Matalapalkkatyö, _

Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle.

Tähän voi suhtautua joko moralisoiden, että noin ei saa tehdä, tai sitten voi yrittää poistaa syyt tarpeeseen syrjiä.

Lapsilisät olivat aikanaan työnantajalle asetettu velvollisuus maksaa korkeampaa palkkaa perheiden isille ja äideille lapsimäärän mukaan. Hyvin nopeasti havaittiin se yllättävä seikka, että kymmenlapsisten perheiden vanhemmilla oli vaikeuksia päästä töihin. Sen sijaan että olisi ryhdytty moralisoimaan työnantajia, lapsilisistä aiheutuvat kustannukset tasattiin kaikkien työnantajien kesken ja siirrettiin lopulta verovaroista maksettavaksi. Järjestelmästä on enää muistona avustuksen nimi, vaikka mistään palkanlisästä ei ole enää kyse.

Samasta syystä olisi järkevää tasata äitiydestä työnantajille aiheutuvat kustannukset kaikkien työnantajien kesken tai siirtää ne valtiolle.

Suorat kustannukset lakisääteisistä perhevapaiden kustannuksista on tasattu, mutta tämä ei koske monissa työehtosopimuksissa olevia lakimääräistä korkeampia äitiysloman aikaista palkkaa. Se on kauneusvirhe, mutta se ei kuitenkaan ole se syy, miksi työnantajat vieroksuvat raskaana olevien tai sellaiseksi ehkä tulevien palkkaamista.

Kyse on välillisistä kustannuksista, joita aiheutuu muun muassa sijaisen perehdyttämisestä ja äitiysloman jälkeen töihin palaavan perehdyttämisestä hänen poissa ollessaan tehtyihin muutoksiin.

Kustannuksia aiheutuu myös sairauspoissaoloista. Odottavat äidit ovat poissa enemmän kuin muut ja pienten lasten vanhemmat ovat paitsi silloin, kun he sairastavat itse sekä silloin, kun lapsi sairastaa.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan näitä kustannuksia ei voi ottaa huomioon, koska niitä ei tiedetä tarkasti. Jos ne maksettaisiin laskun mukaan, laskusta voisi tulla aika iso. Lapset alkaisivat sairastella aina, kun firman tilauskirjat ovat tyhjinä. EK:n Vesa Rantahalvari huomautti tästä ongelmasta Twitterissä.

Vaikka emme tiedä tarkkaan, kuinka suuret kustannukset raskaudesta työnantajalle aiheutuu, aika huono arvaus on, että kustannus on nolla.

Työnantajille pitäisi maksaa jokaisesta raskaudesta könttäsumma arvioiduksi korvaukseksi raskauden aiheuttamista kustannuksista. Mikä on tuon korvauksen oikea suuruus?

Oletetaan, että samaa työpaikkaa hakee kaksi muuten identtistä työnhakijaa, vaikka identtiset kaksoset,  jotka poikkeavat toisistaan vaan siinä, että toinen ilmoittaa olevansa raskaana ja toinen esittää todistuksen steriloimisestaan.[1] Kuinka paljon työnantajalle pitäisi maksaa, että hakijat ovat hänen silmissään samanarvoiset?

Työnantaja ei tietenkään tiedä, paljoko raskaus tässä tapauksessa hänelle maksaisi. Rationaalinen työnantaja laskee kustannusten odotusarvon.

Valtion kannattaisi maksaa työnantajille jonkinlainen äitiyden keskimääräisiä kustannuksia vastaava korvaus työnantajille. Könttäsummassa on se hyvä puoli, ettei se kannusta lisäämään kustannuksia kuten laskun mukaan maksaminen aiheuttaisi.

Esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme ”Lisää matalapalkkatyötä” tällaista könttäsummakorvausta. Sen tasoksi esitimme , että tuo korvaus olisi 5 000 euroa/raskaus. Olimme arvioineet, että todellinen kustannus olisi selvästi tätä suurempi, mutta päätimme olla realisteja ja esitimme vaatimattomampaa summaa. Ei olisi kannattanut, sillä hallitus puolitti tämänkin ja esitti 2 500 euroa, minkä eduskunta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, koska nuorten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu.

Olisi perusteita myös könttäsumman sijasta maksaa työnantajille vaikkapa kahden kuukauden palkkaa vastaava summa, sillä koulutetun ihmisen korvaaminen sijaisella on hankalampaa kuin kouluttamattoman.

Moni on lähtenyt etsimään ratkaisua siitä, että yritetään tasata vanhemmuuden kustannuksia isän ja äidin työnantajien kesken. Näin päästäisiin lapsiperheiden isien ja äitien tasapuoliseen, mutta ei yhtään pienempään syrjintään. Siis siihen tilanteeseen, jonka vuoksi lapsilisät siirrettiin kiireesti valtion vastuulle.

[1] Tämä on pelkkä havainnollistamiseksi tarkoitettu kuvitteellinen asetelma, joten en kaipaa kommentteja sen juridisista ongelmista.

Tagged , ,

36 thoughts on “Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

  1. Voisiko saman toteuttaa niin, että työnantaja maksaisi äidille äitiydestä aiheutuvien kulujen verran vähemmän palkkaa, mutta toisaalta valtio maksaisi äidille sopivan suuruisen palkkion/tuen lapsen hankkimisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Soininvaara:
      … 2 500 euroa[/raskaus], minkä eduskunta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, koska nuorten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu.

      Olisi perusteita myös könttäsumman sijasta maksaa työnantajille vaikkapa kahden kuukauden palkkaa vastaava summa, sillä koulutetun ihmisen korvaaminen sijaisella on hankalampaa kuin kouluttamattoman.

      Suurin työ on tehty, kiitos sinun ja Vartiaisen ansiokkaan pohjatyön: ilmiö on tunnustettu ja sitä on yritetty hoitaa jonkinlaisella mallilla.

      Nyt mallia voidaan kehittää ja summia täsmentää: tämä on jo enemmän hienosäädön puolella.

      Mainitsit, että syrjintä jatkuu. Onko tehty tutkimusta siitä, jatkuuko se työnantajien tietämättömyyden (tieto uudesta laista ei aina saavuta kaikkia heti) vuoksi, liian pienen korvauksen vuoksi, vai miksi? Jokaiseen näihin on oma, selvä vastauksensa.

      Mikäli työnantajat toimivat rationaalisesti, syrjintä muuttaa muotoaan ja kohdistuu yhä enemmän korkeapalkkaisiin työntekijöihin. Tämän vuoksi mallin hienosäätö palkkasidonnaiseksi (jollakin katolla) olisi syytä tehdä.

      Joka tapauksessa kiitos hyvästä alusta!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Aika ajatella: Voisiko saman toteuttaa niin, että työnantaja maksaisi äidille äitiydestä aiheutuvien kulujen verran vähemmän palkkaa

      Ei, koska silloin työnantajan kannattaisi yrittää arvioida kulut yläkanttiin. Todellisten kulujen arvioiminen yksittäisissä tapauksissa on vaikeaa. Siksi pitää jotenkin keskiarvoistaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja: Ei, koska silloin työnantajan kannattaisi yrittää arvioida kulut yläkanttiin. Todellisten kulujen arvioiminen yksittäisissä tapauksissa on vaikeaa. Siksi pitää jotenkin keskiarvoistaa.

        En ymmärrä logiikkaasi. Koska valtio ei korvaa työnantajalle tämän arvioimia tai tosiasiallisia kuluja, ei kulujen arvioinnista yläkanttiin pitäisi olla mitään hyötyä. Työantajan kannattaa pyrkiä arvioimaan kulut oikein, jotta hän osaa tarjota työnhakijalle optimaalista diiliä (eli mahdollisimman korkeaa palkkaa, jotta saa haluamansa työntekijän).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Koska valtio ei korvaa työnantajalle tämän arvioimia tai tosiasiallisia kuluja, ei kulujen arvioinnista yläkanttiin pitäisi olla mitään hyötyä.

        Ahaa, ymmärsin ehdotuksesi siis väärin. Ilmeisesti tarkoitit valtion korvausta kiinteäksi summaksi (vähän kuin Soininvaarankin ehdotus)? Tässä on muutama ongelma. Työnantajan voi kannattaa yrittää liioitella kuluja kuitenkin jonkin verran, jos se ei saa työntekijää vielä vaihtamaan työpaikkaa. Ihmisistä voi myös tuntua epäreilulta, jos jotkut äidit jäävät tässä voitolle ja jotkut tappiolle. Lisäksi alempaa palkkaa ei voi ottaa käyttöön, ennen kuin tuleva äiti on ilmoittanut jäävänsä äitiyslomalle. Siinä pitäisi miettiä jotenkin, miten hoitaa tilanteet, että äiti ei vanhempainvapaan jälkeen palaakaan enää samaan työpaikkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ehkä “samasta työstä sama palkka” ei olekaan reilua työnantajaa ja kanssaduunareita kohtaan? Eihän se äitiys- / isyyslomalainen meinaan tee samaa duunia…

    Jos meillä olisi vapaa palkan muodostus ja palkat eivät olisi kankeita alaspäin, niin lapsenhankintaikäisille maksettaisiin palkkojen markkinaehtoisuuden takia vähän vähemmän ja valtio voisi sitten maksaa lapsilisiä kompensoidakseen tuon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eli jos on lapsenhankintaiässä, muttei hanki lapsia, niin se on sitten voi voi?

      Minusta on parempi jättää tällainen kikkailu pois ja sitten korvata työnantajille ne, jotka oikeasti sitten hankkivat lapsia ja olla korvaamatta ne, jotka eivät hanki. Tällöin kumpaakaan ei syrjitä (koska ovat työnantajan silmissä yhtä arvokkaita), eikä työnantajan tarvitse maksaa lastenhankinnan (jonka oletetaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa) kustannuksia omasta pussistaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tässä pitäisi miettiä vanhempainvapaiden sivuvaikutuksiakin. Julkisella sektorilla varsinkin tuntuu olevan paljon äitiyslomasijaisen rekrytointeja, mikä tarkoittaa sitten runsaasti määräaikaisia työsuhteita (sijaisiksi). Eli vanhempainvapaat osaltaan luovat määräaikaisten työntekijöiden tarvetta.

    Tässä on sellainen lieveilmiö, johon törmäsi aikanaan lapseni päiväkodissa Helsingissä: muodostui sijaisuuksien ja virkapaiden ketju. Ensin nuori lastenhoitaja (käytän tässä yleisterminä päiväkodin eri ammattilaisista) haki määräaikaisen sijaisuuden jostain Pääkaupunkiseudulta. Samalla hän haki vakinaista virkaa, mutta sai yleensä määräaikaisuuden ensiksi. Samalla oli haku sijaisuudesta & virasta lähempänä kotipaikkaa. Lopulta yleensä oli vakituinen virka kaukana kotoa ja sieltä virkavapaudella vanhempainvapaasijaisena lähellä kotia olevassa päiväkodissa. Ketju päättyi sitten, kun vakituinen virka oli saatu kätevästä sijainnista – ellei sitten tullut perhesyistä muutettua… Lapseni päiväkodissa vaihtuvuus oli melkoista, yhtä lukuunottamatta vaihtuivat kaikki hoitajat vuosittain tai vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Paholaisen asianajaja voisi kysyä: Onko tämä väärin, että ensiksi työllistyvät parhaat työntekijät? Onko erikoistuminen lastentekoon (tarkoitan nyt sitä, että pienten lasten vanhempia ei palkata) haitaksi kansantaloudelle? Nykytilaahan voitaisiin sanoa optimiksi.

    Olisiko yhteiskunnassa sittenkin jotain muuta asiaan liittyvää vialla, jos työelämä vaatii niin paljon ettei perhe-elämä suju?
    Onko järkevä ratkaisu rahabonus lapsista? Vai pitäisikö työnantajia palkita jostain muista asioista?

    Tämä ehkä vähän sivuaa aiempaa huoltasi vajaakuntoisten tai maahanmuuttajien työllistymisestä.

    Minusta kannattaa kysellä näitä ennakkoluulottomasti. Itsekin pidän tätä tasa-arvoepäkohtana, mutta en ehkä absoluuttisesti vääränä tai kansantalouden haitaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pahisasianajaja:
      Paholaisen asianajaja voisi kysyä: Onko tämä väärin, että ensiksi työllistyvät parhaat työntekijät? Onko erikoistuminen lastentekoon (tarkoitan nyt sitä, että pienten lasten vanhempia ei palkata) haitaksi kansantaloudelle? Nykytilaahan voitaisiin sanoa optimiksi.

      Onhan se epäoptimaalista, kun työnantaja ei voi tarjota työnhakijalle palkkaa, joka vastaisi tämän tuottavuutta, vaan vaihtoehtoina on maksaa liikaa (työnantajan tappio) tai palkata joku vähemmän sopiva.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. En usko, että tuo argumentti toimii kovin hyvin. Ongelmahan (tai ainakin yksi niistä) on, että potentiaalisen vanhemman voi olla vaikeampi löytää työtä jos ennen lapsen hankintaa. Luulisi, että siihen asti kannattaisi työskennellä normaalisti. Tämä vaikuttaa myös ihmisiin, jotka eivät lopulta kuitenkaan saa lasta. Pelkkä riski työnantajan kannalta riittää, ja työnantajahan ei taida edes saada kysyä, aikooko potentiaalinen työntekijä hankkia lapsia lähiaikoina.

      Lisäksi luulisin, että moni vanhempi olisi valmis tekemään töitä, vaikka palkka olisi sen verran pienempi, mikä vastaa työnantajalle tulevaa riskiä. Tällaista alhaisempaa palkkaa ei kuitenkaan niin helposti voi käytännössä käyttää johtuen esteistä, jotka tulevat yhdenvertaisuuslainsäädännöstä, ihmisten psykologiasta sekä institutionaalisista rajoitteista. Jos vaihtoehtona on työttömyys, on se silti yhteiskunnalle hyvinvointitappiota (vaikkakin ehkä pienempi tappio kuin vaikka sinkun työttömyys, mutta tappio silti).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olen nähnyt useita tutkimuksia, yhden jopa Suomesta, joiden mukaan työnantajat suosivat naisia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti naisvaltaisilla aloilla suositaan naisia (miesvaltaislla aloilla ei suosittu kumpaakaan sukupuolta). Mittareina on käytetty muun muassa haastattluihin kutsumista. Nuorten naisten on selvästi helpompi löytää työtä, samoin keksi-ikäisten ja lähellä eläkeikää olevien naisten. Voi olla, että juuri lastentekoiässä työnantajat syrjivät naisia, mutta en kauheasti ihmettelisi, jos sekin olettamus osoittautuisi vääräksi. Niin moni naisasiakysymys kun tuppaa perustumaan huuhaalle tarkemmin tutkittaessa (perheväkivalta, palkkasyrjintä, syrjintä opiskelussa, huonompi terveydenhuolto ym).

    En nyt väitä tietäväni lopullista totuutta tästäkään asiasta, mutta hyvähän se on tietää, että isossa maailmassa on sellaistakin huolta alkanut nousta keskusteluun, että mitäs nyt sitten kun nuoret miehet eivät löydä töitä (ja naiset eivät tee samalla antaumuksella hommia kuin heitä edeltäneet miehet). Kukas ne eläkkeet sitten maksaa ja vankilat, hoitolaitokset sun muut rahoittaa? Suomesshan tästä ei tietenkään keskustella eikä tulla keskustelemaan. Onhan Suomi tasa-arvon mallimaa, jossa sorretaan toki naisia mutta vähän vähemmän kuin muualla. 😀

    Työnantajat suosivat luontevasti naisia monissa hommissa, koska heitä pidetään tunnollisempina, joustavampina, (asiakas)ystävällisempinä, paremmin koulutettuina (mitä he taitavat jo tosiaan olla) ja mitä kaikkea stereotypiaan nyt kuuluu. Ja sitten on tietty vielä kova hinku korvata mad menit naisilla ja parantaa maailmaa tasa-arvoisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “Esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme ”Lisää matalapalkkatyötä” tällaista könttäsummakorvausta. Sen tasoksi esitimme , että tuo korvaus olisi 5 000 euroa/raskaus. Olimme arvioineet, että todellinen kustannus olisi selvästi tätä suurempi, mutta päätimme olla realisteja ja esitimme vaatimattomampaa summaa. Ei olisi kannattanut, sillä hallitus puolitti tämänkin ja esitti 2 500 euroa, minkä eduskunta hyväksyikin. Se oli selvästi liian pieni, koska nuorten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu.”

    Törmäsin tuohon könttäkorvausasiaan taannoin erään tutun raskauden yhteydessä. Se oli yllättävän hankala asia reaalielämässä. Tuolla tutulla oli äitiysvapaille jäädessään kolme työnantajaa. Niistä päätyönantaja sai kai tuon könttäkorvauksen ja kaksi ei saanut mitään. Jos hän olisi tehnyt kolmelle työnantajalle töitä esim. 15 viikossa kullekin, kukaan työnantajista ei olisi saanut tuota könttäkorvausta, koska sen saadakseen pitää työsuhteen olla vähintään 80 % alan yleisestä työajasta kokoaikaisilla työntekijöillä. Nuorten naisten työajat ovat yksittäisillä työnantajilla aika usein alle 80 % alan yleisestä työajasta. Niissä tapauksissa työnantaja ei saa sitä 2500 euron korvausta lainkaan. Kuten ei niissäkään tapauksista, joissa työnantaja ei hae korvausta joko siksi, ettei viitsi haun työläyden takia käyttää sellaiseen aikaan tai jos työnantaja haluaa vältellä yhteiskunnan tukia (sellaisiakin työnantajia on), tai jos työnantaja on esim. pienyritys, joka ei ole perillä tällaisista korvausasioista, eikä tietämättömyyttään hae tukea.

    2500 euron perhevapaakorvausta on vuonna 2018 maksettu tammi-marraskuussa 16 165:stä raskaudesta. Joulukuun luvut mukaan lukien koko vuoden saldo voi olla esim. noin 17 500. Lapsia syntyy vuonna 2018 vähän alle 50 000. Raskauksista siis selvä enemmistö on sellaisia, ettei tuota 2500 euron korvausta makseta kenellekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Olen rekrytoinut monia ihmisiä firmoille joissa olen ollut töissä ja myöhemmin omaan yritykseeni. Kokemusta rekrytoinneista on yli 30 vuoden ajalta. En ole kyllä käsi sydämmellä koskaan syrjinyt nuoria naisia. En ole myöskään huomannut kenenkään muunkaan tekevän sitä, tai kenenkään painostaneen siihen, tai edes maininneeen miesten tai vanhempien naisten olevan parempi valinta. Mielestäni ei ole itsestään selvää, että nuoria naisia syrjitään työhönotossa, vaikka oma kokemukseni ei tietenkään ole koko totuus asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Itseänikin kiinnostaisi lähteet tuohon väitteeseen että nuoria naisia syrjitään, varsinkin kun viime vuonna Ruotsissa tehty laaja tutkimus tuli johtopäätökseen että naiset saavat työhakemuksiinsa lähes tismalleen yhtä paljon yhteydenottoja kuin miehet (Bygren, Erlandsson, Gähler 2017). Mihin tilastoihin perustat väitteesi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Voisiko ratkaisua etsiä työeläkemaksuista? Voitaisiin säätää niin, että työeläkemaksut olisivat oleellisesti pienempiä pienten lasten vanhemmilla. Vastaavasti muiden maksuja korotettaisiin, jolloin malli olisi kustannusneutraali. Isien ja äitien alennus voisi olla erilainen. Se voitaisiin sitoa kahteen tekijään. Isien ja äitien käytettyjen vanhempainvapaiden jakosuhde ja sairaan lapsen hoidosta johtuvien poissaolojen jakosuhde. Koko väestön tasolla laskettujen tilastojen perusteella. Kun alennusten jako olisi tilastoperusteista, se muuttuisi automaattisesti samassa suhteessa kuin hoivavastuu.

    Tätä puoltaisi usea asia. Ensinnäkin matala syntyvyys on juuri eläkejärjestelmän ongelma. Siksi se on luonteva väline. Toisekseen se loisi nimenomaan kannusteen palkata pienten lasten äitejä. Äitityön hinta laskisi suoraan, jolloin vähennyksen ollessa riittävän suuri työnantajan usein kannattaisi palkata juuri äitejä. Samalla kannattaisi etsiä malleja yhdistää perhejoustavuus yrityksen tarpeisiin. Malli ei vaatisi mitään erityistä harkintaa tai byrokratiaa. Etu tulisi kaikille työnantajille.

    Tällainen malli ei olisi herkkä kikkailulle. Se tulisi pitkällä aikavälillä juuri niille, jotka jatkavat äidin työsuhdetta. Toki siihen voisi yhdistää könttäpalkkionkin päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Ero näkyy siinä, kuinka paljon nuoria naisia palkataan pätkätyösuhteisiin verrattuna nuoriin miehiin. Se, että nuoria kouluttamattomia miehiä jää työttömäksi, on kokonaan eri asia.

        Mutta eikö tässä ole olemassa tietynlainen muna ja kana-tilanne? Nuoria naisia palkataan varsinkin sosiaalialalla paljon pätkätyösuhteisiin, mutta se johtuu ainakin osittain siitä, että tarjolla on pitkälti äitiyslomasijaisuuksia, koska viranhaltijat ovat tyypillisesti myös nuoria naisia. Kyse ei siis oikeastaan ole siitä, että työnantajat erityisesti sorsivat nuoria naisia ja siksi tarjoavat vain pätkäsopimuksia vaan siitä, että heillä on tarjolla vaan pätkäsopimuksia, koska minkä muunlainen voisi olla lasten päivähoitajan äitiyslomasijaisuus paitsi pätkä?

        Tavallaan nuorten naisten pätkätyöputkien taustalla olevana syynä onkin ennen kaikkea meidän työmarkkinoiden sukupuolittuminen naisten töihin ja miesten töihin ja vieläpä sellaisena, että jokainen sukupolvi edesauttaa putken olemassaoloa, koska vakituisen viran lopulta natsahtaessa biologinen kello huutaa jo aika lujaa ja siirrytään verrattain nopeasti tuottamaan nuoremmille kollegoilleen äitiyslomasijaisuuksia. Jos tämä analyysini on oikein, siinä tapauksessa kulujen tasaaminen työnantajien kesken ei muuta nuorten naisten tilannetta tämän mittarin (nuorten naisten pätkätyösuhteiden määrä) kohdalla juurikaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Ero näkyy siinä, kuinka paljon nuoria naisia palkataan pätkätyösuhteisiin verrattuna nuoriin miehiin. Se, että nuoria kouluttamattomia miehiä jää työttömäksi, on kokonaan eri asia.

        Onko verrattu vertailukelpoisesti?

        Naiset toisaalta tuppaavat työskentelemään aloilla, joilla on ensinnäkin paljon äitiyssijaisuuksia, koska ovat naisvaltaisia. Lisäksi naisten aloilla tehdään paljon pätkähommia, pelkästään yksi keskussairaala generoi tolkuttoman määrän 1-3 päivän työsuhteita, kun käyttävät määräaikaisia parin päivän saikkujen sijaisina.

        Onko näiden alojen sisällä selvä ero miesten ja naisten pätkissä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Jukkis ja Syltty jo ansiokkaasti kommentoivatkin, mutta tiivistetään vielä.

        Jos tilasto on pelkkä könttävertailu pätkätyösuhteista miesten ja naisten väillä, ei voida olla varmoja että kyse on syrjinnästä. Pitäisi etsiä tilasto jossa katsotaan pätkätöiden syitä (esim. äitiysloman sijaisuudet naisvaltaisilla kaupan-, sosiaali- ja terveysaloilla). Naisvaltaisilla aloilla on perinteisesti tehty enemmän pätkätöitä kuin miesvaltaisilla aloilla, koska tuuraajien tarve on ollut suurempi hoitovapaiden takia.

        Ehdottaisin, että ennen kuin tästä tehdään poliittinen asia katsotaan tilastoja uudestaan:

        1) Lasketaan mukaan vain vastentahtoinen pätkätyö.

        2) Selvitetään onko miesten ja naisten pätkätöiden välillä eroa samalla alalla samassa työssä? Onko ero merkittävä?

        3) Jos naisvaltaisilla aloilla pätkätöistä siivotaan hoitovapauksien tuuraukset, näkyykö ero edelleen? Onko ero merkittävä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Könttäsumma toimii varmasti triviaaleissa tilanteissa mutta ongelma muuttuu erilaiseksi jos henkilö olisi tärkeässä osassa yrityksessä. Ongelmana on pelko epävarmuuden lisääntymisestä pitkäksi aikaa: avainhenkilö saattaa lähtee pois ennalta määräämättömäksi ajaksi ja silti on velvollisuus ottaa henkilö takaisin. Tuo on hankalampi tilanne kuin että työntekijä vain lähtisi pois. Tuli mieleen vastaava esimerkki kuin blogautuksessasi irtisanomislaista: palkkaisitko nuorta naista urheilujoukkueen valmentajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Könttäsumma toimii varmasti triviaaleissa tilanteissa mutta ongelma muuttuu erilaiseksi jos henkilö olisi tärkeässä osassa yrityksessä. Ongelmana on pelko epävarmuuden lisääntymisestä pitkäksi aikaa: avainhenkilö saattaa lähtee pois ennalta määräämättömäksi ajaksi ja silti on velvollisuus ottaa henkilö takaisin.

      On tilanteita, joissa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on mahdotonta. Ääri esimerkkinä voisi olla valmentautuminen avaruuslentoon. Ei voi ajatellakaan, että astronauttiohjelmaan valmistautuva menisi kahdeksi vuodeksi äitiyslomalle ja joku kouluttautuisi hänen sijastaan sen aikaa. Vähän tavanomaisempi mutta vastaava esimerkki on tutkimusprojekti. Siinä ei sijainen voi oikein tuurata.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mua kiinnostais myös tuo että onko olemassa joku tilasto, josta nähdään että nuorten naisten mahdollisuudet työllistyä olisivat huonommat kuin ihmisillä keskimäärin tai samanikäisillä miehillä.

    On tietysti selvää, että raskauden mahdollisuus _ceteris paribus_ huonontaa työllistymismahdollisuuksia. Yhtä selvää kuitenkin on, että nuorilla naisilla on yhteiskunnassamme arvostettuja ominaisuuksia, kuten nuoruus ja kauneus, jotka _ceteris paribus_ parantavat työllistymismahdollisuuksia. Nuorilla naisilla lienee myös huomattavasti vähemmän työllistymistä heikentäviä ns. antisosiaalisia taipumuksia kuin miehillä. Näistä syistä en ole yhtään varma että nuorten naisten heikko työllistyminen vs. ihmiset yleisesti tai edes vs. samanikäiset miehet olisi selkeästi nähtävissä tilastoista,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rogue:
      Mua kiinnostais myös tuo että onko olemassa joku tilasto, josta nähdään että nuorten naisten mahdollisuudet työllistyä olisivat huonommat kuin ihmisillä keskimäärin tai samanikäisillä miehillä.

      Jos riskiä voi kompensoida palkalla, niin se voi näkyä yhtäläisinä työllistymismahdollisuuksina, mutta pienempänä palkkauksena.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Naisilla on jo keino estää syrjintä, yhä harvempi synnyttää. Syitä on toki muitakin kuin työnantajan harjoittama syrjintä. Esim kun asunnon koko pienenee ja sen hinta nousee niin omassa perhepiirissä ovaat nuoret vakavasti harkinneet jäävänsä lapsettomiksi.

    Vanhimmalla on kyllä neljä lasta, mutta hän asuu Kepulandiassa, jossa suhtautuminen on .

    USA on hyvä koealausta, ja niinpä työssäkäyvien uranaisten lisääntyminen on lopussa ja valkoisen rodun säilyminen on kotirouvien varassa.Tämä on markkinatalouden luoma ratkaisu, joka leviää tännekin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Nuorten naisten syrjiminen on sikäli erikoista, että nuoret naiset eivät tee lapsia. Alamme jo nyt olla tilanteessa, jossa ensisynnyttäjillä on takanaan kymmenen vuotta työelämässä ja aika tyypillinen pienen lapsen sairauden takia sairauslomaa pitävä on nelikymppinen.

    Naisen euro -keskustelusta tiedämme, että naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä. Voisiko se selittää myös nuorten naisten pätkätyöllistymistä? Onko naisia enemmän myyjinä, siivoojina ja tarjoilijoina, jotka ovat kaikki osa-aikatyöpainotteisia ammatteja ja siten alttiita myös pätkäytymiselle? Eikö julkinen puoli (sairaanhoitajat, sossut, lastentarhanopettajat jne.) ole tunnettu ketjutetuista pätkätyösuhteistaan, vaikka juuri siellä luulisi lakeja kunnioitettavan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Naisten huonompi asema johtuu perheestä eli perheellinen on uhka työnanatajille. Sinkku nainen pärjää hyvin työmarkkinoilla. Se on johtamassa siihen, että perhe perustetaan jos perustetaan varsin aikuisella iällä eli yli 30-vuotiaana tai ei koskaan, koska on opittu elämään yksin ja kumppanin kanssa ei osata elää.

    Toinen ongelma on työaikojen joustamattomuus, työnantaja haluaa vain yksipuolisia joustoja . Se vaikeuttaa perheen ja työn yhteensovittamista

    Lopputulema on, että naisen on vakuutettava, etti pariudu tai ei ainakaan tee lapsia

    Tähän kun lisätään asumisen kalleus ja siitä johtuva asumisen ahtaus ja päälle työsuhteiden epävarmuus niin ei ole ihme jos syntyvyys on romahtanut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha: Naisten huonompi asema johtuu perheestä eli perheellinen on uhka työnanatajille. Sinkku nainen pärjää hyvin työmarkkinoilla.

      Olen lukenut satoja työhakemuksia ja pitänyt useita kymmeniä työhaastatteluita. Koska olen IT-alalla töissä, en ole koskaan nähnyt naisen lähettämää työhakemusta. Naiset yleensä pyydetään haastatteluun tuttujen ja puskaradion kautta. Naiset kun ovat niin harvinaisia tapauksia IT-alan työelämässä asiantuntijatehtävissä. Olen haastatellut urani varrella kahta naista ja useaa kymmentä miestä. Molemmat naiset olisi palkattu, mutta he ehtivät valita toisen työantajan ennenkuin oma työnantajani ehti tehdä työtarjouksen.

      Koskaan tai missään en ole havainnut, että sillä olisi merkitystä oletko perheellinen tai perheetön. En ole myöskään havainnut että sukupuolella olisi väliä, paitsi että jos sattuu olemaan nainen IT-alalla, saa todennäköisesti paljon plussaa sukupuolestaan.

      Liittyen siis otsikkoon, olen aika varma että tilastoissa “naisten syrjiminen” näkyy lopulta lähinnä siinä, että naisvaltaiset alat, kuten hoitoala, tai opetusala, tai kaupan ala, teettävät jatkuvasti muutenkin pätkätöitä. Ja kyseessä ei siis ole mikään kapitalisti-patriarkaatin salaliitto vaan tiettyjen naisvaltaisten alojen luonne, joka vielä korostuu sillä että raskaus ja lasten kanssa kotona oleminen luo osaltaan lisää pätkätöitä.

      Mitä tulee miespuolisiin hoitajiin, oletan että siellä näkyy samanlainen ilmiö kuin miesvaltaisella IT-alalla. Eli jos IT-alalla toivotaan naisia työyhteisöön, niin hoitoalalle toivotaan lisää miehiä. Ja arvelisin että tuo näkyy tilastoissa, IT-alalla naisilla on pidempiä työsuhteita ja sama/parempi palkka kuin miehillä. Hoitoalalla sama voi koskea miehiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TL: Olen lukenut satoja työhakemuksia ja pitänyt useita kymmeniä työhaastatteluita. Koska olen IT-alalla töissä, en ole koskaan nähnyt naisen lähettämää työhakemusta. Naiset yleensä pyydetään haastatteluun tuttujen ja puskaradion kautta. Naiset kun ovat niin harvinaisia tapauksia IT-alan työelämässä asiantuntijatehtävissä. Olen haastatellut urani varrella kahta naista ja useaa kymmentä miestä. Molemmat naiset olisi palkattu, mutta he ehtivät valita toisen työantajan ennenkuin oma työnantajani ehti tehdä työtarjouksen.

        Ihan asiasta toiseen, niin millaisessa IT-firmassa oikein työskentelet jos ei sinne ole hakeutunut naisia juuri ollenkaan? Olen itse ollut 30 vuotta IT-alalla ja naisia on kyllä ollut joka työpaikalla ihan asiantuntijatehtävissäkin.

        Sellainen tuntuma mulla on kuitenkin että kun aloitin itse alalla niin isoissa alan firmoissa oli ennen n 40% naisia, nyt ehkä 30%.

        Se voi johtua siitä että työtehtävien luonne on muuttunut, rutiinitöitä kuten tallennusta on vähemmän kuin ennen koska sellaisia on siirretty pois asiakkaiden ja muiden firmojen tehtäväksi tai pois Suomesta.

        Naiset ovat yleensä valinneet vähemmän nippeliosaamista ja enemmön sosiaalisia taitoja vaativia urapolkuja IT-firmoissa kuten määrittely-, projektipäällikkö-, linjaesimies ja kaupallis-hallinnolliset tehtävät, miehet taas teknologiapainotteisempia tehtäviä koodari-arkkitehti-tuotekehityspäällikkö-johtava konsultti -linjalta.

        Lisäksi tulppana uralle perhe-elämää arvostaville on jatkuva koulutusrumba ja uusien asioiden oppiminen. Ala on amerikkalaistunut aika lailla siihen nähden millaista ennen oli eli töitä pitäisi olla valmis viemään kotiin jos haluaa edistyä urallaan. Lisäksi monet, vaikka olisi osaamista ja kykyä omaksua, ovat kauhistuneena seuranneet miten Nokialle kävi ja siksi karttavat alaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Soininvaara: “On tilanteita, joissa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on mahdotonta”.

    Saako silloin jättää palkkaamatta korkean synnytysriskin naisen tai pitkää hoitovapaata suunnittelevan miehen?

    Parempi tietysti olisi, että palkasta saisi sopia ja valtio maksaisi ansiosidonnaista lapsilisää. Nyt ansiosidonnaisuus on negatiivista: nettosaajat saavat kuusinkertaisen lapsilisän tuissaan, mikä on vääränlainen kannustin kestävyysvajeen näkökulmasta.

    Siihen asti synnyttävän kolmen kuukauden palkka valtiolta työnantajalle ja byrokratia minimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Miksi perusäitiysrahaa ei koroteta reilusti. Silloin nainen voisi hyvin hankkia lapset ennen varsinaista työuraa. Mielellään n 25 vuotiaana. Tällä haavaa perusäitiyspäiväraha on 27,86 e /arkipäivä (ma-la) so. n 700 e/kk.

    Lienee syytä huomauttaa, että kotitalouden ylläpitäminen on peine yrityksen pyörittämiseen verrattavaa työtä. Vaikka tyhmempi ei heti sitä huomaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.