Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Mart­ti Hete­mä­ki on laa­ti­nut var­sin hyvän pape­rin sii­tä, mit­kä teki­jät ovat las­ke­neet syn­ty­vyyt­tä Suo­mes­sa. (Itse pape­riin pää­see uuti­sen lopus­sa ole­vas­ta pdf-lin­kis­tä.)  Kun asi­aa tut­ki­taan talou­del­li­sil­la teki­jöil­lä, mer­kit­tä­väk­si selit­tä­jäk­si pal­jas­tuu nuor­ten mies­ten hei­ken­ty­nyt ase­ma työ­mark­ki­noil­la. Huo­nos­ti kou­lu­tet­tu mies ei saa töi­tä. Nuor­ten mies­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on hei­ken­ty­nyt todel­la pahas­ti. Perä­ti 18 % 25–34 vuo­tias­ta mie­his­tä kuu­luu pie­ni­tu­loi­siin (alle 60 % medi­aa­nis­ta), kun saman ikä­luo­kan nai­sis­ta alle 10 %.

Työ­tön vähän kou­lu­tet­tu mies ei saa nais­ta tai ei tämä aina­kaan tee las­ta hänen kanssaan.

Sel­lai­nen­kin muu­tos on tapah­tu­nut, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut saa­vat enem­män lap­sia kuin vähän kou­lu­te­tut. Ennen oli toi­sin päin.

Mies­ten ja nais­ten kou­lu­tus­ta­so­jen eri­lai­suus näyt­tää ajal­li­ses­ti selit­tä­vän syn­ty­vyy­den las­kua. Kou­lu­te­tul­le nai­sel­le ei kou­lut­ta­ma­ton mies kel­paa isäksi.

On sanot­tu, että nais­ten muut­to kau­pun­kei­hin ja mies­ten jää­mi­nen maal­le selit­täi­si syn­ty­vyy­den las­kua, kos­ka parit eivät koh­taa. Tämän mukaan nais­ten hedel­mäl­li­syy­den pitäi­si las­kea kau­pun­geis­sa, mut­ta se on las­ke­nut vie­lä jyr­kem­min muut­to­tap­pio­maa­kun­nis­sa. Siel­lä­hän nii­tä isä­kan­di­daat­te­ja oli­si tar­jol­la yllin kyl­lin. Tätä pitäi­si vie­lä tut­kia kunnittain.

Hete­mä­ki kes­kit­tyy rapor­tis­saan talou­del­li­ses­ti mitat­ta­vis­sa ole­vin teki­jöi­hin, mikä on toki ymmärrettävää.

Näi­den ohel­la pitäi­si kat­soa mui­ta muutoksia.

Syn­ty­vyy­den las­ku on kiih­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­si­na. Saman aikai­ses­ti kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on pan­nut pääl­le tur­bo­vaih­teen. Jos nuor­ten tule­vai­suu­den unel­ma­na ei ole enää oma­ko­ti­ta­lo pel­lon kes­kel­lä, vaan kak­sio Kal­lios­sa, ei sii­hen unel­maan kuu­lu lap­set­kaan yhtä kiinteästi.

Toi­nen syy liit­tyy uskon­non otteen kir­poa­mi­seen. Abso­luut­ti­si­na lukui­na hedel­mäl­li­syys on las­ke­nut eni­ten Pohjois-Pohjanmaalla.Tämän sel­vit­tä­mi­nen vaa­ti­si kui­ten­kin tar­kem­paa ana­lyyiä ja maa­kun­taa pie­nem­piä havaintoyksiköitä.

77 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa”

  1. Tähän liit­tyy myös (työ)elämän laa­jem­pi muu­tos. Kes­ki­mää­rin ihmi­set halua­vat teh­dä lap­sia sta­bii­liin ympä­ris­töön. Tilan­ne, jos­sa sekä mies että nai­nen ovat jär­ke­vis­sä pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa kol­me­kymm­pi­si­nä on yhä harvinaisempi.

    1. Jan­ne:
      Tähän liit­tyy myös (työ)elämän laa­jem­pi muu­tos. Kes­ki­mää­rin ihmi­set halua­vat teh­dä lap­sia sta­bii­liin ympä­ris­töön. Tilan­ne, jos­sa sekä mies että nai­nen ovat jär­ke­vis­sä pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa kol­me­kymm­pi­si­nä on yhä harvinaisempi. 

      Täl­lä logii­kal­la lap­sia pitäi­si syn­tyä pal­jon euroopassa/japanissa ja vähän afri­kan köy­his­sä maissa.

  2. Fin­ger­po­rin sano­mat: ”Soi­nin­vaa­ra jyräh­tää: Kou­lut­ta­ma­ton mies ei kel­paa isäksi!” 😉

  3. Hete­mä­ki kir­joit­taa näin: “Sääs­tö­kuu­ris­sa maat leik­kaa­vat usein ensin ja eni­ten kan­sain­vä­li­sis­tä panos­tuk­sis­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin nii­den lisää­mis­tä. Esi­mer­kik­si Afri­kan kehi­tys ja väes­tön­kas­vu ovat ilmas­ton­muu­tok­ses­sa iso­ja asioi­ta. Suo­mel­la on täs­sä pal­jon annet­ta­vaa mm. kou­lu­tus­osaa­mi­ses­sa. Se vaa­tii kui­ten­kin pit­kä­jän­teis­tä panos­ta­mis­ta, mikä taas vaa­tii kes­tä­vää jul­kis­ta taloutta.”

    Tuo on kuvot­ta­vaa itse­pe­tos­ta tai tar­koi­tuk­sel­lis­ta har­haan­joh­ta­mis­ta. Tilas­tot ker­to­vat kiis­tat­ta, että ymä­ris­tön­suo­je­lu on tehok­kain­ta siel­lä, mis­sä ei val­mis­te­ta tava­roi­ta itsel­le tai muil­le ja mis­sä ihmi­set ja tava­rat eivät lii­ku. Toi­sel­la nimel­lä sitä nimi­te­tään köyhyydeksi.

    Ympä­ris­tön suo­je­le­mi­sek­si kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä ei tule lisä­tä vaan päin­vas­toin pyr­kiä niuk­kuu­teen ja pai­kal­li­suu­teen. Vih­re­ää kas­vua ei ole ole­mas­sa. On vain hitaam­min tuhoa­vaa kas­vua ja nopeam­min tuhoa­vaa kas­vua, mut­ta vuo­si­sa­to­jen ja ‑tuhan­sien jat­ku­mos­sa talous­kas­vua ja ympä­ris­tön­suo­je­lua ei pys­ty­tä yhdistämään.

    Mik­si nuo­ret teki­si­vät ihmi­siä maa­il­maan, jos­sa kaik­kia kan­nus­te­taan tuke­maan ympä­ris­tö­vi­ha­mie­lis­tä jär­jes­tel­mää ja jos­sa yksi­lön pitäi­si pys­tyä koko ajan parem­paan? Las­ten teke­mi­ses­sä kes­kei­siä motii­vei­ta ovat jat­ku­vuus ja toi­vo. Näis­tä syn­tyy elä­män syvem­pi merkitys. 

    Kun maa­pal­lol­le ei näh­dä tule­vai­suut­ta ja kun jo pel­käs­tään oman elä­män pyö­rit­tä­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa sopeu­tu­mis­ta ja itsen­sä kehit­tä­mis­tä, niin aivan var­mas­ti taka­rai­vos­sa naker­taa hil­jai­nen vies­ti sii­tä, ettei tätä kan­na­ta enää jat­kaa. Ihmi­nen on bio­lo­gi­ses­ti sil­lä taval­la raken­net­tu, että hän vähin­tään tie­dos­ta­mat­to­mas­ti miet­tii jäl­ke­läis­ten­sä resurs­se­ja sel­vi­tä. Nai­set huo­mioi­vat sen jo parinvalinnassa.

    1. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Kun maa­pal­lol­le ei näh­dä tule­vai­suut­ta ja kun jo pel­käs­tään oman elä­män pyö­rit­tä­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa sopeu­tu­mis­ta ja itsen­sä kehit­tä­mis­tä, niin aivan var­mas­ti taka­rai­vos­sa naker­taa hil­jai­nen vies­ti sii­tä, ettei tätä kan­na­ta enää jat­kaa. Ihmi­nen on bio­lo­gi­ses­ti sil­lä taval­la raken­net­tu, että hän vähin­tään tie­dos­ta­mat­to­mas­ti miet­tii jäl­ke­läis­ten­sä resurs­se­ja selvitä.

      Julian Simon on tar­kas­tel­lut ihmis­tä resurs­si­na. Hän on vih­jan­nut että ihmi­nen aina rat­kai­see enem­män ongel­mia kuin luo nii­tä, eikä väes­tön­kas­vus­ta sik­si tar­vit­se olla huo­lis­saan. Hän tie­ten­kin puhuu peh­moi­sia (suu­rem­pi väes­tö ei lisää inno­vaa­tioi­ta lähes­kään samas­sa suh­tees­sa, monia ongel­mia kyllä).

      Yhdes­sä mie­les­sä hän on oikeas­sa: sisa­ruk­set (lue: vel­jet) ovat toi­sil­leen suu­rem­pi resurs­si kuin mitä kes­ki­mää­räi­sen perin­nön jaka­mi­nen resurs­se­ja vähen­tää, eten­kin jos ole­te­taan tule­vai­suu­den ole­van epävakaa.

      Yhden lap­sen rat­kai­sua on tur­ha perus­tel­la tule­vai­suu­den­pe­loil­la. Tavoit­tee­na on olta­va koko klaa­ni pik­ku tset­see­ne­jä tai ei mitään.

  4. Kau­pun­ki vie kor­kean jalos­tusar­von sie­men­pe­ru­nat ja tekee niis­tä pontikkaa.

    Ehkä elä­mä vie­lä voit­taa, kun maa­seu­dun kapi­nal­li­set hävit­tä­vät Hel­sin­gin maan tasal­le ja vie­vät nai­set sin­ne, mis­sä itku ilon hel­mi­nä pisaroi.

  5. Osmo 9.1.2019

    On aivan kiis­ta­ton­ta, että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Yksit­täi­ses­tä tapauk­ses­ta tätä on han­ka­la osoit­taa, mut­ta tilas­tol­li­ses­ti ilmiö näkyy sel­väs­ti. Tämä on vää­rin ja tulee myös kal­liik­si kansantaloudelle.

    Osmo 11.1.2019

    Nuor­ten mies­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on hei­ken­ty­nyt todel­la pahas­ti. Perä­ti 18 % 25–34 vuo­tias­ta mie­his­tä kuu­luu pie­ni­tu­loi­siin (alle 60 % medi­aa­nis­ta) kun saman ikä­luo­kan nai­sis­ta alle 10 %. 

    Mel­ko dra­maat­ti­nen muu­tos tapah­tu­nut siis kah­des­sa päi­väs­sä, voi­si­ko kan­sal­li­sen hätä­ti­lan julis­taa meil­le eikä Mek­si­kon rajalle??!!! 😉

    Noin niin kuin vaka­vam­min puhuen, nämä ilmiöt huu­ta­vat tar­kem­paa ana­lyy­sia. Ne eivät ole irral­li­sia ja toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia asioi­ta, jot­ka kan­nat­taa käsi­tel­lä niin että kes­kus­tel­laan erik­seen toi­men­pi­teis­tä X joil­la kor­ja­taan nais­ten sel­keä “syr­jin­tä” ja erik­seen toi­men­pi­teis­tä Y joil­la kor­ja­taan mies­ten sel­keäs­ti huo­nom­pi “työ­mark­ki­na-ase­ma”.

    1. Se, että nuo­ret mie­het syr­jäy­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Vaik­ka työl­li­syy­sas­tei­ta tar­kas­tel­taes­sa nämä kumoa­vat toi­sen­sa, molem­mat ovat ongel­mia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Se, että nuo­ret mie­het syr­jäy­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Vaik­ka työl­li­syy­sas­tei­ta tar­kas­tel­taes­sa nämä kumoa­vat toi­sen­sa, molem­mat ovat ongel­mia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa. 

        Samaa miel­tä sii­tä, että pitää yrit­tää rat­koa. Mut­ta eri miel­tä sii­tä, että ongel­mat oli­si­vat täy­sin erillisiä. 

        Esi­mer­kik­si nais­kiin­tiöt osaan toi­vot­ta­vis­ta työ­pai­kois­ta tai jon­kin­lai­set rahal­li­set kom­pen­saa­tiot nais­ten palk­kaa­mi­sek­si voi­vat olla perus­tel­tu­ja syr­jin­tä­nä­kö­kul­mas­ta. Mut­ta samal­la ne aivan var­mas­ti vähen­tä­vät nii­den nuor­ten mies­ten kou­lut­tau­tu­mi­sin­toa, jot­ka ovat val­miik­si epä­var­mo­ja kou­lut­tau­tu­mi­sen jär­ke­vyy­des­tä. Vai­ku­tuk­sen etu­merk­ki on aina­kin päi­vän­sel­vä, vai­ku­tuk­sen suu­ruus onkin sit­ten han­ka­lam­pi juttu. 

        Pahaa pel­kään, että rik­ki­näi­sis­tä ja pie­ni­tu­loi­sis­ta taus­tois­ta tule­vil­le, joil­le itse­luot­ta­mus ja sosi­aa­li­nen opis­ke­lu­pää­oma ei tule kotoa, näi­den toi­men­pi­tei­den sig­naa­li­vai­ku­tus ja kää­tei­set insen­tii­vit voi­vat olla yllät­tä­vän iso­ja. Mar­gi­naa­lil­la kun ollaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Se, että nuo­ret mie­het syr­jäy­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Vaik­ka työl­li­syy­sas­tei­ta tar­kas­tel­taes­sa nämä kumoa­vat toi­sen­sa, molem­mat ovat ongel­mia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa.

        Kilt­tien kym­pin tyt­tö­jen ongelma 

        Kuin­ka pal­jon meil­lä kou­lu­te­taan nai­sia teh­tä­viin, jois­ta he eivät sel­viä? On täy­sin eri asia lukea jos­tain yli­opis­ton pen­kil­lä, kuin sovel­taa sitä työ­elä­mäs­sä. Työ­elä­män ei pidä muut­tua, jos muu­tos ei todis­te­tus­ti tuo lisää tehoa, vaan on löy­det­tä­vä parem­min teh­tä­viin sopi­vat kou­lu­tet­ta­vat. Väi­tän että tuos­sa on aina­kin iso osa nais­ten “syr­jin­näs­tä.

  6. Jos mies ei saa töi­tä, ei saa taloa eikä kyke­ne osoit­ta­maan nai­sel­le, että tar­jo­aa tur­van tämän jäl­ke­läi­sil­le. Vih­reät ateis­tit kovas­ti muis­tut­ta­vat, että ihmi­nen on yksi eläin mui­den jou­kos­sa. Pitäi­si ymmär­tää, että eläi­met toi­mi­vat tiet­ty­jen viet­tien­sä varas­sa, ja nyky­tut­ki­muk­sen mukaan vapaa tah­to­kin on kiis­tet­ty. Vie­tit liit­ty­vät yksi­lön sel­viy­ty­mi­seen, jon­ka yhten­sä osa­na on lajin säi­ly­mi­nen eli yksi­lön lisääntyminen.

    Rais­kauk­sia pide­tään sek­su­aa­li­sen aval­lan­käyt­tö­nä, vaik­ka urok­sel­la (myös mie­hel­lä) on suu­rem­pi toden­nä­köi­syys tul­la isäk­si kuin pari­suh­tees­sa elä­väl­lä, jos tar­kas­tel­laan raskauksia/yhdyntä. Nai­nen luon­nos­taan halu­aa hoi­va­ta lap­si­aan ja tie­ten­kin myös saa­da hel­lyyt­tä mie­hel­tään. Nämä ovat kaik­ki ilmiöi­tä, joi­ta voim­me havai­ta kun seu­raam­me mui­den nisäk­käi­den toimintaa.

    Ja sil­ti Vih­reät aja­vat poli­tiik­kaa, joka hei­ken­tää mies­ten mah­dol­li­suut­ta hank­kia koti ja muo­dos­taa sinn­ne per­he. Vih­reät halua­vat lap­set päi­vä­ko­tiin ja rik­koa perin­tei­sen ydin­per­he­mal­lin, vaik­ka se on YK:n las­te­noi­keuk­sien sopi­muk­sen vas­tais­ta. Vih­reät eivät kan­na­ta per­he­ve­ro­tus­ta ja avio­eron tulee olla help­po toi­mi­tus. Abort­ti nyt tie­ten­kin on joka nai­sen oikeus, vaik­ka mie­hen tap­paes­sa pot­kul­la vau­van äidin koh­tuun, kaik­ki tajua­vat että kysees­sä on ilmi­sel­vä rikos.

    Osmo on vie­lä päät­tä­vä hen­ki­lö asun­to­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vis­sä asiois­sa maam­me pää­kau­pun­gis­sa, ja hänen aika­naan asun­to­jen hin­ta­kupla on saa­tu kas­va­tet­tua suu­rem­mak­si kuin 90-luvul­la. Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten mie­hen haa­veil­les­sa per­hea­sun­non hank­ki­mi­ses­ta, esi­mer­kik­si 100 neliö­tä, sii­nä on Sta­dis­sa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun täl­lää 30 vuo­den mak­sua­jal­le, mak­saa velal­li­nen vero­ja 694 euroa kuus­sa mui­den vero­jen (ansio­tu­lo, tupak­ka, alko­ho­li, ben­sa, säh­kö ja tie­ten­kin alv) päälle.

    Onko ihme että Rans­kas­sa Kel­tai­set lii­vit nousi­vat kapinaan?

    1. Ura­koit­si­ja:
      Rais­kauk­sia pide­tään sek­su­aa­li­sen aval­lan­käyt­tö­nä, vaik­ka urok­sel­la (myös mie­hel­lä) on suu­rem­pi toden­nä­köi­syys tul­la isäk­si kuin pari­suh­tees­sa elä­väl­lä, jos tar­kas­tel­laan raskauksia/yhdyntä. Nai­nen luon­nos­taan halu­aa hoi­va­ta lap­si­aan ja tie­ten­kin myös saa­da hel­lyyt­tä mie­hel­tään. Nämä ovat kaik­ki ilmiöi­tä, joi­ta voim­me havai­ta kun seu­raam­me mui­den nisäk­käi­den toimintaa.

      Osmo on vie­lä päät­tä­vä hen­ki­lö asun­to­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vis­sä asiois­sa maam­me pää­kau­pun­gis­sa, ja hänen aika­naan asun­to­jen hin­ta­kupla on saa­tu kas­va­tet­tua suu­rem­mak­si kuin 90-luvul­la. Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten mie­hen haa­veil­les­sa per­hea­sun­non hank­ki­mi­ses­ta, esi­mer­kik­si 100 neliö­tä, sii­nä on Sta­dis­sa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun täl­lää 30 vuo­den mak­sua­jal­le, mak­saa velal­li­nen vero­ja 694 euroa kuus­sa mui­den vero­jen (ansio­tu­lo, tupak­ka, alko­ho­li, ben­sa, säh­kö ja tie­ten­kin alv) päälle.
      Onko ihme että Rans­kas­sa Kel­tai­set lii­vit nousi­vat kapinaan? 

      Mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa oikein elät jos kuvit­te­let että mies­ten muis­sa kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa pitäi­si yksin vas­ta­ta per­heen elät­tä­mi­ses­tä? Ei nai­sel­la­kaan jol­la ei ole työ­his­to­ri­aa eikä vähin­tään amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta ole pari­suh­de- ja lisään­ty­mis­mark­ki­noil­la eri­tyi­sen kor­keal­la osakkeet. 

      80-luvun lopun asun­to­jen hin­ta­kupla oli pahem­pi kuin nykyi­nen kos­ka lai­no­jen korot oli­vat 10% luok­kaa. Sitä eivät kaik­ki tajun­neet kun pis­ti­vät nimen pape­rei­hin. Toi­saal­ta kukaan ei osan­nut ennen vuot­ta 1989 ennus­taa itä­blo­kin ja Neu­vos­to­lii­ton romah­ta­mis­ta niin nopeas­ti kuin se tapahtui. 

      Mitä tar­koi­tat sil­lä että “Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten mie­hen haa­veil­les­sa per­hea­sun­non hank­ki­mi­ses­ta, esi­mer­kik­si 100 neliö­tä, sii­nä on Sta­dis­sa veroa noin 250 000 euroa. “? Mis­tä ne verot muo­dos­tu­vat? Espoos­ta tai Van­taal­ta saa 100 neliön per­hea­sun­non n 30 vuot­ta van­has­ta talos­ta net­to­hin­taan 250.000, varain­siir­to­ve­ro sel­lai­ses­ta on 5000, ensia­sun­non koh­dal­la ilmei­ses­ti vähem­män?. Jos tar­koi­tat että talon raken­ta­mis­pro­ses­sin yhtey­des­sä mak­se­taan veroa, niin mik­si ammat­ti­mai­sen gryn­daus­toi­min­nan pitäi­si olla vero­va­paa­ta? Vai pitäi­si­kö yhdys­kun­nat saa­da raken­taa kuin jot­kut fave­lat ete­läs­sä ja että lap­si­per­heen katon alla asuu myös isovanhemmat/appivanhemmat?

      1. Ura­koi­ti­si­ja valit­taa, että veroa on työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa ja kai­kes­sa muus­sa­kin. Noin puo­let Suo­men BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ura­koi­ti­si­ja valit­taa, että veroa on työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa ja kai­kes­sa muus­sa­kin. Noin puo­let Suo­men BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä. 

        Sii­nä on mitään ihmeel­lis­tä. Jos meil­lä oli­si mata­lam­pi veroas­te (esim per­he­ve­ro­tus) per­heet voi­si­vat elää yhden ihmi­sen pal­kal­la, tai puo­len­tois­ta. Se mah­dol­lis­tai­si että voi­sim­me nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteis­kun­nan eri­tyis­tä suo­jaa yhteis­kun­nan perus­ta­vaa laa­tua ole­va­na tukipylväänä.

        Sen sijaan Vih­reät halu­aa hajot­taa perin­teis­tä per­he­mal­lia aktii­vi­ses­ti (kotiäi­tiys, avio­eron help­po saa­ta­vuus, sosi­aa­li­tuet yh-äideil­le, abor­tit, päi­vä­hoi­don jne).

        Ame­ri­kas­sa kes­kus­tel­laan ihan avoi­mes­ti, mitä ongel­mia perin­tei­sen per­he­mal­lia rapau­tu­mi­nen aiheut­taa (eri­tyi­ses­ti pojil­le). Siel­lä 50 vuo­des­sa isät­tä kas­va­nei­den las­ten mää­rä on nous­sut eri­tyi­ses­ti mus­tien osal­ta monin­ker­tai­ses­ti ja nykyi­sin val­tao­sa mus­tis­ta lap­sis­ta kas­vaa isättä.

        Nämä ovat Vih­reil­le vai­kei­ta asioi­ta hyväk­syä, kos­ka kyl­mä todel­li­suus ei vas­taa kau­nis­ta ihan­net­ta. Sen sijaan että mie­tit­täi­siin asioi­ta kes­ki­luok­kai­nen per­heen kan­nal­ta, aina pitää heit­tää lestadiolais‑, pako­lais- tai rasismi/sovinismi tms kort­ti pöy­tään ja tor­pa­ta jär­ke­vä vuoropuhelu.

        Töis­sä jutel­tiin kah­vi­pöy­däs­sä #MeToo-aihees­ta. Meil­lä on räväk­kiä nai­sia, äite­jä ja vai­mo­ja töis­sä. Yksi tote­si että kaik­ki #MeToo lop­pui kun täyt­ti 45. Ja se oli kuu­lem­ma har­mi. Kaik­ki kol­le­ga­ni, nai­set­kin, räjäh­ti­vät nauruun. 

        Kaik­ki vii­saus ei todel­la­kaan asu vasem­mal­le kal­lel­laan ole­vien nuor­ten kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen kau­pun­ki­lais­ten lap­set­to­mien jour­na­lis­ti-nais­ten päässä.

      3. Ura­koit­si­ja: Sii­nä on mitään ihmeel­lis­tä. Jos meil­lä oli­si mata­lam­pi veroas­te (esim per­he­ve­ro­tus) per­heet voi­si­vat elää yhden ihmi­sen pal­kal­la, tai puo­len­tois­ta. Se mah­dol­lis­tai­si että voi­sim­me nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteis­kun­nan eri­tyis­tä suo­jaa yhteis­kun­nan perus­ta­vaa laa­tua ole­va­na tukipylväänä.

        Sen sijaan Vih­reät halu­aa hajot­taa perin­teis­tä per­he­mal­lia aktii­vi­ses­ti (kotiäi­tiys, avio­eron help­po saa­ta­vuus, sosi­aa­li­tuet yh-äideil­le, abor­tit, päi­vä­hoi­don jne).

        Ame­ri­kas­sa kes­kus­tel­laan ihan avoi­mes­ti, mitä ongel­mia perin­tei­sen per­he­mal­lia rapau­tu­mi­nen aiheut­taa (eri­tyi­ses­ti pojil­le). Siel­lä 50 vuo­des­sa isät­tä kas­va­nei­den las­ten mää­rä on nous­sut eri­tyi­ses­ti mus­tien osal­ta monin­ker­tai­ses­ti ja nykyi­sin val­tao­sa mus­tis­ta lap­sis­ta kas­vaa isättä. 

        Olen samaa miel­tä, että per­hei­den rik­kou­tu­mi­nen on ongel­ma, mut­ta mik­si kotiäi­teys oli­si ainoa vaih­toeh­to ilman isää kas­va­mi­sel­le? Mikä vika on mal­lis­sa, jos­sa molem­mat van­hem­mat käy­vät töis­sä? Tuo Ame­ri­kan jut­tu ei siis sano­nut, että ongel­ma­na siel­lä oli­vat per­heet, jois­sa molem­mat van­hem­mat kävi­vät ansio­työs­sä, vaan ne, jois­sa ei ollut isää lain­kaan. En näe mitään eri­tyis­tä syy­tä, mik­si näi­den pitäi­si liit­tyä miten­kään toi­siin­sa. Onko nii­den välil­lä edes kor­re­laa­tio­ta (eli kah­den töis­sä käy­vän van­hem­man per­heet hajoa­vat useam­min kuin yhden töis­sä käy­vän per­heet) syy­seu­raus­suh­tees­ta nyt puhumattakaan? 

        En ole kuul­lut vih­rei­den poli­tiik­kaeh­do­tuk­sis­ta avio­eron suh­teen, mut­ta sinä voi­sit nyt ker­toa, mil­lai­nen avio­ero­lain­sää­dän­nön sinus­ta pitäi­si olla? Pitäi­si­kö avio­puo­li­sot pakot­taa elä­mään kes­ke­nään, vaik­ka eivät haluai­si? Mitäs sanoit­te “tah­don”, ei sii­tä niin vaan rim­puil­la eroon. Jos ei tätä, niin mitä sitten? 

        Ja miten abort­ti tähän edes liit­tyy? Abort­tioi­keus­han juu­ri aut­taa vält­tä­mään tilan­teet, jois­sa syn­ty­vä lap­si jou­tui­si kas­va­maan ilman isää. Jos ras­kau­den alku­pe­rä on joku yhden illan suh­de, jos­sa kum­man­kaan puo­li­son tar­koi­tus ei ollut perus­taa per­het­tä, niin ilman abort­tioi­keut­ta lop­pu­tu­los on toden­nä­köi­ses­ti ilman isää kas­va­va lapsi. 

        Sosi­aa­li­tuet yh-äideil­le hyväk­syn erään­lai­se­na insen­tii­vi­nä sil­le, että nai­set lap­si­neen eivät ehdoin tah­doin pyris­te­le kiin­ni mie­hes­sä, jos­ta oikeas­ti haluai­si­vat eroon. Ongel­ma tähän on vaan se, että sen pois­ta­mi­sen seu­raa­mus on sit­ten se, että sen lisäk­si, että ero­per­heen lap­set kas­vai­si­vat ilman isää, he kär­si­si­vät vie­lä köy­hyy­des­tä sen päälle.

      4. Samu­li Saa­rel­ma:
        Abort­tioi­keus­han juu­ri aut­taa vält­tä­mään tilan­teet, jois­sa syn­ty­vä lap­si jou­tui­si kas­va­maan ilman isää. Jos ras­kau­den alku­pe­rä on joku yhden illan suh­de, jos­sa kum­man­kaan puo­li­son tar­koi­tus ei ollut perus­taa per­het­tä, niin ilman abort­tioi­keut­ta lop­pu­tu­los on toden­nä­köi­ses­ti ilman isää kas­va­va lapsi. 

        Eihän asia ole ollen­kaan itses­tään­sel­väs­ti noin. Nimit­täin, jos ei oli­si oikeut­ta abort­tiin, niin sil­loin voi­si olla yli­pää­tään vähem­män kuvaa­mia­si suh­tei­ta ja näin ollen näi­tä ras­kauk­sia oli­si vähem­män. On otet­ta­va huo­mioon, että — oli abort­tioi­keut­ta tai ei — vain osa ras­kaa­na ole­vis­ta nai­sis­ta päät­tää teh­dä abortin.

      5. Aika aja­tel­la: Eihän asia ole ollen­kaan itses­tään­sel­väs­ti noin. Nimit­täin, jos ei oli­si oikeut­ta abort­tiin, niin sil­loin voi­si olla yli­pää­tään vähem­män kuvaa­mia­si suh­tei­ta ja näin ollen näi­tä ras­kauk­sia oli­si vähem­män. On otet­ta­va huo­mioon, että — oli abort­tioi­keut­ta tai ei — vain osa ras­kaa­na ole­vis­ta nai­sis­ta päät­tää teh­dä abortin.

        Niil­le, jot­ka eivät mis­sään tilan­tees­sa valit­se abort­tia, abort­tioi­keu­den ole­mas­sao­lol­la ei luon­nol­li­ses­ti ole mitään mer­ki­tys­tä. Niil­le, jot­ka teke­vät sii­nä tilan­tees­sa, kun lap­si jou­tui­si kas­va­maan ilman isää, oikeu­den ole­mas­sao­lo vähen­tää isät­tä kas­va­via lap­sia. Net­to­na se siis vähentää.

      6. Ura­koit­si­ja: Sii­nä on mitään ihmeel­lis­tä. Jos meil­lä oli­si mata­lam­pi veroas­te (esim per­he­ve­ro­tus) per­heet voi­si­vat elää yhden ihmi­sen pal­kal­la, tai puo­len­tois­ta. Se mah­dol­lis­tai­si että voi­sim­me nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteis­kun­nan eri­tyis­tä suo­jaa yhteis­kun­nan perus­ta­vaa laa­tua ole­va­na tukipylväänä. 

        Per­he­ve­ro­tus tai muut vas­taa­vat vero­hel­po­tus­kei­not oli­si­vat var­maan koh­dal­laan jos per­het­tä koh­taa jokin onnet­to­muus, että on pak­ko tul­la toi­meen yhden van­hem­man tuloil­la, esim jos toi­nen van­hem­mis­ta sai­ras­tuu. Täs­tä on henk koh­tais­ta kokemusta. 

        Mut­ta koko­naan ter­vei­den van­hem­pien koh­dal­la ei ole mitään syy­tä hoput­taa äite­jä jää­mään kotiin pit­käk­si aikaa. 

        Skan­di­na­vi­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yksi tuki­pi­la­ri on että mah­dol­li­sim­man moni käy töis­sä. Vaik­ka päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­määm­me on moi­tit­tu kal­liik­si niin se mah­dol­lis­taa kui­ten­kin sen että 4–5 nais­ta pys­tyy ole­maan töis­sä ja tie­naa­maan rahaa kun hei­dän lap­si­aan hoi­taa yksi ammattilainen.
        Agraa­riyh­teis­kun­nas­sa ennen van­haan­kin työi­käi­set emän­nät hoti­vat maa­ti­laa yhdes­sä isän­nän kans­sa, ja iso­äi­dit tai van­hem­mat sisa­suk­set toi­mi­vat päi­vä­hoi­to­tä­tei­nä. Duu­na­ri­per­heis­sä­kin han­kit­tiin las­ten­hoi­toa­pua yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta ennen­kuin oli kun­nal­li­sia päi­vä­ko­te­ja. Ei Suo­mes­sa ollut kos­kaan mitään “koti­rou­va­kult­tuu­ria” ellei sel­lai­se­na pide­tä hyvin lyhyt­tä jak­soa 1950–60 ‑luvul­la jol­loin hyvin toi­meen­tu­le­vien per­hei­den äideil­lä oli varaa jät­täy­tyä pois työelämästä. 

        USA:n ja mui­den maa­no­sien per­he­po­liit­ti­set rat­kai­sut eivät oikein kos­ke­ta meitä. 

        Eri­lai­set lait mitä meil­lä on voi­mas­sa esim per­hei­den vero­tuk­ses­ta, päi­vä­hoi­dos­ta, yh-eduis­ta, abor­tis­ta tai avio­eros­ta on jo sää­det­ty 1970–80-luvulla, aika­na jol­loin Vih­reäl­lä Lii­tol­la on ollut vain pari has­sua kansanedustajaa.

      7. Ura­koit­si­ja: Sii­nä on mitään ihmeel­lis­tä. Jos meil­lä oli­si mata­lam­pi veroas­te (esim per­he­ve­ro­tus) per­heet voi­si­vat elää yhden ihmi­sen pal­kal­la, tai puo­len­tois­ta. Se mah­dol­lis­tai­si että voi­sim­me nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteis­kun­nan eri­tyis­tä suo­jaa yhteis­kun­nan perus­ta­vaa laa­tua ole­va­na tukipylväänä.

        En tie­dä, miten syn­ty­vyys Suo­mes­sa saa­tai­siin nousuun, mut­ta olen vakuut­tu­nut sii­tä, että ei aina­kaan Ura­koit­si­jan kei­noil­la. Per­he­ve­ro­tus tar­koit­taa vähem­män vero­ja niil­le per­heil­le, jois­sa vain yksi van­hem­mis­ta käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta lähes kai­kil­le niil­le per­heil­le, jois­sa molem­mat van­hem­mat käy­vät töis­sä. Eivät suo­ma­lai­set kou­lu­te­tut nai­set halua jää­dä vuo­si­kausik­si kotiin hoi­ta­maan kotia ja lap­sia. Per­he­ve­ro­tus tar­koit­tai­si kui­ten­kin sitä, että vähem­män ansait­se­van puo­li­son ei mones­ti­kaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen pal­kas­taan meni­si käy­tän­nös­sä veroa parem­min ansait­se­van puo­li­son mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­tin mukaisesti.

      8. Kepa:

        En tie­dä, miten syn­ty­vyys Suo­mes­sa saa­tai­siin nousuun, mut­ta olen vakuut­tu­nut sii­tä, että ei aina­kaan Ura­koit­si­jan kei­noil­la. Per­he­ve­ro­tus tar­koit­taa vähem­män vero­ja niil­le per­heil­le, jois­sa vain yksi van­hem­mis­ta käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta lähes kai­kil­le niil­le per­heil­le, jois­sa molem­mat van­hem­mat käy­vät töis­sä. Eivät suo­ma­lai­set kou­lu­te­tut nai­set halua jää­dä vuo­si­kausik­si kotiin hoi­ta­maan kotia ja lap­sia. Per­he­ve­ro­tus tar­koit­tai­si kui­ten­kin sitä, että vähem­män ansait­se­van puo­li­son ei mones­ti­kaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen pal­kas­taan meni­si käy­tän­nös­sä veroa parem­min ansait­se­van puo­li­son mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­tin mukaisesti.

        Per­he­ve­ro­tus­mal­le­ja monen­lai­sia. On sekä nii­tä per­he­ve­ro­tus­mal­le­ja, jot­ka auto­maat­ti­ses­ti jaka­vat tulot per­heen kes­ken että nii­tä, jois­sa jako teh­dään vain, jos per­he itse sitä vaa­tii, tai jois­sa on rajoit­tei­ta tulo­jen jaol­le. Sii­tä on näyt­töä, että tulo­ja tasaa­va per­he­ve­ro­tus kan­nus­taa vähem­män ansait­se­vaa van­hem­paa viet­tä­mään aikaa enem­män per­heen kans­sa, ja vähen­tä­mään työn­te­koa ver­rat­tu­na nii­hin vero­tus­mal­lei­hin, jois­sa tulo­ja ei tasa­ta puo­li­soi­den kes­ken. Tai­taa olla niin­kin, että Asias­ta voi elä­ke­vai­hees­sa seu­ra­ta ongel­mia, jos myös eläk­kei­tä ei tasa­ta vas­taa­vas­ti kuin vero­tuk­ses­sa. Jos myös eläk­kei­siin teh­dään tasaus­ta, per­he­ve­ro­mal­li voi olla jopa aika­naan elä­ke­läis­ten tuloe­ro­ja tasaa­va. Kan­nus­ti­ne­ro­ja pys­tyy vähen­tä­mään teke­mäl­lä sekoi­tus­mal­le­ja, jois­sa vero­tus on osin hen­ki­lö­koh­tais­ta, ja jos­sa tulo­jen tasaus­ta saa per­heen kes­ken teh­dä vain rajoi­te­tus­ti. Täl­löin ei pää­dy­tä pie­ni­tu­loi­sem­man koh­dal­la niin kor­kei­siin mar­gi­naa­li­ve­roi­hin. Jos esi­mer­kik­si tulo­ja sai­si siir­tää enin­tään 12 000 euroa per vuo­si puo­li­son vero­tuk­seen, ei pää­dyt­täi­si vie­lä kovin kor­kei­siin mar­gi­naa­li­ve­roi­hin, ja lap­si­per­heet voi­si­vat tul­la toi­meen puo­len­tois­ta hen­gen pal­kal­la niin, että toi­nen van­hem­mis­ta voi viet­tää aikaa las­ten kans­sa ilman ulkoi­sia tulonsiirtoja.

        Yksi mie­len­kiin­toi­nen tut­ki­mus­ko­ko­nai­suus syn­ty­vyy­teen liit­tyen ovat Israe­lis­sa teh­dyt tut­ki­muk­set Kib­but­seil­ta. Kib­but­sit ovat sii­tä hyvä tut­ki­mus­koh­de, että etuus­muu­tok­set ovat tapah­tu­neet nii­den sisäl­lä ja ver­tai­lu­ryh­mä­nä niis­sä asu­vien osal­ta on tut­ki­muk­sis­sa voi­tu käyt­tää samas­sa maas­sa asu­via mui­ta nai­sia. Aiem­min Kib­but­seil­la las­ten aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ruo­as­ta, lääk­keis­tä ja ter­vey­den­huol­los­ta läh­tien jaet­tiin yhtei­sön kes­ken, jol­loin yksi­lön kan­nal­ta las­ten kas­va­tus­kus­tan­nuk­set eivät aiheut­ta­neet rajoi­tet­ta las­ten han­kin­nal­le. Yksi­löt antoi­vat tulon­sa pää­osin yhtei­söl­le, joka sit­ten vas­ta­si yhtei­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta. Yksi­lön kan­nal­ta oli jok­seen­kin sama, pal­jon­ko töi­tä itse teki. Sit­tem­min toi­min­ta­ta­paa on muu­tet­tu, ja mones­sa Kib­but­sis­sa las­ten kas­va­tuk­sen kus­tan­nuk­set on pri­va­ti­soi­tu, jol­loin ne koh­dis­tu­vat nyky­ään monel­ta osin suo­raan van­hem­mil­le. Alla lin­ki­te­tyn tut­ki­muk­sen mukaan tapah­tu­nut talou­del­li­nen muu­tos joh­ti 0,65:n las­kuun Kib­but­seil­la asu­vien nuor­ten nais­ten hedelmällisyysluvuissa.
        https://academic.oup.com/ej/article/126/597/2038/5077960

        Jos­kus syn­ty­vyys­kes­kus­te­luis­sa esi­te­tään, että ei kukaan lap­sia rahan takia tee, esit­täen, että talou­del­li­sil­la asioil­la ei oli­si vai­ku­tus­ta las­ten han­kin­taan. Mut­ta talou­del­li­sil­la teki­jöil­lä näyt­täi­si ole­van kyl­lä sil­ti mer­ki­tys­tä syn­ty­vyy­den kannalta.

      9. Kepa: En tie­dä, miten syn­ty­vyys Suo­mes­sa saa­tai­siin nousuun, mut­ta olen vakuut­tu­nut sii­tä, että ei aina­kaan Ura­koit­si­jan kei­noil­la. Per­he­ve­ro­tus tar­koit­taa vähem­män vero­ja niil­le per­heil­le, jois­sa vain yksi van­hem­mis­ta käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta lähes kai­kil­le niil­le per­heil­le, jois­sa molem­mat van­hem­mat käy­vät töissä.

        Niin, eli keven­täi­si vero­tus­ta per­heil­le, jois­sa toi­nen van­hem­mis­ta jää kotiin lap­sia hoi­ta­maan ja kiris­täi­si vero­tus­ta per­heil­le, jois­sa ei teh­dä lap­sia. Hmm, kyl­lä tuo uudis­tus minus­ta vei­si tilan­net­ta sii­hen suun­taan, että las­ten teke­mi­nen tuli­si talou­del­li­ses­ti kannattavammaksi. 

        Kepa: Eivät suo­ma­lai­set kou­lu­te­tut nai­set halua jää­dä vuo­si­kausik­si kotiin hoi­ta­maan kotia ja lapsia. 

        Ensin­nä­kin, onko tämä tut­kit­tua tie­toa? Toi­sek­si, eivät kou­lu­te­tut nai­set ole ainoi­ta, jot­ka lap­sia teke­vät. Ura­koit­si­jan ehdot­ta­ma uudis­tus aut­tai­si kaik­kein eni­ten per­hei­tä, jois­sa van­hem­pien tulot ovat epä­ta­sai­ses­ti jaet­tu. Tämä voi­si hyvin olla per­he, jois­sa mies tie­naa pal­jon, mut­ta nai­nen vähän. Täl­lai­ses­sa per­hees­sä las­ten han­kin­ta ehdo­te­tus­sa sys­tee­mis­sä lisään­tyi­si ja lisäk­si se aiheut­tai­si kaik­kein vähi­ten tap­pio­ta koko maan tuo­tan­nol­le, että mata­lan tuot­ta­vuu­den hen­ki­lö oli­si koto­na lap­sia hoi­ta­mas­sa sen sijaan, että lyk­käi­si lap­set päi­vä­hoi­toon ja teki­si sit­ten työ­tä, joka ei kat­tai­si edes sen päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sia (mut­ta on nykyi­ses­sä sys­tee­mis­sä hen­ki­löl­le itsel­le kan­nat­ta­vaa, kos­ka päi­vä­hoi­to on vah­vas­ti subventoitua) . 

        Kepa: Per­he­ve­ro­tus tar­koit­tai­si kui­ten­kin sitä, että vähem­män ansait­se­van puo­li­son ei mones­ti­kaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen pal­kas­taan meni­si käy­tän­nös­sä veroa parem­min ansait­se­van puo­li­son mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­tin mukaisesti.

        Eli siis lep­pois­tet­tai­siin, ihan niin kuin Osmo on tääl­lä kan­nus­ta­nut teke­mään. Ja siis vie­lä niin, että ela­tus ei jäi­si mui­den mak­set­ta­vak­si (kuten on tilan­ne vaik­ka­pa perus­tu­loa käy­tet­täes­sä), vaan ela­tuk­ses­ta huo­leh­ti­si se oma puo­li­so. Ja sil­ti lep­pois­ta­mi­nen tapah­tui­si siel­tä työ­voi­man vähi­ten tuot­ta­vim­mas­ta pääs­tä, mikä tar­koit­tai­si sitä, että koko maan tuo­tan­to ei juu­ri­kaan kärsisi. 

        Minus­ta per­he­ve­ro­tuk­sen puo­les­ta puhuu kaik­kein eni­ten oikeu­de­nu­mai­suus. Per­he on lähes aina pie­nin talous­yk­sik­kö, ei yksi­lö. Per­he jakaa tulot ja menot. Per­he, joka hank­kii vaik­ka­pa 60 000€ brut­to­na, ei ole sen rik­kaam­pi, jos tulot ovat jakaan­tu­neet 50 000€ ja 10 000€ kuin jos ne ovat jakaan­tu­neet 30 000€ hen­keen. Sil­ti nykyi­nen sys­tee­mi on sitä miel­tä, että on oikein, että edel­li­nen per­he mak­saa yhteen­sä enem­män vero­ja kuin jäl­kim­mäi­nen. Joku voi­si selit­tää minul­le tämän sys­tee­min oikeu­den­mu­kai­suu­den per­he­ve­ro­tuk­seen verrattuna.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ura­koi­ti­si­ja valit­taa, että veroa on työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa ja kai­kes­sa muus­sa­kin. Noin puo­let Suo­men BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

        Ei, mut­ta nykyi­ses­sä veroas­tees­sa ei myös­kään ole mitään jär­keä. Vero­tam­me itsem­me hen­gil­tä. Kun yhteis­kun­nan menois­ta rei­lus­ti yli 70 % on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja (kol­mas mer­kit­tä­vä menoe­rä on kou­lu­tus), pitää ymmär­tää, että vain reip­paat sääs­töt SOTE:ssa voi­vat pelas­taa maan.

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ura­koi­ti­si­ja valit­taa, että veroa on työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa ja kai­kes­sa muus­sa­kin. Noin puo­let Suo­men BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

        Jep. Ja tuo­kin pätee vain vuon­na 2019 raken­ne­tun koh­teen hin­taan. 70-luvul­la val­mis­tu­neen asun­non myyn­ti­hin­nas­sa on vain 70-luvun pal­kat ja verot ja kan­ta­kau­pun­gis­sa 20-luvul­la kokoon muu­ra­tun kivi­ta­lon neliö­hin­nas­sa alkaa vero­jen osuus olla jo häviä­vän pieni

  7. Mies­ten ja nais­ten kou­lu­tus­ta­so­jen eri­lai­suus näyt­tää ajal­li­ses­ti selit­tä­vän syn­ty­vyy­den las­kua. Kou­lu­te­tul­le nai­sel­le ei kou­lut­ta­ma­ton mies kel­paa isäksi.”

    Ajal­li­nen yhteys ei rii­tä seli­tyk­sek­si — kor­re­laa­tios­ta ei suo­raan seu­raa kausa­li­teet­tia. Asia pitäi­si tut­kia erik­seen, ja sen tut­ki­mi­nen ei ole ihan help­poa — koe­jär­jes­te­lyn kek­si­mi­nen vaa­tii aika pal­jon kek­se­liäi­syyt­tä. Hete­mä­ki on jo pit­kään pitä­nyt tätä asi­aa yllä, eikä aina­kaan minul­le ole oiken sel­vil­lä, että miksi.

    Nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen ja kou­lu­tus­ta­son las­ku on jo itses­sään iso yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jol­le pitäi­si teh­dä jotain. Se on myös (tut­ki­joi­den mukaan) seu­raus­ta kou­lu­tus­po­liit­ti­sis­ta valin­nois­ta, joi­ta on teh­ty koko 2000-luvun ajan. Syn­ty­vyy­den ja kou­lu­tus­ta­son tut­ki­mi­seen käy­tet­tä­vät resurs­sit kan­nat­tai­si käyt­tää pikem­min­kin sen tut­ki­mi­seen, mil­lä kei­noin nuor­ten mies­ten (ja nais­ten) kou­lus­ta putoa­mis­ta ja syr­jäy­ty­mis­tä saa­tai­siin ehkäistyä.

    1. Juha Lem­met­ti: Nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen ja kou­lu­tus­ta­son las­ku on jo itses­sään iso yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jol­le pitäi­si teh­dä jotain. Se on myös (tut­ki­joi­den mukaan) seu­raus­ta kou­lu­tus­po­liit­ti­sis­ta valin­nois­ta, joi­ta on teh­ty koko 2000-luvun ajan.

      Toi­vot­ta­vas­ti kovin monet eivät pahas­tu seu­raa­vas­ta: Olem­me­ko­han pääs­tä­neet nuo­ret mie­het lii­an hel­pol­la työ­elä­män ulko­puo­lel­le ja pahim­mil­laan syrjäytymään? 

      Aina­kin kau­an sit­ten armei­jan käy­neet muis­ta­vat, että “sota­hul­lu­ja” lukuu­not­ta­mat­ta nuo­ril­la mie­hil­lä oli tai­pu­mus jär­ke­vään lais­kot­te­luun ja vapaa­mat­kus­ta­mi­seen, t.s. ei teh­ty mitään, ellei pak­ko. Jos telt­ta kyl­me­ni luo­tet­tiin, että joku muu pis­tää pui­ta kami­naan. Itseoh­jau­tu­vuus oli sel­ke­ää. Nykyi­sin arvos­tet­tua “posi­tii­vis­ta” itseoh­jau­tu­vuut­ta ei oltu vie­lä keksitty. 

      Kou­lu­te­tuil­la ihmi­sil­lä jär­ke­vä lais­kot­te­lu on mones­ti erin­omai­sen tär­ke­ää: Miten näis­sä hom­mis­ta pää­si­sin itse ja muut hel­pom­mal­la? Rat­kai­su­ja yleen­sä löytyy.

    2. Juha Lem­met­ti: Nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen ja kou­lu­tus­ta­son las­ku on jo itses­sään iso yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jol­le pitäi­si teh­dä jotain. Se on myös (tut­ki­joi­den mukaan) seu­raus­ta kou­lu­tus­po­liit­ti­sis­ta valin­nois­ta, joi­ta on teh­ty koko 2000-luvun ajan.

      Toi­vot­ta­vas­ti kovin monet eivät pahas­tu seu­raa­vas­ta: Olem­me­ko­han pääs­tä­neet nuo­ret mie­het lii­an hel­pol­la työ­elä­män ulko­puo­lel­le ja pahim­mil­laan syrjäytymään? 

      Aina­kin kau­an sit­ten armei­jan käy­neet muis­ta­vat, että “sota­hul­lu­ja” lukuu­not­ta­mat­ta nuo­ril­la mie­hil­lä oli tai­pu­mus jär­ke­vään lais­kot­te­luun ja vapaa­mat­kus­ta­mi­seen, t.s. ei teh­ty mitään, ellei pak­ko. Jos telt­ta kyl­me­ni luo­tet­tiin, että joku muu pis­tää pui­ta kami­naan. Itseoh­jau­tu­vuus oli sel­ke­ää. Nykyi­sin arvos­tet­tua “posi­tii­vis­ta” itseoh­jau­tu­vuut­ta ei oltu vie­lä keksitty. 

      Kou­lu­te­tuil­la ihmi­sil­lä jär­ke­vä lais­kot­te­lu on mones­ti erin­omai­sen tär­ke­ää: Miten näis­sä hom­mis­ta pää­si­sin itse ja muut hel­pom­mal­la? Rat­kai­su­ja yleen­sä löytyy.

  8. Les­ta­dio­lai­suus­se­li­tys ei kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua, vaik­ka Poh­jois-Poh­jan­maan luvut oli­si­vat­kin ok.

    1) Les­ta­dio­lais­ten muut­to­lii­ke Poh­jois-Poh­jan­maal­ta ete­lään on vähin­tään­kin yhtä voi­ma­kas­ta kuin muul­la­kin väes­töl­lä. Eri­tyi­ses­ti lisään­ty­mi­si­käi­set ovat muut­ta­neet pal­jol­ti Tam­pe­reen seu­dul­le ja Uudel­le­maal­le. Demo­gra­fia­muu­tos läh­tö­alu­eel­la on ilmei­nen (Kinnula/Kivijärvi oli­si­vat lois­toe­si­merk­ke­jä, jos joku halu­aa kat­sel­la tilastoja).

    2) Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan syn­ty­vyys on pie­nen­ty­nyt kai­kis­ta vähi­ten 4+-kokoisissa perheissä.

    3) Les­ta­dio­lais­ten per­hei­den lap­set käy­vät liik­keen kir­kon jär­jes­tä­mis­sä rip­pi­kou­luis­sa. Irtau­tu­mi­nen (hyvin yleis­tä) liik­kees­tä tapah­tuu lähes aina vas­ta tämän iän jäl­keen var­hai­sai­kui­suu­des­sa. Ripi­kou­lu­ti­las­to­jen mukaan rip­pi­kou­lu­lais­ten mää­rä on kas­va­nut jat­ku­vas­ti (2000: 1900, 2017:2500) eli 2002 les­ta­dio­lai­siin per­hei­siin syn­ty­nei­tä on noin 2500. Täs­tä saam­me suu­ruus­luo­kan. Kun syn­ty­vyys on nyt las­ke­nut vuo­si­kym­me­nen noin 1000 las­ta vuo­des­sa. Jos ajat­te­li­sim­me, että vaik­ka­pa 20% las­kus­ta selit­tyi­si les­ta­dio­lais­ten las­ten vähen­ty­mi­sel­lä, niin se tar­kot­tai­si, että vuo­si­kym­me­nes­sä les­ta­dio­lais­ten las­ten luku­mää­rän oli­si pitä­nyt las­kea 2500->500. Näin ei todel­la­kaan ole käynyt.

    Itse olen poh­ti­nut yhtä ilmiö­tä. Hel­sin­gis­sä koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on hyvin pie­ni 1,19 (koko maa noin 1,5). Kun lisään­ty­mi­si­käi­set muut­ta­vat ene­ne­vis­sä mää­rin pk-seu­dul­le, muut­tuu­ko hei­dän las­ten­saan­tipre­fe­rens­sin­sä alu­een mukai­sik­si? Eli oli­si­ko sama per­he saa­nut Toi­ja­las­sa kak­si las­ta, kun Hel­sin­gis­sä vain yhden?

    1. Masa: Les­ta­dio­lai­suus­se­li­tys ei kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua, vaik­ka Poh­jois-Poh­jan­maan luvut oli­si­vat­kin ok.

      En myös­kään näe, että les­ta­dio­lai­suu­den ote on oleel­li­ses­ti lip­su­nut uskon­nol­li­ses­sa mie­les­sä. Tek­no­lo­gia­vi­han osal­ta se on kui­ten­kin luis­ta­nut. Tun­te­ma­ni “alan” senio­rit puo­lik­si tosis­saan valit­te­le­vat, että ennen ei saa­nut (eikä saa vie­lä­kään?) TV:tä eikä elo­ku­via kat­soa, mut­ta nyt nuo­ril­le on sal­lit­tu äly­kän­ny­kät, table­tit ja tie­to­ko­neet. Iltai­sin kiin­nos­ta­vat muut­kin asiat, kuin nuk­ku­maan meno. 

      Saman­lai­sia ilmiöi­tä tai­taa esiin­tyä myös surut­to­mien keskuudessa.

      1. Tapio: Tek­no­lo­gia­vi­han osal­ta se on kui­ten­kin luis­ta­nut. Tun­te­ma­ni “alan” senio­rit puo­lik­si tosis­saan valit­te­le­vat, että ennen ei saa­nut (eikä saa vie­lä­kään?) TV:tä eikä elo­ku­via kat­soa, mut­ta nyt nuo­ril­le on sal­lit­tu äly­kän­ny­kät, table­tit ja tie­to­ko­neet. Iltai­sin kiin­nos­ta­vat muut­kin asiat, kuin nuk­ku­maan meno. 

        Oma havain­to­ni on, että les­ta­dio­lai­set ovat aika usein tek­no­lo­gian käy­tös­sä ennem­min var­hai­sia omak­su­jia kuin hitai­ta. Poik­keuk­se­na täs­tä ovat eräät jouk­ko­vies­ti­met (mm. tele­vi­sio), jot­ka on erik­seen ope­tuk­ses­sa vuo­sien ajan tor­jut­tu. En oli­si yhtään yllät­ty­nyt, jos esi­mer­kik­si tut­kit­taes­sa säh­kö­au­to­jen leviä­mis­tä todet­tai­siin, että poh­jois-Suo­mes­sa säh­kö­au­ton osta­vis­ta on les­ta­dio­lai­sil­la isom­pi osuus kuin mikä hei­dän osuu­ten­sa on pai­kal­li­ses­sa väes­tös­sä. Aika moni les­ta­dio­lai­nen työs­ken­te­lee tek­nii­kan alal­la. Esi­mer­kik­si Oulun tek­no­lo­giay­ri­tyk­sis­sä les­ta­dio­lai­sia taus­to­ja löy­tyy kai aika mones­ta yri­tyk­ses­tä. Tele­vi­sio oli aikoi­naan help­po kiel­tää sii­nä mie­les­sä, että se ohjel­ma­tuo­tan­toi­neen tuli liik­keen ulko­puo­lel­ta, mut­ta moni les­ta­dio­lai­nen on ollut kehit­tä­mäs­sä kän­ny­köi­tä ja nii­den sovel­luk­sia ja on töis­sä kän­ny­köi­hin liit­ty­vis­sä yri­tyk­sis­sä. Äly­pu­he­li­met ovat ylei­ses­ti käy­tös­sä lestadiolaisilla.

        Äly­kän­ny­köi­hin liit­tyy myös sel­lai­nen eri­koi­nen yksi­tyis­koh­ta, että vaik­ka esi­mer­kik­si lute­ri­lai­ses­sa kir­kos­sa ylei­ses­ti ottaen säh­köi­set vir­si­kir­jat ovat levin­neet hitaas­ti, ja lau­lut lau­le­taan pää­asias­sa pape­ri­sis­ta kir­jois­ta, les­ta­dio­lais­ten paris­sa säh­köi­set lau­lu­kir­jo­jen kän­nyk­kä­so­vel­luk­set levi­si­vät laa­jaan käyt­töön jo vuo­sia sit­ten: https://yle.fi/uutiset/3–7555800

      2. Tapio: mut­ta nyt nuo­ril­le on sal­lit­tu äly­kän­ny­kät, table­tit ja tietokoneet. 

        Mus­ta tun­tuu, että nyky­tek­niik­ka tar­jo­si tuos­sa käte­vän tavan pääs­tä eroon höl­mös­tä ja hier­tä­väs­tä opin­kap­pa­lees­ta, mitä ei tie­ten­kään para­ne usko­nyh­tei­sös­sä sanoa ääneen. Nuo­ret kat­so­vat TV-ohjel­mat muil­ta ruu­duil­ta kuin tele­vi­sios­ta, ja niin teke­vät monet van­hem­mat­kin. Itse olen ohit­ta­nut nel­jän kym­pin, enkä ole kat­so­nut tele­vi­sio­ta digi­ta­li­soi­mi­sen jäl­keen, eli yli kym­me­neen vuo­teen. Tele­vi­sio-ohjel­mia kyl­lä paljonkin.

        Sinän­sä hen­ki­sen hyvin­voin­nin puo­les­ta oli­si kyl­lä­kin var­maan ollut vii­saam­paa luo­pua tv-kiel­los­ta ja vaih­taa some-kieltoon.

        Mikä mah­taa olla sosi­aa­li­sen median vai­ku­tus hedel­mäl­li­syy­teen? Epäi­le­mät­tä moni­ta­hoi­nen kysy­mys, mut­ta olen tosis­sa­ni. Nuor­ten mie­len­ter­vey­teen sen vai­ku­tus on liki yksi­se­lit­tei­ses­ti nega­tii­vi­nen, ihan tut­ki­mus­ten­kin mukaan. Some on muut­ta­nut tämän het­ken tei­ni­su­ku­pol­ven elä­män, suku­puo­li­suus mukaan­luet­tu­na, perusteellisesti.

      3. Mik­ko H:

        Sinän­sä hen­ki­sen hyvin­voin­nin puo­les­ta oli­si kyl­lä­kin var­maan ollut vii­saam­paa luo­pua tv-kiel­los­ta ja vaih­taa some-kieltoon. 

        Mun ymmär­tääk­se­ni les­ta­dio­lai­set kiel­tä­vät telk­ka­rin sen ohjel­mien takia. Samas­ta syys­tä jul­ki­ses­sa levi­tyk­ses­sä ole­vat elo­ku­vat, teat­te­ri- ja oop­pe­ra­näy­tel­mät, rock-musiik­ki, tans­si­mi­nen ja alko­ho­li on kiel­let­ty. Olen jos­sain luke­nut että Ruot­sin puo­len les­ta­dio­lai­sil­ta oli­si jopa ver­hot ikku­nois­sa kielletty!
        Net­ti ehkä sal­li­taan sik­si että lah­kon jäse­niä ohja­taan kat­so­maan “sopi­via” ohjel­mia netis­tä. Sopi­mat­to­mat ovat edel­leen pannassa.
        Sit­ten on eri jut­tu että toi­set viis vei­saa­vat kiel­lois­ta, ja pelo­te jou­tua “hoi­to­ko­kouk­siin” toi­mii lähin­nä lah­kon hei­koim­mas­sa ase­mas­sa oleviin.

      4. R.Silfverberg: Olen jos­sain luke­nut että Ruot­sin puo­len les­ta­dio­lai­sil­ta oli­si jopa ver­hot ikku­nois­sa kielletty!

        Ruot­sa­lai­set eivät käy­tä ver­ho­ja, joten epäi­len tie­don todenperäisyyttä.

        Ver­ho­ja ei ole lähes kel­lään. Tai jos on, ne pide­tään yleen­sä sivuilla.

        Sama näky tois­tuu mis­sä tahan­sa Tuk­hol­man kau­pun­kia­lu­eel­la kävel­les­sä: rivi toi­sen­sa jäl­keen suo­jat­to­mia ikku­noi­ta. Kun Suo­mes­ta tuli tut­tu­ja käy­mään, tämä oli yksi ensim­mäi­sis­tä asiois­ta, joi­ta he ihmet­te­li­vät: mis­sä ver­hot, mis­sä kaihtimet? ”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005950080.html

  9. On sanot­tu, että nais­ten muut­to kau­pun­kei­hin ja mies­ten jää­mi­nen maal­le selit­täi­si syn­ty­vyy­den las­kua, kos­ka parit eivät koh­taa. Tämän mukaan nais­ten hedel­mäl­li­syy­den pitäi­si las­kea kau­pun­geis­sa, mut­ta se on las­ke­nut vie­lä jyr­kem­min muut­to­tap­pio­maa­kun­nis­sa. Siel­lä­hän nii­tä isä­kan­di­daat­te­ja oli­si tar­jol­la yllin kyl­lin. Tätä pitäi­si vie­lä tut­kia kunnittain.”

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan:

    Vuo­den 2017 syn­ty­vyy­den mukaan eni­ten lap­sia syn­tyi­si Poh­jan­maan maa­kun­nis­sa: Kes­ki-Poh­jan­maal­la kes­ki­mää­rin 1,96 las­ta nais­ta koh­den, Poh­jois-Poh­jan­maal­la 1,83 ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la 1,82. Vähi­ten lap­sia syn­tyi­si Uuden­maan maa­kun­nas­sa, kes­ki­mää­rin 1,38 las­ta nais­ta koh­den, sekä Pir­kan­maal­la ja Var­si­nais-Suo­mes­sa, molem­mis­sa 1,42 las­ta. Syn­ty­vyys ei ollut väes­tön uusiu­tu­mis­ta­son ylä­puo­lel­la yhdes­sä­kään maa­kun­nas­sa vuon­na 2017.

    Syn­ty­vyys nousi maa­kun­nis­ta ainoas­taan Kan­ta-Hämees­sä, jos­sa se kas­voi 1,59 lap­ses­ta 1,61 lap­seen eli 1,5 pro­sent­tia. Syn­ty­vyys ale­ni edel­lis­vuo­des­ta yli 10 pro­sent­tia kol­mes­sa maa­kun­nas­sa: Kai­nuus­sa 11,0 pro­sent­tia, Kymen­laak­sos­sa 10,7 pro­sent­tia ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa 10,5 prosenttia.”
    https://www.stat.fi/til/synt/2017/synt_2017_2018-04–27_tie_001_fi.html

    Uuden­maan sisäl­lä oli iso­ja paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia ero­ja. Hel­sin­gin koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli vuon­na 2017 vain 1,19 ja Van­taan 1,57.

    Syn­ty­vyy­del­tään romah­ta­nei­ta maa­kun­tia ovat nyt olleet siis Kai­nuu, Kymen­laak­so ja Poh­jois-Kar­ja­la. Kaik­kia kol­mea maa­kun­taa yhdis­tää kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi työt­tö­myy­sas­te. Mata­lin syn­ty­vyys Suo­men kun­nis­ta on kui­ten­kin Helsingissä.

  10. Mik­si tätä pide­tään ongel­ma­na? Syn­ty­vyy­den las­ku on Tel­luk­sen ainoa toivo.

    1. Kaik­ki, jopa ympä­ris­tön­suo­je­li­jat halua­vat lopu­ton­ta talouskasvua.

  11. Syn­ty­vyy­den pie­ne­ne­mi­nen ja väes­tön vähe­ne­mi­nen on vain ja ainoas­taan hyvä asian. Niin pitäi­si vähi­tel­len tapah­tua kai­kis­sa val­tiois­sa, jot­ta maa­il­man väki­lu­ku vähi­tel­len kään­tyi­si las­kuun. Maa­il­maan ei vaan sovi aina vaan enem­män ihmisiä. 

    Kos­ka väes­tön vähe­mi­nen on hyvä asia, mut­ta aiheut­taa huol­to­suh­deon­gel­mia etc, meil­lä Suo­mes­sa on nyt hyvä tilai­suus rat­kais­ta ne ja sit­ten myö­hem­min neu­voa mui­ta val­tio­ta tämän väis­tä­mät­tä eteen tule­van ongel­man kanssa.

    1. Mat­ti Kin­nu­nen:
      Syn­ty­vyy­den pie­ne­ne­mi­nen ja väes­tön vähe­ne­mi­nen on vain ja ainoas­taan hyvä asian. Niin pitäi­si vähi­tel­len tapah­tua kai­kis­sa val­tiois­sa, jot­ta maa­il­man väki­lu­ku vähi­tel­len kään­tyi­si laskuun. 

      Suo­mes­sa lap­si­lu­ku on alen­tu­nut mel­ko nopeas­ti vii­me vuo­si­na ja on nyt noin 1,4 lasta/nainen. Vaik­ka alen­tu­mi­nen pysäh­tyi­si tähän, oli­si vuo­sit­tai­sen lap­si­mää­rän puo­liin­tu­mi­sai­ka noin kak­si suku­pol­vea, sano­taan­ko 50 vuot­ta; siis kun nyt lap­sia syn­tyy 50 000 vuo­des­sa, niin vuon­na 2070 lap­sia syn­tyi­si enää 25 000, vuon­na 2120 vain 12 5000 jne. 

      Näin mata­la lap­si­lu­ku joh­taa mel­ko nopeas­ti suku­puut­toon. Miten se sil­loin voi­si olla “hyvä asia”? On myös perin vir­heel­li­nen aja­tus, että kehit­ty­nei­den mai­den väes­töä pie­nen­tä­mäl­lä voi­tai­siin kes­tä­väl­lä taval­la kom­pen­soi­da väes­tön kas­vu kehitysmaissa. 

      Tot­ta on, että Suo­men kan­nat­taa etu­jou­kois­sa kehit­tää sel­lai­sia­kin rat­kai­su­ja huol­to­suh­deon­gel­maan, jot­ka toi­mi­vat myös alhai­sen syn­ty­vyy­den aikoi­na. Mut­ta vie­lä tär­keäm­pää on, että Suo­mes­sa ja muu­al­la kek­si­tään kei­no­ja, joil­la syn­ty­vyyt­tä pys­ty­tään väes­tön tasol­la nos­ta­maan ja las­ke­maan tar­peen mukaan.

      1. Aika aja­tel­la: Näin mata­la lap­si­lu­ku joh­taa mel­ko nopeas­ti sukupuuttoon. 

        No, ei joh­da. 1.4 lasta/nainen (ole­te­taan nyt yksin­ker­tai­suu­den vuok­si lap­si­kuol­lei­suus nol­lak­si) joh­tai­si kym­me­nes­sä suku­pol­ves­sa sii­hen, että väes­tö oli­si men­nyt 3%:in nykyi­ses­tä. Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa tämä tar­koit­tai­si sitä, että maa­pal­lol­la eläi­si 7 mil­jar­din sijaan 200 mil­joo­naa ihmis­tä. Tämä oli­si hyvin kau­ka­na suku­puu­tos­ta. Ja tämä siis kym­me­nen suku­pol­ven eli luok­kaa 300:n vuo­den kulues­sa. On päi­vän­sel­vää, että jos ihmis­kun­taa oikeas­ti uhkai­si suku­puut­to (ja sen ajan ihmi­set haluai­si­vat sen vält­tää), hei­dän oli­si hyvin help­po lisä­tä lap­si­mää­riä. Lisäk­si on hyvin mah­dol­lis­ta, että noin pit­käs­sä ajas­sa ihmis­kun­ta on saa­vut­ta­nut jo kuo­le­mat­to­muu­den (eli van­huu­teen ja sai­rauk­siin kuo­le­mi­nen ja van­he­ne­mi­nen ylei­ses­ti­kin on koko­naan tek­no­lo­gial­la saa­tu pois­tet­tua). Täl­lai­ses­sa maa­il­mas­sa syn­ty­vyy­den pitäi­si kor­va­ta vain väki­val­taan ja onnet­to­muuk­siin kuo­le­vat, jot­ta väki­lu­ku ei laskisi.

        Sum­ma sum­ma­rum, suku­puut­to ei ihmis­kun­taa uhkaa, vaik­ka lap­si­lu­vut kaik­kial­la pai­nui­si­vat niin alas kuin Suo­mes­sa (mihin sii­hen­kin on vie­lä aika lail­la mat­kaa, kes­ki­mää­rin ollaan vie­lä yli kah­den, eli väki­mää­rä kasvaa). 

        Huol­to­suh­deon­gel­ma sen sijaan on toki ole­mas­sa, mut­ta se on ihan eri jut­tu kuin “suku­puut­toon kuoleminen”.

      2. Samu­li Saa­rel­ma: No, ei joh­da. 1.4 lasta/nainen (ole­te­taan nyt yksin­ker­tai­suu­den vuok­si lap­si­kuol­lei­suus nol­lak­si) joh­tai­si kym­me­nes­sä suku­pol­ves­sa sii­hen, että väes­tö oli­si men­nyt 3%:in nykyi­ses­tä. Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa tämä tar­koit­tai­si sitä, että maa­pal­lol­la eläi­si 7 mil­jar­din sijaan 200 mil­joo­naa ihmis­tä. Tämä oli­si hyvin kau­ka­na sukupuutosta. 

        Nyt puhuin toki­kin suo­ma­lais­ten suku­puu­tos­ta. Yksin­ker­tais­tuu­den vuok­si voim­me tar­kas­tel­la suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­vien abso­luut­tis­ta mää­rää ja suh­teel­lis­ta osuut­ta Suo­men väestöstä. 

        Väi­tät, että “oli­si hyvin help­po lisä­tä lap­si­mää­riä”. Jos tämä oli­si tot­ta, niin eikö tämän pitäi­si olla help­poa jo nyt Suo­mes­sa. Jos näin on, niin ker­toi­sit­ko, miten lap­si­mää­rää lisä­tään (hel­pos­ti)?

      3. Suo­men­kie­lis­ten osuus tai­taa olla his­to­rial­li­ses­ta kat­soen aika korkealla.Vuonna 1900 ruot­sin­kie­li­siä oli 13 % ja venä­jän­ki­lei­siä­kin jon­kin ver­ran, Vii­pu­ris­sa puhut­tiin ylei­ses­ti myös Saksaa.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­men­kie­lis­ten osuus tai­taa olla his­to­rial­li­ses­ta kat­soen aika korkealla.Vuonna 1900 ruot­sin­kie­li­siä oli 13 % ja venä­jän­ki­lei­siä­kin jon­kin ver­ran, Vii­pu­ris­sa puhut­tiin ylei­ses­ti myös Saksaa.

        En sanoi­si “aika kor­keal­la”. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan suo­men­kie­li­siä oli noin 93 % vuon­na 1980 mut­ta enää 88 % vuon­na 2017. En meni­si his­to­rias­sa vuo­teen 1900 saak­ka, kos­ka jo vuon­na 1950 ruot­sin­kie­li­siä oli 8 %.

      5. Aika aja­tel­la: Nyt puhuin toki­kin suo­ma­lais­ten suku­puu­tos­ta. Yksin­ker­tais­tuu­den vuok­si voim­me tar­kas­tel­la suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­vien abso­luut­tis­ta mää­rää ja suh­teel­lis­ta osuut­ta Suo­men väestöstä.

        No, eivät suo­ma­lai­set­kaan suku­puut­toon kuo­le. Mitä kie­len säi­ly­mi­seen tulee, niin sii­hen vai­kut­ta­vat pää­osin muut asiat kuin syn­ty­vyys. Seu­raa­van sadan vuo­den sisäl­lä suo­ma­lai­set saat­ta­vat hyvin alkaa käyt­tää vaik­ka englan­tia niin pal­jon, että oma kie­li kuih­tuu koko­naan pois. Toi­saal­ta maa­han saat­taa tul­la pal­jon maa­han­muut­ta­jia, jot­ka omak­su­vat kie­len ja sitä kaut­ta suo­mea puhu­vien mää­rä pysyy kor­kea­na, vaik­ka syn­ty­vien vau­vo­jen mää­rä oli­si­kin matala.

        Ja mikä kie­len säi­ly­mi­ses­sä niin ihmeel­lis­tä on? Onko juu­ri suo­men kie­len säi­ly­mi­sel­lä jokin itsei­sar­vo? Ja lisäk­si kuten Osmo kir­joit­ti, suo­men kie­len ase­ma on täl­lä het­kel­lä pal­jon parem­pi kuin mitä se oli vaik­ka­pa 200 vuot­ta sit­ten. Kie­li oli­si saat­ta­nut koko­naan kado­ta ja kor­vau­tua ruot­sil­la, jos ei oli­si käy­nyt sitä onnen­pot­kua, että Venä­jä val­ta­si koko maan. Ja mitä, jos niin oli­si käy­nyt ja suo­mi oli­si jää­nyt saman­lai­sel­le kurio­si­teet­tias­teel­le kuin iirin kie­li on täl­lä het­kel­lä Irlan­nis­sa, jos­sa sitä kyl­lä osaa isoh­ko osa kan­sas­ta, mut­ta hyvin pie­ni osa puhuu ensim­mäi­se­nä kie­le­nään. Oli­si­ko tämä katastrofi? 

        Aika aja­tel­la: Väi­tät, että “oli­si hyvin help­po lisä­tä lap­si­mää­riä”. Jos tämä oli­si tot­ta, niin eikö tämän pitäi­si olla help­poa jo nyt Suo­mes­sa. Jos näin on, niin ker­toi­sit­ko, miten lap­si­mää­rää lisä­tään (hel­pos­ti)?

        Niin, puhuin tilan­tees­ta, jos­sa ihmis­kun­taa oikeas­ti uhkai­si suku­puut­to. Tämä on aika lail­la eri jut­tu kuin se, että yksi pie­ni kie­li oli­si katoa­mas­sa (joka oli se, mis­tä sinä tun­nuit ole­van huo­lis­sa­si). On aika sel­vää, että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa teh­täi­siin poliit­ti­sia pää­tök­siä, joil­la lap­si­lu­ku kään­net­täi­siin nousuun ja siis kuten kir­joi­tin, sii­nä vai­hees­sa toden­nä­köi­ses­ti kuo­le­mi­nen (ja toden­nä­köi­ses­ti van­he­ne­mi­nen­kin) oli­si saa­tu jo tie­teen kei­noin kuriin, joten suku­puu­ton vält­tä­mi­sek­si ei edes tar­vit­tai­si miten­kään mer­kit­tä­vää kasvua. 

        Nyky-Suo­mes­sa ei lap­si­lu­vun nos­ta­mi­seen ole mitään eri­tyis­tä syy­tä. Väki­lu­ku kas­vaa edel­leen. En ole myös­kään kie­len suh­teen huo­les­tu­nut mata­lan syn­ty­vyy­den suh­teen. Jos kie­len säi­ly­mi­ses­tä on huo­lis­saan, niin uhat sil­le ovat kyl­lä ihan muualla.

  12. Sain itse omat lap­se­ni 1990-luvul­la. Ei sil­loin ollut talou­del­li­ses­ti tai muu­ten­kaan miten­kään parem­pi aika las­ten saa­mi­seen. Sil­ti syn­ty­vyys oli sel­väs­ti nykyis­tä kor­keam­pi. Minul­la­kin oli mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de ja oli­si pitä­nyt kes­kit­tyä väi­tös­kir­jan teke­mi­seen äitiys­lo­mal­la ole­mi­sen sijaan. Sii­tä huo­li­mat­ta sain (täy­sin suun­ni­tel­lus­ti) kak­si las­ta alle 1,5 vuo­den sisäl­lä. Halu saa­da lap­sia oli vain sen ver­ran kova, että se ohit­ti sen, mikä oli­si ollut järkevää.

    Sel­väs­ti­kään nykyi­sil­le vähän alle ja vähän yli kol­mi­kymp­pi­sil­le oman lap­sen saa­mi­nen ei ole yhtä tär­ke­ää kuin mitä se oli samal­le ikä­luo­kal­le vie­lä noin 20–25 vuot­ta sitten.

    1. Kepa:
      Sain itse omat lap­se­ni 1990-luvul­la. Ei sil­loin ollut talou­del­li­ses­ti tai muu­ten­kaan miten­kään parem­pi aika las­ten saamiseen. 

      1990-luvul­la oli mer­kit­tä­väs­ti kol­lek­tii­vi­sem­pi kult­tuu­ri, eikä media paa­san­nut päi­vä toi­sen­sa perään eri­lai­sis­ta uhista.

      Nyky­nuo­ri kat­soo maa­il­maa pal­jon yksi­löl­li­sem­min kuin 1990-luvun nuo­ri. Nyky­nuo­ri pyr­kii sel­viy­ty­mään itse. Hän ei lii­ty ammat­ti­liit­toi­hin tai usko eläk­kei­siin, vaan yrit­tää sijoit­taa myös itse. Hän ei luo­ta jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon vaan ottaa vakuu­tuk­sia. Yleen­sä­kään hän ei luo­ta enää yhteis­kun­taan vaan itseen­sä. Hän ei hae vaki­tuis­ta työ­tä vaan poh­tii yrit­tä­mi­sen mah­dol­li­suut­ta kaik­ki­ne uhki­neen. Hänel­le ei ole enää Suo­mea vas­tuul­li­se­na yksik­kö­nä vaan hänel­le on maa­il­ma eri­lai­si­ne eturyhmineen.

      Samaan aikaan pääl­lem­me rois­ki­taan joka iki­nen päi­vä jos­sain muo­dos­sa ympä­ris­tö­tu­hoa. Nyky­nuo­ren maa­il­ma on sar­ja jos-lausei­ta. Jos mat­kus­tat, maa­il­ma tuhou­tuu. Jos et lope­ta lihan­syön­tiä, maa­il­ma tuhou­tuu. Jos ostat muo­ti­vaat­teen, tuet orjuut­ta. Epäi­le­mät­tä tie­toi­suut­ta oli jo 1990-luvul­la, mut­ta se ei ollut osa elä­vää kult­tuu­ria samal­la taval­la kuin nykyään.

      Suo­ma­lais­nuo­ri pyr­kii elä­mään het­kes­sä ja samal­la varau­tu­maan tule­vai­suu­teen, kos­ka hän ei usko, että yhteis­tä tule­vai­suut­ta on. On vain yksi­löi­den tule­vai­suus, jos­sa ainoas­taan vah­vim­mat pär­jää­vät. Sik­si lap­sia ei tehdä.

      1. Junt­ti­pul­la Savos­ta: 1990-luvul­la oli mer­kit­tä­väs­ti kol­lek­tii­vi­sem­pi kult­tuu­ri, eikä media paa­san­nut päi­vä toi­sen­sa perään eri­lai­sis­ta uhista.

        Nyky­nuo­ri kat­soo maa­il­maa pal­jon yksi­löl­li­sem­min kuin 1990-luvun nuo­ri. Nyky­nuo­ri pyr­kii sel­viy­ty­mään itse. Hän ei lii­ty ammat­ti­liit­toi­hin tai usko eläk­kei­siin, vaan yrit­tää sijoit­taa myös itse. Hän ei luo­ta jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon vaan ottaa vakuu­tuk­sia. Yleen­sä­kään hän ei luo­ta enää yhteis­kun­taan vaan itseen­sä. Hän ei hae vaki­tuis­ta työ­tä vaan poh­tii yrit­tä­mi­sen mah­dol­li­suut­ta kaik­ki­ne uhki­neen. Hänel­le ei ole enää Suo­mea vas­tuul­li­se­na yksik­kö­nä vaan hänel­le on maa­il­ma eri­lai­si­ne eturyhmineen.

        Samaan aikaan pääl­lem­me rois­ki­taan joka iki­nen päi­vä jos­sain muo­dos­sa ympä­ris­tö­tu­hoa. Nyky­nuo­ren maa­il­ma on sar­ja jos-lausei­ta. Jos mat­kus­tat, maa­il­ma tuhou­tuu. Jos et lope­ta lihan­syön­tiä, maa­il­ma tuhou­tuu. Jos ostat muo­ti­vaat­teen, tuet orjuut­ta. Epäi­le­mät­tä tie­toi­suut­ta oli jo 1990-luvul­la, mut­ta se ei ollut osa elä­vää kult­tuu­ria samal­la taval­la kuin nykyään.

        Suo­ma­lais­nuo­ri pyr­kii elä­mään het­kes­sä ja samal­la varau­tu­maan tule­vai­suu­teen, kos­ka hän ei usko, että yhteis­tä tule­vai­suut­ta on. On vain yksi­löi­den tule­vai­suus, jos­sa ainoas­taan vah­vim­mat pär­jää­vät. Sik­si lap­sia ei tehdä.

        1990-luvul­la oli lama. Sil­loin aja­tel­tiin vain että yrit­tää sel­viy­tyä joten­kin. Jot­kut työ­elä­mäs­sä ole­vat nai­set käyt­ti­vät sel­viy­ty­mis­kei­no­naan ras­kaak­si tule­mis­ta kos­ka ras­kai­ta ei saa irti­sa­noa tuo­tan­nol­li­sis­ta syistä.
        Lama jakoi myös suo­ma­lai­set nii­hin joil­la oli lii­kaa vel­kaa esim asun­to­lai­nan muo­dos­sa ja nii­hin jot­ka asui­vat hal­val­la vuokralla.

  13. Käsit­tääk­se­ni myös kou­lu­tet­tu­jen töis­sä­käy­vien mies­ten kou­lu­te­tut vai­mot saa­vat nykyi­sin sel­väs­ti vähem­män lap­sia kuin vie­lä 1990-luvulla.

  14. Eli tela­ket­ju­fe­mi­nis­tit ovat vahin­gol­li­sia yhteiskunnalle?

  15. Syn­ty­vyy­den las­ke­mi­ses­ta on kir­joi­tel­tu aika pal­jon vii­me aikoi­na. Kui­ten­kin kai­kis­ta suu­rin ele­fant­ti huo­nees­sa jäte­tään huo­maa­mat­ta hyvin aktii­vi­ses­ti. On tot­ta että mies­ten ja nais­ten kou­lu­tus­ta­sot eriy­ty­vät, eivät­kä nai­set yleen­sä pre­fe­roi alem­man sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen mie­hiä. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja jo kom­men­toi­kin, että mitä lähem­mäs Kal­lion puna­vih­re­ää kuplaa tul­laan, niin sitä pie­nem­pää on syntyvyys.

    Kaik­kein suu­rin ero on kult­tuu­rin­muu­tos! Las­ten saa­mis­ta ei arvos­te­ta. Monien van­hoil­li­sis­ta mais­ta muut­ta­neil­la on Suo­mes­sa­kin kor­kea syn­ty­vyys aina­kin ensim­mäi­ses­sä pol­ves­sa, miten tämä on mah­dol­lis­ta, kos­ka hei­dän työl­lis­ty­mi­sen­sä on erit­täin heik­koa ja talo­del­li­nen epä­var­muus “on tut­ki­mus­ten mukaan tär­keim­piä syi­tä syn­ty­vyy­den las­kul­le”. Ehkä he arvos­ta­vat lap­sia ja per­het­tä, ja sen vuok­si saa­vat enem­män lapsia?

    Kaik­ken suu­rin syy syn­ty­vyy­den las­kul­le on muu­tos kult­tuu­ris­sam­me. Me emme arvos­ta per­het­tä ja lap­sia. Jos seu­rai­sit­te nykyis­tä popu­laa­ri­kult­tuu­ria, ette­kä vain Suo­mi-Fil­min elo­ku­via, niin huo­mai­sit­te, kuin­ka tari­na kitey­tyy usein sano­maan sii­tä, kuin­ka N on nuo­ri ja sek­si­käs, mut­ta hänen elä­män­sä voi­si men­nä pilal­le, jos hän sai­si lap­sia. Jos lap­ses­ta läh­tien aina yli­opis­toon asti saa vih­jei­tä ja viit­tauk­sia kuin­ka lap­set pilaa­vat muka­van elä­män, niin onko ihme ettei­vät nuo­ret aikui­set enää halua lap­sia? Muis­te­le toki ket­kä rai­vos­tui­vat eni­ten Ant­ti Rin­teen “syn­ny­tys­tal­ko­si­ta”.

    Mis­tä pää­sem­me­kin kysy­myk­seen sii­tä, mik­si kukaan ei ole sano­nut tätä ääneen. On aivan sel­vää, että syn­ty­vyy­den lii­an nopea ja suu­ri las­ku aiheut­taa ongel­mia yhteis­kun­nan vel­vol­li­suuk­sien jär­jes­tä­mi­ses­sä. Jos ongel­ma on suu­ri, mik­si kukaan ei halua näh­dä nuo­ren suo­ma­lais­ten aikuis­ten arvo­maa­il­man muu­tos­ta? Asia liit­ty­nee sii­hen, että kult­tuu­rin­tuot­ta­jat eli tai­tei­li­jat, kir­jai­li­jat myös toi­mit­ta­jat jne ovat lähes kaik­ki vasem­mis­ton kan­nat­ta­jia. Oikeis­to­lai­nen tai­te­li­ja on vähän niin­kuin yksi­sar­vi­nen. Kaik­ki tie­tä­vät sanan mer­ki­tyk­sen, ja sel­lai­nen ehkä voi­si olla ole­mas­sa­kin, mut­ta kukaan ei ole tai­nut näh­dä sellaista. 

    Jos yhdis­täi­sim­me vii­vat ja huo­mai­sim­me sen kuin­ka kult­tuu­riam­me on muu­tet­tu (kult­tuu­ri ei muu­tu itses­tään, vaan ihmis­ten toi­mien ja aja­tus­ten kaut­ta, mikä tekee sii­tä tie­tys­sä mie­les­sä aktii­vi­sen pro­ses­sin), ja myön­täi­sim­me nykyi­sen vasem­mis­ton nega­tii­vi­sen vai­ku­tuk­sen asi­aan, niin se kysee­na­lais­tai­si lii­an monia nyky­kult­tuu­rin para­dig­mo­ja, joil­le on raken­net­tu “pii­le­viä valtarakeinteita”

    1. mjo­ki:
      Kaik­kein suu­rin ero on kulttuurinmuutos! 

      Jaan näke­myk­sen. Mut­ta oikeas­taan tämä on itses­tään­sel­vyys, kos­ka kaik­ki on kulttuuria. 

      Kiteyt­täi­sin näin: syn­ty­vyy­den las­ku on seu­raus­ta nai­sen valin­nan­va­pau­den ihan­tees­ta.

      Yhtääl­tä vapaus saa nai­sen teke­mään itsel­leen mie­lui­sia valin­to­ja, kuten hakeu­tu­maan kou­lu­tus­aloil­le, joi­ta pide­tään perin­tei­sel­lä taval­la nai­sel­li­si­na. Toi­saal­ta nuo­ri nai­nen voi olla pulas­sa vapau­ten­sa kans­sa eikä pys­ty itse­näi­ses­ti — tai popu­lää­ri­kult­tuu­rin ja agres­sii­vi­sen femi­nis­min ohjaa­mi­na — teke­mään pit­käl­lä täh­täi­mel­lä itsen­sä, saa­ti koko yhteis­kun­nan, kan­nal­ta par­hai­ta valin­to­ja. Voi­kin käy­dä niin, että ei löy­de­tä sopi­vaa isäeh­do­kas­ta ajois­sa tai muu­toin herä­tään lii­an myö­hään per­heen perustamiseen.

      Mikä on rat­kai­su ongel­maan? Arvo­jen muu­tos. Yli­su­ku­pol­vis­ten vii­sauk­sien, mee­mien, kon­sent­roin­ti ja kon­ser­voin­ti, osit­tain myös kunnianpalautus. 

      Entä mie­het? Mies tekee sen, mitä nai­nen kump­pa­nieh­dok­kaal­taan edel­lyt­tää; nai­sen stra­te­gia on sik­si mää­rit­te­le­vä teki­jä. Toki mie­hiä on muu­toin­kin kas­va­tet­ta­va mm. vastuuntuntoisuuteen.

    2. mjo­ki: Jos lap­ses­ta läh­tien aina yli­opis­toon asti saa vih­jei­tä ja viit­tauk­sia kuin­ka lap­set pilaa­vat muka­van elä­män, niin onko ihme ettei­vät nuo­ret aikui­set enää halua lapsia? 

      Tuo­ta voi kyl­lä yhtä hyvin pitää kokoo­mus­lai­se­na juo­ne­na. Suo­mes­sa on ollut por­va­ri­joh­toi­nen hal­li­tus pit­kään. Sopii kat­soa, mil­lais­ta lap­sia arvos­ta­vaa poli­tiik­kaa ne ovat tehneet.

      1. Mik­ko H: Tuo­ta voi kyl­lä yhtä hyvin pitää kokoo­mus­lai­se­na juo­ne­na. Suo­mes­sa on ollut por­va­ri­joh­toi­nen hal­li­tus pit­kään. Sopii kat­soa, mil­lais­ta lap­sia arvos­ta­vaa poli­tiik­kaa ne ovat tehneet.

        Esi­tät siis vaka­vis­sa­si, että kokoo­mus­lai­set ovat kaa­pan­neet popu­laa­ri­kult­tuu­rin, ja sil­lä taval­la juo­ni­neet syn­ty­vyy­den las­kuun, sig­na­loi­mal­la nega­tii­vis­ta suh­tau­tu­mis­ta las­ten­saan­tiin? Ker­rot­ko seu­raa­vak­si Sii­onin van­hin­ten pöytäkirjoista?

  16. Hete­mä­ki viit­taa Mik­ko Myrs­ky­län tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan iäkäs van­hem­pi on lap­sen etu. Myrs­ky­län väit­teet perus­tu­vat havain­toi­hin, joi­den mukaan iäkäs van­hem­pi on yhtey­des­sä lap­sen parem­paan ter­vey­teen, palik­ka­tes­ti­tu­lok­seen ym. sosio­lo­gi­seen suf­fe­liin. Myrs­ky­lä vih­jaa, että syy­nä voi­si olla van­hem­pien van­hem­pien onnel­li­sem­pi ja vakaam­pi koti, suu­rem­mat resurs­sit jne. Periy­ty­vis­tä hen­ki­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta, jot­ka myös vai­kut­ta­vat suo­tui­sas­ti ja myö­hen­tä­vät las­ten­han­kin­taa (tun­nol­li­suus, älyk­kyys), Myrs­ky­lä ei puhu halais­tua sanaa, vaik­ka ne ovat ilmei­nen sekoit­ta­va tekijä.

    Eli on aivan mah­dol­lis­ta, että iäk­kääm­mäs­tä van­hem­muu­des­ta ei ole min­kään­lais­ta hyö­tyä, toi­sin kuin Myrs­ky­lä väit­tää. Hait­to­ja sen sijaan on: eten­kin van­hoil­la isil­lä on sukuso­luis­saan enem­män mutaa­tioi­ta, ja täs­tä seu­raa pik­kui­sen suu­rem­pi ris­ki esim. lap­sen skit­so­fre­ni­aan. Useam­man suku­pol­ven saa­tos­sa mutaa­tioil­la oli­si suu­rem­pi­kin mer­ki­tys. Tämä kysy­mys on tosin lähin­nä aka­tee­mi­nen, kos­ka ennen vuo­si­sa­dan lop­pua meil­lä on teho­kas mutaatiokuormanvähennysohjelma.

    1. Olli S: Myrs­ky­lä vih­jaa, että syy­nä voi­si olla van­hem­pien van­hem­pien onnel­li­sem­pi ja vakaam­pi koti, suu­rem­mat resurs­sit jne. Periy­ty­vis­tä hen­ki­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta, jot­ka myös vai­kut­ta­vat suo­tui­sas­ti ja myö­hen­tä­vät las­ten­han­kin­taa (tun­nol­li­suus, älyk­kyys), Myrs­ky­lä ei puhu halais­tua sanaa, vaik­ka ne ovat ilmei­nen sekoit­ta­va tekijä.

      En täy­sin ymmär­tä­nyt, mik­si periy­ty­vät hen­ki­set omi­nai­suu­det sekoit­tai­si­vat tätä kuvaa joten­kin. Onko sii­tä jotain merk­ke­jä, että ikä, jos­sa lap­sia han­ki­taan, periy­tyy saa­ti, että se kor­re­loi joten­kin noi­den lap­sil­le suo­tuis­ten hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien kanssa?

      1. Samu­li Saa­rel­ma: En täy­sin ymmär­tä­nyt, mik­si periy­ty­vät hen­ki­set omi­nai­suu­det sekoit­tai­si­vat tätä kuvaa joten­kin. Onko sii­tä jotain merk­ke­jä, että ikä, jos­sa lap­sia han­ki­taan, periy­tyy saa­ti, että se kor­re­loi joten­kin noi­den lap­sil­le suo­tuis­ten hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien kanssa?

        Las­ten­hank­ki­mi­siän periy­ty­mi­nen ei ole täs­sä mer­kit­tä­vää, vaan tun­nol­li­suu­den, älyk­kyy­den, ter­vey­den yms. Nämä omi­nai­suu­det esim. lisää­vät van­hem­pien kou­luin­toa ja siten myö­hen­tä­vät las­ten­han­kin­taa. Toi­nen myö­hen­tä­vä meka­nis­mi on ken­ties tun­nol­lis­ten ihmis­ten halu val­mis­taa lap­sil­le tip­top-koti. Em. hen­ki­set ja fyy­si­set omi­nai­suu­det siis periy­ty­vät ja ovat yhtei­nen syy niil­le muut­tu­jil­le, joi­den välil­le Myrs­ky­lä yrit­tää vetää seuraussuhdetta.

        Idea periy­ty­vis­tä omi­nai­suuk­sis­ta yhtei­se­nä syy­nä tut­kit­ta­vil­le muut­tu­jil­le kan­nat­taa ymmär­tää, kos­ka sen perus­teel­la osaa nopeas­ti tuo­mi­ta suu­ren osan medias­sa esiin­ty­vis­tä tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta roskaksi.

  17. Kukaan polii­tik­ko ei uskal­la puhua sijais­syn­ny­tyk­sen puo­les­ta. Sii­tä saa­tai­siin kel­po lisä syn­ty­vyy­teen, ja vain halut­tu­ja ja tar­koin har­kit­tu­ja lap­sia, kun mies­pa­rit, hedel­mät­tö­mät nai­set ja yksi­näi­set mie­het sai­si­vat sopia tut­tun­sa tai mik­sei myös kes­tä­vän eet­ti­ses­ti toteu­tet­tu­na vapaa­eh­toi­sen vie­raan ihmi­sen kans­sa sijais­syn­ny­tyk­ses­tä. Nyt nämä ihmi­set kipui­le­vat lap­set­to­muu­den kans­sa, kun (aiem­pi) edus­kun­ta pitää jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä sijais­syn­ny­tys­tä sopimattomana.

    1. Sijais­syn­ny­tyk­set pitäi­si ilman muu­ta hyväk­syä. Se on juris­teil­le vai­kea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä teh­dä, jos sijais­syn­nyt­tä­jä halu­aa­kin pitää lap­sen. Hel­pon rat­kai­su on kiel­tää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sijais­syn­ny­tyk­set pitäi­si ilman muu­ta hyväk­syä. Se on juris­teil­le vai­kea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä teh­dä, jos sijais­syn­nyt­tä­jä halu­aa­kin pitää lap­sen. Hel­pon rat­kai­su on kiel­tää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

        Juris­tien sijas­ta oli­si ehkä hyvä puhua ongel­mas­ta nimel­tä STM ja pie­nes­tä kli­kis­tä sen ympä­ril­lä. Mon­ta asi­aa saa­daan toi­mi­maan parem­min pilk­ko­mal­la STM ja lak­kaut­ta­mal­la sekä THL että Valvira.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sijais­syn­ny­tyk­set pitäi­si ilman muu­ta hyväk­syä. Se on juris­teil­le vai­kea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä teh­dä, jos sijais­syn­nyt­tä­jä halu­aa­kin pitää lap­sen. Hel­pon rat­kai­su on kiel­tää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

        Tuo on suh­teel­li­sen help­po kysy­mys vie­lä. Abort­ti on pal­jon vai­keam­pi juri­di­nen kysy­mys sijais­syn­ny­tys­ten koh­dal­la. Sitä kos­kee sekä kysy­mys sii­tä, että jos sijais­syn­nyt­ty­jä halu­aa abor­toi­da lap­sen (vas­toin lap­sen bio­lo­gis­ten van­hem­pien tah­toa), että jos syn­ny­tyk­sen ulkois­ta­nut halu­aa abor­toi­da lap­sen (vas­toin sijais­syn­nyt­tä­jän tahtoa).

        Netis­tä löy­tyy nimel­lä “sur­ro­gacy cont­ract” eri­lai­sia sopi­mus­ver­sioi­ta sii­tä, mil­lai­sin ehdoin sijais­syn­ny­tyk­siä teh­dään. Yksi osa näi­tä sopi­muk­sia on abort­tiin liit­ty­vä sopi­mus. Käy­tän­nös­sä sijais­syn­nyt­tä­jiä vaa­di­taan sopi­muk­sis­sa usein sitou­tu­maan lap­sen abor­toin­tiin, mikä­li sijais­syn­ny­tyk­sen tilaa­ja niin vaa­tii. Jos sijais­syn­nyt­tä­jä ras­kaa­na olles­saan sit­ten kiel­täy­tyy abor­tis­ta tilaa­jan vaa­ti­muk­sis­ta huo­li­mat­ta, voi sijais­syn­nyt­tä­jä jou­tua mak­sa­maan sak­ko­mak­su­ja. Kos­ka sijais­syn­nyt­tä­jät ovat usein köy­hiä, ei heil­lä ole sel­lai­siin varaa. Sijais­syn­ny­tys­so­pi­muk­ses­sa myös voi­daan esi­mer­kik­si sopia sii­tä, että sijais­syn­nyt­tä­jä ei juo alko­ho­lia tai tupa­koi ras­kausai­ka­naan. Mut­ta entä jos hän tekee­kin juu­ri niin? Jos sopi­mus­rik­ko­muk­sis­ta ale­taan käy­dä oikeut­ta, pää­dy­tään tilan­tee­seen, jos­sa kan­teen toi­nen osa­puo­li on toden­nä­köi­sem­min vara­kas ja pys­ty­vä hank­ki­maan huip­pu­la­ki­mie­het, ja toi­nen ei.

  18. Mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta kor­kea­ta­sois­ta kes­kus­te­lua. Se oli­si hel­pom­paa, jos alus­ta oli­si fik­sum­pi. Mut­ta se lie­nee tur­ha toive.

    Hel­sin­gin Sano­mil­la on sel­keä keskustelualusta.

  19. Sel­lai­nen­kin muu­tos on tapah­tu­nut, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut saa­vat enem­män lap­sia kuin vähän kou­lu­te­tut. Ennen oli toi­sin päin.”

    Tämä­hän on sinän­sä erin­omai­nen uuti­nen” Ja noin yleen­sä on hyvä asia, jos syr­jäy­ty­neet eivät saa lap­sia. Syr­jäy­ty­nyt ei aina ole hyvä van­hem­pi, ja näi­den lap­sis­ta tulee kes­ki­mää­räis­tä useam­min yhteis­kun­nal­le rasite.

  20. Suo­mel­le pitää saa­da uusi tari­na hyvin­voin­ti­val­tio­nar­ra­tii­vin tilal­le. Uudes­sa tari­nas­sa pitää myön­tää, että hyvin­voin­ti­val­tio­lu­pauk­ses­ta ei voi­da pitää kiin­ni, kos­ka rahat lop­pu­vat. Van­he­ne­van euro-Suo­men talous ei luul­ta­vas­ti pahem­min jat­kos­sa kas­va, ei ain­kaan pariin vuo­si­kym­me­neen, mut­ta sote-menot sen sijaan mil­tei räjäh­tä­vät käsiin. 

    Ihmis­ten pitää ottaa aivan uudel­la taval­la hen­ki­lö­koh­tai­nen vas­tuu omas­ta ja läheis­ten­sä hyvin­voin­nis­ta ja tule­vai­suu­des­ta. Mut­ta miten, kun liki puo­let rahois­ta menee veroihin?

    Van­ho­jen ihmis­ten kan­nal­ta kaik­ki on luul­ta­vas­ti joka tapauk­ses­sa lii­an myö­häis­tä. Mut­ta nuo­rem­mat ihmi­set voi­vat vie­lä muut­taa pois.

    Idea on sik­si­kin hyvä, että, min­ne tahan­sa muut­ta­vat, saa­vat lap­sen­sa tasa-arvoi­sem­paan kou­luun. Ja tasa-arvois­ta kou­lua tar­vi­taan, jot­ta yhteis­kun­ta pysyi­si koos­sa ja lap­sia syntyisi.

    Tie­tys­ti voi käy­dä niin­kin, että Suo­mi pär­jää. Jos­tain put­kah­taa mus­ta jout­sen, deus ex mac­hi­na ja pelas­taa tilan­teen kuin ihmeen kaupalla..

    Toi­saal­ta juu­ri ilmes­ty­neen ver­tai­lun mukaan Suo­mi todet­tiin taas epä­ta­sa-arvoi­sim­piin kuu­lu­vak­si, joten sil­tä suun­nal­ta tus­kin aina­kaan ei kan­na­ta jout­se­nia tiirailla.

  21. Täs­tä­hän olen meso­nut jo vuo­si­tol­kul­la, mut­ta suu­rin tasa-arvo-ongel­ma Suo­mes­sa on seu­raa­va: nai­sia on lii­an vähän suu­ry­ri­tys­ten hallintoneuvostoissa.
    Suu­rin tasa-arvo-ongel­ma todel­li­suu­des­sa on poi­kien ja mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen. Nai­set vie­vät kou­lu­tus­pai­kat ja kou­luis­sa ope­te­taan tytöil­le sopi­vil­la ope­tus­me­ne­tel­mil­lä. Ainoa oikea mal­li nais­ten ase­man paran­ta­mi­seen on poi­kien kou­lu­tuk­seen panostaminen.
    Nai­sen kans­sa tasa­ver­tai­nen mies on tasa­pai­noi­nen kump­pa­ni lii­tos­sa. Alis­tet­tu­na ole­va mies rea­goi nega­tii­vi­ses­ti, ja nii­tä alis­tet­tu­ja on kuul­kaa 90:ssä pro­sen­tis­sa liitoista.
    Täl­lai­sis­sa suh­teis­sa peit­to ei hei­lu silleen.

  22. Osmo: “Syn­ty­vyy­den las­ku on kiih­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­si­na. Saman aikai­ses­ti kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on pan­nut pääl­le tur­bo­vaih­teen. Jos nuor­ten tule­vai­suu­den unel­ma­na ei ole enää oma­ko­ti­ta­lo pel­lon kes­kel­lä vaan kak­sio Kal­lios­sa, ei sii­hen unel­maan kuu­lu lap­set­kaan yhtä kiinteästi.”

    Tuli­si­ko tuo­ta ok-talou­nel­maa yhteis­kun­nan tukea syn­ty­vyy­den piris­tä­mi­sek­si? Saa­tai­siin Hel­sin­gin asun­to­kuplaa pihi­se­mään hal­li­tus­ti pie­nem­mäk­si. Tosin kyl­lä­hän jo nyky­ään Hel­sin­ki hävi­ää tais­te­lun las­ten­te­koiäs­sä ole­vis­ta paris­kun­nis­ta esim. Van­taal­le hal­vem­pien per­hea­sun­to­jen ja parem­man kas­va­tusym­pä­ris­tön vuok­si. Se kak­sio Kal­lios­ta kan­nat­taa todel­la­kin vaih­taa ok-taloon, asu­mi­sen­laa­tu kohe­nee olennaisesti.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ura­koi­ti­si­ja valit­taa, että veroa on työn­te­ki­jöi­den pal­kois­sa ja kai­kes­sa muus­sa­kin. Noin puo­let Suo­men BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

    Ei ehkä ihmeel­lis­tä mut­ta hanu­ris­ta se on ja syväl­tä sieltä.

    1. vk:
      Osmo: “Syn­ty­vyy­den las­ku on kiih­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­si­na. Saman aikai­ses­ti kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on pan­nut pääl­le tur­bo­vaih­teen. Jos nuor­ten tule­vai­suu­den unel­ma­na ei ole enää oma­ko­ti­ta­lo pel­lon kes­kel­lä vaan kak­sio Kal­lios­sa, ei sii­hen unel­maan kuu­lu lap­set­kaan yhtä kiinteästi.”

      Tuli­si­ko tuo­ta ok-talou­nel­maa yhteis­kun­nan tukea syn­ty­vyy­den piristämiseksi?Saataisiin Hel­sin­gin asun­to­kuplaa pihi­se­mään hal­li­tus­ti pie­nem­mäk­si. Tosin kyl­lä­hän jo nyky­ään Hel­sin­ki hävi­ää tais­te­lun las­ten­te­koiäs­sä ole­vis­ta paris­kun­nis­ta esim. Van­taal­le hal­vem­pien per­hea­sun­to­jen ja parem­man kas­va­tusym­pä­ris­tön vuok­si. Se kak­sio Kal­lios­ta kan­nat­taa todel­la­kin vaih­taa ok-taloon, asu­mi­sen­laa­tu kohe­nee olennaisesti. 

      Ei tar­vit­se tukea, 20–40 vuo­tiai­ta ja täy­sin asuin­kel­vol­li­sia ok-talo­ja saa Van­taal­ta ja Espoos­ta Kal­lion kak­sion hinnalla.
      Ainoa mis­tä täy­tyy huo­leh­tia on että yhtey­det jul­ki­sil­la niil­tä alueil­ta ovat kun­nos­sa niin ettei per­heet oli­si riip­pu­vai­sia kah­des­ta autosta.
      Vii­mei­nen niit­ti on HSL:n kaa­vai­le­ma Hömeen­li­nann­väy­län ja Vih­din­tien lin­jas­to­muu­tos joka kat­kai­see bus­si­lin­jat Län­si-Van­taal­ta ja Poh­jois-Espoos­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Tämä siis aio­taan toteut­taa ennen­kuin pää­väyät bule­var­di­soi­daan tai raken­ne­taan mitään “pika­rai­tio­tei­tä”, eli jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät pis­te­tään vaih­ta­maan bus­sis­ta bus­siin Hel­sin­gin mat­koil­laan. Se ei hir­veän pal­jon loh­du­ta että joi­den­kin bus­si­lin­jo­jen pää­tea­se­mak­si muut­tuu Myyr­mäen ase­ma kos­ka suu­rim­mal­la osal­la jot­ka ovat nykyi­siä bus­se­ja käyt­tä­neet ovat kul­ke­neet muu­al­le Hel­sin­kiin kuin kes­kus­taan tai Pasilaan.

  23. Oma vai­ku­tel­ma on, että les­ta­dio­lais­ten kes­kuu­des­sa avioi­tu­mi­si­kä on nous­sut. Täl­lä voi olla mer­kit­tä­vä vai­ku­tus las­ten mää­rään. Nai­sen hedel­mäl­li­syys alkaa var­sin nopeas­ti las­kea iän kart­tues­sa. Jos ensim­mäi­sen lap­sen saa lähel­lä kol­mea­kym­men­tä, lap­sia ei ehdi teh­dä kuin puo­len kym­men­tä. Kou­lu­tuk­sel­la on mer­ki­tys. Toi­sin kuin usein luul­laan, les­ta­dio­lais­nai­set kou­lut­tau­tui­vat samal­la taval­la kuin muut­kin. Mah­dol­li­ses­ti nyky­ään ollaan suun­ni­tel­mal­li­sem­pia eli han­ki­taan ensin ammat­ti ja ehkä työ­kin, ennen kuin avioidutaan.
    Jos ympä­ril­lä on per­hei­tä, jois­sa on useam­pia lap­sia, niin muut­kin hank­ki­vat her­kem­min useam­pia lap­sia. Tämä on voi­nut vai­kut­taa Poh­jan­maan lap­si­rik­kau­teen ei-les­ta­dio­lais­ten kes­kuu­des­sa. Muut­to­lii­ke on kerän­nyt ihmi­set kas­vu­kes­kuk­siin ja täl­löin ympä­ris­tön vai­ku­tus voi jää­dä vähemmäksi.
    Les­ta­dio­lai­sil­la on help­po muut­taa uusil­le alueil­le, kos­ka uusil­la paik­ka­ku­nil­la löy­tyy hel­pos­ti suku­lai­sia ja tut­tu yhtei­sö. Suu­rim­mat les­ta­dio­lai­syh­tei­söt löy­ty­vät nyky­ään isois­ta kau­pu­ne­gis­ta ja eri­tyi­ses­ti nii­den kehys­kun­nis­ta. Yksi esi­merk­ki on Jyväs­ky­län kehys­kun­ta Uurai­nen, joka ei ole ollut aiem­min mer­kit­tä­vä les­ta­dio­lais­kes­kit­ty­mä, mut­ta nykyi­sin siel­lä on iso yhtei­sö ja siel­lä syn­ty­vyys onkin kas­va­nut. Iso­ja les­ta­dio­alai­syh­tei­sö­jä on myös mm. Espoos­sa, Van­taal­la, Por­voos­sa, Nur­mi­jär­vel­lä, Ylö­jär­vel­lä, Lem­pää­läs­sä, Jyväs­ky­läs­sä, Lau­kaas­sa, Kok­ko­las­sa, Kuo­pios­sa, Lah­des­sa, Ts. kasvukeskuksissa.
    Sekin on ylei­nen har­ha, että les­ta­dio­lai­set oli­si­vat ensi­si­jai­ses­ti agraa­ri­sia. Iso­jen kau­pun­kien ja kehys­kun­tien yhtei­söt ovat var­sin kes­ki­luok­kai­sia ja aka­tee­mi­sia on pal­jon muka­na. Tämä näkyy mm. sii­nä, että jul­ki­suu­des­sa les­ta­dio­lai­ses­ta liik­kees­tä erkaan­tu­neet tai etäi­syyt­tä otta­neet ovat usein akateemisia.
    Sosio­lo­gi­ses­ti on mie­len­kiin­tois­ta, että yhte­näi­nen uskon­nol­li­suus luo samo­ja ilmiöi­tä. Ver­taa les­ta­dio­lai­set ja (ortosksi)uutalaiset eli kes­kit­ty­mi­nen kas­vu­kes­kuk­siin, kou­lu­tus, elan­non han­kin­ta tie­tyl­tä alal­ta ja lopul­ta assi­mi­loi­tu­mi­nen (=luo­pu­mi­nen les­ta­dio­lai­suu­des­ta) yhteis­kun­nal­li­sen ase­man tai uran nous­tes­sa. Voi­sin lue­tel­la pit­kän lis­tan nykyi­siä suo­ma­lai­sia vai­kut­ta­jia aina näyt­te­li­jöi­hin ja viih­dea­lal­le toi­mi­viin, joi­den aka­tee­mi­set tai kau­pun­ki­lai­set iso­van­hem­mat oli­vat aktii­ve­ja ja merk­ki­hen­ki­löi­tä les­ta­dio­lai­ses­sa liik­kees­sä. Uuden herä­tyk­sen les­ta­dio­lai­suu­den hii­pu­mi­nen on jopa seli­tet­ty sil­lä, että ko. haa­ra aikoi­naan sai kan­na­tus­ta pal­jol­ti kau­pun­ki­lai­ses­sa parem­mas­sa väes­tös­sä. Hei­dän kou­lu­te­tut lap­set erkaan­tui­vat liikkeestä.
    Oli­si suo­ta­vaa, että les­ta­dio­la­suut­ta tut­kit­tai­siin enem­män myös sosio­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta eikä kes­ki­ty­tä pel­käs­tään kohui­hin ja stereotypioihin.

    1. sosio­lo­gi­nen näke­mys: Tämä näkyy mm. sii­nä, että jul­ki­suu­des­sa les­ta­dio­lai­ses­ta liik­kees­tä erkaan­tu­neet tai etäi­syyt­tä otta­neet ovat usein akateemisia.

      Yli­opis­tot ja kor­kea­kou­lut ovat “vaa­ral­li­sia” uskol­le. Niis­sä pyö­rii pal­jon epä­us­koi­sia ja suvun kont­rol­li on olen­nai­ses­ti hei­kom­pi, kuin nuo­rem­pa­na van­hem­pien luo­na asues­sa. Ja vaik­ka­pa ammat­ti­kou­lu → samal­le paik­ka­kun­nal­le töi­hin ja aset­tu­mi­nen koti­pai­kan lähei­syy­teen tuot­taa tie­ten­kin pal­jon suu­rem­man kiin­nit­ty­mi­sen yhteisöön 

      Kai­ken kuk­ku­rak­si mis­sä tahan­sa yli­opis­tos­sa les­ta­dio­lai­set ovat opis­ke­li­joi­den seas­sa pik­ku­riik­ki­nen vähem­mis­tö, kun koti­paik­ka­kun­nan kou­luis­sa he saat­ta­vat olla jopa enem­mis­tö­nä ja kes­kias­teen oppi­lai­tok­sis­sa mer­kit­tä­vän kokoi­se­na vähem­mis­tö­nä. Vaik­ka les­ta­dio­lai­sia on kaik­kial­la Suo­mes­sa, niin jat­ko-opin­nois­sa omiin poru­koi­hin kote­loi­tu­mi­nen on pal­jon han­ka­lam­paa. Niin­pä uskos­saan hor­ju­vat lip­sah­ta­vat­kin yli­opis­tos­sa ver­kon ulko­puo­lel­le, aivan eten­kin näin jos sat­tu­vat opis­ke­lu­pii­reis­sä ihas­tu­maan ei-lestadiolaiseen.

  24. Mörökölli:“Helsingin Sano­mil­la on sel­keä keskustelualusta.”

    En ole kokeil­lut, mut­ta val­lit­see­ko siel­lä­kin saman­lai­nen sen­suu­ri , kuin mie­li­pi­de­pals­tal­la ? Mitään leh­den city­po­li­tii­kas­ta poik­kea­vaa ei jul­kais­ta, suo­ma­lai­nen vas­ti­ne uutis­toi­mis­to Anadolulle.
    Vapaan median ote on liven­nyt sitä mukaa kun kau­pun­gis­tu­mi­nen on eden­nyt. Samaa ilmiö­tä kiih­dyt­tää verk­ko­me­dioi­den kas­vu. Sano­ma­leh­det ovat kus­tan­nus­krii­sis­sä, ja sitä til­ki­tes­sä täy­tyy prio­ri­soi­da pai­kal­li­sen rahan ja poli­tii­kan­te­ki­jöi­den edut. Tämä on eräs taus­ta­muut­tu­ja sii­hen, mik­si Hesa­ri on vajon­nut paikallislehdeksi.
    Jot­kut hämään­ty­vät toi­mi­tuk­sen tasok­kaas­ta kult­tuu­ri ynnä­muus­ta tar­jon­nas­ta. Sisä- ja talous­po­liit­ti­nen agen­da on citysiittoinen.

  25. Tie­do­tus­vä­li­nei­tä seu­raa­mal­la on voi­nut jo vuo­si­kym­me­niä olla hyvin perus­tein sitä miel­tä että maa­il­man lop­pu on aivan nur­kan taka­na ja sitä ennen­kin kaik­ki menee koko ajan huo­nom­mak­si. Tämä ei sul­je pois mah­dol­li­suut­ta että jos­kus maa­il­man lop­pu tulee. 

    Mut­ta asi­aan. Kat­so­taan­ko vää­rää asi­aa jos mie­ti­tään vain lap­si­lu­kua? Syn­ty­vyy­den las­kua on seli­tet­ty monil­la teo­rioil­la, ja täs­sä on yksi lisää: Sek­si joh­taa pari­suh­tei­siin ja pari­suh­teet sek­siin. Sek­si taas joh­taa lap­siin, tai aina­kin niin minul­le kou­lus­sa ope­tet­tiin. Entäs jos sekä sek­si että pari­suh­teet vähe­ne­vät: http://bit.ly/2HfMdo0

    1. Tane­li Neval­la: Sek­si taas joh­taa lap­siin, tai aina­kin niin minul­le kou­lus­sa ope­tet­tiin. Entäs jos sekä sek­si että pari­suh­teet vähenevät

      Suu­rin osa sek­sis­tä ei joh­da lap­siin, kos­ka sek­siä har­joit­ta­vat ihmi­set käyt­tä­vät ehkäi­sy­vä­li­nei­tä. Se mää­rä sek­siä, mikä riit­tää las­ten teke­mi­seen, on vie­lä mon­ta ker­taa alem­pa­na kuin se, mitä nykyi­sin sitä har­joi­te­taan, joten sek­sin vähe­ne­mi­nen ei kyl­lä suo­ra­nai­ses­ti voi olla syy­nä lap­si­mää­rän laskuun. 

      Pysy­vät pari­suh­teet ovat sit­ten eri asia. Jos ne vähe­ne­vät, niin se voi sit­ten hyvin­kin joh­taa lap­sien teke­mi­sen vähe­ne­mi­seen, kos­ka las­ten hank­ki­mi­nen on sel­lai­nen urak­ka, että sii­nä mie­lel­lään on joku auttamassa.

  26. Osmo, toi­vot­ta­vas­ti vas­taat tähän. Onko mie­les­tä­si ok että nai­nen voi tap­paa lap­sen ilman ran­gais­tus­ta? Puhun tie­ten­kin abor­tis­ta. Onko mie­les­tä­si ok, jos mies tap­paa lap­sen­sa nai­sen koh­tuun? Jos kysees­sä on soluklimp­pi eikä ihmi­nen, miten toi­sel­la on ja toi­sel­la ei oikeus päät­tää klim­pin kohtalosta?

    Mis­sä vai­hees­sa tuos­ta klim­pis­tä, kuten femi­nis­tit asian esit­tä­vät, tulee ihmi­nen? Osaat­ko sinä aset­taa sii­hen tar­kan rajan vai menet­kö sosia­lis­tis­ten rotu­toh­to­rei­den arvion taak­se? Kuten tie­dät, kan­nat­ta­ma­si ideo­lo­gia, siis sosia­lis­mi, on kaik­kial­la kan­nat­ta­nut rodun­ja­los­tus­ta; nat­si-Sak­sa, DDR, Myr­da­lin Ruot­sin hyvinvointivaltio…

    Mikä ihme tei­tä sosia­lis­te­ja vai­vaa? Kovin rodun­ja­los­ta­ja Suo­mes­sa on Lin­ko­la. Anteek­si, jos vai­ku­tan agres­sii­vi­sel­ta, mut­ta todel­la toi­von että osaat vas­ta­ta­ky­sy­myk­sii­ni: min­kä ikäi­se­nä sikiö on ihmi­nen ja mil­lä perusteella?

    1. Minus­ta sikiä on ihmi­nen sii­nä vihees­sa kumn äiti on päät­tä­nyt wsyn­nyt­tää sen. Sen jäl­keen sikiöl­lä on oikeuk­sia myös äidin har­joit­ta­maan kemial­li­se­den myr­ky­tyk­seen nähden.

    2. Ura­koit­si­ja:
      Osmo, toi­vot­ta­vas­ti vas­taat tähän. Onko mie­les­tä­si ok että nai­nen voi tap­paa lap­sen ilman ran­gais­tus­ta? Puhun tie­ten­kin abor­tis­ta. Onko mie­les­tä­si ok, jos mies tap­paa lap­sen­sa nai­sen koh­tuun? Jos kysees­sä on soluklimp­pi eikä ihmi­nen, miten toi­sel­la on ja toi­sel­la ei oikeus päät­tää klim­pin kohtalosta? 

      Vaik­ka en ole Osmo niin vas­taan seuraavasti:
      — mie­hen ei tar­vit­se huo­leh­tia lap­ses­ta, juri­di­ses­ti kyl­lä mak­sa­mal­la ela­tus­mak­su­ja, mut­ta jot­kut isät vähät välit­tä­vät sii­tä tai yli­pään­sä kasvatusvastusta
      — mie­hen ei tar­vit­se pelä­tä että joku muu tap­paa hänen koh­dus­saan ole­vaa las­ta kos­ka hänel­lä ei ole koh­tua eikä pys­ty synnyttämään
      — läh­tö­koh­tai­ses­ti nai­sel­la on vas­tuu ja sik­si kyn­nys teh­dä abort­ti on erit­täin korkealla

      Ura­koit­si­ja:
      Mis­sä vai­hees­sa tuos­ta klim­pis­tä, kuten femi­nis­tit asian esit­tä­vät, tulee ihmi­nen? Osaat­ko sinä aset­taa sii­hen tar­kan rajan vai menet­kö sosia­lis­tis­ten rotu­toh­to­rei­den arvion taak­se? Kuten tie­dät, kan­nat­ta­ma­si ideo­lo­gia, siis sosia­lis­mi, on kaik­kial­la kan­nat­ta­nut rodun­ja­los­tus­ta; nat­si-Sak­sa, DDR, Myr­da­lin Ruot­sin hyvinvointivaltio… 

      - Ras­kaus­viik­ko­mää­rään mihin asti abort­te­ja saa teh­dä on ole­mas­sa ylei­ses­ti hyväk­sy­tyt lää­ke­tie­teel­li­set määritelmät
      — Sosia­lis­ti­mais­sa kuten Neu­vos­to­liit­to ja DDR abor­tit kor­va­si­vat muun ehkäi­syn kos­ka ehkäi­sy­vä­li­nei­tä oli niu­kas­ti. Por­va­ril­li­ses­sa Suo­mes­sa ei ole ollut tar­vet­ta sel­lai­sel­le käytännölle.
      — Suo­mes­sa ei abort­tioi­keus ole täy­sin vapaa­ta. Läh­tö­koh­tai­ses­ti ter­ve nai­mi­sis­sa ja työ­elä­mäs­sä ole­va äiti iäl­tään 18–35 jon­ka lap­si uä-tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu ter­veek­si ja jol­la ei ole ennes­tään mon­taa las­ta, ei saa abort­tia. Se on aina joku lau­ta­kun­ta joka sen luvan myöntää.
      Nämä lait ovat olleet voi­mas­sa jo 1970-luvul­la jol­loin koko Vih­re­ää Liit­toa ei ole ollut ole­mas­sa, eikä mikään puo­lue ehkä Kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja lukuu­not­ta­mat­ta ole vaa­ti­nut muu­tok­sia. Paluu­ta mihin­kään 1800-luvun käy­tän­töi­hin ei ole!

    3. Ura­koit­si­ja:

      Mis­sä vai­hees­sa tuos­ta klim­pis­tä, kuten femi­nis­tit asian esit­tä­vät, tulee ihmi­nen? Osaat­ko sinä aset­taa sii­hen tar­kan rajan vai menet­kö sosia­lis­tis­ten rotu­toh­to­rei­den arvion taakse? 

      - Help­po raja on 5–6 ras­kaus­viik­ko kos­ka tuo­ta ennen sikiöl­lä ei ole vie­lä mitään aivo­jen alu­een säh­köis­tä toi­min­taa eli ei mitään niis­tä piir­teis­tä mikä tekee ihmi­ses­tä ihmisen
      — Vie­lä sel­keä raja on vii­ko 8–10 kos­ka tätä ennen aivo­jen säh­köi­set vies­tit eivät kyke­ne tuot­ta­maan edes refleksejä.
      — Rajan voi­si työn­tää hel­pos­ti vie­lä vii­koil­le 12–16 kos­ka vaik­ka täs­sä vai­hees­sa sikiö pys­tyy tuot­ta­maan liik­kei­tä ovat ne vie­lä enem­män tai vähem­män pelk­kiä reflek­se­jä ja aivot eivät ole edel­leen­kään kehit­ty­neet sil­le asteel­le että tie­toi­suus oli­si mahdollista.
      — Ehdo­ton dead­li­ne on ras­kaus­viik­ko 23 kos­ka tuon jäl­keen syn­ty­väl­lä kes­ko­sel­la on mah­dol­li­suu­det sel­vi­tä hengissä.

  27. Yksi muut­tu­ja lisää soppaan

    Per­heet perus­te­taan nyky­ään hie­man vart­tu­neem­mal­la iäl­lä jol­loin ehkä on asut­tu muu­ta­man vuo­den ajan kak­sios­sa tai kol­mios­sa ja totut­tu asu­mis­väl­jyy­teen. Ehkä myös etä­töi­tä var­ten on koto­na työhuone. 

    Ensim­mäi­sen lap­sen koh­dal­la tilan­ne alkaa olla jo haas­ta­va. Uudis­koh­teis­sa jo neliöt alka­vat olla katoa­vaa luon­non­va­raa tar­jon­nan kes­kit­tyes­sä kate­go­ri­aan 2 tai 3 huo­net­ta + keit­tiö. Eli sii­nä meni sit­ten se etä­työ­paik­ka ellei löy­dy neliö­tä jois­sa nekin raken­ne­taan yleen­sä nyky­ään huo­ne­koos­ta ja vaa­te­huo­nees­ta tinkien. 

    Seu­raa­va per­heen­li­säys sit­ten vetää­kin vaih­teen vie­lä haas­teel­li­sem­mal­le polul­le. Tila­vam­pien asun­to­jen tuo­tan­toa löy­tyy ehkä pk-seu­dun muu­ta­mien uusien aluei­den rivi- tai pari­ta­lo­puo­lel­ta tai sit­ten suun­ta­na on ennen­pit­kää Nurmijärvi..

  28. Ei tämä ole kuin evo­luu­tio­ta. Jos nuo­ret mie­het lopet­tai­si­vat valit­ta­mi­sen, tie­to­ko­ne­pe­lit, ryyp­pää­mään, huu­meet ja ylei­sen vätys­te­lyn, niin 25 vuo­ti­aa­na alla on uusi auto, kes­ki­luok­kai­sen palk­ka ja kai­na­los­sa nai­nen (tai mies, tai jota­kin sil­tä väliltä).

    Mut­ta kun ei.

    Ei kyke­ne.

    Ei voi lukea, teh­dä teh­tä­viä, lii­an raskasta.

    Ei tosi­mie­hen ole­ma­ton ego sitä kestä.

    Oli­si pal­jon kivem­paa vain kyl­keä met­so­ja, ajaa kän­nis­sä mopol­la, ja syö­dä äitin lait­ta­mis­ta lihapullia.

  29. Ras­kaus on nai­sel­le bio­lo­gi­ses­ti hen­gen­vaa­ral­li­nen tila.
    Kult­tuu­ri­ses­ti las­ta ja äitiyt­tä käy­te­tään joka suun­nas­ta lyö­mä­asee­na nais­ta ja tämän itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta vastaan.
    Jos hank­kii lap­sia työ­suh­tees­sa olles­saan, on taak­ka työ­nan­ta­jal­le, jos ei han­ki lap­sia jät­tää suo­rit­ta­mat­ta “vel­vol­li­suut­taan” yllä­pi­tää yhteis­kun­nann huol­to­suh­det­ta. Jos hank­kii lap­sia työt­tö­mä­nä tai opis­ke­li­ja­na, on har­kit­se­ma­ton kun ei pys­ty elät­tä­mään omaa las­taan. Jos hank­kii lap­sia lii­an van­ha­na, altis­taa geneet­ti­sil­le sai­rauk­sil­le… Puhu­mat­ta­kaan hoi­to­jär­jes­te­lyis­tä, pari­suh­deon­gel­mis­ta tai vaik­ka ime­tyk­sis­tä jul­ki­sel­la pai­kal­la. Teit niin tai näin, aina väärinpäin.

    Bio­lo­gi­nen viet­ti lisään­ty­mi­seen täy­tyy olla todel­la voi­ma­kas, jos halu­aa todel­la ampua itse­ään jal­kaan ja pis­tää itsen­sä täl­lai­seen ase­maan. Ei siis ole lain­kaan ihme, että kun ensim­mäis­tä ker­taa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa nai­sel­la on vapaus vali­ta tai olla valit­se­mat­ta, yhä useam­pi pää­tyy heit­tä­mään hans­kat tis­kiin ja irti­sa­nou­tu­maan täs­tä tyh­mäs­tä pelistä.

  30. Kans­lia­pääl­li­kön seli­tys vai­kut­tai­si tuo­reim­pien tilas­to­jen näke­mi­sen perus­teel­la ongel­mal­li­sel­ta. Blo­gis­sa luki:

    Kun asi­aa tut­ki­taan talou­del­li­sil­la teki­jöil­lä, mer­kit­tä­väk­si selit­tä­jäk­si pal­jas­tuu nuor­ten mies­ten hei­ken­ty­nyt ase­ma työ­mark­ki­noil­la. Huo­nos­ti kou­lu­tet­tu mies ei saa töi­tä. Nuor­ten mies­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on hei­ken­ty­nyt todel­la pahas­ti. Perä­ti 18 % 25–34 vuo­tias­ta mie­his­tä kuu­luu pie­ni­tu­loi­siin (alle 60 % medi­aa­nis­ta), kun saman ikä­luo­kan nai­sis­ta alle 10 %.

    Työ­tön vähän kou­lu­tet­tu mies ei saa nais­ta tai ei tämä aina­kaan tee las­ta hänen kanssaan.”

    Ongel­ma­na seli­tyk­sen kan­nal­ta on se, että nyt jo useam­man vuo­den ajan nuor­ten mies­ten työl­li­syys­ti­lan­ne on paran­tu­nut. Syn­ty­vyys sen sijaan ei ole kään­ty­nyt nousuun, vaan on las­ke­nut nuor­ten mies­ten työl­li­syys­ti­lan­teen paran­tues­sa. Kans­lia­pääl­li­kön pape­rin tar­kas­te­lut lop­pui­vat jos­tain syys­tä monen indi­kaat­to­rin osal­ta vuo­teen 2016, vaik­ka sen jul­kai­suai­kaan oli ole­mas­sa tie­dot jo vuo­teen 2018 asti. Nyt on tie­dot jo vuo­den 2019 kai­kis­ta kes­kei­seis­tä luvuis­ta, ja tam­mi­kuun 2020 luku­ja­kin on osin jo jul­kais­tu. Esim. sivun 25/42 kuvaa­ja näyt­ti kival­ta, kun asteik­ko päät­tyi vuo­teen 2006, mut­ta se ei näy­tä yhtä hyväl­tä, jos astei­kot jat­kaa vuo­teen 2019. Näyt­täi­si sil­tä, että mies­ten työl­li­syy­sas­teen las­ku vuo­si­na 2011–2015 liit­tyi suh­dan­ne­ti­lan­tee­seen. Kun mies­ten työl­li­syys para­ni vuo­det 2016–2019, syn­tyi lap­sia edel­lis­vuot­ta vähem­män sil­ti joka vuosi.

    Nuor­ten mies­ten hei­kol­la työl­li­syy­del­lä voi olla yhteyk­siä pari­suh­teen muo­dos­ta­mis­vai­keuk­siin, ja jotain vai­ku­tus­ta syn­ty­vyy­teen, ja las­ten saa­mi­nen voi kas­vat­taa mies­ten työl­li­syyt­tä (tätä­kin tilas­tot tuke­vat, sil­lä pik­ku­lap­si­per­heis­tä niis­sä, jois­sa äiti saa koti­hoi­don­tu­kea, mies­ten työl­li­syy­sas­te on eri­tyi­sen kor­kea, mikä viit­taa sii­hen, että per­heen toi­meen­tu­lo­tuen tar­ve voi ajaa mie­hiä töi­hin opis­ke­lun ja muun vas­taa­van sijaan las­ten saa­mi­sen jäl­keen), mut­ta ison kuvan selit­tä­jäk­si nuor­ten mies­ten työl­li­syys ei näy­tä riit­tä­vän syn­ty­vyy­den las­kun selityksissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.