Kuntarajojen pyhyys ja itsehallinnon rajat

Kysymys metron rakentamisesta Söderkullaan ei herättänyt yhtään puheenvuoroa itse ehdotuksesta, mutta monta puheenvuoroa kuntarajojen koskemattomuudesta.

Minä en osaa pitää kuntarajoja pyhinä enkä osaa edes vastustaa kokonaisten kuntien pakkoliitoksia. Kuntarajat ovat syntyneet sattumanvaraisesti täysin erilaiseen yhteiskuntaan. Minusta ne on syytä pitää ajan tasalla. Jatka lukemista ”Kuntarajojen pyhyys ja itsehallinnon rajat”

Metro Söderkullaan

Nyt kun on selvää, että pala Lounais-Sipoota liitetään Helsinkiin, Helsingin ja Sipoon tulisi aloittaa neuvottelut metron ja sen ympärille rakentuvan nauhakaupungin ulottamisesta Sipoon puolelle Söderkullaan asti.

Olen iloinen KHO:n päätöksestä ja myös siitä, että KHO hylkäsi Helsingin valituksen lunastusluvasta Nikkilän maihin. En siksi, että se on kohtuullista sorsittua Sipoota kohtaan (on se sitäkin) vaan koska se on ennakkotapaus väljemmän lunastuskäytännön puolesta.

Asukaspysäköintipaikan hinta kymmenkertaistettava!

Helsingin Sanomat kertoi, että väärin tai maksamatta pysäköimisestä ei saa Helsingissä juuri sakkolappua. Moni valitti, että kantakaupungin asuntokaduilta on niin vaikea löytää luvallista pysäköintipaikkaa, että on pakko pysäköidä luvattomaan paikkaan.

Pysäköintipaikkojen puutteeseen on syynä se, että asukaspysäköinti on lähes ilmaista, kolme euroa kuussa. Jatka lukemista ”Asukaspysäköintipaikan hinta kymmenkertaistettava!”

Helsingin energiapaletti

Pääministeri on kovasti suominut Helsingin kaupunkia siitä, että se käyttää voimalaitoksissaan vain fossiilisia polttoaineita ja huomauttanut, että Tukholma käyttää sentään jonkin verran puuta. Minusta pääministeri on tässä asiassa väärässä. Helsingillä on energiaongelma, kuten koko maalla on, mutta pääministerin esittämä ratkaisu ei sitä auta.

Kyse on siitä, pitääkö ilmastopolitiikassa tähdätä tehokkaisiin vain sankarilliselta näyttäviin ratkaisuihin Jatka lukemista ”Helsingin energiapaletti”

Virastojen hajasijoitus

Suurkaupungin hai näyttää Hesarin nettisivuilla tuskastuneen Tarja Cronbergin haluihin siirtää valtion virastoja maakuntiin. Mitä tuosta nyt ähisemään.

Helsingillä ei ole syytä vastustaa virastojen siirtoa. Se tuo Helsinkiin yksityisen sektorin työpaikkoja, joista sentään maksetaan kaupungille yhteisöveroa, jota valtio ei maksa. Helsingin kasvua rajoittaa vain ja yksinomaan asuntopula. Jos täältä siirretään tuhat valtion työpaikkaa maakuntiin, tänne ei jää tyhjilleen tuhatta asuntoa. Ne täyttyvät muiden alojen ihmisillä ja tekevät mahdolliseksi siirtää tänne yksityisen alan työpaikkoja. Jatka lukemista ”Virastojen hajasijoitus”

Öljyn kulutusta pitäisi verottaa ankarasti

Teollisuusmaiden pitäisi sopia, että ne nostavat öljytuotteiden kulutusveroja tuntuvasti. Tämä voi kuulostaa äkkiseltään hölmöltä, kun hinta on muutenkin nopeassa nousussa. Veron tarkoitus ei olisi nostaa kuluttajahintoja, vaan ohjata hinnannoususta koituvat voitot kuluttajamaiden hallituksille. Jatka lukemista ”Öljyn kulutusta pitäisi verottaa ankarasti”

Ympäristöpolitiikan mahdottomuudesta

Martti Tiuri ilmoitti Hesarin alakerrassa, ettei energia-ala pysty täyttämään ilmastopolitiikan vaatimuksia. Suomen energiavaltainen teollisuus taas esitti noin viidennensadannen kerran, että päästökaupasta pitäisi luopua ja siirtyä järjestelmään, jossa ilmastomaksua maksetaan vain, jos tuottaa jotain tuotetta tehottopmammin kuin parasta teknologiaa käyttävä.

Näissä molemmissa ajatuksena on, ettei ilmastopolitiikan pitä vaikuttaa hitustakaan kulutuksen ja tuotannon määrään tai rakenteeseen.  Jos tämä otetaan lähtökohdaksi, ilmastonmuutosta ei todellakaan voi pysäyttää. Meidän jälkeemme siis vedenpaisumus. Kääntäen, ilmastopolitiikkaedellyttää menestyäkseen, että vaikutetaan myös tuotannon ja kulutuksen rakenteeseen ja määrään. Jatka lukemista ”Ympäristöpolitiikan mahdottomuudesta”

Ihmisyhteisöjen heterogeenisuus ja työnjako

Seuraava teksti on täysin spekulatiivista. Irrottelen vähän uuden vuoden kunniaksi pohtimalla asioita, jotka ovat kokonaan osaamiseni ulkopuolella.

Kaikissa yhteiskunnissa vallitsee jonkinasteinen työnjako. Tätä työnjakoa vahvistaa taipumusten opittu tai perinnöllinen erilaisuus. Olisiko niin, että tietty kykyjen ja taipumusten erilaisuus tekee yhteisöstä menestyvämmän? Jatka lukemista ”Ihmisyhteisöjen heterogeenisuus ja työnjako”