Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?

En tunne yksityiskohtaisesti Kreikan säästöohjelmaa, mutta ne tiedot, jotka siitä ovat tihkuneet, näyttävät aika pahoilta.

1)      Arvonlisävero kohoaa 13 prosentista 23 prosenttiin

2)      Lämmitysöljyä aletaan verottaa kuin dieselöljyä, jottei sitä käytettäisi dieselöljyn sijasta

3)      Maa pakotetaan myymään muun muassa moottoritiensä.

Kreikan tilanteessa on ymmärrettävää, että on ryhdyttävä rajuihin toimiin, vaikka ne vähän sattuisivat. Sattuminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Toimien pitäisi myös auttaa vajeen kuromisessa umpeen. Tuo arvonlisäveron korotus esimerkiksi on niin raju, että se tuottaa väistämättä kysyntälaman kotimarkkinoille. Jos haluat maitotilan maksavan velkansa, älä takavarikoi lehmien rehua vakuudeksi.

Tuottavan omaisuuden pakkomyynti hyvin halpaan hintaa ei välttämättä myöskään tervehdytä muuta kuin ostajan taseita. On väitetty, että näissä oloissa omaisuudesta saadaan korkeintaan 40 %, ehkä vain 20 % käyvästä arvosta. Miksi moottoritiet pitää myydä? Eikö voisi mieluummin vaatia, että valtio alkaa periä tiemaksuja?

73 vastausta artikkeliin “Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?”

  1. ”Miksi moottoritiet pitää myydä? Eikö voisi mieluummin vaatia, että valtio alkaa periä tiemaksuja?”

    Siksi, että EKP:n sidosryhmät (suursijoittajat) eivät ole kiinnostuneita Kreikasta tai sen hyvinvoinnista, vaan rahasta ja omista voitoistaan.

  2. Moottoritiehuomio on hyvä. Yhtä hyvin kävisi se, että kreikkalaiset perivät tiemaksut itse. Käsittääkseni paljon puhuttu saarien myyminen ei tule kysymykseen, koska kreikkalaiset poliitikot ja kansalaiset vastustavat tuollaisia ajatuksia yksimielisesti. Tässäkin voisi kyllä tulla kyseeseen vaikkapa joidenkin saarien vuokraaminen määräajaksi.

    Kreikkaa ei kai kuriteta liian rajusti siksi, että priaatteessa Kreikka saa itse valita miten se menettelee. Ulkoa voi tulla painostusta, mutta suvereenina valtiona Kreikka voi valita ihan minkä tien haluaa. Helppoja valintoja ei tosin ole. EU:n ja muiden painostuksen voi tässä mielessä ottaa vastaan vain hyvinä neuvoina ja (osin itsekkäistä syistä) tarjottuna apuna.

    Vähäiseen asiantuntemukseeni perustuen arvelen, että Kreikan perusongelma on yksinkertaisesti rankka velaksi eläminen ja osin kai myös korruptio, joka on johtanut myös siihen, että tuon velaksi elämisen edut eivät ole jakautuneet kovin tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. Yksittäisille kansalaisille on oikeasti kivuliasta luopua vaikkapa jo omaksi koetusta suuresta eläkkeestä. Tilannetta ei helpota se, että arvelee toisten pääsevän kuitenkin vähemmällä. Mutta helppoja ratkaisuja ei ole. Velkahanat ovat jo kiinni, eikä Kreikka voi mitenkään jatkaa ilman melkoisen kivuliaita toimenpiteitä ja jo saavutetun elintason alasajoa.

    No mistä sitten leikataan? Jos voisin suvereenisti päättää, niin kulutustaso putoaisi ensimmäisenä. Kreikalla on huomattava arvo matkailumaana, joten siltä sektorilta voi kyllä tahkota jatkossakin rahaa, ja se estää täydellisen tyhjiöön putoamisen. Muu talouden koheneminen on enemmän onnesta ja taidosta kiinni. Korruptio on tosi hankala parantaa, mutta yrittää pitää. Pitää olla aika kova jo saavutettujen järjettömien etuuksien karsimisessa. Kerran se vain kirpaisee, ja jos kirpaisee mahdollisimman monia tasaisesti, niin sitä parempi. Permpi tehdä jyrkkiä korjauksia. Pelko siitä, että talous kärsii liian rajuista toimista on turha siinä mielessä, että Kreikan uskottavuus on jo mennyt, ja uskottavuudessa suunta on nyt vain ja ainoastaan ylöspäin. Soppajonoja voidaan tarvita. Siinä muut maat voivat tarjota tarvittaessa tukea.

    Kreikan järkevä linja lienee toisaalta lähellä nykyistä linjaa siinä mielessä, että kannatta vetkutella ja kerjätä kaikki mahdolliset rahat, joita muut haluavat antaa. Lisävelka ei ole siinä mielessä ongelma, että takaisin voidaan maksaa vain sen verran kuin pystytään, ja paljonko suvereeni valtio haluaa maksaa velkoja takaisin. EU:ssa tavoitteena voisi tässä mielessä olla mahdollisimman pysyväisluonteisten tukiaisten keruu. Tämän kerjuulinjan lisäksi pitäisi tietenkin tervehdyttää talous esim. noilla yllä mainituilla keinilla. Valitettavasti tämä ei ole välttämättä yhtä korkealla vallassa olevien poliitikkojen asialistalla, sillä siitä he eivät juurikaan itse hyödy. Voisi siis ennakoida vitkuttelu- ja kerjuupolitiikkaa, ja kulutuksen ja talouden vain puolittain hallittua alasajoa siinä ohessa.

  3. Alv-korotusta pidän noista kuitenkin vaarallisimpana tulevaisuuden kannalta. Toimivaa taloutta ei sisämarkkinoilla voi rakentaa noin korkean alv:n varaan tässä kilpailutilanteessa.

  4. Henkilökohtaisesti ihmettelin aina Kreikassa miksi esim. kahviloiden kuitteihin ei ollut koskaan merkitty ALV:tä.

    Maan isoin ongelma taitaa kuitenkin käytännössä olla korruptio. Kaikesta joutuu maksamaan verojen lisäksi vielä erikseen. Tuomioistuimestakaan ei saa papereita ulos antamatta rahaa vahtimestarille.

  5. Samoin Kreikan veikkaus- tai totopelilisenssien laittaminen myyntilistalle tuntuu aika oudolta. Kaupaksihan menevät varmasti, mutta luulisi että niistä aika tasaista tuottoa tulisi tulevaisuudessa. Eri asia tietty jos hukkaavat tuottonsa pelimonopolinsa byrokratiaan. Sama pätee niihin moottoriteihinkin.

  6. ”Samoin Kreikan veikkaus- tai totopelilisenssien laittaminen myyntilistalle tuntuu aika oudolta.”

    Tuo on selvää ryöstöä, ei sinänsä mitään uutta, Euroopan ja USA:n sijoittajat käyttävät vain valtaansa kahmiakseen itselle halvalla tuottoisia sijoituksia. IMF ja EU ovat vain sijoittajien juoksupoikia.
    Ei tässä kukaan kreikkalaisten etuja ajattele vaan sijoittajien.

    EU-poliitikkojen puolesta kreikkalaiset saavat kuolla vaikka nälkään, jos sijoittajien etu sitä vaatii

  7. Kreikka pitää yksityistää mahdollisimman pitkälle, koska siellä valtio ei nyt vaan osaa eikä kykene tekemään yhtään mitään.

    Alvin kantaminen ei taida oikein tuollapäin onnistua. Omasta mielestäni vaje pitäisikin kuroa umpeen leikkaamalla aivan kaikkea mahdollista sääntelyä. Lakikirjat ja säädöskokoelmat sekä menot pitäisi puolittaa ja lopullisena tavoitteena puhdas yövartijavaltio.

    Sitten kun kansalla alkaisi olemaan veronmaksuhaluja, voisi pikkuhiljaa miettiä palaamista jonkinsorttiseen hyvinvointivaltioon ja harkita verojen korottamisia. Sitä ennen kaikki virkamiehet pihalle ja myös julkisen sektorin velvoitteen ja tulonsiirrot nolliin.

  8. Niinpä, Osmo. Eikös se vanha iskulause ole: Kreikan tie on meidän tiemme. Nykyisellä veroasteella emme voi jatkaa. Jopa valtionyhtiö Finnair siirtää toimintojaan säällisemmin verotettuihin maihin!

    Veikausyhtiön myynti on järkevää. Niissä maissa, joissa veikkaus yhtiöt ovat yksityisiä, on tuotto valtiolle parempi kuin monopolia pitävissä maissa. Esimerkkinä Iso-Britannia vs. Ranska. Pelien valvonta on myös tehokkaampaa, kun ne lisensöidään ulkopuoliselle.

  9. Kreikan on nyt niitettävä sitä mitä maa on kylvänyt peltoihinsa. Jos on ollut laiska, sitten joutuu kerjuulle. Ja jos tulee meille kerjuulle, niin saa vähän nöyristellä että saa lakkiinsa massia eli käteistä elikkäs fyffeä. Mua ei Kreikan tiet kiinnosta mutta kyllä niitä vähän pitää kurmoottaa, katos sitten oppivat. Niin sitä Suomi-poikakin pistettiin sotakorvauksilla Herran kuriin, nuhteeseen ja järjestykseen. Eli Osmo, alapas sinäkin keksiä, mitä me, Suomen kansa, voisimme Kreikan pojilta ja tytöiltä ostaa. Nyt on oikea aika ostaa, kun näiden on pakko myydä!

  10. Se mitä Kreikan taloudesta on korviin kantautunut on niin uskomatonta, että nämäkin kummallisuudet voivat olla järkeviä ihan siksi, että

    1) 23 prosentin arvonlisäverolla, jos saataisiin jotain valtion kassaan. Valtiohan on luvannut asiakkalle hyvitystä heidän maksamistaan arvonlisäveroista esitettyjä kuitteja vastaan.

    2) Kreikassa ilmasto on lauhkea ja lämmitysöljyllä lämmitetäänkö lähinnä käyttövettä.

    Polttoöljyllä ajamisen ongelma on ollut myös Ruotsissa lähellä Suomen rajaa, kun ruotsalaiset hakivat Suomesta halpaa polttoöljyä autoihinsa.

    Jos ongelma on laaja, niin miten sitä muuten hallita kuin laittaa polttoöljyn ja dieselin hinta samalle viivalle.

    3) Moottoritien myynnille onko muuta järkeä, kuin että silloin ylläpitkustannukset saadaan pois valtiota rasittamasta. Lisäksi jos valtion työntekijät on vahtimestarista lähtien tottuneet erilaisiin palvelumaksuihin, niin he käärisivät osan tiemaksuista itselleen.

    Omaisuuden myymisestä kyllä jää kysymyksiä käytetäänkö missä määrin myyntituloja yli varojen elämisen jatkamiseen, talouden tasapainottamiseen tai velkojen lyhentämiseen.

    Velkojen lyhentämisen on povattu loppuvan sinä päivänä, kun valtion kassassa on sen verran rahaa, että uutta velkaa ei enää tarvita.

    p.s. Katainen maalaili eilen uutisissa, että Kreikan ongelma olisi hoitamattomana horjuttanut maailman taloutta; siis Kiinaa, Australiaa ja Kanadaa myöten. Pääministeriä kun kuuntelee, vastuu on kuulijalla.

  11. Moottoriteiden kohdalla mielenkiintoisinta on kuka maksaa ylläpidosta, eihän se kovin tavatonta ole että omistajat huutavat valtiota apuun tälläisissä tapauksissa. Aika tiukka tilanne jos teihin tulee koloja, ja omistajat vain sanovat etteivät maksa niiden tasoittamisesta mitään.

    Itseäni eniten häiritsee vesiyhtiöiden yksityistäminen. Sillä jos puhdasta vettä on aina vain vähemmän, ja joku saa viritettyä siihen jonkun monopolin niin nykyiset mellakat ovat vain lämmittelyerä.

  12. Juha kirjoitti hyvin. Alvia ei tosiaan esitetä kuiteissa. Tuskin niitä tuloutetaankaan valtiolle, koska kuittia maksamistani palveluista olen hyvin harvoin saanut.

  13. Tältähän se näyttää, kun ei voi devalvoida. Ja euroalueella näköjään lainaa saa. Voi kyllä kysyä, että eikö niillä lainanantajilla ole riittäviä vakuuksia lainoilleen. Miksi EU:n pitää tähän puuttua?

    Timo Soini on ollut tässä oikeassa. Kreikka näyttää vaativan niin paljon käteistä, että ei ne moottoritietkään enää kohta riitä. Kreikan kriisi tulee joka tapauksessa kestämään useita vuosia.

  14. Valtion firmojen myynnistä on monipuolista hyötyä. Ensiksi saadaan rahaa, tosin vähän huonommin, jos myytävää on paljon tai huonokuntoista. Toiseksi huonosti hoidetttuihin valtion firmoihin ei tarvitse ainakaan pumpata lisää rahaa. Kolmanneksi monissa yhteisessä omistuksessa olevissa putiikeissa on käynyt siten, etä kun Zorbas on päässyt johonkin asemaan, niin täytyyhän Zorbaksen serkun miehelle hommata duunia jne. Itse asiassa, jos ei hommaa duunia sukulaisille ja kavereille, niin pidetään jotenkin ikävänä ja moraalittomana kundina. Kun firma on yksityisessä omistuksessa, niin ei ihan niin helpolla päästä tätä tekemään. Kun esim. rautatiellä saa palkan lisää siitä, että muistaa pestä kätensä, niin kannattaa miettiä, olisiko Virgin parempi omistaja. Jos Branson haluaa järkkää duunia jolllekin kaverilleen, niin menee omasta taskusta eikä valtion rahoista.

  15. ”Kreikan on nyt niitettävä sitä mitä maa on kylvänyt peltoihinsa. Jos on ollut laiska, sitten joutuu kerjuulle.”

    En suoraan sanoen usko, että Kreikan kansalaiset ovat olleet yhtään sen laiskempia kuin suomalaisetkaan. Käytännössä vain on niin, että kansalaisen on pelattava peliä niillä säännöin, jotka todellisuus asettaa.

  16. No eipä se devalvointikaan nyt mikään hopealuoti ole, aika rajusti Suomessa leikattiin 90-luvulla vaikka markka devalvoitui.

    Eihän siinä motarien yksityistämisessä sinänsä mitään järkeä olekaan, paitsi jos oletetaan että valtio-omistaja on kertakaikkisen kyvytön. Ja tässä tapauksessa saattaa jopa pitää paikkansa.

  17. Ainoastaan ravintoloiden alv nousee mainitut 10 prosenttiyksikköä. Muut alvin korotukset ovat maltillisempia. Kaiken kaikkiaan verotukseen tulevat muutokset ovat minusta perusteltuja. Toivottavasti verot saadaan myös kerättyä.

    Säästöohjelman pääkohdat on hyvin esitelty täällä:
    http://www.bbc.co.uk/news/business-13940431

  18. Tuolla http://www.bbc.co.uk/news/business-13940431 näkyi olevan kattavahko yhteenveto paketista. Jakautuu verouudistukseen, julkisen sektorin leikkauksiin, menovähennyksiin, etuisuuksien leikkaamiseen ja yksityistämiseen

    Alv ei ihan nouse Osmon mainitsemalla tavalla, tuo koski ravintoloita. Siellä näkyi olevan 3 eri luokkaa, ylin nousi 19 prosentista 23 prosenttiin, alin 5,5 prosentista 6,5 prosenttiin. Vaikea ottaa kantaa siihen, miten vaikuttavat eri ryhmien elämiseen kun ei tiedä, mitä kantaa eri asioihin sovelletaan. Jos yhtenä suurimmista ongelmista on veronkierto, niin aika vaikeaa sitä on paikata veronkorotuksilla. Viinan ja tupakan veroa nostetaan kolmanneksella, mikä johtanee lisääntyvään tuontiin naapureista.

    Julkisen sektorin palkkoja tiputetaan 15%, määräaikaiset saavat kenkää ja uusia vakinaisia eläköityvien tilalle palkataan nihkeästi. Valtionyhtiöiden palkkoja leikataan 30% mikä on jännä painotus.

    Menovähennykset ovat rajuja terveydenhoidossa mutta kohdentuvat pääasiassa siten, että lääkkeiden hintoja (vaikuttavat olevan määrättyjä) leikataan. Tätä voisi miettiä muuallakin. Puolustusbudjetista napsaistaan vuoteen 2015 mennessä reilu miljardi, eli tippuu noin seitsemästä kuuteen. Vieläkin on tosin aika kallista.

    Sosiaaliturvasta otetaan 5 miljardia vuoteen 2015 mennessä ja eläkeikä nostetaan 65 vuoteen, täyden eläkkeen saadakseen pitää olla 40 vuoden työura. Verraten rapsakkaa.

    Valtionyhtiöitä yksitetään osin tai kokonaan hulppealla 50 miljardilla. Myydään muun muassa jo tänä vuonna osakkeita valtion pelimonopolista. Tämä vaikuttaa monesta näkökulmasta erikoiselta.

    Kaiken kaikkiaan kunnianhimoinen ohjelma, jos kohta varsinkin lypsylehmien myyminen on omasta mielestäni hyvin kummallista. Onnea vaan yritykseen, luulisi ainakin kyynelkaasun valmistajien hykertelevän käsiään.

  19. Luonnollisten monopolien yksityistäminen on hölmöläisten hommaa. Minusta kyseessä on kreikkalaisten kansalaisomaisuuden ryöstö. Samaan syssyyn on toki sanottava, että maa on elänyt kuin sika pellossa yli varojensa.

  20. Ei Kreikkaa toki kuohita kun ei ole muniakaan, mutta siellä pitää ymmärtää että tuloja ei voi olla pitkässä juoksussa enempää kuin menoja. Kyseessä on korjausliike jossa tulot ja menot laitetaan kohdalleen ja tuloksena on elintaso johon Kreikan taloudella kyetään. Reilu peli.
    Korruption kitkeminen olisi iso plussa päähän, mutta taitaa olla kaukainen haave EU:ssa.

    Eli ei tehdä kuprun tekijästä uhria koska se ei sellainen ole. Jos syyllisiä haetaan niin EKP on
    kerrassaan hyvä kandidaatti, ja toinen on kommunistinen markkinatalous.

    (Kommunistinen markkinatalous = Markkinatalousmalli jossa voitot kuuluvat sijoittajille, mutta tappiot sosialisoidaan kansallisvaltioiden veronmaksajille)

  21. ”On väitetty, että näissä oloissa omaisuudesta saadaan korkeintaan 40 %, ehkä vain 20 % käyvästä arvosta. Miksi moottoritiet pitää myydä? Eikö voisi mieluummin vaatia, että valtio alkaa periä tiemaksuja?”

    Kenties ulkomaiset pääomasijoittajat ja luottoluokittajat eivät luota, että Kreikan tehottomaksi osoittautunut valtionhallinto pystyisi keräämään tiemaksuilla edes sitä neljääkymmentä prosenttia?

  22. Koko jupakassa ei olla ymmärretty sitä, että kyaymyksessä on velkaongelman sijasta koko nykyisenkaltaisen velkavetoisen rahajärjestelmän ongelmasta. Raha on maailman resursseista ainoa, joka on täysin ihmisen luomaa ja kontrolloimaa ja josta suurin osa on täysin virtuaalista. Miten ihmeessä siitä voi olla siis pula? Rahajärjestelmä tulisi miettiä läpikotaisin uudelleen nykytekniikan suomilla mahdollisuuksilla. Järjestelmän tulisi kannustaa kohtuullisuuteen ja ympäristön kannalta kestäviin valintoihin. Mikä se on, en tiedä, mutta maailmassa on niin paljon fiksuja ihmisiä, että eiköhän ratkaisu löydy.

  23. Kylläpä keskustelijat ovat pahasti ulkona Kreikan asiassa. Kirjoittelevat kuin uskoisivat päätösten johtavan joihinkin toimiin. Anna minun kaikki kestää.

    Koko päätöksen ainoa syy oli euroalueen veronmaksajain pehmittäminen. Ilman tiukkaa vääntöä ja ”viime hetken” sopua eivät veronmaksajat olisi antaneet rahoja. Tälläisen pehmityksen jälkeen herkkäuskoiset ovat valmiita ”avustamaan” taas kerran Kreikka.

    Tätä ”avustamis” sanontaa käytetään silloin, kun veronmaksajain rahoilla maksetaan Kreikan puolesta Saksan, Ranskan ja Britannian rahalaitoksille langenneita korkoja ja kuoletuksia. Näiden varojen takaisinsaanti taas puolestaan takaa rahalaitosten johtajille runsaat bonukset.

    Vielä Kreikan parlamentin päätöksen jälkeenkin monet EU-johtajat ovat väittäneet, että ilman tätä parlamentin päätöstä Kreikka olisi jätetty ilman ”apua”. Samalla he ovat vahvistaneet päätöksen vastuullisuutta, koska ilman apua koko maailman talous olisi mennyt lamaan.

    Uskooko joku, että EU-johto olisi suistanut koko maailman talouden lamaan, jos Kreikka ei olisi luvannut suostua avun ehtoihin? Minä en usko. EU olisi ”auttanut” Kreikkaa vaikka vastoin Kreikan tahtoa.

    Lisäksi pitää ymmärtää, että lupaus ja teko eivät ole sama asia. Vuosi sitten Kreikka pyysi ja sai apua. Kreikka lupasi erilaisia toimia tilanteensa parantamiseksi. Liki kaikki lupaukset ovat osoittautuneet turhiksi. Katainen puhui niskalenkistä ja maailman talouden pelastamisesta. Kovin samanlaiselta näyttää tilanne nytkin. On helppoa luvat, mutta vaikeampaa täyttää lupauksensa.

    Mielenkiintoista nähdä, mikä on Suomen tilanne sunnuntai-iltana. Jutta pääsee henkilökohtaisesti sopimaan toimenpiteistä. Suomen hallitus syntyi, kun Brysseliin ilmoitettiin, ettei penniäkään Suomen rahaa anneta ilman turvaavia vakuuksia. Odotellaan sunnuntai-iltaa, niin nähdään kuinka täysimääräisesti suomalainen poliitikko täyttää lupauksensa.

    1. Minun ymmärtääkseni päätös arvonlisäveron nostosta kymmenellä prosenttiyksiköllä hyväksyttiin. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.

  24. tottakai kuohitaan. Ei tässä järjestelmässä ole mitään järkeä. Noiden toimien seurauksena Kreikan bkt laskee rajusti ja edessä on vielä rajumpi velkakriisi. Jos nyt velkaa on 2xbkt niin näiden toimien jälkeen sitä on huomattavasti enemmän suhteessa bkt:hen. Tullaan koko ajan vain suurempaan kriisiin. Ensin tuhotaan Kreikan ja muidenkin beilattavien maiden rakenteet ja sitten joudutaan kuitenkin defaulttiin. Ja siinä tilanteessa defaultin hoitaminen onkin jo ihan toinen juttu kuin että se tehtäisiin nyt heti.

    Tätä eurokriisiä hoidetaan ihan väärin. Oikea keino olisi antaa ekp:lle valta setelirahoituksella pääomittaa kriisipankit ja ottaa samalla niiden omistus ekp:lle.

    Kriisiin joutuneet maat hoitavat sitten itse ongelmansa miten parhaaksi näkevät. Kreikka ja Portugali varmaankin irtautuisivat emusta. Se olisi niille hyvä ja se olisi emulle hyvä. Nuo maat nyt vaan perustuvat 10 prossan inflaatiolle ja jatkuvalle devalvaatiolle ja se ei emussa onnistu.

    Emu ei toimi muutenkaan optimaalisesti edes ilman noita maita koska talouden rakenteet ovat täysin erilaiset. En ymmärrä mitä apua tähän toisi esitelty liittovaltiokehityskään tai komission valta tarkastaa talousarviot. Korkotaso on aina väärä jollekin osalle emua. Sitä ei korjata tarkastamalla budjettiesityksiä. Kyse ei emun tulevaisuudessa ole julkisen talouden ongelmista vaan siitä että yksityinen sektori kärsii tästä järjestelmästä ja sen seurauksena myös julkinen talous kriisiytyy.

  25. kreikassa voidaan korottaa alvia mutta kuka katsoo että se maksetaan?

    Eipä niitä ole maksettu pahemmin nykyiselläkään tasolla. Jatkossa voisi kuvitella että maksuhalukkuus on vielä alhaisempi.

  26. ”Minun ymmärtääkseni päätös arvonlisäveron nostosta kymmenellä prosenttiyksiköllä hyväksyttiin. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.”

    Se ei merkitse, että Kreikan valtion kassa lihoisi, nytkin veronkierto on yleistä ja korotus vain lissää veronkiertointoa.
    Kreikassa, Espanjassa, Portugalissä kärjistyvät EU:n verotusongelmat.
    Ne ovat pimeän talouden pesiä ja miljoonat EU-kansalaiset elävät verotuksen ulkopuolella.
    Tämä johtuu siitä, että EU-maiden välillä ei ole yhteistä veropohjaa eikä verottajilla yhteistyötä.

    Suomikin on hyvaa vauhtia siirtymässä samaan kerhoon, EU:sa veronkierto on räjähtämässä käsiin

  27. Annetaan toki anteeksi (harvinaista poliitikolta pyytää, tosin sinua joskus äänestäneenä lämmittää sydäntä).

    Mutta tuota asiasta. Jos oletetaan, että Kreikka on suistumassa aivan katastrofaaaliseen lamaan, niin eihän nämä toimet asiaa juuri helpota, noin keynesiläisestä koulukunnasta asiaa tarkasteltaessa.

    Ainoa järjellinen selitys on, että siellä lasketaan harmaan talouden olevan (pohjoismaisesta näkökulmasta) niin käsittämättömän huomattavaa, että asiaa korjaamalla tilanne paranee merkittävästi. Siihen ei noiden julkaistujen ohjelmien puitteissa näytettäisi paneutuvan oletusten mukaisesti.

    No, viime kädessä Herra (tms.) yksin tietää. Minusta kiintoisampaa olisi selvittää, miten tämä vakaussopimusten puitteissa on ylipäätään ollut mahdollista. Ynnä mihin tuo raha on mennyt – Kreikkahan ei luiskahtanut ongelmiinsa jotenkin ”yllättäen”, vaan ollaanhan tästä oltu selvillä.

    Olin aina suhtautunut Soinin EU-vastaisuuteen naureskellen, mutta tämä episodi on laittanut miettimään. Osin toki sokea kana ja jyvä, mutta jyvä yhtä kaikki. Harmittaa ja huolestuttaa.

  28. Punavuorelainen: ”…Puolustusbudjetista napsaistaan vuoteen 2015 mennessä reilu miljardi, eli tippuu noin seitsemästä kuuteen. Vieläkin on tosin aika kallista…”

    Ei välttämättä kovin fiksu päätös pidemmän päälle. Pienessä maassa, kuten Suomi, tuppaa joskus unohtumaan, että sotavoimaa ylläpidetään käytettäväksi, ei näytettäväksi. Toivottavasti leikkaus ei keikauta Kreikan ja Turkin tasapainoa niin, että itäisellä Välimerellä taas kokeillaan poliitiikan jatkamista kovapanosammunnoin. (Siis virallisestihan tämä ei voi koskea Suomea. Poliitikkojen tehtävä on ottaa riskiä. Sotilaat korjaavat virheet.)

  29. Ihan oikein niille, että joutuvat myymään omaisuuttaan (toivottavasti) alehintaan. Kerrankin yksi kreikkalainen Suomessa sylkäisi purkan maahan, minä näin – oikeasti.

  30. Hmm.. Ehkä olisi saksalaisille yksinkertaisempaa tehdä niinkuin huhtikuusa 1941.

    Tässä on vähän sellainen ongelma, että mitä tehdään, kun suvereeni valtio viilaa linssiin ja vie muiden rahat. Perinteinen sopimusoikeudellinen tarkastelu on vähän torso, ja ajatus siitä, että rikkomalla ikkunoita ja uhoamalla ”kansa” on oikeutettu pitämään ne muiden rahat, on vähän ongelmallinen sekin.

  31. – Suomessa ainakin Lahden moottoritie on yksityinen. Saattaa olla joku muukin.
    – Suomessa ALV on 23 %
    – Kreikassa alkoholi- ja tupakkaverot lienevät tämänkin jälkeen aivan mitättömällä tasolla Suomeen verrattuna.

  32. ■Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2011 kello 23:04
    ”Minun ymmärtääkseni päätös arvonlisäveron nostosta kymmenellä prosenttiyksiköllä hyväksyttiin. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.”

    Osmo on täysin unohtanut esimerkiksi sen, että Lissabonin sopimuksessa (EU:n perustuslaki) kielletään yksiselitteisesti EU-maata tukemasta toisen EU-maan taloutta. Kuitenkin juuri näin tapahtuu nyt mm. Kreikan kohdalla. Järjestelmää ollaan tekemässä pysyväksi vuoden 2013 heinäkuusta alkaen. Tällöin syntyy pysyvä järjestelmä, jolla kyetään ”auttamaan” pulaan joutuneita maita euro-alueen veronmaksajain rahoilla.

    Itse sopimusta ei ole muutettu, eikä tulla muuttamaan. Sen tulkintaa on vain muutettu sellaiseksi, että tuki katsotaan nyt sallituksi. Ja tulkintaa tullaan vielä muuttamaan, että myös pysyvä vakausmekanismikin saadaan sopimaan sopimuksen mukaiseksi. Tätä tulkinnan joustavuutta kutsutaan EU:ssa kehuvasti innovatiiviseksi.

    EU:ssa on erikoistuttu tälläiseen innovatiiviseen sopimuksen ymmärtämiseen. Joten kyllä Kreikallekin löytyy varmasti innovatiivinen ratkaisu myös näiden Kreikan parlamentin antamien lupausten kiertämiseksi.

    Osmonkin olisi syytä totutella siihen, että EU:n moraali ja lainkunnioitiksen puute ei rajoitu vain Kreikkaan. Se on yleinen ja hyväksytty tapa nimenomaan EU:n johdon piireissä. Pohjoismaat, mukaanlukien Suomi, on aiemmin pyrkinyt edes hieman rajoittamaan innovatiivisiä tulkintoja. Saa naähdä, kuinka innovatiivinen on Jutta ensi sunnuntaina.

  33. Kreikan kaltaisessa maassa, ja Kreikan tilanteesssa kiinteistövero olisi vielä Suomeakin erinomaisempi tapa kerätä verotuloja mahdollisimman pienin haitoin. Veronkierron saaminen kuriin olisi aika ongelmatonta ja matkailijat saataisiin mukaan. Korkeiden kiinteistöverojen maassa myös ulkomaalaisomistuksen voi olettaa olevan vähemmän epäsuosittua, kun kaikki tietävät että lasku lähtee myös rajan yli. (Itä-Suomen mökkikunnat huomio.)

    Ketjun linkeistä käy ilmi että kiinteistöverot nousevat, mutta ei sitä kuinka paljon. Toivottavasti reilusti.

    Olinko ymmärtänyt oikein että osista maata puuttui vielä kunnon rekisteri siitä, kuka minkäkin maapalan ja rakennuksen omistaa? Jos näin on, se pitäisi lisätä vaatimuksiin.

  34. Kalle: ”Pienessä maassa, kuten Suomi, tuppaa joskus unohtumaan, että sotavoimaa ylläpidetään käytettäväksi, ei näytettäväksi.”

    No ei pidä paikkaansa yleensä eikä varsinkaan tässä erityistapauksessa. Eiköhän sotavoimaa ylläpidetä nimen omaan näyttöön eikä käyttöön. Olettaen nyt tietysti, että Kreikka ei suunnittele hyökkäyssotaa.

  35. ”Kreikan on nyt niitettävä sitä mitä maa on kylvänyt peltoihinsa. Jos on ollut laiska, sitten joutuu kerjuulle.”

    Mitä kauheaa siitä seuraa kansalaisille, jos valtio sattuu tekemään konkurssin? Ellen nyt ihan väärin muista, niin Kreikan valtion konkurssi ei ole mitenkään tavaton asiaintila.

    Kun valtio on konkurssissa sillä on kovin niukalti resursseja puuttua kansalaisten elämään.
    *Haluavatko* kreikkalaiset, että valtio tekisi vararikon, ts. vain jättäisi velkansa maksamatta?

  36. Kun katsoo Suomen kuntataloutta niin Kreikan tie on meidän tiemme. Varsinkin täällä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa.

  37. ”Olinko ymmärtänyt oikein että osista maata puuttui vielä kunnon rekisteri siitä, kuka minkäkin maapalan ja rakennuksen omistaa? Jos näin on, se pitäisi lisätä vaatimuksiin”

    Suomessakin mentiin just jonkun saaren omistuksesta Korkeimpaan Oikeuteen asti ennen kuin saatiin päätös siitä kuka saarta ei omista, Kreikan oikeuslaitos varmasti hanskaa salamannopeasti kaikki vastaavat sikäläiset riitatapaukset että voivat luvata että rekisterit on kunnossa heti seuraavaan huippukokoukseen?

  38. Vuonna 2007 perustettu julkaisu maailman rikkaimmista kreikkalaisista kertoo paljon. Sen nimi on Greek Rich List ja tässä hieman taustaa:

    ”The first issue was published in 2007 and profiled Britain’s Top 50 Greek Millionaires. In 2008 it increased its profiles to 100. Now with its forth edition officially released in June 2011 we continue to profile Greeks around the world.”

    Kyseisen julkaisun uutisissa kerrotaan mm. miten kreikkalainen miljonääri osti 29 miljoonalla taalalla Picasson taulun ja miten toinen seisautti skotlantilaisen lentoyhtiön toiminnan kesken joululentojen – meni pahus itsekin konkurssiin.

    Ovatkohan nämä onassikset talkoissa?

    p.s. Vastullinen Kokoomus r.p. sai huomattavia summia sijoittajapiireiltä ja parilta suomalaistaustaiselta miljonääriltäkin.

  39. Peesaan jugea. Pankit veronmaksajille ja järjestellään koko rahoitussektori. Kreikalle ja muille halukkaille oma valuutta, että selviävät paremmin talouden shokeista. Koko homman mädännäisyys on nyt aika selvää, kun verorahalla jatketaan yksityisten saamisten muuttamista julkisiksi, vaikka Kreikan velkajärjestely on jo selviö. Lisänä vielä tuo kansalaisvarallisuuden ulosmittaaminen. Uskomatonta touhua. Joillakin ei ole omatuntoa.

  40. EU tuki on juuri oikein ja tarpeen, jotta Kreikka ei joudu myymään heti omaisuuttaan vaan heillä on nyt aikaa tehdä mitä pitää.

    Euroopassa kannattaisi ennemmin olla nopean toiminnan verotarkastusjoukkoja kuin valmiusyksiköitä – harmaa talous ja korruptio on suurempi uhka kuin hyökkäys ja eihän nykyisiä huippusotilaita edes minnekään uskallettu lähettää. No, Kreikassa on juuri syöpänä harmaa talous ja heikko kyky saada kansalaiset tasapuolisesti maksamaan. Kuitti tulee joskus ja vain osasta ostoksia.

  41. Punavuorelainen: ”…Eiköhän sotavoimaa ylläpidetä nimen omaan näyttöön eikä käyttöön…”

    Punavuorelaiselta taitaa unohtua, että NATO on käynyt sotia Euroopassa jo 70-luvulla. Silloin tosin jäsentenvälisenä. Siinä missä Suomen rajoilla on tapana testata valvontaamme ja lennellä meidän alueellamme, siinä Kreikka ja Turkki ovat päätyneet aina välillä Kyproksenkin jälkeen laukaustenvaihtoon. Armeija ei ole näyttämistä varten.

    Ajatus, että armeija on vain näyttämistä varten, on tyypillinen pienessä maassa asuvan ihmisen harha. 😉 Siihen on ihan looginen syykin. Pienelle maalle, kuten Kreikka tai Suomi, sota on aina onnettomuus. Suuremmille valtioille, kuten Turkki tai Venäjä, se on täysin normaali ulkopolitiikan instrumentti.

    Viimeksi näimme asian, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Rajoitettu sota, jossa saavutettiin poliittinen päämäärä. Loistavasti toteutettu operaatio venäläisiltä. Osoitti myös sen, ettei huipputekninen amerikkalaisten kouluttama ja varustama, mutta liian pieni ammattiarmeija pärjää Venäjälle.

  42. Kalle
    Osoitti myös sen, ettei huipputekninen amerikkalaisten kouluttama ja varustama, mutta liian pieni ammattiarmeija pärjää Venäjälle

    Puhutko nyt siitä ”huipputeknisesti varustetusta” armeijasta jonka vuosibudjetti oli oopperatalon luokkaa? 😀

  43. Kuka suostuu ostamaan moottoriteitä? Ylläpitokustannukset ovat korkeammat kuin eksplisiittinen voitto. Juuri tämän takia jopa uusliberalistisimmissa valtioissa tiet, katuvalot yms. suoraan tuottamaton on valtion hoidettavana. Se tuo kollektiivista hyötyä toimivuuden kautta, mutta ei konkreettista voittoa sijoittajalle. Niistä perittävät maksut pitäisi voitontahtoisen laittaa niin korkeaksi, että kaikki käyttäisivät kiertoteitä. Hoito jäisi helposti retuperällä voitontavoittelun takia, kuten Tepcomilla ikään.

    Kreikassa on ihan sama onko alv 1-50%. Kaverini on ollu töissä maan suurlähetystössä eikä tunne yhtään paikallista, joka maksaisi oikeasti tätä veroa. Esittelipä mulle ryteikköäkin, jonka piti olla eu:n jo pitkään tukema ja tarkastama viljapelto. Tästä on jokunen vuosi aikaa, mutta eiköhän meno oo sama.

  44. ”Tuottavan omaisuuden pakkomyynti hyvin halpaan hintaa ei välttämättä myöskään tervehdytä muuta kuin ostajan taseita.”

    Monopolin tapauksessa, ei se mitenkään voi tehdä mitään muuta, kuin sitä ja sairastuttaa myyjän taseen.

    ”Eikö voisi mieluummin vaatia, että valtio alkaa periä tiemaksuja?”

    Niinpä.

    Suomen vaatimat ”takuut” ovat uskomattoman typeriä ja lapsellisia. Ei valtioilta pyydetä vakuuksia. Valtiot maksavat velkansa verotuloilla.

  45. Suomikin voisi tehdä Kreikan tapaan liki täyden konkurssin kunhan vaan täällä elettäisiin samoilla leveys- ja pituuspiirillä kuin Kreikassa. Siis ulkolämpötila on erittäin suurena tekijänä meidän köyhien ohjaamassa politiikassa. Kun ei pakkaseen oikein voi ketään jättää – edes Neuvostoliitossa ei näin ollut.

    Ainoa asia mielestäni Suomessa pitää vähävaraisia pinnalla se, on Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden läheisyys. Muuten meidät työttömät olisi jo aikaa sitten ajettu pihalle vuokra-asunnoistamme. Olisimme kuten Kiinassa suvun hylkäämät uikkareissa pyytämässä työtä tietyömailta polttavan auringon alla. Tosin Suomessa tietyömaan työntekija tienaa 4 kuukaudessa 12 kuukauden palkan.

  46. Suomi kurkkuaan myöten Kreikan veloissa

    Niitä on noita velkomisjuttuja montaa sorttia,heitäkin. USA:n
    talo+tontti -kiinnelainat nousivat kauhisteltaviksi Lehmanin
    konkurssin jälkeen,varsinkin alalaji subprime, jota neekerilainaksi nimiteltiin.

    Jenkeissä kotilainasta pääsee sillä eroon että muuttaa pois.
    Perhe ei näet voi kiinnittää itseänsä,vain kiinteistö vastaa
    velasta ja siirtyy pankille. Siitä on pankin omansa revittävä.

    Hyvinvointivaltiossa vastuullisuutta rohkaistaa takaajakummien
    toimesta, varovaisuuteen kehoitetaan perimistoimien ulottamisella velallisen muuhunkin omaisuuteen. Ja vihdoin:
    pankilla on oikeus perheen tuleviin ansioihin. Yhteenvetona
    voisi sanoa että Suomessa kiinnitetään perhe,Amerikassa
    velan kohdetavara.

    Suomessa asuntolainaa ammennetaan kuuman kysynnän ja
    jäädytetyn tarjonnan sanelemin tasapainomitoin. Pisatestattu
    matematiikka ja lukutaito yhdistettynä kirjastolaitokseen, luo
    itsenäisen velanottajapersoonan. Pankinjohtajan holhouksesta on päästy, asiakas on kuningas ja kilpailuttaa asuntovelkaansa nousevin kierroksin -tai siis hienostuneemmin alenevin marginaalein. Saitko 0,9:llä ? Otitko 3 vaiko 12 kk euriborilla ?
    Elegantti puhe sorisee.

    Uusi velka on uusi raha systeemiin. Kun Kreikka lainasi
    saksalaisesta pankista,luotiin rahaa tyhjästä.Taseoikealle (ikkunapuoliko ?) pankki kirjoitti Kreikan valtiokonttorin tilille
    euroja ja tasevasemmalla (omaisuussarake) pankki ilmoitti
    saman verran uusia saamisia Kreikalta.

    Kun sitten Kreikka kulutti lainaeurojaan,pankin tase Saksassa
    alkoi vääntyä vinoon. Mutta onneksi siten,että omaisuuspuoli
    pysyi arvossaan (=saamiset Kreikalta). Mutta kun kirjanpitolaki vaatii puntit tasoiksi, pitäisi taseoikealle saada täydennystä.
    Onnellisimmillaan asia oikeni,jos kreikkalainen osti mersun.Raha palasi pankkiin,Saksaan,mersumyyjän tilille.
    Ja taas oli tase oikein.

    Jos se kreikkalainen rakensikin talon ? Raha meni väärään pankkiin. Onneksi on tämä systeemi. (Asiasta hiiskutaan jo
    suomeksikin ”systeemiriskinä”). Saksalaispankki ei saa talletusta. Tase on yhä vinossa. Mitä tehdä ? Mennä interbankmarkkinoille eli lainata naapuripankista. Naapuri saa
    saamisvaateen (omaisuutta) ja tarvitsija taseensa pystyyn.
    Tallettajavelkojien ja muiden lainanantajien (naapuripankki)
    jäljiltä taseen kumpikin puoli näyttävät taas samoja numeroita.

    No nyt näiksi naapureiksi kelpaa suomalainenkin ja toki
    asia pitää hyödyntää. Suomessa on rutosti talletuksia kun
    on tuota asuntovarallisuuttakin kiitos isojen lainamittojen.
    Varjopankkimaailma otetaan kuviin. OKO Nordea Sampo
    strippaa asuntolainasaamisiaan Varma Ilmarinen Fenniaan.
    Pankki saa eläkemaksutulon.Sillä lainotetaan uusi asuntoasiakas,laina siirretään Varma Ilmarinen Fenniaan.
    Perheen ottama laina vilistää perheen talletustilin kautta asunnon myyjälle. OKO Nordea Sammon Tase kallistuu.
    Talletuksia (asunnon myyjillä) on liikaa (vastaava saaminenhan on jo VIF:ssä). Mitä tehdä ? Siirrättää asiakkailla heidän talletuksensa pankista pankin rahastoihin. Ja niistä Saksaan
    -pankkeihin. Ja niistä lisää Kreikkaaan. Eli Suomella on kiinni
    Kreikassa asuntokuplansa. Ei sen kummempaa.
    Jukka Sjöstedt

  47. Olen kääntänyt takkini tässä asiassa. IMF:n/EU:n linja on pitkällä tähtäimellä oikea. Nähdäkseni omaisuuden myyntiä vastaan relevantein argumentti on tässä:

    http://blog.hse-econ.fi/?p=3845

    Olen professori Haaparannan kanssa eri mieltä.

    Se on tietenkin totta, että Kreikka ei pysty vähäisimmässäkään määrin parantamaan tilannettaan myymällä omaistuuttaan; omaisuus on omaisuutta, olipa se kiinteistöön tai muuhun toimintaan sijoitettuna tai rahana.

    Mutta jos prof. Haaparanta on sitä mieltä, että kyse on ”ryöstämisestä”, niin miksei sitten soita Niklas Herlinille (tms.) ja tee diiliä? Siksi, että siitä ei ole kysymys – ja prof. Haaparanta ymmärtäisi tämän itsekin, jos vaivautuisi miettimään.

    Ja vaikka siinä myynnissä kusetettaisiin ja jeesattaisiin kavereita (kuten Kreikassa epäilemättä tapahtuu), niin sen jälkeen oltaisiin paremmassa tilanteessa: vähemmän valtaa korruptiolla.

    Kari

  48. Syltty: ”Puhutko nyt siitä “huipputeknisesti varustetusta” armeijasta jonka vuosibudjetti oli oopperatalon luokkaa?”

    USA:n materiaalituki ja alueen palkkataso saattavat vaikuttaa hieman. 😉 Kyseessä oli amerikkalaisten kouluttama ammattiarmeija, mutta auttomattomasti liian pieni.

    Parhaaseen asevaikutukseen georgialaiset pääsivät tykistöllä ja venäläisillä it-ohjuksilla! AL:n jutun mukaan kyseessä oli BUK. Tykistöä oli liian vähän ja ensimmäisten pudotusten jälkeen venälaiset lensivät vähemmän.

    Miinoja ei ilmeisesti käytetty lehtitietojen mukaan ollenkaan! Maamiina on halpa ja tehokas ase, jolla voi kuluttaa hyökkääjää. Puolustajalle miina on lähes vaaraton, kunhan miinoitteista tehdään kunnolliset kartat.

  49. Nyt on viimeisin Kreikka-päätös tehty. Nyt on sitten Juttakin ollut mukana tekemässä tätä päätöstä Kreikan avustamisesta. Ilman vastalkausetta euromaat jakoivat 12 miljardia. Ei kukaan, ei Juttakaan vastustanut.

    Tällä palstalla on epäilty Kreikan lupausten luotettavuutta. Osmoa on kehoitettu epäilemään Kreikan lupauksia. Osmo luottanee kuitenkin Kreikan lupauksioin. Pitänee Kreikan sanoja yhtä luotettaviua kuin suomalaistenkin. Ja on oikeassa. Kuitenkin virheellinen käsitys siinä mielssä, että suomalaisten poliitikkojen puheet olisivat luotettavia.Nykytilanne on päinvastainen.

    Kuukausi sitten Jutta kertoi suureen ääneen:”Avustuspiikki on kiinni. Ei mitään avustuksia ilman turvaavia vakuuksia.” Kaksi kuukautta sitten vaalipuheissaan jutta kertoi ääni väristen ettei EU-maalle, erityisesti Kreikalle, annata Suomesta mitään, jos ei samalla sijoittajat ota vastuuta. Nyt on kaikki unohtunut. Se siitä suomalaisten rehellisyydestä.

  50. ”Ja vaikka siinä myynnissä kusetettaisiin ja jeesattaisiin kavereita (kuten Kreikassa epäilemättä tapahtuu), niin sen jälkeen oltaisiin paremmassa tilanteessa: vähemmän valtaa korruptiolla.”

    Jakaisit yksityisille miljardien monopolivoitot, koska se vähentää yksityisten valtaa poliittiseen päätöksentekoon? Logiikka ei oikein aukea.

  51. Jos Kreikka olisi pörssiyhtiö, niin aika moni joutuisi vankilaan lainottajille annettujen tietojen viilamisesta. Ei varmaan ainoa valtio maailmassa, jossa on käytetty luovaa kirjanpitoa.
    Tällä ei ole kuitenkaan juuri tekemistä sen kanssa, onko nyt silti hyödyllisempää auttaa Kreikkaa.

  52. Mihin tarvitaan vielä takuut, jos Kreikka antaa vakuuksia? Eikö Kreikka voi siinä tapauksessa antaa ne vakuudet suoraan lainottajilleen, jolloin Suomen takuita ei tarvita ollenkaan. Ja mihin niitä tarvittaisiinkaan jos kerran on vakuudet jotka turvaavat saatavat.Ei tuo Jutan logiikka aukene sitten millään.

  53. ”Mihin tarvitaan vielä takuut, jos Kreikka antaa vakuuksia?”

    Eduskunnalla on tuskin edes oikeutta jakaa kansallisomaisuutta vakuuksiksi. Islannissa tämä nousi eteen ja presidentti pani siellä asian kansanäänestykseen.
    Saksa ja Ranska ilmeisesti etsisivät pankkien vastuuta, mutta SDP ja Suomen hallitus jahtaa suu kuivana tavallisten kreikkalaisten pohjavesiä. Ahneella on p** loppu.

  54. krj63:

    Jakaisit yksityisille miljardien monopolivoitot, koska se vähentää yksityisten valtaa poliittiseen päätöksentekoon? Logiikka ei oikein aukea.

    No ehkäpä yritän selittää.

    Valtio ja yksityiset yritykset ovat hyvin erilaisia olioita. Yksityiset yritykset pyrkivät luomaan tavaroita ja palveluita, joita ne voivat myydä voitolla asiakkailleen. Valtiot taas keräävät veroja (velanotto on olennaisesti sama asia), joita ne käyttävät esimerkiksi palvelujen tuottamiseen kansalaisilleen.

    Kreikan tapauksessa valtio on pahasti korruptoitunut ja nämä verorahat (tai velkarahat) on käytetty lähinnä poliitikkojen ja virkamiesten kaverien elintason kasvattamiseen, palkkiovirkoihin ja äänten kalasteluun tietyiltä eturyhmiltä. Seuraus on ollut massiivinen tehottomuus, kehno elintaso ja velkaantuminen.

    Jos näitä virkoja ei olisi, vaan koko toiminta olisi yksityisomisuksessa, tällaista ongelmaa ei synny. Ei synny sen vuoksi, että se yksityinen omistaja ei ala jakamaan mitään palkkiovirkoja tai ottamaan lahjuksia, koska moinen toiminta on suoraan pois firman tuloksesta. Viimekädessä kilpailu pitää huolen siitä, että huonosti toimivat firmat katoavat.

    Pitkällä tähtäimellä on oikeastaan yhdentekevää, kenelle ne firmat jaetaan ja millä ehdoilla, koska firmat toimivat oman ansaintalogiikkansa vuoksi sillä tavoin, että touhu tehostuu.

    Kari

  55. ”Ei synny sen vuoksi, että se yksityinen omistaja ei ala jakamaan mitään palkkiovirkoja tai ottamaan lahjuksia, koska moinen toiminta on suoraan pois firman tuloksesta.”

    He maksavat samat rahat ja lisää omistajien osinkoihin ja johtoryhmän bonuksiin. Firman tulos on vain omistajien voiton maksimointia.

    ”Viimekädessä kilpailu pitää huolen siitä, että huonosti toimivat firmat katoavat.”

    Ei ole kysymys kilpailusta vaan monopoleista. Se on koko julkisen omistuksen idea. Se jättää monopolivoitot nostamatta ja nostaa siten talouden tuottavuutta.

    ”Pitkällä tähtäimellä on oikeastaan yhdentekevää, kenelle ne firmat jaetaan ja millä ehdoilla, koska firmat toimivat oman ansaintalogiikkansa vuoksi sillä tavoin, että touhu tehostuu.”

    Kaikkea muuta. Monopolien ansaintalogiikka on vuokran noston logiikka. Siihen kapitalisoituu koko talouden kehitys. Monopolisti vain kuorii ilmaiset lounaat toisten työstä. Tämä tietää vain lisäkustannuksia tuottavalle sektorille ja tuottavuuden laskua.

  56. krj63:

    Ei ole kysymys kilpailusta vaan monopoleista. Se on koko julkisen omistuksen idea. Se jättää monopolivoitot nostamatta ja nostaa siten talouden tuottavuutta.

    No minä arvelisin, että yleisellä tasolla yksityinen monopoli toimii tehokkaammin kuin julkinen. Ja aivan täysin varma olen siitä, että Kreikan tapaisessa läpeensä korruptoituneessa maassa se toimii tehokkaammin.

    Jos puhutaan ns. luonnollisesta monopolista, niin eivät sen haitat minnekkään mystisesti katoa, vaikka se olisi julkisen vallan omistuksessa. Teoriassa tietenkin julkinen valta voi yrittää näitä haittoja korjata, mutta en oikein usko, että Kreikalla olisi tässä onnistumisen edellytyksiä.

    Kari

  57. kjr63:

    Se jättää monopolivoitot nostamatta ja nostaa siten talouden tuottavuutta.

    Miten niin jättää?

    Toisekseen millä perusteella nämä yksityisten yritysten kuohimat monopolivoitot on isompi paha verrattuna julkisen sektorin tehottomuuteen kannustimien puuttumisen takia?

  58. Eikö nimenomaan luonnollisen monopolin myynti voisi olla hyvää bisnestä? Kunnallinen sähköyhtiö huonosti johdettuna ei tuota yhtään mitään. Helvetin helppo sellaista on pyörittää, mutta kaikki potentiaalinen ylijäämä valuu korruptiona, nepotismina tai markkinahintaa alhaisempina hintoina hukkaan. Yksityiselle sijoittajalle tällainen olisi sen sijaan kultakaivos ja siitä maksettaisiin sen mukaan. Tässä on tosiaan eroa sillä, onko valtio läpimätä vai ei. Helsingin kannattaa pyörittää omaa energialaitosta, mutta en ole mitenkään vakuuttunut että Venezuela tekee fiksusti kun myy bensaa kansalaisilleen 12 senttiä litra. Jos valtio ei osaa tehdä bensamonopolilla muuta kuin kaataa öljyä hiekkaan, sen kannattaisi antaa se liiketoiminta jonkun muun hoidettavaksi.

    Mun käsitykseni mukaan Kreikka on näissä asioissa lähempänä Venezuelaa kuin Helsinkiä, jolloin yksityistäminen kannattaa. Naurettaviin alihintoihin en usko, kyllä maailmasta halukkaita pääomia löytyy kilpailemaan hyvistä ostokohteista. Toki jos firmojen arvot tuhotaan liittämällä myyntiin joku helvetin ”työllisyystakuu” joka estää tehostamisen, niin tuotot jäävät vähäisiksi.

  59. Kari:
    ”No minä arvelisin, että yleisellä tasolla yksityinen monopoli toimii tehokkaammin kuin julkinen.”

    Tuo on oxymoroni. Monopolin kansantaloudellinen tehokkuus riippuu siitä, miten paljon se nostaa monopolivoittoa. Mitä vähemmän, sen tehokkaampi.

    Artturi:
    ”Miten niin jättää?”

    Se ei nosta tuotannosta markkinahintaa vaan ainoastaan tuotantokustannukset.

    ”Toisekseen millä perusteella nämä yksityisten yritysten kuohimat monopolivoitot on isompi paha verrattuna julkisen sektorin”

    Koska julkisen sektorin ei tarvitse verottaa näitä rahoja tuottavalta sektorilta ja nostaa hintatasoa. Eli vähentää taloudellisen tuotannon kannustimia.

    ”..tehottomuuteen kannustimien puuttumisen takia?”

    Monopolivoitot eivät ole taloudellisia kannustimia.

    Mitä Platon sanoi ’kannustimista?’ – Vapaasti sovellettuna: Ylin johto ei saa nauttia henkilökohtaista (taloudellista) etua johtamansa organisaation menetyksestä. Muuten päätöksenteko korruptoituu.

  60. ”..johtamansa organisaation menetyksestä”

    Lue: ”menestyksestä”

  61. Monopolin yksityistämistä vastaan vahvin argumentti ei ole tehokkuus tai tehottomuus monopolin hallinnossa, vaan siinä, että monopolivoima on eräänlaista varastamista. Yleinen oikeustaju sanoo useimmiten, että jos tällainen varastaminen on laillista, niin ainakin sen pitäisi jotenkin hyödyttää mahdollisimman suurta osaa populaatiosta ja mielellään etupäässä niitä, joilta varastetaan.

    Sikäli on kyllä totta, että Kreikan kaltaisessa maassa tuppaa julkinen hallinnointi olemaan niin tehotonta, että tämä rosvottu hyöty jää kokonaan korruption rattaisiin.

  62. krj63:

    Tuo on oxymoroni. Monopolin kansantaloudellinen tehokkuus riippuu siitä, miten paljon se nostaa monopolivoittoa. Mitä vähemmän, sen tehokkaampi.

    Jompikumpi meistä ei ymmärrä, mitä sana ”oksymoroni” tarkoittaa.

    Tehokkuus on sitä, että kuinka paljon resursseja käytetään hyvinvoinnin X tuottamiseen. Se, miten me siirtelemme paperinlappusia (rahaa) taskuista toisiin, liittyy tähän ainoastaan epäsuorasti. Raha on vain apuväline toiminnan organisoimiseen, ja useimmiten se on paljon tehokkaampi tapa kuin poliittinen päätösprosessi.

    Tiedemies,

    Ja se sitten ei ole minkäänlainen moraalinen ongelma, että se julkinen sektori varastaa ne rahat, ei edes ”eräällä lailla”, vaan ihan suoraan väkivallalla uhkaamalla? Ja miten se ”varastaminen” jollain monopolilla muuttuu pätkääkään siitä, jos ryöstäjäksi nimetään valtio?

    Minusta se on vähemmän resurssien tuhlausta varastaa ne rahat verotuksella kuin sotkemalla koko järjestelmän toiminta tehottomalla toiminnalla. Erityisesti Kreikan kaltaisen valtion, jonka legimiteetti alkaa muutenkin olla vähän niin ja näin, tapauksessa.

    Lisäksi, maailmassa on aika vähän sellaisia monopoleja, jotka eivät ole nimenomaan valtiovallan aiheuttamia. Melkein kaikelle on substituutteja. Ja niiden luontaisesti syntyneiden monopolien track-record on sitä paitsi kohtuullisen hyvä valtioiden monopoleihin verrattuna, Finngrid tai Bell esimerkiksi.

    Kari

  63. Tiedemies:

    Monopolin yksityistämistä vastaan vahvin argumentti ei ole tehokkuus tai tehottomuus monopolin hallinnossa, vaan siinä, että monopolivoima on eräänlaista varastamista.

    Tehottomuus on ihan yhtä pahaa varastamista.

  64. kjr63:

    Monopolin kansantaloudellinen tehokkuus riippuu siitä, miten paljon se nostaa monopolivoittoa.

    Ja siitä miten tehokkaasti se tekee tuotantonsa ihan niinku vapaassa kilpailussa olevilla firmoilla.

    Se ei nosta tuotannosta markkinahintaa vaan ainoastaan tuotantokustannukset.

    Millä perusteella? Nostaaks RAY ja Veikkaus esim. sun mielestä vaan tuotantokustannukset vai tekeeks ne monopolivoittoja? Sen lisäks tuotantokustannukset ei oo mikään muuttumaton vakio. Yksityisillä yrityksillä on kannustin minimoida tuotantokustannuksia. Julkisella puolella usein kannustimet maksimoida.

    Koska julkisen sektorin ei tarvitse verottaa näitä rahoja tuottavalta sektorilta ja nostaa hintatasoa.

    No mitä väliä tarvitseeko vai ei, jos ne kuitenkin tekee niin?

    Monopolivoitot eivät ole taloudellisia kannustimia.

    Tietenkin on, mutta en mä puhunu niistä vaan siitä, että yksityinen yritys yrittää kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja mahdollisimman ison voiton tekemiseks. Eli firmoilla on kannustin minimoida resurssien kulutus toisin kuin julkisilla monopoleilla.

    Ylin johto ei saa nauttia henkilökohtaista (taloudellista) etua johtamansa organisaation menetyksestä. Muuten päätöksenteko korruptoituu.

    Tasan päin vastoin. (Platonin puollustukseks on sanottava, että taloustiedeettä ei ollu vielä keksitty…)

  65. Kari:
    ”Tehokkuus on sitä, että kuinka paljon resursseja käytetään hyvinvoinnin X tuottamiseen.”

    Niin. Ja monopolivoitot leikkavat kokonaistuotannon määrää (hyvinvointia) suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Jos monopolisti tehostaa varsinaista tuotantoa 100 eurolla ja samaan aikaan synnyttää 10 000 euron monopolivoiton, syntyy monopolivoittoa vastaava tuotannon leikkaus, kerroinvaikutuksineen, tuottavalle sektorille. Monopolivoitto on julkista omaisuutta, ei monopolistin tuotannon arvoa.

    ”Se, miten me siirtelemme paperinlappusia (rahaa) taskuista toisiin, liittyy tähän ainoastaan epäsuorasti. Raha on vain apuväline toiminnan organisoimiseen.. ”

    Raha on myös ’vaihdantamonopoli.’ Rahan määrää muuttamalla voidaan lisätä/vähentää vaihtoa tai nostaa/laskea hintoja. Raha ei ole neutraali.

    ”..ja useimmiten se on paljon tehokkaampi tapa kuin poliittinen päätösprosessi.”

    Ihmisiäkin ennen ostettiin ja myytiin ja luultiin sen olevan ”tehokasta.” Monopolivoimalle ei oikeasti ole olemassa tehokkuusargumenttia.

  66. Rahan määrää muuttamalla voidaan ennen kaikkea helposti muuttaa tulonjakoa, tuottavalta sektorilta monopolisteille.

  67. Artturi:
    ”Ja siitä miten tehokkaasti se tekee tuotantonsa ihan niinku vapaassa kilpailussa olevilla firmoilla.”

    Jos kustannussäästöt ylittävät monopolivoitot, niin sillä on merkitystä. Tällaista esimerkkiä tuskin löytyy.

    ”Millä perusteella? Nostaaks RAY ja Veikkaus esim. sun mielestä vaan tuotantokustannukset vai tekeeks ne monopolivoittoja?”

    Tekee monopolivoittoja. Monte Carlon kasinon liikevoitto oli joskus 80-luvulla ~23%. Veikkauksen samaan aikaan ~50%.

    ”Sen lisäks tuotantokustannukset ei oo mikään muuttumaton vakio. Yksityisillä yrityksillä on kannustin minimoida tuotantokustannuksia. Julkisella puolella usein kannustimet maksimoida.”

    Missä julkisella sektorilla on kannustimet maksimoida tuotantokustannukset? Kuka tällaisia päätöksentekijöitä äänestää?

    ”No mitä väliä tarvitseeko vai ei, jos ne kuitenkin tekee niin?”

    Miksi he sen tekisivät?

    ”Tietenkin on.. ”

    Vain monopolistille. Muille ne ovat veroja.

    ”Eli firmoilla on kannustin minimoida resurssien kulutus toisin kuin julkisilla monopoleilla.”

    Myös kannustin verottaa tuottavaa sektoria monopolivoitoilla. Julkisella monopolilla ei ole sellaista kannustinta. Julkinen talous perustuu kokonaistuotantoon.

    ”Tasan päin vastoin. (Platonin puollustukseks on sanottava, että taloustiedeettä ei ollu vielä keksitty…)”

    ”Taloustieteessä” on pahempi korruptio kuin missään muussa ”organisaatiossa.” Adam Smith kääntyisi haudassa, kun kuulisi nyky-”asiantuntijoita.”

  68. Kyllä Kreikka voisi palata takaisin dragmaan – se on parempi valuutta heille kuin euro. Aika on ajanut euorosta maksuvälineenä ohi.

    Vuonna 1999 kun euro syntyi, se syntyi poliittisessa hurmoksessa. Kaikkien piti liikkua vapaasti; palveluiden, tavaroiden ja ihmisten.

    Euro on enää tässä merkityksessä relevantti turistilla, jonka ei tarvitse vaihtaa valuuttaa siirtyessään euro-maasta toiseen. Maksuvälineet kehittyy ja kohta Svante Ruotsalainen liikkuu yhtä helposti maasta toiseen kuin Matti Meikäläinen.

    Miksi voin väittää näin. Kv-kauppaa käydään sekä yritys- että kuluttajatasolla pääosin netissä. Kaupanteko on aivan yhtä helppoa on valuutta mikä tahansa. Vierailin äsken tanskalaisen nuoren pojan tekemässä verkkokaupassa. Se tunnisti minut heti IP:n perusteella Eero Euroksi ja hinnat olivat euroissa ja toimituskulutkin olivat Tanska-Suomi taksan mukaiset.

    Samalla tavalla, kuin euro on aikoja sitten irtaantunut euromaiden reaalitaloudesta EU:n johto on linnoittautunut norsunluutorniinsa, eikä varmasti tajua, että kaupankäynnin ja vaihdon kannalta on aivan yhdentekevää onko valuutta euro vaiko kruunu vaiko punta.

    Brysselissä pidetään kriiskokousta kokouksen perään ja päätöksillä ei ole mitään merkitystä, tai ainakin niiden vaikutukset ovat täysin näiden seniorien arvailujen varassa. Nuori tanskalainen ihmelapsi, joka on kehittänyt kansainvälisen maineikkaan internet-tuotteen, tietää varmasti enemmän markkinoiden reaalimekanismeista ja vaihdannasta. Hänen saittinsa on aidosti globaali, vaikka hänen asuinpaikkansa valuutta on Tanskan kruunu. Hänellän on asiakkaita yli 200 maassa.

    Kreikka on euron vanki.

  69. Kreikan valtion omistaman maan, käytännössä rantojen, myyminen ei sentään ole liiallinen vaatimus ottaen huomioon että Suomen valtio myy nytkin _koko ajan_ omistamiaan rantoja eniten maksavalle, esim. venäläisille. Ja tästä saatuja rahoja saatetaan nyt sitten käyttää vaikka Kreikan tukemiseen joka ei samaan suostu. Kyse on siis valtionmaista joita on ollut aikanaan paljon kaakkois- ja itä-Suomessa, sekä vielä enemmän pohjois-Suomessa. Useimmiten ostajina on ollut yksityinen suomalainen. Kreikassakin, läheisyyden vuoksi, todennäköinen ostaja olisi varmaan (rikas) kreikkalainen. Suomessa valtionmaan myynti rantatonteiksi alkoi laman jälkeisinä vuosina. Vihreät olivat sitä erityisesti ajamassa. Häviäjänä ovat aina ihmiset joilla ei ole mahdollisuutta omistaa rantaa, aikaisemman julkisen tila muuttuessa yksityiseksi.

  70. Paljon kertoo euromaiden talousviisaudesta se, että kun ensin Kreikalle lainattin yli 100 miljardia ja kun Kreikka ei veloistaan tahtonut selviytyä lainattiin 150 miljardia lisää.

    Sitten luottoluokittajien mittarit näyttivät todella punaista, että hei! eihän Kreikka millään selviä tuplaveloista. Luottoluokitus eli luottokelpoisuus laski, kuten pitää ollakin.

    Euroryhmän terävin pää tästä suivaantuneena uhkasi tehdä omat luottoluokitukset. Aivan kuin Kreikan velanmaksukyky huiputusluokituksilla olisi todellisuutta parempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.