Katala takuueläke

SAK:n sosi­aa­li­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja Kat­ja Veir­to kir­joit­ti sun­nun­tain Hel­sin­gin Sano­mis­sa, että takuu­elä­ke on huo­no rat­kai­su. Takuu­elä­ke on 685 euron mini­mie­lä­ke. Jos saa niin vähän ansio­elä­ket­tä, että ansio­elä­ke ja kan­sa­ne­lä­ke yhteen­sä ovat alle 685 euroa, saa ero­tuk­sen eläk­keen täy­den­nyk­se­nä. Täl­lä taval­la nos­te­taan var­sin pie­nin kus­tan­nuk­sin kai­kis­ta köy­him­pien elä­ke­läis­ten ase­maa. Veir­ton mukaan tämä syn­nyt­tää tur­hia epäkohtia.

Vää­rin se on hänen mukaan­sa sik­si, että yrit­tä­jät voi­vat kei­no­tel­la mak­sa­mal­la lii­an vähän elä­ke­mak­su­ja. Yrit­tä­jän elä­ke­tur­va ja sen kaut­ta myös elä­ke­mak­sut perus­tu­vat hänen itsen­sä ilmoit­ta­maan tulo­ta­soon. Ongel­ma­na on, että jot­kut yrit­tä­jät ilmoit­ta­vat tulon­sa kovin pie­nik­si, jol­loin he sääs­tä­vät elä­ke­mak­suis­sa ja saa­vat vas­taa­vas­ti huo­non eläk­keen. Yrit­tä­jä on voi olla niin ket­ku, että sääs­tää­kin van­huu­den varal­le pank­kiin tai osak­kei­siin ja saa sik­si sekä takuu­eläk­keen että pääomatuloja.

Ei voi. Jot­ta tämä onnis­tui­si, yrit­tä­jän pitäi­si ilmoit­taa tulon­sa alle 500 eurok­si kuu­kau­des­sa. Ei mene läpi. Tämä onnis­tui­si kor­kein­taan, jos oli­si ollut 20 vuot­ta koti­rou­va­na ansait­se­mat­ta elä­ket­tä ja aloit­tai­si työ­uran yrit­tä­jä­nä jos­kus lähes vii­si­kymp­pi­se­nä. Takuu­eläk­keen pii­riin ei pää­se, jos on koko elä­män­sä ajan yhdek­sän vuot­ta töis­sä 1500 euron kuukausipalkalla.

Veir­ton mukaan köy­hien elä­ke­läis­ten asi­aa oli­si voi­tu kor­ja­ta kehit­tä­mäl­lä vam­mais­tu­kia ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä. Tätä tilk­ku­täk­kiä oli­si pitä­nyt kehit­tää pal­jon, jot­ta väliin­pu­toa­jia ei oli­si, kos­ka ihan kun­nial­li­sia syi­tä huo­noon elä­ke­tur­vaan on pal­jon ja eri­lai­sia.  Kal­liim­mak­si se oli­si aina­kin tul­lut, kos­ka vai­kea noi­ta tukia oli­si ollut sää­tää niin, ettei­vät ne nos­ta kenen­kään elä­ket­tä yli takuueläkkeen.

Oli­si­ko var­si­nai­nen syy sii­nä jou­kos­sa, joka Veir­ton luet­te­los­ta puut­tui? Yksi tapa jää­dä huo­nol­le eläk­keel­le on elää työt­tö­mä­nä perus­tur­van varas­sa ilman var­si­nais­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä työ­ky­vyt­tö­myys­diag­noo­sia. SAK:lle näyt­tää ole­van kovin tär­keä­tä säi­lyt­tää haju­ra­ko kun­nial­lis­ten ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa saa­vien työt­tö­mien (oikeut­taa elä­ke­tur­vaan) ja perus­tur­van varas­sa kituut­ta­van rupusa­kin välil­lä (ei oikeu­ta eläketurvaan).

SATA-komi­tean aikaan­saan­nok­sis­ta takuu­elä­ke oli paras.

78 vastausta artikkeliin “Katala takuueläke”

  1. Takuu­eläk­keen huo­noin puo­li on se, että se on niin kovin pie­ni — sik­si­hän se on hal­pa. Hyviä puo­lia on runsaasti.
    Oikeas­ti työ­ky­vyt­tö­mien, joi­ta elä­ke­lai­tok­set eivät hyväk­sy työ­ky­vyt­tö­mik­si, ongel­ma on myös ole­mas­sa eikä takuu­elä­ke oikeas­taan rat­kai­se sitä — eikä sii­hen ole esi­tet­ty­kään ratkaisua.

  2. Hyviä puo­lia takuu­eläk­kees­tä todel­la löy­tyy. Ensin­nä­kin Kela-elä­ke­läi­set pide­tään nyt tois­tai­sek­si kau­em­pa­na sos­sun luu­kul­ta. Lisäk­si mini­mi­toi­meen­tu­lon kas­vu pie­ne­lä­ke­läi­sil­lä on kai­kis­ta jär­ke­vin­tä talous­po­li­tiik­ka, kos­ka raha palau­tuu pie­ne­lä­ke­läi­sil­tä toden­nä­köi­ses­ti lähes poik­keuk­set­ta kier­toon yhteis­kun­nas­sam­me. Pitää muis­taa vie­lä kai­kis­ta tär­keim­pä­nä kon­kreet­ti­se­na seik­ka­na se, että kysees­sä on mer­kit­tä­vä paran­nus kai­kis­ta köy­him­pien elä­ke­läis­ten reaa­lian­sioon, kun vie­lä täl­lä het­kel­lä yksi­näi­sen perus­kan­sa­ne­lä­ke on 584,13 euroa ja pari­suh­tees­sa elä­väl­lä 518,12 euroa kuukaudessa.

    Eivät muu­ten nuo­ret työ­elä­ke­läi­set­kään jää­neet nuo­le­maan näp­pe­jään, kun tämän vuo­den alus­sa mak­set­tiin ensim­mäi­sen ker­ran taso­ko­ro­tuk­set nuo­ril­le työ­ky­vyt­tö­mil­le. Edel­ly­tyk­se­nä taso­ko­ro­tuk­sel­le on se, että nuo­reh­ko elä­ke­läi­nen on ollut vii­si vuot­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ja taso­ko­ro­tus mak­se­taan aina kalen­te­ri­vuo­den alus­sa. Mak­si­mis­saan taso­ko­ro­tus on 31-vuo­ti­aal­la elä­ke­läi­sel­lä 25 pro­sent­tia ja 31 vuo­den iäs­tä taso­ko­ro­tus ale­nee pro­sent­tiyk­sil­lö ikä­vuo­sien mukaan.

    Jot­ta kukaan ei tule kateel­li­sek­si, niin on vie­lä todet­ta­va että työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le pää­syä on päin­vas­toin kuten jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen poh­jal­ta voi­si luul­la koko ajan kiris­tet­ty. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen sivus­toil­ta löy­tyy tie­toa, jon­ka mukaan 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä oli noin 40000 kan­sa­lais­ta enem­män kuin vii­me vuosina. 

    Olit­ko muu­ten Osmo Soi­nin­vaa­ra itse vai­kut­ta­mas­sa SATA-komi­tean esityksiin?

  3. Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Yksi tapa jää­dä huo­nol­le eläk­keel­le on elää työt­tö­mä­nä perus­tur­van varas­sa ilman var­si­nais­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä työ­ky­vyt­tö­myys­diag­noo­sia. SAK:lle näyt­tää ole­van kovin tär­keä­tä säi­lyt­tää haju­ra­ko kun­nial­lis­ten ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa saa­vien työt­tö­mien (oikeut­taa elä­ke­tur­vaan) ja perus­tur­van varas­sa kituut­ta­van rupusa­kin välil­lä (ei oikeu­ta eläketurvaan).”

    Oli­ko SATA-komi­teas­sa sit­ten mitään puhet­ta raken­teel­li­ses­ta työt­tö­myy­des­tä eli käsit­tääk­se­ni työ­voi­ma­re­ser­vis­tä kor­tis­tos­sa joka ei min­ne­kään enää kel­paa? Itse olen dosent­ti Ilk­ka Tai­pa­leen mal­lin kan­nal­la, kun olen kuul­lut Tai­pa­leen puhu­van eten­kin syr­jäy­ty­nei­den ja ehkä osin syr­jäy­tet­ty­jen­kin mies­ten puo­les­ta. Tai­pa­le­han esit­tää, että kaik­ki perus­työ­hön kel­paa­mat­to­mat pitäi­si lait­taa eläk­keel­le hei­tä sen enem­pää kiusaamatta. 

    Tai­pa­leen mal­lia vas­taan sotii kyl­lä val­lal­la ole­va sadis­ti­nen ajat­te­lu, jon­ka mukaan ihmi­nen itse on täy­del­li­ses­ti vas­tuus­sa ääri­päis­sä niin omas­ta kur­juu­des­taan kuin omas­ta menestyksestäänkin.

  4. Kuin­ka­han pal­jon elä­ke­läi­set käyt­tä­vät toi­meen­tu­lo­tu­kea? Kai­pa SATA-komi­teal­la se oli selvillä? 

    Elä­ke­läis­ten kes­kuu­des­sa olet­tai­sin ole­van pal­jon vie­lä sel­lais­ta tal­vi­so­dan hen­keä, että sos­sun luu­kul­le ei ihan tuos­ta vain men­nä, vaan sin­ni­tel­lään alle toimeentulominimin. 

    Mis­tä sum­mas­ta on siis kyse val­tion budjetissa?

    1. Takuu­elä­ke mak­saa noin sata­mil­joo­naa euroa.
      Elä­ke­läi­set eivät käy­tä pal­jon­kaan toi­meen­tu­lo­tu­kea eivät­kä oli­si sii­hen oikeu­tet­tu­ja, kos­ka eläk­keet ovat verot­to­mi­na sel­väs­ti työ­mark­ki­na­tu­kea suu­rem­pia ja elä­ke­läi­sen asu­mis­tu­ki avokätisempi.

  5. Hyvä kir­joi­tus — takuu­elä­ke on komeet­ti­nen kupla.

    Mik­si kukaan ei ehdo­ta elä­ke­kat­toa — sano­taan 4000 euroa kuussa. 

    Ei mene oikeus­ta­juu­ni, että val­tion fir­mo­jen joh­ta­jien kor­kei­ta palk­ko­ja perus­tel­laan sitou­tu­mi­sel­la yri­tyk­seen — mihin tätä sitou­tu­mis­ta enää eläk­keel­lä tarvitaan?

  6. Kun ilmoit­taa Yel-tulon­sa pie­nek­si luo­puu samal­la myös sai­ras­päi­vä­ra­hois­ta, työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä sun muis­ta. Näi­tä saa sit­ten ostaa vapaa­eh­toi­si­na vakuu­tuk­si­na vakuu­tus­yh­tiöil­tä, joil­la tai­taa olla samat omis­ta­jat kuin Yel-vakuu­tus­yh­tiöil­lä ja hal­li­tuk­set täyn­nä ay-dema­rei­ta… Hin­noit­te­lu menee suun­nil­leen niin , että parin ton­nin vuo­si­hin­tai­sel­la vakuu­tuk­sel­la saa ton­nin kuus­sa sai­ras­päi­vä­ra­haa, eli kes­ki­mää­rin kak­si kuu­kaut­ta vuo­des­sa sai­ras­ta­va saa jo oman­sa pois. Ai niin , pait­si Kela-kor­vauk­sen osuu­den, joka menee tie­tys­ti vakuu­tus­yh­tiöl­le. Yrit­tä­jien työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su on muh­kea 2,7% tulois­ta ja vaa­tii käy­tän­nös­sä yri­tyk­sen lopet­ta­mis­ta, samoin kuin perus toi­meen­tu­lo­tuen saa­mi­nen. Sit­ten­kin kes­tää yli puo­li vuot­ta ennen­kuin saa vah­vis­te­tun vero­tuk­sen vii­mei­sel­tä tili­kau­del­ta eli tulo­tie­dot joil­la voi hakea taval­lis­ta sosiaaliturvaa.

    Lisäk­si val­tio ja vakuu­tus­yh­tiöt ovat päät­tä­neet “kan­nus­taa” yrit­tä­jyy­teen niin, että uusi yrit­tä­jä saa mak­saa kol­me vuot­ta puo­li­kas­ta Yel-mak­sua. Tämä taas joh­taa sii­hen , että työ­voi­ma­val­tai­sil­la mik­ro­y­ri­tys­aloil­la , esim. palvelu‑,rakennus‑, kul­je­tusa­lat, pus­kee koko ajan mark­ki­noil­le mini­maa­li­sel­la Yel-mak­sul­la hin­tan­sa las­ke­via yri­tyk­siä, jot­ka pakot­ta­vat van­hat­kin yrit­tä­jät pie­nen­tä­mään Yelliään. 

    Mik­si­kö­hän esim. syn­ny­ty­si­käi­set nai­set tai +50 vuo­ti­aat eivät halua ryh­tyä yrittäjiksi?

  7. Eikö asu­mis­tu­ki sit­ten pie­ne­ne, kun elä­ke nousee?

    On muis­tet­ta­va, että kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­vat myös kaik­ki enti­set iso­her­ro­jen vai­mot, jot­ka eivät päi­vää­kään ole teh­neet töi­tä — edes koti­töi­tä, kos­ka vie­lä 60–70 ‑luvul­la kotia­pu­lai­set oli­vat aivan tavallisia. 

    Jos takuu­elä­ke heil­le tosi­aan oli SATA-komi­tean suu­rin ansio, niin en nyt hur­raa­ta huu­da ja jal­ko­ja­ni tömis­te­le kovin kiivaasti. 

    Toi­voin sitä, että työn­te­ko oli­si aina kan­nat­ta­vaa, mut­ta pää­dyit­te­kin pal­kit­se­maan työn teke­mät­tö­myy­des­tä ja kaik­ki muu jäi ilmei­ses­ti ennal­leen. Eli esim. kah­den, kol­men lap­sen yksin­huol­ta­jan ei kan­na­ta edel­leen­kään men­nä töi­hin, ellei palk­ka ole vähin­tään hyvää esimiestasoa.

  8. asi­aa oli­si voi­tu kor­ja­ta kehit­tä­mäl­lä vam­mais­tu­kia ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä. — Kal­liim­mak­si se oli­si aina­kin tul­lut kos­ka vai­kea noi­ta tukia oli­si ollut sää­tää niin, ettei­vät ne nos­ta kenen­kään elä­ket­tä yli takuueläkkeen.”

    Mik­si ihmees­sä oli­si tul­lut kal­liim­mak­si teh­dä koh­den­ne­tum­pia koro­tuk­sia? Takuu­elä­ke oli­si esi­mer­kik­si voi­tu ottaa käyt­töön vain työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­sä ja osa näin sääs­ty­nees­tä rahas­ta oli­si voi­tu käyt­tää vam­mais­tu­kien tai hoi­to­tu­kien koro­tuk­seen. Täl­löin oli­si saa­tu koh­den­ne­tus­ti paran­net­tua pit­kä­ai­kai­ses­ti työ­ky­vyt­tö­mien ase­maa. Ja rahaa­kin oli­si voi­tu sääs­tää. Takuu­elä­ke­hän mak­soi nyt koko­nai­suu­des­saan vajaa 100 mil­joo­naa, ja esim. vam­mais­tuen koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat rei­lu 100 mil­joo­naa. Eikä oli­si tar­vi­nut luo­da koko­naan uut­ta palik­kaa elä­ke­jär­jes­tel­mään. Kyl­lä­hän takuu­elä­ke itses­sään lisää sosi­aa­li­tur­van tilkkutäkkimäisyyttä.

    Tämän sijaan Sata-komi­tea päät­ti has­sa­ta kui­ten­kin mil­joo­nia maa­ta­lon emän­tien, vuo­ri­neu­vos­ten vai­mo­jen ja itsen­sä ali­va­kuut­ta­nei­den yrit­tä­jien eläk­kei­den koro­tuk­seen. Kyl­lä se on mah­dol­lis­ta, että yrit­tä­jäl­lä jää koko­nai­se­lä­ke alle takuu­eläk­keen tason, reaa­li­maa­il­mas­ta ei ole vai­kea löy­tää sel­lai­sia tapaus­ker­to­muk­sia. Eivät kaik­ki ole yrit­tä­ji­nä hyvil­lä tuloil­la koko työuraansa.

  9. Oli­si­ko var­si­nai­nen syy sii­nä jou­kos­sa, joka Veir­ton luet­te­los­ta puut­tui? Yksi tapa jää­dä huo­nol­le eläk­keel­le on elää työt­tö­mä­nä perus­tur­van varas­sa ilman var­si­nais­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä työkyvyttömyysdiagnoosia.”

    Tai sit­ten sii­nä, että taval­li­nen duu­na­ri ei takuu­eläk­kees­tä mitään hyö­dy. Ei edes pie­ni­tu­loi­nen. SAK on nii­den etu­jär­jes­tö, ja aivan oikein ajaa jäsen­ten­sä etu­ja. Pie­ni­tu­loi­sen duu­na­rin näkö­kul­mas­ta rahat oli­si ollut parem­pi käyt­tää kan­sa­ne­läk­keen taso­kor­tuk­seen, jol­loin joku SAK:lainenkin oli­si niis­tä pääs­syt hyö­ty­mään. Ei täs­sä mitään sala­liit­to­teo­rioi­ta tarvita.

  10. Jut­te­lin vii­kon­lop­pu­na juu­ri elä­köi­ty­nei­den ystä­vie­ni kanssa. 

    Yri­tys­joh­ta­jan rou­va saa pian lähes 700 euroa takuu­elä­ket­tä, vaik­ka hän ei ole kos­kaan ollut töis­sä. Ter­vey­den­hoi­ta­ja ja kont­to­ris­ti taas oli­vat muu­ta­man vuo­den koto­na hoi­ta­mas­sa lap­si­aan, meni­vät sen jäl­keen takai­sin töi­hin, ero­si­vat, kas­vat­ti­vat pie­nel­lä pal­kal­laan kum­pi­kin kol­me las­taan ja saa­vat nyt toi­nen vähän yli ja toi­nen vähän alle 1.000 euroa net­to­na elä­ket­tä. Onko tämä oikein? 

    Jos asu­mis­tuen rajat eivät nouse, on takuu­elä­ke voit­to ainoas­taan hyvä­palk­kais­ten mies­ten koto­na olleil­le vai­moil­le kuten esi­mer­kik­si enti­sen pre­si­den­tin rouvalle.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “eläk­keet ovat verot­to­mi­na sel­väs­ti työ­mark­ki­na­tu­kea suurempia”

    Mikäs elä­ke on vero­ton? Haluan sellaisen!

    Eli­na: “Toi­voin sitä, että työn­te­ko oli­si aina kan­nat­ta­vaa, mut­ta pää­dyit­te­kin pal­kit­se­maan työn tekemättömyydestä”

    Tämän kek­sit var­maan ihan itse.
    Toki työn­teon kan­nat­ta­vuut­ta sopii toi­voa, mut­ta se on työmarkkinakysymys.
    Toi­vot­ta­vas­ti et edel­ly­tä kai­kil­ta elä­ke­läi­sil­tä työntekoa?

    1. Kan­sa­ne­löäk­kees­tä ei mene veroa eikä mene takuu­eläk­kees­tä­kään elä­ke­tu­lop­vä­hen­nyk­sen vuok­si. Isom­mis­ta eläk­keis­tä menee veroa.

  12. Takuu­elä­ke on oikean suun­tai­nen askel pie­nim­piä eläk­kei­tä (=lähin­nä kan­sa­ne­lä­ket­tä) saa­vien toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­sek­si. Ns. täyt­tä kan­sae­lä­ke­lain mukais­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä saa­vis­ta alle 65-vuo­tiais­ta yli­voi­mai­nen enem­mis­tö on joko kehi­tys­vam­mai­sia hen­ki­löi­tä tai nuo­ruu­des­saan mie­len­ter­veys­syis­tä elä­köi­ty­nei­tä. He ovat myös jat­kos­sa nii­tä, jot­ka ovat enem­mis­tö pie­niä van­huuse­läk­kei­tä saa­vis­ta. Oli­si hyvä jos Kela avai­si tar­kem­min tilas­to­jaan, jot­tei­vät usko­muk­set ohjai­si lii­ak­si keskustelua. 

    Suo­mes­sa “rakas­te­taan” pas­sit­taa nuo­ret­kin ihmi­set mie­luum­min koko­naan eläk­keel­le kuin työ­elä­mään, edes osit­tain. Jäte­tään mie­len­ter­veys­pul­mat hoi­ta­mat­ta ja tuki jär­jes­tä­mät­tä ja siten luo­daan 50–70 vuo­den kes­toi­sia eläkeläisuria.
    Sata-komi­teas­sa tai­det­tiin tor­pa­ta kaik­ki yri­tyk­set luo­da väli­muo­to­ja, joil­la tulo­ja oli­si voi­nut paran­taa työ­tä ja sosi­aa­li­tur­vaa yhdistelemällä?

    Täs­sä kehyk­ses­sä takuu­elä­ke on vähin­tä mitä Sata-komi­tean piti­kin saa­da aikaan.

  13. Osmo: “Kan­sa­ne­läk­kees­tä ei mene veroa eikä mene takuu­eläk­kees­tä­kään elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen vuoksi.”

    Niin­pä näyt­tää ole­van — kan­sa­ne­lä­ke on vero­na­lais­ta tuloa, mut­ta sii­tä ei mene veroa — yksin­ker­tais­ta mut­ta simp­pe­liä. Onko­han tämä nyt sitä hyvää hallintoa?
    En sil­ti kiel­täy­tyi­si vero­va­paas­ta eläkkeestä…

  14. LRa:
    Kuin­ka mon­ta sel­lais­ta yri­tys­joh­ta­jan rou­vaa Suo­mes­sa on alle 75-vuo­tiai­den ikä­ryh­mäs­sä, jot­ka eivät ole olleet lain­kaan töis­sä? Kyl­lä val­tao­sal­la on jotain työ­tu­lo­ja uran­sa var­rel­ta. Lisäk­si on syy­tä huo­ma­ta, että kun yri­tys­joh­ta­jan rou­va jää les­kek­si, vie les­ke­ne­lä­ke tämän lisän.

    Mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta, kuin­ka eri ihmi­set ovat huo­lis­saan eri­lais­ten hen­ki­löi­den tilan­tees­ta. Tun­tuu, että mikä tahan­sa muu­tos oli­si huo­nom­paan suuntaan…

    1. On lisäk­si sanot­ta­va, että yhden tulon­saa­jan per­heet ovat ran­kas­ti yli­ve­ro­tet­tu­ja Suo­mes­sa suh­tees­sa samal­la tulo­ta­sol­la ole­vaan per­hee­seen, jos­sa tulot on jaet­tu puo­li­soi­den kes­ken, ettei tuos­sa teo­reet­ti­ses­sa­kaan tapauk­ses­sa kovin suur­ta vää­ryyt­tä syn­ny. Tär­kein­tä näyt­tää­kin ole­van, ettei perus­tur­van varas­sa ole­vien työt­tö­mien ase­ma kohen­nu mitenkään.

  15. LRa
    “Yri­tys­joh­ta­jan rou­va saa pian lähes 700 euroa takuu­elä­ket­tä, vaik­ka hän ei ole kos­kaan ollut töis­sä. Ter­vey­den­hoi­ta­ja ja kont­to­ris­ti taas oli­vat muu­ta­man vuo­den koto­na hoi­ta­mas­sa lap­si­aan, meni­vät sen jäl­keen takai­sin töi­hin, ero­si­vat, kas­vat­ti­vat pie­nel­lä pal­kal­laan kum­pi­kin kol­me las­taan ja saa­vat nyt toi­nen vähän yli ja toi­nen vähän alle 1.000 euroa net­to­na elä­ket­tä. Onko tämä oikein?”

    Se on kuu­le sitä soli­daa­ri­suut­ta ja tulo­jen tasausta.

    Ei Suo­mes­sa ihmi­sil­lä pitäi­si olla min­kään­lais­ta vas­tuu­ta itses­tään, joten mik­si yrit­tä­jil­lä tai hei­dän puo­li­soil­laan pitäi­si olla?

  16. Tär­kein­tä näyt­tää­kin ole­van, ettei perus­tur­van varas­sa ole­vien työt­tö­mien ase­ma kohen­nu mitenkään.”

    Aika outo point­ti takuu­elä­ke­kes­kus­te­luun. Takuu­elä­ke on hei­dän aut­ta­mi­ses­saan mel­ko teho­ton työ­ka­lu, kos­ka har­vas­sa lei­ne­vät sel­lai­set ihmi­set, jot­ka elä­vät koko elä­män­sä työt­tö­myys­tur­van perus­tur­val­la eivät­kä sen vuok­si saa työ­elä­ket­tä. Jos perus­tur­val­la ole­vien työt­tö­mien ase­maa halu­taan paran­taa, niin eikö hel­poin­ta oli­si nos­taa sit­ten sitä perus­tur­vaa? Ja väi­te, että ei voi, kos­ka osa resurs­sis­ta menee ansio­tur­van puo­lel­le, ei oikein toi­mi. Kyl­lä perus­tur­vaan voi­daan lait­taa rahaa, jos poliit­ti­ses­ti halu­taan. Ei se sitä estä, että osa sii­tä rahas­ta meni­si ansio­tur­vaa saa­vil­le. Käsit­tääk­se­ni myös työn­te­ki­jä­jär­jes­töt vaa­ti­vat perus­tur­van paran­ta­mis­ta juu­ri sik­si, että ansio­tur­vaa saa­va enem­mis­tö jäse­nis­tä pää­si­si koro­tuk­ses­ta hyötymään.

    1. Jos työ­mark­ki­na­tu­kea nos­te­taan kym­me­nel­lä eurol­la kuus­sa, pie­net ansio­päi­vä­ra­hat nouse­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suu­ret 15 eurol­la kuus­sa. “Suu­ri” ansio­päi­vä­ra­ha tulee 2700 euron palk­ka­tu­lo­jen yläpuolella.
      Työ­mark­ki­na­tu­kea pit­kään nos­ta­vat saa­vat lähes aina toi­meen­tu­lo­tu­kea, joten hei­dän net­toan­sion­sa ei nouse lain­kaan. Perus­tur­van paran­ta­mi­seen uhrat­tu raha menee sitä mel­kein koko­naan ansio­tur­van saa­jien net­to­tu­lo­jen kasvattamiseen.
      Minul­le sanot­tiin suo­raan, että näi­den kyt­kös­ten tar­koi­tus on estää perus­tur­van paran­ta­mi­nen. Esi­mer­kik­si sai­raus­päi­vä­ra­has­sa ei vas­taa­vaa kyt­kös­tä ole. Jos työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­sa siir­ryt­täi­siin samaan mal­liin kuin sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa, pien­tä ansio­päi­vä­ra­haa nos­ta­vat sai­si­vat nykyis­tä parem­man kor­vauk­sen ansio­ta­son nousus­ta. Niin­pä kyt­ken­tää ei voi puo­lus­taa sil­lä, että se puo­lus­tai­si pien­ten ansio­päi­vä­ra­han saa­jien oikeut­ta. Sil­lä ei voi olla muu­ta tar­koi­tus­ta kuin pitää työ­mark­ki­na­tu­ki pienenä. 

  17. Takuu­elä­ke on oikean suun­tai­nen askel pie­nim­piä eläk­kei­tä (=lähin­nä kan­sa­ne­lä­ket­tä) saa­vien toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­sek­si. Ns. täyt­tä kan­sae­lä­ke­lain mukais­ta työkyvyttömyyseläkettä ”

    Pel­kän kan­sa­ne­läk­keen varas­sa ole­via on n 81000.(kela tas­ku­ti­las­to 2010)
    Elä­ke­läi­sis­tä n 25000 saa toimeentulotukea(stakes Toimeentulotukitilasto)

    Eläk­keen­saa­jien asu­mis­tu­kea saa n 187000.

    Eläk­keen­ko­ro­tus on vain sil­män­kään­tö­temp­pu, sil­lä koro­tus ulos­mi­ta­taan oitis toi­meen­tu­lo-ja asumistuesta.

    Ainoi­ta hyö­ty­jiä ovat ne joil­la on jo avio­puo­li­so tai joku muu elät­tä­jä eli hyvä­tu­lois­ten kotirouvat .

    Vai oli­si­ko Osmol­la tar­kem­pia luku­ja ? Aina­kin pitäi­si olla, muu­ten­han pää­tök­sen­te­ko on mitu ‑pää­tän­tää.

  18. Mitä sit­ten oli­si pitä­nyt teh­dä, jos perus­kan­sa­ne­lä­ket­tä ei oli­si saa­nut nostaa?

    Yksi asia mikä tulee itsel­le mie­leen oli­si kaik­kien eläk­kei­den ja mui­den tukien sito­mi­nen pal­kan­saa­jien ansio­ke­hi­tyk­sen mukai­sel­le käyrälle!

  19. Varal­li­suus pois lukien ihmi­nen var­maan­kin tar­vit­see kas­sa­vir­taa vält­tä­mät­tö­myys hyö­dyk­kei­den ostoon saman ver­ran oli­pa tuk­kaa pääs­sä kuin­ka pal­jon tahan­sa. Soi­nin­vaa­ral­le kysy­mys: mis­sä mää­rin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män moni­mut­kai­suus koko­nai­suu­des­saan joh­tuu politiikasta.

  20. Epäi­len, (mut­ta en tie­dä,) että kysei­nen elä­ke on sovi­tet­tu maa­ta­lon emän­nil­le. He ovat koko ikän­sä teh­neet ras­kas­ta työ­tä talou­des­sa. Talous, mukaan­lu­kien eläk­keet, on kui­ten­kin ollut mie­hen nimis­sä. On pyrit­ty sääs­tä­mään myös elä­ke­mak­suis­ta, eikä emän­näl­le ole mak­set­tu elä­ke­tur­vaa. Ken­ties emän­tä on ollut koko tyoe­lä­män­sä kortistossa.

    Kyl­lä emän­nät ovat eläk­keen­sä eteen riit­tä­väs­ti työs­ken­nel­leet. Ainoa ongel­ma on se epä­oi­keu­den mukai­suus, että muut (yrit­tä­jät) ovat jou­tu­neet mak­sa­maan elä­ke­tur­vas­taan ja näil­le se anne­taan lah­ja­na ilmaiseksi.Minustakin se vai­kurtt­taa väärältä.

    1. Takuu­elä­ke tulee lähin­nä työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä kar­si­vil­le, yleen­sä kyse on syn­nyn­näi­ses­tä vam­mas­ta. Van­huuse­läk­keis­sä pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­via on aika vähän, kun las­ke­taan pois ne, jot­kaq ovat siir­ty­neet van­huuse­läk­keel­le työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen kautta. .

  21. Her­miit­ti — eläk­kei­tä ei voi sitoa palk­koi­hin eli tai­tet­tua indek­siä ei voi pois­taa, kos­ka se tie­täi­si yli­suu­rien palk­ka­rat­kai­su­jen vai­keu­tu­mis­ta. Vii­mek­si kun­ta­sek­to­ril­la teh­tiin sel­lai­set rat­kai­sut, joi­hin ei ker­ta kaik­ki­aan ole varaa.

    Kan­san­ta­lou­del­le ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­le se oli­si hyväk­si, mut­ta vai­kea toe­tut­taa niin kau­an kuin SDP on työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen eikä koko kan­san ml. elä­ke­läis­ten puolue.

  22. Jos työ­mark­ki­na­tu­kea nos­te­taan kym­me­nel­lä eurol­la kuus­sa, pie­net ansio­päi­vä­ra­hat nouse­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suu­ret 15 eurol­la kuus­sa. “Suu­ri” ansio­päi­vä­ra­ha tulee 2700 euron palk­ka­tu­lo­jen yläpuolella.”

    Val­tio mak­saa kai­kil­le työt­tö­mil­le saman­suu­ruis­ta peruspäivärahaa.Tästä peri­aat­tees­ta ay-lii­ke pitää kiinni

    Ansio-osan mak­saa käy­tän­nös­sä TVR, joka kerää rahat työ­nan­ta­jil­ta ja työntekijöiltä.

    Jos kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­le alet­tai­sin mak­saa val­tion toi­mes­ta parem­paa päi­vä­ra­haa kuin kas­san jäse­nil­le niin se muren­tai­si nykyi­sen ansio­si­do­nan­nai­sen tai aina­kin rajai­si sen pie­nel­le liitille.

    Mut­ta se lie­nee­kin Osmon tavoite ??

  23. Van­huuse­läk­kee­nä pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­vis­ta nai­sia on noin 35 000 ja mie­hiä rei­lut 4000.
    Kelan tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Kat­ri Hells­te­nin mukaan nämä nai­set ovat yleen­sä hoi­ta­neet koto­na per­het­tä ja työ­ura on jää­nyt lyhyek­si tai sitä ei ole ollut ollenkaan.

    Noh, mikä nyt on sit­ten “aika vähän” Osmon mie­les­tä, mut­ta jos Lii­an van­han anta­ma luku pitää paik­kan­sa, niin minus­ta tämä on aika paljon.

    1. Nuo nai­set ovat nyt aika van­ho­ja. Vuo­sit­tain uusia tulee huo­mat­ta­van vähän. Tuo on katoa­vaa maalaisperinnettä.

  24. Omaan tut­ta­va­pii­rii­ni kuu­luu kym­me­niä nai­sia, jot­ka ovat olleet koti­rou­vi­na ison osan elä­mäs­tään. Vaik­ka heil­le onkin ker­ty­nyt jon­kun ver­ran ansio­elä­ket­tä, saa­vat he lisäk­si kan­sa­ne­lä­ket­tä. He ovat tämän takuu­eläk­keen suu­rim­pia voit­ta­jia, kos­ka enää ei avio­suh­de vai­ku­ta ken­sa­ne­läk­keen suu­ruu­teen. Heil­le tulee 166 euroa kuu­kau­des­sa lisää.

    Jos asu­mis­tuen rajat eivät muu­tu, ei pie­ni­tu­loi­sen elä­ke­läi­sen elä­mä muu­tu miten­kään — heil­le tule­va noin 100 euron lisä menee nouse­viin vuokrakuluihin.

    1. Jos koti­rou­va saa jon­kin ver­ran ansio­elä­ket­tä, hän ei toden­nä­köi­ses­ti saa takuu­elä­ket­tä. Sen sijaan hän oli­si hyö­ty­nyt kan­sa­ne­läk­keen koro­tuk­ses­ta, joka jakau­tui­si kaik­kien kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­vien kesken.

  25. Jos työ­mark­ki­na­tu­kea nos­te­taan kym­me­nel­lä eurol­la kuus­sa, pie­net ansio­päi­vä­ra­hat nouse­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suu­ret 15 eurol­la kuus­sa. “Suu­ri” ansio­päi­vä­ra­ha tulee 2700 euron palk­ka­tu­lo­jen yläpuolella.”

    Kaik­ki työt­tö­mät saa­vat saman sub­ven­tion val­tiol­ta riip­pu­mat­ta työmarkkina-asemasta.

    Ansi­si­don­nais­ta osuut­ta ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka kerää rahan­sa suo­raan työ­nan­ta­jil­ta ja työntekijöiltä.
    Ansio­si­don­nai­nen jär­jes­tel­mä on hyvin soli­daa­ri­nen, sil­lä sii­nä pit­kis­sä vakais­sa työ­su­he­tis­sa ole­vat tuke­vat pät­kä­töi­hin työl­lis­ty­viä. Toi­nen edun­saa­ja­ryh­mä ovat ikääntyneet.
    Eli ansio­si­don­nai­nen jär­jes­tel­mä takaa aktii­vi­ses­ti jat­ku­vas­ti työ­elä­mään osal­lis­tu­vil­le koh­tuul­li­sen elin­ta­son myös työt­tö­myy­den aikana.

    Jos työmarkkinatuki/peruspäiväraha alkaa antaa suu­rem­man edun kuin nasio­si­do­na­ni­nen niin se mer­kit­see, että­pie­ni­tu­lois­ten ei enää kan­na­ta mak­saa työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ja sil­loin ansio­si­don­nai­sen kor­vauk­sen poh­ja murenee.
    Pitää muis­taa, että tuon val­tion päi­vä­ra­han osuu­den­kin mak­sa­vat pää­osin en , jot­ka ovat oikeu­tet­tu­ja ansio­si­don­nai­seen päivärahaan .

    Tois­tai­sek­si työ­nan­ta­jat­kin ovat tuke­neet jär­jes­tel­mää, joka takaa aktii­vi­väes­töl­le parem­man sosi­aa­li­tur­van kuin pas­siis­vi­väes­töl­le, mut­ta sekin hävi­ää, jos hal­lin­to ei tue tällaista. 

    Jär­jes­tel­män sisään­ra­ken­net­tu sidos perus­päi­vä­ra­han ja ansio­si­don­nai­sen välil­lä takaa edes jos­kus tar­kis­tuk­sen ansiopäivärahaan.

    Itse asias­sa ansio­si­don­nais­ta saa aika harva .
    Vii­mei­sen työl­li­syys­kat­sauk­sen mukaan työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli kesä­kuus­sa 276000 ja heis­tä ansio­päi­vä­ra­haan peri­aat­tee­sa oikeu­tet­tu­ja 124000,mutta luku kuin­ka moni heis­tä todel­la saa ansio­si­don­nais­ta tai jotain muu­ta tukea puuttuu.
    Yleen­sä kun 1–3 kuu­kaut­ta saa lomail­la omaan piik­kiin loma ym mui­den raho­jen vuok­si eli työt­tö­mis­tä vain ehkä n 30 % saa ansiosidonnaista. 

    Nyt Osmo haluai­si luo­da rinnaki

    1. Lii­an van­ha tai­taa unoh­taa sen, että rahat ansio­si­don­nai­seen kerä­tään kai­kil­ta, niin kas­san jäse­nil­tä kuin vakuut­ta­mat­to­mil­ta­kin, mut­ta mak­sa­mal­la sym­bo­li­sen kas­sa­mak­sun pää­see vas­ta vakuu­tuk­sen pii­riin. Jos ansio­päi­vä­ra­hat mää­räy­tyi­si­vät riip­pu­mat­ta perus­päi­vä­ra­has­ta samal­la taval­la kuin sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta, nii­den taso nousi­si nykyis­tä nopeam­min ansio­ta­son noustessa. 

  26. Jos vain osan aikaa työ­elä­mäs­sä olleen ansio­elä­ke on vaik­ka 300 euroa, on hän tähän asti saa­nut lisäk­si kan­sa­ne­lä­ket­tä noin 220 euroa. Takuu­eläk­keen myö­tä hänel­le tulee 166 euroa lisää.

    Mis­tä ihmees­tä päät­te­let, ettei jon­kin ver­ran ansio­elä­ket­tä saa­vil­le kuu­lui­si takuu­elä­ke? Eikös se kuu­lu kai­kil­le, joi­den elä­ke jää tuon vajaan 700 euron alle?

    1. Jos saa 300 euroa työ­elä­ket­tä, saa noin 450 euroa kan­sa­ne­lä­ket­tä (yksi­näi­nen) eikä saa mitään hyvis­tys­tä takjuueläkkeestä.

  27. Osmo: “Minul­le sanot­tiin suo­raan, että näi­den kyt­kös­ten tar­koi­tus on estää perus­tur­van parantaminen.”

    Mie­len­kiin­tois­ta. Tämä tun­tuu kyl­lä ole­van nykyi­nen poliit­ti­nen lin­ja — oli­si siis pai­kal­laan, että hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat sanoi­si­vat se myös jul­ki. Mut­ta rehel­li­syys poli­tii­kas­sa on…

  28. Evert The Neve­Rest: “Vii­mek­si kun­ta­sek­to­ril­la teh­tiin sel­lai­set rat­kai­sut, joi­hin ei ker­ta kaik­ki­aan ole varaa.”

    Niin­pä! Kun työ­eh­to­neu­vot­te­lu­ja käy­tiin, näin todel­la väi­tet­tiin. Kun palk­ka­ti­las­tot sit­ten val­mis­tui­vat, tuli sel­väk­si, että täl­lä kal­liik­si väi­te­tyl­lä palk­ka­rat­kai­sul­la kun­ta­sek­to­ri ei ollut palk­ka­joh­ta­ja, ei läheskään.
    Mut­ta pro­pa­gan­da meni perille!

  29. Jos ansio­päi­vä­ra­hat mää­räy­tyi­si­vät riip­pu­mat­ta perus­päi­vä­ra­has­ta samal­la taval­la kuin sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta, nii­den taso nousi­si nykyis­tä nopeam­min ansio­ta­son noustessa.”

    Niin mut­ta pie­ni­tu­loi­sil­la ansio­päi­vä­ra­han taso oli­si nykyis­tä alhai­sem­pi ja suu­ri­tu­loi­sil­la kor­keam­pi. Ansioi­den ja etuu­den väli­nen yhteys on työt­tö­myys­tur­vas­sa tosi­aan hei­kom­pi kuin sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa, min­kä seu­rauk­se­na pie­ni­tu­loi­sil­la työt­tö­myys­tur­va on suh­tees­sa ansioi­hin sel­väs­ti parem­paa kuin suuritloisilla.

    Tämä joh­tuu juu­ri tuos­ta eril­li­ses­tä perus­osas­ta. Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha kor­vaa tulot ikään kuin 100 %:lla perus­päi­vä­ra­han suu­ru­teen saak­ka, ja sen ylit­tä­vät tulot 45 %:lla (ja 2700 euron ylit­tä­vät 20 %:lla). Pie­ni­palk­kai­sil­la tuon perus­osan osuus koko päi­vä­ra­has­ta on suu­ri ja siten koko päi­vä­ra­han kor­vausas­te suu­rem­pi kuin muis­sa ansio­etuuk­sis­sa. Ehkä täs­sä lie­nee syy sii­hen, mik­si työt­tö­myys­päi­vä­ra­han nykyi­ses­tä mää­räy­ty­mis­mal­lis­ta halu­taan pitää kiinni.

  30. Osmo: “mak­sa­mal­la sym­bo­li­sen kas­sa­mak­sun pää­see vas­ta vakuu­tuk­sen piiriin”.

    Työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su ei ole symbolinen.

  31. Maa­lais­ta­lo­jen enti­set emän­nät ovat tie­tys­ti oma ryh­män­sä, mut­ta kyl­lä koti­rou­va-kult­tuu­ri oli nime­no­maan kau­pun­ki­lais­ta ja voi­mis­saan eten­kin 60-luvul­la, osin vie­lä 70-luvullakin. 

    Eivät nämä siis kau­hean van­ho­ja ole, sii­nä 70-vuo­tiai­ta ja alle­kin. Ennen lap­set han­kit­tiin niin pal­jon nuorempina. 

    Eli vähä­va­rai­sil­ta kan­sa­ne­läk­keen saa­jil­ta koro­tus leik­kau­tuu pois asu­mis­tues­ta, mut­ta hyö­dyt­tää omis­tusa­su­jia ja nii­tä joil­la on pää­oma­tu­lo­ja. Mitään muu­ta nyt en täs­tä saa pääteltyä.

  32. Laki työt­tö­myy­se­tuuk­sien rahoi­tuk­ses­ta 24.7.1998/555: 4 § (30.12.2002/1301)
    “Ansio­päi­vä­ra­ho­jen rahoitus
    Val­tio­no­suu­te­na työt­tö­myys­kas­sal­le mak­se­taan kus­ta­kin ansio­päi­vä­ra­has­ta työt­tö­myys­tur­va­lain 6 luvun 1 §:n mukais­ta perus­päi­vä­ra­haa vas­taa­va määrä.” …

    Näyt­täi­si siis sil­tä, että ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta val­tio rahoit­taa vain perus­päi­vä­ra­han ver­ran eli sen min­kä työ­tön muu­ten­kin saisi.

  33. Lii­an van­ha tai­taa unoh­taa sen, että rahat ansio­si­don­nai­seen kerä­tään kai­kil­ta, niin kas­san jäse­nil­tä kuin vakuut­ta­mat­to­mil­ta­kin, mut­ta mak­sa­mal­la sym­bo­li­sen kas­sa­mak­sun pää­see vas­ta vakuu­tuk­sen piiriin. ”

    Ei unoh­du, mut­ta nämä ansio­si­do­nan­nai­sen vapaa­eh­toi­se­ti rahoit­ta­vat rahoit­ta­vat myös pää­osan nois­ta kas­saan kuu­lu­mat­to­mien­kin päi­vä­ra­hois­ta, joten on oikein, että nuo kas­saan kuu­lu­mat­to­mat­kin osal­lis­tu­vat edes vähän jär­jes­tel­män mui­den etu­jen rahoittamiseen.

    Vaa­ti­muk­se­si oli­si oikeu­tet­tu, jos kas­soi­hin kuu­lui­si alle puo­let palkansaajista.
    Kepun, kokOo­muk­sen, Vih­rei­den ja EK:n yhtei­nen Tavoi­te onkin eriyt­tää työt­tö­myys­päi­vä­ra­hat siten, että kas­saan kuu­lu­ma­ton saa auto­mat­ti­ses­ti val­tiol­ta kor­keam­paa päi­vä­ra­haa kuin kas­saan kuuluva.

    Sil­loin ei peni­palk­kai­sen ei enää kan­na­ta kuu­lua kas­saan ja näin saa­daan kas­so­jen jäse­nyys rajat­tua vain pie­nen elii­tin etuoikeudeksi.

    Kun näi­den pie­ni­palk­kais­ten yhtes­kun­ta aktii­vi­suus on muu­ten­kin alhai­nen niin Suo­mes­ta­kin saa­tai­siin luo­tua luok­kayh­teis­kun­ta, jos­sa on hyvin jär­jes­täy­ty­nyt ja etu­jaan tehok­kaas­ti val­vo­va eliit­ti ja lau­ma­na hal­lit­ta­va jär­jes­täy­ty­mä­tön köyhälistö.

    Tähän viit­taa maahanmuuttopolitiikkakin,sillä kau­no­pu­heis­ta huo­li­mat­ta tän­ne tuo­daan pää­asias­sa kou­lut­ta­ma­ton­ta hal­pa­työ­voi­maa, jota tar­vi­taan lähin­nä hajot­ta­maan köy­hien rivit

  34. Takuu­elä­ke on ymmär­ryk­se­ni mukaan paran­nus nyky­ti­lamn­tee­seen, ja uskon Osmon ole­van ehkä suo­men paras asian­tun­ti­ja sano­maan miten se vai­kut­taa (tuki­vii­da­kos­sa muu­tos­ten seu­rauk­set ovat usein todel­la vai­kei­ta ja päät­tä­jät­kin ovat niis­tä pihal­la, täs­tä­hän on esi­merk­ke­jä ollut tyy­liin “eihän täs­sä näin pitä­nyt käydä”).

    Mut­ta täs­tä olen kyl­lä jyr­käs­ti eri mieltä:

    Osmo sanoo:

    On lisäk­si sanot­ta­va, että yhden tulon­saa­jan per­heet ovat ran­kas­ti yli­ve­ro­tet­tu­ja Suo­mes­sa suh­tees­sa samal­la tulo­ta­sol­la ole­vaan per­hee­seen, jos­sa tulot on jaet­tu puo­li­soi­den kesken […] 

    Yhden tulon­saa­jan per­heis­sä asu­vien tulo­ja vero­te­taan täs­mäl­leen samal­la taval­la kuin kah­den tulon­saa­jan, kol­men tulon­saa­jan ja vaik­ka vii­den tulon­saa­jan per­heis­sä asu­vien, ja se on täy­sin tasa-arvois­ta: jokai­nen mak­saa verot tulois­taan, ja ihmi­set saa­vat perus­taa sel­lai­sen per­heen kun haluavat.

    Kai­ken­lai­nen per­he-vero­tus on vero-etuus ja siis tulon­siir­to niil­le suh­teel­li­sen hyvä­tu­loi­sil­le (yleen­sä mie­hil­le), joil­la on varaa pitää puo­lio­sa (yleen­sä nai­nen) koto­na niin että puo­li­so ei käy töissä. 

    Ihmi­sil­lä on toki vapaus jär­jes­tää elä­män­sä kuten halua­vat, ja jos jot­kut elä­vät niin, että per­hees­sä yksi käy töis­sä ja toi­nen ei, se on hei­dän täy­sin vapaa oikeu­ten­sa. En sii­hen halua miten­kään puut­tua. Mut­ta mik­si mui­den veron­mak­sa­jien pitäi­si mak­saa sii­tä, että hei­dän oli­si hel­pom­pi elää näin? Tukea sitä että joku ei käy töis­sä. Kär­jis­täen per­he­ve­ro­tus­ta voi­si kut­sua koti­rou­va­vä­hen­nyk­sek­si, kos­ka sitä­hän se käy­tän­nös­sä olisi.

    (Tähän voi vetää kai­ken­lai­sia argu­ment­te­ja köy­his­tä lap­si­per­heis­tä, mut­ta hei­dän tuke­mi­seen­sa on parem­pia tapo­ja, esi­mer­kik­si lap­si­li­sien korotus)

    Tasa-arvon läh­tö­koh­ta on ihmis­ten väli­nen tasa-arvo, ja aina puhut­taes­sa ryh­mien tasa-arvos­ta kan­nat­taa olla hiu­kan varo­vai­nen, ettei ryh­mien (täs­sä per­hei­den) tasa-arvoi­suus kään­ny­kin ihmis­ten epätasa-arvoisuudeksi.

    Ps. oli­sin täl­lä het­kel­lä itse per­he­ve­ro­tuk­ses­sa sel­vä hyö­ty­jä, kos­ka puo­li­so­ni opis­ke­lee, mut­ta en sil­ti kan­na­ta sitä, kos­ka se perus­tee­ton veroe­tuus ja vie yhteis­kun­taa vää­rään suuntaan.

  35. Lii­an van­ha tai­taa unoh­taa sen, että rahat ansio­si­don­nai­seen kerä­tään kai­kil­ta, niin kas­san jäse­nil­tä kuin ”

    Kaik­kiin koh­dis­tu­vat työ­nan­ta­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su estää tehok­kaas­ti syrjintää.
    Nykyi­sin, kun yri­tyk­sen kus­tan­nus­las­ken­ta ulot­tuu jo var­siin pie­niin kulue­riiin niin tuo o,75 % vakuu­tus­kam­sun koh­dis­ta­mi­nen vain kas­san jäse­niin joh­tai­si kas­san jäsen­ten syr­ji­mi­seen kuten on käy­nyt eläek­mak­su­jen porrastuksessa.

    Ihmi­sen tuot­ta­vuus on nyky­ään sivuseik­ka, sil­lä pro­ses­sit on osi­tet­tu ja mää­rietl­ty niin, että kes­kin­ker­tai­nen ihmi­nen suo­riu­tuu niis­tä helposti-

    Suur­ten yri­tys­ten tuot­ta­vuus ei ole sidot­tu yksi­löi­den tuot­ta­vuu­teen vaan koko pro­ses­sin tehok­kuu­teen esim SAP on käy­tös­sä suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä var­sin laa­jas­ti ja se sane­lee talous­pro­ses­sin eikä yri­tys­koh­tai­sia sovel­luk­sia juu­ri­kaan sal­li­ta kuin erit­täin kal­liil­la lisä­työl­lä ja kor­keil­la yllä­pi­to­mak­suil­la eli nii­tä ei juu­ri­kaan tehdä

    Sil­loin yksi­lön säi­ly­mi­nen orga­ni­saa­tios­sa riip­puu vain hänen kus­tan­nus­ra­sit­tees­ta ja sil­loin kal­liim­pi läh­tee aina ensimmäiseksi

  36. Joten­kin tun­tuu, että SATA-komi­tean läh­tö­koh­ta­na on ollut nykyi­nen tai suu­rem­pi sosi­aa­li­tur­van rahoi­tus. Minus­ta se ei ole rea­lis­tis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti teit­te stres­si­tes­tit esi­mer­kik­si 30% ja 60% nykyis­tä pie­nem­mäl­le rahoi­tuk­sel­le? Se oli­si aika vii­sas veto täs­sä vaiheessa. 😉

  37. Stm:n sivuil­la lukee näin : “Takuu­elä­ke otet­tai­siin huo­mioon tulo­na eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea myön­net­täes­sä.” Eli ilmei­ses­ti asu­mis­tu­ki pie­ne­nee eläk­keen nous­tes­sa joten täs­tä eivät hyö­dy köy­him­mät elä­ke­läi­set sent­tiä­kään ? Mut­ta onnek­si maa­vil­je­li­jöi­den ja yrit­tä­jien rou­vien tulo­ta­so nousee !

    1. Eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­ki mak­se­taan täy­te­nä niil­lä tuloil­la, joi­hin takuu­elä­ke yltää. Jos eläk­keen lisäk­si on mui­ta tulo­ja, ne yhdes­sä las­ke­vat asu­mis­tu­kea tai jos puo­li­sol­la on riit­tä­vät tulot. Yksin elä­vä, pelk­kää takuu­elä­ket­tä saa­vat saa asu­mis­tuen täytenä.

  38. Lii­an vanha
    “Ihmi­sen tuot­ta­vuus on nyky­ään sivuseik­ka, sil­lä pro­ses­sit on osi­tet­tu ja mää­rietl­ty niin, että kes­kin­ker­tai­nen ihmi­nen suo­riu­tuu niis­tä helposti”

    Älä viit­si jau­haa tuo­ta iäni­kuis­ta vasem­mis­to­ros­kaa sii­tä, että jokai­nen duu­na­ri on työ­nan­ta­jal­leen sama­nar­voi­nen. Ei todel­la­kaan ole ja jokai­nen, joka on jos­kus ollut työ­elä­mäs­sä, tie­tää tämän (ellei punai­set kak­ku­lat sumen­na näkökykyä).

    Sitä­pait­si työn­te­ki­jöis­tä on aina puo­let kes­ki­mää­räis­tä heikompia.

  39. Osmo: “Rai­mo K.lle: Sano­ja edus­ti virkamieskuntaa.”

    Entä man­daat­ti? Näin se kui­ten­kin menee — päät­tä­jät päät­tä­vät, mitä vir­ka­mies­val­mis­te­lu tuo päätettäväksi.

  40. Älä viit­si jau­haa tuo­ta iäni­kuis­ta vasem­mis­to­ros­kaa sii­tä, että jokai­nen duu­na­ri on työ­nan­ta­jal­leen samanarvoinen.”

    Olen ollut liki 40 vuot­ta eri­lai­sis­sa tuo­tan­non joh­to­teh­tä­vis­sä suu­res­sa pörr­siyh­tiös­sä, enim­mil­lään 3500 alais­ta ja olen näh­nyt miten maa­il­ma on muuttunut.
    Vie­lä 70-ja 80-luvul­la sano­ma­si pitää paik­kan­sa kos­ka tuo­tan­to oli pai­kal­lis­ta ja pitä­nee vie­lä paik­kan­sa nakkikioskeissa.

    Mut­ta kun toi­min­ta on glo­baa­lia niin sama pro­ses­si monis­te­taan moniin mai­hin ja sil­loin tuo teh­tä­vien vakioin­ti, pilk­ko­mi­ne­non avainasemassa 

    Kyl­lä nyky­päi­vän tuo­tan­non­suun­nit­te­lu läh­tee sii­tä, että yksi­lön hen­ki­lö­koh­tai­set vai­ku­tuk­set pro­se­siiin minimoidaan.
    Tuo­tan­to myös pil­ko­taan, jot­ta kou­lu­tus teh­tä­viin nopeu­tuu ja hen­ki­lö on hel­pos­ti korvattavissa
    Tuo­tan­nos­ta tie­tys­ti ulkois­te­taan kaik­ki nor­maa­lis­ta poikkevat,ei ole mitään miel­tä pal­ka­ta lii­an hyvää eikä lii­an huonoa.
    Tuo­tan­nos­sa tar­vi­taan tasaisuutta.

    Ongel­mak­si jää edel­leen, että ihmi­sen tuot­ta­vuus vaih­te­lee ajan kulues­sa eli kukaan ei kyke­ne jat­ku­vas­ti samaan tuot­ta­vuu­teen, ei edes se paras

  41. Sitä­pait­si työn­te­ki­jöis­tä on aina puo­let kes­ki­mää­räis­tä heikompia.”

    Näin on, mut­ta hmi­sen tuot­ta­vuus ajan suh­teen varioi niin pal­jon, että ihmis­ten tuot­ta­vuus yli/alle kes­kiar­von vaihtelee.
    Ei ihmi­sen tuot­ta­vuus ole vakio vaan sii­hen vai­kut­ta­vat sai­rau­det, hen­ki­lö­koh­tai­set ongel­mat, moti­vaa­tion vaih­te­lu etc.
    Nyky­ai­kai­ses­ta tuo­tan­no­noh­jaus­jär­jes­tel­mäs­tä nämä muu­tok­set näky­vät oitis.

    Tuo­tan­nos­ta myös kar­si­taan ääri­päät, joten hajon­ta tuot­ta­vuu­des­sa on pieni.

  42. Lii­an Vanha
    “Olen ollut liki 40 vuot­ta eri­lai­sis­sa tuo­tan­non johtotehtävissä ”

    Eli ilmei­ses­ti joh­to­por­taas­sa ollaan irtau­dut­tu todellisuudesta.

    Ehkä jot­kut tuo­tan­to­lin­jas­sa teh­tä­vät pak­ko­tah­ti­set api­na­hom­mat, just ne, jot­ka ovat pää­osin Suo­mes­ta siir­ty­neet Kii­naan, ovat sel­lai­sia ettei työn­te­ki­jöil­lä ole merkitystä. 

    Suu­rin osa suo­men tuo­tan­nos­ta on kui­ten­kin edel­leen­kin perin­teis­tä metalli‑, kone­pa­ja- ja pape­ri­teol­li­suut­ta ja siel­lä ne työn­te­ki­jät vas­ta merkkaavatkin.

    Itse­kin olen ollut töis­sä suu­res­sa pörs­siin lis­ta­tus­sa metal­liyh­tiös­sä ja voin kyl­lä vakuut­taa, että lat­tia­ta­sol­la oli huo­mat­ta­via ero­ja työn­te­ki­jöi­den tuto­ta­vuu­des­sa. Onnis­tuin­han itse­kin muut­ta­maan A‑luokan tava­raa B‑luokaksi useam­man tuhan­nen kilon edes­tä. Ei sitä vää­rän nap­pu­lan pai­na­mis­ta mil­lään pro­ses­sil­la tai koneel­la täy­sin pys­ty estämään.

    Vii­mei­sen 10v aika­na olen ollut kokoa­jan teke­mi­sis­sä tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den pien­ten- kes­ki­suur­ten ja suur­ten yri­tys­ten tuo­tan­non kans­sa sekä elekt­ro­nis­ten mas­sa­tuot­tei­den, pape­ri­ko­nei­den että inves­toin­ti­ta­va­roi­den kans­sa. Kyl­lä minä tie­dän kuin­ka se tuo­tan­to siel­lä pelaa.

    Ei sitä tuo­tan­toa pel­käs­tään koneil­la ja pro­ses­seil­la teh­dä, kuten Suo­mes­sa ikä­vän usein on tapa­na ajatella.

    Kyl­lä nyky­päi­vän tuo­tan­non­suun­nit­te­lu läh­tee sii­tä, että yksi­lön hen­ki­lö­koh­tai­set vai­ku­tuk­set pro­se­siiin minimoidaan.”

    Mitä sit­ten? Läh­tee­hän kaik­ki suun­nit­te­lu sii­tä ettei vir­hei­tä pää­se edes syn­ty­mään, nii­tä sil­ti kui­ten­kin syn­tyy mel­kein joka kään­tees­sä. Eivät ne hit­sa­rit sinun pro­ses­seil­la hit­saa tai asen­ta­jat asenna.

    Tuo­tan­nos­ta myös kar­si­taan ääri­päät, joten hajon­ta tuot­ta­vuu­des­sa on pieni.”

    Tuo on kui­ten­kin var­sin han­ka­laa suo­ma­lai­sen työ­lain­sää­dän­nö puit­teis­sa, sil­lä rek­ry­toin­nis­sa­kin teh­dään vir­hei­tä (vaik­ka siel­lä­kin käy­te­tään nii­tä sun prosessejas!).

  43. Tuo on kui­ten­kin var­sin han­ka­laa suo­ma­lai­sen työ­lain­sää­dän­nö puit­teis­sa, sil­lä rek­ry­toin­nis­sa­kin teh­dään vir­hei­tä (vaik­ka siel­lä­kin käy­te­tään nii­tä sun prosessejas!).” 

    Olen ollut tös­sä seit­sems­sä maas­sa ja kyl­lä jokai­ses­sa oikeus­val­tios­sa yösuh­teen pura­mi­sen on jou­tu­nut perus­te­le­maan, ei Suo­mi ole poikkeus.
    Venä­jän kal­tai­sis­sa val­tiois­sa voi irti­sa­noa pärs­tä­ker­toi­men mukaan.

    Et ole aivan sisäis­tä­nyt oikeus­val­tio­ta vaan asen­tee­si on lähin­nä venäläinen

    Mitä tapah­tuu, jos väi­tät, että naa­pu­ri­si on lais­ka ? Jou­dut var­maan lei­vät­tö­män pöy­dän eteen kun­nian­louk­kauk­ses­ta . Mut­ta olet voit­ta­ja, jos kyke­net osoit­ta­maan , että naa­pu­ri­si on todel­la­kin on lais­ka ja häviä­jä ellet kykene.

    Mik­si työ­elä­mäs­sä työn­te­ki­jäs­tä sai­si esit­tää väit­tei­tä, joi­ta väit­tä­jä ei kyke­ne todis­ta­maan oikeaksi ?? 

    Nyky­ai­kai­set työ­noh­jaus­jär­jes­tel­mät ker­to­vat lah­jo­mat­to­mas­ti suo­rit­teet ja palvelutason.
    Olen pur­ka­nut hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä kym­me­niä työ­so­pi­muk­sia ja fir­ma on jou­tu­nut useas­ta niis­tä oikeu­teen, mut­ta aina olen kyen­nyt perus­te­le­maan pää­tök­se­ni eli tul­lut voit­ta­ja­na ulos oikeudesta

    Toi­saal­ta työ­so­pi­muk­sin on sopi­mus ja sen pur­ka­mi­nen vaa­tii per­su­teen aivan kuin muut­kin sopimukset.
    Vai luul­te­ko, että voit peruut­taa auto­kau­pan sil­lä perus­teel­la, että auto ei miel­ly­tä­kään sinua ?
    Autos­sa saa olla aika pal­jon viko­ja­kin etkä saa kaup­paa purettua.
    Ei työ­so­pi­mus poik­kea muis­ta sopimuksista-

    Tutus­tu­pa sopim­su­ju­ri­diik­kan niin ymmär­rät maa­il­ma paremmin

  44. Itse­kin olen ollut töis­sä suu­res­sa pörs­siin lis­ta­tus­sa metal­liyh­tiös­sä ja voin kyl­lä vakuut­taa, että lat­tia­ta­sol­la oli huo­mat­ta­via ero­ja työn­te­ki­jöi­den tutotavuudessa. ”

    Olet sil­loin epä­on­nis­tu­nut rek­ry­toin­nis­sa tai tuo­tan­to ei ole suun­ni­tel­tua tai molempia.
    Huo­noa joh­ta­mis­ta joka tapauk­ses­sa ‚se on Suo­mes­sa laa­jem­pi­kin ongelma.
    Minä olen teh­nyt ura­ni sel­vit­te­le­mä­sä eri­lai­sia ongel­maor­ga­ni­saa­tioi­ta ja saa­nut ne poik­keuk­set­ta toi­mi­maan ilman suu­ria henkilövaihdoksia,

    Suu­rin syy ongel­miin on ollut huo­no joh­ta­mi­nen. Venä­jäl­lä ja IVY-mais­sa tämä tuli esiin koros­te­tus­ti, mut­ta Suo­men joh­ta­mis­kult­tuu­ris­sa on pal­jon samo­ja piirteitä

  45. Mie­tin vie­lä noi­ta mai­nit­se­mi­sa­si tuot­ta­vuuse­ro­ja, syy­nä sii­hen on usein esi­mie­hen asen­ne. Jos esi­mes pitää jotain huo­nos­ti tuot­ta­va­na niin esi­mies usein antaa ymmär­tää, että ihmi­nen on huo­no ja kier­ret­tä vah­vis­taa se, että esi­mes ei anna hen­ki­löl­le vaa­ti­vam­pia tehtäviä.
    Kun tätä jat­kuu vuo­sia niin hen­ki­lös­tä tulee­kin huo­nos­ti tuot­ta­va eli huo­non tuot­ta­vuu­den taka­na on useam­min huo­no joh­ta­mi­nen kuin hen­ki­lön todel­li­set ominaisuudet .
    Toi­en ongel­ma on kom­mu­ni­koin­ti eli asioi­ta ja teh­tä­viä ei sel­vi­te­tä tarkasti.
    Opin tämän asian ulko­mail­la, sil­lä vaik­ka muo­dol­li­se­ti puhuim­me englan­tia niin eivät sano­jen , asioi­den mer­ki­tyk­set ole samo­ja eri kult­tuu­reis­ta tule­vil­le ihmi­sil­le ja niin­pä yksi aikaa vie­vä teh­tä­vä oli var­mis­taa, että ymmär­räm­me asiat samal­la tavalla.
    Mut­ta sama ongel­ma on Suo­mes­sa­kin ja se on kas­va­maan päin.
    Nyky­ai­kai­nen joh­to kyke­nee pis­tä­mään yli­opis­tois­sa opi­tut hevon‑p suju­vas­ti peräk­käin , mut­ta nii­den mer­ki­tys on hyvin hämä­rä lat­tia­ta­son henkilöille.

    Toi­nen ongel­ma joh­ta­mi­ses­sa on, että asiat pitää esit­tää riit­tä­vän tar­kas­ti, että voim­me jäl­ken­päin veri­fioi­da onko työ teh­ty sovi­tul­la taval­la. Sekään ei ole suo­ma­lais­ten vah­vim­pia puo­lia ja joh­to peit­te­lee huo­no­ja toi­mek­sian­to­jaan syyt­tä­mäl­lä työn­te­ki­jää huonoksi.

  46. Lii­an vanha
    “Venä­jän kal­tai­sis­sa val­tiois­sa voi irti­sa­noa pärs­tä­ker­toi­men mukaan.
    Et ole aivan sisäis­tä­nyt oikeus­val­tio­ta vaan asen­tee­si on lähin­nä venäläinen”

    Mitä ihmet­tä oikein sekoi­let? Itse väi­tit että työn­te­ki­jöil­den tuot­ta­vuu­den hajon­ta on pie­ni kos­ka sitä voi kar­sia. Minä taas väi­tin että se ei onnis­tu, johon sinä alat höpi­se­mään jotain sii­tä, mitä miel­tä minä olen oikeusvaltiosta.

    Miten ihmees­sä minun mie­li­pi­tee­ni val­tios­ta voi liit­tyä sii­hen, kuin­ka help­poa tääl­lä on kar­sia han­ka­lia työn­te­ki­jöi­tä? Itse­hän juu­ri­kin perus­te­lit, mik­si se ei tääl­lä onn­nis­tu, lakien takia. 

    Toi­vot­to­mat tuna­rit kyl­lä saa­daan aina pihal­le, mut­ta en sitä väit­tä­nyt­kään, olen itse­kin anta­nut pot­kut työ­hön sopi­mat­to­mal­le työntekijälle.

    Tutus­tu­pa sopim­su­ju­ri­diik­kan niin ymmär­rät maa­il­ma paremmin”

    Löy­sääp­pä sinä puo­les­ta­si vähän pipoa, en jak­sa kuun­nel­la sun dema­ri­pup­pu­ge­ne­raat­to­ri­vei­vaus­ta asiois­ta, jois­ta kuvit­te­let turhia.

    ”“Itse­kin olen ollut töis­sä suu­res­sa pörs­siin lis­ta­tus­sa metal­liyh­tiös­sä ja voin kyl­lä vakuut­taa, että lat­tia­ta­sol­la oli huo­mat­ta­via ero­ja työn­te­ki­jöi­den tutotavuudessa. “”

    Olet sil­loin epä­on­nis­tu­nut rek­ry­toin­nis­sa tai tuo­tan­to ei ole suun­ni­tel­tua tai molempia.”

    Ai että mei­naat­ko, että pari-kol­me­tu­hat­ta työn­te­ki­jää työl­lis­tä­väs­sä teh­taas­sa tulee jos­kus vir­hei­tä rek­ry­toin­nis­sa? Enpä oli­si uskonut! 

    Ja mitä tulee tuo­tan­non suun­nit­te­luun, niin herää jo. Ei sitä voi sel­lai­sek­si suun­ni­tel­la, ettei­kö vir­hei­tä voi­si sat­tua. Lisäk­si mitä tulee työn­te­ki­jöi­hin, niin työ­nan­ta­ja ei edes voi suun­ni­tel­la hei­dän vapaa-aikaan­sa sel­lai­sek­si, että Penan ryyp­py­put­ki ei jat­kui­si maa­nan­tai­na tai että Pirk­ko ei sai­ras­te­li­si 2x sitä mitä Essi.

    Minä olen teh­nyt ura­ni sel­vit­te­le­mä­sä eri­lai­sia ongel­maor­ga­ni­saa­tioi­ta ja saa­nut ne poik­keuk­set­ta toi­mi­maan ilman suu­ria henkilövaihdoksia,”

    Mitä sit­ten? Ei se, että orga­ni­saa­tio toi­mii hyvin ilman hen­ki­lö­vaih­dok­sia, todel­la­kaan tar­koi­ta ettei­kö siel­lä oli­si muu­ta­ma B‑luokan työn­te­ki­jä mukana. 

    Mie­tin vie­lä noi­ta mai­nit­se­mi­sa­si tuot­ta­vuuse­ro­ja, syy­nä sii­hen on usein esi­mie­hen asenne.”

    Tuo­hon voi sanoa että suat­taa­pi olla, suat­taa­pi olla olematta. 

    Mut­ta esi­mies­kin on työn­te­ki­jä, eli nyt onkin ole­mas­sa suu­ria ero­ja esi­mie­hi­nä toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuu­des­sa? Eiks ne pro­ses­sit ole­kaan sem­moi­sia ettei nii­hin työn­te­ki­jät vaikuta?

    Eli tar­koi­tat­ko ettei rivi­mies­ten tuot­ta­vuu­des­sa ole eroa, mut­ta esi­mies­työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuu­des­sa taas on, ja paljon?

    Toi­en ongel­ma on kom­mu­ni­koin­ti eli asioi­ta ja teh­tä­viä ei sel­vi­te­tä tarkasti.”

    No jos tämä ei ole työn­te­ki­jäs­tä (oli­pa se esi­mies, tuo­tan­non­suun­nit­te­li­ja, suun­nit­te­li­ja tai kuka tahan­sa) joh­tu­va vika, niin ei sit­ten mikään.

    Nyky­ai­kai­nen joh­to kyke­nee pis­tä­mään yli­opis­tois­sa opi­tut hevon‑p suju­vas­ti peräk­käin , mut­ta nii­den mer­ki­tys on hyvin hämä­rä lat­tia­ta­son henkilöille.”

    Nyt taas sekoi­let, sil­lä noi joh­ta­mis­jar­go­nia puhu­vat esi­mie­het ovat jo niin kau­ka­na lat­tia­ta­son kave­reis­ta, ettei heil­lä ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä sen päi­vit­täi­sen työn kan­nal­ta. Jos työ­ka­lut on kun­nos­sa, mut­ta hitsari/koneistaja/asentaja lukee vaik­ka huo­nos­ti pii­rus­tuk­sia ja tekee sik­si vää­rin, kyl­lä se on työn­te­ki­jäs­tä, ei esi­mie­hes­tä joh­tu­va vir­he. Tru­kil­la voi ajaa kola­rei­ta, nos­tu­reil­la vie­dä teräk­set vää­rään paik­kaan, varas­to­mies voi hyl­lyt­tää vää­rään hyl­lyyn ja niin edel­leen ja niin edel­leen. Mah­dol­li­suuk­sia teh­dä vir­hei­tä on luke­mat­to­mia määriä.

    Teh­tail­la ja kone­pa­joil­la on luke­mat­to­mia töi­tä, jois­sa työn­te­ki­jän huo­lel­li­suus vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa. 

    Olet ilmei­ses­ti itse ollut jo niin kau­an jos­sain joh­to­hom­mis­sa ja vie­lä niin pahas­ti vasem­mal­le kal­lel­laan, että uskot sen hevon­pas­kan jota siel­lä jau­he­taan. Ei se eroa mis­tään uusien joh­ta­jaop­pien bullshit-bingosta.

  47. takuu­eläk­keen voi­maan­tu­lon jäl­keen­kin suo­men mini­mi elä­ke on sel­keäs­ti poh­jois­mai­den pie­nin , eikö niin,osmo vai olet­ko eri mieltä ?

    1. Ver­tai­lu ei ole niin yksin­ker­tai­nen, kos­ka on otet­ta­va huo­mioon aika run­sas­kä­ti­nen eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­ki. Mut­ta kyl­lä meil­lä kaik­ki perus­e­tuu­det ovat pie­niä ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­siin ja ger­maa­ni­sia kie­liä puhu­viin Euroo­pan mai­hin. Se on tämä ansio­tur­van ja perus­tur­van vas­tak­kai­na­set­te­lu, jos­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat pitä­neet huol­ta sii­tä, että haju­ra­ko pysyy riit­tä­vä­nä rupusakkiin.

  48. On aina­kin yksi poik­keus, tur­va­pai­kan haki­jan toimeentulotuki. 

    Se oli Suo­mes­sa Euroo­pan kor­kein vuon­na 2009 teh­dys­sä sel­vi­tyk­ses­sä. Ja näin ollen luon­nol­li­ses­ti samal­la maa­il­man korkein.

  49. Teh­tail­la ja kone­pa­joil­la on luke­mat­to­mia töi­tä, jois­sa työn­te­ki­jän huo­lel­li­suus vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Huo­li­mat­to­man työn­te­ki­jän voi irti­sa­noa, mut­ta poik­kea­va huo­li­mat­to­muus on kyet­tä­vä todis­ta­maan tar­vit­taes­sa oikeudessa.Riippuen vir­hei­den vaka­vuu­des­ta työ­so­pi­muk­sen voi pur­kaa heti tai jos vir­he on vähäi­sem­pi , irti­sa­noa varoi­tus­ten jäl­keen esim jos truk­ki­kus­ki ajaa huma­las­sa kola­rin niin läh­tö tulee oitis.
    Tai jos sen tekee tahal­laan tai tör­ke­ää huo­li­mat­to­muut­ta osoittaen.

    Mut­ta kuten samoin , näyt­tö voi olla ongel­ma lep­sul­la esimiehellä 

    Mut­ta sen lisäk­si oikeus myös arvoi, onko tuo­tan­to suun­ni­tel­tu riit­tä­väl­lä tar­kuu­del­la ja ovat­ko ohjeet riit­tä­vät , jot­ta ihmi­nen voi toi­mia oikein.

    Kysy­mys on oikeu­den har­kin­nas­ta, ei laki sano yksi­tyis­koh­tai­ses­ti mitään täs­tä asias­ta, kysy­mys­hän on sopi­mus­rii­das­ta, eikä sopi­mus­toi­min­taa sään­nel­lä kovin­ka­na tar­kas­ti laissa.

    Kaik­ki ihmi­set teke­vät vir­hei­tä, myös­kin ne par­haat, joten oikeus ver­tai­lee hen­ki­lön vir­he­mää­rää mui­hin ja vaa­tii sii­tä todisteet

    Pelk­kä esi­mie­hen mie­li­pi­de huo­nou­des­ta ei päde mis­sään oikeus­val­tios­sa ellei tuek­si ole myös näyttöä.

    Suo­mes­sa irti­sa­no­mis­kor­vauk­set­kin ovat pie­niä mui­hin oikeus­val­tioi­hin ver­rat­tu­na, esim USA:sa perus­tett­to­mas­ta irti­sa­no­mi­ses­ta voi jou­tua mak­sa­maan miljoonia

  50. Eli­na: “On aina­kin yksi poik­keus, tur­va­pai­kan haki­jan toimeentulotuki.
    Se oli Suo­mes­sa Euroo­pan kor­kein vuon­na 2009 teh­dys­sä sel­vi­tyk­ses­sä. Ja näin ollen luon­nol­li­ses­ti samal­la maa­il­man korkein.”

    Se oli tuol­loin kui­ten­kin vain saman­suu­rui­nen kuin muu­kin toi­meen­tu­lo­tu­ki. Ja nyt­hän sitä on alen­net­tu, ilmai­nen ruo­ka ja asu­mi­nen ote­taan huomioon.

  51. Teh­tail­la ja kone­pa­joil­la on luke­mat­to­mia töi­tä, jois­sa työn­te­ki­jän huo­lel­li­suus vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Kysy­mys on vain sii­tä, että esi­mie­het pakoi­le­vat vas­tuu­ta ja koh­te­le­vat työn­te­ki­jöi­tä eriarvoisesti.
    niin kuin ker­roin, jos esi­mies pitää jotain huo­no­na työn­te­ki­jä­nä niin asen­ne vie moti­vaa­tion työntekijältä.
    Jos työ­pai­kal­la on ongel­mia eikä nii­tä kye­tä sel­vit­tä­mään niin ensim­mäi­se­nä pitää pis­tää esi­mies vaihtoon.

  52. Teh­tail­la ja kone­pa­joil­la on luke­mat­to­mia töi­tä, jois­sa työn­te­ki­jän huo­lel­li­suus vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Jos jon­kun hen­ki­lö tuot­ta­vuus on huo­no on hal­vem­paa mak­saa kor­vauk­set ja teh­dä ns lai­ton irti­sa­no­mi­nen jos todis­teet eivät riitä.
    Raha­han tuli­si takai­sin nopeas­ti jos hen­ki­lö aiheut­taa tois­tu­vas­ti vahin­koa tai alen­taa tuottavuutta
    Mut­ta kun et tee näin niin et näkö­jään uskal­la joh­taa etkä puut­tua asioi­hin. Et myös­kää hal­lit­se hen­ki­lös­tö­hal­lin­toa , sopi­mus­toi­min­taa, et puu­tu ongel­miin kuin pakot­ta­vis­sa tapauk­sis­sa etkä kot­jaa tuotantoprosessia .

    Täy­tyy ihme­tel­lä miten voit toi­mia esimiehenä.

    Lopuk­si ker­ron esi­mer­kin miten asioi­ta voi hoitaa.

    Län­si­mai­nen oikeus­käy­tän­tö läh­tee sii­tä, että ihmi­nen tekee vir­hei­tä eli län­si­mai­ses­sa oikeus­käy­tän­nös­sä tun­ne­taan ns huo­lel­li­nen ihmi­nen. Se ei tar­koi­ta, että hän ei tee vir­hei­tä vaan sal­li­taan että ihmi­nen tekee virheitä.
    Riit­tää, että hän toi­mi­nut kuten huo­lel­li­nen ihmi­nen toimii.

    Toi­nen län­si­mai­nen oikeus­pe­ri­aa­te on työ­ant­jan direk­tio-oikeus, joka on luon­teel­taan dik­da­too­ri­nen ts työ­an­ta­jan eui tar­vit­se ottaa työn­te­ki­jän milei­pie­det­tä huo­mioon ja työn­te­ki­jän on teh­tä­vä hänel­le mää­rä­tyt teh­tä­vät, jot­ka eivät riko lakeja.
    Mut­ta tuo direk­tio-oikeus sisäl­tää myös vel­voit­teen orga­ni­soi­da , ohjeis­taa ja val­voa työ­tä niin, että se voi­daan teh­dä mah­dol­li­sim­man tur­val­li­ses­ti . Se , että tapah­tuu vir­hei­tä ei ole mikään perus­te syyt­tää työn­te­ki­jää, jos hän on täyt­tä­nyt ns huo­lel­li­sen ihmi­sen vaateen.
    Sil­loin työantajan/esimiehen pitää kor­jat pro­ses­sia /antaa koulutusta/lisäohjeita/lisätä laa­dun val­von­taa eli puut­tua ongelmiin.

    Jos taas työn­te­ki­jä lyö lai­min ns huo­le­li­sen ihmeis­ne vel­voit­teen niin kysy­mys on hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä ja siil­loin on puu­tut­ta­va hen­ki­lön käytökseen.
    Jos vir­heet ovat tahal­li­sia ti tör­keäs­tä huo­li­mat­to­muu­des­ta joh­tu­via niin se oikeut­taa välit­tö­mään työ­suh­teen purkuun.
    Jos teot ovat lie­vem­piä niin sil­loin kysy­myk­seen tule­vet puhut­te­lu , mah­dol­li­nen lisä­kou­lu­tus, opas­tus, ohjei­den täy­den­tä­mi­nen puhut­te­lun perus­teell­la, myös varoi­tus voi­daan antaa täs­sä vaiheessa.

    Mikä­li toi­min­ta ei kor­jaan­nu niin hen­ki­lö voi­daan irtisanoa.

    Esim vii­mei­ses­tä yksi­kös­tä, jon­ka toi­min­taa paransin.
    N 30 hen­gen asia­kas­pal­ve­lu­yk­si­kös­sä oli kuusi ali­suo­riu­tu­jaa , Vii­si heis­tä paran­si suo­ri­tuk­sen­sa mui­den tasol­le puhut­te­lun ja lisä­kou­lu­tuk­sen jälkeen.
    Jäl­jel­le jäi yksi, joka ei sel­vin­nyt suh­teel­li­sen yksin­ker­tai­sis­ta tehtävistä,joten vaih­toeh­toi­sia­kaan teh­tä­viä ei olleut Seu­rauk­se­na oli toi­nen varoi­tus ja parin kuu­kau­den jäl­keen irtisanominen.

  53. tie­dät­kö osmo ker­toa mon­ta­ko pro­sent­tia tuo 685
    euron takuu­elä­ke on suo­ma­lai­sen kokoai­kai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän kes­ki­mää­räi­ses­tä nettokuukausiansioista ?
    alan­ko­mais­sa se on tie­tääk­se­ni yli 50% sikäläisen
    teol­li­suus­työn­te­ki­jän net­to­mää­räi­ses­tä ja kes­ki­mää­räi­ses­tä kuu­kausian­sios­ta ( kokoaikaista
    työ­tä teke­vän siis )

  54. NIM. Ei se nyt noin mene…
    Maa­ta­lon emän­tiä var­ten­ko tosi­aan takuu­elä­ke. Eikö­hön se kan­san­osa kui­ten­kin ole niin pie­ni ettei heil­le kan­na­ta noin suur­ta pai­noa antaa!
    Sitä­pait­si kyl­lä siel­lä­kin on jo vuo­si­kym­me­net mak­set­tu eläk­keet ihan koh­dal­leen, ovat nai­set jo maal­la­kin osan­neet asioi­ta hoi­del­la. Pie­nem­piä ovat elä­ke­mak­sut tulois­ta joh­tuen, mut­ta juu­ri sen yli ettei takuu­elä­ke ole hei­dän juttunsa.

  55. Lii­sa, onko 685 euroa tosi­aan yli 50% ala­ko­maa­lai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän nettoansiosta?

  56. ei ole.halusin ver­tail­la alan­ko­mai­den vähim­mäi­se­läk­keen tasoa tähän suo­men 685 euron tule­vaan takuueläkkeeseen.

  57. Työ­mark­ki­na­tu­ki on brut­to­na noin 510 euroa
    nel­jäs­sä viikossa.Nostetaanko kuu­kau­den työ­mark­ki­na­tu­ki­mää­rä 685 euroon?
    Mik­si val­tio kyy­kyt­tää työmarkkinatukilaisia
    mak­sa­mal­la kuu­kau­den raha­mää­rän kah­des­sa jaksossa.
    Ensin nel­jän vii­kon osuus ja 0–3 päi­vän osuus
    sit­ten joskus.Vuokria ja eläk­kei­tä ei mak­se­ta nel­jän vii­kon jaksoissa.

  58. Osmo kysyi­sin sinul­ta miten tämä elä­ke­muu­tos vai­kut­tai­si itsel­lä­ni, tulot työ­ky­vyyt­tö­my­se­lä­ke vak yhtiö ilma­ri­nen mak­sa­ja­na 726e/kk 0% verol­la sit­ten kan­sa­ne­lä­ke KELA mak­sa­ja­na 224e/kk ja lisäk­si asu­mis­tu­ki 289,50e/kk vuo­kra­ni olles­sa 607 jos­ta hyväk­syt­ty vuo­krao­suus 602e/kk ja olen nai­ma­ton yksi­na­su­va syn­ty­nyt 1984.

    onko luvas­sa eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen tip­pu­mi­nen mah­dol­li­sen elä­ke­nousun takia? voi­ko elä­ke­nos­tos­ta kiel­täy­tyä pitäen samat etui­suus­ta­sot kuin täl­lä het­kel­lä mikä­li elä­ke­nos­to vai­kut­tai­si tuloi­hin nega­tii­vi­ses­ti esi­mer­kik­si eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen alenemisena?

  59. Rai­mo K:
    >Työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su ei ole symbolinen.

    Vii­ti­sen pro­sent­tia rahoi­tuk­ses­ta. Kyl­lä se on pikem­min­kin sym­bo­li­nen kuin todel­li­nen osa rahoi­tus­ta; se, että oikeus päi­vä­ra­haan syn­tyy vain tämä osuus mak­sa­mal­la, on ay-poli­tiik­kaa ja liit­toi­hin sidon­nais­ten kas­so­jen ja samal­la liit­to­jen tuke­mis­ta, ei todel­lis­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa eikä oikeutta.

  60. Osmo

    Kor­vii­ni on kan­tau­tu­nut tapaus, jos­sa sai­ra­se­läk­keel­lä ole­va nos­ti könt­tä­nä työl­lä tie­naa­man­sa eläk­keen ja nyt takuu­eläk­keel­lä paik­kaa sen pois­tu­van työ­eläk­keen. Tuli­ko tuol­lai­nen ske­naa­rio mie­leen takuu­elä­ket­tä väsätessä?

    1. Jaak­ko. Älä ukso kaik­kea. Laki­sää­teis­tä elä­ket­tä ei voi nos­taa ker­ral­la, joten tuo ei voi pitää paik­kan­sa. Hen­ki­lö­koh­taui­set sääs­töt, ei pit­kä­ai­kais­tal­le­tuk­set eivät­kä sääs­tö­eläk­keet, vai­ku­ta takuueläkkeeseen.

  61. Takuu­elä­ke on sikä­li epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, että juu­ri nuo vajaa 10 vuot­ta työ­elä­mäs­sä olleet, joi­den työ­elä­ke ja kan­sa­ne­lä­ke on yhteen­sä noin 700e eivät hyö­dy sii­tä miten­kään. Lisäk­si he eivät edes saa yhtä suu­ria elä­ke­läis­alen­nuk­sia kuin pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­vat. Sik­si he ovat nyt itsea­sias­sa hie­man huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ja lisäk­si tun­te­vat itsen­sä hui­ja­tuik­si kun kui­ten­kin ovat elä­ke­mak­sun­sa mak­sa­neet. Eikö oikeu­den­mu­kai­suu­den nimis­sä myös hei­dän kan­sa­ne­lä­ket­tään oli­si kuu­lu­nut nostaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.