Vuosi: 2008

Inkre­men­tal­is­mil­la tarkoite­taan kaupun­gin suun­nit­telemista pala palal­ta ilman kokon­ais­su­un­nitel­maa jokaista päätöstä erik­seen opti­moiden. Yleinen käsi­tys ja koke­mus on, että näin toteutetus­ta kaupungista tulee huono. Jat­ka lukemista “Inkre­men­tal­is­mista ei ole suunnitteluperiaatteeksi”

Lama tuli niin yllät­täen, että järke­vien elvy­tys­toimien käyn­nistämi­nen on vähän han­kalaa. Ensin pitää tehdä suun­nitel­mat ja kun töi­hin pääst6ääm, on vaarana että lama on lop­punut ennenaikaises­ti ja elvy­tys­in­vestoin­nista tulee yliku­umken­tamis­in­vestoin­ti. Sik­si pitäisi kek­siä jotain jotain nopeasti toimeenpantavaa.

Mis­sä kun­nos­sa ovat Raide-jok­erin suun­nitel­mat? Se pitäisi rak­en­taa joskus kymme­nen vuo­den päästä, mut­ta voisiko sen rak­en­tamista aikaistaa? Ymmärtääk­seni Helsin­gin päässä reit­ti on niin selvä, ettei siinä ole mitään suu­un­nit­telemista — jos raideleveys on valit­tu. Siitä vain töihin?

Uuden­maan­li­it­to tor­jui maanan­taina 1.12. Vihdin kun­nan pyyn­nön ryhtyä muut­ta­maan maakun­takaavaa niin, että se mah­dol­lis­taisi Idea­park­i­un rak­en­tamisen Vihti­in. Tämä oli täysin oikea päätös, mutta…
Per­jan­taina 5.12. Espoo ilmoit­ti suun­nit­tel­e­vansa 110000 ker­rosneliön automar­ket­tia Lom­mi­laan, Turun­tien ja Kehä III:n risteyk­seen. Ter­mi “automar­ket” sal­lit­ta­neen, kos­ka Espoo suun­nit­telee sitä kauas raiteista, jot­ka oli­si­vat kyl­lä tar­jol­la siinä ihan lähel­lä) Pelkään pahoin, ettei maakun­tali­it­to pysty estämään tätä han­ket­ta. Jos näin on, ymmär­rän, että vihtiläiset ovat vähän kallel­la kypärin.

Ruot­salainen kansan­puolue näyt­tää aloit­ta­neen kam­pan­jan nuuskan lail­lis­tamisek­si Suomes­sa tai ainakin ruotsinkielis­ten kesku­udessa. Perus­teena on, että nuus­ka on kuulem­ma tupakkaa vaarat­tomampi huume. Analysoidaan­pa vähän tätä.
Kan­nat­taa muis­taa, ettei nikoti­i­ni ole mikä tahansa vaara­ton nautin­toaine, vaan erit­täin voimakkaan riip­pu­vu­u­den aiheut­ta­va huume, joka kiel­let­täisi­in het­keäkään miet­timät­tä, jos se kek­sit­täisi­in nyt. Sen aiheut­ta­ma riip­pu­vu­us on läh­es hero­i­inin luokkaa. Jat­ka lukemista “RKP:n uusi huumelinja”

Kun oikeu­sis­tuimet päät­tivät, ettei yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvo­ja saa per­iä hin­taa yksi­tyiselle ton­tille pysäköin­nistä, on silkkaa rahan­haaskaus­ta mak­saa taloy­htiön pysäköin­tipaikas­ta. Naa­purin paikalle voi nyt rauhas­sa pysäköidä. Kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvo­ja tulee paikalle, jos isän­nöit­si­jä kut­suu ja jos isän­nöit­si­jä on itse paikalla todis­ta­mas­sa, että tämä auto on vääräl­lä paikalla. Kun taloy­htiö teki sopimuk­sen yksi­tyisen kanssa, se antoi sille luet­telon pysäköin­tipaikko­jen “omis­ta­jista”. Tähän luet­teloon valvo­ja ver­tasi pysäköi­tyjä, ja sakot­ti naa­purin paikan varastanutta.

Mik­si kun­nalli­nen pysäkölin­nin­valvo­ja ei voisi toimia kuten yksi­tyi­nen toimi?

On muutenkin kum­mallista säästämistä Helsin­gin kaupungilta, että nyls pysäköin­nin valvo­jis­sa säästetään, vaik­ka nämä tuo­vat palkkansa moninker­tais­es­ti takaisin.

Vihrei­den puheen­jo­hta­javaal­ista näyt­tää tule­van vähän tyl­sä. Ehdokkai­ta on tasan yksi, Anni Sin­nemä­ki. Tämä on pet­tymys sikäli, että piti kokeil­la suo­raa jäsenäänestys­tä muille malliksi.

Rock-sanoit­ta­ja Sin­nemä­ki ei tun­nu ole­van kaikkien vihrei­den äänestäjien mieleen. Tätä kuvaa se, että moni on ottanut yhteyt­tä jopa min­u­un ja pyytänyt ryhtymään uud­estaan puheen­jo­hta­jak­il­paan. Tiedok­si kaikille: ei ole mitenkään mah­dol­lista, että puheen­jo­hta­ju­udessa ryhdytään vuorottelemaan.

Ei ollut aikanaan min­unkaan mieleeni aikanaan, kun Anni pudot­ti eduskun­nas­ta Pekka Haav­is­ton. Min­ul­la oli sil­loin Annia kohtaan hyvin samat ennakkolu­u­lot kuin monel­la tun­tuu yhä ole­van, mut­ta ne kari­si­vat nopeasti. Jat­ka lukemista “Anni Sin­nemäestä tulee hyvä puheenjohtaja”

Öljyn ja tämän­hetki­nen alen­nus­myyn­ti on paljon voimallisem­paa elvy­tys­tä kuin mihin hal­li­tus on yltänyt. Pelkästään liiken­teen polt­toaineisi­in kuluu nyt vuosi­ta­sol­la kak­si mil­jar­dia euroa vähem­män kuin kesän hinnoilla.

On hyvä, että rahaa ei val­ua öljyn­tuot­ta­ja­maid­en öky­hankkeisi­in, mut­ta ei ole hyvä, että liiken­teen polt­toaineet ovat tilapäis­es­ti näin halpo­ja. Se totut­taa vääri­in kulu­tus­muo­toi­hin, jot­ka kostau­tu­vat, kun öljyn hin­ta taas nousee.  Ben­san ja dieselin vero­ja tulisi korot­taa roimasti ja jakaa tästä syn­tyvät tulot absolu­ut­tis­es­ti yhtä suu­ri­na veronalen­nuksi­na kaikille.  Kahdes­ta mil­jardista tulisi työvoiman kesken jaet­tuna noin 800 euroa vuodessa eli 66 euroa kuus­sa jokaiselle.  Tästä veronalen­nusten jakamis­es­ta tasan olen kir­joit­tanut aiem­minkin: kat­so Oden ver­ou­ud­is­tus. Jat­ka lukemista “Opec elvyt­tää tosissaan”

Val­tio vaatii pienyrit­täjiä pitämään kir­jaa ja tekemään lukuisia eri­laisia ilmoituk­sia vira­nomaisille. Kir­jan­pitoa varten on ole­mas­sa suuri määrä kil­paile­via nyrkkipa­jo­jen laa­timia kir­jan­pito-ohjelmia. jot­ka eivät ymmärtääk­seni oikein kom­mu­nikoi keskenään.

Entä jos val­tio julk­istaisi pienyrit­täjän kir­jan­pito-ohjel­man — sel­l­aisen, joka tek­isi samal­la netis­sä kaik­ki vira­nomais­ten vaa­ti­mat ilmoituk­set ja mak­saisi net­ti­pankin kaut­ta ennakon­pidä­tyk­set ja muut sel­l­aiset. Paljon turhaa työtä säästy­isi. Jat­ka lukemista “Voisiko val­tio julk­istaa kirjanpito-ohjelman?”

Tuo van­ha sanan­lasku on nyt toteu­tunut. SAK-laisen väen työai­ka lyhe­nee lyhen­e­mistään ja akavalaisen pite­nee. Olemme siir­tyneet mie­lenki­in­toiseen tilanteeseen, jos­sa “her­rat” tekevät enem­män työtä kuin “duu­nar­it”.

Kil­pau­rheil­i­ja ei voi jakaa työtään niin, että joku toinen har­joit­telee hänen puolestaan viikon­lop­ut. Monel­la osaamista vaa­ti­val­la alal­la ja eri­tyis­es­ti alal­la, jos­sa kil­pail­laan osaamisel­la, työa­jan lyhen­tämi­nen on han­kalaa, kos­ka kilpilukyky todel­la heikke­nee työa­jan lyhen­tyessä. Kun her­rat eivät voi lyhen­tää työaikaansa, eivät sitä voi duu­nar­itkaan, vaik­ka elin­ta­somme ei juuri lask­isi, vaik­ka duu­nar­i­am­mateis­sa työtä tehtäisi­in selvästi vähem­män. Sik­si duu­nar­i­am­mateis­sa yritetään väk­isin jkek­siä lisää työtä vähän samaan tapaan kuin maat­alo­pus­pooli­ti­ikan pääte­htävä oli aikanaan ja on vähän vieläkin tehdä ruuan tuot­tamis­es­ta mah­dol­lisim­man työlästä. 

Tavarat ja palve­lut syn­ty­i­sivät kyl­lä pienem­mäl­läkin puurtamisella. 

“EU-jäsenyys on ajanut suomen maat­alouden alas” Tuo­ta väitet­tä kuulee tois­tet­ta­van yht­enään, mut­ta mitä sil­lä tarkoite­taan? Ymmärtääk­seni maat­alous­tuotan­non määrä Suomes­sa ei ole alen­tunut, vaan alen­tunut on maatilo­jen ja maanvil­jeli­jöi­den määrä.  Maat­alous­tuotan­non määrää pide­tään niin mie­lenki­in­not­tomana asiana, ettei sen selvit­tämi­nen ole ihan yksinker­taista. Tämä osoit­taa, että tuotan­non tarkoi­tus on tuot­taa työ­paikko­ja sen sijaan, että työn tarkoi­tus olisi tuot­taa tuot­tei­ta. Tämä ei koske vain maat­alout­ta, vaan koko yhteiskun­taa. Sur­raanko meil­lä niitä paperi­ton­ne­ja, jot­ka jäävät tuot­ta­mat­ta, kun paperite­hdas suljetaan?

Työtä tehdään osal­lisu­u­den, ei tuotan­non vuok­si. Sik­si pyrimme koko ajan kek­simään työtä, jota ei oikeas­t­aan tarvit­sisi tehdä. Jat­ka lukemista “Pär­jät­täisi­inkö neljäl­lä tunnilla?”