä­riä eivät­kä hekään hoi­taa, ja kui­ten­kin sai­raus hal­lit­see hei­dän koko elä­mään­sä, kroo­ni­ses­ti. He eivät voi olla sai­raus­päi­vä­ra­hal­la eivät­kä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä, kos­ka ei ole diag­noo­sia, eivät­kä tie­tys­ti myös­kään työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä. He eivät myös­kään voi­si saa­da tätä ehdot­ta­maa­si ‘sai­raus­bo­nus­ta’. Toi­meen­tu­lo­tuen täy­si­mää­räi­se­nä pitä­mi­nen­kin riip­puu pit­käl­ti sii­tä, sat­tui­si­ko sosi­aa­li­työn­te­ki­jä usko­maan sai­raut­ta, jota ei ole diagnosoitu.

    Eli joo, en mitoit­tai­si perus­tur­vaa syö­pä­sai­rai­den mukaan. Heil­le oli­si help­po antaa vaik­ka joku bonus. En myös­kään mitoit­tai­si sitä vapaa­eh­toi­ses­ti köy­häi­le­vien mukaan. Sen sijaan mitoit­tai­sin perus­tur­van nii­den väliin­pu­toa­jien mukaan, jot­ka vas­ten­tah­toi­ses­ti ovat jou­tu­neet sii­hen ase­maan, että ovat pel­kän toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa. Suu­rim­mal­la osal­la täl­lai­sis­ta ihmi­sis­tä aika ja ener­gia kuluu ihan muu­hun kuin köy­häi­lyn tai­don kehit­tä­mi­seen. Eivät­kö hekin kui­ten­kin ansait­si­si ihan ihmi­sar­voi­sen elä­män, tai sen mitä sii­tä on heil­le jäljellä?

  228. Art­tu­ri B 

    Mun mie­les­tä perus­tur­vaa ei oo mitään jär­keä mitoit­taa syö­pä­sai­rai­den mukaan.
    Pal­jon parem­pi on pitää perus­tur­va pie­nem­pä­nä ja mak­saa syö­pö­po­ti­lail­le bonus­ta. Tus­kin kukaan nyt rupee syö­pää hank­ki­maan koro­te­tun toi­meen­tu­lon toivossa.

    Peri­aat­tees­sa juu­ri tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si hyvä, mut­ta sii­nä on yksi paha ongel­ma: jono­tusai­ka. Sel­lai­sel­la pik­ku­paik­ka­kun­nal­la, jos­sa on hyvin pal­jon mik­ro­y­rit­tä­jiä (monet poh­ja­lai­set nyt vaan halu­aa nime­no­maan just mik­ro­y­rit­tää, kun tup­paa­vat ole­maan vähän sel­lai­sia jää­rä­päi­siä), tör­mää hyvin usein sel­lai­siin tilan­tei­siin, jois­sa työn­te­ko ei enää vaan suju, kun krop­pa ei ihan peli­tä nor­maa­lis­ti. Lää­kä­ril­le men­nään tie­tys­ti vas­ta täs­sä vai­hees­sa (kun ne tyy­pit on just sil­leen jää­rä­päi­siä ja ajat­te­lee, ettei sin­ne lää­kä­riin tur­han takia men­nä jos­tain pik­ku­asiois­ta valit­ta­maan). Sii­nä sit­ten odo­tel­laan jonos­sa, että saa­tai­siin ensin joku diag­noo­si ja sit­ten vie­lä jon­kin­lai­nen tuki­pää­tös. Sen mik­ro­y­ri­tyk­sen kiin­teät kulut juok­see koko ajan, mut­ta tulot romah­taa ja fir­ma tekee tap­pio­ta. Tämä vai­he saat­taa jos­kus kes­tää pit­kään­kin ja rahat alka­vat lop­pua. Jär­jes­tel­mä petää, mut­ta onnek­si siel­lä maal­la on sen­tään sel­lai­nen yhtei­söl­li­syys. Kun naa­pu­ril­la on hätä, niin sitä autetaan.

  229. Oli­si ollut mie­len­kiin­toi­nen sel­vi­tyk­sen koh­de miten monel­la kes­kus­te­luun osal­lis­tu­neel­la oli mah­dol­li­ses­ti omia koke­muk­sia toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­ses­ta. Ja miten mie­li­pi­de vaih­te­li käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa koke­mus­ta omaa­vien ja omaa­mat­to­mien välil­lä. Minä luu­len (niin, siis en tie­dä!) että käsi­tys saat­taa vaih­del­la omien koke­mus­ten mukaan.

    Kun olen seu­ran­nut sosi­aa­lia­sia­mies­tem vuo­si­ker­to­muk­sia eri kun­nis­sa niin kovin on surul­li­sen tun­tuis­ta tou­hua toi­meen­tu­lo­tu­ki­asiat sosiaalitoimistoissa.

    BTW, oli muu­ten hie­no paran­nus aikoi­naan minis­te­ri Soi­nin­vaa­ral­ta luo­da tuo sosi­aa­lia­sia­mies­jär­jes­tel­mä. Eli pan­naan tähän vähän kii­tos­ta­kin Odel­le. Vaik­ka on sekin vuo­sien var­rel­la hiu­kan pyr­ki­nyt muut­tu­maan hal­lin­to­ko­neis­ton osak­si on siel­lä edel­leen monel­la paik­ka­kun­nal­la rävä­köi­tä toi­mi­joi­ta köy­hien oikeuk­sia puolustamassa.

  230. plai­ne:

    mie­les­tä­ni ihmi­sel­lä tulee olla oikeus vali­ta elä­män­ta­pan­sa niin kau­an kuin se pysyy yhteis­kun­nan yhteis­ten sään­tö­jen mukaisena. 

    Kai sä ymmär­rät, et ne sään­nöt olis täy­sin eri­lai­set ilman tota “syyl­lis­tä­mis­tä” = sosi­aa­li­nen pai­ne, jota vas­tus­tat? Nykyi­sen suu­rui­nen sosi­aa­li­tur­va on mah­dol­li­nen koh­tuul­li­sel­ta osin just sen takia, et sosi­aa­li­nen pai­ne pitää huo­len sii­tä, ettei sen varaan lii­an her­käs­ti heit­täy­dy­tä vapaaehtosesti.

    en usko yksi­löi­hin koh­dis­tu­van reto­rii­kan (edit. lue sos.paineen), tapah­tui se sit­ten blo­geil­la, medias­sa tai yksi­tyi­se­lä­mäs­sä, vai­kut­ta­van suu­rem­pia mas­so­ja lii­kut­ta­vas­ti. Joi­hin­kin yksi­löi­hin se toki voi vai­kut­taa mut­ta tus­kin mer­kit­tä­vän moneen

    Tos­sa oot ihan met­säs­sä. Toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­mi­seen koh­dis­tuu hir­vit­tä­vä sosi­aa­li­nen stig­ma. Mie­hen näkö­kul­mas­ta poten­ti­aa­li­nen nais­poo­li esim. kutis­tuu ole­mat­to­miin, jos elää toi­meen­tu­lo­tuel­la ver­rat­tu­na sii­hen et on vaik kes­ki­tu­lo­nen. Oon gal­lup-hen­ki­ses­ti tie­dus­tel­lu tun­te­mil­ta­ni nai­sil­ta, pys­tyis­kö ne sulat­ta­maan sen, et nii­den oma mies eläis toi­meen­tu­lo­tuel­la vapaaehtosesti.
    Tähän men­nes­sä yks­kään ei oo vas­tan­nu hyväk­sy­vän­sä sitä, et mies vapaa­eh­to­ses­ti heit­täy­tyis toi­meen­tu­lo­tuen varaan. Useim­mat hyväk­syy sen, et on väliai­ka­ses­ti työt­tö­mä­nä uut­ta duu­nia hakies­saan. Mun oman tyt­töys­tä­vän vas­taus oli jotain tyy­liin “kes­täi­sin sen jos oli­sit lyhyen ajan työt­tö­mä­nä koko ajan ettien uut­ta duu­nia”. Vaik mun otos ei oo val­ta­va, niin uskoi­sin tän tyy­li­sen ajat­te­lun kuvaa­van suht edus­ta­vas­ti nuo­reh­ko­jen nais­ten ajat­te­lua. Lisää tukea täl­le mun hypo­tee­sil­le saa kat­to­mal­la tilas­to­ja eri tulois­ten mies­ten pariu­tu­mi­ses­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kaat on aika hei­koil­la. Toki sen toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kuu­den kans­sa kor­re­loi pal­jon sel­la­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka ei muu­ten­kaan mitään valt­te­ja oo pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la. Mut kui­ten­kin. Sosi­aa­lis­ta pai­net­ta työs­sä käyn­tiin tulee monil­le, sekä mie­hil­le että nai­sil­le, myös vanhempien/suvun ja mui­den­kin ympä­ris­tön ihmis­ten taholta. 

    Syy miks toi kysy­mys on mun mie­les­tä hen­ki­lö­koh­ta­ses­ti kiin­nos­ta­va, on täs­sä yhtey­des­sä se, et mul on pit­käl­ti saman­lai­set pre­fe­rens­sit ku Az:lla. Tyk­käi­sin käyt­tää suu­ren osan ajas­ta­ni filo­so­fis­ta, yhteis­kun­nal­lis­ta, evo­luu­tio­teo­reet­tis­ta, viih­teel­lis­tä, yms. kir­jal­li­suut­ta lukies­sa, urheil­les­sa, nört­täil­les­sä, pleik­ka­ria pelail­les­sa, ilmais­ta digi­viih­det­tä naut­ties­sa ja kave­rei­den kans­sa hen­gail­les­sa. Ts. en tart­te työn­te­koa mihin­kään viih­tyäk­se­ni. Mut erot­taa Az:sta oleel­li­ses­ti lähin­nä se, et koen työn­teos­ta saa­ma­ni sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen sen ver­ran hyö­dyl­li­seks, et mun kan­nat­taa käyt­tää osa ajas­ta­ni duu­niin. Tosin nyt­kin oon taval­laan “downs­hif­tan­nu” sil­leen, et teen duu­nia noin 4–5 tun­tia päi­väs­sä ja pidän pit­kät lomat. Jos mun sosi­aa­li­nen sta­tus ei putois työt­tö­mä­nä, en luul­ta­vas­ti tekis duu­nia ollen­kaan. Pait­si tiet­ty sil­loin, jos löy­täi­sin duu­nin, joka olis itses­sään hyö­dy­ke eikä hai­ta­ke, mut se on toki epä­to­den­nä­kös­tä. Uskon et mun kal­ta­sia on nyky­ään aika monia. Tosin useim­mat ei luul­ta­vas­ti ees tie­dos­ta asi­aa, kos­ka ne ei ymmär­rä miten pal­jon sosi­aa­li­nen pai­ne vai­kut­taa nii­den valin­toi­hin. Kuka perus­tyyp­pi nyt kelai­lis mie­les­sään vaik sel­las­ta uto­pi­aa, jos­sa nai­set pre­fe­rois toi­meen­tu­lo­tuel­la kit­kut­ta­via mie­hiä rik­kai­siin mie­hiin nähden?

  231. Oli­si ollut mie­len­kiin­toi­nen sel­vi­tyk­sen koh­de miten monel­la kes­kus­te­luun osal­lis­tu­neel­la oli mah­dol­li­ses­ti omia koke­muk­sia toi­meen­tu­lo­tuen hakemisesta.”

    Minul­la on koke­mus­ta 1990-luvun alus­ta useal­ta kesäl­tä. Sil­loin oli vai­kea­ta saa­da opis­ke­li­ja­na kesä­duu­nia. Yli­opis­tos­sa ei kesäl­lä ollut sopi­vaa ope­tus­ta tar­jol­la. Sil­lois­ten lakien mukaan näil­lä ehdoil­la sai sos­sus­ta rahaa. 

    En koke­nut sos­sus­ta rahan hake­mis­ta häpeäk­si tms. Oli vähän pak­ko hakea, kun ei muu­al­ta­kaan saa­nut. Luku­kausien aika­na opis­ke­lin ja tein iltai­sin hom­mia, joten tuu­ma­sin tar­vit­se­va­ni lomaa­kin joskus. 

    en osaa sanoa miten tämä on vai­kut­ta­nut mie­li­pi­tei­sii­ni. Mie­les­tä­ni sosi­aa­li­tur­va on käyt­tä­mis­tä var­ten puut­teen ilmaan­tues­sa. Mut­ta muu­toin olen sitä miel­tä, että aikuis­ten ihmis­ten on hyvä teh­dä töi­tä ja tava­ta eri­lai­sia ihmi­siä. Ilman työ­tä ja sen tuo­maa ver­kos­toa ja tär­key­den tun­net­ta on vai­kea­ta elää ja arvos­taa itseään.

  232. Toi­meen­tu­lo­tuel­la kit­kut­te­le­va mies ei kiin­nos­ta yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että se tuki lak­kaa heti, kun muu­te­taan yhteen. Har­va nai­nen halu­aa mies­tä elä­tik­seen, vaan on mie­hen omat hen­ki­lö­koh­tai­set menon­sa mak­set­ta­va. Sama jut­tu on aina­kin ollut työ­mark­ki­na­tuen kans­sa. Ansio­si­don­nai­nen on vie­lä hyväk­syt­tä­vis­sä, jos työl­lis­ty­mi­nen vai­kut­taa todennäköiseltä.

    Tie­de­mies, minul­la oli mie­les­sä hur­ja palo johon­kin sel­lai­seen, jol­le ei löy­dy viral­li­sia reit­te­jä kaut­ta rahoi­tus­ta (kuten tai­tei­li­ja-apu­ra­haa), mut­ta joka onnis­tues­saan hyö­dyt­tää koko yhteiskuntaa. 

    Row­ling kir­joit­ti sitä ensim­mäis­tä Pot­te­ri­aan sel­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa, mis­sä Suo­mes­sa on pait­si sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tyä, jopa suo­ta­vaa, olla pois­sa työ­elä­mäs­tä (lap­si ei ollut vie­lä kol­mea täyt­tä­nyt). Sii­nä mie­les­sä Pot­te­rit on vähän huo­no esi­merk­ki. Star Wreck tuli toi­se­na täl­lai­se­na esi­merk­ki­nä mie­leen, mut­ten tie­dä miten Tors­so­nen sitä teh­des­sään itsen­sä elät­ti (ja näh­tä­väk­si jää flop­paa­ko Iron Sky).

  233. Riit­ta:

    Toi­meen­tu­lo­tuel­la kit­kut­te­le­va mies ei kiin­nos­ta yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että se tuki lak­kaa heti, kun muu­te­taan yhteen”

    Veik­kai­sin, et ne mun haas­tat­te­le­mat nai­set ei vas­ta­tes­saan aja­tel­lu asi­aa noin tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti, vaan lähin­nä sil­tä poh­jal­ta, et mil­la­sen fii­lik­sen toi­meen­tu­lo­tu­kea naut­ti­va mies niis­sä herättää 😉

  234. Rogue:

    Uskon et mun kal­ta­sia on nyky­ään aika monia.

    _o/

  235. Olen itse mel­kein hake­nut tukea vuon­na 1996. Olin juu­ri pääs­syt armei­jas­ta ja muut­ta­nut omaan asun­toon, minul­la oli työ- ja opis­ke­lu­paik­ka tie­dos­sa, mut­ta työt oli­vat alka­mas­sa vas­ta kol­men kuu­kau­den kulut­tua. En sit­ten hake­nut, vaan jou­duin lai­naa­maan van­hem­mil­ta ja tutuil­ta. Sosi­aa­li­vir­kai­li­jan kans­sa kes­kus­tel­tua­ni kävi ilmi, että oli­si pitä­nyt teh­dä jotain ihme kom­mer­venk­ke­jä. Kun hel­mi­kuus­sa pape­reis­ta näkyi, että on hyväk­syt­ty opis­ke­li­jak­si niin, että opin­to­tu­ki alkai­si juos­ta elo-syys­kuus­sa, niin sanoi­vat aina­kin tuol­loin, että opis­ke­lu­pai­kas­ta pitää luo­pua jos mie­lii tukea saada. 

    Ker­ta­hei­tol­la muu­ten sai­vat vakuut­tu­neek­si sii­tä, että a) ase­vel­vol­li­suus ja b) toi­meen­tu­lo­tu­ki ovat täy­sin jär­jet­tö­miä. Mikään sel­lai­nen tapaus, joi­ta olen tut­ta­vil­ta­ni kuul­lut, ei ole muut­ta­nut käsi­tys­tä­ni tästä.

  236. Ehkä perus­tur­va pitäi­si nime­tä perus­tu­lok­si, sil­lä sii­tä­hän sii­nä on kysy­mys (=tulon­siir­to, johon on oikeu­tet­tu vaik­ka kiel­täy­tyi­si kate­go­ri­ses­ti työn­teos­ta). Nimi­tyk­sen muu­tos hel­pot­tai­si jär­jes­tel­män uudis­ta­mis­ta, sil­lä se pois­tai­si asen­teel­li­set esteet jär­ke­väm­pään perus­tu­lo­mal­liin siirtymiseltä. 

    Azin tapauk­ses­sa toi­meen­tu­lo­tuen mak­sa­mi­nen pitäi­si mie­les­tä­ni lak­kaut­taa koko­naan mää­rä­ajak­si. Kos­ka näin ei teh­dä, on kysees­sä sel­väs­ti perus­tu­lo eikä ‑tur­va.

    Usko­ma­ton­ta on se, että Az on täl­lä­kin foo­ru­mil­la kerän­nyt elä­män­ta­val­leen ihai­li­joi­ta. Olen itse­kin elä­nyt vuo­den toi­meen­tu­lo­tuel­la (rahat riit­ti­vät erin­omai­sen hyvin sosi­aa­li­seen elä­mi­seen), mut­ta tein sen olo­suh­tei­den pakottamana.

  237. Rogue,

    joo oikeas­taan kyse on sii­tä, että raja­sin syyl­lis­tä­mi­sen käsit­teen käy­tös­sä­ni vähän kapeam­mak­si kuin sinä. Jos sosi­aa­li­nen pai­ne ote­taan käsit­teen pii­riin mukaan, olet kyl­lä täy­sin oikeas­sa. Itse kui­ten­kin tar­koi­tin syyl­lis­tä­mi­sel­lä ainoas­taan moraa­lis­ta pahek­sun­taa valin­nan teh­nyt­tä koh­taan. Toi­sin sanot­tu­na sitä, että hän­tä pide­tään joten­kin huo­no­na, vää­rän­lai­se­na, lii­an itsek­kää­nä, ken­ties jopa pahan­tah­toi­se­na ja oppor­tu­nis­ti­se­na ihmi­se­nä, joka ei välit­täi­si muis­ta lain­kaan. Jon­kun muun asen­net­ta yksi­löä koh­taan siis. Koros­tan täs­sä, että tämän elä­män­ta­van voi vali­ta monis­ta syis­tä, jois­ta vain yksi on että kun ei työn­te­ko huvita.

    Sosi­aa­li­sen pai­neen taas ajat­te­len ole­van ensi­si­jai­ses­ti kysei­sen yksi­lön tun­ne sii­tä, min­kä­lai­nen hänen oli­si hyvä olla, jot­ta koki­si tule­van­sa mui­den hyväk­sy­mäk­si. Yhte­nä osa­na tätä sosi­aa­li­sen pai­neen luo­mis­ta on var­mas­ti edel­lä­ku­va­tun­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen moraa­li­nen pahek­sun­ta. Lisä­nä pai­net­ta luo­mas­sa on kui­ten­kin mm. monet käy­tän­nön asiat, kuten mah­dol­li­suu­det, mitä täl­lai­sen hen­ki­lön kans­sa voi teh­dä vapaa-ajal­la, jos ystä­vil­lä on sel­väs­ti eri­lai­nen tulo­ta­so. Pari­suh­de­mark­ki­noil­la kump­pa­nik­si voi olla vai­kea hyväk­syä toi­meen­tu­lo­tu­ki­va­kio­asia­kas­ta jo ihan sii­tä syys­tä, että jos täl­lai­sen kans­sa muut­tai­si yhteen, saa käy­tän­nös­sä ela­tus­vel­voit­teen hänes­tä (kuten Riit­ta jo kir­joit­ti­kin). Toi­nen asia oli­si pari­suh­teen epä­ta­sa-arvoi­suus, mikä­li puo­li­soil­la oli­si sel­väs­ti eri tulo­ta­so. Ja kol­man­te­na asia­na sosi­aa­li­nen sta­tus puto­aa myös sil­lä ihmi­sel­lä, joka ottaa kump­pa­nik­seen ttt-vak­ka­rin, tai aina­kaan hän ei voi olla samal­la lail­la ylpeä kump­pa­nis­taan kuin mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­tä teke­väs­tä kump­pa­nis­ta oli­si, luul­ta­vas­ti tun­ti­si myös häpe­ää. Uskon, että nämä asiat ovat mai­ni­tuil­la pari­suh­de­mark­ki­noil­la olen­nai­sem­mas­sa osas­sa kuin moraa­li­set epäi­lyk­set kysei­sis­tä ihmi­sis­tä. Tosin veik­kaan, että useim­mil­le ihmi­sil­le ei ole väliä sil­lä, onko hyväk­syn­tä tai pahek­sun­ta moraa­li­nen vai käy­tän­nöl­li­nen, joten nii­tä ei vält­tä­mät­tä ero­te­ta toi­sis­taan. Itsel­le­ni se on kui­ten­kin tär­keä ero, ja sik­si ero­tan ne.

    Eli kun edel­lä puhuin syyl­lis­tä­mi­ses­tä, puhuin vain ja ainoas­taan moraa­lin näkö­kul­mas­ta. Jos yksi­löt luo­pui­si­vat moraa­li­ses­ta pahek­sun­nas­ta, suu­rin osa muus­ta sosi­aa­li­ses­ta pai­nees­ta jäi­si kui­ten­kin jäl­jel­le. En siis pidä noi­ta lain­kaan syno­nyy­mi­si­nä käsit­tei­nä. En pidä Azia huo­no­na ihmi­se­nä valin­tan­sa vuok­si, enkä pitäi­si sinua­kaan, Rogue, mikä­li päät­täi­sit­kin vähät välit­tää sosi­aa­li­ses­ta sta­tuk­ses­ta­si ja ryh­tyä tuil­la elä­väk­si. En sil­ti vält­tä­mät­tä ryh­tyi­si pari­suh­tee­seen­kaan, vaik­ka muu­ten synk­kai­si­kin, pait­si ehkä jos synk­kai­si tosi hyvin. 😀

    P.S. En aiem­mis­sa vies­teis­sä­ni mää­ri­tel­lyt syyl­lis­tä­mis­tä miten­kään, joten vas­tuu vää­ri­nym­mär­ryk­ses­tä on minul­la, pahoit­te­lu­ni siitä.

  238. Timo:
    >Usko­ma­ton­ta on se, että Az on tälläkin
    >foo­ru­mil­la kerän­nyt elä­män­ta­val­leen ihailijoita.

    Olet tain­nut ymmär­tää hie­man vää­rin. Aina­kaan itse en ihai­le Az:n elä­män­ta­paa, enkä usko mui­den­kaan sitä kovin pal­joa ihai­le­van. Pikem­min­kin suh­tau­dun sii­hen hie­man häm­men­ty­nee­nä, en var­si­nai­ses­ti hyväk­syen enkä var­si­nai­ses­ti tuo­mi­ten. Se on luul­ta­vas­ti täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä täl­le ihmi­sel­le paras tapa elää.

    Sen sijaan suh­tau­dun ihail­len Az:n rehel­li­syy­teen kir­joit­ta­ja­na — sii­hen että hän ei ole ole­vi­naan etsi­vi­nään töi­tä sil­loin kun ei oikeas­ti etsi — ja kykyyn kir­joit­taa ja selit­tää tilan­teen­sa niin sel­keäs­ti. Hän rik­koo myyt­te­jä toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­mi­ses­tä, ja sikä­li on anta­nut meil­le kai­kil­le ajat­te­le­mi­sen aihet­ta. Kaik­ki eivät vain pidä niis­tä aja­tuk­sis­ta; ehkä­pä niis­tä tulee jopa paha olo, joka pro­ji­soi­tuu Az:n pahek­su­mi­seen, kun hän ei istu kuvaa myyt­ti­ses­tä syr­ji­tys­tä ja rahan­puut­tei­ses­ta köyhästä.

  239. Pari­suh­de­mark­ki­noil­la kump­pa­nik­si voi olla vai­kea hyväk­syä toi­meen­tu­lo­tu­ki­va­kio­asia­kas­ta jo ihan sii­tä syys­tä, että jos täl­lai­sen kans­sa muut­tai­si yhteen, saa käy­tän­nös­sä ela­tus­vel­voit­teen hänes­tä (kuten Riit­ta jo kirjoittikin). 

    Minus­ta tämä on ennen muu­ta mies­ten ongel­ma, vie­lä nyky­ään­kin elää aja­tus, että mies kyl­lä elät­tää vai­mon, kun­han tämä hoi­taa kodin ja lapset. 

    Tie­tys­sä mie­les­sä perus­tu­lo voi­si rat­kais­ta (aina­kin pie­nen) osan mies­ten syr­jäyt­mi­son­gel­mas­ta. Yhteen muut­ta­mi­nen ei vei­si perus­tu­loa, joten meni­si yksi este pariu­tua. Pari­suh­tees­sa elä­vät mie­het yleen­sä ovat ter­veem­piä kuin yksi­ne­lä­vät ja par­haas­sa tapauk­ses­sa “tiuk­ka mui­ja” pait­si pis­tää mie­hen syö­mään ter­veel­li­sem­min ja patis­taa len­kil­le, saat­taa patis­taa jopa työnhakuun.

  240. http://en.wikipedia.org/wiki/Mentalism_%28discrimination%29

    Kaik­kea­pa sitä oppii, kun van­hak­si elää. Tosin tuon käsit­teen alle on pis­tet­ty sekä neu­ro­lo­gi­set että psyyk­ki­set jutut. Mie­len­ter­vey­son­gel­miin ihmi­nen kai­ke­ti­kin halu­aa paran­nus­ta, mut­ta asper­ger on nip­pu luon­teen­piir­tei­tä, joi­den kans­sa vain ope­tel­laan elä­mään — sii­nä mis­sä min­kä tahan­sa mui­den­kin luonteenpiirteiden.

  241. Komp­paan az:taa mones­sa asiassa..

    on todel­la asia­ton­ta alkaa arvioi­da yhtään kenen­kään sek­sie­lä­mää täl­lä­kään pals­tal­la. eikä lii­ty asi­aan tipan vertaa! 

    ja diag­noo­sit. niis­tä olen kir­joit­ta­nut (vapaas­ti muo­toil­len), ettei esim. asper­ge­rius ole mikään syy tai seli­tys elää eri taval­la kuin. tun­nen eri­lai­sia ja eri­ta­soi­sia asper­ge­rei­ta — he ovat lah­jak­kai­ta kuten az. Siis kes­ki­mää­räis­tä pal­jon­kin älyk­kääm­piä ja lah­jak­kaam­pia — usein vain jol­lain tapaa vää­ri­nym­mär­ret­ty­jä. Ja huom! az on sel­väs­ti poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas ja älykäs.

    ei nor­mi­suo­mi­poi­ka pys­ty lähel­lek­kään noin älyk­käi­siin aja­tuk­siin ja kir­joi­tuk­siin kuin az.

    mik­si ihmees­sä az et kokei­li­si maa­il­maa laajemminkin?

    noin puo­lel­la ihmi­sis­tä on kroo­ni­nen fyy­si­nen tai hen­ki­nen sai­raus. mikä point­ti on sii­nä, että sai­ras­taa jotain? ei sil­lä kan­na­ta eri­tyis­a­se­maa hakea. tai voi­han sitä hakea, mut­ta kan­nat­taa­ko mää­ri­tel­lä itse­ään esim. diag­noo­sin­sa kaut­ta, vai voi­si­ko kui­ten­kin jät­tää diag­noo­sin itsen­sä ulko­puo­lel­le niin että se on vaan asia joka kul­kee elä­mäs­sä tuos­sa sivus­sa, mut­ta ei mää­ri­tä itsen­sä ole­mis­ta, teke­mis­tä ja tavoitteita?

    olin yhdes­sä kir­joi­tuk­ses­sa myös val­mis tar­joa­maan töi­tä az:lle. uskon var­mas­ti, että hän pär­jäi­si esim työ­elä­mäs­sä kuten muut­kin. aivan var­mas­ti pärjää.

    kri­tiik­ki­ni koh­dis­tui ainoas­taan az:n elä­män­ta­paan elää yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sil­la, kos­ka hän pys­tyi­si vaik­ka mihin! tuos­ta elä­män­ta­vas­ta ja sen rei­luu­des­ta olen aivan eri miel­tä hänen kanssaan. 

    muu­toin en ole halun­nut pahoit­taa az:n miel­tä — lois­ta­vaa että kir­joi­tit, kos­ka olet saa­nut aikaa pal­jon kes­kus­te­lua. toi­vot­ta­vas­ti myös jotain uusia aja­tuk­sia itsel­le­si­kin — ja toi­vot­ta­vas­ti minä­kin saan uut­ta ajateltavaa.

    haluai­sin kuul­la az:n oman mie­li­pi­teen että mik­si hän halu­aa elää niin? ja eikö hän koe mitään vel­voit­tei­ta antaa omaa panos­taan? vai mis­tä on kyse?

  242. az

    kir­joi­tit ettet enää kir­joi­ta täl­le palstalle

    luet kui­ten­kin tätä! aivan varmasti.

    jos tän­ne kir­joit­taa teks­tiä, jota katuu myö­hem­min, niin ei sii­tä voi osmoa piikittää.

    en edes ymmär­rä mik­si vedit jar­run pääl­le. olet kir­joit­ta­nut hyvin, tär­keis­tä kes­kus­te­lun aiheis­ta eikä jois­tain yksit­täi­sis­tä kom­men­teis­ta saa men­nä her­ne nenään — toi­mit ano­nyy­mi­nä kuten moni muu. viimeinen(kin) kir­joi­tuk­se­si alkoi hyvin, ja oli hyvä puo­leen väliin asti. sit­ten ns. suo­ri­tus hajo­si. hyvä kir­joi­tus päät­tyi johon­kin tar­peet­to­maan tilitykseen.

    älä mene itse­sää­lin tai asper­ge­rin taak­se. olet pal­jon arvok­kaam­pi kuin tiedätkään.

  243. Mis­sä koh­den nämä arviot az:n sek­su­aa­li­suu­des­ta ovat, kun en löydä?

    Vai onko yllä­pi­to pois­ta­nut ne?

  244. Kir­si:

    Ihmis­kun­nan ongel­ma­na ei ole väes­tön­puu­te vaan yli­kan­soi­tus. Pikem­min­kin pitäi­si miet­tiä, miten kan­nus­taa ihmi­siä rajoit­ta­maan lap­si­lu­ku­aan – myös meil­lä Suomessa

    Joo Suo­mes­sa ja monis­sa muis­sa Euroo­pan mais­sa kan­nat­taa kan­nus­taa ihmi­siä pie­nen­tä­mään lap­si­lu­ku­aan nykyi­ses­tä, jos tavot­tee­na on tap­paa suo­ma­lai­set ja muut euroop­pa­lai­set suku­puut­toon ja sääs­tää luon­toa sil­lä tavalla.

  245. Riit­ta:

    Tie­tys­sä mie­les­sä perus­tu­lo voi­si rat­kais­ta (aina­kin pie­nen) osan mies­ten syr­jäyt­mi­son­gel­mas­ta. Yhteen muut­ta­mi­nen ei vei­si perus­tu­loa, joten meni­si yksi este pariutua

    Ei pariu­tu­mis­pää­tök­siä tehä sil­lä perus­teel­la, et mitä tuil­le poten­ti­aa­li­ses­ti tulee käy­mään hamas­sa tule­vai­suu­des­sa, ku yhteen­muut­to olis ajan­koh­ta­nen. Toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­jät ei hou­ku­ta nai­sia koska:

    a) tuil­la elä­jil­lä on huo­no sosi­aa­li­nen status

    b) tuil­la elä­jä ei pys­ty takaa­maan hyvää elin­ta­soa asut­tiin yhes­sä tai ei

    c) tuil­la elä­jil­lä on kes­ki­mää­rin huo­nom­mat omi­nai­suu­det ku muil­la ihmisillä(mitä nyt ihmi­set yleen­sä pitää huo­noi­na ominaisuuksina)

  246. Mart­tyy­ri­mäi­sen louk­kaan­tu­mi­sen sijas­ta az:n luu­li­si moraa­li- ja evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­aa har­ras­ta­nee­na ymmär­tä­neen, mis­tä häneen koh­dis­tu­neet osak­si asiat­to­mat kom­men­tit johtuivat. 

    Hänen tie­toi­set valin­tan­sa, kuten kaik­ki vapaa­mat­kus­ta­mi­nen yli­pään­sä, yksin­ker­tai­ses­ti herät­tää ihmi­sis­sä puo­lu­eet­to­mal­ta ja vil­pit­tö­mäl­tä vai­kut­ta­vaa moraa­lis­ta pahek­sun­taa, ehkä myös välit­tö­miä vas­ten­mie­li­syy­den tun­te­muk­sia. Kos­ka moraa­li­nen pahek­sun­ta koh­dis­tuu luon­nos­taan toi­min­nan inten­tioi­hin ja hen­ki­lön luon­tee­seen, on vai­kea eri­tel­lä az:n esit­tä­mää asi­aa itses­sään ja hän­tä hen­ki­lö­nä, moraa­li­sen pahek­sun­nan ja aver­sion kohteena.

  247. Mik­si puut­teel­lis­ta elä­män­hal­lin­taa pitäi­si tukea anta­mal­la lisää rahaa? Kysy­mys ei minus­ta ole mora­lis­ti­nen, vaik­ka sitä voi mora­lis­ti­ses­ta­kin näkö­kul­mas­ta esittää.

    Ongel­ma­na on se, että rahan vaih­toeh­toi­na on las­ku­jen suo­ra mak­sa­mi­nen, joka pas­si­voit­taa enti­ses­tään, tai kupon­kioh­jel­mat, jot­ka tun­tu­vat aina joh­ta­van kupon­gil­la saa­ta­van hyö­dyk­keen laa­dun huo­non­tu­mi­seen (ver­rat­tu­na rahal­la saa­tuun) ja siten huo­non­ta­vat avus­tuk­sen­saa­jan elä­mää muu­ten. Esi­mer­kik­si kupon­gil­la ei vält­tä­mät­tä saa hel­pos­ti ter­veel­lis­tä ruo­kaa, jol­loin alkaa pai­non­nousu ja sen muka­na ter­veys- ja itse­tun­to-ongel­mat, jne. Lisäk­si kupon­gin käyt­tä­mi­sel­lä on sosi­aa­li­nen stig­ma, joka lei­maa toi­sen luo­kan kan­sa­lai­sek­si. Tämä tuot­taa enti­ses­tään ongelmia.
    Yhteis­kun­nal­li­ses­ti pää­dy­tään tuke­maan yli­hin­nal­la kai­ken­nä­köis­tä epäeet­tis­tä eli­kei­no­toi­min­taa ja ala-arvoi­sia tuot­tei­ta. Lisäk­si kupon­ki­sys­tee­mi vähen­tää enti­ses­tään val­miuk­sia hen­ki­lö­koh­tai­seen kas­vuun ja kehitykseen.

    Jos sii­nä oli­si vaik­ka aluk­si. Lää­ke on pahem­pi kuin tauti.

  248. Jos tosi­aan on niin, et Az:n koke­muk­set yli­opis­tos­ta on tul­lu lähin­nä vel­jen opis­ke­lun seu­raa­mi­sen kautta.

    Kyl­lä­hän kor­keam­man asteen opin­nois­ta saa ihan todel­li­sia­kin asioi­ta käteen. Jos filo­so­fian puo­lel­ta ei löy­dy suo­raan ymmär­rys­tä, saa aina­kin mate­ma­tiik­kaa (siis aina­kin teo­reet­tis­ta) sii­nä sivus­sa ja perus­o­pin­nois­sa luke­mal­la todel­la hyvän taus­tan, jon­ka pääl­le kehi­tel­lä tuo­ta kvan­ti­ta­tii­vis­ta filosofiaa.
    Tai mitä lie sosi­aa­li­mo­raa­lie­ko­no­mi­aa sit­ten tuo olisikaan.

    Saa­ra:

    Nii­tä lap­sia oli ihan älyt­tö­miä mää­riä; Suo­mes­sa vas­taa­vaa näkee vain lap­sil­le suun­na­tuis­sa yleisötapahtumissa.

    OS:

    Sub­jek­tii­vi­set koko­muk­set ovat jos­kus har­hai­sia. Espan­jas­sa on maa­il­man alhai­sim­piin kuu­lu­va syn­ty­vyys, pal­jon alem­pi kuin Suomessa.

    Pitää­kö täs­tä vetää joh­to­pää­tös, että Espan­jas­sa pää­see muu­ten­kin pyö­ri­mään las­ten paris­sa niin pal­jon, ettei omat lap­set kiinnosta?

  249. Ker­ron hie­man omas­ta koke­muk­ses­ta työ/vuorotteluvapaasta.
    Olen työs­ken­nel­lyt kun­nan pal­ve­luk­ses­sa mel­kein 12 vuot­ta, saa­mat­ta min­kään näköis­tä palau­tet­ta, esim. 10v työrupeamasta(lahjakorttia tms). No tämä nyt ei tähän lii­ty vaan ker­ron, että aloi­tin työ­elä­mä­ni sii­nä 18 vuo­ti­aa­na, armei­ja — 11k, ja perus­tin­per­heen ja lap­sia­kin tuli 3 kap­pa­lein ennen vuot­ta ‑85, jol­loin sor­ruin vaki­tui­sek­si päih­tei­den käyt­tä­jäk­si, syyt nyt ovat tois­si­jai­set täs­sä vai­hees­sa, mut­ta oli minul­la tasais­ta käyt­töä ennen “ammat­ti­lai­sek­si” ryh­ty­mis­tä­ni. Eli ero, pot­kut duu­nis­ta, asunn­ot­to­muus ja tätä rataa, ja sii­nä meni sit­ten täys päi­väi­se­nä “juoppo/narkkarina” mel­kein 15 vuot­ta, kun­nes ‑97 hakeu­duin hoi­toon ja rait­tiu­teen, sil­lä tiel­lä olen vie­lä­kin, no hie­man on nyt alka­nut “jak­ka­ra” hei­lu­maan, ja ker­ron syyn… Olen toi­mi­nut kun­taa­lan pal­ve­luk­ses­sa 12 vuot­ta ja muu­ta­mia vuo­sia sit­ten ajau­duin “joh­to­por­taan” kans­sa suk­set ris­tiin tilanteeseen(yksi henkilö)ja nyt 2010 syk­syl­lä tilan­ne ajau­tui tilan­tee­seen jos­sa kat­soin parem­mak­si jää­dä vuo­dek­si vuo­rot­te­lu vapaal­le, vaih­toeh­to­na oli­si saat­ta­nut olla sai­ras­lo­ma, joka oli­si ollut luul­ta­vam­min parem­pi ratkaisu.
    Näin annoin nuo­rel­le mie­hel­le, per­heel­li­sel­le, tilai­suu­den työ­elä­mään ja mah­dol­li­ses­ti vaki­tui­seen työsuhteeseen.Itse jou­duin ojas­ta allik­koon todel­la, eli suo­raan sanoen kon­kurs­si koh­ta­si minua ensim­mäi­sien kk aika­na, ulos­ot­to, luot­to­tie­to­jen menet­tä­mi­nen ym. joh­tuen siitä…ETTÄ VUOROTTELUVAPAA ON VAPAAEHTOISTA;JA HENKILÖ JOKA SIIHEN LÄHTEE JOUTUU TOTAALISESTI KAIKKIEN TUKIEN ULKOPUOLELLE; ASUMISTUKI; PERUSPÄIVÄRAHA;SÄHKÖLASKU; NETTI,puhelin, LÄÄKÄRI YM:
    itsel­lä­ni tuo tuki on kk:ssa 680:- jos­ta jou­dun mak­sa­maan vuo­kran 325:- netti/puhelin 50:-, sähkö
    2kk 75€… eli voit­te kuvi­tel­la että kon­kurs­si koh­ta­si minua heti, las­kut sai­vat jää­dä mak­sa­mat­ta, pank­ki­lai­nat jne. Auton jou­duin myy­mään, moot­to­ri­pyö­rän, elektroniikkaa(kameran)koska nyt jopa ulos­ot­to­mies ottaa tuos­ta 680:- vie­lä 75€ pois…eli jää 611:- ja on ihan tur­ha men­nä fat­taan ja pyy­tää avus­tus­ta, kos­ka olen väliin­pu­toa­ja, vaik­ka ajat­te­lin ettäö autan lähim­mäis­tä ja suon hänel­le ansion ainas­kin vuo­dek­si, jos ei vaki­tui­sek­si. Nyt olen itse samas­sa tilan­tees­sa kuin rai­tis­tues­sa­ni, 12 vuot­ta sit­ten, 5 vuot­ta meni ulos­ot­toon mak­saes­sa­ni juh­li­mi­se­ni vel­ko­ja, kun­nes pää­sin 0‑tilaan vajaa vii­si vuot­ta sit­ten, eli sain luot­to­tie­dot kon­dik­seen ja jne. Nyt olen 12 vuot­ta van­hem­pi, ja ..“per­ke­le” jou­dun taas aloit­ta­maan koko pas­kan alus­ta, sik­si tun­tuu että jak­ka­ra alkaa hei­lu­maan (rait­tius) mut­ta kun ei ole oikein enää täs­sä iäs­sä asu­maan rap­pu­käy­tä­vis­sä eikä asun­to­lois­sa, on tul­lut ne nuo­ruu­des­sa kierrettyä,nim. koke­mus­ta on.
    Eli nyt­kin on tilan­ne jos­sa säh­kö­las­ku on mak­sa­mat­ta 2½ kk:lta, mut­ta kuu­lem­ma säh­kö kuu­luu perus­oi­keuk­siin, että las­kut saa men­nä perin­tään, toi­vot­ta­vas­ti pitää paik­kans­sa, en tie­dä huhua kuu­lin, perus­oi­keu­des­ta, ettei säh­köä katkaista.
    sai­sim­pa tuon perus­osan fat­tas­ta, eli vukran ja säh­kön niin pär­jäis­hän sitä, mut­ta… onnek­si enää 2½kk että takas duu­niin, mut­ta elä­mä meni vituiks totaa­li­ses­ti, elä­ke ikään­kin vie­lä 8 vuotta.Eli repi­kää tuos­ta huu­mo­rii, jos minul­la oli­si edes kau­pun­gin asun­to, mut­ta kun on työ­suh­de asun­to (kun­nan), niin ei voi irti­sa­noa itte­ään, sitä jou­tuu pihal­le asun­nos­taan kuin lumiuk­ko, niin pää­sis kelan ja fat­tan avus­ta­mis jonoon, asun­toa­kin on kau­pun­gil­ta tur­ha yrit­tää, kos­ka MULLA on asun­to, voi­sin muut­taa vaik­ka samas­sa rapus­sa muu­hun kämp­pään, joka olis kun­nan, kun koko talo on kun­nan, mut­ta kun se ei vaan nyt käy.…että sil­lai… välil­lä vitut­taa tosi raa­kas­ti, tekis mie­li teh­dä jotain Nor­jan tapaista…ei mitään, leik­kii las­kin, mut­ta voit­te kuvi­tel­la, että sitä on yhteis­kun­nan aut­ta­ja ja kui­ten­kin eria­se­mas­sa kuin esim. maa­han­muut­ta­jat, vähem­mis­töt ym.

  250. Caif­fa­rix kir­joit­ti 30.7.2011 kel­lo 12:01
    “Ker­ron hie­man omas­ta koke­muk­ses­ta työ/vuorotteluvapaasta …”

    Minä olen tul­lut sii­hen käsi­tyk­seen, että vuo­rot­te­lu­va­paa (käy­tän­nös­sä työt­tö­mäk­si ryh­ty­mi­nen ihan viran­omais­ten luval­la) onnis­tuu sil­loin kun on tar­peek­si vara­kas. Eli ker­ran kym­men­nes­sä vuo­des­sa varak­kaal­le­kin tar­jo­taan mah­dol­li­suut­ta olla vuo­den työt­tö­mä­nä koh­tuul­li­sel­la kor­vauk­sel­la. Ja tus­kin­pa vuo­rot­te­lu­va­paas­ta syn­tyy kovin­kaan suur­ta lovea eläkertymään.

    Elä­köön vir­ka­mie­het lois­ta­vas­ta luomuksestaan.

  251. Gran­paI­gor:
    Väi­te “… perus­tur­val­la pär­jää oikein hyvin” on yliam­mut­tu. Sel­lais­ta voi sanoa vain hen­ki­lö joka ei ole kos­kaan elä­nyt pidem­piä aiko­ja toimeentulotuella. 

    Suh­tees­sa johon­kin kehit­ty­vän maan ker­jä­läi­seen se voi­si pitää paik­kan­sa. Kar­si­sin tuon lauseen rii­sut­tuun muo­toon “perus­tur­val­la pärjää”.

    Azin kal­tai­sia – hei­tä minä oikeas­ti kut­sui­sin sosi­aa­li­pum­meik­si – tus­kin on kovin isoa jouk­koa. Aina­kaan minun tun­te­mie­ni, sato­jen 1990-laman työt­tö­mien jou­kos­sa hei­tä ei ollut yhtään.

    Lauseet “Hel­sin­ki­läi­nen sosi­aa­li­vir­kai­li­ja, joka pois­ti Az:lta kaik­ki tuen leik­kauk­set” ja “Kuten Az sanoi ja kuten kym­me­net­tu­han­net opis­ke­li­jat ovat käy­tän­nös­sä osoit­ta­neet, myös täl­lä lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la tulee toi­meen, jos osaa.” ovat ris­ti­rii­das­sa. Lei­kat­tu vai leik­kaa­ma­ton? Ja sit­ten sosi­aa­li­vir­kai­li­jois­sa ja sosi­aa­li­vir­kai­li­jois­sa on ero­ja – joku voi pois­taa armos­ta kaik­ki leik­kauk­set, mut­ta ehkä ei pysy kovin kau­aa virassaan.

    Mis­sä ovat nuo Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mät kymm­me­net tuhan­net toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vät opis­ke­li­jat kun opis­ke­li­joil­le ei pää­sään­töi­ses­ti toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­ne­tä ollen­kaan? Onko täs­tä jotain doku­men­toi­tua tutkimustietoa?

    ihmi­nen joka ei saa kelal­ta mitään nap­sii toi­men­tu­lot, luot­to­tie­dot myös aiheut­taa ettei val­tio suos­tu lai­nan takaa­jak­si, että siel­lä ne kym­me­net tuhannet.

    1. Kym­me­net tuhan­net opis­ke­li­jat elä­vät kuu­kai­sit­tain sum­mal­la joka alit­taa toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­min. He eivät elä toik­meen­tu­lo­tuel­la vaan sitä pie­nem­mäl­lä opintotuella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.