Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiis­ta­ton­ta, että nuo­ria naisia syr­jitään työhön oto­ssa. Yksit­täis­es­tä tapauk­ses­ta tätä on han­kala osoit­taa, mut­ta tilas­tol­lis­es­ti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalli­ik­si kansantaloudelle.

Tähän voi suh­tau­tua joko moral­isoiden, että noin ei saa tehdä, tai sit­ten voi yrit­tää pois­taa syyt tarpeeseen syrjiä.

Lap­sil­isät oli­vat aikanaan työ­nan­ta­jalle asetet­tu velvol­lisu­us mak­saa korkeam­paa palkkaa per­hei­den isille ja äideille lap­simäärän mukaan. Hyvin nopeasti havait­ti­in se yllät­tävä seik­ka, että kym­men­lap­sis­ten per­hei­den van­hem­mil­la oli vaikeuk­sia päästä töi­hin. Sen sijaan että olisi ryhdyt­ty moral­isoimaan työ­nan­ta­jia, lap­sil­i­sistä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set tasat­ti­in kaikkien työ­nan­ta­jien kesken ja siir­ret­ti­in lop­ul­ta verovaroista mak­set­tavak­si. Jär­jestelmästä on enää muis­tona avus­tuk­sen nimi, vaik­ka mis­tään palkan­lisästä ei ole enää kyse.

Samas­ta syys­tä olisi järkevää tasa­ta äitiy­destä työ­nan­ta­jille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set kaikkien työ­nan­ta­jien kesken tai siirtää ne valtiolle.

Suo­rat kus­tan­nuk­set lak­isäätei­sistä per­he­vap­aiden kus­tan­nuk­sista on tasat­tu, mut­ta tämä ei koske monis­sa työe­htosopimuk­sis­sa ole­via lakimääräistä korkeampia äitiys­lo­man aikaista palkkaa. Se on kauneusvirhe, mut­ta se ei kuitenkaan ole se syy, mik­si työ­nan­ta­jat vieroksu­vat raskaana ole­vien tai sel­l­aisek­si ehkä tule­vien palkkaamista.

Kyse on välil­li­sistä kus­tan­nuk­sista, joi­ta aiheutuu muun muas­sa sijaisen pere­hdyt­tämis­es­tä ja äitiys­lo­man jäl­keen töi­hin palaa­van pere­hdyt­tämis­es­tä hänen pois­sa ollessaan tehty­i­hin muutoksiin.

Kus­tan­nuk­sia aiheutuu myös sairaus­pois­saoloista. Odot­ta­vat äid­it ovat pois­sa enem­män kuin muut ja pien­ten las­ten van­hem­mat ovat pait­si sil­loin, kun he sairas­ta­vat itse sekä sil­loin, kun lap­si sairastaa.

Työ­markki­na­jär­jestö­jen mukaan näitä kus­tan­nuk­sia ei voi ottaa huomioon, kos­ka niitä ei tiede­tä tarkasti. Jos ne mak­set­taisi­in laskun mukaan, laskus­ta voisi tul­la aika iso. Lapset alka­isi­vat sairastel­la aina, kun fir­man tilauskir­jat ovat tyhjinä. EK:n Vesa Ranta­hal­vari huo­maut­ti tästä ongel­mas­ta Twitterissä.

Vaik­ka emme tiedä tarkkaan, kuin­ka suuret kus­tan­nuk­set raskaud­es­ta työ­nan­ta­jalle aiheutuu, aika huono arvaus on, että kus­tan­nus on nolla.

Työ­nan­ta­jille pitäisi mak­saa jokaises­ta raskaud­es­ta könt­tä­sum­ma arvioiduk­si kor­vauk­sek­si raskau­den aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista. Mikä on tuon kor­vauk­sen oikea suuruus?

Olete­taan, että samaa työ­paikkaa hakee kak­si muuten ident­tistä työn­hak­i­jaa, vaik­ka ident­tiset kak­soset,  jot­ka poikkea­vat toi­sis­taan vaan siinä, että toinen ilmoit­taa ole­vansa raskaana ja toinen esit­tää todis­tuk­sen ster­iloimis­es­taan.[1] Kuin­ka paljon työ­nan­ta­jalle pitäisi mak­saa, että hak­i­jat ovat hänen silmis­sään samanarvoiset?

Työ­nan­ta­ja ei tietenkään tiedä, paljoko raskaus tässä tapauk­ses­sa hänelle mak­saisi. Ratio­naa­li­nen työ­nan­ta­ja las­kee kus­tan­nusten odotusar­von.

Val­tion kan­nat­taisi mak­saa työ­nan­ta­jille jonkin­lainen äitiy­den keskimääräisiä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va kor­vaus työ­nan­ta­jille. Könt­tä­sum­mas­sa on se hyvä puoli, ettei se kan­nus­ta lisäämään kus­tan­nuk­sia kuten laskun mukaan mak­sami­nen aiheuttaisi.

Esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme ”Lisää mata­la­palkkatyötä” täl­laista könt­tä­sum­mako­r­vaus­ta. Sen tasok­si esitimme , että tuo kor­vaus olisi 5 000 euroa/raskaus. Olimme arvioi­neet, että todel­li­nen kus­tan­nus olisi selvästi tätä suurem­pi, mut­ta pää­timme olla real­is­te­ja ja esitimme vaa­ti­mat­tomam­paa sum­maa. Ei olisi kan­nat­tanut, sil­lä hal­li­tus puolit­ti tämänkin ja esit­ti 2 500 euroa, minkä eduskun­ta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, kos­ka nuorten nais­ten syr­jin­tä työ­markki­noil­la jatkuu.

Olisi perustei­ta myös könt­tä­sum­man sijas­ta mak­saa työ­nan­ta­jille vaikka­pa kah­den kuukau­den palkkaa vas­taa­va sum­ma, sil­lä koulute­tun ihmisen kor­vaami­nen sijaisel­la on han­kalam­paa kuin kouluttamattoman.

Moni on läht­enyt etsimään ratkaisua siitä, että yritetään tasa­ta van­hem­muu­den kus­tan­nuk­sia isän ja äidin työ­nan­ta­jien kesken. Näin päästäisi­in lap­siper­hei­den isien ja äitien tas­a­puoliseen, mut­ta ei yhtään pienem­pään syr­jin­tään. Siis siihen tilanteeseen, jon­ka vuok­si lap­sil­isät siir­ret­ti­in kiireesti val­tion vastuulle.

[1] Tämä on pelkkä havain­nol­lis­tamisek­si tarkoitet­tu kuvit­teelli­nen asetel­ma, joten en kaipaa kom­ment­te­ja sen juri­di­s­ista ongelmista.

36 vastausta artikkeliin “Nuorten naisten syrjintä työhönotossa”

  1. Avaisitko sitä miten on itses­tään­selvää, että nuo­ria naisia syr­jitään? Meil­lä on kuitenkin ollut jo pitkään tilanne, että kaikissa ikälu­okissa miesten työt­tömyys on selkeästi korkeam­paa kuin naisten.

  2. Voisiko saman toteut­taa niin, että työ­nan­ta­ja mak­saisi äidille äitiy­destä aiheutu­vien kulu­jen ver­ran vähem­män palkkaa, mut­ta toisaal­ta val­tio mak­saisi äidille sopi­van suu­ruisen palkkion/tuen lapsen hankkimisesta?

    1. Soin­in­vaara:
      … 2 500 euroa[/raskaus], minkä eduskun­ta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, kos­ka nuorten nais­ten syr­jin­tä työ­markki­noil­la jatkuu.

      Olisi perustei­ta myös könt­tä­sum­man sijas­ta mak­saa työ­nan­ta­jille vaikka­pa kah­den kuukau­den palkkaa vas­taa­va sum­ma, sil­lä koulute­tun ihmisen kor­vaami­nen sijaisel­la on han­kalam­paa kuin kouluttamattoman. 

      Suurin työ on tehty, kiitos sin­un ja Var­ti­aisen ansiokkaan poh­jatyön: ilmiö on tun­nustet­tu ja sitä on yritet­ty hoitaa jonkin­laisel­la mallilla.

      Nyt mallia voidaan kehit­tää ja sum­mia täs­men­tää: tämä on jo enem­män hienosäädön puolella.

      Mainit­sit, että syr­jin­tä jatkuu. Onko tehty tutkimus­ta siitä, jatkuuko se työ­nan­ta­jien tietämät­tömyy­den (tieto uud­es­ta laista ei aina saavu­ta kaikkia heti) vuok­si, liian pienen kor­vauk­sen vuok­si, vai mik­si? Jokaiseen näi­hin on oma, selvä vastauksensa.

      Mikäli työ­nan­ta­jat toimi­vat ratio­naalis­es­ti, syr­jin­tä muut­taa muo­toaan ja kohdis­tuu yhä enem­män korkea­palkkaisi­in työn­tek­i­jöi­hin. Tämän vuok­si mallin hienosäätö palkkasi­don­naisek­si (jol­lakin katol­la) olisi syytä tehdä.

      Joka tapauk­ses­sa kiitos hyvästä alusta!

    2. Aika ajatel­la: Voisiko saman toteut­taa niin, että työ­nan­ta­ja mak­saisi äidille äitiy­destä aiheutu­vien kulu­jen ver­ran vähem­män palkkaa

      Ei, kos­ka sil­loin työ­nan­ta­jan kan­nat­taisi yrit­tää arvioi­da kulut yläkant­ti­in. Todel­lis­ten kulu­jen arvioimi­nen yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa on vaikeaa. Sik­si pitää jotenkin keskiarvoistaa.

      1. Ossi Sare­so­ja: Ei, kos­ka sil­loin työ­nan­ta­jan kan­nat­taisi yrit­tää arvioi­da kulut yläkant­ti­in. Todel­lis­ten kulu­jen arvioimi­nen yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa on vaikeaa. Sik­si pitää jotenkin keskiarvoistaa.

        En ymmär­rä logi­ikkaasi. Kos­ka val­tio ei kor­vaa työ­nan­ta­jalle tämän arvioimia tai tosi­asial­lisia kulu­ja, ei kulu­jen arvioin­nista yläkant­ti­in pitäisi olla mitään hyö­tyä. Työan­ta­jan kan­nat­taa pyrk­iä arvioimaan kulut oikein, jot­ta hän osaa tar­jo­ta työn­hak­i­jalle opti­maal­ista diil­iä (eli mah­dol­lisim­man korkeaa palkkaa, jot­ta saa halu­a­mansa työntekijän).

      2. Aika ajatel­la: Kos­ka val­tio ei kor­vaa työ­nan­ta­jalle tämän arvioimia tai tosi­asial­lisia kulu­ja, ei kulu­jen arvioin­nista yläkant­ti­in pitäisi olla mitään hyötyä. 

        Ahaa, ymmärsin ehdo­tuk­sesi siis väärin. Ilmeis­es­ti tarkoitit val­tion kor­vaus­ta kiin­teäk­si sum­mak­si (vähän kuin Soin­in­vaarankin ehdo­tus)? Tässä on muu­ta­ma ongel­ma. Työ­nan­ta­jan voi kan­nat­taa yrit­tää liioitel­la kulu­ja kuitenkin jonkin ver­ran, jos se ei saa työn­tek­i­jää vielä vai­h­ta­maan työ­paikkaa. Ihmi­sistä voi myös tun­tua epäreilul­ta, jos jotkut äid­it jäävät tässä voitolle ja jotkut tap­pi­olle. Lisäk­si alem­paa palkkaa ei voi ottaa käyt­töön, ennen kuin tule­va äiti on ilmoit­tanut jäävän­sä äitiys­lo­ma­lle. Siinä pitäisi miet­tiä jotenkin, miten hoitaa tilanteet, että äiti ei van­hempainva­paan jäl­keen palaakaan enää samaan työpaikkaan.

  3. Ehkä “samas­ta työstä sama palk­ka” ei olekaan reilua työ­nan­ta­jaa ja kanssadu­unare­i­ta kohtaan? Eihän se äitiys- / isyys­lo­ma­lainen meinaan tee samaa duunia…

    Jos meil­lä olisi vapaa palkan muo­dos­tus ja palkat eivät olisi kankei­ta alaspäin, niin lapsen­hank­in­taikäisille mak­set­taisi­in palkko­jen markki­nae­htoisu­u­den takia vähän vähem­män ja val­tio voisi sit­ten mak­saa lap­sil­isiä kom­pen­soidak­seen tuon.

    1. Eli jos on lapsen­hank­in­taiässä, mut­tei han­ki lap­sia, niin se on sit­ten voi voi? 

      Minus­ta on parem­pi jät­tää täl­lainen kikkailu pois ja sit­ten kor­va­ta työ­nan­ta­jille ne, jot­ka oikeasti sit­ten han­kki­vat lap­sia ja olla kor­vaa­mat­ta ne, jot­ka eivät han­ki. Täl­löin kumpaakaan ei syr­jitä (kos­ka ovat työ­nan­ta­jan silmis­sä yhtä arvokkai­ta), eikä työ­nan­ta­jan tarvitse mak­saa las­ten­hank­in­nan (jon­ka olete­taan hyödyt­tävän koko yhteiskun­taa) kus­tan­nuk­sia omas­ta pussistaan.

  4. Tässä pitäisi miet­tiä van­hempainva­paiden sivu­vaiku­tuk­si­akin. Julkisel­la sek­to­ril­la varsinkin tun­tuu ole­van paljon äitiys­lo­masi­jaisen rekry­toin­te­ja, mikä tarkoit­taa sit­ten run­saasti määräaikaisia työ­suhtei­ta (sijaisik­si). Eli van­hempainva­paat osaltaan luo­vat määräaikaisten työn­tek­i­jöi­den tarvetta.

    Tässä on sel­l­ainen lieveilmiö, johon tör­mäsi aikanaan lapseni päiväkodis­sa Helsingis­sä: muo­dos­tui sijaisuuk­sien ja virka­paiden ketju. Ensin nuori las­ten­hoita­ja (käytän tässä yleis­ter­minä päiväkodin eri ammat­ti­lai­sista) haki määräaikaisen sijaisu­u­den jostain Pääkaupunkiseudul­ta. Samal­la hän haki vak­i­naista virkaa, mut­ta sai yleen­sä määräaikaisu­u­den ensik­si. Samal­la oli haku sijaisu­ud­es­ta & viras­ta lähempänä koti­paikkaa. Lop­ul­ta yleen­sä oli vak­i­tu­inen vir­ka kaukana kotoa ja sieltä virkava­paudel­la van­hempainva­paasi­jaise­na lähel­lä kotia olevas­sa päiväkodis­sa. Ketju päät­tyi sit­ten, kun vak­i­tu­inen vir­ka oli saatu kätevästä sijain­nista — ellei sit­ten tul­lut per­hesy­istä muutet­tua… Lapseni päiväkodis­sa vai­h­tu­vu­us oli melkoista, yhtä luku­unot­ta­mat­ta vai­h­tu­i­v­at kaik­ki hoita­jat vuosit­tain tai vuo­den aikana.

  5. Paho­laisen asiana­ja­ja voisi kysyä: Onko tämä väärin, että ensik­si työl­listyvät parhaat työn­tek­i­jät? Onko erikois­tu­mi­nen las­ten­tekoon (tarkoi­tan nyt sitä, että pien­ten las­ten van­hempia ei palkata) haitak­si kansan­taloudelle? Nykyti­laa­han voitaisi­in sanoa optimiksi.

    Olisiko yhteiskun­nas­sa sit­tenkin jotain muu­ta asi­aan liit­tyvää vial­la, jos työelämä vaatii niin paljon ettei per­he-elämä suju?
    Onko järkevä ratkaisu rahabonus lap­sista? Vai pitäisikö työ­nan­ta­jia palki­ta jostain muista asioista? 

    Tämä ehkä vähän sivuaa aiem­paa huoltasi vajaakun­tois­t­en tai maa­han­muut­ta­jien työllistymisestä.

    Minus­ta kan­nat­taa kysel­lä näitä ennakkolu­u­lot­tomasti. Itsekin pidän tätä tasa-arvoepäko­htana, mut­ta en ehkä absolu­ut­tis­es­ti vääränä tai kansan­talouden haitaksi.

    1. Pahisas­iana­ja­ja:
      Paho­laisen asiana­ja­ja voisi kysyä: Onko tämä väärin, että ensik­si työl­listyvät parhaat työn­tek­i­jät? Onko erikois­tu­mi­nen las­ten­tekoon (tarkoi­tan nyt sitä, että pien­ten las­ten van­hempia ei palkata) haitak­si kansan­taloudelle? Nykyti­laa­han voitaisi­in sanoa optimiksi. 

      Onhan se epäop­ti­maal­ista, kun työ­nan­ta­ja ei voi tar­jo­ta työn­hak­i­jalle palkkaa, joka vas­taisi tämän tuot­tavu­ut­ta, vaan vai­h­toe­htoina on mak­saa liikaa (työ­nan­ta­jan tap­pio) tai palkata joku vähem­män sopiva.

    2. En usko, että tuo argu­ment­ti toimii kovin hyvin. Ongelma­han (tai ainakin yksi niistä) on, että poten­ti­aalisen van­hem­man voi olla vaikeampi löytää työtä jos ennen lapsen han­k­in­taa. Luulisi, että siihen asti kan­nat­taisi työsken­nel­lä nor­maal­isti. Tämä vaikut­taa myös ihmisi­in, jot­ka eivät lop­ul­ta kuitenkaan saa las­ta. Pelkkä ris­ki työ­nan­ta­jan kannal­ta riit­tää, ja työ­nan­ta­ja­han ei tai­da edes saa­da kysyä, aikooko poten­ti­aa­li­nen työn­tek­i­jä han­kkia lap­sia lähiaikoina.

      Lisäk­si luulisin, että moni van­hempi olisi valmis tekemään töitä, vaik­ka palk­ka olisi sen ver­ran pienem­pi, mikä vas­taa työ­nan­ta­jalle tule­vaa riskiä. Täl­laista alhaisem­paa palkkaa ei kuitenkaan niin hel­posti voi käytän­nössä käyt­tää johtuen esteistä, jot­ka tule­vat yhden­ver­taisu­us­lain­säädän­nöstä, ihmis­ten psykolo­gias­ta sekä insti­tu­tion­aal­i­sista rajoit­teista. Jos vai­h­toe­htona on työt­tömyys, on se silti yhteiskun­nalle hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta (vaikkakin ehkä pienem­pi tap­pio kuin vaik­ka sinkun työt­tömyys, mut­ta tap­pio silti).

  6. Olen näh­nyt usei­ta tutkimuk­sia, yhden jopa Suomes­ta, joiden mukaan työ­nan­ta­jat suo­si­vat naisia. Suo­ma­laisen tutkimuk­sen mukaan eri­tyis­es­ti nais­val­taisil­la aloil­la suosi­taan naisia (mies­val­tais­lla aloil­la ei suosit­tu kumpaakaan sukupuol­ta). Mittareina on käytet­ty muun muas­sa haas­tat­tlui­hin kut­sum­ista. Nuorten nais­ten on selvästi helpom­pi löytää työtä, samoin kek­si-ikäis­ten ja lähel­lä eläkeikää ole­vien nais­ten. Voi olla, että juuri las­ten­tekoiässä työ­nan­ta­jat syr­jivät naisia, mut­ta en kauheasti ihmettelisi, jos sekin olet­ta­mus osoit­tau­tu­isi vääräk­si. Niin moni naisas­i­akysymys kun tup­paa perus­tu­maan huuhaalle tarkem­min tutkit­taes­sa (per­heväki­val­ta, palkkasyr­jin­tä, syr­jin­tä opiskelus­sa, huonom­pi ter­vey­den­huolto ym).

    En nyt väitä tietäväni lop­ullista totu­ut­ta tästäkään asi­as­ta, mut­ta hyvähän se on tietää, että isos­sa maail­mas­sa on sel­l­ais­takin huol­ta alka­nut nous­ta keskustelu­un, että mitäs nyt sit­ten kun nuoret miehet eivät löy­dä töitä (ja naiset eivät tee samal­la antau­muk­sel­la hom­mia kuin heitä edeltäneet miehet). Kukas ne eläk­keet sit­ten mak­saa ja vanki­lat, hoito­laitok­set sun muut rahoit­taa? Suomesshan tästä ei tietenkään keskustel­la eikä tul­la keskustele­maan. Onhan Suo­mi tasa-arvon malli­maa, jos­sa sor­re­taan toki naisia mut­ta vähän vähem­män kuin muualla. 😀

    Työ­nan­ta­jat suo­si­vat luon­tev­asti naisia monis­sa hom­mis­sa, kos­ka heitä pide­tään tun­nol­lisemp­ina, jous­tavamp­ina, (asiakas)ystävällisempinä, parem­min koulutet­tuina (mitä he taita­vat jo tosi­aan olla) ja mitä kaikkea stereo­typ­i­aan nyt kuu­luu. Ja sit­ten on tiet­ty vielä kova hinku kor­va­ta mad menit naisil­la ja paran­taa maail­maa tasa-arvoisemmaksi.

  7. Ode on pike­as­sa. Jos kus­tan­nuk­set ja vapaat tasa­taan van­hempi­en välil­lä, lesta­di­o­laisi­a­ta miehistä tulee työelämän ydinjätettä.

  8. “Esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme ”Lisää mata­la­palkkatyötä” täl­laista könt­tä­sum­mako­r­vaus­ta. Sen tasok­si esitimme , että tuo kor­vaus olisi 5 000 euroa/raskaus. Olimme arvioi­neet, että todel­li­nen kus­tan­nus olisi selvästi tätä suurem­pi, mut­ta pää­timme olla real­is­te­ja ja esitimme vaa­ti­mat­tomam­paa sum­maa. Ei olisi kan­nat­tanut, sil­lä hal­li­tus puolit­ti tämänkin ja esit­ti 2 500 euroa, minkä eduskun­ta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, kos­ka nuorten nais­ten syr­jin­tä työ­markki­noil­la jatkuu.”

    Tör­mäsin tuo­hon könt­täko­r­vausasi­aan taan­noin erään tutun raskau­den yhtey­dessä. Se oli yllät­tävän han­kala asia reaalielämässä. Tuol­la tutul­la oli äitiys­va­paille jäädessään kolme työ­nan­ta­jaa. Niistä pää­työ­nan­ta­ja sai kai tuon könt­täko­r­vauk­sen ja kak­si ei saanut mitään. Jos hän olisi tehnyt kolmelle työ­nan­ta­jalle töitä esim. 15 viikos­sa kullekin, kukaan työ­nan­ta­jista ei olisi saanut tuo­ta könt­täko­r­vaus­ta, kos­ka sen saadak­seen pitää työ­suh­teen olla vähin­tään 80 % alan yleis­es­tä työa­jas­ta kokoaikaisil­la työn­tek­i­jöil­lä. Nuorten nais­ten työa­jat ovat yksit­täisil­lä työ­nan­ta­jil­la aika usein alle 80 % alan yleis­es­tä työa­jas­ta. Niis­sä tapauk­sis­sa työ­nan­ta­ja ei saa sitä 2500 euron kor­vaus­ta lainkaan. Kuten ei niis­säkään tapauk­sista, jois­sa työ­nan­ta­ja ei hae kor­vaus­ta joko sik­si, ettei viit­si haun työläy­den takia käyt­tää sel­l­aiseen aikaan tai jos työ­nan­ta­ja halu­aa väl­tel­lä yhteiskun­nan tukia (sel­l­aisi­akin työ­nan­ta­jia on), tai jos työ­nan­ta­ja on esim. pienyri­tys, joka ei ole per­il­lä täl­lai­sista kor­vausasioista, eikä tietämät­tömyyt­tään hae tukea.

    2500 euron per­he­vap­aako­r­vaus­ta on vuon­na 2018 mak­set­tu tam­mi-mar­rasku­us­sa 16 165:stä raskaud­es­ta. Jouluku­un luvut mukaan lukien koko vuo­den sal­do voi olla esim. noin 17 500. Lap­sia syn­tyy vuon­na 2018 vähän alle 50 000. Raskauk­sista siis selvä enem­mistö on sel­l­aisia, ettei tuo­ta 2500 euron kor­vaus­ta mak­se­ta kenellekään.

  9. Olen rekry­toin­ut monia ihmisiä fir­moille jois­sa olen ollut töis­sä ja myöhem­min omaan yri­tyk­seeni. Koke­mus­ta rekry­toin­neista on yli 30 vuo­den ajal­ta. En ole kyl­lä käsi sydäm­mel­lä koskaan syr­jinyt nuo­ria naisia. En ole myöskään huo­man­nut kenenkään muunkaan tekevän sitä, tai kenenkään pain­os­ta­neen siihen, tai edes main­in­neeen miesten tai van­hempi­en nais­ten ole­van parem­pi val­in­ta. Mielestäni ei ole itses­tään selvää, että nuo­ria naisia syr­jitään työhöno­to­ssa, vaik­ka oma koke­muk­seni ei tietenkään ole koko totu­us asiasta.

    1. Minä ainakin luotan enem­män tilas­toi­hin kuin yhden ihmisen sanomisiin.

  10. Itseänikin kiin­nos­taisi läh­teet tuo­hon väit­teeseen että nuo­ria naisia syr­jitään, varsinkin kun viime vuon­na Ruot­sis­sa tehty laa­ja tutkimus tuli johtopäätök­seen että naiset saa­vat työhake­muk­si­in­sa läh­es tismall­een yhtä paljon yhtey­de­not­to­ja kuin miehet (Bygren, Erlands­son, Gäh­ler 2017). Mihin tilas­toi­hin peru­s­tat väitteesi?

  11. Mil­lä alal­la näkyy että nuo­ria miehiä palkat­taisi­in helpom­min kuin nuo­ria naisia? Onko jos­sain jonkin­laista tilas­toa oppi­laitok­sista valmis­tuneista ja eri aloille palkatuista?

  12. Voisiko ratkaisua etsiä työeläke­mak­su­ista? Voitaisi­in säätää niin, että työeläke­mak­sut oli­si­vat oleel­lis­es­ti pienem­piä pien­ten las­ten van­hem­mil­la. Vas­taavasti muiden mak­su­ja korotet­taisi­in, jol­loin malli olisi kus­tan­nus­neu­traali. Isien ja äitien alen­nus voisi olla eri­lainen. Se voitaisi­in sitoa kah­teen tek­i­jään. Isien ja äitien käytet­ty­jen van­hempainva­paiden jako­suhde ja sairaan lapsen hoi­dos­ta johtu­vien pois­saolo­jen jako­suhde. Koko väestön tasol­la las­ket­tu­jen tilas­to­jen perus­teel­la. Kun alen­nusten jako olisi tilastope­rusteista, se muut­tuisi automaat­tis­es­ti samas­sa suh­teessa kuin hoivavastuu. 

    Tätä puoltaisi usea asia. Ensin­näkin mata­la syn­tyvyys on juuri eläke­jär­jestelmän ongel­ma. Sik­si se on luon­te­va väline. Toisek­seen se loisi nimeno­maan kan­nus­teen palkata pien­ten las­ten äite­jä. Äiti­työn hin­ta lask­isi suo­raan, jol­loin vähen­nyk­sen ollessa riit­tävän suuri työ­nan­ta­jan usein kan­nat­taisi palkata juuri äite­jä. Samal­la kan­nat­taisi etsiä malle­ja yhdis­tää per­he­jous­tavu­us yri­tyk­sen tarpeisi­in. Malli ei vaatisi mitään eri­ty­istä hark­in­taa tai byrokra­ti­aa. Etu tulisi kaikille työnantajille. 

    Täl­lainen malli ei olisi herkkä kikkailulle. Se tulisi pitkäl­lä aikavälil­lä juuri niille, jot­ka jatka­vat äidin työ­suhdet­ta. Toki siihen voisi yhdis­tää könt­tä­palkkionkin päälle.

  13. tilas­tol­lis­es­ti ilmiö näkyy selvästi.

    En epäile jos niin san­ot, mut­ta voisitko ker­toa mis­sä tilas­tossa tämä näkyy selvästi? Työt­tömien määrässä ei tai­da näkyä.

    1. Ero näkyy siinä, kuin­ka paljon nuo­ria naisia palkataan pätkä­työ­suhteisi­in ver­rat­tuna nuori­in miehi­in. Se, että nuo­ria koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää työt­tömäk­si, on kokon­aan eri asia.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ero näkyy siinä, kuin­ka paljon nuo­ria naisia palkataan pätkä­työ­suhteisi­in ver­rat­tuna nuori­in miehi­in. Se, että nuo­ria koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää työt­tömäk­si, on kokon­aan eri asia.

        Mut­ta eikö tässä ole ole­mas­sa tietyn­lainen muna ja kana-tilanne? Nuo­ria naisia palkataan varsinkin sosi­aalialal­la paljon pätkä­työ­suhteisi­in, mut­ta se johtuu ainakin osit­tain siitä, että tar­jol­la on pitkälti äitiys­lo­masi­jaisuuk­sia, kos­ka viran­halti­jat ovat tyyp­il­lis­es­ti myös nuo­ria naisia. Kyse ei siis oikeas­t­aan ole siitä, että työ­nan­ta­jat eri­tyis­es­ti sor­si­vat nuo­ria naisia ja sik­si tar­joa­vat vain pätkä­sopimuk­sia vaan siitä, että heil­lä on tar­jol­la vaan pätkä­sopimuk­sia, kos­ka minkä muun­lainen voisi olla las­ten päivähoita­jan äitiys­lo­masi­jaisu­us pait­si pätkä?

        Taval­laan nuorten nais­ten pätkä­työputkien taustal­la ole­vana syynä onkin ennen kaikkea mei­dän työ­markki­noiden sukupuolit­tumi­nen nais­ten töi­hin ja miesten töi­hin ja vieläpä sel­l­aise­na, että jokainen sukupolvi edesaut­taa putken ole­mas­saoloa, kos­ka vak­i­tuisen viran lop­ul­ta nat­sah­taes­sa biologi­nen kel­lo huu­taa jo aika lujaa ja siir­ry­tään ver­rat­tain nopeasti tuot­ta­maan nuorem­mille kol­le­goilleen äitiys­lo­masi­jaisuuk­sia. Jos tämä ana­lyysi­ni on oikein, siinä tapauk­ses­sa kulu­jen tasaami­nen työ­nan­ta­jien kesken ei muu­ta nuorten nais­ten tilan­net­ta tämän mit­tarin (nuorten nais­ten pätkä­työ­suhtei­den määrä) kohdal­la juurikaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ero näkyy siinä, kuin­ka paljon nuo­ria naisia palkataan pätkä­työ­suhteisi­in ver­rat­tuna nuori­in miehi­in. Se, että nuo­ria koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää työt­tömäk­si, on kokon­aan eri asia.

        Onko ver­rat­tu vertailukelpoisesti?

        Naiset toisaal­ta tup­paa­vat työsken­telemään aloil­la, joil­la on ensin­näkin paljon äitiys­si­jaisuuk­sia, kos­ka ovat nais­val­taisia. Lisäk­si nais­ten aloil­la tehdään paljon pätkähom­mia, pelkästään yksi keskus­sairaala gen­eroi tolkut­toman määrän 1–3 päivän työ­suhtei­ta, kun käyt­tävät määräaikaisia parin päivän saikku­jen sijaisina.

        Onko näi­den alo­jen sisäl­lä selvä ero miesten ja nais­ten pätkissä?

      3. Jukkis ja Sylt­ty jo ansiokkaasti kom­men­toi­vatkin, mut­ta tiivis­tetään vielä.

        Jos tilas­to on pelkkä könt­täver­tailu pätkä­työ­suhteista miesten ja nais­ten väil­lä, ei voi­da olla var­mo­ja että kyse on syr­jin­nästä. Pitäisi etsiä tilas­to jos­sa kat­so­taan pätkätöi­den syitä (esim. äitiys­lo­man sijaisu­udet nais­val­taisil­la kaupan‑, sosi­aali- ja ter­veysa­loil­la). Nais­val­taisil­la aloil­la on per­in­teis­es­ti tehty enem­män pätkätöitä kuin mies­val­taisil­la aloil­la, kos­ka tuu­raa­jien tarve on ollut suurem­pi hoito­va­paiden takia.

        Ehdot­taisin, että ennen kuin tästä tehdään poli­it­ti­nen asia kat­so­taan tilas­to­ja uudestaan:

        1) Las­ke­taan mukaan vain vas­ten­tah­toinen pätkätyö. 

        2) Selvitetään onko miesten ja nais­ten pätkätöi­den välil­lä eroa samal­la alal­la samas­sa työssä? Onko ero merkittävä?

        3) Jos nais­val­taisil­la aloil­la pätkätöistä siiv­otaan hoito­va­pauk­sien tuu­rauk­set, näkyykö ero edelleen? Onko ero merkittävä?

  14. Könt­tä­sum­ma toimii var­masti triv­i­aaleis­sa tilanteis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­laisek­si jos henkilö olisi tärkeässä osas­sa yri­tyk­sessä. Ongel­mana on pelko epä­var­muu­den lisään­tymis­es­tä pitkäk­si aikaa: avain­henkilö saat­taa läh­tee pois ennal­ta määräämät­tömäk­si ajak­si ja silti on velvol­lisu­us ottaa henkilö takaisin. Tuo on han­kalampi tilanne kuin että työn­tek­i­jä vain lähtisi pois. Tuli mieleen vas­taa­va esimerk­ki kuin blo­gau­tuk­ses­sasi irti­sanomis­laista: palkkaisitko nuor­ta naista urheilu­joukkueen valmentajaksi.

    1. Könt­tä­sum­ma toimii var­masti triv­i­aaleis­sa tilanteis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­laisek­si jos henkilö olisi tärkeässä osas­sa yri­tyk­sessä. Ongel­mana on pelko epä­var­muu­den lisään­tymis­es­tä pitkäk­si aikaa: avain­henkilö saat­taa läh­tee pois ennal­ta määräämät­tömäk­si ajak­si ja silti on velvol­lisu­us ottaa henkilö takaisin. 

      On tilantei­ta, jois­sa työn ja per­he-elämän yhteenso­vit­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Ääri esimerkkinä voisi olla val­men­tau­tu­mi­nen avaru­uslen­toon. Ei voi ajatel­lakaan, että astro­naut­tio­hjel­maan valmis­tau­tu­va menisi kahdek­si vuodek­si äitiys­lo­ma­lle ja joku koulut­tau­tu­isi hänen sijas­taan sen aikaa. Vähän tavanomaisem­pi mut­ta vas­taa­va esimerk­ki on tutkimus­pro­jek­ti. Siinä ei sijainen voi oikein tuurata.

  15. Mua kiin­nos­tais myös tuo että onko ole­mas­sa joku tilas­to, jos­ta nähdään että nuorten nais­ten mah­dol­lisu­udet työl­listyä oli­si­vat huonom­mat kuin ihmisil­lä keskimäärin tai samanikäisil­lä miehillä.

    On tietysti selvää, että raskau­den mah­dol­lisu­us _ceteris paribus_ huonon­taa työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia. Yhtä selvää kuitenkin on, että nuo­ril­la naisil­la on yhteiskun­nas­samme arvostet­tu­ja omi­naisuuk­sia, kuten nuoru­us ja kauneus, jot­ka _ceteris paribus_ paran­ta­vat työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia. Nuo­ril­la naisil­la lie­nee myös huo­mat­tavasti vähem­män työl­listymistä heiken­täviä ns. anti­sosi­aal­isia taipumuk­sia kuin miehillä. Näistä syistä en ole yhtään var­ma että nuorten nais­ten heikko työl­listymi­nen vs. ihmiset yleis­es­ti tai edes vs. samanikäiset miehet olisi selkeästi nähtävis­sä tilastoista,

    1. Rogue:
      Mua kiin­nos­tais myös tuo että onko ole­mas­sa joku tilas­to, jos­ta nähdään että nuorten nais­ten mah­dol­lisu­udet työl­listyä oli­si­vat huonom­mat kuin ihmisil­lä keskimäärin tai samanikäisil­lä miehillä. 

      Jos riskiä voi kom­pen­soi­da pal­ka­lla, niin se voi näkyä yhtäläis­inä työl­listymis­mah­dol­lisuuksi­na, mut­ta pienem­pänä palkkauksena.

  16. Naisil­la on jo keino estää syr­jin­tä, yhä harvem­pi syn­nyt­tää. Syitä on toki muitakin kuin työ­nan­ta­jan har­joit­ta­ma syr­jin­tä. Esim kun asun­non koko piene­nee ja sen hin­ta nousee niin omas­sa per­hep­i­iris­sä ovaat nuoret vakavasti harkin­neet jäävän­sä lapsettomiksi.

    Van­him­mal­la on kyl­lä neljä las­ta, mut­ta hän asuu Kepu­lan­di­as­sa, jos­sa suh­tau­tu­mi­nen on .

    USA on hyvä koealaus­ta, ja niin­pä työssäkäyvien uranais­ten lisään­tymi­nen on lopus­sa ja valkoisen rodun säi­lymi­nen on kotirou­vien varassa.Tämä on markki­na­t­alouden luo­ma ratkaisu, joka lev­iää tännekin

  17. Nuorten nais­ten syr­jimi­nen on sikäli erikoista, että nuoret naiset eivät tee lap­sia. Alamme jo nyt olla tilanteessa, jos­sa ensisyn­nyt­täjil­lä on takanaan kymme­nen vuot­ta työelämässä ja aika tyyp­illi­nen pienen lapsen sairau­den takia sairaus­lo­maa pitävä on nelikymppinen.

    Naisen euro ‑keskustelus­ta tiedämme, että naiset ja miehet tekevät eri­laisia töitä. Voisiko se selit­tää myös nuorten nais­ten pätkä­työl­listymistä? Onko naisia enem­män myyjinä, siivoo­ji­na ja tar­joil­i­joina, jot­ka ovat kaik­ki osa-aikatyö­pain­ot­teisia ammat­te­ja ja siten alt­ti­ita myös pätkäy­tymiselle? Eikö julki­nen puoli (sairaan­hoita­jat, sos­sut, las­ten­tarhanopet­ta­jat jne.) ole tun­net­tu ketjute­tu­ista pätkä­työ­suhteis­taan, vaik­ka juuri siel­lä luulisi lake­ja kunnioitettavan?

  18. Nais­ten huonom­pi ase­ma johtuu per­heestä eli per­heelli­nen on uhka työ­nanata­jille. Sinkku nainen pär­jää hyvin työ­markki­noil­la. Se on johta­mas­sa siihen, että per­he peruste­taan jos peruste­taan varsin aikuisel­la iäl­lä eli yli 30-vuo­ti­aana tai ei koskaan, kos­ka on opit­tu elämään yksin ja kump­panin kanssa ei osa­ta elää.

    Toinen ongel­ma on työaiko­jen jous­ta­mat­to­muus, työ­nan­ta­ja halu­aa vain yksipuolisia jous­to­ja . Se vaikeut­taa per­heen ja työn yhteensovittamista

    Lop­putule­ma on, että naisen on vaku­utet­ta­va, etti par­i­udu tai ei ainakaan tee lapsia

    Tähän kun lisätään asumisen kalleus ja siitä johtu­va asumisen ahtaus ja päälle työ­suhtei­den epä­var­muus niin ei ole ihme jos syn­tyvyys on romahtanut

    1. Liian van­ha: Nais­ten huonom­pi ase­ma johtuu per­heestä eli per­heelli­nen on uhka työ­nanata­jille. Sinkku nainen pär­jää hyvin työmarkkinoilla.

      Olen lukenut sato­ja työhake­muk­sia ja pitänyt usei­ta kym­meniä työhaas­tat­telui­ta. Kos­ka olen IT-alal­la töis­sä, en ole koskaan näh­nyt naisen lähet­tämää työhake­mus­ta. Naiset yleen­sä pyy­de­tään haas­tat­telu­un tut­tu­jen ja puskara­dion kaut­ta. Naiset kun ovat niin harv­inaisia tapauk­sia IT-alan työelämässä asiantun­ti­jate­htävis­sä. Olen haas­tatel­lut urani var­rel­la kah­ta naista ja use­aa kym­men­tä miestä. Molem­mat naiset olisi palkat­tu, mut­ta he ehtivät vali­ta toisen työan­ta­jan ennenkuin oma työ­nan­ta­jani ehti tehdä työtarjouksen.

      Koskaan tai mis­sään en ole havain­nut, että sil­lä olisi merk­i­tys­tä oletko per­heelli­nen tai per­heetön. En ole myöskään havain­nut että sukupuolel­la olisi väliä, pait­si että jos sat­tuu ole­maan nainen IT-alal­la, saa toden­näköis­es­ti paljon plus­saa sukupuolestaan.

      Liit­tyen siis otsikkoon, olen aika var­ma että tilas­tois­sa “nais­ten syr­jimi­nen” näkyy lop­ul­ta lähin­nä siinä, että nais­val­taiset alat, kuten hoitoala, tai ope­tusala, tai kau­pan ala, teet­tävät jatku­vasti muutenkin pätkätöitä. Ja kyseessä ei siis ole mikään kap­i­tal­isti-patri­arkaatin salali­it­to vaan tiet­ty­jen nais­val­tais­ten alo­jen luonne, joka vielä koros­tuu sil­lä että raskaus ja las­ten kanssa kotona olem­i­nen luo osaltaan lisää pätkätöitä.

      Mitä tulee miespuolisi­in hoita­ji­in, ole­tan että siel­lä näkyy saman­lainen ilmiö kuin mies­val­taisel­la IT-alal­la. Eli jos IT-alal­la toiv­otaan naisia työy­hteisöön, niin hoitoalalle toiv­otaan lisää miehiä. Ja arvelisin että tuo näkyy tilas­tois­sa, IT-alal­la naisil­la on pidem­piä työ­suhtei­ta ja sama/parempi palk­ka kuin miehillä. Hoitoalal­la sama voi koskea miehiä.

      1. TL: Olen lukenut sato­ja työhake­muk­sia ja pitänyt usei­ta kym­meniä työhaas­tat­telui­ta. Kos­ka olen IT-alal­la töis­sä, en ole koskaan näh­nyt naisen lähet­tämää työhake­mus­ta. Naiset yleen­sä pyy­de­tään haas­tat­telu­un tut­tu­jen ja puskara­dion kaut­ta. Naiset kun ovat niin harv­inaisia tapauk­sia IT-alan työelämässä asiantun­ti­jate­htävis­sä. Olen haas­tatel­lut urani var­rel­la kah­ta naista ja use­aa kym­men­tä miestä. Molem­mat naiset olisi palkat­tu, mut­ta he ehtivät vali­ta toisen työan­ta­jan ennenkuin oma työ­nan­ta­jani ehti tehdä työtarjouksen. 

        Ihan asi­as­ta toiseen, niin mil­laises­sa IT-fir­mas­sa oikein työsken­telet jos ei sinne ole hakeu­tunut naisia juuri ollenkaan? Olen itse ollut 30 vuot­ta IT-alal­la ja naisia on kyl­lä ollut joka työ­paikalla ihan asiantuntijatehtävissäkin.

        Sel­l­ainen tun­tu­ma mul­la on kuitenkin että kun aloitin itse alal­la niin isois­sa alan fir­moissa oli ennen n 40% naisia, nyt ehkä 30%.

        Se voi johtua siitä että työte­htävien luonne on muut­tunut, ruti­initöitä kuten tal­len­nus­ta on vähem­män kuin ennen kos­ka sel­l­aisia on siir­ret­ty pois asi­akkaiden ja muiden fir­mo­jen tehtäväk­si tai pois Suomesta. 

        Naiset ovat yleen­sä valin­neet vähem­män nip­pe­liosaamista ja enem­mön sosi­aal­isia taito­ja vaa­tivia urapolku­ja IT-fir­moissa kuten määrittely‑, projektipäällikkö‑, lin­jaes­imies ja kau­pal­lis-hallinnol­liset tehtävät, miehet taas teknolo­gia­pain­ot­teisem­pia tehtäviä koodari-arkkite­hti-tuoteke­hi­tyspääl­likkö-johta­va kon­sult­ti ‑lin­jal­ta.

        Lisäk­si tulp­pana uralle per­he-elämää arvostaville on jatku­va koulu­tus­rum­ba ja uusien asioiden oppimi­nen. Ala on amerikkalais­tunut aika lail­la siihen näh­den mil­laista ennen oli eli töitä pitäisi olla valmis viemään koti­in jos halu­aa edis­tyä ural­laan. Lisäk­si mon­et, vaik­ka olisi osaamista ja kykyä omak­sua, ovat kauhis­tuneena seu­ran­neet miten Nokialle kävi ja sik­si kart­ta­vat alaa.

  19. Soin­in­vaara: “On tilantei­ta, jois­sa työn ja per­he-elämän yhteenso­vit­ta­mi­nen on mahdotonta”.

    Saako sil­loin jät­tää palkkaa­mat­ta korkean syn­ny­tys­riskin naisen tai pitkää hoito­va­paa­ta suun­nit­tel­e­van miehen?

    Parem­pi tietysti olisi, että palka­s­ta saisi sopia ja val­tio mak­saisi ansiosi­don­naista lap­sil­isää. Nyt ansiosi­don­naisu­us on negati­ivista: net­tosaa­jat saa­vat kuusinker­taisen lap­sil­isän tuis­saan, mikä on väärän­lainen kan­nustin kestävyys­va­jeen näkökulmasta.

    Siihen asti syn­nyt­tävän kol­men kuukau­den palk­ka val­ti­ol­ta työ­nan­ta­jalle ja byrokra­tia minimiin.

  20. Mik­si perusäi­tiys­ra­haa ei korote­ta reilusti. Sil­loin nainen voisi hyvin han­kkia lapset ennen varsi­naista työu­raa. Mielel­lään n 25 vuo­ti­aana. Täl­lä haavaa perusäi­tiyspäivära­ha on 27,86 e /arkipäivä (ma-la) so. n 700 e/kk.

    Lie­nee syytä huo­maut­taa, että koti­talouden ylläpitämi­nen on peine yri­tyk­sen pyörit­tämiseen ver­rat­tavaa työtä. Vaik­ka tyh­mem­pi ei heti sitä huomaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.