Faktantarkistus Tekniikka&talous ‑lehden sähköautojen saastuttavuutta koskevaan artikkeliin

Tekniikka&talous ‑leh­ti jul­kai­si 14.12.2018 artik­ke­lin, jon­ka mukaan säh­kö­au­ton CO2- pääs­töt ovat jopa suu­rem­mat kuin die­se­lau­ton. Uusi ener­gia­po­li­tiik­ka ‑sivus­tol­la jul­kais­tiin For­tu­mis­sa teh­ty fak­tan­tar­kis­tus asias­ta. Kopioin sen tän­ne, kos­ka tuo­ta T&T:n artik­ke­lia levi­te­tään netis­sä totuutena.
Jos For­tu­mi­nen tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, aika vää­ris­ty­nyt ja tar­kois­tus­ha­kui­nen on leh­den artik­ke­li. Kaik­ki luvut vink­sal­laan samaan suun­taan. Ojas­sa on toki For­tu­mil­la­kin lehmänsä.

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­ton hyö­ty­suh­de voi­ma­lai­tok­sel­ta säh­kö­au­ton ren­kai­siin 48 % (siir­to 94 %, lataus/akku 71 %, moot­to­ri 72,5 %):

Käy­tet­ty 6 % siir­to­hä­viö pätee EU:lle, Suo­mes­sa vas­taa­va luku 3 % (Energia.fi: https://energia.fi/…/Selvitys_sahko-_ja_maakaasuinfrastrukt… , kuva 3.1 / World­Bank: https://data.worldbank.org/indicator/EG.ELC.LOSS.ZS)
Arviot säh­kö­au­ton ”grid-to-wheel” –hyö­ty­suh­tees­ta eri läh­teis­sä vaih­te­lu­vä­lil­lä 59–77%
(US Depart­ment of Ener­gy: https://www.fueleconomy.gov/feg/evtech.shtml, Euro­pean Fede­ra­tion for Trans­port and Envi­ron­ment: https://www.transportenvironment.org/…/2017_11_Briefing_ele…, fig. 1)

Siir­to­hä­viöi­den vaih­te­lu­vä­li 3–6 % huo­mioi­den siis voi­ma­lai­tok­sel­ta ren­kai­siin 55–75 %
Polt­to­moot­to­ri­au­ton ”tank-to-wheels” –hyö­ty­suh­de 10–21 % (US Depart­ment of Ener­gy: https://www.fueleconomy.gov/feg/evtech.shtml, EEA: https://www.eea.europa.eu/…/electric-vehicles-from-life-cyc…)

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­to kulut­taa 29 kWh / 100 km:

Artik­ke­lis­sa las­ket­tua säh­kö­au­ton 48 % hyö­ty­suh­det­ta käy­te­tään 13,75 kWh / 100 km kulu­tus­lu­kuun, joka itses­sään on jo pis­to­ra­sias­ta ote­tun säh­kön mää­rä ja täten sisäl­tää val­miik­si auton häviöt
(ver­tai­luk­si Nis­san Leaf 13–20 kWh / 100 km, Vir­gi­nia Tech Trans­por­ta­tion Ins­ti­tu­te: https://www.researchgate.net/…/294112610_Power-based_electr…)

Artik­ke­lin väi­te: Ajo­neu­von käyt­töi­kä 11 vuot­ta:

Suo­mes­sa (2017) kes­ki­mää­räi­nen ajo­neu­von romu­tusi­kä oli 20,7 vuot­ta (Autoa­lan tie­do­tus­kes­kus: http://www.aut.fi/…/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika).

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­ton aja­mi­sen pääs­töt EU-kes­kiar­vo­säh­köl­lä las­ket­tu­na 15 tCO2 auton ole­te­tun (120 000 km) käyt­töiän aika­na, eli 125 gCO2/km:

Kes­ki­ko­koi­sen säh­kö­au­ton vas­taa­vat pääs­töt EU-kes­kiar­vo­säh­köl­lä ladat­tu­na ovat 60–76 gCO2/km (EEA: https://www.eea.europa.eu/…/electric-vehicles-from-life-cyc…) Artik­ke­li olet­taa die­sel-auton (6 ltr / 100 km) pääs­töik­si 250 gCO2 / km ja aja­mi­sen pääs­töik­si on annet­tu samai­sel­le autol­le 29,4 tCO2. Näin voi­daan las­kea artik­ke­lis­sa ole­tet­tu ajo eli 29 400 kgCO2 / (0,25 kg / km) = 117 600 km.

Artik­ke­lis­sa on ole­tet­tu ajoa 11 000 km/a (120 000 km / 11 a), joka alhai­sem­pi kuin Suo­men kes­kiar­vo­suo­ri­te 14 000 km/a ( http://www.tilastokeskus.fi/…/henkiloautoilla-ajettiin-ede…/) Todel­lis­ta huo­mat­ta­vas­ti lyhem­mäk­si ole­tet­tu käyt­töi­kä ja todel­lis­ta pie­nem­pi vuo­sit­tai­nen ajo­suo­ri­te saa­vat artik­ke­lis­sa polt­to­moot­to­ri­au­tot näyt­tä­mään suh­tees­sa todel­lis­ta vähä­pääs­töi­sem­mäl­tä säh­kö­au­toon verrattuna

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­ton val­mis­tuk­sen pääs­töt 14,7 tCO2:

Säh­kö­au­ton koos­ta riip­puen, val­mis­tuk­sen pääs­töt välil­lä 7–15 tCO2, mis­sä kes­ki­ko­koi­sen säh­kö­au­ton tuo­tan­non pääs­töt ~ 10 tCO2 ja vas­taa­van kokoi­sen polt­to­moot­to­ri­au­ton noin puo­let eli ~ 5 tCO2 (EEA: https://www.eea.europa.eu/…/electric-vehicles-from-life-cyc…, fig. 3.3)

Artik­ke­lin väi­te: Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­sen hii­li­diok­si­di­pääs­tö 264 g/kWh:

Suo­men (2017) säh­kön­tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat 95 g/kWh (Energia.fi: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materia…/…/sahkotilastot, kal­vo 23)

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­ton akku uusit­ta­va auton 11 vuo­den (120 000 km) käyt­töiän aikana:

Liki kaik­ki suu­ret auto­val­mis­ta­jat lupaa­vat vähin­tään 160 000 km (100 000 mai­lin) takuun akuil­leen (US Depart­ment of Ener­gy: https://www.energy.gov/…/fact-913-february-22–2016-most-com…) Lisäk­si yksit­täis­ta­pauk­sia rapor­toi­tu (ulko­mail­la ja Suo­mes­sa), jois­sa Tes­lal­la ajet­tu yli 400 000 km ja akun kapa­si­tee­tis­ta yhä yli 80 % tallella.
(Suo­mi: https://www.teslarati.com/tesla-model-s-400k-km-250k-mi-7-…/,
ulko­maat: https://insideevs.com/highest-mileage-tesla-now-has-over‑4…/)

Artik­ke­lin väi­te: Säh­kö­au­ton akun uusi­mi­sen pääs­töt 8,8 tCO2:

Kes­ki­ko­koi­sen säh­kö­au­ton akun val­mis­ta­mi­nen tuot­taa noin 3–4 tCO2 (EEA: https://www.eea.europa.eu/…/electric-vehicles-from-life-cyc…, fig. 3.3)”

42 vastausta artikkeliin “Faktantarkistus Tekniikka&talous ‑lehden sähköautojen saastuttavuutta koskevaan artikkeliin”

  1. ”Artik­ke­lin väi­te: Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­sen hii­li­diok­si­di­pääs­tö 264 g/kWh:

    Suo­men (2017) säh­kön­tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat 95 g/kWh (Energia.fi:”

    Vuon­na 2017 läm­mi­ty­se­ner­gian co2 pääs­tö­jen las­ken­nas­sa käy­tet­tiin 400 g/kWh arvoa, joka tuli ka. x2. Tätä perus­tel­tiin sil­lä, että ener­gi­aa käy­te­tään pak­ka­sen mukaan ja kovem­mal­la pak­ka­sel­la tuo­tan­to on aina laa­jem­paa. Aina­kin vie­lä vii­me vuon­na öljy oli enem­män oikein kuin suo­ra sähkö

    1. Säh­kö­au­ton kulut­ta­man säh­kön tuo­tan­to­muo­dol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka säh­kön­tuo­tan­to on pääs­tö­kau­pan alais­ta. Se hii­li, mitä tääl­lä tupru­tel­laan, on siis muu­al­ta pois. 

      Kar­keas­ti ottaen niin kau­an kun polt­toai­neet eivät ole pääs­tö­kau­pan alla, säh­kön kor­vaa­mi­nen polt­to­nes­teel­lä kas­vat­taa pääs­tö­jä, tuo­tet­tiin­pa se säh­kö mil­lä taval­la tahansa.

      (sama toi­sin päin, jos me sääs­täm­me, sil­lä ei ole suu­res­sa kuvas­sa mitään suo­raa vaikutusta)

      1. Sylt­ty:

        Säh­kö­au­ton kulut­ta­man säh­kön tuo­tan­to­muo­dol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka säh­kön­tuo­tan­to on pääs­tö­kau­pan alais­ta. Se hii­li, mitä tääl­lä tupru­tel­laan, on siis muu­al­ta pois. 

        Ei ole niin, että kaik­ki säh­kön­tuo­tan­to oli­si pääs­tö­kau­pan alais­ta. Pääs­tö­kaup­pa kos­kee vain EU:n sisäis­tä säh­kön­tuo­tan­toa, ja sitä­kin vain tie­tyn koko­luo­kan ylit­tä­vien voi­ma­loi­den osal­ta. Suo­mes­sa­kin käy­te­tään myös sel­lais­ta säh­köä, joka ei ole pääs­tö­kau­pan alaista.

  2. Vie­lä­kin parem­pia uuti­sia: tie­tääk­se­ni Suo­mes­sa eni­ten aje­tul­la Tes­lal­la on men­ty yli 600000 km ja akun kun­to on noin 87 %.

  3. Osmo, olet itse mones­ti kir­joit­ta­nut että jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää oikeas­ti hii­li­säh­köä. Vedes­tä ja tuu­les­ta saa min­kä saa, ydin­voi­maa ei sää­de­tä. Siis säh­kön kulu­tuk­sen kas­vut ja vähen­nyk­set toteu­te­taan hii­lel­lä. Eikös se sii päde tähän­kin, jol­loin SUo­menb säh­kön kes­ki­mää­räi­set pääs­töt ovat yhdentekeviä.

    Lain­sää­tä­jä on las­ke­nut että pääs­töt ovat nol­la. Tämä aina­kin on hul­lua. Ben­sa-auton pako­kaa­sut voi­si puris­taa kaa­su­pul­loon ja ava­ta vent­tii­lin koti­pi­has­sa. Samal­la logii­kal­la täs­tä tuli­si nollapäästöinen.

    1. Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä voimalaitosta.SDe oli kym­me­nen vuot­ta sit­ten useium­mi­ten kivi­hii­li­lauh­de, mut­ta ei enää ole kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti kivi­hii­li­lauh­de, kos­ka siir­to­yh­tey­det Puo­laan eivät rii­tä. Meil­lä vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on usein pääs­tö­tön ja jos säh­kö­au­to­jen lataus opti­moi­daan hin­nan mukaan, ne lada­taan suu­rel­ta osin pääs­töt­tö­mäl­lä säh­köl­lä. Viron pala­va kivi on täs­sä mie­les­sä suu­rin ongelmamme.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä voimalaitosta.SDe oli kym­me­nen vuot­ta sit­ten useium­mi­ten kivi­hii­li­lauh­de, mut­ta ei enää ole kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti kivi­hii­li­lauh­de, kos­ka siir­to­yh­tey­det Puo­laan eivät rii­tä. Meil­lä vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on usein pääs­tö­tön ja jos säh­kö­au­to­jen lataus opti­moi­daan hin­nan mukaan, ne lada­taan suu­rel­ta osin pääs­töt­tö­mäl­lä säh­köl­lä. Viron pala­va kivi on täs­sä mie­les­sä suu­rin ongelmamme.

        Eikö ilmas­to­pääs­tö­jä pidä tar­kas­tel­la maa­pal­lon mit­ta­kaa­vas­sa, jol­lei kyse ole viher­pe­sus­ta? On yhtä paha, jos Suo­men ase­mas­ta joku toi­nen voi polt­taa lisää Puo­lan hiil­tä, Viron pala­vaa kiveä tai Suo­men turvetta? 

        Jos kal­lii­ta säh­kö­au­to­ja halu­taan lisää ilmas­to­syis­tä, eikö sil­loin pidä hou­ku­tel­la myös säh­kö­läm­mi­tyk­seen siir­ty­mis­tä, joil­la sii­hen on varaa?

      2. Säh­kö­läm­mi­tys­tä ja säh­kö­au­toa ei voi ver­ra­ta toi­siin­sa suo­raan, kos­ka polt­to­moot­to­ri muut­taa 25 % polt­toai­neen ener­gias­ta lii­ke-ener­giak­si ja säh­kö­moot­to­ri noin 80 %.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä voimalaitosta.SDe oli kym­me­nen vuot­ta sit­ten useium­mi­ten kivi­hii­li­lauh­de, mut­ta ei enää ole kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti kivi­hii­li­lauh­de, kos­ka siir­to­yh­tey­det Puo­laan eivät rii­tä. Meil­lä vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on usein pääs­tö­tön ja jos säh­kö­au­to­jen lataus opti­moi­daan hin­nan mukaan, ne lada­taan suu­rel­ta osin pääs­töt­tö­mäl­lä säh­köl­lä. Viron pala­va kivi on täs­sä mie­les­sä suu­rin ongelmamme. 

        Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä ei kui­ten­kaan aiheu­ta pääs­tö­jä kuin käyt­täi­si­vät vii­meis­tä voi­ma­lais­ta. Kuvi­tel­laan maa, jos­sa kym­me­nen saman­lais­ta säh­kö­au­toa lataa­vat täl­lä het­kel­lä pel­käl­lä vesi­säh­köl­lä 10 kW tehol­la, jon­ka pääs­töt ovat nol­la. Yhdes­tois­ta saman­lai­nen säh­kö­au­to liit­tyy jouk­koon, jon­ka vuok­si käyn­nis­te­tään pala­van kiven voi­ma­lai­tos, jon­ka pääs­töt ovat (argu­men­tin vuok­si) 1 CO2-ton­ni per kWh. Pääs­töt eivät kui­ten­kaan ole tämän vuok­si 11 CO2-ton­nia per tun­ti, vaan vain 1 CO2-ton­ni per tunti.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä voimalaitosta.SDe oli kym­me­nen vuot­ta sit­ten useium­mi­ten kivi­hii­li­lauh­de, mut­ta ei enää ole kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti kivi­hii­li­lauh­de, kos­ka siir­to­yh­tey­det Puo­laan eivät rii­tä. Meil­lä vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on usein pääs­tö­tön ja jos säh­kö­au­to­jen lataus opti­moi­daan hin­nan mukaan, ne lada­taan suu­rel­ta osin pääs­töt­tö­mäl­lä säh­köl­lä. Viron pala­va kivi on täs­sä mie­les­sä suu­rin ongelmamme.

        Ei meil­lä ole sel­lais­ta “vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta”, mikä oli­si pääs­tö­tön. Se vii­mei­nen voi­ma­lai­tok­sem­me on usein Nor­jan ja Ruot­sin säh­kö, tuo­tet­tu ydin­voi­mal­la ja vesi­voi­mal­la. Nois­ta ydin­voi­ma ei sää­dä, eikä vet­tä sada lisää, vaik­ka me sitä tar­vit­si­sim­me. Mut­ta jos Suo­mi ei ostai­si säh­köä, sitä riit­täi­si myy­dä Sak­saan, jol­loin se kor­vai­si rus­ko­hii­li­lauh­det­ta. Puo­la on täs­sä mitä­tön teki­jä. Mut­ta Viron pala­van kiven lauh­de­lai­tok­set sää­tä­vät ja täten osal­lis­tu­vat myös Suo­men lisäkulutukseen.

        Mut­ta joka­ta­pauk­ses­sa säh­kö­au­to tuot­taa pie­nem­mät välit­tö­mät pääs­töt kuin polt­to­moot­to­ri­au­to. Ja säh­kö­au­ton pääs­tö pie­ne­nee edel­leen sitä mukaa, kun fos­sii­li­säh­kön tuo­tan­to vähe­nee tulevaisuudessa.

      5. Veik­ko Kek­ko­nen: Ei meil­lä ole sel­lais­ta “vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta”, mikä oli­si pääs­tö­tön. Se vii­mei­nen voi­ma­lai­tok­sem­me on usein Nor­jan ja Ruot­sin säh­kö, tuo­tet­tu ydin­voi­mal­la ja vesi­voi­mal­la. Nois­ta ydin­voi­ma ei sää­dä, eikä vet­tä sada lisää, vaik­ka me sitä tar­vit­si­sim­me. Mut­ta jos Suo­mi ei ostai­si säh­köä, sitä riit­täi­si myy­dä Sak­saan, jol­loin se kor­vai­si rus­ko­hii­li­lauh­det­ta. Puo­la on täs­sä mitä­tön teki­jä. Mut­ta Viron pala­van kiven lauh­de­lai­tok­set sää­tä­vät ja täten osal­lis­tu­vat myös Suo­men lisäkulutukseen.

        Kyl­lä. Vii­mei­nen lai­tos on välil­li­ses­ti usein Sak­san hii­li- tai kaa­su­lauh­de­lai­tos. Ener­giaop­ti­moin­nit ja pääs­tö­las­kel­mat tuli­si teh­dä koko Euroo­pan tasol­la siir­to­ver­kon vuok­si. Olem­me usein samaa aluet­ta, poik­keuk­se­na ne het­ket jol­loin siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei rii­tä. Se, että ko. las­kel­ma menee mut­kik­kaak­si, ei todis­ta sitä ettei­kö niin pitäi­si teh­dä, jos oikei­ta vai­ku­tuk­sia pyri­tään tar­kas­te­le­maan. Toi­saal­ta on pal­jon hel­pom­pi tie aina­kin taak­se­päin kat­sot­taes­sa ja se on säh­kön pörs­si­hin­ta. Jos se on yli noin 30 e/MWh, sää­tä­vä­nä lai­tok­se­na on lauh­de­lai­tos eli säh­kön käy­tön muu­tok­sen pääs­tö­ker­roin on kysei­sen lai­tok­sen pääs­tö­ker­roin. Eli suu­ri. Jos hin­ta on alle noin 10 e/MWh, sää­tö tapah­tuu ydin‑, tuu­li- tai vesi­voi­ma­lai­tok­sen tehoa rajoit­ta­mal­la eli pääs­tö­vai­ku­tus on hyvin pie­ni. Vii­me aikoi­na säh­kön hin­ta on ollut luok­kaa 50 e/MWh eli hiili/kaasu on marginaalituotantoa.

        Rajoi­tuk­se­na tuos­sa hin­ta­me­ne­tel­mäs­sä on se, että ope­ra­tii­vi­nen mar­gi­naa­li ei ole tie­dos­sa, mis­tä joku tuol­la mai­nit­si­kin. Mut­ta se Sak­san, Viron ja Puo­lan ope­ra­tii­vi­nen mar­gi­naa­li (hii­li- ja kaa­su­voi­maa) ei ole vie­lä täs­sä vai­hees­sa pie­ni eli kyl­lä se pitäi­si meil­lä­kin ottaa nykyi­sel­lään huomioon. 

        Säh­kö­au­ton, läm­pö­pum­pun tms. hyvyys perus­tuu ole­tuk­seen sii­tä, että tule­vai­suu­des­sa säh­kön­tuo­tan­to on hyvin suu­rel­ta osin pääs­tö­tön­tä. Sil­loin­kin hin­ta voi välil­lä pomp­sah­del­la rajus­ti­kin, mut­ta sil­loin se ope­ra­tii­vi­nen mar­gi­naa­li on jo niin pie­ni, ettei sil­lä ole juu­ri väliä. Näin siis toivottavasti.

        Juu­ri nyt säh­kö­au­to tai läm­pö­pump­pu ei vält­tä­mät­tä vähen­nä pääs­tö­jä em. syys­tä. Ilmas­to­ys­tä­väl­li­sin teko oli­si siis saa­da taval­la tai toi­sel­le ensin run­saas­ti pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa ja sit­ten säh­köis­tää asioi­ta. Mut­ta, jot­ta pääs­töt­tö­miä inves­toin­te­ja tuli­si, voi olla että pitää ensin lisä­tä sitä kulu­tus­ta jot­ta säh­kön hin­ta nousee pysy­väs­ti… Ei ihan help­po yhtälö.

        Pääs­tö­kau­pas­ta vie­lä, pitäi­si saa­da polii­ti­kot kiris­tä­mään pääs­tö­ra­jo­ja. Nyt suo­ma­lai­nen teol­li­suus­kin on onnek­si asian puo­lel­la, mm. kos­ka sii­tä on meil­le suh­teel­lis­ta etua. Pääs­tö­ra­jo­jen kiris­tä­mi­nen ylei­ses­ti lie rea­lis­tis­ta sil­loin kun pys­ty­tään osoit­ta­maan, että vähen­nyk­set eivät uhkaa teol­li­suu­den kili­pai­lu­ky­kyä, työ­paik­ko­ja jne.

      6. Samu­li Rinne
        Ei tuo vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen etsi­mi­nen nyt niin vai­ke­aa ole. Se ei ole välil­li­ses­ti eikä välit­tö­mäs­ti saman hin­ta-alu­een ulko­puo­lel­la, kos­ka hin­ta-aluei­den eroa­mi­nen ker­too, että siir­to­ka­pa­si­teet­ti on lop­pu­nut. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin lop­pu­mi­nen ei ole miten­kään har­vi­nais­ta. Tätä kir­joi­tet­taes­sa Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Viron kans­sa, mut­ta ei mui­den Poh­jois­mai­den eikä Lat­vian ja Liet­tuan kanssa.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei tuo vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen etsi­mi­nen nyt niin vai­ke­aa ole.

        Ei, mut­ta oleel­li­sem­pi kysy­mys on, onko vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen löy­tä­mi­nen ja sen CO2-pääs­tö­jen sel­vit­tä­mi­nen rele­vant­tia. On, jos usko­taan että koko­nais­pääs­tö­jen lisäys pidem­mäl­lä aika­jak­sol­la saa­daan integroi­mal­la vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen CO2-pääs­töt/e­ner­giayk­sik­kö. Ei ole, jos usko­taan että kas­va­nut kysyn­tä joh­taa uusiin pie­nem­pi­pääs­töi­siin ja/tai nol­la­pääs­töi­siin sähköntuotantoinvestointeihin.

        Jos uusia nol­la­pääs­töi­siä inves­toin­te­ja (suo­mek­si: tuu­li- tai ydin­voi­ma­loi­ta) raken­ne­taan, ei ole yksi­se­lit­teis­tä, mihin pääs­tö­vä­hen­nyk­set koh­dis­te­taan. Esi­mer­kik­si: kun Ruot­sis­sa raken­net­tiin jotain 7GW tuu­li­voi­maa 2000-luvun alus­ta läh­tien, ja saman­ai­kai­ses­ti Ruot­sin säh­kön­vien­ti Suo­meen kas­voi jopa enem­män kuin Ruot­sis­sa tuo­te­tun tuu­li­säh­kön mää­rä, on aika loo­gis­ta aja­tel­la että tuu­li­säh­kö on vie­ty Suo­meen, Suo­men CO2-pääs­töt ovat pie­nen­ty­neet, ja Ruot­sin pysy­neet ennal­laan kos­ka siel­lä ei edes ole ollut mis­tä vähen­tää. Fak­to­jen mää­rit­te­ly jää vies­tin­tä­toi­mis­to­jen tehtäväksi.

  4. Säh­kön tuo­tan­non välit­tö­mät hii­li­diok­si­di­pääs­töt on epä­mää­räi­nen suu­re. Arvo vaih­te­lee tun­neit­tain riip­puen sii­tä, mis­sä säh­kö tuo­te­taan. Suo­men säh­kön­tuo­tan­non mää­rä mita­taan reaa­liai­kai­se­ti. Tuot­ta­jat vel­voi­te­taan ilmoit­ta­maan vuo­sit­tain käyt­tä­män­sä polt­toai­neen mää­rän lajeit­tain. Toi­voa sopii, että yhteis­tuo­tan­non polt­toai­ne­ku­lu­tus on jyvi­tet­ty oikein säh­kön­tuo­tan­nol­le. Vuo­si­tuo­tan­non ja polt­toai­nei­den käy­tön perus­teel­la saa­daan mel­ko hyvä arvio tar­kas­te­lu­vuo­den säh­kön tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, ja tätä lukua For­tu­min fak­tan­tar­kas­ta­ja on siteerannut.

    Suo­men säh­kös­tä 30 % tuo­daan ulkoa. Tie­tääk­se­ni käy­tös­sä ei ole mitään ekspli­siit­tis­tä mene­tel­mää, mil­lä arvioi­da tuon­ti­säh­kön hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Hyväl­lä säh­kö­mark­ki­na­mal­lil­la se oli­si toki mahdollista.

    Mitä tulee säh­kö­au­to­jen käyt­tä­män säh­kön hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin, niin mis­sään tapauk­ses­sa ne eivät mene samas­sa suh­tees­sa kuin Suo­men säh­kön tuo­tan­non vuo­si­pääs­töt. Tämän var­maan For­tu­min fak­tan­tar­kas­ta­ja­kin on tien­nyt, mut­ta ei ole kertonut.

  5. Säh­kö­au­to­jen pääs­töis­tä puhu­mi­nen on isol­ta osin misin­for­maa­tio­tek­niik­ka, aivan samoin kuin nii­den osal­ta Kon­gon lap­si­työ­voi­mas­ta puhu­mi­nen. Kyl­lä, nämä voi­vat olla ongel­mia eri­kois­ta­pauk­sis­sa, mut­ta kum­paan­kaan näis­tä asiois­ta ei syyl­li­nen ole sähköauto.

    Mie­len­kiin­tois­ta kyl­lä, kukaan ei ole tar­kas­ti kyse­le­mäs­sä pal­jon­ko koko öljyn tuotanto/jalostusketju oikeas­ti kulut­taa ener­gi­aa Sau­di Aramcon öljy­läh­tees­tä läh­tien. Eikä voi­kaan kysel­lä, sil­lä kysees­sä on Sau­dien osal­ta val­tion salai­suus. Hyvä, että edes NESTE OIL tääl­lä koti­maas­sa suos­tuu ker­to­maan kuin­ka pal­jon öljyn jalos­tuk­seen kuluu säh­köä. Koet­ta­kaa­pa kysyä, luu­len että vas­taus­ta ei kuulu.

  6. Säh­kö­au­to­jen suu­rin ongel­ma on nii­den hin­ta. Täl­lä het­kel­lä noin 20 000 euroa kal­liim­pi kuin vas­taa­va polt­to­moot­to­ri­au­to. Val­tion työ­ryh­mä läh­ti ole­tuk­ses­ta että 2025 ovat saman­hin­tai­sia. Olen tai­pu­vai­nen usko­maan nii­tä akku­me­tal­lien asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka ennus­ta­vat säh­kö­au­to­jen hin­to­jen nousua, ei las­kua. Aina­kaan ei pääs­tä sii­hen että meil­lä oli­si lii­ken­tees­sä 3 mil­joo­naa autoa kes­ki­hin­nal­taan 3700 euroa kuten nyt.

    Mitä jos las­ke­taan aluk­si nopeuk­sia. Tal­vi­no­peu­det myös kesäi­sin, co2-sääs­tö sama kuin 250 000 säh­kö­au­toa ja lisäk­si kuor­ma-auto­jen rajoi­tin 80 km/tunti, las­kee kulu­tus­ta 25% nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na maan­tie­a­jos­sa ja 80 km:n rajoi­tus kor­keil­le, yli 150 cm, autoille.

    1. Las­si Hie­ta­nen:
      Säh­kö­au­to­jen suu­rin ongel­ma on nii­den hin­ta. Täl­lä het­kel­lä noin 20 000 euroa kal­liim­pi kuin vas­taa­va polt­to­moot­to­ri­au­to. Val­tion työ­ryh­mä läh­ti ole­tuk­ses­ta että 2025 ovat saman­hin­tai­sia. Olen tai­pu­vai­nen usko­maan nii­tä akku­me­tal­lien asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka ennus­ta­vat säh­kö­au­to­jen hin­to­jen nousua, ei las­kua. Aina­kaan ei pääs­tä sii­hen että meil­lä oli­si lii­ken­tees­sä 3 mil­joo­naa autoa kes­ki­hin­nal­taan 3700 euroa kuten nyt.

      Jep, tämä­hän se ongel­ma on, kuvi­tel­laan, että jokai­nen auto­no­mis­ta­ja haluai­si nyt sat­sa­ta n.15k€ enem­män autoon.
      Jos­tain syys­tä se hal­pa _ekologisempi_ auto, joka tulis ostet­tua hin­tan­sa vuok­si, eli kaa­suau­to, pitää jät­tää kaup­paan. Kos­ka pyri­tään saas­tut­ta­mat­to­maan, niin vähem­män saas­tut­ta­va ei ole vaihtoehto…

      Uusi säh­kö­au­to voi mak­saa 2025 suun­nil­leen saman ver­ran kuin uusi “hie­no” polt­to­moot­to­ri­au­to nyt. Mut­ta kun ihmi­set eivät halua ostaa nii­tä kal­li­ta uusia “hie­no­ja” autoja.
      Litium-akuil­le voi löy­tyä kor­vaa­ja 2025 men­nes­sä. Tai sit­ten ei. Uusien “hie­no­jen” polt­to­moot­to­ri­au­to­jen hin­ta voi romah­taa. Ainoa mikä on var­maa on, että säh­kö­au­to tulee ole­maan kal­lis 2025, ihan vain ikän­sä takia ja että kaa­suau­to on hal­pa, kos­ka voi vali­ta vanhemman.

    2. Las­si Hie­ta­nen:
      Säh­kö­au­to­jen suu­rin ongel­ma on nii­den hin­ta. Täl­lä het­kel­lä noin 20 000 euroa kal­liim­pi kuin vas­taa­va polt­to­moot­to­ri­au­to. Val­tion työ­ryh­mä läh­ti ole­tuk­ses­ta että 2025 ovat saman­hin­tai­sia. Olen tai­pu­vai­nen usko­maan nii­tä akku­me­tal­lien asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka ennus­ta­vat säh­kö­au­to­jen hin­to­jen nousua, ei las­kua. Aina­kaan ei pääs­tä sii­hen että meil­lä oli­si lii­ken­tees­sä 3 mil­joo­naa autoa kes­ki­hin­nal­taan 3700 euroa kuten nyt.

      Mitä jos las­ke­taan aluk­si nopeuk­sia. Tal­vi­no­peu­det myös kesäi­sin, co2-sääs­tö sama kuin 250 000 säh­kö­au­toa ja lisäk­si kuor­ma-auto­jen rajoi­tin 80 km/tunti, las­kee kulu­tus­ta 25% nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na­maan­tie­a­jos­sa ja 80 km:n rajoi­tus kor­keil­le, yli 150 cm, autoille.

      Suu­ri ongel­ma tulee ole­maan että säh­kö­au­toa ei saa mis­sään ladat­tua, aina­kaan Hel­sin­gin kan­ta­ka­pun­gin alu­eel­la. Mis­sä esi­mer­kik­si Pune­vuo­res­sa, Töö­lös­sä tai Kal­lios­sa autot lada­taan, en ole näh­nyt vie­lä yhtään lataus­pis­tet­tä katu­py­sä­köin­ti­pai­koil­la. Mikä on muu­ten Hel­sin­gin kau­pun­gin stra­te­gia säh­kö­au­to­jen lataus­ver­kos­ton suh­teen? Entä Hele­nin? Onko aika­tau­lu­tet­tua suun­ni­tel­maa miten lataus­pis­te­tä raken­ne­taan? Kuka ne raken­taa? Mil­lai­sia lataus­pis­tei­tä teh­dään? Hait­taa­vat­ko lataus­pis­teet tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa? Vai nuk­kuu­ko Hel­sin­gin ja Hele­nin päät­tä­jät asiassa? 

      t. säh­kö­au­to (työ­käyt­töön) han­kin­ta­lis­tal­la heti kun lataus­pis­teet löy­ty­vät lähikaduilta

  7. Löy­sin arvioi­ta, että well-to-wheel ‑tehok­kuus säh­kö­au­tois­sa on 30% kun taas polt­to­moot­to­ri­au­tois­sa puo­let sii­tä. Säh­kö­au­tot ovat siis parem­pia mut­ta voi­si­vat olla vie­lä pal­jon parempia…

  8. En oikein vie­lä­kään ymmär­rä tuo­ta vii­mei­sen voi­ma­lan peri­aa­tet­ta, sil­lä pääs­tö­mie­les­sä voi aja­tel­la, että jos 99 % kulu­tuk­ses­ta on puh­das­ta niin vii­mei­nen pro­sent­ti voi­daan polt­taa vaik­ka baku­lai­sel­la bitu­mil­la. — Ja myös päin­vas­toin, vaik­ka Helen ripus­taa­kin katol­leen pr-ken­no­ja suu­ri osa ener­gias­ta tuo­te­taan kui­ten­kin fossiilisesti. 

    Kai­pai­sin asian­tun­ti­jain käsi­tys­tä ladat­ta­vis­ta hybri­deis­tä. Oma auton­käyt­tö­ni koos­tuu kehä ykkö­sen tasal­ta teh­dyis­tä lyhyis­tä pis­tois­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mihin tar­pee­seen voi­si lada­ta “maa­il­man paras­ta kau­pun­kie­ner­gi­aa”. Lisäk­si ajan raja­tun mää­rän mök­ki­käyn­te­jä ja mui­ta vie­rai­lu­ja kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­le, jol­loin hybri­din polt­to­moot­to­ri oli­si tar­peen eikä mökil­le tar­vit­si­si vetää sähköä.

  9. Koko säh­kö­au­to­jär­jes­tel­mää pitäi­si kehit­tää EU-tasol­la. Tar­vit­si­sim­me auto­koh­tai­sen säh­kö­liit­ty­män, joka tun­nis­tau­tuu verk­koon riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä se lai­te­taan töp­se­liin. Pää­osa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­tä on kui­ten­kin päi­vit­täi­siä edes­ta­kai­sin mat­ko­ja kotoa töi­hin tms, jol­loin lataus tapah­tui­si koto­na yöai­kaan. Säh­kö­verk­ko-ope­raat­to­rin jol­ta liit­ty­mä on ostet­tu, tuli­si seu­ra­ta auto­jen lataus­ti­laa ja lada­ta ne hal­vim­paan mah­dol­li­seen aikaan (eli kun tuu­li puk­kaa yli­mää­rä­säh­köä verk­koon, ei sil­loin kun jou­du­taan käyn­nis­tä­mään kivi­hii­li­kat­ti­la varasähkönä).

    Säh­kö­au­to­jen varaus­ka­pa­si­teet­ti ja sen tar­joa­ma peli­va­ra tulee ole­maan todel­la suu­ri apu sto­kas­ti­sen uusiu­tu­van ener­gian (tuu­li ja aurin­ko) kohdalla.

    Mut­ta tämän kehit­tä­mi­nen ei rii­tä Suo­men tasol­la. Säh­kö­jär­jes­tel­mien stan­dar­di­soin­tia tar­vi­taan ja auto­jen pitää olla siir­to­kel­poi­sia maas­ta toi­seen lyhyt- tai pit­kä­ai­kais­ta käyt­töä var­ten. On vii­mein lope­tet­ta­va ajat­te­lu autois­ta joten­kin kan­sal­li­ses­ti eril­lään vero­tet­ta­va­na ja sään­nel­tä­vä­nä asiana.

  10. Akut voi­vat las­ken­nal­li­ses­ti kes­tää jon­kun 160 000 kilo­met­ria tms. Mut­ta oikeas­ti oikeal­la käy­töl­lä ei. Jot­ta toi mak­si­mi kes­tä­vyys saa­vu­te­taan pitää akun lataus pitää välil­lä 30%-80%. Muu­ta­ma tyh­jäk­si pääs­tä­mi­nen voi tuho­ta akun var­sin nopeasti. 

    Säh­kö­au­to on vie­lä enem­pi lelu. sovel­tuu vaik­ka pos­tin lähijakeluun

    1. Pet­ri Pit­kä­nen:
      Akut voi­vat las­ken­nal­li­ses­ti kes­tää jon­kun 160 000 kilo­met­ria tms. Mut­ta oikeas­ti oikeal­la käy­töl­lä ei. Jot­ta toi mak­si­mi kes­tä­vyys saa­vu­te­taan pitää akun lataus pitää välil­lä 30%-80%. Muu­ta­ma tyh­jäk­si pääs­tä­mi­nen voi tuho­ta akun var­sin nopeasti. 

      Säh­kö­au­to on vie­lä enem­pi lelu. sovel­tuu vaik­ka pos­tin lähijakeluun 

      Onko tosi­aan niin, että vaik­ka­pa Tes­lal­la tätä ei tie­de­tä, ja akun varaus sal­li­taan las­kea alle 30 %:n?

    2. Niin oli­kos tämä nyt ihan oike­aa käy­tän­nön koke­mus­ta eli tie­tä­mys­tä, vai olet­ta­mus­ta? Sun puhei­den mukaan oman auton (jos­sa on 201 000 km mit­ta­ris­sa) ajoak­ku oli­si pitä­nyt vaih­taa jo ker­ran. Edel­leen saa saman ver­ran net­to­va­raus­ta ulos, kuin uutenakin.

      Ei kan­na­ta ver­ra­ta Bil­te­man pora­ko­neen akkua säh­kö­au­ton ajoak­kuun. Toi­ses­sa on akus­ton­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mä, eikä akus­toa pääs­te­tä kos­kaan *tyh­jäk­si* – sitä var­ten autois­sa on brut­to- ja net­to­ka­pa­si­teet­ti – ja toi­ses­sa ei.

      Johan jo Nis­san & Tes­la ovat molem­mat toden­neet, että säh­kö­au­to­jen ajoak­ku­jen käyt­töi­kä on käy­tän­nös­sä luok­kaa 20 vuot­ta. Mut­ta min­käs val­mis­ta­jat itse tie­tä­vät, kyl­lä lähiö­baa­rin pöy­däs­tä se paras totuus saa­daan. 160 000 km ja kaput & sovel­tu­vat vain pos­tin jakoon, ja niin edelleen.

      Se on jän­nä että aina jos­tain löy­tyy näi­tä ”asian­tun­ti­joi­ta”, joil­la ei mitään koke­mus­ta säh­köi­ses­tä lii­ken­tees­tä ole, mut­ta joil­la on kau­hea tar­ve esiin­tyä asian­tun­ti­ja­na. Ja sit­ten usein vähä­tel­lään käyt­tä­jien omia koke­muk­sia. Oi voi, no tämä on niin suo­ma­lai­nen juttu.

  11. Tämä 600.000 km ajet­tu Tes­la lie­nee otet­tu käyt­töön 2012 tai 2013. Sil­lä siis on ajet­tu n 100.000 120.000 km/ vuo­si eli kes­ki­mää­rin n 300- 400 km/päivä.

    Moot­to­rin ja myös akun kulu­mi­nen riip­puu käy­tös­tä ja ajas­ta. 1980-luvul­la nor­maa­lis­ti moot­to­ri kes­ti 100.000 km/litra. 1,8, lit­ran kone siis n 200.000 km, jol­loin moot­to­ri piti uudel­leen koneistaa. 

    Vol­vo-autos­sa oli 1981 näy­til­lä far­ma­ri-paket­ti­au­to, jol­la samal­la moot­to­ril­la oli ajet­tu 1 000 000 kilo­met­riä. Seli­tys: auto oli ollut pie­nen kajaa­ni­lai­sen kir­ja­pai­non käy­tös­sä. Ajet­tu päi­vit­täin kuor­ma Kajaa­nis­ta Ouluun ja takai­sin, eli n 370 km päi­vä. Auto oli ollut läm­pi­mäs­sä tal­lis­sa ja ajo ilmei­ses­ti rau­hal­lis­ta. (Pakun sal­lit­tu nopeus oli 80 km/h).

  12. En ota kan­taa tähän kiis­taan. Oli­si hyvä pereh­tyä asia­na enemmän.

    Totean vain yhdek­si hyö­dyl­li­sim­mäk­si luke­ma­ni koh­dan kir­jal­li­suu­des­ta Sodan ja rau­han III luvun osan alus­ta. Pää­hen­ki­lö, krei­vi Bez­hu­hov las­ki Napo­leo­nin luvun ja pää­si tulok­seen 666. Pie­nel­lä kie­lio­pi­vir­heel­lä tosin.

    MafH

  13. MH:

    Säh­kö­au­to­jen lataus yöl­lä voi­daan peri­aat­tees­sa opti­moi­da syvim­pään yöaikaan. 

    Mut­ta tur­ha kuvi­tel­la näi­tä akku­ja voi­ta­van käyt­tää säh­kön väli­va­ras­toin­tiin. Autoi­li­ja on voi­ta­va olla var­ma sii­tä, että hän aamul­la läheis­sään voi olla var­ma sii­tä, että voi ajaa tar­vit­taes­sa tuon 400 km. Saat­taa tul­la jokin häly­tys tai yllät­tä­vä meno. Sen takia minul­la on (jok­seen­kin aina) autos­sa ben­saa vähin­tään 200 km ajoa varten.

    Olet­ta­kaam­me että maas­sa on 500.000 täys­säh­kö­au­toa, kun­kin lataus­ka­pa­si­teet­ti 80 kWh tämä tekee yhteen­sä 40 MWh. Muis­tan­ko oikein: Imat­ran kos­ken voi­ma­lai­tok­sen nimel­lis­te­ho on 156 MW. Eli näi­hin akkui­hin voi­tai­siin lada­ta 15 tämän voi­ma­lan minuu­tin sähköntuotto.

    1. Olet­ta­kaam­me että maas­sa on 500.000 täys­säh­kö­au­toa, kun­kin lataus­ka­pa­si­teet­ti 80 kWh tämä tekee yhteen­sä 40 MWh. Muis­tan­ko oikein: Imat­ran kos­ken voi­ma­lai­tok­sen nimel­lis­te­ho on 156 MW.

      Jos­kus nol­lil­la­kin on mer­ki­tys­tä, 500 000 x 80 kWh = 40 000 MWh.
      Aika har­val­la on sel­lai­nen ammat­ti, että voi het­kes­sä tul­la häly­tys 400 km:n pää­hän. Auto­jen akuis­ta on tulos­sa mer­kit­tä­vä tekij­hä säh­kön tar­jon­nan sääs­töi­hin, kun säh­kön hin­ta alkaa hei­lua 2 euron ja 200 euron välillä/MWh.

      1. Säh­kö­au­tois­sa men­nään nyt per­se edel­lä puu­hun, kun yri­te­tään repli­koi­da polt­to­moot­to­ri­au­ton par­hai­ta puo­lia, eli toi­min­ta­sä­det­tä ja tank­kaa­mi­sen nopeutta.

        80 kWh:n akku tekee säh­kö­au­tos­ta hir­vit­tä­vän kal­liin, vaik­ka oli­si jär­ke­väm­pää että säh­kö­au­tois­sa oli­si pää­osin pie­net akut ja niil­lä, joi­den pitää ajaa yli 100 km päi­väs­sä, oli­si sit­ten polt­to­moot­to­ri­veh­je tai säh­kö­au­to, jos­sa on myös polt­to­moot­to­ril­la toi­mi­va generaattori.

      2. 80 kWh:n akku tekee säh­kö­au­tos­ta hir­vit­tä­vän kal­liin, vaik­ka oli­si jär­ke­väm­pää että säh­kö­au­tois­sa oli­si pää­osin pie­net akut ja niil­lä, joi­den pitää ajaa yli 100 km päi­väs­sä, oli­si sit­ten polt­to­moot­to­ri­veh­je tai säh­kö­au­to, jos­sa on myös polt­to­moot­to­ril­la toi­mi­va generaattori.

        Olen Syl­tyn kans­sa hyvf­gin samaa miel­tä. Kun siir­rym­me säh­kö­au­toi­hin, auto­kan­ta jakau­tuu kau­pun­ki­au­toi­hin ja kepu­lan­dia-autoi­hin. Kau­pun­ki­au­ton toi­min­ta­sä­teek­si riit­tää sel­väs­ti alle 100 km. Kun sit­ten läh­de­tään mökil­le tai muu­ten gvain kau­as, ote­taan pidem­män toi­min­ta­sä­teen auto. Pitää­kö siis olla kasi autoa? Ei tar­vi­ty­se olla yhtään. Tämä itse omis­te­tun auton vai­he var­maan­kin jää his­to­ri­aan, kos­ka aur­ton vuo­kraa­mi­nen nyt vain on jär­ke­väm­pää. Itse omis­te­tun auton on olta­va kom­pro­mis­si kai­kis­ta auton käyht­tä­tar­peis­ta, vuo­kra-auto voi olla teh­ty juu­ri sii­hen käyt­töön, mihin sitä sinä päi­vä­nä tarvitaan.
        Näin siis kau­pun­geis­sa. Jos asuu yksin 20 km påit­kän­tien pääs­sä, on pak­ko olla oma auto, kos­ka asuu yksin kes­kel­lä ei mitään.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen Syl­tyn kans­sa hyvf­gin samaa miel­tä. Kun siir­rym­me säh­kö­au­toi­hin, auto­kan­ta jakau­tuu kau­pun­ki­au­toi­hin ja kepu­lan­dia-autoi­hin. Kau­pun­ki­au­ton toi­min­ta­sä­teek­si riit­tää sel­väs­ti alle 100 km. Kun sit­ten läh­de­tään mökil­le tai muu­ten gvain kau­as, ote­taan pidem­män toi­min­ta­sä­teen auto. 

        Huo­mioi­den sen että säh­kö­au­ton akun val­mis­tus­kus­tan­nuk­set ovat tip­pu­neet kuu­des­sa vuo­des­sa 70% sii­tä mis­tä läh­det­tiin ehti­nee mas­sa­tuo­tan­non edut pois­ta­maan tämän kah­tia­jaon tar­peen ennen­kuin säh­kö­au­tot täs­tä edes ehti­vät yleistymään.

      4. Akku­jen hin­ta on las­ke­nut, mut­ta pai­no edel­leen sama. Tes­lan akut pai­na­vat 900 kg. Kau­pun­kia­jos­sa kan­nat­taa käyt­tää kevyem­piä vempeleitä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Akku­jen hin­ta on las­ke­nut, mut­ta pai­no edel­leen sama. Tes­lan akut pai­na­vat 900 kg. Kau­pun­kia­jos­sa kan­nat­taa käyt­tää kevyem­piä vempeleitä.

        Täs­mäl­leen, min­kä lisäk­si yhdes­tä tuol­lai­ses­ta pit­kän mat­kan akus­tos­ta saa­daan akut kym­men­kun­taan(?) kau­pun­ki­au­toon. Sääs­tää kriit­ti­siä luonnonvaroja.

      6. Sylt­ty: säh­kö­au­to, jos­sa on myös polt­to­moot­to­ril­la toi­mi­va generaattori.

        Säh­köi­nen voi­man­siir­to ja on/off-sää­döl­lä toi­mi­va 20 kW vakio­te­hol­le opti­moi­tu otto­moot­to­ri, niin se Osmon mai­nit­se­ma 15–21% hyö­ty­suh­de polt­toai­nees­ta ren­kaal­le onkin 30–40%.

        Auto­teh­tail­la on tie­ten­kin omat hyväk­si osoit­tau­tu­neet mekaa­ni­set rat­kai­sun­sa, jot­ka ihan iner­tian takia pysy­vät käy­tös­sä vie­lä pit­kään. Mut­ta ei ole epäi­lys­tä­kään, ettei­kö voi­mae­lekt­ro­niik­ka oli­si tule­vai­suu­des­sa hal­vem­pi alus­ta toteut­taa luis­to­nes­to, tasaus­pyö­räs­tö ja neli­ve­to. Puhu­mat­ta­kaan keveydestä.

        Ja niin kuin sanoit­kin, yhteis­kun­nan kan­nal­ta auto­mal­lis­ton suun­nit­te­lus­sa oli­si jär­ke­väm­pää mak­si­moi­da säh­köl­lä aje­tut kilo­met­rit kuin muu­ta­man säh­kö­au­toi­li­jan ajo­mat­ka ja säh­kö­au­ton kor­kean hin­nan sekaan tyr­kät­ty­jen lisä­va­rus­tei­den mää­rä. Tämä on jäl­leen yksi osoi­tus yhteis­kun­nan riit­tä­mät­tö­mäs­tä kyy­ni­syy­des­tä. Ei yri­te­tä­kään parem­paa, riit­tää kun itse on parem­pi kuin ne din­osau­rus­me­hul­la ajavat.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auto­jen akuis­ta on tulos­sa mer­kit­tä­vä tekij­hä säh­kön tar­jon­nan sääs­töi­hin, kun säh­kön hin­ta alkaa hei­lua 2 euron ja 200 euron välillä/MWh.

        Ei säh­kön hin­ta toden­nä­köi­ses­ti noin laa­jal­la hin­nal­la tule hei­lu­maan jat­kos­sa aina­kaan kulut­ta­ja­mark­ki­na­hin­nois­sa, jota kulut­ta­jat mak­sa­vat ostaes­saan säh­köä ja myy­des­sään sitä takai­sin verk­koon. Akku­ka­pa­si­tee­tin kas­vu nime­no­maan kutis­taa säh­kön hin­tae­ro­ja. Kun kas­va­va osuus säh­kön käyt­tä­jis­tä alkaa myy­dä säh­köä takai­sin verk­koon sil­loin kun hin­ta oli­si kor­kein ja lada­ta säh­köä hal­vem­paan aikaan, koko mark­ki­nan hin­nat eri aikai­ses­ta säh­kön käy­tös­tä tasoittuvat.

  14. Ter­ve

    Täs­sä säh­kö­au­toi­lus­sa on pal­jon tut­ki­muk­sia ja For­tu­min laa­ti­ma tut­ki­mus ei var­mas­ti ole objek­tii­vi­sin, kun puhu­taan energiapolitiikasta.
    Ilman ener­gia­ve­ro­tuk­sen ja tukien tuo­maa vää­ris­ty­mää oli­si mah­dol­lis­ta löy­tää mark­ki­na­voi­mien valit­se­ma edul­li­sin ja siten ener­gia­te­hok­kain rat­kai­su kul­loi­seen­kin markkinatilanteeseen.

    Die­sel moot­to­rin teo­reet­ti­nen hyö­ty­suh­de on 75% ja polt­to­moot­to­riin pää­dyt­tiin aika­naan, kos­ka höy­ry­ko­neen hyö­ty­suh­de on niin alhainen.
    Tänä­kin päi­vä­nä suu­rin osa maa­il­man säh­kös­tä tuo­te­taan höy­ryl­lä ja mak­si­mi hyö­ty­suh­de yli­kriit­ti­sel­lä alu­eel­la toi­mi­val­le voi­ma­lai­tok­sel­le säh­kön­tuo­tan­nos­sa on 40%, joka on vie­lä 5% huo­nom­pi, kuin kes­ki­ver­to die­se­lin hyö­ty­suh­de, joka on 45%. Nyky­au­tois­sa die­se­lin hyö­ty­suh­de on jo 60%.

    Sel­vi­tyk­sis­sä voi­daan aina vii­ta­ta tut­ki­muk­siin, jot­ka tukee omaa teo­ri­aa tai talou­del­lis­ta tavoitetta.

    Kun höy­ryn­tuo­tan­to yhdis­te­tään kau­ko­läm­pöön, niin pääs­tään kyl­lä parem­piin hyö­ty­suh­tei­diin tal­viai­ka­na, kun tar­vi­taan kaukolämpöä.
    Tätä hyö­ty­suh­teen tasoa tar­vi­taan vain osan vuot­ta ja ei päde tuu­li ja aurin­ko­säh­köä kom­pen­soi­vien vara­voi­ma­loi­den hyötysuhteeseen.

    Lisäk­si akun val­mis­tus vaa­tii ener­gi­aa saman ver­ran, kuin taval­li­nen die­sel per­heau­to 150km ajomatkalla.

    Lisäk­si tuu­li­voi­ma­loi­den säh­kö­kom­po­nen­teis­sa käy­te­tyt kemi­kaa­lit on monin kym­men ker­tai­siin mää­rin pahem­pia kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, kuin CO2, joka suo­ma­lais­tut­ki­joi­den ja polt­to­tek­nii­ka­n­asian­tun­ti­joi­den mukaan ei aiheu­ta lämpenemistä.

    Näil­lä fak­toil­la voi­ma­lai­tos ja polt­to­moot­to­ri­tek­no­lo­giois­ta väi­tän, että vih­rei­den tuke­ma ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka vain pahen­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä ja tur­me­lee laa­jo­ja aluei­ta maa­pal­los­ta kobolt­ti ja mui­den akku­mi­ne­raa­lien etsi­mi­sek­si ja louhimisiksi.
    Juu­ri yksi kai­vos­jä­tyi teki lapis­ta val­tauk­sen 1200 km².

    Jos vih­reät oikeas­ti ajaa, niin Qat­ta­ran syvän­gön täyt­tä­mi­nen meri­ve­del­lä ja sen ympä­ril­le muo­dos­tu­val­le uudel­le met­sä ja savan­nia­luil­le oli­si kysyn­tää, jos halu­taan vii­len­tää ilmas­toa jopa 2 asteella.

    1. Die­sel moot­to­rin teo­reet­ti­nen hyö­ty­suh­de on 75% ja polt­to­moot­to­riin pää­dyt­tiin aika­naan, kos­ka höy­ry­ko­neen hyö­ty­suh­de on niin alhainen.

      Die­sel­moot­to­rin käy­tän­nön hyö­ty­suh­de on kyl­lä jotain alle 30 %.
      CHP-lai­tos mut­taa polt­toai­neen ener­gia­si­säl­lös­tä 90 % joko kau­ko­läm­mök­si tai säh­kök­si voi­ma­lai­tok­sen tyy­pis­tä riip­puen. Säh­kö­moot­to­rin hyö­ty­suh­de on jotain läh­jel­lä sataa prosenttia.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Säh­kö­moot­to­rin hyö­ty­suh­de on jotain läh­jel­lä sataa prosenttia.

        Säh­kö­au­ton well-to-wheel-hyö­ty­suh­de on pal­jon huo­nom­pi kuin 100%: säh­kön­siir­ros­sa ja muun­ta­mi­ses­sa — var­sin­kin pika­la­tauk­ses­sa — hyö­ty­suh­de heik­ke­nee. Myös (leveät) ren­kaat hei­ken­tä­vät hyö­ty­suh­det­ta ja akku­jen van­he­tes­sa nii­den hyö­ty­suh­de las­kee (riip­puu tie­ten­kin miten täy­teen lada­taan ja miten tyh­jäk­si kulu­te­taan). Hyö­ty­suh­teel­la ei kui­ten­kaan ole niin pal­jon väliä, jos ener­gia on tuo­tet­tu pääs­töt­tö­mäs­ti ja autol­la aja­mi­nen ei syn­ny­tä pääs­tö­jä — var­sin­kin sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa säh­kön hin­ta voi olla hyvin alhai­nen esim. tuu­li­säh­kön huip­pu­tuo­tan­non aikaan…

      2. Juu! Kau­ko­läm­mön ja säh­kön­tuo­tan­to nos­taa hyö­ty­suh­teen 90% ja niin myös mai­nit­sin tek­sis­sä­ni. Kui­ten­kin säh­köä tämä lai­tos tuot­taa max. 30% hyötysuhteella.
        Suo­mes­sa ei juu­ri tar­vi­ta enää lisää kau­ko­läm­pöä ja nämä lai­tok­set käy­vät ulko­läm­pö­ti­lan mukaan ja jos­kus kovil­la pak­ka­sil­la eivät tuo­ta yhtään säh­köä, kun reduk­tiov­net­tii­liin kaut­ta muun­ne­taan höy­ry kau­ko­läm­mök­si, jol­loin hyö­ty­suh­de puto­aa 60%.
        Lisäk­si koko ajan ei ole tal­vi ja kesäi­sin nämä lai­tok­set sei­soo huo­non hyö­ty­suh­teen vuok­si ja sik­si, että ei saa­da lauh­det­ta ja ilman lauh­det­ta taas hyö­ty­suh­de puto­aa 10%.
        lisäk­si sää­töä­alue lai­tok­sil­la kul­kee 30–100% välil­lä riip­puen kau­ko­läm­mön tarpeesta.
        Tätä ener­gi­aa ei voi käyt­tää myös­kään säh­kö­ver­kon säätöenergiana.

        Muu­ten säh­kö tuo­te­taan kii­li­kat­ti­lois­sa, kuten porin män­tö­luo­dos­sa, jos­sa on yksi huip­puun­sa viri­tet­ty säh­kön­tuo­taan­toon val­mis­tet­tu yli­kir­riiit­sel­lä alu­eel­la toi­mi­va lai­tos, jon­ka max. hyö­ty­suh­de on 40% mut­ta todel­li­nen liik­kuu 35% tietämillä.

        Tähän kun lisää 3% ener­gia­hä­vi­kin + lada­tun akun latauk­sen pur­ku, kun auto sei­soo, lii­ku­taan äkkiä 6–10% hävikistä.

        Suo­men ja Ruot­sin lisäk­si ei kau­ko­läm­pö ole kovin suo­sit­tu ja talou­del­li­nen läm­mi­tys­muo­to läm­pi­mil­lä levey­sas­teil­la ja mm. Mainz:in tuu­li- ja säh­kö­ener­gi­aa kom­pen­soi­maan Wärt­si­lä raken­si die­sel­voi­ma­lan, joka voi­daan käyn­nis­tää ja sam­mut­ta noin 2 minutissa.
        CHP voi­ma­lan käyn­nis­tys ottaa 3–7 päivää.

        Minun arvion mukaan säh­kö­au­tot tuplaa lii­ken­teen CO2 päästöt.

        Suo­sit­te­len suraa­maan tek­nii­koi­ta, joil­la CO2-kier­rä­te­tään takai­sin polt­toai­neek­si suo­raan ilmas­ta ja aurin­ko­pa­ne­lei­ta, jot­ka säh­kön lisäk­si tuot­taa vetyä. Itse kat­son hyprii­di autoa, joka tuot­taa ener­gian vedyl­lä, mut­ta autos­sa on tal­len­nin jar­ru­tuse­ner­gial­le ja tasaa­maan ener­gian tuotantoa.
        Myös­kin die­sel on poten­ti­aa­li­nen ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin vaih­toeh­to, vaik­ka se pai­kal­li­ses­ti tuot­taa pako­kaa­sua, tuot­taa se vähem­män pysy­vää ongel­ma­ja­ä­tet­tä, kuten akku­ja, joil­la on iso ris­ki pää­tyä tule­vai­suu­des­sa val­ta­me­riin saas­tut­ta­maan. Vaik­ka teo­rias­sa akut voi­daan kier­rät­tää, niin voi­daan auton­ren­kaat­kin, mut­ta sil­ti val­ta­me­ris­tä löy­tyy vuo­ria van­hois­ta autonrenkaista.

  15. Ei ole pääs­tö­tön­tä ener­gia­muo­toa ole­mas­sa aina­kaan vielä.

    Itsea­sias­sa tuu­li­voi­ma­loi­den säh­kö­kom­po­ne­ne­teis­sa käy­te­tyt kemi­kaa­lit on monin kym­men­ker­tai­sin mää­rin vaa­ral­li­sem­pia kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, kuin CO2 ja suo­ma­lai­nen palo, vir­taus­tek­nii­kan ja läm­pö­tek­nii­kan asian­tun­ti­jat on vah­vas­ti eri­meil­tä CO2 vai­ku­tuk­ses­ta, kuin tar­koi­tus­ha­kui­nen ICPP-ilmastoraportti.

    Nyt jär­ki käteen täs­sä säh­kö­au­toi­lus­sa ja hur­mos pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.