Vuosi: 2011

En tunne rahoi­tus­maail­man kaikkia kiemuroi­ta riit­tävän hyvin, mut­ta uskaltaudun silti kir­joit­ta­maan siitä. Var­maankin väärät käsi­tyk­seni oikaistaan ja opin taas lisää. 

Rahamarkki­nois­sa peru­songel­ma on, että speku­lati­ivista sinne tänne ryn­täilevää rahaa on liian paljon. Edel­lisessä ketjus­sa Sep­po Korp­poo arvioi sen määräk­si 10 ker­taa maa­pal­lon BKT. En pysty tätä tark­ista­maan, mut­ta olen­naista on, että sitä on liikaa. Jos ei olisi, val­tiot, yri­tyk­set ja kulut­ta­jat eivät voisi velka­an­tua niin paljon kuino­vat velkaantuneet.

Speku­lati­ivisel­la rahal­la on ainakin kolme merkit­tävää lähdet­tä: uusien teol­lisu­us­maid­en, ennen kaikkea Kiinan vai­h­to­taseen yli­jäämä, öljyn hin­nan­nousun tuot­ta­mat voitot ja eläk­er­a­has­tot. Jat­ka lukemista “Mik­si rahamarkki­noista on tul­lut epävakaita”

Vaik­ka reaal­i­talous on Euroopas­sa kun­nos­sa, raha- ja finanssisek­torit eivät ole.
Olen aiem­minkin kir­joit­tanut, että pankkien pyrkimys­tä luo­da rahaa luot­toekspan­sion kaut­ta pitäisi rajoit­taa. Kehit­tyneet ja inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit pitäisi kieltää. Ne on kehitet­ty vain kiertämään luot­toekspan­sio­ta säätelevää lain­säädän­töä. Jat­ka lukemista “Raha ja finanssipoli­ti­ik­ka aja­vat kurimukseen”

Euroopan ja myös Yhdys­val­tain talousti­lanne näyt­tää lievästi san­ot­tuna huolestut­taval­ta. Kysymys on pohjim­mal­taan, miten Euroopan käy maail­man­talouden myller­ryk­sessä, kun talouden pain­opiste näyt­tää palaa­van muu­ta­man sadan vuo­den väli­vai­heen jäl­keen Aasiaan.
Miten mei­dän käy, kun Euroop­pa häviää kil­pailukyvyssä Aasialle ja joillekin muillekin nou­seville teol­lisu­us­maille? Jat­ka lukemista “Miten käy Euroopan?”

Olen jotenkin joutunut Yhdys­val­tain Teekut­suli­ik­keen pos­ti­tus­listalle. Viestit tun­tu­i­v­at par­o­di­al­ta eikä niille voin­ut kuin nau­raa. Hymy kuitenkin hyy­tyi, kun näki, mitä tämä lähin­nä kiihkomielis­ten type­r­ys­ten touhul­ta vaikut­tanut liike­hd­in­tä on saanut aikaan Yhdys­val­tain kon­gres­sis­sa. Hei­dän ide­ol­o­gisen hurmok­sen värit­tämä halun­sa supis­taa julk­ista kulu­tus­ta suh­dan­neke­hi­tyk­sen kannal­ta pahim­paan mah­dol­liseen aikaan saat­taa suis­taa län­tisen maail­man itse aiheutet­tuun lamaan. Mitä amerikkalaisille on tapahtumassa?

Min­ul­ta kysyt­ti­in, mihin suun­taan ole­tan euroop­palaisen arvo­maail­man kehit­tyvät. Ensin sanoin, että en todel­la tiedä. Vähän mietit­tyäni vas­tasin, että se pirstoutuu. Jat­ka lukemista “Tiedonväl­i­tyk­sen pirstou­tu­mi­nen johtaa arvo­jen eriytymiseen”

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on kak­si merkit­tävää kan­nan­ot­toa ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Toisen mukaan per­heeny­hdis­tämiskäytän­töjä tiuken­netaan niin, että sil­lä, joka halu­aa per­heen­sä Suomeen, on olta­va edel­ly­tyk­set elät­tää per­heen­sä ilman yhteiskun­nan tukia, ilmeis­es­ti asum­is­tu­ki mukaan luet­tuna. Toinen kan­nan­ot­to on demarien vaa­timuk­ses­ta mukaan otet­tu lause, jon­ka mukaan työperäi­nen maa­han­muut­to estetään luku­un otta­mat­ta tapauk­sia, jois­sa koti­maista työvoimaa ei ole saatavis­sa. Human­i­taarisin perustein maa­han tulleet sen­tään saa­vat tehdä työtä, sitä pide­tään jopa toiv­ot­ta­vana. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus jar­rut­taa työperäistä maahanmuuttoa”

Demarien puolue­si­h­teeri, kansane­dus­ta­ja Mikael Jungn­er, on lehti­ti­eto­jen mukaan vaat­in­ut Jus­si Hal­la-ahon erot­tamista hallinto­valiokun­nan puheen­jo­hta­jan paikalta. 

Hei haloo! Jat­ka lukemista “Jäitä hat­tuun, Jungner”

Moni loukkaan­tui, kun kir­joitin, että Nor­jan ampu­ja oli perus­nor­jalainen, paikalli­nen ”hom­mafoo­ru­mi­lainen”. Moni luki sen syytök­senä hom­malaisia kohtaan, mut­ta ei sitä sel­l­aisek­si ollut tarkoitet­tu, kuten ei nor­jalaisia kohtaan sitäkään, että hän oli nor­jalainen tai ev.lut. kirkkoa kohtaan sitä, että hän sanoi puo­lus­ta­vansa kris­til­lisiä arvo­ja. Kos­ka min­ulle on selvää, ettei mikään poli­it­ti­nen aate­su­un­ta voi olla vas­tu­us­sa sen nimis­sä toimivista sekopäistä, en tul­lut edes ajatelleek­si, että asia voitaisi­in tulki­ta syytök­sek­si. Jat­ka lukemista “Poli­it­tis­es­ta ter­ror­is­mista ja aate­su­un­tien syyllisyydestä”

Min­un on myön­net­tävä, että kun eilen klo 17 pyöräil­lessäni Sipoos­ta kohti Helsinkiä kuulin, että Oslon keskus­tas­sa on räjähtänyt pom­mi, olin jok­seenkin var­ma, että kyse oli islami­lais­es­ta ter­ror­is­mista. En ollut ain­oa. Samaan hal­paan meni myös Ylen uutis­toim­i­tus. Hom­mafoo­ru­mil­la otet­ti­in tietysti tästä pelkki­in ennakkolu­u­loi­hin perus­tuneesta ole­tuk­ses­ta kaik­ki ilo irti, kunnes kävikin ilmi. että tek­i­jä ei ollutkaan islami­lainen ter­ror­isti vaan perus­nor­jalainen, paikalli­nen ”hom­mafoo­ru­mi­lainen”.
Jäl­keen­päin tilas­toti­eteil­i­jä minus­sa kysyi, miten voin veika­ta noin huonos­ti. Ja miten kaik­ki muutkin voivat. Jos ajat­telemme Euroopas­sa viimeisen 20 vuo­den aikana tehtyjä jär­jet­tömiä tuhoteko­ja, islamistien osu­us niis­sä on aivan mitätön. Jos vas­taav­ista teoista vähin­tään 95 pros­ent­tia on ”kris­tit­ty­jen” tekemiä ja korkein­taan viisi pros­ent­tia islamistien, olisi tietysti loogista veika­ta ”kris­tit­tyjä”, ainakin, jos vedonlyön­nis­sä pitää pan­na peli­in omaa rahaa. Myös uskon­tokun­tien välisessä lah­taamises­sa kris­ti­tyt johta­vat islami­laisia murskaluvuin.
Islami­lainen ter­ror­is­mi on onnis­tunut tavoit­teessa yli odotusten, jos se on saanut mei­dät noin irra­tionaal­is­ten pelko­jen valtaan. 

Ketjus­sa ”Köy­häi­ly on eri asia kuin köy­hyys” nim­imerk­ki Paju esit­ti merkit­tävän näköko­hdan siitä, mik­si asun­to­ja on tyhjil­lään. En ollut tul­lut ajatelleek­si asi­aa aiemmin.

Kun van­hus siir­tyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, häneltä jää usein asun­to tyhjäk­si, joskus jopa vuosik­si. Van­hus ei halua myön­tää itselleen, ettei van­haan koti­in enää pala­ta, eikä hänel­lä ole voimia myy­dä tai vuokra­ta asun­toa. Nim­imerk­ki Paju ker­toi syyn siihen, mik­seivät myöskään lapset ryhdy toimi­in tyhjän asun­non vuokraamiseksi.

Pitkäaikaishoi­dos­sa hoit­o­mak­su on 82 pros­ent­tia van­huk­sen tuloista, mukaan luet­tuna vuokrat­u­lot. Asun­toa ei kan­na­ta vuokra­ta, kun vuokrat­u­lo menee läh­es lyhen­tämät­tömänä kun­nalle. Jat­ka lukemista “Vuokrat­u­lot pois hoit­o­mak­sun laskelmasta”