Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiis­ta­ton­ta, että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Yksit­täi­ses­tä tapauk­ses­ta tätä on han­ka­la osoit­taa, mut­ta tilas­tol­li­ses­ti ilmiö näkyy sel­väs­ti. Tämä on vää­rin ja tulee myös kal­liik­si kansantaloudelle.

Tähän voi suh­tau­tua joko mora­li­soi­den, että noin ei saa teh­dä, tai sit­ten voi yrit­tää pois­taa syyt tar­pee­seen syrjiä.

Lap­si­li­sät oli­vat aika­naan työ­nan­ta­jal­le ase­tet­tu vel­vol­li­suus mak­saa kor­keam­paa palk­kaa per­hei­den isil­le ja äideil­le lap­si­mää­rän mukaan. Hyvin nopeas­ti havait­tiin se yllät­tä­vä seik­ka, että kym­men­lap­sis­ten per­hei­den van­hem­mil­la oli vai­keuk­sia pääs­tä töi­hin. Sen sijaan että oli­si ryh­dyt­ty mora­li­soi­maan työ­nan­ta­jia, lap­si­li­sis­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set tasat­tiin kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken ja siir­ret­tiin lopul­ta vero­va­rois­ta mak­set­ta­vak­si. Jär­jes­tel­mäs­tä on enää muis­to­na avus­tuk­sen nimi, vaik­ka mis­tään pal­kan­li­säs­tä ei ole enää kyse.

Samas­ta syys­tä oli­si jär­ke­vää tasa­ta äitiy­des­tä työ­nan­ta­jil­le aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken tai siir­tää ne valtiolle.

Suo­rat kus­tan­nuk­set laki­sää­tei­sis­tä per­he­va­pai­den kus­tan­nuk­sis­ta on tasat­tu, mut­ta tämä ei kos­ke monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa ole­via laki­mää­räis­tä kor­keam­pia äitiys­lo­man aikais­ta palk­kaa. Se on kau­neus­vir­he, mut­ta se ei kui­ten­kaan ole se syy, mik­si työ­nan­ta­jat vie­rok­su­vat ras­kaa­na ole­vien tai sel­lai­sek­si ehkä tule­vien palkkaamista.

Kyse on välil­li­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta, joi­ta aiheu­tuu muun muas­sa sijai­sen pereh­dyt­tä­mi­ses­tä ja äitiys­lo­man jäl­keen töi­hin palaa­van pereh­dyt­tä­mi­ses­tä hänen pois­sa olles­saan teh­tyi­hin muutoksiin.

Kus­tan­nuk­sia aiheu­tuu myös sai­raus­pois­sao­lois­ta. Odot­ta­vat äidit ovat pois­sa enem­män kuin muut ja pien­ten las­ten van­hem­mat ovat pait­si sil­loin, kun he sai­ras­ta­vat itse sekä sil­loin, kun lap­si sairastaa.

Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen mukaan näi­tä kus­tan­nuk­sia ei voi ottaa huo­mioon, kos­ka nii­tä ei tie­de­tä tar­kas­ti. Jos ne mak­set­tai­siin las­kun mukaan, las­kus­ta voi­si tul­la aika iso. Lap­set alkai­si­vat sai­ras­tel­la aina, kun fir­man tilaus­kir­jat ovat tyh­ji­nä. EK:n Vesa Ran­ta­hal­va­ri huo­maut­ti täs­tä ongel­mas­ta Twitterissä.

Vaik­ka emme tie­dä tark­kaan, kuin­ka suu­ret kus­tan­nuk­set ras­kau­des­ta työ­nan­ta­jal­le aiheu­tuu, aika huo­no arvaus on, että kus­tan­nus on nolla.

Työ­nan­ta­jil­le pitäi­si mak­saa jokai­ses­ta ras­kau­des­ta könt­tä­sum­ma arvioi­duk­si kor­vauk­sek­si ras­kau­den aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Mikä on tuon kor­vauk­sen oikea suuruus?

Ole­te­taan, että samaa työ­paik­kaa hakee kak­si muu­ten ident­tis­tä työn­ha­ki­jaa, vaik­ka ident­ti­set kak­so­set,  jot­ka poik­kea­vat toi­sis­taan vaan sii­nä, että toi­nen ilmoit­taa ole­van­sa ras­kaa­na ja toi­nen esit­tää todis­tuk­sen ste­ri­loi­mi­ses­taan.[1] Kuin­ka pal­jon työ­nan­ta­jal­le pitäi­si mak­saa, että haki­jat ovat hänen sil­mis­sään samanarvoiset?

Työ­nan­ta­ja ei tie­ten­kään tie­dä, pal­jo­ko ras­kaus täs­sä tapauk­ses­sa hänel­le mak­sai­si. Ratio­naa­li­nen työ­nan­ta­ja las­kee kus­tan­nus­ten odo­tusar­von.

Val­tion kan­nat­tai­si mak­saa työ­nan­ta­jil­le jon­kin­lai­nen äitiy­den kes­ki­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va kor­vaus työ­nan­ta­jil­le. Könt­tä­sum­mas­sa on se hyvä puo­li, ettei se kan­nus­ta lisää­mään kus­tan­nuk­sia kuten las­kun mukaan mak­sa­mi­nen aiheuttaisi.

Esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tis­sam­me ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä” täl­lais­ta könt­tä­sum­ma­kor­vaus­ta. Sen tasok­si esi­tim­me , että tuo kor­vaus oli­si 5 000 euroa/raskaus. Olim­me arvioi­neet, että todel­li­nen kus­tan­nus oli­si sel­väs­ti tätä suu­rem­pi, mut­ta pää­tim­me olla rea­lis­te­ja ja esi­tim­me vaa­ti­mat­to­mam­paa sum­maa. Ei oli­si kan­nat­ta­nut, sil­lä hal­li­tus puo­lit­ti tämän­kin ja esit­ti 2 500 euroa, min­kä edus­kun­ta hyväk­syi­kin. Se oli sel­väs­ti lii­an pie­ni, kos­ka nuor­ten nais­ten syr­jin­tä työ­mark­ki­noil­la jatkuu.

Oli­si perus­tei­ta myös könt­tä­sum­man sijas­ta mak­saa työ­nan­ta­jil­le vaik­ka­pa kah­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma, sil­lä kou­lu­te­tun ihmi­sen kor­vaa­mi­nen sijai­sel­la on han­ka­lam­paa kuin kouluttamattoman.

Moni on läh­te­nyt etsi­mään rat­kai­sua sii­tä, että yri­te­tään tasa­ta van­hem­muu­den kus­tan­nuk­sia isän ja äidin työ­nan­ta­jien kes­ken. Näin pääs­täi­siin lap­si­per­hei­den isien ja äitien tas­a­puo­li­seen, mut­ta ei yhtään pie­nem­pään syr­jin­tään. Siis sii­hen tilan­tee­seen, jon­ka vuok­si lap­si­li­sät siir­ret­tiin kii­rees­ti val­tion vastuulle.

[1] Tämä on pelk­kä havain­nol­lis­ta­mi­sek­si tar­koi­tet­tu kuvit­teel­li­nen ase­tel­ma, joten en kai­paa kom­ment­te­ja sen juri­di­sis­ta ongelmista.

36 vastausta artikkeliin “Nuorten naisten syrjintä työhönotossa”

  1. Avai­sit­ko sitä miten on itses­tään­sel­vää, että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään? Meil­lä on kui­ten­kin ollut jo pit­kään tilan­ne, että kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa mies­ten työt­tö­myys on sel­keäs­ti kor­keam­paa kuin naisten.

  2. Voi­si­ko saman toteut­taa niin, että työ­nan­ta­ja mak­sai­si äidil­le äitiy­des­tä aiheu­tu­vien kulu­jen ver­ran vähem­män palk­kaa, mut­ta toi­saal­ta val­tio mak­sai­si äidil­le sopi­van suu­rui­sen palkkion/tuen lap­sen hankkimisesta?

    1. Soi­nin­vaa­ra:
      … 2 500 euroa[/raskaus], min­kä edus­kun­ta hyväk­syi­kin. Se oli sel­väs­ti lii­an pie­ni, kos­ka nuor­ten nais­ten syr­jin­tä työ­mark­ki­noil­la jatkuu.

      Oli­si perus­tei­ta myös könt­tä­sum­man sijas­ta mak­saa työ­nan­ta­jil­le vaik­ka­pa kah­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma, sil­lä kou­lu­te­tun ihmi­sen kor­vaa­mi­nen sijai­sel­la on han­ka­lam­paa kuin kouluttamattoman. 

      Suu­rin työ on teh­ty, kii­tos sinun ja Var­tiai­sen ansiok­kaan poh­ja­työn: ilmiö on tun­nus­tet­tu ja sitä on yri­tet­ty hoi­taa jon­kin­lai­sel­la mallilla.

      Nyt mal­lia voi­daan kehit­tää ja sum­mia täs­men­tää: tämä on jo enem­män hie­no­sää­dön puolella.

      Mai­nit­sit, että syr­jin­tä jat­kuu. Onko teh­ty tut­ki­mus­ta sii­tä, jat­kuu­ko se työ­nan­ta­jien tie­tä­mät­tö­myy­den (tie­to uudes­ta lais­ta ei aina saa­vu­ta kaik­kia heti) vuok­si, lii­an pie­nen kor­vauk­sen vuok­si, vai mik­si? Jokai­seen näi­hin on oma, sel­vä vastauksensa.

      Mikä­li työ­nan­ta­jat toi­mi­vat ratio­naa­li­ses­ti, syr­jin­tä muut­taa muo­to­aan ja koh­dis­tuu yhä enem­män kor­kea­palk­kai­siin työn­te­ki­jöi­hin. Tämän vuok­si mal­lin hie­no­sää­tö palk­ka­si­don­nai­sek­si (jol­la­kin katol­la) oli­si syy­tä tehdä.

      Joka tapauk­ses­sa kii­tos hyväs­tä alusta!

    2. Aika aja­tel­la: Voi­si­ko saman toteut­taa niin, että työ­nan­ta­ja mak­sai­si äidil­le äitiy­des­tä aiheu­tu­vien kulu­jen ver­ran vähem­män palkkaa

      Ei, kos­ka sil­loin työ­nan­ta­jan kan­nat­tai­si yrit­tää arvioi­da kulut ylä­kant­tiin. Todel­lis­ten kulu­jen arvioi­mi­nen yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa on vai­ke­aa. Sik­si pitää joten­kin keskiarvoistaa.

      1. Ossi Sare­so­ja: Ei, kos­ka sil­loin työ­nan­ta­jan kan­nat­tai­si yrit­tää arvioi­da kulut ylä­kant­tiin. Todel­lis­ten kulu­jen arvioi­mi­nen yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa on vai­ke­aa. Sik­si pitää joten­kin keskiarvoistaa.

        En ymmär­rä logiik­kaa­si. Kos­ka val­tio ei kor­vaa työ­nan­ta­jal­le tämän arvioi­mia tai tosia­sial­li­sia kulu­ja, ei kulu­jen arvioin­nis­ta ylä­kant­tiin pitäi­si olla mitään hyö­tyä. Työ­an­ta­jan kan­nat­taa pyr­kiä arvioi­maan kulut oikein, jot­ta hän osaa tar­jo­ta työn­ha­ki­jal­le opti­maa­lis­ta dii­liä (eli mah­dol­li­sim­man kor­ke­aa palk­kaa, jot­ta saa halua­man­sa työntekijän).

      2. Aika aja­tel­la: Kos­ka val­tio ei kor­vaa työ­nan­ta­jal­le tämän arvioi­mia tai tosia­sial­li­sia kulu­ja, ei kulu­jen arvioin­nis­ta ylä­kant­tiin pitäi­si olla mitään hyötyä. 

        Ahaa, ymmär­sin ehdo­tuk­se­si siis vää­rin. Ilmei­ses­ti tar­koi­tit val­tion kor­vaus­ta kiin­teäk­si sum­mak­si (vähän kuin Soi­nin­vaa­ran­kin ehdo­tus)? Täs­sä on muu­ta­ma ongel­ma. Työ­nan­ta­jan voi kan­nat­taa yrit­tää lii­oi­tel­la kulu­ja kui­ten­kin jon­kin ver­ran, jos se ei saa työn­te­ki­jää vie­lä vaih­ta­maan työ­paik­kaa. Ihmi­sis­tä voi myös tun­tua epä­rei­lul­ta, jos jot­kut äidit jää­vät täs­sä voi­tol­le ja jot­kut tap­piol­le. Lisäk­si alem­paa palk­kaa ei voi ottaa käyt­töön, ennen kuin tule­va äiti on ilmoit­ta­nut jää­vän­sä äitiys­lo­mal­le. Sii­nä pitäi­si miet­tiä joten­kin, miten hoi­taa tilan­teet, että äiti ei van­hem­pain­va­paan jäl­keen palaa­kaan enää samaan työpaikkaan.

  3. Ehkä “samas­ta työs­tä sama palk­ka” ei ole­kaan rei­lua työ­nan­ta­jaa ja kans­sa­duu­na­rei­ta koh­taan? Eihän se äitiys- / isyys­lo­ma­lai­nen mei­naan tee samaa duunia…

    Jos meil­lä oli­si vapaa pal­kan muo­dos­tus ja pal­kat eivät oli­si kan­kei­ta alas­päin, niin lap­sen­han­kin­tai­käi­sil­le mak­set­tai­siin palk­ko­jen mark­ki­naeh­toi­suu­den takia vähän vähem­män ja val­tio voi­si sit­ten mak­saa lap­si­li­siä kom­pen­soi­dak­seen tuon.

    1. Eli jos on lap­sen­han­kin­taiäs­sä, mut­tei han­ki lap­sia, niin se on sit­ten voi voi? 

      Minus­ta on parem­pi jät­tää täl­lai­nen kik­kai­lu pois ja sit­ten kor­va­ta työ­nan­ta­jil­le ne, jot­ka oikeas­ti sit­ten hank­ki­vat lap­sia ja olla kor­vaa­mat­ta ne, jot­ka eivät han­ki. Täl­löin kum­paa­kaan ei syr­ji­tä (kos­ka ovat työ­nan­ta­jan sil­mis­sä yhtä arvok­kai­ta), eikä työ­nan­ta­jan tar­vit­se mak­saa las­ten­han­kin­nan (jon­ka ole­te­taan hyö­dyt­tä­vän koko yhteis­kun­taa) kus­tan­nuk­sia omas­ta pussistaan.

  4. Täs­sä pitäi­si miet­tiä van­hem­pain­va­pai­den sivu­vai­ku­tuk­sia­kin. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la var­sin­kin tun­tuu ole­van pal­jon äitiys­lo­ma­si­jai­sen rek­ry­toin­te­ja, mikä tar­koit­taa sit­ten run­saas­ti mää­rä­ai­kai­sia työ­suh­tei­ta (sijai­sik­si). Eli van­hem­pain­va­paat osal­taan luo­vat mää­rä­ai­kais­ten työn­te­ki­jöi­den tarvetta.

    Täs­sä on sel­lai­nen lie­veil­miö, johon tör­mä­si aika­naan lap­se­ni päi­vä­ko­dis­sa Hel­sin­gis­sä: muo­dos­tui sijai­suuk­sien ja vir­ka­pai­den ket­ju. Ensin nuo­ri las­ten­hoi­ta­ja (käy­tän täs­sä yleis­ter­mi­nä päi­vä­ko­din eri ammat­ti­lai­sis­ta) haki mää­rä­ai­kai­sen sijai­suu­den jos­tain Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta. Samal­la hän haki vaki­nais­ta vir­kaa, mut­ta sai yleen­sä mää­rä­ai­kai­suu­den ensik­si. Samal­la oli haku sijai­suu­des­ta & viras­ta lähem­pä­nä koti­paik­kaa. Lopul­ta yleen­sä oli vaki­tui­nen vir­ka kau­ka­na kotoa ja siel­tä vir­ka­va­pau­del­la van­hem­pain­va­paa­si­jai­se­na lähel­lä kotia ole­vas­sa päi­vä­ko­dis­sa. Ket­ju päät­tyi sit­ten, kun vaki­tui­nen vir­ka oli saa­tu käte­väs­tä sijain­nis­ta — ellei sit­ten tul­lut per­he­syis­tä muu­tet­tua… Lap­se­ni päi­vä­ko­dis­sa vaih­tu­vuus oli mel­kois­ta, yhtä lukuu­not­ta­mat­ta vaih­tui­vat kaik­ki hoi­ta­jat vuo­sit­tain tai vuo­den aikana.

  5. Paho­lai­sen asia­na­ja­ja voi­si kysyä: Onko tämä vää­rin, että ensik­si työl­lis­ty­vät par­haat työn­te­ki­jät? Onko eri­kois­tu­mi­nen las­ten­te­koon (tar­koi­tan nyt sitä, että pien­ten las­ten van­hem­pia ei pal­ka­ta) hai­tak­si kan­san­ta­lou­del­le? Nyky­ti­laa­han voi­tai­siin sanoa optimiksi.

    Oli­si­ko yhteis­kun­nas­sa sit­ten­kin jotain muu­ta asi­aan liit­ty­vää vial­la, jos työ­elä­mä vaa­tii niin pal­jon ettei per­he-elä­mä suju?
    Onko jär­ke­vä rat­kai­su raha­bo­nus lap­sis­ta? Vai pitäi­si­kö työ­nan­ta­jia pal­ki­ta jos­tain muis­ta asioista? 

    Tämä ehkä vähän sivu­aa aiem­paa huol­ta­si vajaa­kun­tois­ten tai maa­han­muut­ta­jien työllistymisestä.

    Minus­ta kan­nat­taa kysel­lä näi­tä ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Itse­kin pidän tätä tasa-arvoe­pä­koh­ta­na, mut­ta en ehkä abso­luut­ti­ses­ti vää­rä­nä tai kan­san­ta­lou­den haitaksi.

    1. Pahis­asia­na­ja­ja:
      Paho­lai­sen asia­na­ja­ja voi­si kysyä: Onko tämä vää­rin, että ensik­si työl­lis­ty­vät par­haat työn­te­ki­jät? Onko eri­kois­tu­mi­nen las­ten­te­koon (tar­koi­tan nyt sitä, että pien­ten las­ten van­hem­pia ei pal­ka­ta) hai­tak­si kan­san­ta­lou­del­le? Nyky­ti­laa­han voi­tai­siin sanoa optimiksi. 

      Onhan se epä­op­ti­maa­lis­ta, kun työ­nan­ta­ja ei voi tar­jo­ta työn­ha­ki­jal­le palk­kaa, joka vas­tai­si tämän tuot­ta­vuut­ta, vaan vaih­toeh­toi­na on mak­saa lii­kaa (työ­nan­ta­jan tap­pio) tai pal­ka­ta joku vähem­män sopiva.

    2. En usko, että tuo argu­ment­ti toi­mii kovin hyvin. Ongel­ma­han (tai aina­kin yksi niis­tä) on, että poten­ti­aa­li­sen van­hem­man voi olla vai­keam­pi löy­tää työ­tä jos ennen lap­sen han­kin­taa. Luu­li­si, että sii­hen asti kan­nat­tai­si työs­ken­nel­lä nor­maa­lis­ti. Tämä vai­kut­taa myös ihmi­siin, jot­ka eivät lopul­ta kui­ten­kaan saa las­ta. Pelk­kä ris­ki työ­nan­ta­jan kan­nal­ta riit­tää, ja työ­nan­ta­ja­han ei tai­da edes saa­da kysyä, aikoo­ko poten­ti­aa­li­nen työn­te­ki­jä hank­kia lap­sia lähiaikoina.

      Lisäk­si luu­li­sin, että moni van­hem­pi oli­si val­mis teke­mään töi­tä, vaik­ka palk­ka oli­si sen ver­ran pie­nem­pi, mikä vas­taa työ­nan­ta­jal­le tule­vaa ris­kiä. Täl­lais­ta alhai­sem­paa palk­kaa ei kui­ten­kaan niin hel­pos­ti voi käy­tän­nös­sä käyt­tää joh­tuen esteis­tä, jot­ka tule­vat yhden­ver­tai­suus­lain­sää­dän­nös­tä, ihmis­ten psy­ko­lo­gias­ta sekä ins­ti­tu­tio­naa­li­sis­ta rajoit­teis­ta. Jos vaih­toeh­to­na on työt­tö­myys, on se sil­ti yhteis­kun­nal­le hyvin­voin­ti­tap­pio­ta (vaik­ka­kin ehkä pie­nem­pi tap­pio kuin vaik­ka sin­kun työt­tö­myys, mut­ta tap­pio silti).

  6. Olen näh­nyt usei­ta tut­ki­muk­sia, yhden jopa Suo­mes­ta, joi­den mukaan työ­nan­ta­jat suo­si­vat nai­sia. Suo­ma­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan eri­tyi­ses­ti nais­val­tai­sil­la aloil­la suo­si­taan nai­sia (mies­val­taisl­la aloil­la ei suo­sit­tu kum­paa­kaan suku­puol­ta). Mit­ta­rei­na on käy­tet­ty muun muas­sa haas­tatt­lui­hin kut­su­mis­ta. Nuor­ten nais­ten on sel­väs­ti hel­pom­pi löy­tää työ­tä, samoin kek­si-ikäis­ten ja lähel­lä elä­kei­kää ole­vien nais­ten. Voi olla, että juu­ri las­ten­te­koiäs­sä työ­nan­ta­jat syr­ji­vät nai­sia, mut­ta en kau­heas­ti ihmet­te­li­si, jos sekin olet­ta­mus osoit­tau­tui­si vää­räk­si. Niin moni nais­asia­ky­sy­mys kun tup­paa perus­tu­maan huu­haal­le tar­kem­min tut­kit­taes­sa (per­he­vä­ki­val­ta, palk­ka­syr­jin­tä, syr­jin­tä opis­ke­lus­sa, huo­nom­pi ter­vey­den­huol­to ym).

    En nyt väi­tä tie­tä­vä­ni lopul­lis­ta totuut­ta täs­tä­kään asias­ta, mut­ta hyvä­hän se on tie­tää, että isos­sa maa­il­mas­sa on sel­lais­ta­kin huol­ta alka­nut nous­ta kes­kus­te­luun, että mitäs nyt sit­ten kun nuo­ret mie­het eivät löy­dä töi­tä (ja nai­set eivät tee samal­la antau­muk­sel­la hom­mia kuin hei­tä edel­tä­neet mie­het). Kukas ne eläk­keet sit­ten mak­saa ja van­ki­lat, hoi­to­lai­tok­set sun muut rahoit­taa? Suo­mess­han täs­tä ei tie­ten­kään kes­kus­tel­la eikä tul­la kes­kus­te­le­maan. Onhan Suo­mi tasa-arvon mal­li­maa, jos­sa sor­re­taan toki nai­sia mut­ta vähän vähem­män kuin muualla. 😀

    Työ­nan­ta­jat suo­si­vat luon­te­vas­ti nai­sia monis­sa hom­mis­sa, kos­ka hei­tä pide­tään tun­nol­li­sem­pi­na, jous­ta­vam­pi­na, (asiakas)ystävällisempinä, parem­min kou­lu­tet­tui­na (mitä he tai­ta­vat jo tosi­aan olla) ja mitä kaik­kea ste­reo­ty­pi­aan nyt kuu­luu. Ja sit­ten on tiet­ty vie­lä kova hin­ku kor­va­ta mad menit nai­sil­la ja paran­taa maa­il­maa tasa-arvoisemmaksi.

  7. Ode on pikeas­sa. Jos kus­tan­nuk­set ja vapaat tasa­taan van­hem­pien välil­lä, les­ta­dio­lai­sia­ta mie­his­tä tulee työ­elä­män ydinjätettä.

  8. Esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tis­sam­me ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä” täl­lais­ta könt­tä­sum­ma­kor­vaus­ta. Sen tasok­si esi­tim­me , että tuo kor­vaus oli­si 5 000 euroa/raskaus. Olim­me arvioi­neet, että todel­li­nen kus­tan­nus oli­si sel­väs­ti tätä suu­rem­pi, mut­ta pää­tim­me olla rea­lis­te­ja ja esi­tim­me vaa­ti­mat­to­mam­paa sum­maa. Ei oli­si kan­nat­ta­nut, sil­lä hal­li­tus puo­lit­ti tämän­kin ja esit­ti 2 500 euroa, min­kä edus­kun­ta hyväk­syi­kin. Se oli sel­väs­ti lii­an pie­ni, kos­ka nuor­ten nais­ten syr­jin­tä työ­mark­ki­noil­la jatkuu.”

    Tör­mä­sin tuo­hon könt­tä­kor­vaus­asi­aan taan­noin erään tutun ras­kau­den yhtey­des­sä. Se oli yllät­tä­vän han­ka­la asia reaa­lie­lä­mäs­sä. Tuol­la tutul­la oli äitiys­va­pail­le jää­des­sään kol­me työ­nan­ta­jaa. Niis­tä pää­työ­nan­ta­ja sai kai tuon könt­tä­kor­vauk­sen ja kak­si ei saa­nut mitään. Jos hän oli­si teh­nyt kol­mel­le työ­nan­ta­jal­le töi­tä esim. 15 vii­kos­sa kul­le­kin, kukaan työ­nan­ta­jis­ta ei oli­si saa­nut tuo­ta könt­tä­kor­vaus­ta, kos­ka sen saa­dak­seen pitää työ­suh­teen olla vähin­tään 80 % alan ylei­ses­tä työ­ajas­ta kokoai­kai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä. Nuor­ten nais­ten työ­ajat ovat yksit­täi­sil­lä työ­nan­ta­jil­la aika usein alle 80 % alan ylei­ses­tä työ­ajas­ta. Niis­sä tapauk­sis­sa työ­nan­ta­ja ei saa sitä 2500 euron kor­vaus­ta lain­kaan. Kuten ei niis­sä­kään tapauk­sis­ta, jois­sa työ­nan­ta­ja ei hae kor­vaus­ta joko sik­si, ettei viit­si haun työ­läy­den takia käyt­tää sel­lai­seen aikaan tai jos työ­nan­ta­ja halu­aa väl­tel­lä yhteis­kun­nan tukia (sel­lai­sia­kin työ­nan­ta­jia on), tai jos työ­nan­ta­ja on esim. pie­ny­ri­tys, joka ei ole peril­lä täl­lai­sis­ta kor­vaus­asiois­ta, eikä tie­tä­mät­tö­myyt­tään hae tukea.

    2500 euron per­he­va­paa­kor­vaus­ta on vuon­na 2018 mak­set­tu tam­mi-mar­ras­kuus­sa 16 165:stä ras­kau­des­ta. Jou­lu­kuun luvut mukaan lukien koko vuo­den sal­do voi olla esim. noin 17 500. Lap­sia syn­tyy vuon­na 2018 vähän alle 50 000. Ras­kauk­sis­ta siis sel­vä enem­mis­tö on sel­lai­sia, ettei tuo­ta 2500 euron kor­vaus­ta mak­se­ta kenellekään.

  9. Olen rek­ry­toi­nut monia ihmi­siä fir­moil­le jois­sa olen ollut töis­sä ja myö­hem­min omaan yri­tyk­see­ni. Koke­mus­ta rek­ry­toin­neis­ta on yli 30 vuo­den ajal­ta. En ole kyl­lä käsi sydäm­mel­lä kos­kaan syr­ji­nyt nuo­ria nai­sia. En ole myös­kään huo­man­nut kenen­kään muun­kaan teke­vän sitä, tai kenen­kään pai­nos­ta­neen sii­hen, tai edes mai­nin­neeen mies­ten tai van­hem­pien nais­ten ole­van parem­pi valin­ta. Mie­les­tä­ni ei ole itses­tään sel­vää, että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hö­no­tos­sa, vaik­ka oma koke­muk­se­ni ei tie­ten­kään ole koko totuus asiasta.

    1. Minä aina­kin luo­tan enem­män tilas­toi­hin kuin yhden ihmi­sen sanomisiin.

  10. Itseä­ni­kin kiin­nos­tai­si läh­teet tuo­hon väit­tee­seen että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään, var­sin­kin kun vii­me vuon­na Ruot­sis­sa teh­ty laa­ja tut­ki­mus tuli joh­to­pää­tök­seen että nai­set saa­vat työ­ha­ke­muk­siin­sa lähes tis­mal­leen yhtä pal­jon yhtey­den­ot­to­ja kuin mie­het (Bygren, Erlands­son, Gäh­ler 2017). Mihin tilas­toi­hin perus­tat väitteesi?

  11. Mil­lä alal­la näkyy että nuo­ria mie­hiä pal­kat­tai­siin hel­pom­min kuin nuo­ria nai­sia? Onko jos­sain jon­kin­lais­ta tilas­toa oppi­lai­tok­sis­ta val­mis­tu­neis­ta ja eri aloil­le palkatuista?

  12. Voi­si­ko rat­kai­sua etsiä työ­elä­ke­mak­suis­ta? Voi­tai­siin sää­tää niin, että työ­elä­ke­mak­sut oli­si­vat oleel­li­ses­ti pie­nem­piä pien­ten las­ten van­hem­mil­la. Vas­taa­vas­ti mui­den mak­su­ja koro­tet­tai­siin, jol­loin mal­li oli­si kus­tan­nus­neut­raa­li. Isien ja äitien alen­nus voi­si olla eri­lai­nen. Se voi­tai­siin sitoa kah­teen teki­jään. Isien ja äitien käy­tet­ty­jen van­hem­pain­va­pai­den jako­suh­de ja sai­raan lap­sen hoi­dos­ta joh­tu­vien pois­sao­lo­jen jako­suh­de. Koko väes­tön tasol­la las­ket­tu­jen tilas­to­jen perus­teel­la. Kun alen­nus­ten jako oli­si tilas­to­pe­rus­teis­ta, se muut­tui­si auto­maat­ti­ses­ti samas­sa suh­tees­sa kuin hoivavastuu. 

    Tätä puol­tai­si usea asia. Ensin­nä­kin mata­la syn­ty­vyys on juu­ri elä­ke­jär­jes­tel­män ongel­ma. Sik­si se on luon­te­va väli­ne. Toi­sek­seen se loi­si nime­no­maan kan­nus­teen pal­ka­ta pien­ten las­ten äite­jä. Äiti­työn hin­ta las­ki­si suo­raan, jol­loin vähen­nyk­sen olles­sa riit­tä­vän suu­ri työ­nan­ta­jan usein kan­nat­tai­si pal­ka­ta juu­ri äite­jä. Samal­la kan­nat­tai­si etsiä mal­le­ja yhdis­tää per­he­jous­ta­vuus yri­tyk­sen tar­pei­siin. Mal­li ei vaa­ti­si mitään eri­tyis­tä har­kin­taa tai byro­kra­ti­aa. Etu tuli­si kai­kil­le työnantajille. 

    Täl­lai­nen mal­li ei oli­si herk­kä kik­kai­lul­le. Se tuli­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä juu­ri niil­le, jot­ka jat­ka­vat äidin työ­suh­det­ta. Toki sii­hen voi­si yhdis­tää könt­tä­palk­kion­kin päälle.

  13. tilas­tol­li­ses­ti ilmiö näkyy selvästi.

    En epäi­le jos niin sanot, mut­ta voi­sit­ko ker­toa mis­sä tilas­tos­sa tämä näkyy sel­väs­ti? Työt­tö­mien mää­räs­sä ei tai­da näkyä.

    1. Ero näkyy sii­nä, kuin­ka pal­jon nuo­ria nai­sia pal­ka­taan pät­kä­työ­suh­tei­siin ver­rat­tu­na nuo­riin mie­hiin. Se, että nuo­ria kou­lut­ta­mat­to­mia mie­hiä jää työt­tö­mäk­si, on koko­naan eri asia.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ero näkyy sii­nä, kuin­ka pal­jon nuo­ria nai­sia pal­ka­taan pät­kä­työ­suh­tei­siin ver­rat­tu­na nuo­riin mie­hiin. Se, että nuo­ria kou­lut­ta­mat­to­mia mie­hiä jää työt­tö­mäk­si, on koko­naan eri asia.

        Mut­ta eikö täs­sä ole ole­mas­sa tie­tyn­lai­nen muna ja kana-tilan­ne? Nuo­ria nai­sia pal­ka­taan var­sin­kin sosi­aa­lia­lal­la pal­jon pät­kä­työ­suh­tei­siin, mut­ta se joh­tuu aina­kin osit­tain sii­tä, että tar­jol­la on pit­käl­ti äitiys­lo­ma­si­jai­suuk­sia, kos­ka viran­hal­ti­jat ovat tyy­pil­li­ses­ti myös nuo­ria nai­sia. Kyse ei siis oikeas­taan ole sii­tä, että työ­nan­ta­jat eri­tyi­ses­ti sor­si­vat nuo­ria nai­sia ja sik­si tar­joa­vat vain pät­kä­so­pi­muk­sia vaan sii­tä, että heil­lä on tar­jol­la vaan pät­kä­so­pi­muk­sia, kos­ka min­kä muun­lai­nen voi­si olla las­ten päi­vä­hoi­ta­jan äitiys­lo­ma­si­jai­suus pait­si pätkä?

        Taval­laan nuor­ten nais­ten pät­kä­työ­put­kien taus­tal­la ole­va­na syy­nä onkin ennen kaik­kea mei­dän työ­mark­ki­noi­den suku­puo­lit­tu­mi­nen nais­ten töi­hin ja mies­ten töi­hin ja vie­lä­pä sel­lai­se­na, että jokai­nen suku­pol­vi ede­saut­taa put­ken ole­mas­sao­loa, kos­ka vaki­tui­sen viran lopul­ta nat­sah­taes­sa bio­lo­gi­nen kel­lo huu­taa jo aika lujaa ja siir­ry­tään ver­rat­tain nopeas­ti tuot­ta­maan nuo­rem­mil­le kol­le­goil­leen äitiys­lo­ma­si­jai­suuk­sia. Jos tämä ana­lyy­si­ni on oikein, sii­nä tapauk­ses­sa kulu­jen tasaa­mi­nen työ­nan­ta­jien kes­ken ei muu­ta nuor­ten nais­ten tilan­net­ta tämän mit­ta­rin (nuor­ten nais­ten pät­kä­työ­suh­tei­den mää­rä) koh­dal­la juurikaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ero näkyy sii­nä, kuin­ka pal­jon nuo­ria nai­sia pal­ka­taan pät­kä­työ­suh­tei­siin ver­rat­tu­na nuo­riin mie­hiin. Se, että nuo­ria kou­lut­ta­mat­to­mia mie­hiä jää työt­tö­mäk­si, on koko­naan eri asia.

        Onko ver­rat­tu vertailukelpoisesti?

        Nai­set toi­saal­ta tup­paa­vat työs­ken­te­le­mään aloil­la, joil­la on ensin­nä­kin pal­jon äitiys­si­jai­suuk­sia, kos­ka ovat nais­val­tai­sia. Lisäk­si nais­ten aloil­la teh­dään pal­jon pät­kä­hom­mia, pel­käs­tään yksi kes­kus­sai­raa­la gene­roi tol­kut­to­man mää­rän 1–3 päi­vän työ­suh­tei­ta, kun käyt­tä­vät mää­rä­ai­kai­sia parin päi­vän saik­ku­jen sijaisina.

        Onko näi­den alo­jen sisäl­lä sel­vä ero mies­ten ja nais­ten pätkissä?

      3. Juk­kis ja Sylt­ty jo ansiok­kaas­ti kom­men­toi­vat­kin, mut­ta tii­vis­te­tään vielä.

        Jos tilas­to on pelk­kä könt­tä­ver­tai­lu pät­kä­työ­suh­teis­ta mies­ten ja nais­ten väil­lä, ei voi­da olla var­mo­ja että kyse on syr­jin­näs­tä. Pitäi­si etsiä tilas­to jos­sa kat­so­taan pät­kä­töi­den syi­tä (esim. äitiys­lo­man sijai­suu­det nais­val­tai­sil­la kaupan‑, sosi­aa­li- ja ter­veys­aloil­la). Nais­val­tai­sil­la aloil­la on perin­tei­ses­ti teh­ty enem­män pät­kä­töi­tä kuin mies­val­tai­sil­la aloil­la, kos­ka tuu­raa­jien tar­ve on ollut suu­rem­pi hoi­to­va­pai­den takia.

        Ehdot­tai­sin, että ennen kuin täs­tä teh­dään poliit­ti­nen asia kat­so­taan tilas­to­ja uudestaan:

        1) Las­ke­taan mukaan vain vas­ten­tah­toi­nen pätkätyö. 

        2) Sel­vi­te­tään onko mies­ten ja nais­ten pät­kä­töi­den välil­lä eroa samal­la alal­la samas­sa työs­sä? Onko ero merkittävä?

        3) Jos nais­val­tai­sil­la aloil­la pät­kä­töis­tä sii­vo­taan hoi­to­va­pauk­sien tuu­rauk­set, näkyy­kö ero edel­leen? Onko ero merkittävä?

  14. Könt­tä­sum­ma toi­mii var­mas­ti tri­vi­aa­leis­sa tilan­teis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­lai­sek­si jos hen­ki­lö oli­si tär­keäs­sä osas­sa yri­tyk­ses­sä. Ongel­ma­na on pel­ko epä­var­muu­den lisään­ty­mi­ses­tä pit­käk­si aikaa: avain­hen­ki­lö saat­taa läh­tee pois ennal­ta mää­rää­mät­tö­mäk­si ajak­si ja sil­ti on vel­vol­li­suus ottaa hen­ki­lö takai­sin. Tuo on han­ka­lam­pi tilan­ne kuin että työn­te­ki­jä vain läh­ti­si pois. Tuli mie­leen vas­taa­va esi­merk­ki kuin blo­gau­tuk­ses­sa­si irti­sa­no­mis­lais­ta: palk­kai­sit­ko nuor­ta nais­ta urhei­lu­jouk­ku­een valmentajaksi.

    1. Könt­tä­sum­ma toi­mii var­mas­ti tri­vi­aa­leis­sa tilan­teis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­lai­sek­si jos hen­ki­lö oli­si tär­keäs­sä osas­sa yri­tyk­ses­sä. Ongel­ma­na on pel­ko epä­var­muu­den lisään­ty­mi­ses­tä pit­käk­si aikaa: avain­hen­ki­lö saat­taa läh­tee pois ennal­ta mää­rää­mät­tö­mäk­si ajak­si ja sil­ti on vel­vol­li­suus ottaa hen­ki­lö takaisin. 

      On tilan­tei­ta, jois­sa työn ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Ääri esi­merk­ki­nä voi­si olla val­men­tau­tu­mi­nen ava­ruus­len­toon. Ei voi aja­tel­la­kaan, että astro­naut­tioh­jel­maan val­mis­tau­tu­va meni­si kah­dek­si vuo­dek­si äitiys­lo­mal­le ja joku kou­lut­tau­tui­si hänen sijas­taan sen aikaa. Vähän tavan­omai­sem­pi mut­ta vas­taa­va esi­merk­ki on tut­ki­mus­pro­jek­ti. Sii­nä ei sijai­nen voi oikein tuurata.

  15. Mua kiin­nos­tais myös tuo että onko ole­mas­sa joku tilas­to, jos­ta näh­dään että nuor­ten nais­ten mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä oli­si­vat huo­nom­mat kuin ihmi­sil­lä kes­ki­mää­rin tai sama­ni­käi­sil­lä miehillä.

    On tie­tys­ti sel­vää, että ras­kau­den mah­dol­li­suus _ceteris paribus_ huo­non­taa työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Yhtä sel­vää kui­ten­kin on, että nuo­ril­la nai­sil­la on yhteis­kun­nas­sam­me arvos­tet­tu­ja omi­nai­suuk­sia, kuten nuo­ruus ja kau­neus, jot­ka _ceteris paribus_ paran­ta­vat työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Nuo­ril­la nai­sil­la lie­nee myös huo­mat­ta­vas­ti vähem­män työl­lis­ty­mis­tä hei­ken­tä­viä ns. anti­so­si­aa­li­sia tai­pu­muk­sia kuin mie­hil­lä. Näis­tä syis­tä en ole yhtään var­ma että nuor­ten nais­ten heik­ko työl­lis­ty­mi­nen vs. ihmi­set ylei­ses­ti tai edes vs. sama­ni­käi­set mie­het oli­si sel­keäs­ti näh­tä­vis­sä tilastoista,

    1. Rogue:
      Mua kiin­nos­tais myös tuo että onko ole­mas­sa joku tilas­to, jos­ta näh­dään että nuor­ten nais­ten mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä oli­si­vat huo­nom­mat kuin ihmi­sil­lä kes­ki­mää­rin tai sama­ni­käi­sil­lä miehillä. 

      Jos ris­kiä voi kom­pen­soi­da pal­kal­la, niin se voi näkyä yhtä­läi­si­nä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­na, mut­ta pie­nem­pä­nä palkkauksena.

  16. Nai­sil­la on jo kei­no estää syr­jin­tä, yhä har­vem­pi syn­nyt­tää. Syi­tä on toki mui­ta­kin kuin työ­nan­ta­jan har­joit­ta­ma syr­jin­tä. Esim kun asun­non koko pie­ne­nee ja sen hin­ta nousee niin omas­sa per­he­pii­ris­sä ovaat nuo­ret vaka­vas­ti har­kin­neet jää­vän­sä lapsettomiksi.

    Van­him­mal­la on kyl­lä nel­jä las­ta, mut­ta hän asuu Kepu­lan­dias­sa, jos­sa suh­tau­tu­mi­nen on .

    USA on hyvä koea­laus­ta, ja niin­pä työs­sä­käy­vien ura­nais­ten lisään­ty­mi­nen on lopus­sa ja val­koi­sen rodun säi­ly­mi­nen on koti­rou­vien varassa.Tämä on mark­ki­na­ta­lou­den luo­ma rat­kai­su, joka levi­ää tännekin

  17. Nuor­ten nais­ten syr­ji­mi­nen on sikä­li eri­kois­ta, että nuo­ret nai­set eivät tee lap­sia. Alam­me jo nyt olla tilan­tees­sa, jos­sa ensi­syn­nyt­tä­jil­lä on taka­naan kym­me­nen vuot­ta työ­elä­mäs­sä ja aika tyy­pil­li­nen pie­nen lap­sen sai­rau­den takia sai­raus­lo­maa pitä­vä on nelikymppinen.

    Nai­sen euro ‑kes­kus­te­lus­ta tie­däm­me, että nai­set ja mie­het teke­vät eri­lai­sia töi­tä. Voi­si­ko se selit­tää myös nuor­ten nais­ten pät­kä­työl­lis­ty­mis­tä? Onko nai­sia enem­män myy­ji­nä, sii­voo­ji­na ja tar­joi­li­joi­na, jot­ka ovat kaik­ki osa-aika­työ­pai­not­tei­sia ammat­te­ja ja siten alt­tii­ta myös pät­käy­ty­mi­sel­le? Eikö jul­ki­nen puo­li (sai­raan­hoi­ta­jat, sos­sut, las­ten­tar­han­opet­ta­jat jne.) ole tun­net­tu ket­ju­te­tuis­ta pät­kä­työ­suh­teis­taan, vaik­ka juu­ri siel­lä luu­li­si lake­ja kunnioitettavan?

  18. Nais­ten huo­nom­pi ase­ma joh­tuu per­hees­tä eli per­heel­li­nen on uhka työ­na­na­ta­jil­le. Sink­ku nai­nen pär­jää hyvin työ­mark­ki­noil­la. Se on joh­ta­mas­sa sii­hen, että per­he perus­te­taan jos perus­te­taan var­sin aikui­sel­la iäl­lä eli yli 30-vuo­ti­aa­na tai ei kos­kaan, kos­ka on opit­tu elä­mään yksin ja kump­pa­nin kans­sa ei osa­ta elää.

    Toi­nen ongel­ma on työ­ai­ko­jen jous­ta­mat­to­muus, työ­nan­ta­ja halu­aa vain yksi­puo­li­sia jous­to­ja . Se vai­keut­taa per­heen ja työn yhteensovittamista

    Lop­pu­tu­le­ma on, että nai­sen on vakuu­tet­ta­va, etti pariu­du tai ei aina­kaan tee lapsia

    Tähän kun lisä­tään asu­mi­sen kal­leus ja sii­tä joh­tu­va asu­mi­sen ahtaus ja pääl­le työ­suh­tei­den epä­var­muus niin ei ole ihme jos syn­ty­vyys on romahtanut

    1. Lii­an van­ha: Nais­ten huo­nom­pi ase­ma joh­tuu per­hees­tä eli per­heel­li­nen on uhka työ­na­na­ta­jil­le. Sink­ku nai­nen pär­jää hyvin työmarkkinoilla.

      Olen luke­nut sato­ja työ­ha­ke­muk­sia ja pitä­nyt usei­ta kym­me­niä työ­haas­tat­te­lui­ta. Kos­ka olen IT-alal­la töis­sä, en ole kos­kaan näh­nyt nai­sen lähet­tä­mää työ­ha­ke­mus­ta. Nai­set yleen­sä pyy­de­tään haas­tat­te­luun tut­tu­jen ja pus­ka­ra­dion kaut­ta. Nai­set kun ovat niin har­vi­nai­sia tapauk­sia IT-alan työ­elä­mäs­sä asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Olen haas­ta­tel­lut ura­ni var­rel­la kah­ta nais­ta ja use­aa kym­men­tä mies­tä. Molem­mat nai­set oli­si pal­kat­tu, mut­ta he ehti­vät vali­ta toi­sen työ­an­ta­jan ennen­kuin oma työ­nan­ta­ja­ni ehti teh­dä työtarjouksen.

      Kos­kaan tai mis­sään en ole havain­nut, että sil­lä oli­si mer­ki­tys­tä olet­ko per­heel­li­nen tai per­hee­tön. En ole myös­kään havain­nut että suku­puo­lel­la oli­si väliä, pait­si että jos sat­tuu ole­maan nai­nen IT-alal­la, saa toden­nä­köi­ses­ti pal­jon plus­saa sukupuolestaan.

      Liit­tyen siis otsik­koon, olen aika var­ma että tilas­tois­sa “nais­ten syr­ji­mi­nen” näkyy lopul­ta lähin­nä sii­nä, että nais­val­tai­set alat, kuten hoi­toa­la, tai ope­tusa­la, tai kau­pan ala, teet­tä­vät jat­ku­vas­ti muu­ten­kin pät­kä­töi­tä. Ja kysees­sä ei siis ole mikään kapi­ta­lis­ti-pat­riar­kaa­tin sala­liit­to vaan tiet­ty­jen nais­val­tais­ten alo­jen luon­ne, joka vie­lä koros­tuu sil­lä että ras­kaus ja las­ten kans­sa koto­na ole­mi­nen luo osal­taan lisää pätkätöitä.

      Mitä tulee mies­puo­li­siin hoi­ta­jiin, ole­tan että siel­lä näkyy saman­lai­nen ilmiö kuin mies­val­tai­sel­la IT-alal­la. Eli jos IT-alal­la toi­vo­taan nai­sia työyh­tei­söön, niin hoi­toa­lal­le toi­vo­taan lisää mie­hiä. Ja arve­li­sin että tuo näkyy tilas­tois­sa, IT-alal­la nai­sil­la on pidem­piä työ­suh­tei­ta ja sama/parempi palk­ka kuin mie­hil­lä. Hoi­toa­lal­la sama voi kos­kea miehiä.

      1. TL: Olen luke­nut sato­ja työ­ha­ke­muk­sia ja pitä­nyt usei­ta kym­me­niä työ­haas­tat­te­lui­ta. Kos­ka olen IT-alal­la töis­sä, en ole kos­kaan näh­nyt nai­sen lähet­tä­mää työ­ha­ke­mus­ta. Nai­set yleen­sä pyy­de­tään haas­tat­te­luun tut­tu­jen ja pus­ka­ra­dion kaut­ta. Nai­set kun ovat niin har­vi­nai­sia tapauk­sia IT-alan työ­elä­mäs­sä asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Olen haas­ta­tel­lut ura­ni var­rel­la kah­ta nais­ta ja use­aa kym­men­tä mies­tä. Molem­mat nai­set oli­si pal­kat­tu, mut­ta he ehti­vät vali­ta toi­sen työ­an­ta­jan ennen­kuin oma työ­nan­ta­ja­ni ehti teh­dä työtarjouksen. 

        Ihan asias­ta toi­seen, niin mil­lai­ses­sa IT-fir­mas­sa oikein työs­ken­te­let jos ei sin­ne ole hakeu­tu­nut nai­sia juu­ri ollen­kaan? Olen itse ollut 30 vuot­ta IT-alal­la ja nai­sia on kyl­lä ollut joka työ­pai­kal­la ihan asiantuntijatehtävissäkin.

        Sel­lai­nen tun­tu­ma mul­la on kui­ten­kin että kun aloi­tin itse alal­la niin isois­sa alan fir­mois­sa oli ennen n 40% nai­sia, nyt ehkä 30%.

        Se voi joh­tua sii­tä että työ­teh­tä­vien luon­ne on muut­tu­nut, rutii­ni­töi­tä kuten tal­len­nus­ta on vähem­män kuin ennen kos­ka sel­lai­sia on siir­ret­ty pois asiak­kai­den ja mui­den fir­mo­jen teh­tä­väk­si tai pois Suomesta. 

        Nai­set ovat yleen­sä valin­neet vähem­män nip­pe­lio­saa­mis­ta ja enem­mön sosi­aa­li­sia tai­to­ja vaa­ti­via ura­pol­ku­ja IT-fir­mois­sa kuten määrittely‑, projektipäällikkö‑, lin­jae­si­mies ja kau­pal­lis-hal­lin­nol­li­set teh­tä­vät, mie­het taas tek­no­lo­gia­pai­not­tei­sem­pia teh­tä­viä koo­da­ri-ark­ki­teh­ti-tuo­te­ke­hi­tys­pääl­lik­kö-joh­ta­va kon­sult­ti ‑lin­jal­ta.

        Lisäk­si tulp­pa­na ural­le per­he-elä­mää arvos­ta­vil­le on jat­ku­va kou­lu­tus­rum­ba ja uusien asioi­den oppi­mi­nen. Ala on ame­rik­ka­lais­tu­nut aika lail­la sii­hen näh­den mil­lais­ta ennen oli eli töi­tä pitäi­si olla val­mis vie­mään kotiin jos halu­aa edis­tyä ural­laan. Lisäk­si monet, vaik­ka oli­si osaa­mis­ta ja kykyä omak­sua, ovat kau­his­tu­nee­na seu­ran­neet miten Nokial­le kävi ja sik­si kart­ta­vat alaa.

  19. Soi­nin­vaa­ra: “On tilan­tei­ta, jois­sa työn ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mi­nen on mahdotonta”.

    Saa­ko sil­loin jät­tää palk­kaa­mat­ta kor­kean syn­ny­tys­ris­kin nai­sen tai pit­kää hoi­to­va­paa­ta suun­nit­te­le­van miehen?

    Parem­pi tie­tys­ti oli­si, että pal­kas­ta sai­si sopia ja val­tio mak­sai­si ansio­si­don­nais­ta lap­si­li­sää. Nyt ansio­si­don­nai­suus on nega­tii­vis­ta: net­to­saa­jat saa­vat kuusin­ker­tai­sen lap­si­li­sän tuis­saan, mikä on vää­rän­lai­nen kan­nus­tin kes­tä­vyys­va­jeen näkökulmasta.

    Sii­hen asti syn­nyt­tä­vän kol­men kuu­kau­den palk­ka val­tiol­ta työ­nan­ta­jal­le ja byro­kra­tia minimiin.

  20. Mik­si perus­äi­tiys­ra­haa ei koro­te­ta rei­lus­ti. Sil­loin nai­nen voi­si hyvin hank­kia lap­set ennen var­si­nais­ta työ­uraa. Mie­lel­lään n 25 vuo­ti­aa­na. Täl­lä haa­vaa perus­äi­tiys­päi­vä­ra­ha on 27,86 e /arkipäivä (ma-la) so. n 700 e/kk.

    Lie­nee syy­tä huo­maut­taa, että koti­ta­lou­den yllä­pi­tä­mi­nen on pei­ne yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­seen ver­rat­ta­vaa työ­tä. Vaik­ka tyh­mem­pi ei heti sitä huomaa.

Vastaa käyttäjälle PikkuKalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.