Kuukausi: elokuu 2010

Kolmio­draa­ma on vaar­alli­nen. Olin tänään fil­lar­il­la aika lähel­lä saman­laista tilan­net­ta, jos­sa Tikkuri­lan onnet­to­muut­ta koske­neen ketjun tuot­tanut onnet­to­muus sat­tui (joka siis meni aivan eri taval­la kuin Hesarin net­ti­sivu­jen uuti­soin­ti väit­ti ja johon kir­joituk­seni perustui)
Ajoin fil­lar­il­la etu­a­jo-oikeutet­tua kat­ua ajoti­etä pitkin. Olin siis ajoneu­vo siinä mis­sä rekka-autokin.
Oikeal­ta kolmion takaa oli tulos­sa oikealle kään­tyvä tak­si ja sen oikeal­ta puolelta min­ua ris­teävälle suo­jatielle luval­lis­es­ti pyrkivä fillari.
Taksin piti väistää sekä min­ua (kolmio) että fil­lar­ia ( kääntyi)
Molem­pi­en piti väistää min­ua  (tak­sil­la kolmio, fil­lari väistää kevyen liiken­teen väylältä tul­lessaan ajotiel­lä ole­vaa ajoneuvoa)
Jos olisin ollut auto, kuten ketjun aiheena ollessa tapauk­ses­sa, min­un olisi pitänyt pysähtyä, kos­ka en olisi näh­nyt suo­jatielle. (Tuskin kukaan tekee näin, mut­ta oikeudessa kuitenkin sitä edel­lytetään.) Min­un ei tarvin­nut pysähtyä, kos­ka fil­lari näkee taksin yli.

Minä oletin taksin pysähtyneen väistääk­seen min­ua ja fil­lari olet­ti taksin­pysähtyneen väistääk­seen hän­tä. Sik­si fil­lari lähti liik­keelle min­ua huo­maa­mat­ta ja minä jatkoin jar­rut­ta­mat­ta. Tässä tapauk­ses­sa ei ollut ongel­maa, kos­ka minä siis näin fil­lar­in, mut­ta näin onnet­to­muus syn­tyy. Jos olisin ajanut autoa, olisin ajanut sen fil­lar­in päälle. Liiken­nease­tus toimii oikein. Jos ei näe suo­jatielle, pitää pysähtyä, vaik­ka kään­tyvä auto ei olisi pysähtynyt suo­ja­tien eteen, mut­ta se lie­nee täysin kuol­lut kirjan.

S‑ryhmä aloit­taa verkko­ruokakau­pan, jos­ta saa Alepan tuotteita.

Siis het­ki­nen? Täysin väärin päin!

Olen kokoa­jan tien­nyt, että S‑ryhmällä on jotain tuol­laista tekeil­lä, mut­ta luulin tehtävän toisin päin. Net­tiruokakaup­pa, joka toimit­taa huonon valikoiman tuot­tei­ta koti­in, ei voi men­estyä. Parem­min men­esty­isi kon­sep­ti, joka tuo täy­den valikoiman Alepaan. Siis, jos lähikaup­pasi on Alepa, joka ei myy kar­it­san paah­topais­tia, voisit tila­ta kar­it­san paah­topaistin lähi-Alepaan ja noutaa ne sieltä samal­la kun haet  maid­on ja edamjuuston.

Tämäkään ei toi­mi Helsingis­sä, mut­ta voisi toimia pidem­pi­en matko­jen Suomessa.

Lisäys 11.8: On sen ver­ran otet­ta­va takaisin, että tuo HOK-Elan­non han­ke voi men­estyä hyvinkin, JOS yhtiö pystyy tekemään kun­tien sosi­aal­i­toimis­to­jen kanssa sopimuk­sia palvelun liit­tämis­es­tä van­hus­ten koti­palvelu­un. Van­huk­set ovat ryh­mä, joka tätä palvelua tarvit­see ja käyt­tää, mut­ta apa­jille on vaikea päästä, kos­ka asia hoide­taan kun­nal­lise­na palveluna.

Sisäl­tyykö verova­paisi­in kilo­metriko­r­vauk­si­in vero­tukea vai ei? Kysytään­pä  asi­aa autoli­iton kul­u­laskuril­ta. Tutk­i­taan kah­ta tapaus­ta, kaup­pa­matkus­ta­jaa, joka ajaa fir­man ajo­ja 60 000 km/vuosi ja taval­lista Tahvoa, joka ajaa omia ajo­ja 10 000 km/vuosi ja sen päälle fir­man ajoa 1000 km/vuosi. Kaup­pa­matkus­ta­jan kilo­metrikus­tan­nuk­sik­si laite­taan autoilun koko kus­tan­nus, kos­ka auto on ostet­tu fir­man ajo­ja varten. Taval­lisen Tahvon osalta las­ke­taan, paljonko nuo fir­man 1000km/vuosi lisäävät autoilun kokon­aiskus­tan­nus­ta, kos­ka auto on ostet­tu omaan käyt­töön. Jat­ka lukemista “Kilo­metriko­r­vaus ja autoli­iton laskuri”

Helsin­gin sanomat aset­tui jokin päivä sit­ten pääkir­joituk­ses­saan sille kan­nalle, että jäte­huol­lon tulisi olla kun­nan kil­pailut­ta­ma monop­o­li. Tärkein syy oli se, että muu johtaisi yksi­ty­is­ten yri­tys­ten ker­mankuor­in­taan jät­tei­den kuljetuksessa.

Ker­mankuor­in­ta tarkoit­taa sitä, että yri­tyk­set aja­vat hal­val­la niiden jät­teet, jota ovat rak­en­ta­neet asun­ton­sa osak­si järkevää yhdyskun­taraken­net­ta ja mah­dol­lisim­man epäedulliseen paikkaan rak­en­ta­neet saa­vat mak­saa pitkät kul­je­tusetäisyyten­sä itse. Tämä ker­mankuorin­nan vas­tus­t­a­mi­nen on keskeinen syy yhdyskun­tarak­en­teen hajoamiseen. Meil­lä on kym­meniä muitakin asioi­ta, jois­sa toimi­vas­sa yhdyskun­tarak­en­teessa asu­vat sub­ven­toi­vat pakol­lisil­la tasa­tar­if­feil­la huonoa yhdyskun­taraken­net­ta. Minus­ta tältä osin ker­mankuor­in­ta olisi oikeu­den­mukaista. Jat­ka lukemista “Jäte­huoltoon tarvi­taan kilpailua”

Tulin las­teni kanssa eilen Inter­cityl­lä Parikkalas­ta. Illal­la kymme­nen mais­sa ennen Lahtea junan alta kuu­lui kovaa pauket­ta. Jotain oli kiskoil­la junan alla. Ensim­mäisek­si tuli mieleen henkilöau­to, mut­ta kos­ka lisää tavaraa tuli koko ajan, ei se autokaan voin­ut olla. Olimme tör­män­neet radalle kaatuneisi­in pui­hin. Minus­ta juna ei jar­rut­tanut lainkaan ennen tör­mäys­tä, mut­ta voin olla väärässä. Nopeusra­joi­tus on tuol­la ratao­su­udel­la 160 km/h.

Juna pysähtyi niin nopeasti kuin sel­l­aisen saa pysähtymään. Ulkona näkyi pelkkää pimeyt­tä, mut­ta puhe­li­men GPS pal­jasti mei­dän ole­van Nas­to­las­sa aivan tien vier­essä. Veturi oli rik­ki ja ilmeis­es­ti ajo­jo­hdotkin osit­tain maas­sa. Jat­ka lukemista “Tukev­asti kiskoilla”

Yleen­sä inno­vaa­tiot lev­iävät kult­tuurista toiseen. Parem­pi syr­jäyt­tää huonom­man. Yksi raja pysyy tiukkana. En ole koskaan näh­nyt järvi­suomes­sa mer­i­hankaimia soutu­veneis­sä. Mis­tä näin jyrkkä kult­tuuri­ra­ja? Jat­ka lukemista “Oodi merihankaimille”

Kun pääradalle alet­ti­in puuha­ta neljät­tä lisäraidet­ta lisään­tyneen paikallisju­nali­iken­teen tarpeisi­in joskus 1990-luvul­la, esille tuli myös aja­tus antaa nykyi­nen ratakäytävä kokon­aan paikallisju­nille ja tehdä kauko­ju­nille kokon­aan uusi rata lentoase­man kaut­ta. Se hylät­ti­in ja nyt ollaan uud­estaan tilanteessa, jos­sa pähkäil­lään rataa kauko­ju­nali­iken­teelle lentoase­man kaut­ta. Jat­ka lukemista “Val­tion bud­jet­tikuri lisää menoja”

Joskus vuosia sit­ten pyörän ja auton väli­nen väistämisvelvol­lisu­us oli kovin yksinker­tainen asia. Polkupyörä oli ajoneu­vo, jol­la oli tasa-arvoises­sa risteyk­sessä väistämisvelvol­lisu­us, jos auto tuli oikeal­ta ja päin vas­toin. Paljon syn­tyi onnet­to­muuk­sia ja eduskun­ta päät­ti muut­taa lakia niin, että pyörä on väistämisvelvolli­nen sil­loin täl­löin ja joskus taas ei. Sen jäl­keen risteysajo on men­nyt hankalaksi.

1)      Fil­lari on väistämisvelvolli­nen, jos se pyöräti­etä ajaen tasa-arvoises­sa risteyk­sessä ris­teää keskel­lä kort­telia auto­tien kanssa, tuli auto mis­tä tahansa.  Jos pyörätie näyt­tää pyörätieltä, mut­ta siinä ei ole liiken­nemerkkinä pyörätie vaan moot­to­ri­a­joneu­vol­la-ajo kiel­let­ty, aje­taan kuten tasa-arvoises­sa risteyk­sessä aje­taan. Näitä on paljon. Usein niis­sä on lisäk­ilpenä joko ton­tille ajo sal­lit­tu tai huoltoa­jo sal­lit­tu. Pyöräil­i­jä tietää, että hänel­lä on täy­det oikeudet, mut­ta auto ei voi tietää sitä mitenkään. Jat­ka lukemista “Ota juristi mukaan risteykseen”

Taas kävi niin, että kun kuor­ma-auto pysähtyi suo­ja­tien eteen antaak­seen tilaa kolmelle lapselle, henkilöau­to ei kokenut aiheel­lisek­si pysähtyä, vaan ajoi kah­den tytön päälle.

Jos ohit­taa pysähty7mättä suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von, pitäisi ottaa kort­ti pois, tapah­tui onnet­to­muut­ta tai ei, koska

1) Jos sen tekee tahal­laan, ei ole sovelias aja­maan autoa

2) Jos sen tekee vahin­gos­sa, kos­ka ei osaa, on vielä sopi­mat­tomampi aja­maan autoa.