Öljyn ja tämänhetkinen alennusmyynti on paljon voimallisempaa elvytystä kuin mihin hallitus on yltänyt. Pelkästään liikenteen polttoaineisiin kuluu nyt vuositasolla kaksi miljardia euroa vähemmän kuin kesän hinnoilla.
On hyvä, että rahaa ei valua öljyntuottajamaiden ökyhankkeisiin, mutta ei ole hyvä, että liikenteen polttoaineet ovat tilapäisesti näin halpoja. Se totuttaa vääriin kulutusmuotoihin, jotka kostautuvat, kun öljyn hinta taas nousee. Bensan ja dieselin veroja tulisi korottaa roimasti ja jakaa tästä syntyvät tulot absoluuttisesti yhtä suurina veronalennuksina kaikille. Kahdesta miljardista tulisi työvoiman kesken jaettuna noin 800 euroa vuodessa eli 66 euroa kuussa jokaiselle. Tästä veronalennusten jakamisesta tasan olen kirjoittanut aiemminkin: katso Oden verouudistus.
Ehkäisisi tehokkaasti öljyn hinnan nousua, jos kaikki teollisuusmaat korottaisivat koordinoidusta liikenteen polttoaineiden verotusta. Tästäkin olen kirjoittanut aikaisemmin: Öljyn kulutusta on verotettava.
Öljyn tammikuun toimitusten hinta on nyt noin 40 $ tynnyriltä. Markkinat eivät usko alhaisen hinnan säilyvän. Vuoden 2016 toimitusten hinta liikkuu 80 dollarissa tynnyriltä. Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan, jolla on öljyä turvallisesti maan sisälle varastoituneena, myy sitä heti toimittevaksi 40 dollarilla, kun voi myydä vuonna 2016 toimitettuna 80 dollarilla.
Öljyä myydään markkinahintaan, koska öljyntuottajavaltiot eivät halua aiheuttaa enempää epävarmuutta markkinoille. Tämä aiheuttaisi nykyistäkin kovemman paon uusiutuviin energianlähteisiin. On tahoja joille öljyriippuvuus on hetkittäisiä tulonmenetyksiä huomattavasti arvokkaampaa.
Veropolitiikan suunnasta olen samaa mieltä, mutta kykenisikö valtio todella reagoimaan taloustilanteeseen riittävän nopeasti? Ehkä tulevaisuudessa tietoteknisemmassa yhteiskunnassa kuluttajien hienovarainen ohjaileminen onnistuisi muutenkin kuin viisivuotiskausittain?
“Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan, jolla on öljyä turvallisesti maan sisälle varastoituneena, myy sitä heti toimittevaksi 40 dollarilla”
Koska porauskalusto ja ‑henkilökunta on rajallista ja sitä kannattaa käyttää jatkuvasti?
“Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan, jolla on öljyä turvallisesti maan sisälle varastoituneena, myy sitä heti toimittevaksi 40 dollarilla, kun voi myydä vuonna 2016 toimitettuna 80 dollarilla.”
Sillä 2016 toimitettavalla öljyllä ei voi maksaa rolls-royce-laskuja, jotka erääntyvät tänä vuonna. Alkuvuodesta kun luultiin, että öljystä saa tälä hetkellä yli 200 dollaria, niin eivätköhän nuo öljyntuottajat ole ihan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin, että nuo suuret tulot ehdittiin käyttämään jo etukäteen loistojahtien tilauksiin.
Te poliitikot olette aina nostamassa polttoaineiden verotusta ihan riippumatta siitä mihin suuntaan maailmanmarkkinahinta on menossa. Oliko se vuonna 1986 kun tehtiin ‘väliaikainen’ veronkorotus, joka on yhä voimassa. Holkerin hallitus 1987–91 jatkoi veronkorotuslinjaa.
Itse en kuulu niihin jotka pitävät poliitikkoja määritelmällisesti epärehellisinä. Mutta nämä alkoholin ja bensan välillisten verojen korotuksien epärehelliset perustelut ovat vaikuttaneet hyvin negatiivisesti teidän arvostukseenne.
Itse luovuin autosta lokakuussa, joten siltä osin ei ole oma (pelti)lehmä ojassa:)
Energian hinta tuppaa heilumaan kuten hinnat suomalaisissa elintarvikeliikkeissä.
Välleen on halvempaa ja välleen kalliimpaa. Hintakehityksen taustalla on kuitenkin
nouseva trendi. Oleppa sitten viisaana ja vahtimassa mitä reaalista hintaa öljystä taikka elinvarvikkeista milloinkin maksetaan, ja mihinkin hintatasoon verraten.
Tosin tilastomiehet osaavat asian selittää ainakin jälkeenpäin jonkin tapahtuman.
Mutta ennustaminen on vaikeaa, eikä koskaan voida olla varmoja siitä, milloinka maaperästä löydetään uutta “voimaa taikka energiaa”. Esim. Kanadan öljyhiekka.
Suomen puun hinta ja elintason lasku kuten ulkomaisen energian hinta kun tulee käymään ylitsepääsemättömän vaikeaksi öljyn suhteen. Että ryhdytäänpä taas kuten menneet sukupolvet elämään päreen valossa ja pärekorien valmistuksessa koko kansa tuosta noin vaan yks kaks.
///
Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka minä olen sulta lainannut. Olethan jo varmaankin ollut sitä vailla ja kauankin markkaasi kaivannut. .
Yo. esittäjät:
Matti Jurva/Tatu Pekkarinen/Georg Malmsten — Nikkelimarkka
Suuri Toivelaulukirja 7 pitää sisällään sekä sanat että nuotit.
“Öljyn tammikuun toimitusten hinta on nyt noin 40 $ tynnyriltä. Markkinat eivät usko alhaisen hinnan säilyvän. Vuoden 2016 toimitusten hinta liikkuu 80 dollarissa tynnyriltä. Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan, jolla on öljyä turvallisesti maan sisälle varastoituneena, myy sitä heti toimittevaksi 40 dollarilla, kun voi myydä vuonna 2016 toimitettuna 80 dollarilla.”
Tässä lienee kyse siitä, että futuurien ja muiden derivatiivien hinnoittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi korkotekijä.
Aika kova korko.
Äkkiä laskien 9% korko. Ilmeisesti inflaation odotetaan kasvavan.
Mitä jos niilä öljymiehillä on kuitenkin pieni pelko takamuksessa että öljyä ei ikinä tullakaan käyttämään loppuun vaan joku keksii uuden energiamuodon joka syrjäyttää öljyn. Sitähän ei voi varmasti tietää. Silloinhan jää mustapekka kirjaimellisesti käteen. Joten nyt kannattaa ehkä myydä vähän ale hintaankin ainakin jos on isot varastot.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aL2dc1mwHOdo&refer=home
Joku muukin on huomannut, että markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä hiukan hassusti.
Kun öljyn hinta laskee, on verottaja aina keräämässä säästyviä senttejä kukkaroonsa. Tätä veronkorotusta ei ainakaan Euroopassa koskaan pureta hinnan noustessa, minkä öljyntuottajat muistavat aina mainita valittaessamme bensiinin hintoja.
Minun ja vaimoni yhteinen työmatka on päivittäin lähes 150 km. Perheeni taloudessa liikkennepolttonesteiden hinnan lasku tuntuu merkittävästi. Täällä Pohjois-Karjalassa ei yksityisautolle ole vaihtoehtoja, eikä mikään saa minua uskomaan, että julkinen liikenne olisi taloudellinen vaihtoehto näillä asukastiheyksillä. En silti haluaisi kierrättää säästynyttä rahaa valtion kautta jaettavaksi poliittisesti korrekteihin hankkeisiin, vaan lyhennän sillä mielummin vaikkapa asuntovelkaa.
Paljon pahempi on, jos (ja kun) öljyn ja muiden fossiilisten hinnalaskun takia niitä kannattaa polttaa kattiloissa puun ja turpeen sijaan. Tämä lykkää myös investointeja uusiutuvaan energiaan. Liikennepoltoaineissa ei öljypohjaisille tuottteille ole vaihtoehtoa toisin kuin lämmöntuotannossa. Ehkä nyt kannattaisikin korottaa veroa lämmitysöljylle ja kivihiilelle liikennepolttonesteiden sijaan.
Ostin juuri kymmenkunta barrelia öljyä. Tosin en raakaöljyä, vaan kevyttä polttoöljyä. Hinta oli pudonnut melkein 40 prosenttia viime kesästä.
Nykyhinta ei voi jatkua näin matalana. Öljymiesten on turha pelätä, että alle $50/barreli hinta säilyisi kovin pitkään. Tällä hinnalla ei kannata paljon vaihtoehtoja edes miettiä ja toisaalta, jos öljyhuippua ei saavutettukaan vuonna 2006, niin ei siihen silti montaa vuotta voi mennä. Substituutit eivät koskaan laske öljyn hintaa alle sen, mitä substituutit maksavat, se on satavarma. Kuka muuta väittää, ei ymmärrä mitään taloudesta.
Osmon kysyi: “Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan, jolla on öljyä turvallisesti maan sisälle varastoituneena, myy sitä heti toimittevaksi 40 dollarilla, kun voi myydä vuonna 2016 toimitettuna 80 dollarilla.”
Mainio Calculated Risk blogi kokoaa vastauksia, http://calculatedrisk.blogspot.com/2008/12/thoughts-on-oil.html
CR argumentoi, että se mikä näytti öljyn niukkuudelta, saattoi olla hintapiikki joka johtui nimenomaan siitä että tuottajat investoivat jättämällä öljyn maahan koska sen hinnan oletettiin nousevan. Käyrä (Krugmanin) selventää argumenttia http://bp1.blogger.com/_pMscxxELHEg/R‑PuttDCIKI/AAAAAAAABvQ/2sDPY3YtPWg/s1600‑h/opec1.jpg
Jos tuo tarjontakäyrä pitää paikkansa, niin sillä on vähintäänkin hämmentäviä seurauksia energiaverotukselle.