SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että takuueläke on huono ratkaisu. Takuueläke on 685 euron minimieläke. Jos saa niin vähän ansioeläkettä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteensä ovat alle 685 euroa, saa erotuksen eläkkeen täydennyksenä. Tällä tavalla nostetaan varsin pienin kustannuksin kaikista köyhimpien eläkeläisten asemaa. Veirton mukaan tämä synnyttää turhia epäkohtia.
Väärin se on hänen mukaansa siksi, että yrittäjät voivat keinotella maksamalla liian vähän eläkemaksuja. Yrittäjän eläketurva ja sen kautta myös eläkemaksut perustuvat hänen itsensä ilmoittamaan tulotasoon. Ongelmana on, että jotkut yrittäjät ilmoittavat tulonsa kovin pieniksi, jolloin he säästävät eläkemaksuissa ja saavat vastaavasti huonon eläkkeen. Yrittäjä on voi olla niin ketku, että säästääkin vanhuuden varalle pankkiin tai osakkeisiin ja saa siksi sekä takuueläkkeen että pääomatuloja.
Ei voi. Jotta tämä onnistuisi, yrittäjän pitäisi ilmoittaa tulonsa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnistuisi korkeintaan, jos olisi ollut 20 vuotta kotirouvana ansaitsematta eläkettä ja aloittaisi työuran yrittäjänä joskus lähes viisikymppisenä. Takuueläkkeen piiriin ei pääse, jos on koko elämänsä ajan yhdeksän vuotta töissä 1500 euron kuukausipalkalla.
Veirton mukaan köyhien eläkeläisten asiaa olisi voitu korjata kehittämällä vammaistukia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Tätä tilkkutäkkiä olisi pitänyt kehittää paljon, jotta väliinputoajia ei olisi, koska ihan kunniallisia syitä huonoon eläketurvaan on paljon ja erilaisia. Kalliimmaksi se olisi ainakin tullut, koska vaikea noita tukia olisi ollut säätää niin, etteivät ne nosta kenenkään eläkettä yli takuueläkkeen.
Olisiko varsinainen syy siinä joukossa, joka Veirton luettelosta puuttui? Yksi tapa jäädä huonolle eläkkeelle on elää työttömänä perusturvan varassa ilman varsinaista lääketieteellistä työkyvyttömyysdiagnoosia. SAK:lle näyttää olevan kovin tärkeätä säilyttää hajurako kunniallisten ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien (oikeuttaa eläketurvaan) ja perusturvan varassa kituuttavan rupusakin välillä (ei oikeuta eläketurvaan).
SATA-komitean aikaansaannoksista takuueläke oli paras.
Takuueläkkeen huonoin puoli on se, että se on niin kovin pieni – siksihän se on halpa. Hyviä puolia on runsaasti.
Oikeasti työkyvyttömien, joita eläkelaitokset eivät hyväksy työkyvyttömiksi, ongelma on myös olemassa eikä takuueläke oikeastaan ratkaise sitä – eikä siihen ole esitettykään ratkaisua.
Hyviä puolia takuueläkkeestä todella löytyy. Ensinnäkin Kela-eläkeläiset pidetään nyt toistaiseksi kauempana sossun luukulta. Lisäksi minimitoimeentulon kasvu pieneläkeläisillä on kaikista järkevintä talouspolitiikka, koska raha palautuu pieneläkeläisiltä todennäköisesti lähes poikkeuksetta kiertoon yhteiskunnassamme. Pitää muistaa vielä kaikista tärkeimpänä konkreettisena seikkana se, että kyseessä on merkittävä parannus kaikista köyhimpien eläkeläisten reaaliansioon, kun vielä tällä hetkellä yksinäisen peruskansaneläke on 584,13 euroa ja parisuhteessa elävällä 518,12 euroa kuukaudessa.
Eivät muuten nuoret työeläkeläisetkään jääneet nuolemaan näppejään, kun tämän vuoden alussa maksettiin ensimmäisen kerran tasokorotukset nuorille työkyvyttömille. Edellytyksenä tasokorotukselle on se, että nuorehko eläkeläinen on ollut viisi vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja tasokorotus maksetaan aina kalenterivuoden alussa. Maksimissaan tasokorotus on 31-vuotiaalla eläkeläisellä 25 prosenttia ja 31 vuoden iästä tasokorotus alenee prosenttiyksillö ikävuosien mukaan.
Jotta kukaan ei tule kateelliseksi, niin on vielä todettava että työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä on päinvastoin kuten julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta voisi luulla koko ajan kiristetty. Eläketurvakeskuksen sivustoilta löytyy tietoa, jonka mukaan 1990-luvun puolivälissä työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 40000 kansalaista enemmän kuin viime vuosina.
Olitko muuten Osmo Soininvaara itse vaikuttamassa SATA-komitean esityksiin?
Olin perusturvajaoston puheenjohtaja
Soininvaara kirjoitti: ”Yksi tapa jäädä huonolle eläkkeelle on elää työttömänä perusturvan varassa ilman varsinaista lääketieteellistä työkyvyttömyysdiagnoosia. SAK:lle näyttää olevan kovin tärkeätä säilyttää hajurako kunniallisten ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien (oikeuttaa eläketurvaan) ja perusturvan varassa kituuttavan rupusakin välillä (ei oikeuta eläketurvaan).”
Oliko SATA-komiteassa sitten mitään puhetta rakenteellisesta työttömyydestä eli käsittääkseni työvoimareservistä kortistossa joka ei minnekään enää kelpaa? Itse olen dosentti Ilkka Taipaleen mallin kannalla, kun olen kuullut Taipaleen puhuvan etenkin syrjäytyneiden ja ehkä osin syrjäytettyjenkin miesten puolesta. Taipalehan esittää, että kaikki perustyöhön kelpaamattomat pitäisi laittaa eläkkeelle heitä sen enempää kiusaamatta.
Taipaleen mallia vastaan sotii kyllä vallalla oleva sadistinen ajattelu, jonka mukaan ihminen itse on täydellisesti vastuussa ääripäissä niin omasta kurjuudestaan kuin omasta menestyksestäänkin.
Kuinkahan paljon eläkeläiset käyttävät toimeentulotukea? Kaipa SATA-komitealla se oli selvillä?
Eläkeläisten keskuudessa olettaisin olevan paljon vielä sellaista talvisodan henkeä, että sossun luukulle ei ihan tuosta vain mennä, vaan sinnitellään alle toimeentulominimin.
Mistä summasta on siis kyse valtion budjetissa?
Takuueläke maksaa noin satamiljoonaa euroa.
Eläkeläiset eivät käytä paljonkaan toimeentulotukea eivätkä olisi siihen oikeutettuja, koska eläkkeet ovat verottomina selvästi työmarkkinatukea suurempia ja eläkeläisen asumistuki avokätisempi.
Hyvä kirjoitus – takuueläke on komeettinen kupla.
Miksi kukaan ei ehdota eläkekattoa – sanotaan 4000 euroa kuussa.
Ei mene oikeustajuuni, että valtion firmojen johtajien korkeita palkkoja perustellaan sitoutumisella yritykseen – mihin tätä sitoutumista enää eläkkeellä tarvitaan?
Kun ilmoittaa Yel-tulonsa pieneksi luopuu samalla myös sairaspäivärahoista, työkyvyttömyyseläkkeistä sun muista. Näitä saa sitten ostaa vapaaehtoisina vakuutuksina vakuutusyhtiöiltä, joilla taitaa olla samat omistajat kuin Yel-vakuutusyhtiöillä ja hallitukset täynnä ay-demareita… Hinnoittelu menee suunnilleen niin , että parin tonnin vuosihintaisella vakuutuksella saa tonnin kuussa sairaspäivärahaa, eli keskimäärin kaksi kuukautta vuodessa sairastava saa jo omansa pois. Ai niin , paitsi Kela-korvauksen osuuden, joka menee tietysti vakuutusyhtiölle. Yrittäjien työttömyyskassan jäsenmaksu on muhkea 2,7% tuloista ja vaatii käytännössä yrityksen lopettamista, samoin kuin perus toimeentulotuen saaminen. Sittenkin kestää yli puoli vuotta ennenkuin saa vahvistetun verotuksen viimeiseltä tilikaudelta eli tulotiedot joilla voi hakea tavallista sosiaaliturvaa.
Lisäksi valtio ja vakuutusyhtiöt ovat päättäneet ”kannustaa” yrittäjyyteen niin, että uusi yrittäjä saa maksaa kolme vuotta puolikasta Yel-maksua. Tämä taas johtaa siihen , että työvoimavaltaisilla mikroyritysaloilla , esim. palvelu-,rakennus-, kuljetusalat, puskee koko ajan markkinoille minimaalisella Yel-maksulla hintansa laskevia yrityksiä, jotka pakottavat vanhatkin yrittäjät pienentämään Yelliään.
Miksiköhän esim. synnytysikäiset naiset tai +50 vuotiaat eivät halua ryhtyä yrittäjiksi?
Eikö asumistuki sitten pienene, kun eläke nousee?
On muistettava, että kansaneläkettä saavat myös kaikki entiset isoherrojen vaimot, jotka eivät päivääkään ole tehneet töitä — edes kotitöitä, koska vielä 60-70 -luvulla kotiapulaiset olivat aivan tavallisia.
Jos takuueläke heille tosiaan oli SATA-komitean suurin ansio, niin en nyt hurraata huuda ja jalkojani tömistele kovin kiivaasti.
Toivoin sitä, että työnteko olisi aina kannattavaa, mutta päädyittekin palkitsemaan työn tekemättömyydestä ja kaikki muu jäi ilmeisesti ennalleen. Eli esim. kahden, kolmen lapsen yksinhuoltajan ei kannata edelleenkään mennä töihin, ellei palkka ole vähintään hyvää esimiestasoa.
”asiaa olisi voitu korjata kehittämällä vammaistukia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. — Kalliimmaksi se olisi ainakin tullut koska vaikea noita tukia olisi ollut säätää niin, etteivät ne nosta kenenkään eläkettä yli takuueläkkeen.”
Miksi ihmeessä olisi tullut kalliimmaksi tehdä kohdennetumpia korotuksia? Takuueläke olisi esimerkiksi voitu ottaa käyttöön vain työkyvyttömyyseläkkeessä ja osa näin säästyneestä rahasta olisi voitu käyttää vammaistukien tai hoitotukien korotukseen. Tällöin olisi saatu kohdennetusti parannettua pitkäaikaisesti työkyvyttömien asemaa. Ja rahaakin olisi voitu säästää. Takuueläkehän maksoi nyt kokonaisuudessaan vajaa 100 miljoonaa, ja esim. vammaistuen kokonaiskustannukset ovat reilu 100 miljoonaa. Eikä olisi tarvinut luoda kokonaan uutta palikkaa eläkejärjestelmään. Kyllähän takuueläke itsessään lisää sosiaaliturvan tilkkutäkkimäisyyttä.
Tämän sijaan Sata-komitea päätti hassata kuitenkin miljoonia maatalon emäntien, vuorineuvosten vaimojen ja itsensä alivakuuttaneiden yrittäjien eläkkeiden korotukseen. Kyllä se on mahdollista, että yrittäjällä jää kokonaiseläke alle takuueläkkeen tason, reaalimaailmasta ei ole vaikea löytää sellaisia tapauskertomuksia. Eivät kaikki ole yrittäjinä hyvillä tuloilla koko työuraansa.
”Olisiko varsinainen syy siinä joukossa, joka Veirton luettelosta puuttui? Yksi tapa jäädä huonolle eläkkeelle on elää työttömänä perusturvan varassa ilman varsinaista lääketieteellistä työkyvyttömyysdiagnoosia.”
Tai sitten siinä, että tavallinen duunari ei takuueläkkeestä mitään hyödy. Ei edes pienituloinen. SAK on niiden etujärjestö, ja aivan oikein ajaa jäsentensä etuja. Pienituloisen duunarin näkökulmasta rahat olisi ollut parempi käyttää kansaneläkkeen tasokortukseen, jolloin joku SAK:lainenkin olisi niistä päässyt hyötymään. Ei tässä mitään salaliittoteorioita tarvita.
Juttelin viikonloppuna juuri eläköityneiden ystävieni kanssa.
Yritysjohtajan rouva saa pian lähes 700 euroa takuueläkettä, vaikka hän ei ole koskaan ollut töissä. Terveydenhoitaja ja konttoristi taas olivat muutaman vuoden kotona hoitamassa lapsiaan, menivät sen jälkeen takaisin töihin, erosivat, kasvattivat pienellä palkallaan kumpikin kolme lastaan ja saavat nyt toinen vähän yli ja toinen vähän alle 1.000 euroa nettona eläkettä. Onko tämä oikein?
Jos asumistuen rajat eivät nouse, on takuueläke voitto ainoastaan hyväpalkkaisten miesten kotona olleille vaimoille kuten esimerkiksi entisen presidentin rouvalle.
Osmo Soininvaara: ”eläkkeet ovat verottomina selvästi työmarkkinatukea suurempia”
Mikäs eläke on veroton? Haluan sellaisen!
Elina: ”Toivoin sitä, että työnteko olisi aina kannattavaa, mutta päädyittekin palkitsemaan työn tekemättömyydestä”
Tämän keksit varmaan ihan itse.
Toki työnteon kannattavuutta sopii toivoa, mutta se on työmarkkinakysymys.
Toivottavasti et edellytä kaikilta eläkeläisiltä työntekoa?
Kansanelöäkkeestä ei mene veroa eikä mene takuueläkkeestäkään eläketulopvähennyksen vuoksi. Isommista eläkkeistä menee veroa.
Takuueläke on oikean suuntainen askel pienimpiä eläkkeitä (=lähinnä kansaneläkettä) saavien toimeentulon turvaamiseksi. Ns. täyttä kansaeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavista alle 65-vuotiaista ylivoimainen enemmistö on joko kehitysvammaisia henkilöitä tai nuoruudessaan mielenterveyssyistä eläköityneitä. He ovat myös jatkossa niitä, jotka ovat enemmistö pieniä vanhuuseläkkeitä saavista. Olisi hyvä jos Kela avaisi tarkemmin tilastojaan, jotteivät uskomukset ohjaisi liiaksi keskustelua.
Suomessa ”rakastetaan” passittaa nuoretkin ihmiset mieluummin kokonaan eläkkeelle kuin työelämään, edes osittain. Jätetään mielenterveyspulmat hoitamatta ja tuki järjestämättä ja siten luodaan 50-70 vuoden kestoisia eläkeläisuria.
Sata-komiteassa taidettiin torpata kaikki yritykset luoda välimuotoja, joilla tuloja olisi voinut parantaa työtä ja sosiaaliturvaa yhdistelemällä?
Tässä kehyksessä takuueläke on vähintä mitä Sata-komitean pitikin saada aikaan.
Osmo: ”Kansaneläkkeestä ei mene veroa eikä mene takuueläkkeestäkään eläketulovähennyksen vuoksi.”
Niinpä näyttää olevan – kansaneläke on veronalaista tuloa, mutta siitä ei mene veroa – yksinkertaista mutta simppeliä. Onkohan tämä nyt sitä hyvää hallintoa?
En silti kieltäytyisi verovapaasta eläkkeestä…
LRa:
Kuinka monta sellaista yritysjohtajan rouvaa Suomessa on alle 75-vuotiaiden ikäryhmässä, jotka eivät ole olleet lainkaan töissä? Kyllä valtaosalla on jotain työtuloja uransa varrelta. Lisäksi on syytä huomata, että kun yritysjohtajan rouva jää leskeksi, vie leskeneläke tämän lisän.
Mielenkiintoista huomata, kuinka eri ihmiset ovat huolissaan erilaisten henkilöiden tilanteesta. Tuntuu, että mikä tahansa muutos olisi huonompaan suuntaan…
On lisäksi sanottava, että yhden tulonsaajan perheet ovat rankasti yliverotettuja Suomessa suhteessa samalla tulotasolla olevaan perheeseen, jossa tulot on jaettu puolisoiden kesken, ettei tuossa teoreettisessakaan tapauksessa kovin suurta vääryyttä synny. Tärkeintä näyttääkin olevan, ettei perusturvan varassa olevien työttömien asema kohennu mitenkään.
LRa
”Yritysjohtajan rouva saa pian lähes 700 euroa takuueläkettä, vaikka hän ei ole koskaan ollut töissä. Terveydenhoitaja ja konttoristi taas olivat muutaman vuoden kotona hoitamassa lapsiaan, menivät sen jälkeen takaisin töihin, erosivat, kasvattivat pienellä palkallaan kumpikin kolme lastaan ja saavat nyt toinen vähän yli ja toinen vähän alle 1.000 euroa nettona eläkettä. Onko tämä oikein?”
Se on kuule sitä solidaarisuutta ja tulojen tasausta.
Ei Suomessa ihmisillä pitäisi olla minkäänlaista vastuuta itsestään, joten miksi yrittäjillä tai heidän puolisoillaan pitäisi olla?
”Tärkeintä näyttääkin olevan, ettei perusturvan varassa olevien työttömien asema kohennu mitenkään.”
Aika outo pointti takuueläkekeskusteluun. Takuueläke on heidän auttamisessaan melko tehoton työkalu, koska harvassa leinevät sellaiset ihmiset, jotka elävät koko elämänsä työttömyysturvan perusturvalla eivätkä sen vuoksi saa työeläkettä. Jos perusturvalla olevien työttömien asemaa halutaan parantaa, niin eikö helpointa olisi nostaa sitten sitä perusturvaa? Ja väite, että ei voi, koska osa resurssista menee ansioturvan puolelle, ei oikein toimi. Kyllä perusturvaan voidaan laittaa rahaa, jos poliittisesti halutaan. Ei se sitä estä, että osa siitä rahasta menisi ansioturvaa saaville. Käsittääkseni myös työntekijäjärjestöt vaativat perusturvan parantamista juuri siksi, että ansioturvaa saava enemmistö jäsenistä pääsisi korotuksesta hyötymään.
Jos työmarkkinatukea nostetaan kymmenellä eurolla kuussa, pienet ansiopäivärahat nousevat 5,5 eurolla kuussa ja suuret 15 eurolla kuussa. ”Suuri” ansiopäiväraha tulee 2700 euron palkkatulojen yläpuolella.
Työmarkkinatukea pitkään nostavat saavat lähes aina toimeentulotukea, joten heidän nettoansionsa ei nouse lainkaan. Perusturvan parantamiseen uhrattu raha menee sitä melkein kokonaan ansioturvan saajien nettotulojen kasvattamiseen.
Minulle sanottiin suoraan, että näiden kytkösten tarkoitus on estää perusturvan parantaminen. Esimerkiksi sairauspäivärahassa ei vastaavaa kytköstä ole. Jos työttömyyspäivärahassa siirryttäisiin samaan malliin kuin sairausvakuutuksessa, pientä ansiopäivärahaa nostavat saisivat nykyistä paremman korvauksen ansiotason noususta. Niinpä kytkentää ei voi puolustaa sillä, että se puolustaisi pienten ansiopäivärahan saajien oikeutta. Sillä ei voi olla muuta tarkoitusta kuin pitää työmarkkinatuki pienenä.
”Takuueläke on oikean suuntainen askel pienimpiä eläkkeitä (=lähinnä kansaneläkettä) saavien toimeentulon turvaamiseksi. Ns. täyttä kansaeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ”
Pelkän kansaneläkkeen varassa olevia on n 81000.(kela taskutilasto 2010)
Eläkeläisistä n 25000 saa toimeentulotukea(stakes Toimeentulotukitilasto)
Eläkkeensaajien asumistukea saa n 187000.
Eläkkeenkorotus on vain silmänkääntötemppu, sillä korotus ulosmitataan oitis toimeentulo-ja asumistuesta.
Ainoita hyötyjiä ovat ne joilla on jo aviopuoliso tai joku muu elättäjä eli hyvätuloisten kotirouvat .
Vai olisiko Osmolla tarkempia lukuja ? Ainakin pitäisi olla, muutenhan päätöksenteko on mitu -päätäntää.
Mitä sitten olisi pitänyt tehdä, jos peruskansaneläkettä ei olisi saanut nostaa?
Yksi asia mikä tulee itselle mieleen olisi kaikkien eläkkeiden ja muiden tukien sitominen palkansaajien ansiokehityksen mukaiselle käyrälle!
Varallisuus pois lukien ihminen varmaankin tarvitsee kassavirtaa välttämättömyys hyödykkeiden ostoon saman verran olipa tukkaa päässä kuinka paljon tahansa. Soininvaaralle kysymys: missä määrin sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus kokonaisuudessaan johtuu politiikasta.
Epäilen, (mutta en tiedä,) että kyseinen eläke on sovitettu maatalon emännille. He ovat koko ikänsä tehneet raskasta työtä taloudessa. Talous, mukaanlukien eläkkeet, on kuitenkin ollut miehen nimissä. On pyritty säästämään myös eläkemaksuista, eikä emännälle ole maksettu eläketurvaa. Kenties emäntä on ollut koko tyoelämänsä kortistossa.
Kyllä emännät ovat eläkkeensä eteen riittävästi työskennelleet. Ainoa ongelma on se epäoikeuden mukaisuus, että muut (yrittäjät) ovat joutuneet maksamaan eläketurvastaan ja näille se annetaan lahjana ilmaiseksi.Minustakin se vaikurtttaa väärältä.
Takuueläke tulee lähinnä työkyvyttömyydestä karsiville, yleensä kyse on synnynnäisestä vammasta. Vanhuuseläkkeissä pelkkää kansaneläkettä saavia on aika vähän, kun lasketaan pois ne, jotkaq ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeen kautta. .
Hermiitti – eläkkeitä ei voi sitoa palkkoihin eli taitettua indeksiä ei voi poistaa, koska se tietäisi ylisuurien palkkaratkaisujen vaikeutumista. Viimeksi kuntasektorilla tehtiin sellaiset ratkaisut, joihin ei kerta kaikkiaan ole varaa.
Kansantaloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle se olisi hyväksi, mutta vaikea toetuttaa niin kauan kuin SDP on työmarkkinajärjestöjen eikä koko kansan ml. eläkeläisten puolue.
”Jos työmarkkinatukea nostetaan kymmenellä eurolla kuussa, pienet ansiopäivärahat nousevat 5,5 eurolla kuussa ja suuret 15 eurolla kuussa. “Suuri” ansiopäiväraha tulee 2700 euron palkkatulojen yläpuolella.”
Valtio maksaa kaikille työttömille samansuuruista peruspäivärahaa.Tästä periaatteesta ay-liike pitää kiinni
Ansio-osan maksaa käytännössä TVR, joka kerää rahat työnantajilta ja työntekijöiltä.
Jos kassaan kuulumattomille alettaisin maksaa valtion toimesta parempaa päivärahaa kuin kassan jäsenille niin se murentaisi nykyisen ansiosidonannaisen tai ainakin rajaisi sen pienelle liitille.
Mutta se lieneekin Osmon tavoite ??
Vanhuuseläkkeenä pelkkää kansaneläkettä saavista naisia on noin 35 000 ja miehiä reilut 4000.
Kelan tutkimusprofessori Katri Hellstenin mukaan nämä naiset ovat yleensä hoitaneet kotona perhettä ja työura on jäänyt lyhyeksi tai sitä ei ole ollut ollenkaan.
Noh, mikä nyt on sitten ”aika vähän” Osmon mielestä, mutta jos Liian vanhan antama luku pitää paikkansa, niin minusta tämä on aika paljon.
Nuo naiset ovat nyt aika vanhoja. Vuosittain uusia tulee huomattavan vähän. Tuo on katoavaa maalaisperinnettä.
Omaan tuttavapiiriini kuuluu kymmeniä naisia, jotka ovat olleet kotirouvina ison osan elämästään. Vaikka heille onkin kertynyt jonkun verran ansioeläkettä, saavat he lisäksi kansaneläkettä. He ovat tämän takuueläkkeen suurimpia voittajia, koska enää ei aviosuhde vaikuta kensaneläkkeen suuruuteen. Heille tulee 166 euroa kuukaudessa lisää.
Jos asumistuen rajat eivät muutu, ei pienituloisen eläkeläisen elämä muutu mitenkään – heille tuleva noin 100 euron lisä menee nouseviin vuokrakuluihin.
Jos kotirouva saa jonkin verran ansioeläkettä, hän ei todennäköisesti saa takuueläkettä. Sen sijaan hän olisi hyötynyt kansaneläkkeen korotuksesta, joka jakautuisi kaikkien kansaneläkettä saavien kesken.
”Jos työmarkkinatukea nostetaan kymmenellä eurolla kuussa, pienet ansiopäivärahat nousevat 5,5 eurolla kuussa ja suuret 15 eurolla kuussa. “Suuri” ansiopäiväraha tulee 2700 euron palkkatulojen yläpuolella.”
Kaikki työttömät saavat saman subvention valtiolta riippumatta työmarkkina-asemasta.
Ansisidonnaista osuutta ei maksa valtio vaan TVR , joka kerää rahansa suoraan työnantajilta ja työntekijöiltä.
Ansiosidonnainen järjestelmä on hyvin solidaarinen, sillä siinä pitkissä vakaissa työsuhetissa olevat tukevat pätkätöihin työllistyviä. Toinen edunsaajaryhmä ovat ikääntyneet.
Eli ansiosidonnainen järjestelmä takaa aktiivisesti jatkuvasti työelämään osallistuville kohtuullisen elintason myös työttömyyden aikana.
Jos työmarkkinatuki/peruspäiväraha alkaa antaa suuremman edun kuin nasiosidonaninen niin se merkitsee, ettäpienituloisten ei enää kannata maksaa työttömyysvakuutusta ja silloin ansiosidonnaisen korvauksen pohja murenee.
Pitää muistaa, että tuon valtion päivärahan osuudenkin maksavat pääosin en , jotka ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan .
Toistaiseksi työnantajatkin ovat tukeneet järjestelmää, joka takaa aktiiviväestölle paremman sosiaaliturvan kuin passiisviväestölle, mutta sekin häviää, jos hallinto ei tue tällaista.
Järjestelmän sisäänrakennettu sidos peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen välillä takaa edes joskus tarkistuksen ansiopäivärahaan.
Itse asiassa ansiosidonnaista saa aika harva .
Viimeisen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 276000 ja heistä ansiopäivärahaan periaatteesa oikeutettuja 124000,mutta luku kuinka moni heistä todella saa ansiosidonnaista tai jotain muuta tukea puuttuu.
Yleensä kun 1-3 kuukautta saa lomailla omaan piikkiin loma ym muiden rahojen vuoksi eli työttömistä vain ehkä n 30 % saa ansiosidonnaista.
Nyt Osmo haluaisi luoda rinnaki
Liian vanha taitaa unohtaa sen, että rahat ansiosidonnaiseen kerätään kaikilta, niin kassan jäseniltä kuin vakuuttamattomiltakin, mutta maksamalla symbolisen kassamaksun pääsee vasta vakuutuksen piiriin. Jos ansiopäivärahat määräytyisivät riippumatta peruspäivärahasta samalla tavalla kuin sairausvakuutuksesta, niiden taso nousisi nykyistä nopeammin ansiotason noustessa.
Jos vain osan aikaa työelämässä olleen ansioeläke on vaikka 300 euroa, on hän tähän asti saanut lisäksi kansaneläkettä noin 220 euroa. Takuueläkkeen myötä hänelle tulee 166 euroa lisää.
Mistä ihmeestä päättelet, ettei jonkin verran ansioeläkettä saaville kuuluisi takuueläke? Eikös se kuulu kaikille, joiden eläke jää tuon vajaan 700 euron alle?
Jos saa 300 euroa työeläkettä, saa noin 450 euroa kansaneläkettä (yksinäinen) eikä saa mitään hyvistystä takjuueläkkeestä.
Osmo: ”Minulle sanottiin suoraan, että näiden kytkösten tarkoitus on estää perusturvan parantaminen.”
Mielenkiintoista. Tämä tuntuu kyllä olevan nykyinen poliittinen linja – olisi siis paikallaan, että hallituspuolueiden edustajat sanoisivat se myös julki. Mutta rehellisyys politiikassa on…
Raimo K.lle:
Sanoja edusti virkamieskuntaa.
Evert The NeveRest: ”Viimeksi kuntasektorilla tehtiin sellaiset ratkaisut, joihin ei kerta kaikkiaan ole varaa.”
Niinpä! Kun työehtoneuvotteluja käytiin, näin todella väitettiin. Kun palkkatilastot sitten valmistuivat, tuli selväksi, että tällä kalliiksi väitetyllä palkkaratkaisulla kuntasektori ei ollut palkkajohtaja, ei läheskään.
Mutta propaganda meni perille!
”Jos ansiopäivärahat määräytyisivät riippumatta peruspäivärahasta samalla tavalla kuin sairausvakuutuksesta, niiden taso nousisi nykyistä nopeammin ansiotason noustessa.”
Niin mutta pienituloisilla ansiopäivärahan taso olisi nykyistä alhaisempi ja suurituloisilla korkeampi. Ansioiden ja etuuden välinen yhteys on työttömyysturvassa tosiaan heikompi kuin sairausvakuutuksessa, minkä seurauksena pienituloisilla työttömyysturva on suhteessa ansioihin selvästi parempaa kuin suuritloisilla.
Tämä johtuu juuri tuosta erillisestä perusosasta. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha korvaa tulot ikään kuin 100 %:lla peruspäivärahan suuruteen saakka, ja sen ylittävät tulot 45 %:lla (ja 2700 euron ylittävät 20 %:lla). Pienipalkkaisilla tuon perusosan osuus koko päivärahasta on suuri ja siten koko päivärahan korvausaste suurempi kuin muissa ansioetuuksissa. Ehkä tässä lienee syy siihen, miksi työttömyyspäivärahan nykyisestä määräytymismallista halutaan pitää kiinni.
Osmo: ”maksamalla symbolisen kassamaksun pääsee vasta vakuutuksen piiriin”.
Työttömyyskassan jäsenmaksu ei ole symbolinen.
Maalaistalojen entiset emännät ovat tietysti oma ryhmänsä, mutta kyllä kotirouva-kulttuuri oli nimenomaan kaupunkilaista ja voimissaan etenkin 60-luvulla, osin vielä 70-luvullakin.
Eivät nämä siis kauhean vanhoja ole, siinä 70-vuotiaita ja allekin. Ennen lapset hankittiin niin paljon nuorempina.
Eli vähävaraisilta kansaneläkkeen saajilta korotus leikkautuu pois asumistuesta, mutta hyödyttää omistusasujia ja niitä joilla on pääomatuloja. Mitään muuta nyt en tästä saa pääteltyä.
Takuueläke ei leikkaudu pois asumistuesta, ellei ole muita tuloja.
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555: 4 § (30.12.2002/1301)
”Ansiopäivärahojen rahoitus
Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin ansiopäivärahasta työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä.” …
Näyttäisi siis siltä, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta valtio rahoittaa vain peruspäivärahan verran eli sen minkä työtön muutenkin saisi.
”Liian vanha taitaa unohtaa sen, että rahat ansiosidonnaiseen kerätään kaikilta, niin kassan jäseniltä kuin vakuuttamattomiltakin, mutta maksamalla symbolisen kassamaksun pääsee vasta vakuutuksen piiriin. ”
Ei unohdu, mutta nämä ansiosidonannaisen vapaaehtoiseti rahoittavat rahoittavat myös pääosan noista kassaan kuulumattomienkin päivärahoista, joten on oikein, että nuo kassaan kuulumattomatkin osallistuvat edes vähän järjestelmän muiden etujen rahoittamiseen.
Vaatimuksesi olisi oikeutettu, jos kassoihin kuuluisi alle puolet palkansaajista.
Kepun, kokOomuksen, Vihreiden ja EK:n yhteinen Tavoite onkin eriyttää työttömyyspäivärahat siten, että kassaan kuulumaton saa automattisesti valtiolta korkeampaa päivärahaa kuin kassaan kuuluva.
Silloin ei penipalkkaisen ei enää kannata kuulua kassaan ja näin saadaan kassojen jäsenyys rajattua vain pienen eliitin etuoikeudeksi.
Kun näiden pienipalkkaisten yhteskunta aktiivisuus on muutenkin alhainen niin Suomestakin saataisiin luotua luokkayhteiskunta, jossa on hyvin järjestäytynyt ja etujaan tehokkaasti valvova eliitti ja laumana hallittava järjestäytymätön köyhälistö.
Tähän viittaa maahanmuuttopolitiikkakin,sillä kaunopuheista huolimatta tänne tuodaan pääasiassa kouluttamatonta halpatyövoimaa, jota tarvitaan lähinnä hajottamaan köyhien rivit
Takuueläke on ymmärrykseni mukaan parannus nykytilamnteeseen, ja uskon Osmon olevan ehkä suomen paras asiantuntija sanomaan miten se vaikuttaa (tukiviidakossa muutosten seuraukset ovat usein todella vaikeita ja päättäjätkin ovat niistä pihalla, tästähän on esimerkkejä ollut tyyliin ”eihän tässä näin pitänyt käydä”).
Mutta tästä olen kyllä jyrkästi eri mieltä:
Osmo sanoo:
Yhden tulonsaajan perheissä asuvien tuloja verotetaan täsmälleen samalla tavalla kuin kahden tulonsaajan, kolmen tulonsaajan ja vaikka viiden tulonsaajan perheissä asuvien, ja se on täysin tasa-arvoista: jokainen maksaa verot tuloistaan, ja ihmiset saavat perustaa sellaisen perheen kun haluavat.
Kaikenlainen perhe-verotus on vero-etuus ja siis tulonsiirto niille suhteellisen hyvätuloisille (yleensä miehille), joilla on varaa pitää puoliosa (yleensä nainen) kotona niin että puoliso ei käy töissä.
Ihmisillä on toki vapaus järjestää elämänsä kuten haluavat, ja jos jotkut elävät niin, että perheessä yksi käy töissä ja toinen ei, se on heidän täysin vapaa oikeutensa. En siihen halua mitenkään puuttua. Mutta miksi muiden veronmaksajien pitäisi maksaa siitä, että heidän olisi helpompi elää näin? Tukea sitä että joku ei käy töissä. Kärjistäen perheverotusta voisi kutsua kotirouvavähennykseksi, koska sitähän se käytännössä olisi.
(Tähän voi vetää kaikenlaisia argumentteja köyhistä lapsiperheistä, mutta heidän tukemiseensa on parempia tapoja, esimerkiksi lapsilisien korotus)
Tasa-arvon lähtökohta on ihmisten välinen tasa-arvo, ja aina puhuttaessa ryhmien tasa-arvosta kannattaa olla hiukan varovainen, ettei ryhmien (tässä perheiden) tasa-arvoisuus käännykin ihmisten epätasa-arvoisuudeksi.
Ps. olisin tällä hetkellä itse perheverotuksessa selvä hyötyjä, koska puolisoni opiskelee, mutta en silti kannata sitä, koska se perusteeton veroetuus ja vie yhteiskuntaa väärään suuntaan.
”Liian vanha taitaa unohtaa sen, että rahat ansiosidonnaiseen kerätään kaikilta, niin kassan jäseniltä kuin ”
Kaikkiin kohdistuvat työnantajan työttömyysvakuutusmaksu estää tehokkaasti syrjintää.
Nykyisin, kun yrityksen kustannuslaskenta ulottuu jo varsiin pieniin kulueriiin niin tuo o,75 % vakuutuskamsun kohdistaminen vain kassan jäseniin johtaisi kassan jäsenten syrjimiseen kuten on käynyt eläekmaksujen porrastuksessa.
Ihmisen tuottavuus on nykyään sivuseikka, sillä prosessit on ositettu ja määrietlty niin, että keskinkertainen ihminen suoriutuu niistä helposti-
Suurten yritysten tuottavuus ei ole sidottu yksilöiden tuottavuuteen vaan koko prosessin tehokkuuteen esim SAP on käytössä suurissa yrityksissä varsin laajasti ja se sanelee talousprosessin eikä yrityskohtaisia sovelluksia juurikaan sallita kuin erittäin kalliilla lisätyöllä ja korkeilla ylläpitomaksuilla eli niitä ei juurikaan tehdä
Silloin yksilön säilyminen organisaatiossa riippuu vain hänen kustannusrasitteesta ja silloin kalliimpi lähtee aina ensimmäiseksi
Jotenkin tuntuu, että SATA-komitean lähtökohtana on ollut nykyinen tai suurempi sosiaaliturvan rahoitus. Minusta se ei ole realistista. Toivottavasti teitte stressitestit esimerkiksi 30% ja 60% nykyistä pienemmälle rahoitukselle? Se olisi aika viisas veto tässä vaiheessa. 😉
Stm:n sivuilla lukee näin : ”Takuueläke otettaisiin huomioon tulona eläkkeensaajan asumistukea myönnettäessä.” Eli ilmeisesti asumistuki pienenee eläkkeen noustessa joten tästä eivät hyödy köyhimmät eläkeläiset senttiäkään ? Mutta onneksi maaviljelijöiden ja yrittäjien rouvien tulotaso nousee !
Eläkkeensaajan asumistuki maksetaan täytenä niillä tuloilla, joihin takuueläke yltää. Jos eläkkeen lisäksi on muita tuloja, ne yhdessä laskevat asumistukea tai jos puolisolla on riittävät tulot. Yksin elävä, pelkkää takuueläkettä saavat saa asumistuen täytenä.
Liian vanha
”Ihmisen tuottavuus on nykyään sivuseikka, sillä prosessit on ositettu ja määrietlty niin, että keskinkertainen ihminen suoriutuu niistä helposti”
Älä viitsi jauhaa tuota iänikuista vasemmistoroskaa siitä, että jokainen duunari on työnantajalleen samanarvoinen. Ei todellakaan ole ja jokainen, joka on joskus ollut työelämässä, tietää tämän (ellei punaiset kakkulat sumenna näkökykyä).
Sitäpaitsi työntekijöistä on aina puolet keskimääräistä heikompia.
Osmo: ”Raimo K.lle: Sanoja edusti virkamieskuntaa.”
Entä mandaatti? Näin se kuitenkin menee – päättäjät päättävät, mitä virkamiesvalmistelu tuo päätettäväksi.
”Älä viitsi jauhaa tuota iänikuista vasemmistoroskaa siitä, että jokainen duunari on työnantajalleen samanarvoinen.”
Olen ollut liki 40 vuotta erilaisissa tuotannon johtotehtävissä suuressa pörrsiyhtiössä, enimmillään 3500 alaista ja olen nähnyt miten maailma on muuttunut.
Vielä 70-ja 80-luvulla sanomasi pitää paikkansa koska tuotanto oli paikallista ja pitänee vielä paikkansa nakkikioskeissa.
Mutta kun toiminta on globaalia niin sama prosessi monistetaan moniin maihin ja silloin tuo tehtävien vakiointi, pilkkominenon avainasemassa
Kyllä nykypäivän tuotannonsuunnittelu lähtee siitä, että yksilön henkilökohtaiset vaikutukset prosesiiin minimoidaan.
Tuotanto myös pilkotaan, jotta koulutus tehtäviin nopeutuu ja henkilö on helposti korvattavissa
Tuotannosta tietysti ulkoistetaan kaikki normaalista poikkevat,ei ole mitään mieltä palkata liian hyvää eikä liian huonoa.
Tuotannossa tarvitaan tasaisuutta.
Ongelmaksi jää edelleen, että ihmisen tuottavuus vaihtelee ajan kuluessa eli kukaan ei kykene jatkuvasti samaan tuottavuuteen, ei edes se paras
”Sitäpaitsi työntekijöistä on aina puolet keskimääräistä heikompia.”
Näin on, mutta hmisen tuottavuus ajan suhteen varioi niin paljon, että ihmisten tuottavuus yli/alle keskiarvon vaihtelee.
Ei ihmisen tuottavuus ole vakio vaan siihen vaikuttavat sairaudet, henkilökohtaiset ongelmat, motivaation vaihtelu etc.
Nykyaikaisesta tuotannonohjausjärjestelmästä nämä muutokset näkyvät oitis.
Tuotannosta myös karsitaan ääripäät, joten hajonta tuottavuudessa on pieni.
Liian Vanha
”Olen ollut liki 40 vuotta erilaisissa tuotannon johtotehtävissä ”
Eli ilmeisesti johtoportaassa ollaan irtauduttu todellisuudesta.
Ehkä jotkut tuotantolinjassa tehtävät pakkotahtiset apinahommat, just ne, jotka ovat pääosin Suomesta siirtyneet Kiinaan, ovat sellaisia ettei työntekijöillä ole merkitystä.
Suurin osa suomen tuotannosta on kuitenkin edelleenkin perinteistä metalli-, konepaja- ja paperiteollisuutta ja siellä ne työntekijät vasta merkkaavatkin.
Itsekin olen ollut töissä suuressa pörssiin listatussa metalliyhtiössä ja voin kyllä vakuuttaa, että lattiatasolla oli huomattavia eroja työntekijöiden tutotavuudessa. Onnistuinhan itsekin muuttamaan A-luokan tavaraa B-luokaksi useamman tuhannen kilon edestä. Ei sitä väärän nappulan painamista millään prosessilla tai koneella täysin pysty estämään.
Viimeisen 10v aikana olen ollut kokoajan tekemisissä teknologiateollisuuden pienten- keskisuurten ja suurten yritysten tuotannon kanssa sekä elektronisten massatuotteiden, paperikoneiden että investointitavaroiden kanssa. Kyllä minä tiedän kuinka se tuotanto siellä pelaa.
Ei sitä tuotantoa pelkästään koneilla ja prosesseilla tehdä, kuten Suomessa ikävän usein on tapana ajatella.
”Kyllä nykypäivän tuotannonsuunnittelu lähtee siitä, että yksilön henkilökohtaiset vaikutukset prosesiiin minimoidaan.”
Mitä sitten? Lähteehän kaikki suunnittelu siitä ettei virheitä pääse edes syntymään, niitä silti kuitenkin syntyy melkein joka käänteessä. Eivät ne hitsarit sinun prosesseilla hitsaa tai asentajat asenna.
”Tuotannosta myös karsitaan ääripäät, joten hajonta tuottavuudessa on pieni.”
Tuo on kuitenkin varsin hankalaa suomalaisen työlainsäädännö puitteissa, sillä rekrytoinnissakin tehdään virheitä (vaikka sielläkin käytetään niitä sun prosessejas!).
”Tuo on kuitenkin varsin hankalaa suomalaisen työlainsäädännö puitteissa, sillä rekrytoinnissakin tehdään virheitä (vaikka sielläkin käytetään niitä sun prosessejas!).”
Olen ollut tössä seitsemssä maassa ja kyllä jokaisessa oikeusvaltiossa yösuhteen puramisen on joutunut perustelemaan, ei Suomi ole poikkeus.
Venäjän kaltaisissa valtioissa voi irtisanoa pärstäkertoimen mukaan.
Et ole aivan sisäistänyt oikeusvaltiota vaan asenteesi on lähinnä venäläinen
Mitä tapahtuu, jos väität, että naapurisi on laiska ? Joudut varmaan leivättömän pöydän eteen kunnianloukkauksesta . Mutta olet voittaja, jos kykenet osoittamaan , että naapurisi on todellakin on laiska ja häviäjä ellet kykene.
Miksi työelämässä työntekijästä saisi esittää väitteitä, joita väittäjä ei kykene todistamaan oikeaksi ??
Nykyaikaiset työnohjausjärjestelmät kertovat lahjomattomasti suoritteet ja palvelutason.
Olen purkanut henkilöstä johtuvista syistä kymmeniä työsopimuksia ja firma on joutunut useasta niistä oikeuteen, mutta aina olen kyennyt perustelemaan päätökseni eli tullut voittajana ulos oikeudesta
Toisaalta työsopimuksin on sopimus ja sen purkaminen vaatii persuteen aivan kuin muutkin sopimukset.
Vai luulteko, että voit peruuttaa autokaupan sillä perusteella, että auto ei miellytäkään sinua ?
Autossa saa olla aika paljon vikojakin etkä saa kauppaa purettua.
Ei työsopimus poikkea muista sopimuksista-
Tutustupa sopimsujuridiikkan niin ymmärrät maailma paremmin
”Itsekin olen ollut töissä suuressa pörssiin listatussa metalliyhtiössä ja voin kyllä vakuuttaa, että lattiatasolla oli huomattavia eroja työntekijöiden tutotavuudessa. ”
Olet silloin epäonnistunut rekrytoinnissa tai tuotanto ei ole suunniteltua tai molempia.
Huonoa johtamista joka tapauksessa ,se on Suomessa laajempikin ongelma.
Minä olen tehnyt urani selvittelemäsä erilaisia ongelmaorganisaatioita ja saanut ne poikkeuksetta toimimaan ilman suuria henkilövaihdoksia,
Suurin syy ongelmiin on ollut huono johtaminen. Venäjällä ja IVY-maissa tämä tuli esiin korostetusti, mutta Suomen johtamiskulttuurissa on paljon samoja piirteitä
Mietin vielä noita mainitsemisasi tuottavuuseroja, syynä siihen on usein esimiehen asenne. Jos esimes pitää jotain huonosti tuottavana niin esimies usein antaa ymmärtää, että ihminen on huono ja kierrettä vahvistaa se, että esimes ei anna henkilölle vaativampia tehtäviä.
Kun tätä jatkuu vuosia niin henkilöstä tuleekin huonosti tuottava eli huonon tuottavuuden takana on useammin huono johtaminen kuin henkilön todelliset ominaisuudet .
Toien ongelma on kommunikointi eli asioita ja tehtäviä ei selvitetä tarkasti.
Opin tämän asian ulkomailla, sillä vaikka muodolliseti puhuimme englantia niin eivät sanojen , asioiden merkitykset ole samoja eri kulttuureista tuleville ihmisille ja niinpä yksi aikaa vievä tehtävä oli varmistaa, että ymmärrämme asiat samalla tavalla.
Mutta sama ongelma on Suomessakin ja se on kasvamaan päin.
Nykyaikainen johto kykenee pistämään yliopistoissa opitut hevon-p sujuvasti peräkkäin , mutta niiden merkitys on hyvin hämärä lattiatason henkilöille.
Toinen ongelma johtamisessa on, että asiat pitää esittää riittävän tarkasti, että voimme jälkenpäin verifioida onko työ tehty sovitulla tavalla. Sekään ei ole suomalaisten vahvimpia puolia ja johto peittelee huonoja toimeksiantojaan syyttämällä työntekijää huonoksi.
Liian vanha
”Venäjän kaltaisissa valtioissa voi irtisanoa pärstäkertoimen mukaan.
Et ole aivan sisäistänyt oikeusvaltiota vaan asenteesi on lähinnä venäläinen”
Mitä ihmettä oikein sekoilet? Itse väitit että työntekijöilden tuottavuuden hajonta on pieni koska sitä voi karsia. Minä taas väitin että se ei onnistu, johon sinä alat höpisemään jotain siitä, mitä mieltä minä olen oikeusvaltiosta.
Miten ihmeessä minun mielipiteeni valtiosta voi liittyä siihen, kuinka helppoa täällä on karsia hankalia työntekijöitä? Itsehän juurikin perustelit, miksi se ei täällä onnnistu, lakien takia.
Toivottomat tunarit kyllä saadaan aina pihalle, mutta en sitä väittänytkään, olen itsekin antanut potkut työhön sopimattomalle työntekijälle.
”Tutustupa sopimsujuridiikkan niin ymmärrät maailma paremmin”
Löysääppä sinä puolestasi vähän pipoa, en jaksa kuunnella sun demaripuppugeneraattoriveivausta asioista, joista kuvittelet turhia.
””“Itsekin olen ollut töissä suuressa pörssiin listatussa metalliyhtiössä ja voin kyllä vakuuttaa, että lattiatasolla oli huomattavia eroja työntekijöiden tutotavuudessa. ””
”Olet silloin epäonnistunut rekrytoinnissa tai tuotanto ei ole suunniteltua tai molempia.”
Ai että meinaatko, että pari-kolmetuhatta työntekijää työllistävässä tehtaassa tulee joskus virheitä rekrytoinnissa? Enpä olisi uskonut!
Ja mitä tulee tuotannon suunnitteluun, niin herää jo. Ei sitä voi sellaiseksi suunnitella, etteikö virheitä voisi sattua. Lisäksi mitä tulee työntekijöihin, niin työnantaja ei edes voi suunnitella heidän vapaa-aikaansa sellaiseksi, että Penan ryyppyputki ei jatkuisi maanantaina tai että Pirkko ei sairastelisi 2x sitä mitä Essi.
”Minä olen tehnyt urani selvittelemäsä erilaisia ongelmaorganisaatioita ja saanut ne poikkeuksetta toimimaan ilman suuria henkilövaihdoksia,”
Mitä sitten? Ei se, että organisaatio toimii hyvin ilman henkilövaihdoksia, todellakaan tarkoita etteikö siellä olisi muutama B-luokan työntekijä mukana.
”Mietin vielä noita mainitsemisasi tuottavuuseroja, syynä siihen on usein esimiehen asenne.”
Tuohon voi sanoa että suattaapi olla, suattaapi olla olematta.
Mutta esimieskin on työntekijä, eli nyt onkin olemassa suuria eroja esimiehinä toimivien työntekijöiden tuottavuudessa? Eiks ne prosessit olekaan semmoisia ettei niihin työntekijät vaikuta?
Eli tarkoitatko ettei rivimiesten tuottavuudessa ole eroa, mutta esimiestyöntekijöiden tuottavuudessa taas on, ja paljon?
”Toien ongelma on kommunikointi eli asioita ja tehtäviä ei selvitetä tarkasti.”
No jos tämä ei ole työntekijästä (olipa se esimies, tuotannonsuunnittelija, suunnittelija tai kuka tahansa) johtuva vika, niin ei sitten mikään.
”Nykyaikainen johto kykenee pistämään yliopistoissa opitut hevon-p sujuvasti peräkkäin , mutta niiden merkitys on hyvin hämärä lattiatason henkilöille.”
Nyt taas sekoilet, sillä noi johtamisjargonia puhuvat esimiehet ovat jo niin kaukana lattiatason kavereista, ettei heillä ole juurikaan merkitystä sen päivittäisen työn kannalta. Jos työkalut on kunnossa, mutta hitsari/koneistaja/asentaja lukee vaikka huonosti piirustuksia ja tekee siksi väärin, kyllä se on työntekijästä, ei esimiehestä johtuva virhe. Trukilla voi ajaa kolareita, nostureilla viedä teräkset väärään paikkaan, varastomies voi hyllyttää väärään hyllyyn ja niin edelleen ja niin edelleen. Mahdollisuuksia tehdä virheitä on lukemattomia määriä.
Tehtailla ja konepajoilla on lukemattomia töitä, joissa työntekijän huolellisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sen siellä linjassa kyllä huomaa.
Olet ilmeisesti itse ollut jo niin kauan jossain johtohommissa ja vielä niin pahasti vasemmalle kallellaan, että uskot sen hevonpaskan jota siellä jauhetaan. Ei se eroa mistään uusien johtajaoppien bullshit-bingosta.
takuueläkkeen voimaantulon jälkeenkin suomen minimi eläke on selkeästi pohjoismaiden pienin , eikö niin,osmo vai oletko eri mieltä ?
Vertailu ei ole niin yksinkertainen, koska on otettava huomioon aika runsaskätinen eläkkeensaajan asumistuki. Mutta kyllä meillä kaikki perusetuudet ovat pieniä verrattuna muihin Pohjoismaisiin ja germaanisia kieliä puhuviin Euroopan maihin. Se on tämä ansioturvan ja perusturvan vastakkainasettelu, jossa työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet huolta siitä, että hajurako pysyy riittävänä rupusakkiin.
On ainakin yksi poikkeus, turvapaikan hakijan toimeentulotuki.
Se oli Suomessa Euroopan korkein vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä. Ja näin ollen luonnollisesti samalla maailman korkein.
”Tehtailla ja konepajoilla on lukemattomia töitä, joissa työntekijän huolellisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sen siellä linjassa kyllä huomaa.”
Huolimattoman työntekijän voi irtisanoa, mutta poikkeava huolimattomuus on kyettävä todistamaan tarvittaessa oikeudessa.Riippuen virheiden vakavuudesta työsopimuksen voi purkaa heti tai jos virhe on vähäisempi , irtisanoa varoitusten jälkeen esim jos trukkikuski ajaa humalassa kolarin niin lähtö tulee oitis.
Tai jos sen tekee tahallaan tai törkeää huolimattomuutta osoittaen.
Mutta kuten samoin , näyttö voi olla ongelma lepsulla esimiehellä
Mutta sen lisäksi oikeus myös arvoi, onko tuotanto suunniteltu riittävällä tarkuudella ja ovatko ohjeet riittävät , jotta ihminen voi toimia oikein.
Kysymys on oikeuden harkinnasta, ei laki sano yksityiskohtaisesti mitään tästä asiasta, kysymyshän on sopimusriidasta, eikä sopimustoimintaa säännellä kovinkana tarkasti laissa.
Kaikki ihmiset tekevät virheitä, myöskin ne parhaat, joten oikeus vertailee henkilön virhemäärää muihin ja vaatii siitä todisteet
Pelkkä esimiehen mielipide huonoudesta ei päde missään oikeusvaltiossa ellei tueksi ole myös näyttöä.
Suomessa irtisanomiskorvauksetkin ovat pieniä muihin oikeusvaltioihin verrattuna, esim USA:sa perustetttomasta irtisanomisesta voi joutua maksamaan miljoonia
Elina: ”On ainakin yksi poikkeus, turvapaikan hakijan toimeentulotuki.
Se oli Suomessa Euroopan korkein vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä. Ja näin ollen luonnollisesti samalla maailman korkein.”
Se oli tuolloin kuitenkin vain samansuuruinen kuin muukin toimeentulotuki. Ja nythän sitä on alennettu, ilmainen ruoka ja asuminen otetaan huomioon.
”Tehtailla ja konepajoilla on lukemattomia töitä, joissa työntekijän huolellisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sen siellä linjassa kyllä huomaa.”
Kysymys on vain siitä, että esimiehet pakoilevat vastuuta ja kohtelevat työntekijöitä eriarvoisesti.
niin kuin kerroin, jos esimies pitää jotain huonona työntekijänä niin asenne vie motivaation työntekijältä.
Jos työpaikalla on ongelmia eikä niitä kyetä selvittämään niin ensimmäisenä pitää pistää esimies vaihtoon.
Olisikohan Katja Veirto ”kovanyrkki” naisten maailmassa, kun aiemmin naisia ei oikein
ole ollut näkyvissä SAK:n asemissa.
http://blogit.sak.fi/sak2025/author/veirtokatja/
”Tehtailla ja konepajoilla on lukemattomia töitä, joissa työntekijän huolellisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sen siellä linjassa kyllä huomaa.”
Jos jonkun henkilö tuottavuus on huono on halvempaa maksaa korvaukset ja tehdä ns laiton irtisanominen jos todisteet eivät riitä.
Rahahan tulisi takaisin nopeasti jos henkilö aiheuttaa toistuvasti vahinkoa tai alentaa tuottavuutta
Mutta kun et tee näin niin et näköjään uskalla johtaa etkä puuttua asioihin. Et myöskää hallitse henkilöstöhallintoa , sopimustoimintaa, et puutu ongelmiin kuin pakottavissa tapauksissa etkä kotjaa tuotantoprosessia .
Täytyy ihmetellä miten voit toimia esimiehenä.
Lopuksi kerron esimerkin miten asioita voi hoitaa.
Länsimainen oikeuskäytäntö lähtee siitä, että ihminen tekee virheitä eli länsimaisessa oikeuskäytännössä tunnetaan ns huolellinen ihminen. Se ei tarkoita, että hän ei tee virheitä vaan sallitaan että ihminen tekee virheitä.
Riittää, että hän toiminut kuten huolellinen ihminen toimii.
Toinen länsimainen oikeusperiaate on työantjan direktio-oikeus, joka on luonteeltaan dikdatoorinen ts työantajan eui tarvitse ottaa työntekijän mileipiedettä huomioon ja työntekijän on tehtävä hänelle määrätyt tehtävät, jotka eivät riko lakeja.
Mutta tuo direktio-oikeus sisältää myös velvoitteen organisoida , ohjeistaa ja valvoa työtä niin, että se voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti . Se , että tapahtuu virheitä ei ole mikään peruste syyttää työntekijää, jos hän on täyttänyt ns huolellisen ihmisen vaateen.
Silloin työantajan/esimiehen pitää korjat prosessia /antaa koulutusta/lisäohjeita/lisätä laadun valvontaa eli puuttua ongelmiin.
Jos taas työntekijä lyö laimin ns huolelisen ihmeisne velvoitteen niin kysymys on henkilöstä johtuvista syistä ja siilloin on puututtava henkilön käytökseen.
Jos virheet ovat tahallisia ti törkeästä huolimattomuudesta johtuvia niin se oikeuttaa välittömään työsuhteen purkuun.
Jos teot ovat lievempiä niin silloin kysymykseen tulevet puhuttelu , mahdollinen lisäkoulutus, opastus, ohjeiden täydentäminen puhuttelun perusteellla, myös varoitus voidaan antaa tässä vaiheessa.
Mikäli toiminta ei korjaannu niin henkilö voidaan irtisanoa.
Esim viimeisestä yksiköstä, jonka toimintaa paransin.
N 30 hengen asiakaspalveluyksikössä oli kuusi alisuoriutujaa , Viisi heistä paransi suorituksensa muiden tasolle puhuttelun ja lisäkoulutuksen jälkeen.
Jäljelle jäi yksi, joka ei selvinnyt suhteellisen yksinkertaisista tehtävistä,joten vaihtoehtoisiakaan tehtäviä ei olleut Seurauksena oli toinen varoitus ja parin kuukauden jälkeen irtisanominen.
tiedätkö osmo kertoa montako prosenttia tuo 685
euron takuueläke on suomalaisen kokoaikaisen teollisuustyöntekijän keskimääräisestä nettokuukausiansioista ?
alankomaissa se on tietääkseni yli 50% sikäläisen
teollisuustyöntekijän nettomääräisestä ja keskimääräisestä kuukausiansiosta ( kokoaikaista
työtä tekevän siis )
NIM. Ei se nyt noin mene…
Maatalon emäntiä vartenko tosiaan takuueläke. Eiköhön se kansanosa kuitenkin ole niin pieni ettei heille kannata noin suurta painoa antaa!
Sitäpaitsi kyllä sielläkin on jo vuosikymmenet maksettu eläkkeet ihan kohdalleen, ovat naiset jo maallakin osanneet asioita hoidella. Pienempiä ovat eläkemaksut tuloista johtuen, mutta juuri sen yli ettei takuueläke ole heidän juttunsa.
Liisa, onko 685 euroa tosiaan yli 50% alakomaalaisen teollisuustyöntekijän nettoansiosta?
ei ole.halusin vertailla alankomaiden vähimmäiseläkkeen tasoa tähän suomen 685 euron tulevaan takuueläkkeeseen.
Työmarkkinatuki on bruttona noin 510 euroa
neljässä viikossa.Nostetaanko kuukauden työmarkkinatukimäärä 685 euroon?
Miksi valtio kyykyttää työmarkkinatukilaisia
maksamalla kuukauden rahamäärän kahdessa jaksossa.
Ensin neljän viikon osuus ja 0-3 päivän osuus
sitten joskus.Vuokria ja eläkkeitä ei makseta neljän viikon jaksoissa.
Osmo kysyisin sinulta miten tämä eläkemuutos vaikuttaisi itselläni, tulot työkyvyyttömyseläke vak yhtiö ilmarinen maksajana 726e/kk 0% verolla sitten kansaneläke KELA maksajana 224e/kk ja lisäksi asumistuki 289,50e/kk vuokrani ollessa 607 josta hyväksytty vuokraosuus 602e/kk ja olen naimaton yksinasuva syntynyt 1984.
onko luvassa eläkkeensaajan asumistuen tippuminen mahdollisen eläkenousun takia? voiko eläkenostosta kieltäytyä pitäen samat etuisuustasot kuin tällä hetkellä mikäli eläkenosto vaikuttaisi tuloihin negatiivisesti esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen alenemisena?
Esan eläkkeeseen takuueläke ei vaikuta mitään.
Raimo K:
>Työttömyyskassan jäsenmaksu ei ole symbolinen.
Viitisen prosenttia rahoituksesta. Kyllä se on pikemminkin symbolinen kuin todellinen osa rahoitusta; se, että oikeus päivärahaan syntyy vain tämä osuus maksamalla, on ay-politiikkaa ja liittoihin sidonnaisten kassojen ja samalla liittojen tukemista, ei todellista sosiaalipolitiikkaa eikä oikeutta.
Osmo
Korviini on kantautunut tapaus, jossa sairaseläkkeellä oleva nosti könttänä työllä tienaamansa eläkkeen ja nyt takuueläkkeellä paikkaa sen poistuvan työeläkkeen. Tuliko tuollainen skenaario mieleen takuueläkettä väsätessä?
Jaakko. Älä ukso kaikkea. Lakisääteistä eläkettä ei voi nostaa kerralla, joten tuo ei voi pitää paikkansa. Henkilökohtauiset säästöt, ei pitkäaikaistalletukset eivätkä säästöeläkkeet, vaikuta takuueläkkeeseen.
Takuueläke on sikäli epäoikeudenmukainen, että juuri nuo vajaa 10 vuotta työelämässä olleet, joiden työeläke ja kansaneläke on yhteensä noin 700e eivät hyödy siitä mitenkään. Lisäksi he eivät edes saa yhtä suuria eläkeläisalennuksia kuin pelkkää kansaneläkettä saavat. Siksi he ovat nyt itseasiassa hieman huonommassa asemassa ja lisäksi tuntevat itsensä huijatuiksi kun kuitenkin ovat eläkemaksunsa maksaneet. Eikö oikeudenmukaisuuden nimissä myös heidän kansaneläkettään olisi kuulunut nostaa?